Kokemäki - Luvia - Nakkila - Pomarkku - Pori - Ulvila

Oltais Suomen kahdeksanneksi suurin, 118 000:nasukkaan kaupunki.

MITÄ JOS OLTAIS

KIMPASSA ?

Mikä ihmeen kuntauudistus?Kuntajaon uudistaminen on nähty tarpeelliseksi, jotta kunnat selviäisivät tulevaisuuden haasteista paremmin. Ydintavoitteita ovat hyvinvoinnin turvaaminen, elinvoimaiset kunnat sekä kestävä kuntatalous.

Kuntajakoselvitystä alettiin tehdä Porin alueella elokuussa 2013 kymmenen kunnan kesken. Sittemmin, kun kolme kuntaa on irrot-tautunut selvityksestä ja yksi liitetty pakolla Poriin, on jäljellä kuusi kuntaa, joiden on määrä tehdä päätöksiä yhdistymisestä tämän vuoden maaliskuussa.

Miten näiden kuntien johtajat näkevät tulevaisuuden, jos oltais kimpassa?

Kokemäki on historiallinen pitäjä, jonka juuret ulottuvat arvioi-den mukaan jopa 7 000 vuoden taakse. Perimätietojen mukaan alueella on ollut Teljän kaupunki, joka oli Suomen tärkeimpiä asutusalueita. Syvemmälle satakuntalaisuuden ytimeen on siis mahdotonta päästä.

Kokemäki on viime vuosina korostanut rooliaan yhteistyön toteuttajana ja rakentajana. Osoituksena siitä on esimerkiksi kau-pungin osallistuminen kolmeen kuntarakenneselvitykseen. Suh-tautuminen yhteiseen tekemiseen on positiivista eri toimialoilla ja elämän osa-alueilla. Kuntarajojen merkitys on vuosien saatossa pienentynyt, vaikka alueellisen vaikuttamisen ja päätöksenteon merkitystä ei voikaan väheksyä.

Yhtä selvä tosiasia kuin se, että Kokemäellä on valtakunnan mittakaavassa uljas ja merkittävä historia, on tarve virtaviivaistaa hallintorakenteita sekä hillitä kustannusten nousua. Väestön keskimääräisen iän nousu lisää tilastojen valossa kustannuksia, vaikka ikääntymisen merkitys ihmisten aktiivisuuteen onkin muuttunut totaalisesti. Kuntarakenteiden uudistukset ja kun-tien liitokset ovat yksi hyvä vaihtoehto vastata nykypäivän ja tulevaisuuden haasteisiin. Niissä Kokemäki haluaa olla mukana aktiivisena keskustelijana ja tilaisuuden tullen myös aktiivisena toteuttajana.

Tunnetun valtioviisaan opit tosiasioiden tunnustamisesta osuvat muuttumattomina kuntiimme, jotka kamppailevat olemassaolostaan kuntataloutensa kestävyysvajeen keskellä. Yksin pärjäämisen tie on päättymässä. On kyettävä katsomaan pitemmälle kuin huomiseen päivään. Yhdessä.

Samaan suuntaan näkeminen on ollut valmistuneen yhdistymis-sopimuksen koossapitävä lanka. Me kaikki ymmärrämme, että emme tule menestymään ilman kovaa edunajoa, elinvoimaa, kilpailukykyä, kasvua, alueen kokonaisetua. Uudistumista. Talou-dellisten voimavarojen vahvaa hallintaa.

Luvialla on ollut aina vahvat sidokset Poriin, mikä näkyy palvelu-rakenteissa, kymmenissä yhteistyömuodoissa, työssäkäynnin ja asioinnin ilmansuunnassa. Hangassuon kohdalla olevaa kuntara-jaa tuskin huomaa. Niin erinomainen on maantieteemme.

Luvialaiselle on tärkeää arjen sujuvuus, omasta kunnasta saata-vat palvelut. Lähipalvelut.

En usko, että kuntalaisen elämänmeno oleellisesti muuttuisi laajempien rajojen sisällä. Identiteettimme, profiilimme, yhdessä tekemisen halu on kestänyt satojen vuosien koettelemukset ja muutokset. Niin kävisi nytkin tässä historiallisessa murroksessa.

Meitä nakkilalaisia on tällä hetkellä hieman yli 5 600 henkilöä. Uuden kunnan väkiluku olisi yli 100 000 eli lähes puolet koko Satakunnan asukasluvusta. Uuden kunnan maksut ja taksat yhtenäistettäisiin ja alueella perittäisiin yhtenäistä kunnallista tu-loveroa, joka määräytyisi meille nakkilalaisille nykyistä alemman tuloveroprosentin mukaan.

Miten uusi kunta vaikuttaisi arkielämäämme? Vastaus lienee, että ei kovinkaan paljon. Uudessa kunnassa asioisimme Nakkilassa, naapureissa ja Porin marketeissa, kuten tähänkin asti kukin tottu-mustensa mukaan. Kunnalliset lähipalvelut, ne jotka ovat meille tärkeitä arkielämässä, pystyttäisiin tarjoamaan vahvemmalla ra-hoituspohjalla. Nakkilan identiteetti säilyisi muun muassa uusien osallisuus- ja lähivaikuttamismahdollisuuksien avulla.

Suuri merkitys Porin seudun kuntien yhdistymisellä olisi uusille sukupolville ja alueen tulevaisuuden rakentamisessa. Kuntata-louden pohja olisi nykyistä vahvempi ja elinvoima suurempi. Uusi kunta pärjäisi paremmin seutujen ja alueiden välisessä kilpai-lussa. Tämä voisi näkyä esimerkiksi parempina tie- ja liikenneyh-teyksinä.

Pori on aina ollut pomarkkulaisten Amerikka - sinne on Pomar-kusta lähdetty ja muutettu leveämmän leivän perään. Yhteistä kuntarajaa Porin kanssa on yli 50 km. Jos tuo raja poistuisi, miten kävisi Pomarkun?

Suurempi kunta toisi talouteen leveämmät hartiat. Pomarkun kunnan talous on tällä hetkellä erittäin hyvässä kunnossa, mutta pienen kunnan talous on haavoittuvainen. Tulevien vuosien haasteet Pomarkun taloudelle ovat erittäin vaativat. Liitoksessa eniten keskusteluttaa nykyisten hyvien lähipalvelujen tulevai-suus. Tähän asti kuntaraja on ollut palveluiden paras turva. Toi-saalta esimerkiksi sote-palveluiden osalta asia ei olisi enää uuden Porin päätösvallassa.

Kuntaliitossopimuksessa on erinomaisen hyvin kirjattu tavoit-teet koko alueen elinvoiman kehittämisestä. Uusi Pori ilmaisee vahvan tahtonsa myös Pomarkun alueen kehittämiseen asuin-paikkana ja yritysten kotipaikkana. Pomarkkulaisten kahden pro-sentin osuus uudesta kaupungista ei välttämättä tarkoita, että pomarkkulaisten ääni ei kuuluisi. Voimme saada osuuttamme suuremman roolin uudessa Porissa tekemällä hyvää yhteistyötä keskenämme ja muiden porilaisten päättäjien kanssa. Kuntalii-toksessa on kysymys luottamuksesta - kevät näyttää, löytyikö sitä riittävästi.

Kuntaliitospäätösten jälkeen valitaan uudelle kunnalle yhdisty-mishallitus, joka päättää kunnan luottamushenkilö- ja viranhal-tijaorganisaatiosta. Nyt olisi mahdollisuus siirtyä pormestarimal-liin. Näin syksyllä 2016 käytävät kuntavaalit saisivat henkilövaalin luonnetta, jos puolueitten pormestariehdokkaat olisivat etukä-teen äänestäjien tiedossa.

Pormestarimallissa uusi Porin kaupunki saisi poliittiset kasvot. Jos ei siirrytä pormestarimalliin, pannaan uuden Porin kaupun-ginjohtajan virka julkiseen hakuun. Tämä noudattaa aivan samaa periaatetta kuin kaikissa Porin kaupungin viime vuosina yhtiöit-tämissä toiminnoissa – Länsirannikon Koulutus Oy Winnovassa, Satakunnan Ammattikorkeakoulu Oy:ssä tai juuri nyt ajankoh-taisessa Porin Satama Oy:ssä. Se on mielestäni reilu ja oikeuden-mukainen tapa toimia ja kohtelee tasapuolisesti meitä kaikkia nykyisiä kaupungin- ja kunnanjohtajia.

Useimmissa arkielämän asioissa meitä palvelevat uudessa kunnassa samat henkilöt kuin ennenkin; oli sitten kyseessä kirjastovirkailija, päiväkodin henkilökunta, terveydenhoitaja tai opettaja. Joukkoliikenteen taksat yhdenmukaistetaan. Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelujen säilyminen vähintään nykyisellä tasolla on nähdäkseni kuntaliitossopimuksen hengen mukaista. Samoin Lavian ja Noormarkun liitosten kokemuksista tullaan ottamaan oppia niin hyvässä kuin pahassa.

Jos me kaikki kuusi selvitysalueen kuntaa olisimme kimpassa, olisimme jatkossa lähes 118 000 asukkaan, noin 2 700 km2:n suu-ruinen ja Suomen kymmenen suurimman kaupungin joukkoon kuuluva Satakunnan maakuntakeskus. Yhdistymissopimuksen mukaisesti kunnan nimi olisi Porin kaupunki ja käyttäisimme Po-rin vaakunaa. Jo suuruudenfilosofian perusteella on selvää, että uuden Porin kaupungin valtakunnallinen painoarvo, vaikutta-vuus ja näkyvyys olisivat nykyistä Poria paremmat.

Kun piakkoin teemme valtuustoissamme päätökset siitä, hyväk-symmekö vai hylkäämmekö yhdessä laaditun yhdistymissopi-muksen, on sitä arvioitava juuri yllä olevan otsikon ajatuksella – mitä jos oltais kimpassa? Jokaisessa kunnassa on itse pohdittava, mitä lisäarvoa uusi Porin kaupunki toisi kuntalaisille. Pystyisikö uusi Pori tuottamaan, turvaamaan, jopa kehittämään jatkossa kuntalaistemme peruspalveluja paremmin kuin itsenäisenä kuntana pystyisimme?

Ottamatta kantaa – puoleen taikka toiseen – kuluva vuosi tulee olemaan ”kohtalon vuosi”, ajatellaanpa sitten uuden Porin syntyä tai yksittäisen sopimuskunnan itsenäisyyttä. Oman esitykseni teen, kun on sen aika. Valtuustot määrittävät tahtotilan ja tekevät päätökset. Sen jälkeen on meistä jokaisen hyvä jatkaa kaikin voimin demokraattisesti tehdyn päätöksen toteuttamista ja täytäntöönpanoa.

Alueen kuuden kunnan johtajat ovat pohtineet kimpassaoloa syksystä 2013. Vasemmalta Kari Ojalahti, Luvia; Reijo Siltala, Koke-mäki; Matti Sjögren, Nakkila; Jukka Moilanen, Ulvila; Eero Mattsson, Pomarkku ja Aino-Maija Luukkonen, Pori.

Reijo Siltala, Kokemäki Kari Ojalahti, Luvia

Matti Sjögren, Nakkila Eero Mattsson, Pomarkku Aino-Maija Luukkonen, Pori Jukka Moilanen, Ulvila

Tiestö

VesistöMERIKARVIA

SIIKAINEN

KANKAANPÄÄ

SASTAMALA

HARJAVALTA

HUITTINEN

KÖYLIÖ

EURAJOKI

EURA

LAVIA

POMARKKU

PORI

LUVIA

ULVILA

NAKKILA

KOKEMÄKI

NOORMARKKU

MERI-PORI

Uusi kunta

Aluekeskukset

Taajamat

Kartan mahdollisti © Maanmittauslaitos.

Mitä tapahtuu palveluille?

Kuntien yhdistymisellä halutaan yhdis- tymissopimuksen mukaan turvata asuk-kaille hyvät ja oikea-aikaiset palvelut. Yhdenvertaisuutta, asukaslähtöisiä pal-veluita sekä alueellisten lähipalveluiden merkitystä korostetaan.

Uudessa kunnassa saa lähipalveluita edelleen ns. aluekeskuksissa (ks. viereinen kartta). Aluekeskuksilla tarkoitetaan nykyisiä tai entisiä kuntakeskuksia. Nykyisen Porin alueella voi olla useampia aluekeskuksia.

Aluekeskuksissa saa jatkossakin ainakin seuraavia palveluita:

• Neuvolapalveluita• Nuorisopalveluita• Päivähoidon ja perusopetuksen

palveluita• Lähikirjaston palveluita• Lääkärin ja hoitajan, hammaslääkä-

rin ja hammashoitajan palveluita• Laboratorion näytteenottopalvelua• Sosiaali- ja perhetyön jalkautuvia

palveluita• Kotona-asumisen tukemiseksi

tarpeellista ohjausta ja palvelua• Neuvontaa palveluiden

saatavuudesta• Rakenteiden huoltoon liittyviä

palveluita

Lisäksi ylläpidetään liikuntapaikkoja ja nuorison kokoontumistiloja.

Palveluja myös keskitetään. Esimerkiksi päivähoidon ja koulujen hallintotoiminnot yhdistetään yhdeksi sivistyskeskukseksi. Samoin esimerkiksi kiertävän erityisopet-tajan toiminta sekä psykologi- ja kuraat-toritoiminta järjestetään aluemallilla ja keskitetyllä ohjauksella.

Lue lisää Yhdistymissopimuksen luvusta 5. Palvelut

Mitä uusi kunta tavoittelee?

• enemmän työpaikkoja ja vahvaa elinvoimaa• monipuolista toimialarakennetta• kasvavaa asukaslukua• toimivia palveluita• myönteistä ilmapiiriä• vahvoja aluekeskuksia• parempaa alueen sisäistä joukkoliikennettä• kehittyviä ulkoisia liikenneyhteyksiä• vetovoimaisia kulttuuri- ja liikuntatapahtumia• kasvua, houkuttelevuutta ja hyvinvointia

Lue lisää Yhdistymissopimuksen luvusta 2. Uuden kunnan yhdistymisen tavoitteet

Miltä näyttää tulevaisuus?

Ennusteiden mukaan meitä kuntalaisia on selvitys-alueen kunnissa tulevaisuudessa yhä vähemmän. Väestömäärän ennustetaan kasvavan maltillisesti vain Porissa, Luvialla ja Nakkilassa. Samaan aikaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa nopeasti ja sekä väestöllinen että taloudellinen huoltosuhde heik-kenee.

Työssäkäyvien maksamilla veroilla maksetaan myös työelämän ulkopuolella olevien palvelut. Arvioi-den mukaan myös kuntien tuloveroprosentit ovat nousussa.

Ennuste pe-rustuu siihen, että taloutta tasapaino-tettaisiin ainoastaan veroprosen-tin nostolla.

0

Kokemäki Luvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila

Syntyvän ikäluokan koko vuosina 2010-2013 (henkilöä keskimäärin)

Tilannetta pidetään kriittisenä jos kunnassa syntyy alle 50 lasta vuodessa.

826,562,5 32,75 58,5 16 140,5

0

Kokemäki Luvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila

Väestöennuste vuoteen 2025 mennessä

+ 2000- 353 + 63 + 140 - 129 - 100

15

17

19

21

23

25

27

29

Kokemäki Luvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila

Veropaine selvitysalueella ja kunnissa

2013ennuste 2025

14

59

27

Kokemäki

19

58

23

Luvia

17

59

24

Nakkila

15

58

27

Pomarkku

15

63

22

Pori

18

60

22

Ulvila

Ikärakenne vuoden 2013 lopussa (%)alle 15-vuotiaat15-64 –vuotiaat

yli 65-vuotiaat

Kokemäki (7 703)Luvia (3 343)Nakkila (5 651)Pomarkku (2 274)Pori (85 432)Ulvila (13 324)

Väkiluku (12/2014)

Uusi kunta yhteensä 117 727

Väestöllinen huoltosuhde- kuinka monta alle 15-vuotiasta tai yli 65-vuotiasta on sataa työikäistä kohden

0

20

40

60

80

100

Kokemäki Luvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila

2013ennuste 2025

Väestöllinen huoltosuhde- kuinka monta alle 15-vuotiasta tai yli 65-vuotiasta on sataa työikäistä kohden

Lähteet: väestörekisteri, FCG

1. Mikä on kuntauudistuksen päämäärä?

Kuntauudistuksen iso päämäärä on ratkaista kaksi lähitulevai-suuden isoa haastetta: kuinka suomalainen hyvinvointi selviytyy tulevista haasteista 2020- ja 2030 –luvuilla ja kuinka paljon siirtyy ylimääräistä taloudellista taakkaa pienten ikäluokkien harteille.

2. Mitä ollaan nyt päättämässä ja miksi?

Tiivistettynä meidän alueemme tulevaisuudesta ja asemasta kaupunkiseutujen välisessä kilpailussa. Kyseessä on tulevaisuut-ta koskeva päätös: joko perustetaan uusi, elinvoimaisempi ja vahvempi kunta tai jatketaan entiseen malliin yksin ja erillään. Tulevaisuuden haasteita on parempi ratkaista yhdessä kimpassa kuin jokainen yksin. Tavoitteena on luoda kasvava, houkutteleva ja hyvinvoiva kaupunki, jossa on toimivat palvelut ja kestävä kuntatalous.

3. Miten päätös tulee vaikuttamaan minun arkeeni?

Sujuvan ja normaalin arjen näkökulmasta ei juuri mitenkään. Useat muutokset ovat tavalliselle kuntalaiselle näkymättömiä hallinnollisia muutoksia. Tunnetasolla oman tutun kunnan nimen, vaakunan ja muun kotipaikkaidentiteetin tunnusmerk-kien häviäminen voi alussa vaatia totuttelua.

4. Kuinka sitova yhdistymissopimus on?

Sopimus sitoo kuntia heti kun valtuustot ovat sen hyväksyneet. Kuntien yhdistymisen jälkeen yhdistymissopimus on voimassa kolme vuotta, eli vuoden 2017 alusta vuoden 2019 loppuun.

5. Miten käy palveluiden?

Palvelut järjestetään edelleen lähipalveluina ja keskitettyinä palveluina. Kuntalaisten sujuvaan ja jokapäiväiseen arkeen liit-tyvät lähipalvelut toteutetaan pääsääntöisesti niin kuin tälläkin hetkellä. Keskitetyt erityispalvelut, joita kuntalaiset tarvitsevat harvemmin, kootaan vähitellen isompiin yksiköihin. Kuntauu-distuksen iso tavoite liittyy juuri palveluiden ja palveluverkon turvaamiseen tulevaisuudessakin.

6. Miten sote–uudistus vaikuttaa?

Sote- ja kuntauudistus ovat kaksi erillistä asiaa, mutta niiden syy- ja seuraussuhteet ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus on 45-65 prosenttia budjetista kun-nasta riippuen. Sosiaali- ja terveyspalvelut vaikuttavat suoraan ja epäsuoraan kaikkien kuntien toimintaan. Sosiaali- ja terveyden-huolto toteutetaan uudella järjestämismallilla ja palveluraken-teella vuoden 2017 alusta alkaen. Tulevaisuudessa palveluiden järjestämisestä päättää ylimaakunnallinen sote–kuntayhtymä ja tuottamisvastuun kantaa uusi maakunnallinen kuntayhtymä. Mitä vahvempi ja yhtenäisempi Porin seutu on, sitä suuremmat vaikutusmahdollisuudet sillä on vaikuttaa Porin seudun asemaan.

Miten kunnilla nyt menee?

Kokemäki täyttää kaksi kriisikuntakriteeriä (tuloveroprosentti ja omavaraisuusaste). Verotettavat tulot ovat asukasta kohden alhaiset, mutta yhteisöverotulot keskimääräistä korkeammat. Lainamäärä kasvussa. Talous on lievästi ylijäämäinen.

Luvian talouden tila on heikko. Luvia täyttää kolme kriisikunta-kriteeriä. Velkamäärä kasvaa nopeasti. Taseeseen on kertynyt ali-jäämää. Luvian vahvuutena on perusterve väestö ja kilpailukykyi-nen ikärakenne. Haasteena on alhainen työpaikkaomavaraisuus.

Nakkilan vahvuutena on alhainen lainamäärä ja toiminnan kustannustehokkuus. Nakkila täyttää yhden kriisikuntakriteerin (tuloveroprosentti). Haasteena on heikko verotulokehitys, käyttö-talousmenojen ja veropaineen nopea kasvu tulevina vuosina.

Pomarkku täyttää yhden kriisikuntakriteerin (tuloveroprosentti), mutta taloudellinen perusta on muuten erittäin vahva. Velka-määrä on alhainen, omavaraisuusaste korkea ja taseeseen on kertynyt merkittävää ylijäämää. Haasteena on korkea sairasta-vuusindeksi, ikärakenne ja heikko väestökehitys.

Pori täyttää yhden kriisikuntakriteerin (suhteellinen velkaantu-neisuus). Porin vahvuutena on monipuolinen toimialarakenne, työpaikkaomavaraisuus ja omaisuus. Haasteena on velkaantu-minen ja käynnissä olevien valtionosuus- ja sote -uudistusten negatiiviset vaikutukset.

Ulvila täyttää yhden kriisikuntakriteerin (tuloveroprosentti). Ulvilan vahvuutena on perusterve väestö ja vähäinen korjausvel-ka. Haasteina ovat negatiivinen väestökehitys ja käynnissä olevi-en valtionosuus- ja sote -uudistusten negatiiviset vaikutukset.

Alijäämällä/ylijäämällä tarkoitetaan kunnan menojen ja tulojen suhdetta, eli sen pitää olla yli 0.

Mikä ihmeen kriisikunta?

On olemassa kuusi talouteen liittyvää tekijää, jotka voivat tehdä kunnasta ns. kriisikunnan. Jos kaikki kuusi kriteeriä täyttyvät, puuttuu valtio kunnan taloudenpitoon, kuten silloin kävi kun Lavia päätettiin liittää Poriin. Kunta voi päätyä kriisikunnaksi silloinkin, kun kaikki kuusi kriteeriä eivät täyty, mutta alijäämää on viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä 1 000 euroa asukasta kohden.

10 KYSYMYSTÄ UUDESTA KUNNASTA 7. Millä tolalla alueen kuntien talous on nyt ja miten kuntien yhdistyminen vaikuttaisi talouteen?

Talousvaikeudet koskevat koko kuntakenttää. Kuntien väliset erot ovat suuret. Taloudellinen tilanne on kaikissa Porin alueen kunnissa vaikea. Talouden sopeuttamis- eli saneeraustoimenpi-teet ovat ajankohtaisia ja välttämättömiä kaikkien kuntien osal-ta. Palvelutarpeen kasvu ikärakenteen muutoksen seurauksena sekä sote–uudistus, valtionosuusuudistus ja valtionosuuksiin tulevat leikkaukset tuovat edelleen uusia lisähaasteita kestä-vään talouteen. Kuntien yhdistyminen ei ole välitön ratkaisu talouden haasteisiin, mutta se toisi lisää mahdollisuuksia niiden ratkaisemiseen pitkällä aikavälillä. Lähtökohta olisi terveellä pohjalla, sillä Porin seudun uusi kunta ei yhdistymisselvityksen mukaan täyttäisi yhtäkään nykyisistä kriisikuntakriteereistä.

8. Miten uusi kunta pärjäisi kilpailussa muiden kuntien kanssa?

Suurten kaupunkiseutujen välinen kilpailu on kiihtynyt. Kau-pungit kilpailevat keskenään uusista asukkaista, yrityksistä ja investoinneista sekä resursseista ja vetovoimasta. Uusi kunta olisi asukasluvultaan Suomen kahdeksanneksi suurin kunta. Mitä suurempi kunta on asukasluvultaan, sitä enemmän sillä on kansallista painoarvoa ja se pystyy tehokkaammin ajamaan etujaan. Porin seudun asema suhteessa muihin suuriin kaupun-kiseutuihin on kohentunut 2000-luvun aikana. Uusi kunta loisi hyvät edellytykset kasvukierteen vahvistamiselle.

9. Mitä mahdollisuuksia ja haasteita uudessa kunnassa olisi?

Mahdollisuudet liittyvät alueen kansalliseen painoarvoon sekä keskeisten voimavarojen yhteen kokoamiseen: siihen, että pystymme omaehtoisesti vaikuttamaan alueen tulevaisuuteen, turvaamaan lähipalvelut ja luomaan tulevaisuuden palveluver-kon. Keskeiset uhat liittyvät osallisuuden, lähivaikuttamisen ja yhteisöllisyyden heikkenemiseen sekä suuren koon aiheutta-maan hallinnolliseen jäykkyyteen ja kasvavaan byrokratiaan.

10. Miten minä voin vaikuttaa?

Voit vaikuttaa osallistumalla. Kuntalaisten osallisuutta ja lähivaikuttamista vahvistetaan uudessa kunnassa asukas- ja palveluraadeilla. Lisäksi aluekeskusten elinvoiman vahvista-miseksi ja paikallisen identiteetin turvaamiseksi muodostetaan määräaikaisia alueraateja. Samalla kehitetään mahdollisuuksia osallistua verkossa.

Porin selvitysalueella ei toistaiseksi ole kriisikuntia, mutta talou-dellinen tilanne on kaikissa Porin selvitysalueen kunnissa haasta-va. Jokainen Porin selvitysalueen kunta täyttää vähintään yhden kriisikuntakriteerin kuudesta. Vielä kun kuntatalous näyttää kurjistuvan tulevaisuudessa, lähdettiin tutkimaan, kannattaisiko olla kimpassa.

Vuosikate kuvaa tulojen ja menojen välistä tasapainoa.

Omavaraisuusaste kuvaa kunnan oman pääoman suhdetta koko pääomaan.

Arvo kuvaa sitä, kuinka suuri osa käyttötu-loista hupenisi velkojen takaisinmaksuun.

-400

0

400

800

1200

Kokemäki Luvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila

3. Taseessa on kertynyttä alijäämää e/asukas.

Mistä kunnat saavat tuloja?

Kuten niin monessa asiassa, on kuntauudistuksessakin pitkälti kysymys rahasta. Kunnat saavat rahaa palveluiden tuottamiseen pääosin verotuloina kuntalaisilta sekä valtionosuuksina valtiolta. Tulevaisuudessa niin verotuloja kuin valtionosuuksiakin saadaan yhä vähemmän, mikä johtaa siihen, että kunnilla on jatkossa käytettävissään yhä vähemmän rahaa.

Jotta kunnan taloudellinen kilpailukyky olisi hyvä, pitäisi vähin-tään 70 % tuloista koostua verotuloista ja toimintatuotoista.

Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta, jonka:

verotulot (sis. toimintatuotot) % valtionosuudet %

Kokemäki

36 64

Luvia

25

75

Nakkila

34 66

Pomarkku

50 50

Pori

21

79

Ulvila

26

74

-1000

200

400

600

800

Kokemäki Luvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila

1. Vuosikate on negatiivinen (e/asukas).

0

1000

2000

3000

4000

2. Lainakanta ylittää maan keskiarvon vähintään puolella.

Kokemäki Luvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila

Maan keskiarvo 3830 e/asukas

0

20

4050 %60

80

Kokemäki Luvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila

5. Omavaraisuusaste on alle 50 %

0

20

40

60

6. Suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia

Kokemäki Luvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila

50 %

1818,5

1919,5

2020,5

2121,5

Kokemäki Luvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila2014 2015

4. Tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosentti- yksikköä korkeampi kuin maan keskiarvo

Tuloveroprosentti

Koko maan keskiarvo oli 19,75 vuonna 2014 ja 19,85 vuonna 2015.

Lainamäärä kuvaa kunnan velkaantuneisuutta.

Luvut vuodelta 2013 jos ei toisin mainita.

IlmoitustauluOsallistu kuntalaisinfoon!

Jokaisessa selvitysalueen kunnassa järjestetään aiheesta kaikille avoin keskustelutilaisuus. Tilaisuuksissa saa tarkempaa tietoa kuntien mahdollisesta yhdistymi- sestä ja paikalla on oman kunnan edustajia vastaamassa yleisön kysymyksiin.

Pori - tiistai 24.2. klo 18.00, kaupungintalon valtuustosali, Hallituskatu 12.

Pomarkku - keskiviikko 25.2. klo 18.00, Hakalinna, Vanhatie 25.

Ulvila - torstai 26.2. klo 18.00, Ulvilan kau-pungintalon valtuustosali, Loukkurantie 1.

Nakkila - tiistai 3.3. klo 17.30, Nakkilan yhteiskoulun Lyydia Puttonen –sali.

Kokemäki - keskiviikko 4.3. klo 18.00, koulukeskuksen auditorio, Haapionkatu 13.

Luvia - torstai 5.3. klo 18.00, seurojentalo Tasala, Tasalankatu 6.

Jos oltais kimpassa, tarkoittaisi se sitä, että Porin, Ulvilan ja Kokemäen kaupungit sekä Luvian, Nakkilan ja Pomarkun kunnat lakkautettaisiin 31.12.2016 ja niistä muodostettaisiin uusi kunta 1.1.2017 alkaen. Uuden kunnan nimeksi tulisi Pori ja se käyttäisi Porin vaakunaa.

Kunnat valmistautuvat nyt päätöksentekoon, ollako kimpassa vai ei. Päätöksiä valtuustojen on määrä tehdä kunnissa samanaikaisesti maanan-taina 30.3.2015.

Kuntajakoselvityksen kuntalaisjulkaisu

Julkaisijana Porin, Ulvilan ja Kokemäen kaupungit sekä Luvian, Nakkilan ja Pomarkun kunnat.

Julkaisua on koostanut kuntauudistuksen viestintäryhmä, jossa on ollut edustus kaikista selvityksessä mukana olleista kunnista. Julkaisun käytännön toteutuksesta on vastannut Porin kaupungin viestintäpäällikkö Anna Kyhä-Mantere.

Päätöksiä tehdään 30.3.2015

Julkaisun lähteinä on käytetty pääosin yhdistymissopimusta ja kuntajakoselvityksen taustamateriaaleja sekä asiantuntijana haastateltu VTT Timo Aroa.

Ulkoasu ja kartta: Heli Koskela, kuvat: Anna Kyhä-Mantere ja Jouni Koivukoski, Porin kaupunki. Painos: 68 200 kpl, jakelu: Posti Oy.Ilmestymisajankohta: viikko 8/2015. Julkaisun kustannukset ovat painatuksen ja jakelun osalta noin 10 000 e. Kustannuksista vastaavat yhdistymissopimusta laatineet kunnat yhdessä.

Keskustelua kuntien yhdistymisaikeista voi

käydä myös verkossa, osoitteessa www.otakantaa.fi/porin_seudun_kuntajakoselvitys

Kaikki Porin kuntajakoselvityksen materiaalit ovatluettavissa osoitteessa www.pori.fi/kuntauudistus

Tutustu sopimukseen!

Yhdistymissopimusta voi lukea kunnan- ja kaupungin-taloilla, kuntien (pää)kirjastoissa sekä osoitteessa www.pori.fi/kuntauudistus/yhdistymissopimus

Kirjalliset huomautukset kuntien yhdistymisesityksestä voi jättää sopimuksen nähtävilläolon aikana seuraavasti:

Kokemäellä 9.3. klo 15.00 mennessä osoitteeseen Kokemäen kaupunginhallitus, Tulkkilantie 2, 32800 Kokemäki tai kokemaki@kokemaki.fi.

Luvialla 12.3. klo 15.30 mennessä osoitteeseen Luvian kunnanhallitus, Kirkkotie 17, 29100 Luvia.

Nakkilassa 12.3. klo 15.00 mennessä osoitteeseen Nakkilan kunnanhallitus, Porintie 11, PL 50, 29251 Nakkila tai kirjaamo@nakkila.fi.

Pomarkussa 12.3. klo 15.00 mennessä osoitteeseen Pomarkun kunnanhallitus, Vanhatie 14, PL 14, 29630 Pomarkku.

Porissa 12.3. klo 16.15 mennessä osoitteeseen Porin kaupunginhallitus, Hallituskatu 12, PL 121, 28101 Pori tai kirjaamo@pori.fi.

Ulvilassa 6.3. klo 15.45 mennessä osoitteeseen Ulvilan kaupunginhallitus, Loukkurantie 1, 28450 Vanha-Ulvila tai ulvila@ulvila.fi.