-------

AJASSA ~ Millennium-palkinnosta lisaa www.suomenkuvalehti.fi

~ Millennium-palkinnontie on vasta alussa, muistuttaatunnustuksen kummiseta. Tamanvuoden palkittu ei ollut kuullutkaankoko palkinnosta.Teksti Jukka Ukkola Kuva Hannu Lindroos

ivan erinomainen valinta", kehuuamerikkalaisprofessori Arthur C.Collingsworth japanilaista Shu-ji Nakamuraa, joka viime viikollavastaanotti Millennium·teknolo-

giapalkinnon Helsingissa. Professori Na-kamura on kehittanyt sinisen led-valon,jonka uskotaan auttavan monia maail-manlaajuisten ongelmien ratkaisemises-sa - energian saastosta puhtaan veden jamoan tuotantoon.

Professori Collingsworth in kuuluu sanoanoin, silla han on Millennium-palkinnonkummiseta, Idean suuresta teknologiapal-kinnosta esitti akateemikko Pekka jauho,mutta hanke paasi kunnolla alkuun, kunCollingsworth ehdotti sen toteuttamistavuonna 1999 Suomen Kuvalehden haastatte-lussa. Ensimmainen Millennium-miljoonaluovutettiin kaksi vuotta sitten World WideWebin kehittajalle Tim Berners-Leelle.

Nyt,toisella kerralla, Collingsworth sanaa

12 SUOMEN KUVALEHTI \37/2006

seuraavansa muhkeaa palkintojenjakosere-moniaa noyrana, lahes liikuttuneena ..

"Olen kiitollinen Suomelle, etta se ottitaman haasteen vastaan ja sai aikaan maa-ilman arvokkaimman teknologiapalkin-non."

Han myontaa, etta Millenniumin ura onvasta alussa. Suomessa palkintoa on kan-sallisen alemmuuskompleksin perinteidenmukaisesti viiheksytty,melkein hapeilty, kunsiita ei ole tullutkaan maailmanlaajuista uu-tispommia.

Tarkoitus oli, etta Suomi ni:ikyypalkinnonavulla maailman mediassa huipputeknolo-gian kotimaana, samaan tapaan kuin Ruot-si ja Norja saavat mainetta Nobeleillaan.Toistaiseksi mediahuomiota on pidetty pet-tymyksena, eika esimerkiksi palkittu profes-sori Nakamura ollut etukateen kuullutkaankoko Finlandia·palkinnosta.

Palkintojenjako jarjestettiin tall a kertaavarta vasten Suomen EU-isannyyskokous-

'"ooI~,z

:::i:::JZZ<t:I:Q

• Shuji Nakamura vieraili Suomessaensimmaista kertaa ottaessaan vas-taan Millennium-teknologiapalkinnon.Pal kinnon kummiseta, vanha Suomenystava Arthur C. Collingsworth, onkaynyt maassamme toistasataa kertaa.

ten yhteyteen, jolloin Helsinki oli taynnakansainvalista lehdistoa. Siinakin oli puima:Millenniumjai Aseminja Ecofinin varjoon.

"Paikinnon juikisuusmarkkinoinnissaon viela tehtavaa, mutta teidan pitaa oUakarsivallisia. Juikisuus vaatii aikansa", sa-noo Collingsworth. Viela 1930-iuvulla joi-takuita amerikkaiaisia Nobei-paikinnonsaajia piti suostutella lahtemaan "maail-man aariin" Tukhoimaan hakemaan paikin-toaan, vaikka se olijo tunnettu kolmikym-menvuotias. Millenniumjaettiin nyt vastatoista kertaa.

Kylliihiin tama joukko jo osoittaa kasva-vaa kiinnostusta, Collingsworth kommen-toi noin 50 toimittajan lehdistotilaisuutta.

Sinisen valon isaMiljoonalla eurolla paikittu Shuji Naka-mura, 52, on onnistunut siina, mita mo-net muut tiedemiehet ovat turhaan yritta-neet 30 vuotta.

Han kehitti vuonna 1989 tuotantoproses-sin, jonka avulla voitiin kasvattaa gallium-nitridia, Se on puolijohdetta, jota voidaankayttaa materiaalina sinisten ied-valojen val-mistuksessa. Neljii vuotta myohemmin Na-kamura esitteli tiedemaailmaa hammastyt-taneen kirkkaansinisen ledin. Sejohti myosvihreaan ja valkoiseen lediin seka siniseenlaservaloon.

Nakamuran innovaatiot soveltuvat kaytet-taviksimonilla elamanaloilla, Valaistuksessamoninkertaisesti nykyisiiivaloja tehokkaam-pi valkoinen led korvannee liihivuosina suu-rimman osan maailman valoista. joissakinpoytavalaisimissa ledeja onjo kaytossa.

Led-valoja voidaan sii.ii.tii.ii.tasmalleenkuluttajan tarpeiden mukaan ja niilla voi-daan vieda valoa sahkottomille seuduille,koska virranliihteeksi riittaa aurinkokennotai polkupyoran dynamo. Ruoan tuotantoavoidaan. lisata valaisemalla kasvihuoneetnykyistii edullisemmin myos oisin, Tallais-ta ympii.rivuorokautista kasvatusta kokeil-laan Hollannissa.

Uitravioietilla led-valolla voidaan puh-distaa vetta entista tehokkaammin ja sini-nen laser soveltuu tiedon tallentamiseenjasiirtoon. Sen avulla voidaan myos esimer-kiksi cd- tai dvd-levylle tallentaa no in viisikertaa enernman tietoa kuin nykyteknolo-gialla.IK

;;:;'<t:;~a:w..wZZ:;9

)l

Tampereelletoimittajaprofessori_ Helsingin SanomainSaatio rahoittaa veteraanijournalistintoimittajaopiskelijoita kouluttamaan.Teksti Matti Simula

Tampereen yliopiston tiedotusopinlaitokselle perustetaan viisivuotinenvierailevajournalistiikan professuu-ri. Vuosittain vaihtuvaan virkaan ni-mitetaan kaytannon journalisteja.

Professuurin rahoittaa Heisingin Sano-main Sii.ii.tio.Se on myontanyt hankkeeseen500000 euron apurahan.

Saation yliasiamiehen Heleena Savelanmukaan professuurilla pyritaan lahenta-maan akateemista viestinnii.n tutkimustaja kaytannonjournalismia toisiinsa.

"Tampereen yliopistolla on Suomen par-haat resurssit journalistikoulutukseen jasielta valmistuu hyvia toimittajia. Uskon,etta on silti hyva, jos opettajakunnassa onmyos yksi nykyajan toimitustyota tuntevaprofessori. Osa akateemisesta tutkimuk-sesta on meiko etaalla mediakentasta."

Viranhaltijaksi valitaan vuodeksi kerral-laan yksi tyossaan erityisen patevoitynytjournalisti,jolla ei tarvitse olla professorinmuodollista patevyytta.

"Viranhaltija ei toimi tutkijana tai nn-kimustyon ohjaajana, vaan oman erityis-alueensa kaytannon opettajana", Savelakorostaa.

Ensimmainen virka julistetaan haena-vaksi ensi kevaanaja tehtavaan valittnjour-nalisti aloittaa opetustyonsa vuoden 2DO]

syyslukukauden alkaessa.Vierailevan professorin valintaa varren

muodostetaan nelijaseninen ty6ry1unii.johon tulee kaksi Tampereen yliopikaksi Helsingin Sanomain Saation n.imea-maa edustajaa.

Helsingin Sanomain Saatio perusretriinviimejoulukuussa, kun Paivalehdentosaatio ja Helsingin Sanomain 100-¥IlmJlSsaatio yhdistettiin

Sii.ii.tiojulkisti ensimmii.iset myonri!imim-sa apurahat taman viikon torstaina..rahoja on myonnetty 2,7 miljoonaa23 eri kohteeseen. Sii.ii.tioon varannna vuonnajaettaviin apurahoihinyhnelja miljoonaa euroa. 5K

37/20061 SUOMEN KUVALEHTI