MILTÄ SUOMEN TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? I

• Kansainvälisen työnjaon ja yhteisten markkinoiden laajentuminen jatkunut vuosituhansia- tavaroiden ja palvelujen kauppa - työn, pääoman ja yrittäjien liikkeet- teknologian, tiedon ja kulttuurin siirtyminen

• Globalisaation taustalla teknologinen kehitys, mutta ihmisten, yritysten, kansakuntien ja kansainvälisten järjestöjen päätökset vaikuttavat

• Teollinen vallankumous kiihdytti globalisaatiota; Suomi tuli todella mukaan 1800-luvun jälkipuoliskolla kun puu alkoi vähetä Keski-Euroopasta ja kuljetuskustannukset laskivat

Pentti VartiaSLU, Urheilujohdon Huippukohtaaminen II,19.11.2004, Vierumäki

MILTÄ SUOMEN TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? II

• Suomi on hyötynyt globalisaatiosta, mutta se on myös lisännyt riippuvuutta; standardointi, harmonisointi, suhdannevaihtelut, raaka-aineiden hinnat, valuuttakurssit, Kiina-ilmiö, sijaintipaikkakilpailu, järjestelmäkilpailu

• Rakennemuutoksen myötä jotkin tuotannonalat ja ammattiryhmät katoavat; globalisaation hyödyt koetaan yleensä kansakuntien tasolla, kansallisvaltioiden sisäisillä toimilla voidaan tasata hyötyjä

• Miksi jotkut maat eivät vaurastu? Syynä usein sisäiset (institutionaaliset) heikkoudet, ei osata (tai haluta) hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä, muutoksen vastustus

Pentti VartiaSLU, Urheilujohdon Huippukohtaaminen II,19.11.2004, Vierumäki

MILTÄ SUOMEN TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? III

• Suomalainen kasvu- ja sivistysprojekti on menestystarina, mutta snellmanilaista kasvu- ja sivistysprojektia ei voida hajautetun päätöksenteon oloissa sellaisenaan toistaa

• Kansallisvaltiolla edelleen keskeinen rooli– Talous- ja yhteiskuntapolitiikan toimivallan jakautuminen: Suomi, EU,

kansainväliset järjestöt ja sopimukset– Verotus, koulutus, tutkimus, instituutiot, infrastruktuuri, julkisten

toimintojen tehokkuus, työehtojen sopimusjärjestelmä

• Globaalitalouden pelisäännöt tärkeät pienille maille– Integraatioon liittyy sekä kansallisen säännöstelyn purkamista että uutta

kansainvälistä harmonisointia– Standardointi teknologiassa teollisen vallankumouksen tärkeä osa; entä

verotus, lainsäädäntö ja sosiaalipolitiikka?

Pentti VartiaSLU, Urheilujohdon Huippukohtaaminen II,19.11.2004, Vierumäki

MILTÄ SUOMEN TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? IV

• Onko Suomi hyvä sijaintipaikka yritykselle?– Periferian, ilmaston, pienen kielialueen ym. ongelmat– Löytyykö luonnonvaroja, suuria markkinoita, tai

kustannussäästöjä? – Entä osaamista ja koulutettua työvoimaa?– Ovatko instituutiot ja infrastruktuuri kunnossa?

• Tuleeko Suomeen finanssisijoituksia?– Tuotto, riskien hajoittaminen, lainsäädäntö ja verotus– Kansainvälinen omistus luo kansainvälisiä

vertailukohteita– Kotimaisten omistajien suosiminen Pentti Vartia

SLU, Urheilujohdon Huippukohtaaminen II,19.11.2004, Vierumäki

MILTÄ SUOMEN TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? V

• Hallituksen työllisyystavoitteet• Verokilpailu on osa kansallisvaltioiden

järjestelmäkilpailua– Suomella on varaa veronkevennyksiin– Verokeskustelu on usein varjonyrkkeilyä julkisen sektorin koosta– Julkisten toimintojen tehostaminen

• Muita järjestelmäkilpailun alueita– Eläkejärjestelmän kehittäminen edennyt Suomessa hyvin – Fyysisten ja henkisten investointien tehokkuus: esim. koulutuksen

kansantaloudellinen tuotto, mestareita vai maistereita?– Siirtolaisten integroiminen, Suomella ei ole siirtolaisuuspolitiikkaa– Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta– Yrittäjyyden ja luovuuden tukeminen

Pentti VartiaSLU, Urheilujohdon Huippukohtaaminen II,19.11.2004, Vierumäki

MILTÄ SUOMEN TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ? VI

• Ekstensiivisesta intensiiviseen• Tekniset, organisatoriset ja institutionaaliset innovaatiot• Muutoksen ja luovan tuhon hyväksyminen• Suomi on pärjännyt hyvin…• …mutta menestys on aina ansaittava uudelleen

Pentti VartiaSLU, Urheilujohdon Huippukohtaaminen II,19.11.2004, Vierumäki