millaisesta nuoren oiereilusta tulisi huolestua? mauri marttunen professori
DESCRIPTION
MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori Helsingin yliopisto, HYKS tutkimusprofessori Kansanterveyslaitos, MAO, NMY. Uusi oppikirja E Laukkanen, M Marttunen, S Miettinen, M Pietikäinen: Kustannus Oy Duodecim 2006 - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
![Page 1: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/1.jpg)
MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA?
Mauri Marttunenprofessori
Helsingin yliopisto, HYKS
tutkimusprofessori Kansanterveyslaitos, MAO, NMY
![Page 2: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/2.jpg)
Uusi oppikirja E Laukkanen, M Marttunen, S Miettinen, M Pietikäinen:Kustannus Oy Duodecim 2006
Nuoren psyykkisten ongelmien kohtaaminen
I JohdantoII Nuoren kasvu ja kehitysIII Nuoren psyykkiset häiriötIV Nuoren ongelmien kohtaaminenV Nuorisopsykiatrinen tutkimus ja hoito
![Page 3: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/3.jpg)
Mitä on nuoren mielenterveyden häiriö?
Kliinisesti merkittävä syndrooma, johon liittyy- Psyykkinen kärsimys tai toimintakyvyn heikkeneminen tai - Merkittävä kuoleman, kärsimyksen, toimintakyvyn tai henkilökohtaisen vapauden menetyksen riski tai- kyvyttömyys iänmukaiseen kehitykseen
Ilmenee käyttäytymisen, psyykkisten tai biologisten toimintojen häiriintymisenä, kehityksen viivästymisenä, estymisenä tai taantumisena
EI ole odotettavissa oleva tai kulttuurisesti sanktioitu reaktio tiettyyn tapahtumaan
![Page 4: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/4.jpg)
Nuoruusikä
Nuoruuskehitys alkaa puberteetista (12/13 v), päättyy nuoreen aikuisuuteen (21/22 v)
Nuoruuskehityksen vaiheet Varhaisnuoruus noin 12 - 14 vKeskinuoruus 15 - 17 vMyöhäisnuoruus 18 - 21/22
Kehitys yksilöllistä, suuret yksilöiden väliset erot
Miten määritellään nuoruuden päättyminen?- kehityksellisyys – persoonallisuus, sosiaaliset roolit- täysi-ikäisyys (18 v), lastensuojelulaki (21 v), NUOTTA (22 v)
![Page 5: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/5.jpg)
Nuoruuden kehitystapahtumia
Kehon muutokset- eri kehitykselliset aikataulut, tiedon puute
Abstraktin ajattelun kehittyminen > 12 vuotta,- ennakointikyky lisääntyy, muiden perspektiivin oivaltaminen lisääntyy, toisaalta kokemuksen puute
Ikätovereiden merkitys kasvaa- vertailu lisääntyy, ikätovereista keskeinen tuen lähde, ystäväpiiriin identifioituminen
Perheestä irrottautuminen, yksilöityminen- identiteettikehitys
![Page 6: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/6.jpg)
Nuoruus ja mielenterveyden häiriöt
Mielenterveyden häiriöt yleistyvät Nuoruudessa mielenterveyden häiriöt ovat lapsuuteen verrattuna noin kaksi kertaa yleisempiä
Erityisesti ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt sekä päihdehäiriöt - depressiot 2 - 3 x, ahdistuneisuushäiriöt 2 x - psykoosiriski moninkertaistuu
Suurin osa aikuisuuden mielenterveyshäiriöistä alkaa alle 20 v iässä
Sukupuolten välinen ero muuttuu
Lapsuudessa mielenterveyden häiriöt pojilla yleisempiä - ADHD, käyttäytymisen häiriöt Nuoruudessa mielenterveyden häiriöt tytöillä yleisempiä - Ahdistuneisuushäiriöt, masennustilat
![Page 7: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/7.jpg)
Nuorten mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys
Häiriötyyppi Esiintyvyys (%) Sukupuoli-ADS / jakauma verrokit
Jokin mielenterveyden häiriö 15 - 25 N > M 23.0 Mielialahäiriöt 10 - 15 N > M 11.0 Ahdistuneisuushäiriöt 5 - 15 N > M 11.5 Päihdehäiriöt 5 - 10 N < M 4.0 Käytöshäiriö 5 - 10 N < M 4.5 (sis ADHD) ADHD - 5 N < M Syömishäiriöt - 5 N > M 4.0 Ei-affektiiviset psykoosit - 2 N = M -
Marttunen & Rantanen (2001), ADS-tutkimus (Karlsson ym, 2006)
![Page 8: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/8.jpg)
Nuoruusiässä ”lievä” oireilu on yleistä
Etenkin varhaisnuoruudessa kokemus itsestä vaihtelee, mikä altistaa- käyttäytymisen - mielialan - ihmissuhteiden- mielenkiinnon kohteet vaihtelevat
Nuoruuden aikana - aikuisten tuki vähenee lapsuuteen verrattuna - vaatimukset lisääntyvät - ei vielä aikuisen kokemusta, selviytymiskeinoja ja taitoja
=> Reaktiot vastoinkäymisiin voivat olla voimakkaita
![Page 9: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/9.jpg)
Milloin epäillä nuoren mielenterveyshäiriötä?
Varhaisnuoruus
- ”Nuoruuden kapinointi” johtaa vakavaan normien ja ihmissuhteiden rikkomiseen- Toistuvat äärimmäiset tunteenpurkaukset- Pitkäkestoiset voimakkaat mielialan vaihtelut- Toistuva näpistely, kuljeskelu, koulupinnaus, väkivaltaisuus
Keskinuoruus
- Ajattelun salpautuminen, passiivisuus- Vakavat keskittymisvaikeudet, toistuva koulupinnaus- Suuruuskuvitelmat, seksuaalinen holtittomuus- Runsas päihteiden käyttö
![Page 10: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/10.jpg)
Milloin epäillä nuoren mielenterveyshäiriötä?
Myöhäisnuoruus
- Pitkittynyt identiteettikehitys- Päihdeongelmat- Yleensä ”aikuistyyppisiä” mielenterveyden häiriöiden oireita
Nuori tarvitsee apua silloin, kun hän ei tule toimeen itsensä
tai ympäröivän maailman kanssa
Nuori tarvitsee usein aikuisten apua hakeakseen apua
![Page 11: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/11.jpg)
Nuoren mielenterveyden ja sen häiriöiden arviointi
Arviointia voi vaikeuttaa
Kasvun ja kehityksen nopeus ja suuret erot nuoruudessa
Kehityksen ja psykopatologian merkkien erottaminen - normaalikehityksessä "askel taakse kaksi eteen"
Mielenterveyshäiriöiden oirekuvien epäselvyys- häiriöt usein ensi kertaa elämässä ilmaantuvia
Diagnoosiluokitusten ”jäykkyys” - kehitykselliset ilmiöt luokituksissa taka-alalla
Arvioijan käsitys ja odotus siitä, millaisia häiriöitä nuorilla voi olla
Haluttomuus ”leimata” nuorta vakavan häiriön diagnoosilla- vaarana alidiagnostiikka ja tarvittavan hoidon puuttuminen
![Page 12: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/12.jpg)
Nuoren ahdistuneisuus
Nuoren ajattelun kehittyessä - tietoisuus toisten ajattelusta lisääntyy- vertailu ikätovereihin lisääntyy- puberteetin muutokset suuntaavat ajattelua itseen => luovat pohjaa sosiaaliselle ahdistukselle
Normaalikehitykseen liittyy
- Ohimeneviä ahdistuksen tunteita - Lievää suoritus- tai esiintymisjännitystä
![Page 13: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/13.jpg)
Nuorten oireellinen ahdistuneisuus
Nuoren ahdistus on oireellista, jos se aiheuttaa selvää haittaa, estää nuorta - solmimasta tai ylläpitämästä ystävyyssuhteita - käymästä koulua - harrastamasta- poistumasta kotoa
Ahdistuneisuusoireet esiintyvät - psyykkisellä tasolla - pelot, paniikin, kauhun tunteet - fysiologisella tasolla - autonomisen hermoston aktivaatio - käyttäytymisen tasolla - välttämiskäyttäytyminen
Tasojen välillä toisiaan ylläpitäviä ja pahentavia yhteyksiä
![Page 14: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/14.jpg)
”Normaaleja” masennuksen tunteita vai depressio (1)
Ohimenevät masennuksen tunteet ovat normaaleja - Psyykkinen perusreaktio eron, menetyksen, pettymyksen yhteydessä- Ero normaaliin suruun liittyvän masennuksen tunnetilan (surulla kohde) ja masennusoireiden (lukkiutuneita, kohteettomia) välillä
- Nuoruuskehitykseen liittyvä individuaatio tapahtuu surutyön avulla, masennuksen tunteet nuorilla yleisempiä kuin lapsilla tai aikuisilla?
=> Menetyksiin liittyvät surureaktiot nuoruudessa vakavampia kuin lapsuudessa (?)
![Page 15: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/15.jpg)
Masennuksen tunteita vai depressio (2)
”Normaali” mielialan vaihtelu
- alakuloisuus (tai kohonnut mieliala?) ei kestä pitkään - mielialan vaihtelu lievää - ei äärimmäisyydestä toiseen - ei muita depression oireyhtymän oireita - toimintakyky säilyy – koulu, perhe- ja toverisuhteet
Epätyypilliset masennusoireet
- ärtyneisyys, “lyhytpinnaisuus”, kiukkuisuus - käytösongelmat, levottomuus, kiusaaminen - mielialan reaktiivisuus
![Page 16: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/16.jpg)
Nuoren depressio
Kliinisesti merkittävä oireyhtymä- oireyhtymän kesto ainakin 2 viikkoa- aiheuttaa selvää toimintakyvyn laskua - aiheuttaa subjektiivista kärsimystä- kokemus laadullisesti erilainen kuin masennuksen tunnetila tai suru
=> Normatiivisen kehityksen juuttuminen, myöhempien kehitysvaiheiden viivästymien, vaarantuminen
![Page 17: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/17.jpg)
Miten tarttua nuoren ahdistukseen ja masennukseen?
1 Oireilun ja haitan arviointi
Nuoren elämäntilanteen selvittely Masennus- tai ahdistusoireiden vakavuuden arviointiPäihteiden käytön selvittäminenVanhempiin yhteys / vanhempien tapaaminen => perheen tuki
2 Selventävät keskustelut
Oireiden seuranta Nuoren ajankohtaisista huolista ja vaikeuksista keskustelu- kotitilanne, ihmissuhteet, erot, menetykset, epäonnistumiset - Muu sosiaalinen ja kouluselviytyminen, esiintymistilanteet Ratkaisujen etsiminen ajankohtaisiin ongelmiin
![Page 18: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/18.jpg)
Miten tarttua nuoren ahdistukseen ja masennukseen? 3 Koulukäynnin turvaaminen
Koulu on nuoren normaalikehityksen kenttä - opiskelun lisäksi koulussa opitaan vuorovaikutustaitoja, ryhmässä olemista ja työskentelyä, suhdetta auktoriteetteihin => vältetään pitkiä sairauslomia koulusta
Joustavat koulunkäyntijärjestelyt - henkilökohtainen opintosuunnitelma (kevennetyt koulupäivät, vähemmän kursseja, jne)
Tukihekilö(itä) koulusta - OPO, kouluterveydenhoitaja, -kuraattori, -psykologi, tukioppilaat
Huomio mahdolliseen koulukiusaamiseen
![Page 19: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/19.jpg)
Millaiset kuolemaan liittyvät ajatukset ovat normaaleja?
Kuoleman pohdinta normaalikehitykseen liittyvää
- Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? - Mitä, jos itse kuolisin?
- Itsemurhan oikeutusta koskevat moraaliset pohdinnat
Kuoleman toiveet eivät kuulu normaalikehitykseen
Itsemurha-ajatukset eivät kuulu normaalikehitykseen
Itsemurha-ajatuksia jopa 10-20 %:lla nuorista- Suuri osa im-ajatuksista liittyy ajankohtaisiin vaikeuksiin - Liittyvät usein depressioon- On otettava aina vakavasti => selvittely
![Page 20: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/20.jpg)
Miten selvittää nuoren itsetuhoisuutta?
Kaikkiin viittauksiin itsemurhasta tulee suhtautua vakavasti
Itsemurha-ajatuksista puhuminen nuoren kanssa
Aktiivinen ajatuksista ja aikeista kysyminenAvoimuus, moralisoinnin välttäminenSuoraan asioiden oikeilla nimillä puhuminenNuoren motiivien jäsentäminen Vaihtoehtoisten keinojen etsintä ongelmien ratkaisemiseksiItsemurhayritykseen liittyvien mielikuvien realisoiminenMyös mahdollisesta mielenterveyden häiriöstä (depressio) puhuminen
![Page 21: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/21.jpg)
Onko nuoren asosiaalinen oireilu normaalia?
Eriasteinen sosiaalisten normien rikkominen nuoruudessa yleistä, voidaan ryhmitellä
1) Yksittäiset, lievät epäsosiaaliset teot
2) Jatkuvat normirikkomukset- koulupinnaus, luvaton kotoa poissaolo,- toistuvat, vakavat ristiriidat aikuisten kanssa
3) Toistuvat rikolliset teot, väkivaltaisuus
![Page 22: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/22.jpg)
Yksittäiset asosiaaliset teot nuoruudessa
Yleisiä nuoruusiässä Nuorelle luonteenomaisen käyttäytymisen vastaisia
Usein ystäväporukassa tehtyjä- näpistely, satunnainen koulupinnaus
Nuori kokee teot itselleenkin vieraiksi- häiritsevät nuorta itseään,
Katumus, "huono omatunto" teon jälkeen
Menevät ohi kehityksen edetessä
![Page 23: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/23.jpg)
Nuoren käytöshäiriö
Ryhmiin 2 ja 3 kuuluvat useimmat varsinaisista käytöshäiriöistä kärsivät nuoret
Käytöshäiriöille luonteenomaista
- Toistuva, itsepintainen muiden oikeuksia ja ikäryhmän tärkeitä sosiaalisia normeja rikkova käyttäytymismalli - Kesto ainakin 12 kuukautta (aggressiivisuus, vilpillisyys, omaisuuden tuhoaminen, vakava sääntöjen rikkominen)- Oireilu kroonista- Nuori ei koe katumusta teoistaan- Aiheuttaa merkittävää haittaa
![Page 24: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/24.jpg)
Reaktiivinen (depressioon liittyvä) epäsosiaalinen oireilu
Ärtyneisyys ja vihaisuus voivat olla esim depression oireita
Depressioon liittyvä reaktiivinen epäsosiaalinen oireilu
- Nuoren historiassa ei tyypillisiä käytöshäiriön riskitekijöitä- Vain masennusjaksoon liittyvää – käytöshäiriössä kroonista- Alkaa useimmiten depressiolle ominaisen laukaisevan tapahtuman (ero, epäonnistuminen) jälkeen - Ei nuoren aikaisemman käytöksen valossa hänelle ominaista- Nuori itsekään ei koe oireilua itselleen tyypilliseksi- Masentunut nuori kykenee katumukseen- Yleensä väistyy depression helpottuessa
![Page 25: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/25.jpg)
Ovatko nuorten päihdekokeilut "normaaleja”?
Suomalaisuorten päihteiden käyttö yleistynyt 1970-luvulta
Päihteiden käyttö aloitetaan mahdollisesti nuorempana - ensimmäinen humala n 13 – 14 v iässä (nuorten mt-kohortti 13.5v)
Nuorten alkoholinkäyttö muuttunut humalahakuisemmaksi - tytöt!
Huumeiden kokeilu ja tarjonta lisääntynyt 1990-luvulla- ESPAD: 15-16-vuotiaista oli kokeillut jotain huumetta 1995 noin 5 %, 1999 noin 10 %, 2003 noin 11 %
2000-luvulla ei huumekokeilujen lisääntymistä
Yleisimmin käytetyt huumeet kannabis ja amfetamiini
![Page 26: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/26.jpg)
ESPAD-tutkimus: Suomalaisnuorten päihdekäyttö 2003
![Page 27: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/27.jpg)
Nuorten päihdekokeilujen merkitys
Valtaosa (80 %) suomalaisnuorista kokeilee alkoholia ennen täysi-ikäisyyttä – toisaalta hallussapito rangaistavaa- Normaalia vai häiriintynyttä käytöstä?
Harva (10 %) suomalaisnuori kokeilee huumeita - Kokeilijoista harva jää koukkuun – koettu nautinto- Nuoruuden aikana > 5 huumeen käyttökertaa huume- ongelman / -riippuvuuden kehittymisen riski-indikaattori
Runsas päihdekäyttö voi olla muun mielenterveysongelman itsehoitoa – toisaalta se voi aiheuttaa mm ahdistuneisuutta ja depressiota
Onko olemassa nuoren “normaalia” alkoholinkäyttöä?
![Page 28: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/28.jpg)
Skitsofrenia nuoruudessa
Nuoruuden skitsofrenian oirekuva yleensä "aikuistyyppinen", kulku vaiheittainen, usein krooninen
- prodromaalivaihe ennen sairauden puhkeamista- akuuttivaihe positiiviset oireet, avoin psykoottisuus hallusinaatiot, deluusiot, disorganisoitunut puhe ja käytös, merkittävä toimintakyvyn lasku- toipumisvaihe negatiiviset oireet kuukausien ajan - residuaalivaihe negatiivisia oireita, toimintakyky alentunut- vaikeimmissa muodoissa kroonistuva
![Page 29: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/29.jpg)
Psykoosien hoito ja psykoosiriski
Yksi keskeinen syy psykoosien huonoon ennusteeseen- hoito alkaa vasta pitkän ajan kuluttua ensimmäisten oireiden ilmaantumisen jälkeen
Psykoosin varhaisoireiden, siihen liittyvien neuropsykologisten ja toimintakyvyn häiriöiden luonnetta koskeva tutkimustieto on lisääntynyt viime vuosina
=> psykoosiriskissä oleva nuori on mahdollista tunnistaa kohtuullisen luotettavasti
=> Nuorelle voidaan tarjota tuloksellista hoitoa
![Page 30: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/30.jpg)
Haavoittuvuus–stressimalli
Haavoittuvuus-stressimalli: psykoosialttius syntyygeneettisten ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksena - geneettisiä tekijöitä pidetään skitsofrenian tärkeimpinä riskitekijöinä- jos vanhemmista toisella skitsofrenia, sairastumisriski 10 % (vs. 1 %) Kun psykoosille altis nuori joutuu stressitilanteeseen- alkaa ilmetä toimintakyvyn muutoksia- poikkeavia kokemuksia- pahimmillaan psykoottisia oireita
Pääosalla skitsofreniaan sairastuneista sairastumista edeltääuseita vuosia kestänyt ennakko-oirevaihe
![Page 31: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/31.jpg)
Psykoosin ennakko-oirevaihe
Ennakko-oirevaihe: ajanjakso sairauden ensimmäisten merkkien ilmaantumisesta psykoosin puhkeamiseen
- ennakko-oirevaihe ja suurin sairastumisriski ajoittuu murrosiän ja noin 35 ikävuoden välille
- noin 75 % :lla skitsofreniaan sairastuvasta havaittavissa keskimäärin 5 vuoden pituinen ennakko-oirejakso
Ennakko-oireet ilmenevät- psyykkisinä oireina- outoina subjektiivisina kokemuksina- toimintakyvyn heikkenemisensä- kognitiivisina häiriöinä
![Page 32: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/32.jpg)
Alkuvaiheen epäspesifiset oireet
Alkuvaiheen epäspesifiset oireet => ei vielä voida ennustaa psykoosin puhkeamista
- keskittymiskyvyn ja huomion kiinnittämisen heikkeneminen - puhdin ja motivaation lasku, energian puute - masentunut mieliala, masennusoireet - unihäiriöt - ahdistuneisuus - sosiaalinen syrjään vetäytyminen - roolisuoritusten heikkeneminen - ärtyisyys
![Page 33: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/33.jpg)
Alkuvaiheen spesifiset oireet
Samanaikaisesti (joskus jo ennen) epäspesifien ennakko-oireiden kanssa
Subjektiivisia ”outouden” tai häiriöiden kokemuksia kognitioiden, motoriikan ja havainnoinnin alueella- kyvyttömyys jakaa huomiota, esim. vaikeus seurata tai tehdä kahta asiaa yhtä aikaa- ajatusten häiriintyminen (mieleen häiritseviä, asiaan kuulumattomia ajatuksia) - ajatusten tulviminen (mieleen tunkeutuu jatkuvalla syötöllä uusia ajatuksia)- ajatusten salpautuminen (ajatus katkeilee, ajatuksen ”punainen lanka” katoaa)
![Page 34: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/34.jpg)
Alkuvaiheen spesifiset oireet (2)
- vaikeus ymmärtää lukemaansa tai kuulemaansa (puhetta, jopa yksinkertaisia lauseita)- vaikeus tuottaa puhetta (vaikeus löytää sanoja, muodostaa lauseita)- huomion tai tarkkailun kohteena olemisen tunne- juuttuminen yksittäisiin näköhavaintoihin- kokemus ympäristön outoudesta tai muuttumisesta- vaikeus erottaa ajatuksia ja havaintoja mieli- ja muistikuvista - aisteihin liittyvät muutokset ja outoudet (näkee/kuulee jotain epätavallista, värit tai äänet muuttuvat tavallista voimakkaammiksi)
=> osoittavat jo selvempää psykoosiriskiä
![Page 35: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/35.jpg)
Välittömän riskivaiheen spesifiset oireet
Positiivisten psykoosioireiden (harha-aistimukset, harhaluulot) kaltaisia, voimakkuudeltaan lievempiä, tiheydeltään harvajaksoisempia oireita- poikkeavat ajatukset: kokemus siitä, että on toisten ihmisten huomion
keskipisteenä- omat ajatukset tuntuvat vierailta; joku ulkopuolinen havaitsee ajatukset
tai vaikuttaa niihin; omaan ruumiiseen, syyllisyyteen tms. liittyvät epätavalliset ajatukset
- epäluuloisuus: käsitys, että ihmisten suhtautuminen on muuttunut epäystävälliseksi tai ilkeämieliseksi, kokemus seuraamisesta tai vainoamisesta- suuruusajatukset- havaintojen vääristymät ja harha-aistimukset - ajatusten ja puheen hajanaisuus
![Page 36: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/36.jpg)
Millaisia interventioita?
Kehitetty erityyppisiä, kognitiiviseen terapiaan perustuvia interventioita- yksilö- ja ryhmämuotoisia, myös läheisille kohdennettuja- perustuvat yleensä haavoittuvuus –stressi -malliin
Tavoitteina
- oireiden hallinta ja niiden ymmärtäminen- arkielämän hallinta, säännöllinen elämänrytmi stressinhallinta,sopeutumiskeinojen etsiminen vaikeuksissa - ongelmien ratkaisukeinojen etsiminen ja harjoittelu - elämänlaadun parantaminen, vuorovaikutustaitojen oppiminen
![Page 37: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/37.jpg)
Häiriö vai ei – miten arvioida? (1)
Oireiden arviointi
- Vakavuus lievät vs vakavat - Kesto lyhytaikaiset (tunteja, päiviä) vs pitkäkestoiset (viikkoja)- Toistuvuus aikaisemmin lievät voivat toistuessa olla voimakkaita
Toimintakyvyn arviointi
Normaali nuori kykenee - käymään koulua - olemaan ikätovereiden seurassa - tulee kohtuullisesti toimeen aikuisten kanssa- harrastamaan”Normaalit” oireet eivät lamaa toimintakykyä (pitkään?)
![Page 38: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/38.jpg)
Häiriö vai ei – miten arvioida? (2)
Nuoruuskehityksen arviointi
- eteneekö vai juuttuuko nuoruuskehitys? - tilapäinen taantuminen ”normaalia”, kunhan kehitys etenee
Olosuhteiden arviointi
- tarjoaako kasvuympäristö mahdollisuuden normaalikehitykselle?- nuoruuskehitys useimmiten mahdollista vaikeassakin kasvuympäristössä - voiko nuoren oireilu olla ”terve” reaktio kehityksellisesti mahdottomaan tilanteeseen / ympäristöön?
![Page 39: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/39.jpg)
Voimavarojen arviointi nuoren ongelmissa
1 Nuoren omat voimavarat
Millä alueilla nuori on osaava, taitava, “hyvä” Myönteiseen minäkuvaan tukeminen, myönteinen palaute
2 Perheen voimavarat
Missä perhe tarvitsee tukea, mitkä perheen tehtävät sujuvat hyvin Ydinperheen ulkopuoliset tärkeät henkilöt
3 Nuoren muu elämänpiiri
Koulunkäynti, koulun aikuiset, koulutoverit, harrastukset
4 Eri viranomaistahot
Mikä taho ottaa päävastuu, eri viranomaisten rooli ja osuus
![Page 40: MILLAISESTA NUOREN OIEREILUSTA TULISI HUOLESTUA? Mauri Marttunen professori](https://reader035.vdocuments.pub/reader035/viewer/2022062409/56814e43550346895dbbb6db/html5/thumbnails/40.jpg)
Varhaisen tunnistamisen avuksi
KTL/NMY:n tuottamia aineistoja varhaisen tunnistamisen avuksi http://www.ktl.fi
o Nuorten depressio: tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisilleo Nuorten masennus: tietoa nuorille ja heidän perheilleeno Nuorten itsetuhokäyttäytyminen o Nuorten päihdehäiriöiden varhaistunnistaminen o Nuorten päihdehäiriöt ja muut mielenterveyden häiriöto Nuorten päihdehäiriöiden hoitoo Tarkkaavuus- ja käytöshäiriöt nuorillao Nuoret, päihteet ja väkivalta Tulossa 2008: Nuorten ahdistuneisuus ja päihdeongelmat