ZOOMI – Sujuvat siirtymät

26.3.2019

Panu IsotaloKT, nuorten työpajan vastaava ohjaaja

MIELELLÄÄN SIIRTYVÄTTyöelämään siirtyvien

opiskelijoiden mielenterveyttä haastavia

ja suojaavia tekijöitä

Mielenterveyden ongelmatPitkittynyttä unettomuutta, ahdistusta,

uupumusta, päihdeongelmia, alakuloisuuttaKuuluu elämään, joten koskee isoa osaa meistä

Mielenterveyden häiriötMääräytyy tautiluokituksen mukaan

Jakautuu diagnoosiluokkiinMasennus, ahdistuneisuus

Vuosittain sairastaa ¼, elämänsä aikana ½

MIELENTERVEYS

(Mielen)terveyttä suojaavia sisäisiä ja

ulkoisia voimavaratekijöitä

(Mielen)terveyttä suojaavia sisäisiä ja

ulkoisia voimavaratekijöitä

(Mielen)terveyttä uhkaavia sisäisiä ja

ulkoisia riskitekijöitä

(Mielen)terveyttä uhkaavia sisäisiä ja

ulkoisia riskitekijöitä

MielisairaudetMt-lain määritelmä

Psykoottiset häiriöt (skitsofrenia, 2-suuntainen, psykoottinen masennus, päihdepsykoosi)

3 % elämän aikana

Yksilölliset tekijätSosiaaliset tekijät

Yhteiskunn. tekijät Kulttuuriset arvot

TERVEYS

Ei mielen-terveyden häiriöitä

Mielen-terveyden häiriöitä

Paljon psyykkistä hyvinvointia

Vähän psyykkistä

hyvinvointia

28.3.2019Panu Isotalo3

TARVETTA ENNALTAEHKÄISYLLE JA VARHAISELLE PUUTTUMISELLE ON VALTAVASTI

28.3.2019Panu Isotalo4

Kansantautien arvioidut suorat ja epäsuorat kustannukset yhteiskunnalle

(Neittaanmäki & Kaasalainen 2018, 20)

28.3.2019Panu Isotalo5

TARVETTA MT-TYÖLLE ON VALTAVASTI

28.3.2019Panu Isotalo6

OPISKELUAIKA ON KRIITTINEN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN KANNALTA

28.3.2019Panu Isotalo7

”Ihminen, jolla ei ole koskaanelämässään ollut

mielenterveyden ongelmia,on sairas”

professori, unitutkijaMarkku Partinen

28.3.2019Panu Isotalo8

MITKÄ SEIKAT SAATTAVAT HAASTAA TYÖELÄMÄÄN SIIRTYVÄN MIELENTERVEYTTÄ

SISÄISET RISKITEKIJÄT:• Hoitamattomat sairaudet ja haasteet, kuten oppimis- ja univaikeudet sekä mt-häiriöt• Itsetunnon ja itsetuntemuksen ongelmat, arvottomuuden tunne• Kuluttavat ihmissuhteet, yksinäisyys• Itsensä etsimisen haasteet (esim. identiteettiin ja seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset)• Riippuvuudet (päihteet, pelaaminen, läheisriippuvuus)• Epärealistiset odotukset, arvoristiriidat

ULKOISET RISKITEKIJÄT:• Miten minua kohdellaan: Hyväksikäyttö, kiusaaminen, syrjintä• Millaisessa yhteisössä elän: Syrjäytyneisyyttä, köyhyyttä, työttömyyttä, PäMi-ongelmia• Millaisessa yhteiskunnassa elän: Yhteiskunnalliset megatrendit:

• Palvelujärjestelmän puutteet, kohtaanto- ja saatavuusongelmat• Yhteiskunnallisten arvojen muutokset, osittain myös koveneminen• Stigmatisaatio, asenteet mt-haasteisiin, tietämättömyys• Yleinen työllisyys- ja taloustilanne, tukijärjestelmä, välityömarkkinat, koulutuspolit.• Atomisoituminen ja individualismi vs. uusyhteisöllisyys• Polarisaatio, yhteiskunnallinen eriarvoistuminen• Globalisaatio vs. tribalisaatio, uhkakuvat, ennakoimattomuus, pelon kulttuuri(Debeuf 2018, Furedi 2006; Karila-Hietala ym. 2018, Lassander ym. 2017)

28.3.2019Panu Isotalo9

Esimerkki 1 nykyajan mt-haasteista: TAD-diagnoosi▪ TAD = Trump Anxiety Disorder▪ Psykologien ja terapeuttien laajasti raportoima uusi,

tautiluokitukseen kuulumaton ”diagnoosi”▪ Taustalla usein muita (virallisia) diagnooseja ja haasteita▪ Olennaista

▪ Ahdistava tunne, että maailma on mennyt lopullisesti sekaisin (ilmastoahdistus, jätepyörteet, ääriliikkeet, P-Korea, Brexit, terrorismi, talouskriisit, robotisaatio ym., jotka osittain täysin todellisia)

▪ Media, poliitikot ja bisnes luovat vastakkainasettelua ja pelon kulttuuria (Furedi 2006; Koskela 2009)

▪ Ihmiset ovat aina tarvinneet syntipukkia, joka ottaa kantaakseen pahat teot ja joka tekee itsekin demonisoinnin helpoksi → Vastapoolina ”Messias-syndrooma”; etsitään pelastajaa, suurta johtajaa

▪ Kyseessä kollektiivinen mt-haaste, massahysteria, joka aiheuttaa muutenkin epästabiilimpien oireilua

▪ Eetos ja henki tarttuvat myös opiskelijoihin ja työyhteisöön▪ Ovatko palvelut, työntekijät ym. osa ongelmaa vai ratkaisua?

Luommeko itse pelon kulttuuria, paineita, ahdistusta?

28.3.2019Panu Isotalo10

Esimerkki 2 nykyajan mt-haasteista: FOMO-ilmiö

▪ FOMO = Fear of Missing out, paitsi jäämisen pelko

▪ Ikiaikainen, mutta somen myötä vahvistunut ilmiö

▪ Tyypillistä etenkin nuorilla (aikuisilla)

▪ Pelko, että kaikilla muilla on aina paremmat bileet, kiinnostavampi työ ja

eksoottisemmat lomakohteet

▪ Olennaista rakentaa minuutta ja olemassaoloa sosiaalisessa mediassa, saada ja

antaa klikkauksia sekä päivystää linjoilla, ettei mikään tärkeä mene ohi

Sasu Riikonen 2017 / Moreenimedia

• Kun ihminen kokee ulkopuoliseksi jäämisen tunnetta, aivojen kipukeskus aktivoituu

• Aiheuttaa yksinäisyyden, kateuden ja sivullisuuden tunteita, ahdistusta ja jopa masennusta (erityisesti passiivinen some-presenssi)

• Apua yhdessä sovituista rauhoitusajoista, ongelmien myöntämisestä ja vieroittautumishoidoista (tästä myös päinvastaista näyttöä)

28.3.2019Panu Isotalo11

MITKÄ SEIKAT SAATTAVAT SUOJATA TYÖELÄMÄÄN SIIRTYVÄN MIELENTERVEYTTÄ

SISÄISET SUOJAAVAT TEKIJÄT

• Hyvä fyysinen terveys, elintavat• Hyvä itsetunto, hyväksytyksi tulemisen tunne• Ongelmanratkaisutaidot, ristiriitojen käsittelykyky,

vuorovaikutustaidot, (pois)oppimiskyky• Tunnetaidot, turhautumisen ja epäonnistumisen sietokyky• Vaikutusmahdollisuuksien ja osallisuuden tunne,

mahdollisuus toteuttaa itseään• Sosiaalinen pääoma, tieto• Optimismi, elämänhallinnan tunne, toivo• Elämän merkityksellisyys, tulevaisuudenusko

28.3.2019Panu Isotalo12

MITKÄ SEIKAT SAATTAVAT SUOJATA TYÖELÄMÄÄN SIIRTYVÄN MIELENTERVEYTTÄ

ULKOISET SUOJAAVAT TEKIJÄT

• Fyysisten perustarpeiden tyydyttyminen (ravinto, asunto, turva)• Sosiaalinen tuki (läheiset, vertaiset, oppilaitos, työelämä)• Myönteiset elämänmallit ja kokemukset (esim. opettajien ja

työntekijöiden asenne, harjoittelujaksot)• Mielekäs ja tyydyttävä, koulutusta vastaava työ• Vaatimusten realistisuus, armollisuus opiskelussa ja työelämässä• Kuulluksi tuleminen, mahdollisuus vaikuttaa• Tieto palveluista ja niiden toimivuus, matalakynnyksisyys• Orientoituminen työelämään, saattaen vaihtaminen• Riittävä palautuminen, vapaa-aika, tarvittaessa joustot• Stigmatisaation vastainen työ → ”Kuka tahansa meist䔕 Realistinen ja riittävä tieto realiteeteista, ongelmista, palveluista

28.3.2019Panu Isotalo13

MUUTAMA NOSTO, JOITA HYVÄ POHTIA

Mielenterveyttä haastavat tekijät ovat niin yleisiä (92 %) ja sairastuminen

elämän aikana mt-häiriöön (esim. masennus) koskee puolta suomalaisista, joten

voidaan puhua uudesta normaalista.

Ihminen ei ole vain joko täysin terve tai sairas, vaan jotain siitä väliltä.

Ehkä pitäisi uskaltaa kysyä, teemmekö parhaamme ja toisaalta, miten paljon

mm. oppilaitoksilta ja työelämältä voi vaatia tässäkin asiassa.

Laitettava lisää panoksia mielenterveyttä haastavien tekijöiden

minimoimiseen ja mt:tä suojaavien voimavarojen korostamiseen

Ihminen on kompleksinen, jatkuvasti muuttuva kokonaisuus, jolla on usein

päällekkäisiä heikkouksia, mutta myös valtavasti voimavaroja.

28.3.2019Panu Isotalo14

Panu IsotaloKT, nuorten työpajan vastaava ohjaaja

Nuorten työpaja Kino

Janakkalan nuorisopalvelut

28.3.2019Panu Isotalo15

LÄHTEET

Debeuf, K. 2018. Tribalization. Why War is Coming.

Furedi, F. 2006. Culture of fear revisited: risk-taking and the morality of low

expectation

Joukamaa, M. ym. 2010. Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työkyky ja hoidontarve.

Karacostas, D. D. & Fisher, G. L. 1993. Chemical dependency in students with and

without learning disabilities

Karila-Hietala, R. ym. 2018. Mielenterveys elämäntaitona.

Koskela, H. 2009. Pelkokierre – pelon politiikka, turvamarkkinat ja kamppailu

kaupunkitilasta.

Lassander, M. & Karila-Hietala, R. 2017. Nuoren mielen ensiapu.

Lintonen, T. & Joukamaa, M. 2013. Suomalaisten vankien sairastavuus ja

terveyspalveluiden käyttö.

Martinez, R. S. 2002. A comparison of learning disability subtypes in middle school.

Neittaanmäki, P. & Kaasalainen, K. 2018. SOTE-toimintojen tehostaminen IT:n avulla

- kehittämispotentiaali ja toimenpideohjelma. Jyväskylän yliopisto,

Informaatioteknologian tdk:n julkaisuja 51/2018

Reini, K. 2016. Mielenterveyden edistämisen taloudelliset vaikutukset – Nuorten

miesten syrjäytymistä ehkäisevän Aikalisä-tukipalvelun arviointi. Vaasan yliopiston

julkaisuja 208.

Osaava ohjaus -hanke 2010-2013. Keskuspuiston ammattiopisto.

Wahlbeck, K. ym. 2017. Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut. Valtioneuvoston

selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 89/2018.