MlldiläJ

JulkaissutViipurin kaupungin Reikeilylauiakunia

Väljaandja:Viipuri linna Turismiosakond

Utgiven avViborgs siads Exkursionsnämnd

Publisher:The Travelling Commiiiee of ihe

Town of Viipuri

Herausgeber:

Reisekomitiee der Stadi Viipuri

Publie par

le Comiie d' Excursions de laville de Viipuri

Eldonanto:

Urba Ekskurskomitalo de Viipuri

Vanha tuomiokirkko Valok. Pielinen

VIIPURIKAKSI TEKIJÄÄ, maantieteellinen asema ja historian

kulku, ovat Viipurista lähinnä luoneet sen, mitä se nyt on:Suomen toiseksi suurimman kaupungin sekä Itä-Suomen kaupan,merenkulun jasivistyselämän keskuksen. Suureksi osaksi näidensamojen tekijäin ansiosta on se viime aikoina muodostunutmyös matkailuliikenteen yhä tärkeämmäksi solmukohdaksitahollaan.

Suomenlahden koillispohjukassa ja sisämaahan johtavan,tärkeän vesiväylän suulla sijaiten on Viipuri

ITÄ-SUOMEN LUONNOLLINEN, MERELLINEN PORTTI.Ammoisina aikoina johti sen kautta myös eräs lännen ja idänvälisistä, vilkkaimmin käytetyistä luonnonreiteistä. Tätä hallitenjoutui paikkakunta varhain myös historian lehdille.

Valok.Nyblin

Viipurilinnantornista

nähtynä

Etualallavanha

kaupunginosaniemellään,

vasemmallaPohjoissatama,

oikeallaEteläsatama

Viipurin linna Valok.^Helios

NYKYISIN on Viipuri rautateiden ja kymmenien autolinjo-jen yhtymäkohta. Kaupungin satamiin tuovat suuret linjalaivattervehdyksensä sekä läheisistä maista että kaukaisten valta-merien takaa. Niihin päättyy laajat sisämaan järvialueetmereen yhdistävä, vilkasliikenteinen Saimaan kanava, ja ulko-sataman, Uuraan puutavarainvienti on Euroopan suurin. Par-

haillaan suunnitellaan Viipuriin myös säännöllistä lentoyhteyttä.Voidaankin täydellä syyllä sanoa, että Itä-Suomessa mat-

kailevan on "vaikea päästä Viipurin ohi", — kaupunki kun onkaikkien tärkeimpien reittien varrella tahi suorastaan niidenlähtökohtana. — Mutta tämä pysähdyspaikka on myös sinänsämatkailijoille tutustumisen arvoinen.

VIIPURI ON VANHA KAUPUNKI. Se on nähnyt jo ylikuuden vuosisadan milloin myrskyisemmät, milloin leppeämmätvaiheet. Mutta samalla

VIIPURI ON MODERNI KAUPUNKI. Se seuraa virkeästija monipuolisesti nykyhetken kehityksen vaatimuksia, sulattaenitseensä nopeasti ja vaivattomasti sen käyttökelpoisen uuden,

flautotioaseinaValok. I. Raekallio

Taidemuseo ja -koulu Valok. Pietinen

mitä eteenpäin lennähtävä aika sille kulloinkin tarjoaa. Voi-daankin täydellä syyllä sanoa, että

VIIPURI ON KAUPUNKI, JOSSA VUOSISADAT YHTY-VÄT. Se on säilyttänyt muistoja kaikilta eri vaihekausiltaan.Ja tämä erikoisluonteensa luo sille viehättävyyttä, joka onomiaan vetämään puoleensa.

LISÄKSI ON ITSE LUONTO ollut Viipurille antelias,kehystäen kaupungin välkkyvin vesin ja tummin metsin sekälahjoittaen sille avaranäköalaiset kohokohdat ja kauneudestaantunnetut ympäristöt.

VIIPURI ON VIERAANVARAINEN. Se ottaa tulijan lä-heltä ja kaukaa yhtä avosylin vastaan. Ja kävijäin yleinen ko-kemus on, että vieras tässä kaupungissa viihtyy, on kuin koto-naan. Tähän miellyttävään seikkaan on karjalaisen kansan-luonteen välittömyydellä ja satamakaupungin vilkkaudella osansa.

HYVÄT HOTELLIT JA RAVINTOLAT tarjoavat matkaili-jalle Viipurissa palveluaan. Laajat, kauniit puistot suovat kesäi-sinä hellepäivinä vilpoista varjoaan ja tarjoavat myös viehättä-viä näköaloja. Vihreän seppeleen tavoin ympäröivät ne kau-punkia ja muodostavat sen keskustaan suositut keitaansa. Rai-tiotiet, linja-autot sekä kaikkialla saatavissa olevat vuokra-autot, jopa "vanhan Viipurin" ajoista muistuttavat kodikkaat

Kaupungin kirjasto Valok. Welin

pika-ajuritkin kuljettavat niiden palvelua toivovan matkaajan,minne hän kulloinkin haluaa.

EHKÄ OLETTE AIKONUT KÄVÄISTÄ VIIPURISSA tahijoudutte kaupungissa sen kautta matkustaessanne ainakin hetki-seksi pysähtymään. Silloin on varmaan tuttavuus tässä jo enna-kolta tervetullut. Varsinainen tutustuminen sujuu täten vai-vattomammin.

SALLINETTE SIIS PIKAISEN ESITTELYN. Pinnallisenvain. Pienen ennakkokuvan. — "Hyvän päivän".

RAHTUNEN HISTORIAA on tällöin alkajaisiksi välttämä-tön. Sen valossahan vieras vasta pääsee lähelle vanhan Viipu-rin luonnetta ja sydäntä.

Meidän on näin ollen hypähdettävä ainakin vuosituhatajassa taapäin. Jo noina ammoisina aikoina oli silloista mer-kittävää vesitietä hallinnut Viipurin tienoo muodostunut stratee-gisesti ja kaupallisesti tärkeäksi. Seudulla lienee ollut paka-nallinen kauppakyläkin maalinnoineen.

Viipurin varsinainen historia alkaa vuosiluvusta 1293. Täl-löin näet purjehti Ruotsin marski Torkkeli Knuutinpoika risti-retkilaivastoineen Suomenlahden itävesille, valloitti silloisenKarjalan ja perusti "vahvuudessa voittamattoman" Viipurinlinnan. Tämän Ruotsin vallan ja länsimaisuuden jämerän etu-

Maakunta-arkisto Valok. Pietinen

varustuksen keskiaikaiset vaiheet kertovat sitten monen monistapiirityksistä, jotka eivät sitä kuitenkaan voineet murtaa.Suotta ei todennutkaan keskiaikainen kronikka: Moscorumbusta Viburgum (= Viipuri on moskovalaisten hauta).

Viipurin keskiaikaisista linnanisännistä olivat monet niinmahtavia ja itsenäisiä ritareja, että heidän lääninsä usein suo-rastaan muodosti "valtakunnan valtakunnassa". He ryhtyivätomin päin sotatoimiinkin, solmivat rauhoja ja harjoittivat muu-tenkin mitä laajakantoisinta suurpolitiikkaa. Linnanhovissavietettiin myös ajottain niin loisteliasta elämää, että ylimysnuo-rukaisia Ruotsin kuuluisimmista suvuista lähetettiin sinne hie-noja tapoja oppimaan. Astuipa muuan Viipurin valtijaistakuninkaanistuimellekin. Myös kaupunki ja sen kauppa kukoisti,bllen Viipuri vilkkaassa yhteydessä m.m. Itä- ja PohjanmerenHansasatamien kanssa.

Mutta tätä loistoaikaa seurasivat vuorostaan toiset vaiheet.Uuden ajan alussa hallitsivat Viipuria jo käskynhaltijat, ja v.

VasemmallaTuomiokirkko

OikeallaAgricolan patsas

Valok. I. Raekallio

Satama Valok. Helios

T7lo~joutui~se pitkällisen, tuhoisan piirityksen jälkeen PietariSuuren käsiin. Venäjänvallan alaisen Viipurin kaupunki-kuvaan antoi varsinkin Katariina II :n hallituskausi oman, mei-dän päiviimme säilyneen osuutensa.

Sen jälkeen jatkui kaupungin kehitys nopeammassa tah-dissa vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla, jolloin m.m. Saimaankanavan avaaminen (1856) ja Riihimäen—Pietarin radan val-mistuminen (1870) antoivat sille osaltaan sysäyksensä ja nykyi-nen liikekeskus alkoi hahmottua. Viimeiset — varsinkin Suo-men itsenäistymisen jälkeiset — vuosikymmenet ovat Viipurillemerkinneet jatkuvaa kasvua ja uudenaikaistumista. Nykyisinon kaupungissa n. 84,000 asukasta.

TÄMÄN PÄIVÄN VIIPURIN KAUPUNKIKUVA on viehät-tävä yhdistelmä vanhaa ja uutta. Nopeasti kasvaneen ja laa-jentuneen kaupungin sydämeen on jäänyt kodikas palanen sitävanhaa Viipuria, jonka vaiheet yli kuuden vuosisadan varrellasamalla ovat olleet maan kohtaloita

VasemmallaPyöreä Torni

Valok. I. Raekallio

Oikealla kellotapuli,ent. Raadintorni

Valok. Th. Nyblin

NähtävyYksiä ja Yleisiä rakennuksia12. Karjaportink, 5 vanha piharak. B3H. » 7 » » »

14. Vahtitornink. 8 » » »

]5 » 12 » » »

16. Uudenportink 5 » » »

17. Luostarink. 7 » » »

18. » 8 » » »

19. » 10 » » »

20. P. Hyacinthuksen kirkko (room,katol.) B3

21. Pamppalank. 12, keskiaik. rak. B322. Piispank. 12, » » »

23. » 16, » » »

24. Nykyinen raatihuone C325. Teatteri C3

1. Viipurin linna A32. Maakuntasarkisto A33. Tervaniemen uimaranta B44. P.Annan linnoitukset A25. Torkkeli Knuutinpojan muisto*

patsas A36. Viipurin museo A37. Vanha tuomiokirkko (Agricolan

kirkko) B33. Edellisen kellotorni B39. Entinen Mustainveljcsten luostari*

kirkko (nyk maaseurakunnan) B310. Edellisen kellotorni (ent Raadin»

torni, vanha muurin osa) B311. Pyöreä Torni B3

(Kirjaimet ja -numerot'nimien jäljessä viittaava! vastaavaan hakemistoruutuun kartalla)

26. Hovioikeus C327. Hovioik. presidentin talo C328. Tuomiokapituli ja piispan as. B329. Saksal.»Ruotsal. kirkko C3

- 30. Kreikkalaiskatol. tuomiokirkko C331. Vanha paloasema C332. Kauppahalli B233. Tullikamari B334. Pantsarlahden bastioni C335. Taidemuseo C336. Lennätinkonttori, valtion puh, C337. Suihkukaivo patsaineen C238. »Metsänpoika», patsas C239. »Kalapoika» » C240. Hirvipatsas D 2-341. Kaupungin kirjasto D3

42. Uusi tuomiokirkko 1)343. Mikael Agricolan patsas 1)344. Sankaripatsas I)S45. Lääninhallitus D346. Maaherran talo D 347. Postitalo D348 Seurakuntatalo D24 1-). Pääpaloasema F25J P. Fli.iankirkko (kreikkal.kat.) Dl51. Ammattikoulu E352. Teollisuus* ja sahateollisuuskoulu F 553 Ulk.-juhlapaikka F.454. Keskuskenttä F3—455. Rautatieasema Cl—Dl56. Linjasautoasema Cl57. Poliisilaitos 82-3

Kauppatori

Valok. Pietinen Valok. Helios

Juuri vanha kaupunginosa onkin Viipurin väkevin viehätys-voima. Sen äärellä kohoaa pienellä saarellaan Karjalan ijäkäslukko, muistorikas linna, jonka suojissa isänmaan puolustajatnytkin ovat isäntiä. Se ei kuitenkaan suinkaan sulje porttiaanmatkailijoilta, jotka tuhansittain käyvätkin ihailemassa sen tor-nista avautuvaa komeata näköalaa.

Vastapäätä linnaa on vanhan kaupunginosan niemi moninemielenkiintoisine, historiallisine rakennuksineen, joista ensinnähuomiotamme herättää entisen raatihuoneen paikalla sijaitsevahistoriallinen museo ja sen edustalla linnan perustajan TorkkeliKnuutinpojan muistopatsas. Vanhassa kaupunginosassa tuntu-vat hiljaiset, kapeat kadut kuiskivan vuosisataisia tarinoitaan ja"löytöretkelle" lähtenyt joutuu niiden varrella milloin 1700-luvun muistojen piiriin, milloin tapaa itse keski-ajan. Vierasta

Munkkitoiin kulmausValok. Th.lNyblin

Tervaniemen uimaranta

Valok. Helios

tervehtii muinainen tuomiokirkko kaunispiirteisine kellotornei-neen tahi temppeli, joka aikoinaan on ollut dominikaaniluostarinpyhättönä. Vanhan patriisitalon yksinkertaisen arvokas julki-sivu tuo tervehdyksen vuosisatain takaa. Ja pihojen kätköistälöytyy nykyaikaisten kivimuurien lystikkäänä vastakohtana talo-pahasia, joiden ulkomuoto juoruaa niiden eläneen myrskyisääkeskiaikaakin. Kierroksen varrella voi levähtää ravintolassa,jonka arkkitehdin taitoisa käsi on loihtinut monet verileikitnähneeseen, vanhaan Pyöreän Tornin linnakkeeseen ja jonkaseinällä maalaukset yhtä hauskasti kuin havainnollisestikinkertovat Viipurin vaihtelevista vaiheista. Ja kun retkeilijäsitten pysähtyy vanhaa kaupunginosaa meren puolelta reunusta-valle, korkealle pengermälle, 20:nnen vuosisadan kuumeistasatamahyörinää ja sen taustana avautuvaa kaunista näköalaa

Keskiiskeniän katsomoaValok. SVO

Sotilassairaala

ihailemaan, on syytä muistaa, että nytkin seistään historialli-sella — vanhan kaupunginmuurin — kamaralla. LäheinenPantsarlahden bastioni sen pian ilmaiseekin. Mutta sen laelle

kohonnut arkkitehti Ullbergin luoma uudenaikainen taidemuseo,samoin kuin tyylikäs saman arkkitehdin suunnittelema maa-kunta-arkistokin linnaa vastapäätä, tuo jo samassa hetkessä jäl-leen todisteensa nuortuvasta Viipurista. Ja siitä kertovat myössatamaan kohonneet mittavat, uusasialliset mylly- ja varasto-talot sekä sähkönosturien omaa musiikkiaan soittava rivistö.

Me silmäilemmekin sitten vielä myös vilkasliikenteistä uuttaViipuria, jonka pääkadut vieraalle havainnollistavat maan toi-seksi huomattavimman kauppakaupungin. Upeita liikepalatseja,pankkitaloja, näyteakkunain silmäruokaa. Ehkä pistäydymmekatsomassa arkkitehti Alvar Aallon luomaa uutta kirjastotaloa,oikeata arkitehtoonista ihmettä. Tahi tutustumme johonkinmuuhun tekniikan ja maun viimeistä sanaa edustavaan raken-nukseen tahi laitokseen, jollaisina mcinittakoot esim. Viipurinuudenaikaiset sairaalat ja koulut.

Kaupunginsairaaloita ja vesitorni

Valok. Helios

Teollisuus- jaSahateollisuuskoulu Valok. K. V. Mieliinen

Aivan keskustassa tapaamme mitoiltaan sekä vehmaudes-saan harvinaisen Torkkelin puiston pitkine, komeine lehmus-kujineen, kukkaisrunsauksineen, kuvapatsaineen ja suihkulähtei-neen. Vehreyden keskellä pilkottavasta pengermäravintolastaEspilästä kantautuvat houkuttelevina soiton sävelet. Puistonpäiden vaiheilla avautuvilla toreilla taas levittäytyy värikäskansanelämä luonteen omaisine tyyppeineen aito-karjalaiseneloisana.

Eikä meidän tarvitse lepopaikkoja valitessamme suinkaanolla vain edellämainitun, keskeisen kosteikon varassa. Viipurinkoristeena on — kuten jo kerrottiin — kesäisin runsaasti veh-reyttä. Voimme esim. pistäytyä Papulan vuoriseen luonnon-puistoon, mistä avautuu komea näköala yli kaupungin ja vesistö-maiseman. Täälläkin on suosittu ravintola — matkailijayhdis-tyksen paikallisosaston rakennuttama —, jonka parvekkeiltavarsinkin auringonlasku tarjoaa unohtumattoman kauniin näyn.Ja sittenhän Viipurilla vielä on suorastaan maailmanmaineensaavuttanut puistokuuluisuutensa, vanha Monrepos, jota varten

Ammattikoulu[l.Valok. I. Raekallio

Eteläsatama Valok. Pietinen

on varattava puoli päivää, jos mielii kaikkiin sen viehättäviinnähtävyyksiin tutustua.

Viipurista kertoessamme ei meidän sovi unhottaa sen taide-harrastuksiakaan. Kaupungissa toimii yli 100-vuotias teatteri,sillä on vanhoille valleille rakennettu, erikoislaatuinen ulkoilma-teatterinsa, orkesterinsa, kaksi musiikkiopistoa ja taidekoulu.Kymmenet kuorot ylläpitävät myös osaltaan Viipurin mainetta"laulavan Karjalan" pääkaupunkina.

Urheiluharrastuksistaan on Viipuri maan kuulu. Täällätoimii joukko huomattavia urheiluseuroja, joista monilla onomat talonsa harjoitushuoneustoineen. Kaupungin suuri urheilu-keskus stadioineen on jo hyvällä alulla ja toimeenpannaan senruohokentällä kesäisin jännittäviä kilpailuja. Talvisin taas ovatjääpallo-ottelut viipurilaisten mieliurheiluna.

Edelläesittämämme pikaiset ja pinnalliset maininnatkinriittänevät osottamaan, että Viipuri on vierailleen ystävällinen

VasemmallaUusinta ViipuriaValok. I. Raekallio

OikeallaTanhuvaaraValok. SVO

Ulkosatama Uuras Valok. Th. Nyblin

kaupunki. Mutta, kuten jo alussa mainittiin, on se myös itses-sään mielenkiintoinen matkailunähtävyys, sekä ennen kaikkeaportti Itä-Suomen merkittävimmille matkailureiteille. Sen mit-tavalta, graniittijulkisivuiselta rautatieasemalta vievät junatkesäpäivittäin turistijoukkoja Imatralle (Vallinkoskelle), Savon-linnaan (Punkaharjulle), Sortavalaan (Valamoon), Kolille, Teri-joelle ja monille muille turistimielessä huomionarvoisille paikka-kunnille. Pohjoismaiden ehkä uudenaikaisimmalta linja-auto-asemalta taas kiidättävät "maantiejunat" matkailijan, paitsiedellämainittuihin matkailupaikkoihin, idylliseen Lappeenran-taan kylpylaitoksineen, Kannaksen hiekkarannoille (Terijoelle,Kuokkalaan), Vuoksen ja Suvannon kauniiden maisemien piiriinja Laatokan merellisen järven tuttavuuteen luostarikäynteineen(Konevitsa). Viipuri sijaitsee myös vain 2% tunnin rautatie-matkan päässä mielenkiintoisesta itärajasta.

Luonnonihana Saimaan kanava, jonka ensimäisille sulku-porteille Juustilaan on laivalla tunnin ja linja-autoilla puolen

VasemmaiJaMonrepoon puistostaValok. I. Raekallio

OikeallaVäinämöinen,

MonreposValok. Adam

Papulau paviljonki Valok. Adam

tunnin matka, Uuraan suuri ulkosatama puutavaran lastauksi-neen, läheiset Hiekkasaaren ja Mäntysaaren merikylpylät sekäKoivisto kasinomeen, ovat — joitakin mainitaksemme — Vii-purin lähimmän ympäristön retkeilypaikkoja.

Suositeltavista lyhyemmistä ja pitemmistä reiteistä ei siissuinkaan ole puutetta. Valinta vain saattaa joskus käydä vai-keaksi. Mutta tällaisessa tapauksessa, ja muutenkin — on mat-kailijan auliina apuna Suomen Matkailijayhdistyksen paikallis-osaston neuvonantotoimisto rautatieaseman alahallissa, puh.34 20. Myös kaupungin retkeily lautakunta, jonka sihteerinä jaretkeilyasiamiehenä paikkakunnalla toimii opettaja J. Sarvi,puh. 15 62, tekee parhaansa erikoisesti retkikuntien Viipuri-vierailujen ja retkeilyjen järjestämiseksi.

Suureksi hyödyksi jokaiselle Viipurissa käyvälle matkailijalleon kaupungin retkeilylautakunnan usealla kielellä julkaisemaViipuri-opas, joka huokeahintaisena on saatavissa edellämaini-tusta neuvonantotoimistosta, kaupungin kirjakaupoista, rautatie-kirjakaupan myymälästä asemalla j.n.e. ja jossa lyhyesti, mutta,seikkaperäisesti esitellään kaupungin nähtävyydet sekä annetaanmonenlaatuisia käytännöllisiä neuvoja.

Lopuksi, hyvä lukija, toivotamme Teidät vain sydämellisestitervetulleeksi Viipuriin. "Hyvän päivän" tuttavuushan on josolmittu. Tulkaa sitä lujittamaan. Tulkaa tutustumaan-

vanhaan, vierasvaraiseen Viipuriinnuoreen, vilkkaaseen Viipuriin,muistojen ja puistojen Viipuriin,

TULKAA KAUPUNKIIN, JOSSA VUOSISADAT YHTYVÄT.

V.I.IPJJRI 1937 / VIIPURIN KIRJA- JA KIVIPAINO OY

VIIDUfcITA

SUOMI