millog asiakaslehti 1 2011...si olla hyvä käyttää odotteluaikansa kunnon ja kestävyy-den...

nro 1 joulukuu 2011A

SIA

KA

SL

EH

TI

2 Millog asiakaslehti 1/2011

PÄÄKIRJOITUS Aarne Nieminen

Millog asiakaslehti 2. vuosikerta

llmestymisaika joulukuu 2011.

Seuraava lehti ilmestyy

joulukuussa 2012.

Toimituskunta

Päätoimittaja Heikki Härtsiä

[email protected]

Vastaava toimittaja Maria Takalo

[email protected]

Taitto

Suunnittelutoimisto Mera Oy

Painopaikka

Eura Print Oy

www.millog.fi

Palaute, lisätiedot ja tilaukset

[email protected]

Kannen kuvat

Pekka Kiirala ja

Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä

Vain muutos on pysyvää. Kreikkatauti lähti liikkeelle jo pitkän aikaa sitten, Euro korisee

henkitoreissaan, Yhdysvaltojen budjettivaje on räjähtää käsiin. Eurooppa velkaantuu

kovaa vauhtia, maat joutuvat maksamaan huippukorkoja lainoistaan. Kasvuennusteita

on jouduttu rukkaamaan alaspäin. Julkistaloutta on sopeutettava. Tämä kaikki vaikut-

taa myös jokapäiväisessä elämässämme niin töissä kuin sen ulkopuolella.

Puolustusvoimien säästöt vaalikaudelta sanotaan olevan 800 miljoonan euron luok-

kaa. Seuraavalla vaalikaudella Puolustusvoimien pitäisi tulla toimeen noin 300 miljoo-

naa euroa nykyistä pienemmällä vuosibudjetilla. Jotta näin suuria säästöjä saadaan

aikaan, on Puolustusvoimauudistuksella kiire. Henkilöstömenoista säästäminen vai-

kuttaa vasta pitkällä tähtäimellä, joten materiaalihankintoja tultaneen leikkaamaan tai

siirtämään myöhemmin toteutettaviksi. Varuskuntia lakkautetaan ja sulautetaan sekä

rakenteita uudistetaan vahvalla kädellä. Näistä tiedämme enemmän ensi keväänä.

Muutokset vaikuttavat myös meihin Puolustusvoimien strategiseen kumppaniin. Mei-

dän tehtävämme on omalta osaltaan pitää kustannuksia kurissa ja löytää uusia tapo-

ja toimia, joilla säästöjä saataisiin aikaan. Muutoksessa on aina myös mahdollisuus.

Strategiassa olemme linjanneet seuraavan hinnoittelukauden perusteeksi myydä käyt-

tövalmiutta. Tämä tarkoittaa kunnossapidon ja materiaalitoimintojen rajapintojen uu-

delleen tarkastelua. Prosessi on pidettävä ehyenä. Toimintoja on kehitettävä kokonai-

suutena huomioiden sekä Millogin että Puolustusvoimien vastuulla olevat prosessin

osat. Hyvänä esimerkkinä tästä on palveluverkko, joka on tarkasteltava kokonaisuus.

Millog on aktiivinen ja hakee ratkaisuja, joilla saavutetaan säästöjä, byrokratian kas-

vulle on asetettava rajat. Resurssimme ovat rajalliset emmekä voi kaikkea kehittää

yhtä aikaa, vaan hankkeet on laitettava tärkeysjärjestykseen.

SAP-toiminnanohjausjärjestelmän määrittelytyö on käytännössä osoittanut kuinka tii-

viisti olemme integroituneet asiakkaaseemme. Uskomme lujasti hankkeeseen ja että

sen myötä toimintaedellytyksemme paranevat. Toivomme myös Puolustusvoimien

vuoden vaihteeseen ajoittuvien uusien SAP-toiminnallisuuksien käyttöönottojen su-

juvan mallikkaasti.

Haasteita riittää. Toivottavasti joulupukki tuo uusia avaimia päättäjille, joilla auotaan

Euroopan ja kotimaan lukkiutuneita tilanteita.

Toivotan kaikille lukijoille hyvää joulun aikaa ja menestystä uudelle vuodelle.

Vain muutoson pysyvää

Aarne Nieminen, toimitusjohtaja

Lisää Aarne Niemisen ajatuksia voit lukea sivuilta 10-11.

SISÄLLYSLUETTELO

4-6

12-15

16-18

19

6-9

10-11


18

4-6Maavoimien materiaalittaistelukuntoon

6-9Ilmatorjuntajärjestelmäuudistui yhteisvoimin

10-11 Kunnossapidon kumppanuus

12-15Yhteiset pelisäännötympäristönsuojeluun

16-18 Atos valittiin Millogin IT-toimittajaksi

18 Ei mikään tavallinen kypärä

19Millog Oy:n uusi terminaalirakennusotettiin käyttöön Lievestuoreella


Prikaatikenraali Kyösti Halonen

Maavoimien materiaalit

”Sen jälkeen, kun on luullut voimiensa jo loppuneen, ihminen jaksaa vielä yllättä-vän pitkään.”

Maavoimien Materiaalilaitoksen joh taja, prikaatikenraali Kyösti Halonen tietää paljon kunnossa-pidosta - oli sitten kyse materiaaleista tai ihmisistä.

Avarakatseinen, joustava ja yhteistyökykyinen. Sellaista henkilöä prikaatikenraali Kyösti Halo-

nen etsisi, jos hakisi itselleen seuraajaa. Kovin ajankohtainen asia ei kuitenkaan ole sillä Ha-

lonen itsekin on ollut tehtävässään, Maavoimien Mate-riaalilaitoksen johtajana, vasta heinäkuun alusta lähtien ja uusi työ tuntuu ensimmäisten kuukausien perusteella hyvin mielekkäältä.Tavanomaisesta rekrytointiprosessista poiketen Puolustusvoimien korkeisiin tehtäviin ei myös-kään voi hakeutua vaan niihin määrätään esimiesten ar-vioiman soveltuvuuden perusteella.

Halosen määrääminen johtajaksi oli luonteva polku up-seerin urasuunnitelmassa, joka oli tätä ennen vienyt mie-hen jo Pääesikuntaan logistiikkapäällikköksi, Kosovoon monikansallisen taisteluosaston komentajaksi, Pääesi-kunnan johtamisjärjestelmäosaston päälliköksi, Pans-sariprikaatin komentajaksi, Hämeen Rykmenttiin Urhei-lukoulun johtajaksi ja Maanpuolustuskorkeakouluun tut-kijaupseeriksi. Varusmiespalveluksensa siviilikarkurina aloittanut Halonen suoritti Utin Laskuvarjojääkärikoulussa ja niiltä ajoilta on peräisin myös yksi mieleenpainuneim-mista sotilasmuistoista: ensimmäinen laskuvarjohyppy.

- Itse hypystä en muista juuri mitään, mutta koko tilan-ne ja siihen liittyneet tunteet olivat ainutlaatuiset, Halo-nen kuvailee.

Äärirajoja ja yhteispeliä

Mittavalle uralle mahtuu muitakin mieleen painuneita hetkiä: monet niistä ovat tulleet vuosien varrella uudel-leenkin vastaan. Kansainvälisiä kokemuksiaan Halonen arvostaa erityisesti niistä ammentamiensa tärkeiden ko-kemusten ansioista. 1980-luvulla hän osallistui Yhdysval-loissa maavoimien erikoisjoukkojen johtajia kouluttavalle Ranger-kurssille, jonka tavoitteena oli luoda koulutetta-ville sotaolosuhteita vastaava stressitila äärimmäisellä fyysisellä ja henkisellä rasituksella - ja siinä onnistuttiin.



tutustuminen on edennyt tapauskohtaisesti käsittelyä vaativien asioiden edellyttämässä järjestyksessä.

- Tällä hetkellä vaativin tehtäväni on oppia tuntemaan alaiseni ja ymmärtämään heidän erilaiset odotuksensa ohjauksen suhteen.

Suorituskyvystä ja kumppanuudesta

Maavoimien Materiaalilaitoksen johtajan tehtävänä on kehittää materiaalin elinkaaren hallintaa ja toimintamal-leja vastaamaan Puolustusvoimien tarpeisiin. Tavoite on selkeä: kaiken toiminnan on tähdättävä materiaalin suo-rituskykyyn poikkeusoloissa.

Kun osa toiminnoista ulkoistetaan, pitää myös kumppa-nin tuntea toiminnan tavoitteet. Yhteistyökumppaneis-saan Halonen arvostaa oma-aloitteisuutta ja rohkeutta, kuten alaisissaan, mutta myös joustavuutta yllättävissä tilanteissa. Kuminauhan päähän kumppani ei kuitenkaan joudu sillä Halosen toivoma joustavuus on ehdottomas-ti vastavuoroista.

- Yhteistyöllä on hyvät mahdollisuudet onnistua, jos lähtökohtana on, että molemmat osapuolet joustavat tarvittaessa.

Maavoimien materiaalien kunnossapito ulkoistettiin Mil-logille vuoden 2009 alussa. Kunnossapidon ulkoistuksella toimintaa saatiin yhdenmukaistettua ja yksinkertaistettua. Se oli hyvä alku Puolustusvoimien ja Millogin väliselle kumppanuudelle. Kumppanuussuhteen rakentuminen vie kuitenkin oman aikansa ja muuttuva toimintaympäristö vaatii suhteelta jatkuvaa kehittymistä.

- Kun organisaatio kootaan palasista, joudutaan aina pri-orisoimaan ja hoitamaan tärkeimmät asiat ensiksi - siis pitämään huolta, että järjestelmä toimii normaalioloissa. Tämä ei kuitenkaan riitä vaan suorituskyvyn on säilyttävä kaikissa olosuhteissa ja kaikissa valmiustiloissa, Halonen avaa kunnossapidon päällimmäistä haastetta.

Kunnossapidon ulkoistuksesta on ollut silti merkittävää hyötyä jo yhteistyön ensimmäisinäkin vuosina.

taistelukuntoon TEKSTI Anne Kastarinen KUVA Puolustusvoimat

- Opin tuntemaan omat rajani, mutta huomasin myös, että sen jälkeen kun on luullut voimiensa jo loppuneen, ihminen jaksaa vielä yllättävän pitkään.

Yli 20 vuotta myöhemmin Kosovossa ei ollut enää kyse rasitukseen tähtäävästä kurssista vaan KFOR-operaation monikansallisten joukkojen komentajalle haasteet asetti aito toimintaympäristö. Kansainvälisen ryhmän ohjaksis-sa myös avarakatseisuuteen tuli uutta syvyyttä.

- 30 eri kansallisuuden keskellä oli opittava hyväksy-mään erilaisia toimintatapoja ja ajattelumalleja, Halo-nen perustelee.

Vastuusta ja vapaudesta

Syksyllä 2011 Suomessa, Maavoimien Materiaalilaitoksel-la, toimintaympäristö ja haasteet ovat toisenlaiset. Millä keinoilla joukkoja siellä ohjataan?

- Annan toimintavapauden, tilaa tehdä töitä, ja luotan alaisteni osaamiseen, Halonen kiteyttää ensisijaiset johtamisperiaatteensa.

Alaisten taitoihin ja kokemuksiin onkin voitava luottaa, sillä heidän vastuullaan on rutiinien sujuminen ja päätös-ten itsenäinen valmisteleminen. Näin johtajalle jää aikaa resurssien hankkimiseen ja toimintojen kehittämiseen.

Halonen edellyttää alaisiltaan oma-aloitteisuutta ja uskal-lusta päätöksentekoon sekä rohkeutta kertoa ja perustel-la näkemyksensä. Laajan ja tiukaksi aikataulutetun teh-täväkentän keskellä työntekijän velvollisuuksiin kuuluu myös kertoa, mihin omat voimavarat riittävät sekä pyy-tää tarvittaessa apua.

- Jos henkilö ei sano mitään, oletan hänen olevan tyyty-väinen, toteaa Halonen.

Lähimmistä alaisistaan hänen ei tarvitse olla huolissaan sillä he täyttävät johtajansa toiveet olemalla oma-aloittei-sia ja rohkeita - sekä oletettavasti tyytyväisiä heidän asi-antuntemukseensa luottavaan uuteen johtajaan. Etääm-mällä on kuitenkin vielä haasteita sillä laajaan tehtävä-kenttään astunut Halonen ei ole ehtinyt vielä käydä kai-kissa johtamissaan toimipisteissä. Työhön ja tekijöihin

6


Millog asiakaslehti 1/2011

Ilmatorju- Yhteistyö sotavarusteita ja järjestelmiä valmistavan teol-lisuuden kanssa on Millogille helpompaa kuin se olisi Puolustusvoimille. Millogin toimiminen liiketoiminnalli-sella periaatteella helpottaa joustamista tilanteiden niin vaatiessa, Halonen toteaa.

Hänen mukaansa odotukset yhteistyölle olivat korkeal-la jo lähtötilanteessa mutta vieläkin parempia tuloksia on saatu aikaan. Kumppanuuden kehittäminen kuitenkin jatkuu sillä yhteistyö hakee vieläkin oikeaa muotoaan.

- Organisaatiouudistuksen myötä Millogille siirtyi paljon osaamista mutta osa jäi Puolustusvoimiin. Siksi toimin-noissa on yhä päällekkäisyyksiä ja turhaa byrokratiaa, kun samoissa toimipisteissä tehdään päällekkäisiä asioita eri tahoilla, Halonen kertoo.

Puolustusvoimauudistuksessa painotetaan logistisen jär-jestelmän selkeyttämistä. Miten kunnossapidossa voi-daan edesauttaa tätä tavoitetta?

- Vastuunjako ja virtaviivaistaminen ovat avainasemassa, kun kunnossapidon toimintaa kehitetään. Vastuu mate-riaalien elinkaaren mittaisesta hallinnasta tulee jakaa si-ten, että homma toimii ja kaikilla on selkeä kuva omasta vastuualueestaan sekä sen merkityksestä kokonaisuuden kannalta.

Tavoitteen saavuttaminen liittyy Halosen mukaan kes-keisesti puolustusvoimauudistukseen. Yhteistyökump-paneiden kanssa asiat ovat hyvässä hoidossa ja Puolus-tusvoimien tarpeet ja toiveet ovat heillä selvillä. Avoi-muuden ja yhteistyöhakuisuuden Halonen toivoo säily-vän jatkossakin.

Urapolulta luontopoluille

Entä sitten vuosien päästä, kun johtajan on oikeasti ai-ka miettiä seuraajaansa. Mihin tehtäviin urasuunnitelma seuraavaksi vie?

Monipuolista kestävyysurheilua jo ajatuksenakin hen-gästyttävän Kalevan kierroksen muodossa harrastava ja kalastuksesta nauttiva Sotilasurheiluliiton pitkäaikainen puheenjohtaja on jo valinnut mieleisensä viran:

- Eräoppaaksi pohjoiseen.

Mutta vasta eläkkeellä. Kuten sanottu, nykyinen työ on mielenkiintoinen ja Lapin-matkailijat joutuvat vielä odot-tamaan. Kyösti Halosen johtamalle retkelle haluavien voi-si olla hyvä käyttää odotteluaikansa kunnon ja kestävyy-den kehittämiseen - luvassa kun on tuskin mikään kevyt metsälenkki.

ITO90M


untajärjestelmä

Puolustusvoimat sai viime vuon-na valmiiksi ilmatorjuntaohjus-järjestelmä 90:n modernisoin-tiin kuuluvat toimitukset, joiden tavoitteena oli parantaa asejär-jestelmän suorituskykyä ja lisä-tä sen käyttöikää. Uudistamisen myötä 1990-luvun alussa Suo-meen hankittu Crotale palvelee ilmatorjunnan tarpeita vielä pit-kään soveltuen modernin taiste-lukentän muuttuviin olosuhtei-siin. Vaativan hankintaprojektin

logistisena yhteistyökump-panina ja testauksen asian-tuntijana toimi Millog.

Suorituskyvystä ja aikataulus-ta kiinni pitäminen oli meil-le alusta asti kaiken a ja o, avaa ITO90M-modernisoin-

tiprojektin projektipäällikkö, järjes-telmäinsinööri Sani Selin Puolus-tusvoimien kriittisintä vaatimusta yhteishankkeelle.

Puolustusvoimille oli ehdottoman tärkeää, että yhteistyökumppani ni-

voutuisi osaksi projektitiimiä, siten että toimiminen raja-pintojen yli ja ohi ei aiheuttaisi ongelmia tai viivästyksiä projektin etenemiselle.

- Millogin henkilöstön ammattitaito ja yhteistyökyky te-kivät mahdolliseksi pysymisemme aikataulussa tiukois-sakin paikoissa, kiittelee Selin.Yhteistyön lopputulokseen hän on silmin nähden tyyty-väinen. Paitsi että käsissä on uudistunut ja suorituskyvyl-tään erinomainen ohjusjärjestelmä, voi mittavassa pro-jektissa nähdä vieläkin merkittävämpää voimaa.

- On hienoa, että osaamme tehdä täällä pienessä Suo-messa täysin vertailukelpoista tulosta suurempiin mai-hin nähden. Tämäkin projekti osoitti, että pystymme var-masti vastaamaan ulkomailta tuleviin haasteisiin - siitä ei ole epäilystäkään, sinetöi Selin hankkeen kenties suu-rimman arvon.

Rooliaan suurempi kumppani

Millogin pääasiallisena tehtävänä oli toimia logistisena operoijana ja huolehtia uuden järjestelmän testaukses-ta. Suorituskyvyn ja katkottoman testauksen varmista-miseksi osoittautui aiheelliseksi myös itse testausjärjes-telmän uudistaminen.

- Operatiivisen järjestelmän käyttöikä voi olla kymmeniä vuosia, kun taas testausjärjestelmän mittauslaitteiden tuki päättyy tavallisesti 10-15 vuodessa, taustoittaa Millogin Riihimäen yksikön testausjärjestelmäryhmän päällikkö, insinööri Risto Paajanen.

uudistuiyhteisvoimin

JärjestelmäinsinööriSani Selin,Puolustusvoimat


ITO90M

Vanhan Crotalen (ITO90) sekä maalinosoitustutka Giraffen (MOSTKA87) sähköiset ohjausyksiköt oli testattu elekt-roniikkalaitoksen ja silloisen FFV Test Systems Oy:n ke-hittämällä TS50301-järjestelmällä. Jo MOSTKA87:n mo-dernisointi aiheutti sen, ettei uusia ohjausyksiköitä enää voitu testata vanhan testausjärjestelmän adaptereilla ja ohjelmilla.

- Suurimmalla osalla testausjärjestelmän instrumenteis-ta ei ollut enää valmistajan tukea, joten oli olemassa ris-ki, että vikatilanteissa testausjärjestelmä olisi ollut liian kauan poissa käytöstä, Paajanen perustelee.

Koska ITO90M:n testauksen haluttiin ehdottomasti jatku-van ilman katkoja, tuli tehtäväksi kehittää uusi testaus-järjestelmä, TS50301M.

- Jouduimme perehtymään hyvin tarkasti ohjusjärjestel-män testattavien yksiköiden toimintaan ja muuttamaan omia ohjelmiamme siten, että testaus varmasti toimii uu-silla mittauslaitteilla. Samalla korjasimme aiemmin käy-tössä olleiden testien puutteita, Paajanen kertoo.

Huolellinen perehtyminen heijastui myönteisesti koko projektiin.

- Mikään suomalainen oppilaitos ei kouluta ihmisiä ilma-torjuntajärjestelmien osaajiksi vaan asiantuntemus kertyy työkokemuksen ja kurssien myötä. Millogin henkilöstö

hallitsi hyvin operatiivisen järjestelmämme ja saimme heiltä hyviä näkökulmia, tukea ja kritiikkiä koko projek-tiin liittyen, Sani Selin kiittelee yhteistyökumppaneitaan.

Ajoitus ratkaisi onnistumisen

Aikataulussa pysyminen toistuu Sani Selinin puheessa usein. Toimitusten oikea-aikaisuus olikin yksi ITO90M-pro-jektin onnistumisen tukijaloista, niistä kriittisistä tavoit-teista, jotka oli turvattava alusta lähtien. Reunaviivansa hanke sai ulkomaisen päätoimittajan ja Puolustusvoimi-en välisen sopimuksen aikataulusta, johon oman projek-tiryhmän eteneminen oli synkronoitava.

Millogille toimitusten oikea-aikaisuuden tärkeys oli pe-riaate, jota kunnioitettiin loppuun saakka. Ensimetreiltä alkaen oli selvää, että suunnitelmia jouduttaisiin töiden edetessä tarkistamaan - mutta ei asiakkaan eikä tavoit-teiden kustannuksella.

- Ainutkertaisen työn kohdalla projektisuunnittelu, aika-taulutus ja resurssien varaaminen on aina haasteellis-ta. Joskus myös lähtötiedoissa voi olla puutteita ja pro-jekti osoittautuukin suunniteltua laajemmaksi, Paajanen selventää.

- Suuriin hankkeisiin sisältyy aina paljon haasteita. Osan niistä pystymme hyvällä suunnittelulla hahmottamaan etukäteen mutta osa tulee vastaan yllättäen. Ratkaise-vaa onkin, kuinka nopeasti pystymme silloin toimimaan, täydentää Selin.

Tällä kertaa haasteeksi matkan varrelle osui myös Puo-lustusvoimien rakennemuutos, jonka seurauksena alku-peräinen Elektroniikkalaitoksen projektitiimi vaihtui ulko-puoliseen kumppaniin, Millogiin. Muutos ei kuitenkaan varjostanut projektin etenemistä.

- Millogin toiminta oli asiantuntevaa koko projektin ajan ja aikatauluissa pysyttiin muutoksista huolimatta, Selin kiittelee ja kertoo olleensa erityisen tyytyväinen siihen, miten hyvin tiimin osaaminen ja Puolustusvoimien toi-vomusten kuuleminen säilyivät toimijan vaihtuessakin.

Automatiikan ylivoimaa testaukseen

ITO90M-järjestelmän testauksesta huolehtiva TS50201M-testausjärjestelmä edustaa edistyksellisen testausauto-matiikan parhaimmistoa. Puolustusjärjestelmien kehit-tyessä teknisesti yhä vaativammiksi on automaattisesta testauksesta tullut merkittävä - usein myös ainoa mah-dollinen - menetelmä oikean suorituskyvyn ja käyttötur-vallisuuden mittaamiseksi.

Esa Hartikainen esittelee uutta TS50301M-testausjärjestelmää testauskontissa.


ITO90M

- Automaattinen testausjärjestelmä on lahjomaton eivät-kä inhimilliset tekijät pääse vaikuttamaan sen antamiin tuloksiin, avaa Risto Paajanen automatiikan etuja.

- Ensiksi tarkastamme kriteerit ja raja-arvot, minkä jälkeen teemme testit aina yksityiskohtaisen tarkoiksi ja toistet-taviksi, sovitussa laajuudessa ja sovituilla raja-arvoilla.

Automaattinen testaus onkin tärkeä osa kumppanuutta ja laadunvalvontaa. Ottaessaan testausjärjestelmän käyt-töönsä asiakas - tässä tapauksessa Puolustusvoimat - voi varmistaa myös Millogin tai alihankkijoiden työn laadun, samalla kun selvitetään testattavan järjestelmän toimi-vuus ja turvallisuus koko sen elinkaaren ajan.

Millogin automaatioryhmällä on 20 vuoden kokemus Puolustusvoimien testausautomaation kehittämisestä. Vaativien testaussovellusten mukana kertynyttä osaa-mista on nykyisen toimintamallin ansiosta mahdollista käyttää myös muiden asiakkaiden palvelemiseen.

”Automaattinen testaus-järjestelmä on lahjoma-ton eivätkä inhimilliset tekijät pääse vaikutta-maan tuloksiin.”

Millogin automaatioryhmällä on pitkä kokemus Puolustusvoimien testausautomaation kehittämisestä. Timo Leppäaho (vas.) ja Risto Paajanen (oik.) pitävät mahdollisena, että jonakin päivänä testausjärjestelmiä toimitetaan myös muille asiakkaille.

- Yrityselämän ja teknologian jatkuvat muutokset edellyt-tävät joustavia testausjärjestelmiä, joilla testaus toteutuu mahdollisimman laadukkaana ja kustannustehokkaana testattavan järjestelmän koko elinkaaren ajan. Siinä ke-hitystyössä haluamme olla jatkossakin mukana, toteaa Risto Paajanen.

TEKSTI Anne Kastarinen KUVAT Anne Kastarinen, Risto Paajanen, Anssi Vaakanainen


Toimitusjohtaja Aarne Nieminen

Puolustusvoimat selvitti kunnossapidon strate-gista kumppanuutta laaja-alaisesti 2000-luvun alussa. Ehkä merkittävin selvitystyö tehtiin Ak-ku-hankkeessa, joka kattoi maavoimien kunnos-

sapitovastuulla olevan materiaalin. Kumppanuushank-keen edetessä KUJA -hankkeessa ja KUJA-jatkovaiheis-sa tehtiin vertailu teollisen ja oman toiminnan kehittä-misen välillä.

Vuonna 2010 julkaistu Puolustusministeriön osastrate-gia määrittelee strategisen kumppanuuden seuraavasti:”Strateginen kumppanuus on Puolustusvoimien ja yksi-tyisen sektorin palvelun tuottajan välisen yhteistyön sy-vällisin muoto. Sen lähtökohtana on sopimukseen perus-tuva luja, kestävä ja pitkäaikainen yhteistyösuhde, joka jatkuu myös poikkeusoloissa. Strategiselle kumppanuu-delle ominaista ovat yhteiset kehittämistavoitteet ja osa-puolten varautuminen ja toimintatapojen kehittäminen rauhan aikana valmiuden eri kohottamisen vaiheita, so-dan aikaa ja sodan ajan toimintaa varten.”

Millog Oy on maavoimien strateginen kumppani. Yritys täyttää kumppanuusstrategian vaatimukset. Sen omis-tusrakenne ja osakassopimus takaavat valtiolle riittä-vät mahdollisuudet tarvittaessa puuttua yrityksen oh-jaukseen. Puolustusministeriö omistaa Millog Oy:n ns.

K-osakkeen ja sen edustajana yhtiön hallituksessa toimii kenraaliluutnantti evp. Esa Tarvainen. Teollisia pääomista-jia ovat Patria Finance Oyj 55 % ja Insta Group Oy 34 %.

Millog Oy:n kumppanuus perustuu kattavaan sopimus-kokonaisuuteen, joka on osoittanut toimivuutensa jo kumppanuuden alkuvuosina. Millog Oy:n toimintaa oh-jaa Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunta ja alueelli-sesti huoltorykmentit. Maavoimien Esikunta vastaa huol-lonjärjestelyistä ohjaten Maavoimien Materiaalilaitosta ja sitä kautta huoltorykmenttejä, jotka suunnittelevat ja ohjaavat alueellisen kunnossapidon järjestelyt käsittäen lähinnä I-tason.

Kumppanuuden toteutus

Millog Oy:n tulee Sotataloussopimuksessa sovittavalla tavalla luoda ja ylläpitää kunnossapidon organisaatiota ja toimivuutta poikkeusoloja varten. Tämän mahdollis-tamiseksi Puolustusvoimat tilaa kunnossapidon Millog Oy:ltä, joka toimittaa tilatun kunnossapidon joko suo-raan Millog Oy:n tekemänä työnä tai sen hallinnoimana alihankintatyönä.

Tämä periaate on valittu, jotta varmistetaan riittävät laadulliset ja määrälliset resurssit poikkeusolojen kun-nossapitoon ja voidaan vastata ns. harmaan vaiheen vaatimuksiin.

Sopimus velvoittaa Millog Oy:tä verkottumaan niin järjes-telmätoimittajien kuin strategisten alihankkijoiden kans-sa. Tämä teollinen verkko perustuu poikkeusolojen työ-suunnitelmiin, joiden vaatimuksista vastaa Maavoimien Esikunta.

Millog Oy on tehnyt laajan kartoituksen kunnossapito-tasolla I käytetyistä sopimuksista ja harmonisoinut niitä. Näin on lähes 500 sopimuksesta tultu noin 50 valtakun-nalliseen sopimukseen, joita joukko-osastot käyttävät.

Millog Oy on tukenut joukko-osastojen harjoitusleirejä se-kä osallistunut sotaharjoituksiin. Toistaiseksi kokemukset Millog Oy:n toiminnasta ovat olleet myönteisiä. Harjoi-

Kunnossapidon kumppanuus


Toimitusjohtaja Aarne Nieminen

tukset ja leirit antavat tietoutta poikkeusolojen suunnit-teluun ja toiminnan mitoittamiseen sekä palautetta ken-tällä kohdattavista käytännön asioista.

Teollisen verkontoiminta poikkeusoloissa

Poikkeusolojen työsuunnitelmien valmistuttua voidaan arvioida todellinen resurssitarve sekä tarvittavan teolli-sen verkon laajuus, joka jo nykyisellään on huomattava. Teollisen verkon olemassaolo on tärkeä poikkeusolojen toiminnassa. Vaikka nykyisin nojaudutaan paljolti kan-sainvälisiin sopimuksiin ja yhteistyöhön, on kotimaassa toimivalla teollisuudella ratkaiseva vaikutus poikkeus-olojen kunnossapitokykyyn. Tämä tulee huomioida ar-vioitaessa mm. EU:n puolustushankintoja koskevan di-rektiivin toimeenpanoa. Teollisen yhteistyön kautta han-kitaan osaamista ylläpitää järjestelmiä ja solmitaan ver-kostoja, jotka auttavat sekä hankeen rakentamis- että operointivaiheessa.

Kumppanuuden kustannukset

”Strategisen Kumppanuuden tavoitteena on maavoimien kokonaiskunnossapidon kustannusten kasvun leikkaami-nen ja kokonaistaloudellisten säästöjen, tavoitetasona 10 - 20 % säästöt, aikaansaaminen vapauttamalla Asiakkaan resursseja uudelleen kohdennettavaksi kehityssuunnitel-mien sekä Asiakkaan henkilöstöstrategian mukaisesti.”

Kumppanuussopimuksen perushintainen osuus on hin-noiteltu vuosille 2009 – 2016 siten, että Millog Oy tuot-taa saman palvelun hinnaltaan vuonna 2016 noin 14 %:ia pienemmillä kustannuksilla Puolustusvoimille kuin vuon-na 2009.

Millog Oy hakee kustannussäästöjä toiminnallisilla pa-rannuksilla. Riihimäelle on investoitu uusi 2500 m²:n va-rusteluhalli, Lievestuoreelle puolestaan on valmistunut uusi terminaalirakennus, jossa on tiloja myös optroniik-katoiminnoille. Kuopion varikon lakkauttamisen (2009) säästöt ovat vuositasolla olleet noin 600 k€. Palveluver-kon muutosten suunnittelu yhdessä maavoimien kanssa on oleellista, jotta ei tehdä osaoptimointia vaan saavute-taan kokonaissäästöjä.

Kunnossapidon tasojen 1 ja 2 vuosikustannuksia arvi-oidaan kumppanuuspäätöksen mukaisesti kolmannen osapuolen toteuttamana. Vertailutyön Puolustusvoimat on tilannut Bearing Point Oy:ltä, joka on tehnyt kustan-nusvertailua ennustettujen ja toteutuneiden kustannus-ten välillä. Toistaiseksi kustannukset ovat olleet vuosittain pienemmät kuin ennustetut.

Vertailu osoittaa, että olemme oikealla suunnalla ja kus-tannusten kasvu on saatu leikattua. Vertailusta voidaan todeta myös tuottavuuden kehittyneen ja kunnossapito-velan pienentyneen viime vuosina.

Kehitysmahdollisuuksia

Puolustusvoimien kunnossapitoa tulee tarkastella osa-na kokonaisuutta, joka liittyy kiinteästi osaksi logistiik-katoimintoja. Yhdessä maavoimien kanssa kehitetään ja suunnitellaan toimintaa, josta hyvänä esimerkkinä on ns. LOGOSAKE-hanke, joka ulottuu myös poikkeusolo-jen suunnitteluun. Tulevaisuudessa on mahdollista siirtyä käytettävyys- tai käyttövarmuusperusteiseen kunnossa-pitoon, jonka vaatimustasot määrittelee maavoimien esi-kunta ohjaten materiaalin käyttöä, varaosien kulutusta ja resursseja. Tällöin osapuolien rajapinnat ja vastuut pitää olla selvästi määriteltyjä prosessin eri vaiheissa.

Tehostamista löytyy menetelmistä ja myös edellä maini-tusta maavoimien kunnossapidon ohjausmallista. Puo-lustusvoimat ei polje paikallaan vaan muutokset tiedos-tetaan ja niitä toteutetaan. Tehostamista valitettavasti kah litsee ja hidastaa merkittävästi monet säännökset ja poliittiset seikat.

Palveluita pitää tarkastella kokonaisuuksina eri näkökul-mista ja löytää uusia tapoja toteuttaa sekä joukkotuotan-non että poikkeusolojen vaatimukset. Puolustusministe-riön osastrategiassa ”Puolustushallinnon kumppanuus” on määritelty kumppanuuden muodostamisprosessi, jos-sa on hyvin kuvattu eri tekijöitä kumppanuutta harkitta-essa tai laajennettaessa.

Millog Oy maavoimien strategisena kumppanina on val-mis yhä syvenevään yhteistyöhön ja auttamaan Puolus-tusvoimia sen tavoitteiden toteuttamisessa. Mielenkiin-nolla seuraamme Puolustusvoimauudistusta ja sen tuo-mia haasteita sekä mahdollisuuksia.

TEKSTI Aarne Nieminen KUVA Sami Helenius

Ympäristöjärjestelmä


Yhteiset pelisäännöt ympäristönsuojeluun

Millogin ympäristöjärjestelmän rakentaminen saavutti merkit-tävän tavoitteen lokakuun alus-sa sertifi ointiauditoinnin valmis-tuttua. Inspecta Sertifi ointi Oy:n arviointiraportti sisälsi kaksi lie-vää poikkeamaa, joihin liittyvät korjaavien toimenpiteiden suun-nitelmat toimitettiin kuukauden kuluessa arvioijille. Sen jälkeen tehtäväksi jäi enää vain odottaa arvioijien lopullista kannanottoa ja sertifi kaatin myöntämistä.



Olen ylpeä siitä, että saimme toteutettua alkupe-räisen, haasteellisen suunnitelmamme. Teim-me oikeita asioita oikeassa järjestyksessä ja saimme myös auditoijilta hyvää palautetta,

iloitsee Millogin ympäristöpäällikkö Tauno Kaukoniemi.

Asiakasvaatimus kuntoonaikataulusta edellä

Kumppanuussopimuksen asiakasvaatimuksiin kuuluu, et-tä Millogissa tulee olla sertifi oitu ympäristöjärjestelmä 1.1.2013 mennessä. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että vaa-timus saadaan täytäntöön jo vuoden 2011 aikana.

- Tavoitetta aiennettiin niin, että pyrimme siihen 31.12.2011 mennessä. Sertifi oitu, toimiva ja vaikuttava ympäristöjär-jestelmä parantaa yrityksen imagoa ja tuottaa jopa talou-dellista hyötyä, perustelee Kaukoniemi kunnianhimoista aikataulua.

Ympäristöjärjestelmän tuomat edut eivät siis kohenna ainoastaan yritysilmettä vaan myös yrityksen elinvoimai-suutta. Järjestelmää noudattamalla tehostetaan raaka-aineiden ja ajan käyttöä, jolloin kustannuksissa voidaan säästää huomattavasti. Päämäärien asettamisen ja uusi-en menetelmien käyttöönoton myötä toiminnasta tulee entistä taloudellisempaa.

Entä mitä uusi ympäristöjärjestelmä merkitsee Millogin yhteistyökumppaneille ja asiakkaille?

- Ympäristöjärjestelmä ottaa huomioon myös yhteistyö-kumppanimme. Pyrimme ennakoimaan asiakkaidemme ja muiden sidosryhmiemme ympäristöodotukset ja huo-lehdimme siitä, että heillä on tarvitsemansa tiedot tuot-teidemme ja toimintamme mahdollisista ympäristövai-kutuksista. Lisäksi tiedotamme yhteistyökumppaneitam-me myös heihin kohdistuvista ympäristönsuojelullisista velvoitteista, kertoo Kaukoniemi.

Ympäristöohjelmat yksissä kansissa

Ympäristöjärjestelmän tavoitteena oli luoda yhteiset me-nettelytavat ympäristönsuojelun toteuttamiseksi koko Millogissa. Järjestelmää lähdettiin rakentamaan hyväl-tä pohjalta, sillä varikoilla oli jo ennen Millogiin siirty-mistä ympäristöasiat hallinnassa. Toimipisteiden erityis-piirteiden huomiointi koko yrityksen kattavaa näkemystä muodostettaessa oli sujuvasti soljuneen projektin haas-teellisin paikka.

- Ympäristöasioiden taso saattaa vaihdella eri toimipis-teissä suuresti jo pelkästään infran vaikutuksesta. Tästä ollaan kuitenkin tietoisia ja Millog on jo kehittämässä ra-kennuskantaa ja tekniikoita, joilla parannetaan esimer-kiksi energian käytön hyötysuhdetta, kertoo Kaukoniemi.

Ympäristöjärjes-telmä koskee koko Millogin toimintaa eli kaikkia toimipis-teitä ja yksiköitä, pääkonttoria, SA-kauppoja ja huu-tokauppatoimin-taa. Rajapinnat toiminnan ja vastuiden osalta tarkentu-vat Puolustusvoimien kanssa alkuvuodesta 2012, jolloin tehdään vielä katselmukset niissä toimipisteissä, joissa Puolustusvoimat ja Millog toimivat samalla alueella ja samoissa tiloissa.

Pienillä teoilla suuria saavutuksia

Ympäristöjärjestelmässä luotiin menettelytavat Millogin ympäristönsuojelun tason tunnistamiseksi ja sitä kohen-tavien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Yksinkertaisimmil-laan pyrkimyksenä on minimoida negatiiviset ympäris-tövaikutukset ja maksimoida myönteiset.

- Millogin toiminta ei aiheuta suuria uhkia ympäristön pilaantumiselle, mutta pienilläkin ekoteoilla pystymme löytämään merkittäviä myönteisiä ympäristönäkökohtia, muistuttaa Kaukoniemi.

Ympäristöohjelman kulmakiviä ovat yhteistoiminta Puo-lustustusvoimien kanssa, energian ja jätemäärien seu-rantamenettelyt, kemikaaliturvallisuus sekä valmius toi-mia hätätilanteissa. Ympäristöjärjestelmään kuuluu myös, että Millog etsii jatkuvasti uusia keinoja ympäristöriski-en minimointiin varastoinnissa, huollossa ja kunnossa-pidossa sekä kaluston käytössä yhdessä Puolustusvoi-mien kanssa.

”Yksinkertaisimmillaan pyrkimyksenä on mini-moida negatiiviset ympä-ristövaikutukset ja maksimoida myönteiset.”



ISO 14001 – maailman tunnetuin ympäristö-järjestelmämalli

Tauno Kaukoniemi voi huokaista helpotuksesta: sertifi oitu ympäristö-järjestelmä saadaan valmiiksi etuajassa.

Ympäristönsuojelu tavaksi

Uusia menettelytapoja on jo suunniteltu jätehuollon järjestelyihin, kemikaaliturvallisuuteen ja energiatalou-dellisuuteen liittyen. Kun toimintatavat muotoutuvat rutiineiksi, niistä tulee luonteva osa päivittäistä työtä. Ympäristönsuojelu onkin parhaimmillaan yrityksen ta-pa toimia, jolloin se ei korostu erillisenä järjestelmänä. Toimintatapaan kuuluu sitoutuminen ympäristönsuoje-lutason jatkuvaan parantamiseen. Ympäristöjärjestelmän rakentaminen ja sertifi ointi olivat ensimmäinen päämäärä ja nyt on aika asettaa uusia tavoitteita.

- Ympäristönäkökohdat on nyt tunnistettu ja niitä tarkas-tellaan ympäristökatselmuksissa kolmen vuoden välein sekä sisäisissä auditoinneissa vuosittain. Toimipistekoh-taiset ympäristöohjelmat laaditaan johdon asettamien tavoitteiden mukaan. Kun rakenteet ja menettelyt ovat kunnossa, etsimme uusia kehityskohteita, kertoo Kau-koniemi tulevaisuuden näkymistä.

Ympäristöjärjestelmä on systemaattinen tapa kehittää ympäristöasioiden hallintaa ja ympäristönsuojelutoi-mien tuloksellisuutta. ISO 14001 auttaa organisaatioita sekä parantamaan ympäristönsuojelunsa tasoa että osoittamaan ympäristöasioidensa hyvää hoitoa.

Ympäristöjärjestelmässä organisaatio• sitoutuu ympäristönsuojelun tasonsa jatkuvaan parantamiseen• tunnistaa tuotteidensa, toimintojensa ja palveluidensa ympäristövaikutukset • selvittää lakisääteiset velvoitteensa ja huolehtii niiden täyttämisestä • asettaa ympäristötavoitteet ja seuraa niiden toteutumista• varaa resurssit• ylläpitää henkilöstön osaamista• ohjaa prosesseja ja toimintoja• varautuu ympäristöriskeihin ja onnettomuus- tilanteisiin• tarkkailee ja seuraa ympäristövaikutuksia• ennaltaehkäisee ympäristövahinkoja ja estää niiden toistumisen• ylläpitää hyviä ympäristökäytäntöjä• arvioi toimintansa tuloksia ja parantaa toimintaansa

TEKSTI Anne Kastarinen KUVAT Seppo Lehikoinen


Atos

Atos valittiin Millogin IT-

Kuvassa vasemmalla Arto Julkunen, Jorma Kujala, Kalle Sjöberg, Antti Jokinen, Kimmo Kuure, Olli Wuoti, Auli Peltola, Ulla Palo,Aimo Korventausta, Mikko Mäenpää.

KUVA Sami Helenius


Atos

-toimittajaksiEuroopan johtava IT-palvelutalo Atos toimittaa Millogille SAP-toiminnan-ohjausjärjestelmän seuraavien neljän vuoden aikana. Kesällä allekirjoitettu sopimus kattaa järjestelmän käyttöön-oton, asiantuntijapalvelut ja sovellus-tuen sekä poikkeuksellisen infrarat-kaisun.

Päätös SAP-toiminnanohjausjärjestelmän käyt-töönotosta liittyy Millogin strategiseen kump-panuuteen Suomen Puolustusvoimien kanssa sekä laajempaan tavoitteeseen ottaa vastaava

järjestelmä käyttöön koko Patria-konsernissa.

- Millogin kannalta päätös on merkittävä ja mahdollistaa yrityksen jatkuvan kehityksen sekä parantaa mahdolli-suuksiamme palvella myös muita asiakkaita, toteaa Mil-login toimitusjohtaja Aarne Nieminen.

Lähtökohdat heijastuivat käynnissä olevaan projektiin eri-tyisinä turvallisuusvaateina, jotka muotoutuivat myös tär-keiksi kriteereiksi yhteistyökumppania valittaessa. Atos vakuutti merkittävällä kokemuksellaan tietoturvakriitti-sistä hankkeista: yritys on tehnyt vastaavaa yhteistyötä esimerkiksi Suomen Puolustusvoimien kanssa.

- Meiltä löytyivät tarvittavat ratkaisut, osaaminen ja ar-vokasta kokemusta vastaavanlaisista projekteista. Lisäksi perehdyimme Millogin tarpeisiin hyvin huolella jo tarjo-usvaiheessa, taustoittaa Atoksen konsultointi- ja sovel-lustukipalvelujen johtaja Hellevi Kaisanlahti Atoksen va-lintaan johtaneita seikkoja.

Kansainvälisenä IT-palvelutalona tunnettu Atos toimii tässä projektissa tiukasti Suomesta käsin sillä tarkko-jen turvallisuusmääräysten takia globaalin organisaati-on hyödyntäminen käytännön työssä ei tule kyseeseen. Laaja kokemus ja ajantasainen tietotaito etenkin tieto-turvaratkaisuista näkyvät projektiryhmässä vahvana ja varmana otteena.

”Atos on tehnyt vastaa-vaa yhteistyötä myös Suomen Puolustus-voimien kanssa.”


Atos

Hellevi Kaisanlahti

Atoslaisilla on pitkä kokemus SAP:sta suomalaisorga-nisaatioissa. Atos, silloiselta nimeltään Siemens IT So-lutions and Services, toi ensimmäisenä IT-talona SAP:n Suomeen jo 90-luvulla ja vakiinnutti asemansa Suomen johtavana SAP-järjestelmien ylläpitäjänä. Viime keväänä SAP palkitsi Atoksen pitkäjänteisen sitoutumisen vuoden SAP-partneri -arvonimellä.

- Millog on meille asiakkuutena hyvin mieluisa ja antaa mahdollisuuden hyödyntää ominta osaamistamme asi-akkaan hyväksi, Kaisanlahti kertoo.

Yhteistyö on käynnistynyt hyvin ja Kaisanlahti kiittelee projektiryhmän hyvää henkeä ja sitoutumista yhteiseen tavoitteeseen.

- Projektin tiukka aikataulu ja työmäärä tulevat koettele-maan kykyä nopeaan päätöksentekoon ja riittävään re-surssointiin. Toistaiseksi tässä on onnistuttu ja uskallan luottaa, että näin käy jatkossakin, Kaisanlahti toteaa.’’

Projekti on edennyt määrittelyvaiheen loppumetreille ja tavoitteena on, että uusi järjestelmä saadaan kokonai-suudessaan käyttöön syksyllä 2012.

Ei mikään tavallinen kypärä

KUVA Pekka Kiirala

TEKSTI Anne Kastarinen

Taistelija 2020 -kypäräintegraatioprojektissa Mil-log suunnittelee ja valmistaa integroidun pimeä-näkökyvyn kypäräjärjestelmään. Kypäräinteg-raatioprojekti liittyy Puolustusvoimien Taistelija

2020 teknologiahankkeeseen, jossa Millog on mukana vastaten taistelijan pimeänäkölaitteesta. Hankkeen tavoit-teena on mahdollistaa taistelijan toimintakyky kaikkina vuorokauden aikoina.

Uuden kypärämallin ideointi on toteutettu vahvasti asiak-kaan tarpeita kuunnellen. Projektin suunnitteluvaihe ete-nee useampaa eri suunnittelulinjaa. Modulaarinen vaihto-ehto perustuu päähineosaan ja siihen liitettäviin suojaus-, kommunikaatio- ja pimeänäköjärjestelmiin. Näin käyttäjä voi tehtävästä ja tilanteesta riippuen koota parhaiten tar-koitukseen soveltuvan kypäräjärjestelmän. Kypärän voi varustaa raskaalla ballistisella suojauksella, pimeänäöl-lä, kommunikaatiojärjestelmällä ja kuulon suojauksella tai vaihtoehtoisesti vain esim. päähineosaan kiinnitetyllä kommunikaatiojärjestelmällä.

Kypäräjärjestelmässä tärkeitä ominaisuuksia ovat mukau-tuvuus, keveys, luotettavuus, käytettävyys ja liitettävyys tulevaisuuden teknologialle.

Vuoden 2011 aikana tehtyjen konseptien pohjalta asia-kas valitsee soveltuvimman ratkaisun, josta valmistetaan vuoden 2012 lopulla protosarja kenttäkokeita varten.

TEKSTI Timo Mikkonen KUVA Isto Nironen

Lievestuore


Millog Oy:n uusi terminaalirakennusotettiin käyttöön Lievestuoreella

Jyväskylän seudun kuntien omista-man Jykes Kiinteistöt Oy:n rakennut-tama ja Millog Oy:n vuokraama uusi tuotanto- ja terminaalirakennus vihit-tiin käyttöön 24.11.2011.

Millog Oy sai hankkeen myötä käyttöönsä ajanmukaiset, tilaturvallisuudeltaan kor-keatasoiset sekä optroniikan puhtaus- ja ilmanvaihtovaatimukset täyttävät tilat. Ra-

kennuksen kokonaispinta-ala on 2 200 m².

”Tilat mahdollistavat materiaalitoimintojen keskittämi-sen yhteen rakennukseen, joka puolestaan tehostaa toi-mintaamme. Myös optroniikkatoiminnot tehostuvat sil-lä jo aiemmin rekrytoidut ja koulutetut henkilöt saivat uudesta rakennuksesta asianmukaiset työskentelytilat. Tiloihin on sijoitettu mm. nykyaikainen lasihiomo uusi-ne koneineen”, toteaa Millog Oy:n toimitusjohtaja Aarne

Nieminen tyytyväisenä.

Noin 2,6 miljoonan euron hanke on hyvä viesti koko Jyväskylän seudulle.

”Millog on Laukaan merkittävimpiä työllistäjiä, ja tämä on myös ympäristölle selvä viesti, että Lievestuore on kehittyvä alue”, kertoo Jykes Kiinteistöt Oy:n toimitus-johtaja Juha Takala.

Vasemmalta Rami Harmaala, Juha Takala, Aarne Nieminen, Veli-Pekka Kari

KUVA Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä

TEKSTI Maria Takalo KUVA Seppo Lehikoinen

Toivotamme kaikille asiakkaillemme

ja yhteistyökumppaneillemme

rauhallista joulua ja turvallista uutta vuotta!

Lahjoitamme joulutervehdyksiin tarkoitetut varat

lasten ja nuorten sekä

kehitysvammaisten toiminnan tukemiseen.

ToToToTToTTTToToToToTTTTTTToToTToooooooooooooivivvvvivvvvvvvvvvvvvvotottotamamamamamamamaaamaaamaaaaaaaaaamammaa mememmmmmmmmmmmmm kkkkaiaikikikillllle e assa iaiaiaaiaakkkkkkkkkkkk aiaiaiaailllllllllllllllllllemememememmmmmmmmmmmmememeeeee

jaa yyhthteieieieieeieeeeiieieiiiiststststststsssssssssssssssssssssss yöyöyööööööyöyööööyyyyyyyyöyyyyyyyyyyyyyy kkkkkkkkukkkkkkkkkkkkk mpppppppapaneilillllllllelel mmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmmme e e

rarauhuhuhuhhuhhhhhuhhalalallalaaaaaaaaaaaaaa lilililllllllllllllll stststssssstsss aaaaaaaaaaa jooululuauaaaaaaaaaa jaa turvalliststaa uuuuttttaa vuvuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuuototoooo tata!

LaLaLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLLL hjhjhhhhhhh oioiiiiiiiiiiiiiiiiitatatatataataaaaaaaaaaaaaaammmmmmmmeeeee joooooooooululuuuuuuuu utututuutuuu ererererrrrrrrrrrerrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrervvvvvvevevevvevevevvvevevveevvvvvvvvvvvvvvvvv hdhddykyykykykyyyyyyyyyykykykyyyyyyyyyyy sisisisiiiiiiiiiinininininnnninnnnnninni tttara koititititiiii etetetetutuuuuuuuuuuuuu vararaaat

lalalllllllllllllllll ststenen jjjjjja aa aaaaaa nununnnn oroorooooooooo teteeennnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnnn seseseseseesessseess käkäkääkäkkäkkkkäkäkkk

kekekekekeeekeekekekeeeeeeehihihhhhhh tytytytytytytytytytyytyyyyytytytyyyyttyyyyyysvsvvvvvvvvvvvvvvvamamamamamamaamamamamamamamamaamaamamaamaamamaaamamaamamaamaaaamamaamaaamammamaa mamamamamamamaaaaaiiiiisiisi teteteenn n n nnnnnn nnnnnnnnnnnnnnnnnnnn totototototttttttttttttttt imimiimimimimimimimimimmiimmmimimmmmmmmmmininininnnnnnniiiiiiiii nannaan n nnnn tututukekekekekkkkekkkkkkkk mimimmmmmm seseseseseeeeeeeeeeeeeeeeenen.

Toivotamme kaikille asiakkaillemme

ja yhteistyökumppaneillemme

rauhallista joulua

ja turvallista uutta vuotta!

Lahjoitamme joulutervehdyksiin tarkoitetut varat

lasten ja nuorten sekä kehitysvammaisten

toiminnan tukemiseen.

millog asiakaslehti 1 2011...si olla hyvä käyttää odotteluaikansa kunnon ja kestävyy-den...

Documents