mhy lakeus tiedote 1 2017pakatut kuvat - metsänomistajat · porre vesa maatalousyrittäjä kurikka...

• 11.4.2017 1/2017

Lakeuren Lairalla Metsänhoitoyhdistys Lakeuden ja Isojoen -Karijoen jäsenlehti

ILMAJOKI, ISOJOKI, JALASJÄRVI,

JURVA, KARIJOKI,

KAUHAJOKI, KURIKKA,

TEUVA

Sivut 4-5

Toimihenkilöuutisia

Sivut 6-7

Uudet hallinnot esittelyssä

Sivu 12

Varaosia joka lähtöön

Sivu 14

Metsänomistajat mukaan vesistöjen hoitoon

Paikallinen puunkäyttö vahvistuu

Sivu 2

Puukauppavuosi käynnistyi vilkkaasti

Sivu 2 1/2017 Lakeuren Lairalla

Vuoden ensimmäisinä kuukausina puuta on myyty metsänhoi-toyhdistys Lakeuden alueella selvästi viime vuotta enemmän. Maaliskuun puolivä-liin mennessä valta-kirjakauppoja solmit-tiin peräti 67 % enem-män kuin edellisenä talvena.

Hyvä tukkipuun kysyntä on pitänyt kaupankäyn-nin vilkkaana. Erityisesti kuusitukin kysyntä on jatkunut vahvana, mutta myös mäntytukille on löytynyt ostajia. Kuitu-puussa tarjontaa on ollut jälleen kerran kysyntää enemmän, mutta tilanne helpottunee kesää kohti mentäessä.

Puukauppa vilkastui jo viime vuoden syksyllä ja m a r r a s - j o u l u k u u l l a puunmyyntisuunnitelmi-en tekemisessä lisääntyi vauhti selvästi. Metsän-hoitoyhdistys vahvistikin otettaan viime vuonna alueensa puukaupasta.

Laatimiemme puun-myyntisuunnitelmien osuus kokonaiskauppa-määrästä nousi kuusi prosenttia ja oli koko vuodelta 68 %. Harven-nushakkuista yli neljä viidesosaa oli metsänhoi-toyhdistyksen suunnitte-lemia. Myös metsänhoi-toyhdistyksen hoitamien v a l t a k i r j a k a u p p o j e n osuus nousi vuoden ta-kaisesta ja oli nyt 44 %. Osa valtakirjalla myydys-tä puusta hakataan met-sänhoitoyhdistyksen kor-juupalveluna. Viime vuonna alueemme puu-markkinoilla joka kuudes puukuutio oli metsänhoi-toyhdistyksen hakkaama.

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenten kannattaa puu-kaupoissa hyödyntää maksutonta puunmyynti-

suunnitelmaa. Samalla metsäasiantuntijamme kertovat ajankohtaisesta puumarkkinatilanteesta ja hintatasosta. Meillä on varsin kattava näkemys alueemme puukaupasta, sillä teemme metsän-omistajien valtuuttamina noin kaksi puukauppaa jokaisena työpäivänä. Puukaupan tarjousten pyytämisen ja vertailun voi halutessaan jättää meidän huoleksemme. Tarjousten vertailu teh-dään aina ostajien aiem-min toteutunut tukkien katkonta huomioon otta-en.

Jussi Parviainen johtaja

Metsänomistajat Lakeus

Jussi Parviainen.

Ku

va: A

ntt

i Väi

sälä

Metsänhoitoyhdistys Lakeus ja Kurikan Kaukolämpö ovat sopineet kahden toimituskauden mittaisesta energiapuutoimituksesta Jalasjärven, Jurvan ja Kurikan kaukolämpölaitoksille. Toimitukset alkavat syyskuun alussa. Sopi-mukseen sisältyy myös optio kolmannesta toimituskaudesta. Jo aikaisem-min Metsänhoitoyhdistys Kurikalla on ollut energiapuukauppoja Kurikan lämpölaitokselle ja Metsänhoitoyhdistys Lakeudella Jalasjärven ja Jurvan laitoksille. Nyt tehty sopimus on kuitenkin määrällisesti suurempi ja pitkä-kestoisempi. Energiapuun pitää olla karsittua rankaa, josta syntyy hyvälaa-tuista metsähaketta. Kaikki puu hankitaan Kurikan kaupungin alueelta noin 25 kilometrin säteeltä laitoksista. Kurikassa hyödynnetään siten todellista lähienergiaa. Suurin osa puista kertyy harvennushakkuilta, joita tarvitaan noin 400 hehtaaria vuodessa puumäärän saamiseksi kasaan. Kurikan Kau-kolämmön käyttämällä energiapuulla onkin merkittävä alueellinen vaiku-tus harvennushakkuiden kysyntään. Sopimus täydentää hyvin jo aikaisem-min sovittuja Kauhajoen ja Teuvan kaukolämpölaitosten metsäenergiatoi-mituksia.

Kurikan Kaukolämpö Oy:n kanssa toimitussopimus energiapuusta

Mhy Lakeuden strategia työn alla

jeistukseksi hallitukselle ja johtajalle.

Maaliskuussa uusi halli-tus kokoontui toimihen-kilöiden ja Pasi Pakkalan kanssa saman työn äärel-le. Keskusteltiin yhdis-tyksen tulevaisuudesta, mitkä ovat ne työlajit, joihin panostetaan enem-män ja onko työlajeja, joissa työpanos on jo riit-tävä. Pasin johdolla kes-kustelu oli vilkasta ja an-toisaa. Hän loi ulkopuo-lista näkökulmaa ja aja-tuksia keskustelun poh-jaksi. Palautekeskustelu strategiakoulutuksesta käydään valtuuston ke-vätkokouksessa.

Tällä hetkellä metsässä on positiivinen vire. Uu-sia investointeja on ra-kenteilla ja suunnitelmis-sa. Puuta metsät kasvavat ennätysvauhtia. Haastet-ta tuovat passiiviset met-sänomistajat, joiden met-sissä on paljon hoitoräste-jä. Tällöin kasvu hidastuu

Sivu 3

ja metsänomistaja menet-tää puunmyyntituloja.

Metsänomistajalla on paljon ystäviä, etenkin leimikkoja suunnitellessa ja puuta myydessä. Mut-ta mhy on ainut organi-saatio, joka on metsän-omistajan edunvalvoja kannolta Brysseliin. Tästä syystä puunmyyntisuun-nitelma kannattaa teettää mhy:llä ja antaa leimikko kilpailutukseen. Hinnan- ja puunkatkonnanvertai-lussa, mhy:n toimesta, metsänomistaja tekee hy-vän tilin itselleen. Näitä vertailuja ei tee kukaan muu metsänomistajan eduksi kuin metsänhoi-toyhdistys.

Jari Lehtinen hallituksen puheenjohtaja Metsänomistajat Lakeus

1/2017 Lakeuren Lairalla

Mhy:n jäsenet äänesti-vät 2016 marraskuus-sa uudet valtuutetut Lakeuden valtuustoon kaudelle 2017-2020. Valtuustoon valittiin 39 varsinaista ja 15 varajäsentä. Näissä vaaleissa Ilmajoki, Ku-rikka sekä Lakeus oli-vat omilla listoillaan, fuusioneuvotteluissa sovitun mukaisesti. Seuraavissa vaaleissa ollaan samaa Mhy La-keutta kaikki.

Helmikuun ensimmäise-nä päivänä uusi valtuus-to kokoontui ylimääräi-seen kokoukseen sekä strategiakoulutukseen. Asialistan tärkein asia oli

uuden hallituksen valin-ta. Hallitukseen valittiin Herman Hakala (Teuva), Marko Latva-Kyyny (Jurva), Kyösti Marttila (Jalasjärvi), Jukka Valka-ma (Ilmajoki), Juha Koti-ranta (Kurikka), Jari Leh-tinen ja Ilkka Rahkola (Kauhajoki).

Saman päivän aikana hal-litus kokoontui järjestäy-tyäkseen. Puheenjohta-jaksi valittiin Jari Lehti-nen, varapuheenjohtajak-si Herman Hakala.

Päivä jatkui valtuustolle suunnatulla strategiakou-lutuksella Pasi Pakkalan johdolla. Valtuusto, joka käyttää ylintä päätäntä-valtaa yhdistyksessä, lin-jasi yhdistyksen nykyti-laa ja tulevaisuutta oh-

Ku

va: M

irja

Ko

ivis

to

Jari Lehtinen jatkaa Metsänhoitoyhdistys Lakeuden hal-

lituksen puheenjohtajana.

Juha vakituiseksi metsäasiantuntijaksi Teuvalle


Aloitin vuoden 2016 syyskuussa metsäasi-antuntijana Teuvalla. Aluksi tehtäväni oli olla väliaikaisena lisä-miehityksenä Teuvalla vuoden loppuun asti. Mutta syksyn aikana päätettiin, että Teu-valle tarvitaan kaksi vakituista metsäasian-tuntijaa. Niinpä toi-min nykyisin Lakeu-den Teuvan toimistol-la vakituisena metsä-asiantuntijana ja toi-mialueeseeni kuulu-vat Teuvan itäosat.

Olen aina tuntenut kuu-luvani metsään. Kauhajo-kiselta lypsykarjatilalta lähtöisin olevana, metsä ja luonto ovat aina olleet minua lähellä. Niinpä oli selvää, että lukion ja ar-meijassa vietetyn vuoden jälkeen lähtisin lukemaan metsätaloutta. Vapaa-aikani vietän mitenkäs muuten kuin olemalla metsässä. Metsästys ja metsästyskoirat ovat mi-nulle tärkein vapaa-ajanviettomuotoni.

Oppini olen ammentanut Seinäjoen Ammattikor-keakoulusta, päästen vie-lä opiskelemaan vuoden verran kuuluisalla Tuo-

marniemellä ennen kou-lutuksen siirtämistä Sei-näjoelle. Opintojen aikai-set harjoitteluni olen suo-rittanut Lakeuden palve-luksessa, joten ihmiset ja Lakeuden toimintamallit ovat tulleet minulle tu-tuksi. Lyhyen määräai-kaisen työsuhteen tein Metsäliitolla Lappajärvel-lä valmistumiseni jäl-keen, ennen siirtymistäni Lakeuden palvelukseen 2016.

Puolen vuoden aikana moni teuvalainen met-sänomistaja on tullut tu-tuksi. Mutta paljon on vielä uusia kasvoja ennen kuin voin luonnehtia ol-leeni yhteyksissä suurin

piirtein jokaiseen toimi-alueeni metsänomista-jaan. Teuvalaisille met-sänomistajille voin antaa tunnustusta siitä, että he osaavat olla metsäasiois-sa myös itse hyvin aktii-via ja ovat yhteydessä silloin ,kun tarve sitä vaa-tii.

Asun kihlattuni kanssa nykyisin Kauhajoella, jonne muutimme Seinäjo-elta. Paluu juurilleni oli minulle mieluinen muu-taman vuoden maakunta-kierroksen jälkeen. Työ-matka Kauhajoen ja Teu-van välillä on juuri sopi-van mittainen siihen, että aamuisin ehtii käydä mielessään läpi työpäi-

vän ohjelman. Sama pä-tee paluumatkalla työpäi-vän päätteeksi. Kävipä vielä niin hyvin että myös kihlattuni sai töitä Teuvalta, joten Teuvan työllistävä vaikutus on huomattavaa taloudes-samme.

Olen ollut tyytyväinen uudessa työssäni, jossa saa olla yhteydessä ihmi-siin ja viettää aikaa myös maastossa. Lakeudella vallitsee loistava työilma-piiri ja yhteishenki, jonka ansiosta on nautinto olla töissä. Toivon että teuva-laiset metsänomistajat jatkavat samaa aktiivista linjaa kuten tähänkin asti. Työt eivät metsistä tule koskaan loppumaan. Lopuksi muistuttaisin jokaista metsänomistajaa että aina on oikea aika tulla piipahtamaan oman paikkakunnan toimistol-la!

Juha Ala-Seppänen Metsänomistajat Lakeus

Sitkeistä huhuista huoli-matta Mhy Lakeuden Teu-van toimiston ovet ovat avoinna. Juha, Paula ja Tapio sekä Aaro toivotta-vat metsänomistajat ter-vetulleiksi!

MYYDÄÄN HAKETTA

Soita 0400 760 794

Ku

va: A

aro

En

vall

vat harvoin, tulimme tuntemaan toistemme harrastuksia metsäosaa-misen ulkopuolelta. Normaalityön ohessa puserrettiin monenlaisia extrajuttuja, kun jokai-nen pani omaa per-soonaansa peliin – ra-kennettiin messuosasto-ja, kerättiin ja karistet-tiin käpyjä, järjestettiin naisille metsäiltoja, ko-keiltiin savottailtoja ja keväisiä vaelluksia. Ke-rättiin kasaan myös 70-vuotishistoriikki monien eri tahojen avustuksella.

Työnkuva oli jatkuvassa muutoksessa. Valtion avustusten hakemisen muodot muuttuivat, vä-lillä tehtiin työllistämis-töitä tienvarsia raivaten ja metsureita oli töissä yli 25 henkilöä. Pikku-hiljaa metsureitten rooli muuttui ja siirryttiin yrittäjiin.

Koneellinen korjuu ke-hittyi koko ajan, joskin koneasiat ovat olleet ai-na heikko kohtani, kun olen katsonut asioita lähinnä toimiston näkö-

Metsänhoitoyhdistyk-siin avautui 1970-luvun lopulla työteh-täviä toimistonhoita-jille. Siinä ”aallossa” tulin Ilmajoelle huhti-kuussa 1978, ja sain rakentaa oman toi-menkuvani. Työ oli heti alusta alkaen se-kä monipuolinen että mielenkiintoinen, ja sitä se on ollut aivan loppuun asti, hieman yli 39 vuotta.

Esimiehinä ovat toimi-neet yhdistyksen halli-tukset, työntekijöistä lähimpänä on ollut pu-heenjohtaja. Ilmajoella hallitus oli jonkin aikaa yh deksän-henkinen , pienentyen välillä, ja työnurani loppumetreil-lä muuttuen valtuustok-si. Henkilöt hallitukses-sa olivat samoja, peräk-käin useitakin kausia ja myös puheenjohtajat viihtyivät tehtävässään pidempään. Näin yhdis-tyksen toiminta sai tuek-seen pitkäjänteiset puit-teet. Työkaverit vaihtui-

kulmasta. Yrittäjyyttä olen oppinut arvosta-maan, ilman sitä ei ole työpaikkojakaan. Toi-mistossa tehtiin paperit aluksi käsin. Vähin erin siirryttiin sähköiseen toimintaan ja tieto alkoi liikkua verkossa. Työni muuttui oleellisesti, vii-meiset vuodet istuin aa-musta iltaan tietokoneen näppäimiä painellen.

Toiveeni oli, että saan vain hypätä työuraltani

sivuun ja se on sitten siinä, en pidä jäähyväi-sistä. Työantajani kunni-oitti pyyntöäni ja hyväs-telenkin nyt näin Teidät kaikki ihanat metsän-omistajat. On ollut miel-lyttävää toimia kanssan-ne kaikki nämä vuodet! Metsänhoitoyhdistystoi-minta jatkuu, minäkin siirryn nyt asiakkaaksi.

Maija-Liisa Mäki-Ranta Metsänomistajat Lakeus

Se on siinä - Kiitos metsänomistajat!


Ku

va:

Mai

ja-L

iisa

Mäk

i-R

anta

Maija-Liisa viihtyy puutarhassa kaikkina vuodenaikoina.

Jussi Uusitalo Isojoen-Karijoen mhy:lle

Mhy Isojoki-Karijoki on palkannut määrä-aikaisen toimihenkilön suorittamaan tila/neuvontakäyntejä metsien käytön tehostamiseksi mhy:n alueella. Tehtävää suoritta-maan on valittu MTI Jussi Uusitalo Kankaanpäästä. Isojokiset sukujuuret omaava Jussi on aiemmin työskennellyt Pirkanmaan mhy:ssä sekä yrittäjänä mm. Isojoen-Karijoen mhy:n palveluksessa projektiluonteisesti, lähinnä metsäsuunnittelijana. Aluksi hän tulee ottamaan yhteyttä neuvonnan ja tilakäyntien merkeissä jäsenistön ns. hiljaisiin metsän-omistajiin, jotka eivät ole suorittaneet metsissään toimenpiteitä useisiin vuosiin.


Mhy Isojoen-Karijoen uusi hallitus ja valtuusto

Metsänhoitoyhdistys Isojoen-Karijoen alueen

1070 äänioikeutetusta kaikkiaan 513 käytti

äänioikeuttaan.

Äänestysprosentti oli peräti 48.

Mhy Isojoen-Karijoen hallitus 2017-2018

Piikkilä Juha (pj.) [email protected] maanviljelijä Isojoki Jaakkola Anna-Kaisa [email protected] agrologi (AMK) Merikarvia Korkeamäki Asko [email protected] mv/metsäinsinööri Karijoki Rantakallio Jouni [email protected] maanviljelijä Isojoki Saarikoski Matti [email protected] teknikko Isojoki Viitikko Erkki [email protected] maanviljelijä Karijoki

Metsänhoitoyhdistys Isojoen-Karijoen valtuusto 2017-2020

Asukas Ari maanviljelijä Isojoki Alatalo Tapio insinööri Isojoki Eloranta Jari maanviljelijä Karijoki Halkola Tero maanviljelijä Isojoki Jaakola Jouko maanviljelijä Isojoki Jaakkola Matti yrittäjä Isojoki Jokipii Ari maanviljelijä Karijoki Junttila Jukka maanviljelijä Isojoki Järvenpää Jaakko harvesterimyyjä Karijoki Koivula Teemu maanviljelijä Isojoki Luoma Seppo maanviljelijä Karijoki Malm Jyrki maanviljelijä Karijoki Mattila Marko opettaja Isojoki

Nummela Pertti maanviljelijä Isojoki Peltoniemi Harri yrittäjä Isojoki Pöllänen Kalevi yrittäjä Karijoki

Metsänhoitoyhdistys Lakeuden varavaltuutetut 2017-2020

Hannuksela Tuomas Knuuttila Kari J. Kurjenluoma Pekka Kytöharju Rami Leppänen Timo Liimatainen Mikko Mikkilä Juha Niemelä Antti Niemelä Pertti Perälä Esa Pulli Seppo Saarela Markku Seilo Mikko Soini Paavo Tampsi Kari

Metsänhoitoyhdistys Lakeuden valtuusto 2017-2020

Antila Timo merivartija Kurikka Hakala Heikki eläkeläinen Teuva Hakala Herman metsänhoitaja, MTT Espoo Hakala Taisto maatalousyrittäjä Kurikka Hangasluoma Ossi maanviljelijä/eläkeläinen Kauhajoki Kaistila Riina maatalousyrittäjä Kurikka Kangas Matti agrologi/metsätalousyr. Kauhajoki Kankaanpää Timo maanviljelijä Ilmajoki Keskikoivisto Kari ilmastointiasentaja Ilmajoki Ketola Riitta perushoitaja Kurikka Kiukkonen Olli toimittaja/maanviljelijä Kauhajoki Koivulahti Kari nuohooja Kurikka Koivuniemi Ari maanviljelijä Kauhajoki Korpi-Tassi Jussi maatalousyrittäjä Kurikka Kytölä Kai maanviljelijä Kurikka Latva-Koivisto Timo maanviljelijä Ilmajoki Lehtinen Jari maanviljelijä Kauhajoki Marttila Kyösti maanviljelijä Kurikka Mäki-Latvala Veikko maanviljelijä Ilmajoki Niemi Erkki maanviljelijä Kurikka Närvä Martti eläkeläinen Kurikka Panttila Teppo maanviljelijä Kurikka Pentinmäki Anneli emäntä Kurikka Perälä Simo maanviljelijä Ilmajoki Piipari Pertti metsätyönjohtaja Kauhajoki Porre Vesa maatalousyrittäjä Kurikka Rahkola Ilkka maatalousyrittäjä Kauhajoki Rantakoski Seppo maanviljelijä Teuva Rintala Jussi maanviljelijä Teuva Rintala Jarmo maanvilj./koneurak. Teuva Sihto Outi maat.metsät.maisteri Ilmajoki Säntti Tuomo maanviljelijä Kurikka Toppari Juha-Matti yrittäjä Kurikka Valkama Jukka maanviljelijä Ilmajoki Varpula Seppo metsätalousyrittäjä Kurikka Yli-Kokko Tuomas lehtori/maanviljelijä Kauhajoki Yli-Korhonen Jarmo maanviljelijä Kauhajoki Yli-Ojanperä Kari maanviljelijä Ilmajoki Äijö Tommi maanviljelijä Kauhajoki


Mhy Lakeuden uusi hallitus ja valtuusto

Ääntään käytti kaikkiaan 40 % jä-senistä. Äänioikeutettuja metsän-omistajia oli yhteensä 6297. Ää-nestysaktiivisuus nousi kahdeksan prosenttia verrattuna neljän vuo-den takaisiin vaaleihin. Valituista valtuutetuista 62 % on maatalous-yrittäjiä. Muita yrittäjiä on 3 %, palkansaajia 6 % ja eläkeläisiä 5 %. Valtuutetuista 10 % on naisia. Vali-tuista valtuutetuista 20 % on uu-sia. Valtuutettujen keski-ikä on 54 vuotta.

Mhy Lakeuden hallitus 2017-2018

Lehtinen Jari (pj.) [email protected] p. 040 528 3839 maanviljelijä Kauhajoki Hakala Herman [email protected] p. 050 523 1311 metsänhoitaja, MTT Espoo Kotiranta Juha [email protected] p. 050 535 6424 toimitusjohtaja Kurikka Latva-Kyyny Marko [email protected] p. 040 801 1665 asiakasvastaava Kurikka Marttila Kyösti [email protected] p. 0500 564 216 maanviljelijä Kurikka Rahkola Ilkka [email protected] p. 0400 400 040 maatalousyrittäjä Kauhajoki Valkama Jukka [email protected] p. 040 708 1499 maanviljelijä Ilmajoki

hyötyä metsänomistajalle hehtaaria kohden. Käytet-täessä 3%:n laskentakor-koa lisähyöty on noin 500 – 1 100 euroa/ha. Jaloste-tun siemenen lisäkustan-nus on metsäkylvössä tyypillisesti 50 – 100 euroa hehtaaria kohden. Taimi-en hinnassa eroa ei käy-tännössä ole.

Pieni kustannus - suuri hyöty pia kuin metsikkösieme-nestä kasvaneet. Jalostet-tujen mäntyjen oksat oli-vat hennommat kuin vas-taavan kokoisten metsik-kösiemenestä kasvanei-den mäntyjen. Tukkipuun laadun paranemista ei ole otettu huomioon taloudel-lisissa arvioissa. Laadun vaikutus metsätalouden kannattavuuteen voi olla jopa samaa suuruusluok-kaa kuin paremman kes-kituotoksen merkitys.

Tutkimustulokset kannus-tavat ilman muuta käyttä-mään metsänuudistami-sessa jalostettua viljelyai-neistoa. Metsänomistaja saa siten hyvin edullisesti ja helposti paljon hyötyä.

Lähde: Realised and pro-jected gains in growth, quality and simulated yield of genetically im-proved Scots pine in sout-hern Finland. Luonnonva-rakeskus, 2016. Matti Haapanen, Jari Hynynen, Seppo Ruotsalainen, Jouni Siipilehto, Marja-Leena Kilpeläinen

Hannu Niemelä metsäpäällikkö Tapio Silva Oy


Luonnonvarakeskuk-sen viime vuonna jul-kaistussa tutkimuk-sessa verrattiin met-sikkösiemenestä ja jalostetuista siemen-viljelyssiemenistä al-kunsa saaneita mänty-kokeita.

Vanhempien siemenvilje-lysten siemenillä kierto-ajan keskituotokseen saa-tiin 12–13 prosentin lisäys. Uusimpien valiosiemen-viljelysten siemenillä pa-rannus oli parhaimmil-laan noin 25 prosenttia. Keskituotos tarkoittaa puumäärää, jonka hehtaa-rin suuruinen metsikkö kiertoajan kuluessa keski-määrin vuosittain tuottaa.

Alueesta, kasvupaikasta ja uudistamismenetelmäs-tä riippuen jalostuksen aiheuttama lisäkasvu on 1 – 2 m3:ä vuodessa eli vä-hintään rekkakuorman verran enemmän puuta kuin paikallisella sieme-nellä. Rahaksi muutettuna ja lisäkustannus huomi-oon ottaen tämä tarkoittaa kiertoaikana, 2%:n korko-kantaa käytettäessä, noin 1 000 – 1 800 euron lisä-

Keskituotoksen paranemi-sen syynä on - paremman kasvun lisäksi - kiertoajan lyheneminen. Jalostetut männiköt saavuttivat pää-tehakkuujäreyden 4–17 vuotta aiemmin kuin met-sikkösiemenestä kasva-neet. Jalostetut männiköt olivat tutkimuksen mu-kaan myös laadukkaam-

Jalostettua siementä Kokonkylästä

Metsänhoitoyhdistykselle on tänä vuonna käytössä siementä,

oka on tuotettu Kauhajoen Kokonkylässä sijaitsevalla

siemenviljelyksellä Sv 414, Kokko. Viljelyksen koko on

noin 20 hehtaaria ja sen kantapuut (36)on valittu

Etelä-Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta. Kantapuiden

kasvu, laatu ja kestävyys tuhoja vastaan on testattu

Luonnonvarakeskuksen kokeissa. Viljelyksellä

tuotetut siemenet sopivat Etelä-Pohjanmaan alueelle

erinomaisesti ja niistä syntyvät puut kasvavat paikallisiin

metsikkösiemeniin verrattuna 20 – 25% enemmän.

Maalislauantain viettoa Kurikassa

Mhy Lakeuden Maalis-lauantain tapahtuma oli tänä vuonna Kuri-kan Mietaankylässä. Hakkuunäytöstä kat-somaan saapui noin 120 metsänomistajaa.

Valtakunnallinen Maalis-lauantai sai 18.3.2017 jäl-leen metsänomistajia liik-keelle koko Suomessa. Kurikan hakkuunäytök-seen saapui metsänomis-tajia ympäri toimialueen ja mukavasti myös per-heen pienimmät olivat lähteneet mukaan.

Päivän teemana oli puu-kauppa. Erityisesti met-sänomistajia kiinnosti


Hakkuukonetta tutkittiin hakkutauolla lähempääkin.

Ku

va: A

ntt

i Väi

sälä

Ku

va: J

uss

i Myl

lyn

iem

i

puutavaran katkonnan merkitys. Katkonnan vai-kutusta puukauppatiliin havainnollistettiin erilai-sin esimerkein. Hakkuu-koneeseen pääsi myös tutustumaan lähempää.

Nokipannukahvin ja mak-karanpaiston yhteydessä sai tietoa myös puukau-pasta sekä siihen liittyvis-tä palveluista. Metsätilo-jenkin asiantuntijoita oli paikalla ja keskustelua käytiin monista metsäisis-tä aiheista. Ja mikäs oli päivää viettäessä, kun kelikin oli kovin keväi-nen.

Maria Niemelä Metsänomistajat Lakeus

Husqvarna ja Stihl –varusteista

Mhy Lakeuden jäsenille

–10 % alennus Tarjous

voimassa

31.5.2017

saakka!

Makkaran paisto ja nokipannukahvi ovat takuulla yksi

metsäpäivän parhaista asioista.


Metsänhoitoyhdistys Lakeus

Metsänhoitoyhdistys Isojoki-Karijoki

Mika Jokinen Juho Paananen Jussi Uusitalo

toiminnanjohtaja metsäneuvoja metsäneuvoja

Isojoki Isojoki, Karijoki Isojoki, Karijoki

p. 0400 849 104 p. 0400 317 422 p. 0400 528 117 Sähköpostit: [email protected]

Jussi Parviainen

johtaja

p. 0400 758 890

Paula Eerikäinen

toimistonhoitaja

Teuva

p. 040 481 0901

Esa Kuoppala

metsäasiantuntija

Hangaskylä, Harjankylä,

Aronkylä ja Ikkeläjärvi

p. 0400 188 099

Jussi Rintamäki

metsäasiantuntija

Jurva

p. 040 848 8405

Markku Salmirinne

metsäasiantuntija

Hyyppä, Nummijärvi

p. 040 578 8581 Maria Niemelä

metsäasiantuntija

Päntäne, Uuro ja Kokonkylä

p. 050 338 7798

Pasi Leppiniemi

erityisasiantuntija,

tie– ja ojapalvelut

p. 050 368 5807

Juha Yläkoski


tila-arviot ja metsä-

suunnittelu

p. 0400 179 475

1 1

2

2 3

4

Tapio Muotio

metsäasiantuntija

Teuvan länsiosat

p. 040 723 9755 5

4

6

Juha Ala-Seppänen

metsäasiantuntija

Teuvan itäosat

p. 050 308 0681

3

Päivi Krekola

toimistonhoitaja

Kurikka

p. 06 - 4501 017

Metsänhoitoyhdistys Lakeus


Sähköpostit: [email protected]

Esko Liukku


kiinteistönvälitys,

kaupanvahvistaja,

LKV

p. 0400 179 476

Aaro Envall



suunnittelu

p. 0400 362 953

Timo Järvilehto



kaupanvahvistaja,

KiAT, LKV

p. 040 705 7166

Jarkko Suokas

metsäasiantuntija

Ilmajoen länsiosat

p. 0400 260 791

Juho Teppo

metsäasiantuntija

Ilmajoen itäosat

p. 050 570 3010

Olavi Rasku

metsäasiantuntija

Jalasjärven eteläosa

p. 0400 366 598

Ari Syrjälä

metsäasiantuntija

Jalasjärven pohjoisosa

p. 0400 314 808

Antti Väisälä

metsäesimies,

puunkorjuu

p. 0400 760 794

5

6

7

8

9

7

8

9

10

Maija-Leena Rasku

toimistonhoitaja

Jalasjärvi

p. 040 481 0900

Esa Kuoppala



myyntineuvottelija

p. 0400 188 099

Huomaathan muuttuneet puhelinnumerot!

10

11

Jussi Myllyniemi

metsäasiantuntija

p. 040 8405 755

Manu Sillanpää

erityisasiantuntija


suunnittelu

p. 040 5078 118

11

Päivi hoitaa huhtikuun lop-

puun asti Mhy Lakeuden toi-

mistonhoitajan tehtäviä ja

siirtyy toukokuun alussa pyö-

rittämän omaa tilitoimistoa

kokopäiväisesti.

Juna-aseman varastolta täyden palvelun varaosaliikkeeksi


I-Racing Oy on kurik-kalainen varaosaliike, joka on kolmessakym-menessä vuodessa kasvanut vaatimatto-masta 100 neliön tilas-ta 2000 neliön, tuhan-sia tuotenimikkeitä käsittäväksi, erikois-liikkeeksi.

”Jo 12 -vuotiaana kloppi-na hääräilin paikallisen autovaraosaliikkeen apu-poikana ja myöhemmin vieraalla oppimassa tätä alaa”, muistelee Jari Iso-niemi, toinen perustaja-veljeksistä. Jossain vai-heessa kahdeksankym-mentäluvun alussa tu-

muuttanut alaa aikalail-la”, toteaa Timo Isoniemi.

I-Racing Oy on perustettu 1986 ja yrittäminen muut-tui vuoden päästä koko-päiväiseksi. Liike sijaitsi aluksi nykyisen Vanhan Aseman tiloissa, yhdessä s e n h u o n e i s t a . ”Muutimme kantatie 67 varrelle hieman suurem-piin tiloihin ja vuodesta 1997 ollaan oltu tässä ny-kyisellä paikalla”, kertoo Jari Isoniemi. ”Myös nä-mä neliöt ovat jääneet 2-3 kertaan pieniksi”, naurah-taa Timo.

”Ensimmäiset sahaedus-tukset tulivat vuoden 2011-12 paikkeilla. Meillä on ruotsalainen ja saksa-lainen laatumerkki rinta-rinnan myynnissä, niihin maahantuojien alkuperäi-set varaosat ja muut näit-ten tuotemerkkien alla olevat lisätarvikkeet ja metsätöihin soveltuvat kamppeet”, Jari luettelee.

”Nykyiset sahat ovat toi-mintavarmoja, kun pitää huolen siitä, että huollat-taa ne ennen savotan al-kua. Bensat on nykyään

vanhenevaa tavaraa, voi tulla käyntihäiriöitä, jos on jäänyt viime työmaalta vanhaa ainetta tankkiin. Vähemmän sahaaville suosittelemme valmisben-soja, ne pysyvät hyvinä pitempiäkin aikoja”, Isoniemet toteavat.

Sahakauppaa tehdään noin 50 km säteellä ja ns. isäntälinjan malli myy kappalemääräisesti par-haiten. ”Olemme kyllä huomanneet naisten aktii-visuuden myös näissä metsäasioissa ja yritämme pitää väkemme kanssa kynnys matalalla naisasi-akkaiden suhteen. Naiset yleensäkin tietävät, mitä tahtovat ja ostavat raiva-ussahan ja koko paketin turvavarusteista alkaen mukaansa”, Jari kertoo.

”Nyt kun kevät taas ete-nee, meillä puutarha- ja pihakoneiden myynti pi-ristyy. Esimerkiksi klapia aletaan tehdä, enkä malta olla mainitsematta sitä, että akkukäyttöiset sahat ovat tosi mukavia käyttää: ei tule ääntä, ei pakokaa-suja ja käyntiinlähtö on varmaa. Tällä rintamalla kehitys kulkee tosi nopein harppauksin”, Timo Iso-niemi summaa.

”Onkohan meillä kaupan-käynti veressä? Ainakin tämä on meidän veljesten yhteinen juttu. Koetetaan palvella asiakasta niin hyvin pystytään”, tuu-mailevat Jari ja Timo Iso-niemi

Jussi Myllyniemi Metsänomistajat Lakeus

ning- ja ralliosien myynti alkoi yleistymään ”Me tilasimme näitä tuning osia aluksi kavereille ja muille kiinnostuneille, lähinnä harrastuspohjalta. Nykyään tämä netin ih-meellinen maailma on

Kuvassa vas. Timo Isoniemi ja oik. Jari Isoniemi.

Ku

va: J

uss

i Myl

lyn

iem

i

Lahden MM-kisat 2017

hopeaa ja avasi näin Suo-men mitalitilin.

Maria Niemelä Metsänomistajat Lakeus

Lauantaina matka aloitet-tiin jo aamuvarhain. Mat-kalle jännitystä toi kisa-veikkaus tulevista sijoi-tuksista, paluumatkalla palkittiin tarkimmin vei-kanneet. Aurinkoinen sää suosi koko päivän. Tun-nelma kisapaikalla oli ko-kemuksen arvoinen ja suomalaismenestys kruu-nasi päivän.

Kisojen ohjelmassa tuona päivänä oli naisten ja miesten maastohiihdon skiathlon -matkat sekä illalla normaalimäen mä-kihyppykilpailu. Krista Pärmäkoski toi ansaitusti

Mhy Lakeus järjesti jäsenilleen matkan Lahden MM-kisoihin. Kaksi täyttä linja-autollista metsän-omistajia lähti kan-nustamaan suomalai-sia 25.2.2017.

Yksityistielain koko-naisuudistus on käyn-nissä parhaillaan, laki-esitys on tehty ja lii-kenne- ja viestintämi-nisteriö on pyytänyt kommentteja ja lau-suntoja esityksestä maaliskuun aikana.

Nykyinen laki, jota on muutettu ajan saatossa kymmeniä kertoja, on tul-lut voimaan vuonna 1962. Uuden lain tarkoitus on selkeyttää tulkintoja ja yhdistää samat asiat yh-deksi asiakokonaisuudek-si.

Lakiesityksen mukaan tiekunnat säilyvät ja tie-kuntien kokousten kutsu- ja kokouskäytäntöön tuli-si mahdolliseksi mm. säh-köpostin ja muiden säh-köisten palveluiden käyt-

valla, ilman maanomista-jan lupaa sijoittaa esim. maakaapeli.

Kuntien tielautakunnat poistuisivat ja toimitus-tehtävät siirtyisivät maan-mittauslaitokselle. Samal-la osa aiemmin toimitusta vaatineista toimenpiteistä, esim. tiekunnan perusta-minen, jakaminen, yhdis-täminen tai lakkauttami-nen olisi mahdollista il-man toimitusmenettelyä.

Esitys on tässä vaiheessa vielä esitys. Lausuntojen jälkeen lakia viimeistel-lään ja esitys viedään eduskunnan käsiteltäväk-si ja päätettäväksi kevät-kesällä 2017. Näillä näky-min lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2018.

Pasi Leppiniemi Metsänomistajat Lakeus

tö. Lisäksi tiekunta voisi laatia ja hyväksyä itsel-leen säännöt. Tiekuntien osakkaiksi voitaisiin ottaa valtio, kunta tai maakun-ta, mikäli ne ohjaavat yleistä liikennettä yksi-tyistielle esim. yleistä ke-vytliikennettä.

Pienten tiekuntien ongel-maksi saattaa muodostua esitetty jääviyden kiristä-minen. Tällaisessa tapa-uksessa pienenkin mak-sullisen suoritteen, esi-merkiksi aurauksen tekijä


olisi jäävi tieosakkaana osallistumaan tiekunnan päätöksentekoon. Tarkoi-tuksenmukaista ei voi olla, että tämän takia ky-seinen työ olisi hankittava ulkopuoliselta urakoitsi-jalta.

Maanomistajia koskeva muutos esityksessä on, että tieoikeus perustettai-siin kulkuoikeuden lisäksi myös sähkö- ja viestintä-johtojen sijoittamista var-ten. Tällöin tiealueelle voitaisiin tiekunnan lu-

Muutoksia yksityistielakiin

Ku

va: M

aria

Nie

mel

ä

Ku

va: M

aria

Nie

mel

ä

Ku

va: J

uss

i Myl

lyn

iem

i K

uva

: Ju

ssi M

ylly

nie

mi

FRESHABIT LIFE IP

Hanke toimii ajalla 1.1.2016 - 30.9.2021. Päätavoite on Natura 2000 -vesistöalueiden ekologisen tilan ja monimuotoisuuden parantaminen. Toimenpiteistä suurin osa toteutetaan kuitenkin N2000-alueiden ulkopuolella.

Hanke toimii 8 kohdealueella: 1) Naamijoella, 2) Pohjanmaan joet-alueella (Isojoki, Ähtävänjoki, Kar-vianjoen latvat), 3) Lounais-Suomessa (Kiskonjoki ja Karvianjoen alaosa), 4) Karjaanjoen alueella, 5) Vanajaveden alueella (useita lintuvesiä), 6) Keski-Suomessa (Saarijärven reitti, Etelä-Konnevesi ja Päi-jänne), 7) Puruvedellä sekä 8) Koitajoen alueella.

Hanketta koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut. Hankerahoituksessa on kaiken kaikkiaan muka-na 31 kumppania. Nämä edustavat ympäristö- ja luonnonvarahallintoa, tutkimusta, kuntia, yrityksiä, vesiensuojelu - ja ympäristönsuojeluyhdistyksiä.

Hankkeen LIFE IP-rahoitusosuus on noin 20 miljoonaa euroa, mistä 40 % on kumppaneiden omavas-tuuosuutta ja 60 % on sille EU:lta saatua vastinrahaa.

Pohjanmaan jokialueella toimenpiteitä koordinoi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.

Metsänhoito on myös vesistöjen hoitoa


”Luontoarvot ovat ny-kyään metsänomista-jille entistä tärkeäm-piä. Haluamme olla osaltamme vaikutta-massa, että alueen ve-sistöt pysyvät hyvässä kunnossa”, toteaa metsänomistajien yh-dyshenkilöksi hank-keeseen valittu Matti Saarikoski Isojoelta.

FRESHABIT LIFE IP on lähes 7-vuotinen valta-kunnallinen jättihanke. Lapväärtin-Isojoella ja Karvianjoella toteutetaan suoalueiden ennallistami-sia sekä vesistökunnos-tuksi a . Lapväär t in-Isojoella laaditaan myös koko vesistöalueen katta-va monitavoitteinen hoi-to- ja käyttösuunnitelma. Ähtävänjoella toimenpi-teet keskittyvät jokihel-misimpukkakannan el-vyttämiseen ja Evijärven Jokisuunlahden lintu-vesikunnostukseen.

Ojakatkoksia, lietekuop-pia ja kosteikkoja rakenta-malla pyritään vähentä-mään metsätalousalueilta

man pohjaan laitettiin puita vinoon 5-10 metrin välein. Vesi alkoi heti kai-vaa tietään pöllien ali”, Saarikoski summaa koke-muksiaan. Tämän ensivai-heen jälkeen puroihin li-sätään puunrunkoja lehti-neen päivineen luomaan piilo- ja suojapaikkoja tai-menelle. Menetelmästä on muualla maailmassa saa-tu hyviä kokemuksia, mutta Suomessa sitä ei ole aiemmin kokeiltu.

”Puron kunnostusta oh-jaava Teemu Tuovinen Pohjanmaan luonnonsuo-jelupiiristä hoiti tehtävän-sä jämäkästi”, kiteyttää Saarikoski. Hanke on mu-kana purkamassa myös Isojoen Villamon patoa ja kunnostamassa aluetta

lohikaloille soveltuvaksi poikastuotantoalueeksi.

”Villamon alueen kunnos-tuksessa Isojoen virtaama ohjataan lähes sadan vuo-den tauon jälkeen takaisin entiseen uomaansa”, ker-too erikoissuunnittelija Erika Raitalampi Etelä-P o h j a n m a a n E L Y -keskuksesta. Toimenpitei-den suunnitteluun kuu-luu myös vesi- tai metsä-alueiden omistajien kans-sa neuvotteleminen sekä muiden asianomaisten kuuleminen esim. yleisö-tilaisuuksissa. Mitään toi-menpiteitä ei tehdä ilman maanomistajan lupaa.

Ympäristönsuojeluyhdis-tykset järjestävät vesistöi-hin liittyviä koulupäiviä nuorille ja talkoopäiviä vähän varttuneemmalle väelle. Esimerkiksi Isojo-en Taimenpäivillä viime syksynä oli lähes sata kiinnostunutta keskuste-lemassa vesienhoidosta. ”Metsänomistajien on tärkeää mennä mukaan hankkeisiin, jolloin mieli-piteemme tulee kuulluksi ja voimme olla mukana vaikuttamassa ja valvo-massa. Tiedostamme pa-remmin, miten voimme vesiensuojelun tilaa omil-la toimillamme parantaa. Ainakin minulle on mu-kanaolosta tullut sellainen tunne, että mielipiteitäni arvostetaan ja niistä ol-laan kiinnostuneita”, ker-too Saarikoski.

Matti Saarikoski Mhy I-K hallituksen jäsen

Pauliina Louhi projektipäällikkö

vesistöihin huuhtoutuvaa kiintoaine- ja ravinne-kuormaa. Rakenteiden toteuttamista varten Met-säkeskuksesta tullaan eh-dottamaan luonnonhoito-hankkeita ainakin Lohi-luoman, Riitaluoman, Kärkiluoman, Hukan-luoman ja Uuronluoman alueiden maanomistajille. Metsäkeskuksen Jouko Hautamäki tulee otta-maan yhteyttä maanomis-tajiin lähiaikoina.

Isojoen latvapuroilla ko-keillaan myös kunnostuk-sissa vielä harvemmin käytetyn luonnonpuun lisäämistä puroihin. ”Olin kesällä mukana kunnosta-massa Iivarinkylässä Lo-hiluomaa. Aikoinaan suo-raksi ojaksi kaivetun luo-

Kuvassa ovat itse rakentamansa puusuisteen päällä po-seeraamassa Jouko Hautamäki ja Simon Ollus.

Ku

va: J

ou

ko H

auta

mäk

i

www.metsa.fi/freshabit

Laadukas maanmuokkaus uudistamisen perustana

Ku

va: M

aria

Nie

mel

ä

Muokkauksella saadaan parannettua perustetta-van taimikon kasvuolo-suhteita. Maan ilmavuus ja lämpötila sekä vesitalo-us paranee. Pintakasvilli-suuden haitat ja hyönteis-tuhot vähenevät ja istu-tustyö helpottuu. Laadu-kas muokkaustyö vaikut-taa metsikön tuottoon koko kiertoajan.

Työt on aloitettava mah-dollisimman pian hak-kuun jälkeen. Rehevillä mailla nopeus on erityisen tärkeää. Yhden kesän vii-vyttely antaa heinälle ja vesakolle vuoden etumat-kan, mikä huonontaa tu-losta. Samalla menetetään taimikon vuoden kasvu ja seuraava uudistushakkuu lykkääntyy vuodella.

Usein avohakkuualalle jää vesakkoa ja muuta jäte-puustoa hakkuun jälkeen. Muokkaustyö nopeutuu ja laatu paranee, kun nä-kyvyyttä haittaava vesak-ko raivataan ennen muok-kausta. Samalla saadaan etukasvuinen lehtipuusto

Kaikille metsänomis-tajille on metsänuu-distaminen tuttua. Osa avohakkuutulois-ta on sijoitettava uu-den metsän perusta-miseen. Metsälaki tar-joaa nyt enemmän va-pautta metsänomista-jalle. Laki edellyttää, että uudistusalalle on saatava kasvatuskel-poinen taimikko, jon-ka kehitystä ei muu kasvillisuus välittö-mästi uhkaa.

Uudistamistöiden tavoit-teena on saada aikaan puusto, joka hyödyntää maapohjan tuottokyvyn maksimaalisesti. Taimik-ko pitäisi saada aikaan mahdollisimman vähillä kustannuksilla ja nopeas-ti. Samalla on otettava huomioon metsäluonnon monimuotoisuuteen liitty-vät asiat.

Karut kangasmaat uudis-tetaan männylle kylvä-mällä. Mitä rehevimmille maille siirrytään, sitä jä-reämpiä ja kalliimpia me-netelmiä tarvitaan. Uudis-tetaan metsä luontaisesti, kylvämällä tai istuttamal-la, on maanmuokkaus välttämätöntä. Karuim-milla mailla riittää pinnan rikkominen äestämällä. Rehevillä ja vedenvaivaa-milla mailla tarvitaan kai-vinkonetta muokkauk-seen. Vedet on johdatetta-va pois uudistusalalta.

Maanmuokkaus on uudis-tamisen tärkein työlaji.

ja alikasvoskuuset pois häiritsemästä uutta tai-mikkoa.

Laadukas äestysjälki saa-daan aikaan kun kohde on oikeanlainen. Ihanne-kohteella muokkaustiheys on helppo määrittää. Jos maa on kivistä ja hakkuu-tähdettä paljon, muok-kausjälki heikkenee. Muokkaus on riittävä, kun istutuskohtia löytyy n. 2000 kpl/ha. Jos äestyk-sen työnlaatu on kelvo-tonta, ollaan yleensä vää-ränlaisella kohteella.

Kaivinkonemuokkausten osuus on kasvanut. Äes-tyksestä on siirrytty laiku-tukseen, kääntö- ja laikku-mätästykseen sekä ojitus-mätästykseen. Kaivinkone on monipuolisempi kuin äes, samalla kuviolla voi-daan vaihtaa muokkaus-menetelmää tarpeen mu-kaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kuljettajan ammattitaidolla on suuri merkitys työn laatuun. Rehevillä, kuuselle uudis-tettavilla kasvupaikoilla, joilla vesitalous on kun-nossa, voi laikku- tai kääntömätästys olla riittä-


vä. Samalla kuviolla voi olla kuivatustarvetta, jo-ten joudutaan käyttämään ojitusmätästystä. Työlajeja voidaan muuttaa tarpeen mukaan. Kuljettajan on osattava määrittää mitä tarvitaan.

Muokkauksessa paljastu-van kivennäismaan pinta-ala vaikuttaa uudis-tusalalle syntyvän lehti-puuston määrään. Jos maata paljastetaan tar-peettomasti, tulevan tai-mikon perkaustarve ai-kaistuu ja hoitotöiden kustannukset kasvavat. Muokkauksen voimak-kuus pitäisi osata määrit-tää oikein.

Hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella saadaan muokkauksen laatua pa-rannettua. Toimihenkilöt ja työntekijät saavat vuo-sittain lisäkoulutusta, jo-hon sisältyy muun muas-sa metsäluonnon moni-muotoisuutta. Työjäljen valvontamenetelmiä kehi-tetään. Suurin vastuu on koneenkuljettajalla, joka seuraa työnsä laatua päi-vittäin ja palauttaa jokai-selta työmaalta seuranta-lomakkeen.

Antti Väisälä Metsänomistajat Lakeus

Mättääseen istutettu kuusi

saa etumatkaa muulta kas-

villisuudelta.

Ku

va: M

aria

Nie

mel

ä

Jos muokkauksen yhtey-

dessä paljastetaan maata

liikaa, taimikon perkaus-

tarve aikaistuu ja hoito-

kustannukset nousevat.


Metsänhoitoyhdistys-ten viime vuotinen taimikonhoitokam-panja päättyi vuoden-vaihteessa. Voittajat on arvottu ja raivaus-sahat sekä lahjakortti on luovutettu uusille omistajilleen.

Taimikonhoitokampanjan voittajat arvottu

Kurikan Mhy:ssä kampanjaan osallistuneiden kesken arvot-tiin 300€ arvoinen lahjakortti kurikkalaiseen metsäalan tar-vikkeita myyvään liikkeeseen. Arpaonni suosi Reijo Harju-Sänttiä. Palkinnon saatuaan Reijo totesikin sen tulevan tar-peeseen. Lahjakorttia ojentamassa Jussi Myllyniemi, metsän-omistaja Reijo Harju-Säntti ja Jari Isoniemi I-Racing:stä.

Mhy Lakeuden raivaussaha-arvonnassa palkin-to meni Jokiniemen Leenalle Vakkurinkylään. Saha pääseekin heti testaukseen, metsätöissä viihtyvä Leena suunnitteli. Kuvassa Markku Salmirinne, Pertti Keski-Valkama Eepee Agrista Kauhajoelta sekä palkintosahan saanut Leena Jokiniemi.

Mhy Isojoen-Karijoen raivaussaha-arvonnassa onni suosi Ari Jokipiitä Karijoel-ta. Arvonnan suoritti arvontaa sponsoroi-neen RautaKortes Ky:n edustaja Anna Ala-kortes. Kuvassa Juho Paananen metsänhoi-toyhdistyksestä luovuttaa palkinnon arvon-nan voittajalle Ari Jokipiille.

Ajankohtaista Kemera -tuesta

Taimikon varhaishoidon (alle 3 m) tukihaku käynnistyi vii-

me syksynä. Nuoren metsän hoidon osalta (yli 3 m) tukiha-

ku ei auennutkaan vuodenvaihteessa, kuten osotettiin.

Tämänhetkisen tiedon mukaan haku aukeaa toukokuun

alussa. Kemera -lakiin on tehty muutoksia, mutta ne jääne-

vät aiottua pienemmiksi. Muutosten myötä työ tulee to-

teuttaa vuoden kuluessa rahoitushakemuksen hyväksymi-

sestä ja nuoren metsän hoitokohteilla kantoläpimitaltaan 2

cm poistumaa pitää olla 1500 runkoa hehtaarilta.

Rahoitushakemus pitää tehdä ennen töiden aloittamista.

Muista olla yhteydessä metsäasiantuntijaasi ajoissa!

laisille. Vastineeksi osa-kas saa metsäomaisuu-delleen taloudellisesti hyvää tuottoa ja varmis-taa säännöllisesti tulevan ja vakaan tulovirran. Metsätilan perinnönjako ja sukupolvenvaihdokset on helppo toteuttaa yh-teismetsäosuuksien kaut-ta. Vuodesta 2017 lähtien yhteismetsien verokanta on 26,5 %. Yhteismetsän osakkailleen jakama yli-jäämä on verotonta eikä sitä tarvitse ilmoittaa omassa verotuksessa.

Yhteismetsän muodosta-miseen kuuluvat maan-mittaustoimitukset mak-saa valtio. Liitettävästä palstasta tehtävän tila-arvion maksaa kukin maanomistaja itse. Perus-tamisvaiheessa yhteis-metsään pääsevät mu-kaan kaikki Kurikassa metsää omistavat, liitettä-vien palstojen pinta-alassa ei ole alarajaa. Kun yhteismetsä on aloittanut toimintansa, sen osakas-kunta päättää uusien osakkaiden mukaan otta-misesta.

Yhteismetsätiedotustilai-suuksiin Jurvassa, Jalas-järvellä ja Kurikassa osal-listui 80 metsänomistajaa ja lisäksi metsänomistajil-ta eri puolilta Suomea on tullut jo kymmeniä yh-teydenottoja.

Kurikkaan perustetta-vaan yhteismetsään liitty-misestä kiinnostuneita metsänomistajia pyyde-tään palauttamaan vasta-uslomake 21.4.2017 men-nessä. Lomakkeita saa Metsäkeskuksen ja mhy:n toimipisteistä. Lomak-keen palauttaneille lähe-tetään kattava tietopaket-ti yhteismetsästä ja tila-arvion tilausohjeet.

Tarkempia tietoja yhteis-metsäselvityksestä ja yh-teismetsään liittymisestä antaa projektineuvoja Jaakko Liinamaa Suomen metsäkeskuksesta puh. 050 3140397 tai [email protected]

Jaakko Liinamaa metsän– ja luonnonhoidon

asiakasneuvoja Suomen Metsäkeskus


Yhteismetsä Kurikkaan

Kurikan kaupunki on päättänyt selvittää mahdollisuuden pe-rustaa yhteismetsä yhdessä yksityisten met sänomis ta j ien kanssa. Edellytyksenä kaupungin osallistu-miselle on se, että yk-sityisiä liittyjiä tulee kaupungin sijoitusta enemmän. Tavoittee-na on muodostaa vä-hintään 1000 hehtaa-rin yhteismetsä.

Metsätalouden kannatta-vuuteen vaikuttaa met-sänhoito- ja hakkuutöi-den oikea-aikaisuus ja parhaat työmenetelmät. Kannattavuuteen vaikut-taa myös metsänomista-

jan metsätalouden osaa-minen sekä erilaisten metsätalouteen saatavissa olevien tukien ja veroetu-jen hyödyntäminen. Kaikki tämä vaatii met-sänomistajalta aikaa ja jatkuvaa metsäasioihin perehtymistä ja niiden seuraamista.

Yhteismetsän osakkaana metsänomistus helpot-tuu. Yhteismetsään liitty-vät tilat saavat yhteismet-säosuuksia liitettävän palstan arvon perusteella. Yhteismetsän osakkaana metsänomistaja on siirtä-nyt metsänhoitoon, puu-kauppaan, hallintoon, tie- ja ojahankkeisiin yms. kuuluvat asiat yhteisesti valituille luottamushen-kilöille ja metsäammatti-

Ku

va: J

aakk

o L

iinam

aa

Metsänomistajat kutsuttiin tilaisuuksiin Jurvaan, Jalas-järvelle ja Kurikkaan viikolla 12. Suomen metsäkeskuk-sen johtava tilarakenneasiantuntija Antti Pajula kertoi yhteismetsästä metsänomistustapana.


Lakeuren Lairalla –jäsenlehti

Vastaava toimittaja: Maria Niemelä, p. 050 3387798 • [email protected] Toimitus: Jussi Parviainen, Jussi Myllyniemi, Mika Jokinen, Maija-Liisa Mäki-Ranta, Jarkko Suokas, Antti Väisälä, Esa Kuoppala ja Maria Niemelä

Seuraava Lakeuren Lairalla –lehti ilmestyy lokakuussa 2017.

Sivunvalmistus: Metsänhoitoyhdistys Lakeus Paino: I-Print, Seinäjoki, painosmäärä 7000 kpl ISSN 2323-4261 Kansikuva: Hakkuukoneen kuljettajan työhuone. Kuva: Maria Niemelä

Metsänhoitoyhdistys Lakeuden jäsenenä saat:

• Maksuton PEFC-sertifiointi • Maksuton tilakäynti/neuvonta

• Maksuttomat koulutustilaisuudet • Metsälehti edullisena joukkotilauksena

• Jäsenlehti Lakeuren Lairalla • Eepee Agrin jäsentarjoukset

• Metsäselain, metsäsuunnitelma • Maaseudun Tulevaisuuden

älypuhelimeen metsänomistaja-numero 4 krt/v

Katso tarkemmat tiedot valtakunnallisista jäseneduista osoitteesta www.mhy.fi

tai MTK:n jäsenverkosta mtk.fi/reppu

• Maksuton PEFC-sertifiointi • Maksuton neuvonta

• Maksuttomat koulutustilaisuudet • Maksuton puunmyyntisuunnitelma

•Jäsenlehti Lakeuren Lairalla • Metsälehti edullisena joukkotilauksena

• Metsäselain, metsäsuunnitelma • Maaseudun Tulevaisuuden

älypuhelimeen metsänomistaja-numero 4 krt/v

• Eepee Agrin jäsentarjoukset • I-Racing varustetarjous

• Kurikan Lääkintävoimistelu Marita Ottela, 15 % alennus hieronnasta (väh. 3 hierontaa)

Mhy Isojoen-Karijoen jäsenenä saat:

MHY ISOJOKI-KARIJOKI ISOJOEN TOIMISTO Kristiinantie 13, 64900 Isojoki

p. 06 - 2631 211

KARIJOEN TOIMISTO Alakyläntie 2, 64350 Karijoki

MHY LAKEUS

p. 040 4810 900

[email protected]

ILMAJOEN TOIMISTO Riihitie 3, 60800 Ilmajoki

JALASJÄRVEN TOIMISTO Savelankuja 2, 61600 Jalasjärvi

JURVAN TOIMISTO Kauppatie 3, 66300 Jurva

KAUHAJOEN TOIMISTO Hyypäntie 9, 61800 Kauhajoki

KURIKAN TOIMISTO Vanhatie 18, 61300 Kurikka

TEUVAN TOIMISTO Porvarintie 18 , 64700 Teuva

Turvallinen

metsän ammattilainen välittää

www.metsatilat.fi

• Metsätilat • Maatilakiinteistöt •

• Metsäomaisuuden asiakirjat •

Kilpailukykyiset palkkioperusteemme: 4,5 % (sis. alv 24 %) tai sopimuksen mukaan

(minimi 2 250 €)

Kauppatie 3, 66300 Jurva • Savelankuja 2, 61600 Jalasjärvi

ESKO LIUKKU

kiinteistönvälittäjä, LKV,

julkinen kaupanvahvistaja

puh. 0400 179 476

[email protected]

TIMO JÄRVILEHTO

kiinteistönvälittäjä, LKV, KiAT,

julkinen kaupanvahvistaja

puh. 040 7057 166

[email protected]

KATSO TARKEMMAT

YHTEYSTIEDOT

KESKIAUKEAMALTA!

LISÄTIETOJA NETTISIVUILTA:

www.mhy.fi

www.metsanomistajat.fi

ESA KUOPPALA myyntineuvottelija

puh. 0400 188 099

[email protected]

Tilavahti v

alvoo

puolestasi!

mhy lakeus tiedote 1 2017pakatut kuvat - metsänomistajat · porre vesa maatalousyrittäjä kurikka...

Documents