Procom  29.9.2015    

Asta  Raami,  PhD  

Intui&o  on  joukko  &etämisen  tapoja.    Tietyissä  &lanteissa  ja  oikein  käyte5ynä  

ne  ovat  ylivertaisia  pää5elyyn  verra5una.  

Intui&on  sijaan  voisimme  puhua  laajennetusta  älykkyydestä.  

Tietoinen  pää5ely  5-­‐10%  

Intui9o  90-­‐95%  Sisältää  erilaisia  prosesseja  kuten:  

hahmontunnistusta,  asiantun9ja9edon  sanatonta  hyödyntämistä,  suoraa  9etämistä,  vaistoja,  automaa9ota  ja  assosiaa9oita  

Talon  ostaminen  vaa9i    

n.  6,6  miljardin  bi9n    

prosessoin9a,  mikä  veisi    

9etoiselta  pääKelyltä  

noin  4  vuoKa.  (Dijksterhuis,  Aarts  &  Smith  2005)  

Intui&o  on  ylivertainen  kun…  Tietoa  on  liikaa  

Tietoa  on  liian  vähän  

Samanaikainen  &edollinen  yli–  ja  alikuorma  

AikakriiCsyys  

Esimerkki  -­‐  Kuka  Pelastaa  Henkesi?    Amatööri   EksperC  

Amatöörit   Eksper&t  

Au5ajat  

Arvioijat  

5+v.  

5+  v.  

pää5ely   intui&o  

Kahneman:  Intui9o  toimii  sil9  

“Intuitiosta  tulee  suuri  osa  päätöstemme  virheistä,    mutta  niin  myös  suuri  osa  oikeista  päätöksistä.  “    

“Tietoinen  järkeily  ei  myöskään  ole  rationaalisuuden  timantti.    Se  on  kyvyiltään  rajallista,  kuten  ovat  myös  sen  tietovarannot.”    

“Ajatteluamme  ja  tekojamme  ohjaa  ensisijaisesti  intuitio    ja  se  on  pääosin  oikeassa.”  

Mitä  ajaKelua  tarvitaan  NYT?  

Millaista  aja5elua  tarvitaan  NYT?  

G.P.  Hodgkinson  and  I.  Clarke,  2007,  ‘Exploring  the  cogni9ve  significance  of  organiza9onal  strategizing:    A  dual-­‐process  framework  and  research  agenda,’  Human  Rela;ons,  60,  243-­‐255.  

AnalyyCnen  

AnalyyCnen  

Intui&ivinen  Intui&ivinen  

Fakta-­‐  orientoitunut  

(ei  metsää  puilta)  

Isoa  kuvaa  ymmärtävä  

(vain  isot  linjat)  

Vähän  aja5elua:  reak9ivinen  tuuliviiri  

Nyt  pyrimme  

Nyt  tarve5a  

+  

+  –  

–  

Laajenne5u  älykkyys:  

koko  kuva  +  ymmärrys  

Monimutkaiset    ongelmat  

Nykyisestä    laajenne.u    paradigma  

Emme  osaa    kuvitella  

Uusi  orastava  paradigma  

 

Emme    osaa    

kuvitella  

Intui&o  laajentaa  ratkaisuavaruu.a  

Nykyinen    Rajoi.unut  paradigma  

Nykyinen  paradigma    määri.ää  ongelman  

Määritys  rajaa  ratkaisuavaruuden  

 

Intui<o  johda.aa  uuteen  paradigmaan   Intui<o  tuo.aa    

uusia  ratkaisuja  

Intui&o-­‐sanaa  käytetään  kuvaamaan…  Tiedon  eri  muotoja  

(mm.  alitajuinen  9eto,  vaisto,  kehollinen  9eto,  itsen  ulkopuolelta  tuleva)  

Erilaisia  prosesseja  (mm.  tunnepohjainen  toiminta,  automaa9o,  ei-­‐sanallinen  ais9minen)  

Erilaisia  lopputuloksia  (mm.  oivallus,  tunne,  sanoma,  visio,  suora  9eto)  

Intui9o  voi  tarkoiKaa  erilaisia  prosesseja,  erilaista  9etoa  

Asiantun&juus  Alitajunnan  ;etopankki  

Hahmontunnistus  Arki-­‐intui&o  Assosiaa;ot  Fiilikset  

Radikaali  visionäärisyys  Itsensä  kanssa  työskentely  Ykseys  kohteen  kanssa  

Suora  &etäminen  Ylitajunta  

VastaanoEaminen  

Älykkäät  heuris9ikat  (Gigerenzer)  1.  Peukalosäännöt:  hyödyllinen  intui9o  2.  Nopeu5avat  päätöksentekoa  3.  Pitävät  toiminnallisena  4.  Yksinkertainen  usein  oikeampi    

Epävarmuus?  Intui&o  voi5aa!  

Gerd  Gigerenzer  

Heureka!  -­‐kokemukset  

Linus  Pauling  

Hideki  Yukawa  

Aikaansa  edellä  oleva  visionääri  Barbara  McClintock  

“Ensimmäinen  intui;ivinen  havainto,  siitä  on  lyhyt  matka  flow-­‐;laan.    Aika  ja  paikka  katoaa.”  

 “Ylävatsan  pallean  möykky.”    

 “Pala  kurkussa.”    

 “EEä  painais  rintalastan  alapuolelta.”    

 “Kuin  ruudusta  tulisi  energiakenEä  itsen  ja  ruudun  välille.”  

 “Kahdesta  mielestä  tulee  yksi.    

Molemmat  kuulee  melodian  pääsään  etenevän  samalla  tavalla.”    

“Kuin  virtalähde-­‐ero  tunteessa.    Kun  intui;on  tulee  itsestä  se  tuntuu  omassa  sydämessä,    muEa  tämä  tuntuu  kuin  se  säteilisi  itseen  ulkopuolelta.”  

 

Suuni5elijoiden  kuvauksia  omasta  prosessista  

Suuni5elijoiden  kuvauksia  omasta  prosessista  

“Tunne  joka  heräEää  eri  ajatuksia  kuin  muut  tapahtumat.”    

“Kuin  katsoisi  bussin  ikkunasta  ulos  ja  maisema  kulkee.  Ja  vaikka  bussi  ei  pysähdy  niin  itse  pysähtyy  johonkin  kohtaan,  johonkin  kuvaan.”  

   “Vaikka  virtaa,  niin  pysähtyy  johonkin  mihin  kiinniEää  huomiota.”  

   “Tunnetasolla  pysähtyy  johonkin.”  

   ”Tunne  joka  heräEää  eri  ajatuksia  kuin  muut  tapahtumat.”  

   “Voi  alkaa  itseä  vaikka  nauraEaa.  Teen  vähän  aikaa  jotain  muuta,    

siEen  tunnistan  taas  ’itkeEämisen’.”      

“Ei  kun  mä  itken  aina.  Vaikka  sen  hyväksyy  niin  kyllä  se  oudolta  näyEää.  Tietokoneen  äärellä  varsinkin  on  hassua.”  

   “Tuntuu  hassulta  eEä  leikkaa  yksikseen  jossain  ja  siEen  alkaa  itkeEää.”  

   

Intui9on  kokemuksia  suunniKelijoilla  ”Mäkään  en  pysty  sanomaan  [miten  sanallistaa  intui;o].    

Kun  panen  katseen  kauas  niin  näen  sen…    Pidin  itsestään  selvänä  eEä  kaikki  näkee,    

vaan  eipäs  näekään,  kun  aloin  puhua  rakenteista.    Näen  ne  väreinä,  muotoina,  niitä  vois  muovailla,    piirtää  par;tuureiksi  –  näen  elämänkin  sellaisena.    Se  tulee  etukäteen  –  voiko  olla  teoksellakin  aura  –    

se  on  sen  tyyppinen.    Tiedän  mitä  missäkin  pitää  olla,  ja    lähden  etsimään  niitä  asioita.    

 Unityönä  tulee  isojakin  asioita.  

 Tärkeää  on  ensimmäinen  fiilis  joka  tulee.    

On  asialle  herkkä,  ei  lähde  manipulaa;osta  vaan    sitoutuu  emo;onaalises;.”    

 –  Design-­‐opeEaja  

tunne tunne  oikeasta  suunnasta  tai  lupaavuudesta  

tunne epämukavuudesta

ajatusten välissä pää tötteröllä

tietynlaiset kylmät väreet

kananlihalla

sisäinen varmuuden tunne

ympäristö vahvistaa asian useaan kertaan

sydän tietää

selkeys kuin sytyttäisi valot huoneeseen

kirkas tuikahtava tähti

pieni sininen tähti

ohuita neuloja päänahkaan

tunteiden täydellinen puute

pieni ääni pään sisällä

Intui9on  kehiKäminen  

vaikeissa  ongelmissa  ei  pääEelevä  äly  riitä  

kehollinen  ;eto  

yhteisöllinen  oppiminen  

jaeEu    asiantun;juus  

”itsen  lukeminen”  

ilo  

mahdoEomat  tavoiEeet   lupaavuus  

;etoisuus  

rohkeus  

uusien  kaukaisten    mahdollisuuksien  näkeminen  

oivallus  

pelkojen  vapaut-­‐  taminen  

ryhmäintui;o  

tuntemus  

alitajunnan    ”esteet”  

vibat  

itsen  laajentaminen    

 

jakaminen  

yhdessä  tekeminen   sanallistaminen  

mielikuvitus  

yhteistyö  

idut  

Laajennetun  aja5elun  käy5ö  Tiedon  kerääminen  ympäriltä  

Tiedon    kerääminen    

intui&on    ja  itsen      kauKa.  

 Ra9onaalisen    

pääKelyn    o5aminen  mukaan  

päätöksenteon  loppuvaiheessa  

Lähteet  mm.  Nobelis<en  tutkimus:  Keller,  1983;  Larsson,  2002;  Shavinina,  2003,  2009.  Intui<otutkimus:  Monsay,  1997;  Boucouvalas,  1997;  Glöckner  &  WiKermann,  2010.  Intui<on  case-­‐tutkimukset:  Davis-­‐Floyd  &  Davis,  1997;  Raami  &  al.,  2008  

 

Miten  tehdä  parempia  päätöksiä  nopeammin?  

+  analysoin9  mm.  Exel,  nelikenKä,  painoarvot,  trendit                    Ra9onaalisuuden  harha    –  intui9o  vaiku.aa  muEa    sitä  ei  tunnisteta,  eroteta  vinoumista    eikä  osata  hyödyntää    

Sisäisen  löytäminen  Ulkoa  tukeminen  

”Päälleliimatut”  työkalut    Ideoiden  generoin;,  analysoin;,    

näkökulmien  lisääminen  ja  arvioin;  esim.  brainstorming,  six  hats,  ideaboksit,    

lumipalloefek9,  kuvien  käyKö  jne.  

 

Luovuuden  mekanismien  tukeminen    Intui;on  ;etoinen  käyEö  ja    

oman  asiantun;juuden  yliEäminen,  esim.  hahmontunnistus,  alitajunnan  hyödyntäminen,    

hiljaiset  signaalit,  9edon  merkityksen  arvioin9,    suora  9etäminen  jne.    

   

 

   

Miten  lisätä  radikaalia  innovoin&a?  

Lähteet  mm.  Nobelis<en  tutkimus:  Keller,  1983;  Larsson,  2002;Shavinina,  2003,  2009.  Bisnestutkimus:  Crossan  &  al,  1999,  2011;  Dane  &  PraK,  2007,  2009;  Dane  &  al.,  2012;  Day,  2006  ;  Mabey  &  Finch,  2008.    Intui<otutkimus:  Monsay  1997;  Raami  &  Mielonen,  2011;  Raami,  2013,  2014  

Itsen  kanssa  työskentely  Ongelman  kanssa  työskentely  

mm.  lisä9edon  hankinta,  aineiston  luokiKelu,    datan  analysoin9,  

pääKelyn  tehostaminen,  laskeminen  jne.    

mm.  intui9on  kauKa  9edon  hakeminen,  sisäinen  työskentely,  

oman  fokuksen  siirtäminen,  heikot  signaalit  tai  

ryhmäintui<on  hyödyntäminen    

Miten  ratkaista  yhä  vaikeampia  ongelmia?  

Lähteet  mm.  Nobelis<en  tutkimus:  Keller,  1983;  Larsson,  2002;  Shavinina,  2003,  2009.  Intui<otutkimus:  Monsay,  1997;  Boucouvalas,  1997;  Glöckner  &  WiKermann,  2010.  Intui<on  case-­‐tutkimukset:  Davis-­‐Floyd  &  Davis,  1997;  Raami  &  al.,  2008,  Raami  2014  

 

Intuition kehitysmalli ©  Asta  Raami,  Samu  MIelonen  

Intui9on  kehiKäminen  [Raami,  2015]  

asta.raami@gmail.com  

References  1/2  •   Agor,  W.  H.  (1989).  Intui;on  in  Organiza;ons:  Leading  and  Managing  Produc;vely.  Newbury  Park,  Calif.:  Sage  Publica9ons.  •   Bas9ck,  T.  (2003).  Intui;on:  Evalua;ng  the  construct  and  its  impact  on  crea;ve  thinking  [Hardcover]  [2003]  (Author)  Tony  

Bas;ck.  Stoneman  &  Lang.  •   Boucouvalas,  M.  (1997).  Intui9on:  The  Concept  and  the  Experience.  In  R.  Davis-­‐Floyd  &  P.  S.  Arvidson  (Eds.),  Intui;on:  The  

Inside  Story:  Interdisciplinary  Perspec;ves  (pp.  3–18).  New  York:  Routledge.  •   Bunge,  M.  A.  (1962).  Intui;on  and  science.  Englewood  Cliffs,  N.J:  Pren9ce-­‐Hall.  •   Crossan,  M.  M.,  Lane,  H.  W.,  &  White,  R.  E.  (1999).  An  Organiza9onal  Learning  Framework:  From  Intui9on  to  Ins9tu9on.  The  

Academy  of  Management  Review,  24(3),  522.    •   Crossan,  M.  M.,  Maurer,  C.  C.,  &  White,  R.  E.  (2011).  Reflec9ons  on  The  2009  AMR  Decade  Award:  Do  We  Have  A  Theory  of  

Organiza9onal  Learning?  Academy  of  Management  Review,  36(3),  446–460.  •   Dane,  E.,  &  PraK,  M.  (2007).  Exploring  Intui9on  and  its  Role  in  Managerial  Decision  Making.  The  Academy  of  Management  

Review  ARCHIVE,  32(1),  33–54.  •   Dane,  E.,  &  PraK,  M.  G.  (2009).  Conceptualizing  and  Measuring  Intui9on:  A  Review  of  Recent  Trends.  In  Interna;onal  Review  

of  Industrial  and  Organiza;onal  Psychology  (Vol.  24,  pp.  1–40).  Wiley.  •   Dane,  E.,  Rockmann,  K.  W.,  &  PraK,  M.  G.  (2012).  When  should  I  trust  my  gut?  Linking  domain  exper9se  to  intui9ve  decision-­‐

making  effec9veness.  Organiza;onal  Behavior  and  Human  Decision  Processes,  119(2),  187–194.  Davis-­‐Floyd,  R.,  &  Davis,  E.  (1997).  Intuion  as  Authora9ve  Knowledge  in  Midwifery  and  Homebirth.  In  Looking  intuit:  A  Phenomenological  Explora;on  of  Intui;on  and  AEen;on  (pp.  145–176).  New  York:  Routledge.  

•   Day,  G.  S.  (2006).  Peripheral  vision:  detec;ng  the  weak  signals  that  will  make  or  break  your  company.  Boston,  Mass:  Harvard  Business  School.  

•   Dijksterhuis,  A.,  Aarts,  H.,  &  Smith,  P.  K.  (2005).  The  Power  of  the  Subliminal:  On  Subliminal  Persuasion  and  Other  Poten9al  Applica9ons.  In  R.  R.  Hassin,  J.  S.  Uleman,  &  J.  A.  Bargh  (Eds.),  The  new  unconscious  (pp.  77–106).  New  York,    NY,    US:  Oxford  University  Press.  

•   Dunne,  B.  (1997).  Subjec9vity  and  Intui9on  in  the  Scien9fic  Method.  In  R.  Davis-­‐Floyd  &  P.  S.  Arvidson  (Eds.),  Intui;on:  The  Inside  Story:  Interdisciplinary  Perspec;ves  (pp.  121–128).  New  York:  Routledge.  

•   Fischbein,  E.  (1987).  Intui;on  in  Science  and  Mathema;cs:  An  Educa;onal  Approach.  Dordrecht:  D.  Reidel.  •   Gigerenzer,  G.  (2007).  Gut  Feelings:  The  Intelligence  of  the  Unconscious.  New  York:  Viking.  •   Glöckner,  A.,  &  WiKeman,  C.  (2010).  Founda9ons  for  tracing  intui9on:  Models,  findings,  categoriza9ons.  In  A.  Glöckner  &  C.  

WiKeman  (Eds.),  Founda;ons  for  tracing  intui;on:  Challenges  and  methods  (pp.  1–23).  Hove,  East  Sussex,  New  York,  NY:  Psychology  Press  &  Routledge.  

 

•   Kahneman,  D.  (2011).  Thinking,  fast  and  slow  (1st  ed.).  New  York:  Farrar,  Straus  and  Giroux.  •   Kahneman,  D.,  &  Tversky,  A.  (1982).  Judgment  under  uncertainty:  Heuris9cs  and  biases.  In  D.  Kahneman  &  A.  Tversky  (Eds.),  

Judgment  Under  Uncertainty:  Heuris;cs  and  Biases  (pp.  3–22).  Cambridge:  Cambridge  University  Press.  •   Keller,  E.  F.  (1983).  A  feeling  for  the  organism:  the  life  and  work  of  Barbara  McClintock.  San  Francisco:  W.H.  Freeman.  •   Klein,  G.  (2004).  The  Power  of  Intui;on:  How  to  Use  Your  Gut  Feelings  to  Make  BeEer  Decisions  at  Work.  Crown  Business.  •   Larsson,  U.  (2001).  Cultures  of  crea;vity:  the  centennial  exhibi;on  of  the  Nobel  prize.  Canton,  MA:  Science  History  Publ.  •   Mabey,  C.,  &  Finch,  T.  (2008).  Management  &  Leadership  Development.  Sage  s,  Paperback.  •   Mielonen,  S.,  &  Raami,  A.  (2011,  May  1).  Kouluissa  tulisi  opeKaa  intui9on  käyKöä.  Helsingin  Sanomat,  p.  A2.  Helsinki.  •   Mielonen,  S.,  Raami,  A.,  Keinänen,  M.,  &  Rouhiainen,  L.  (2009).  Designer’s  Highly  Personal  Experiences  of  Intui9on  -­‐  

Modeling  for  Developing  Intui9on.  In  IASDR  2009  Proceedings,  18-­‐22  September  2009.  Seoul:  COEX.  •   Monsay,  E.  H.  (1997).  Intui9on  in  the  Development  of  Scien9fic  Theory  and  Prac9ce.  In  R.  Davis-­‐Floyd  &  P.  S.  Arvidson  (Eds.),  

Intui;on:  The  Inside  Story:  Interdisciplinary  Perspec;ves  (pp.  103–120).  New  York:  Routledge.  •   Raami,  A.  (forthcoming  2015).  Intui;on  Unleashed.  Doctoral  disserta9on,  Aalto  University.  •   Raami,  A.  (2013).  Experiences  on  Developing  Intui9ve  Thinking  among  University-­‐level  Teachers.  In  Proceedings  of  the  

Interna;onal  Conference  2013  of  the  Design  Research  Society  Special  Interest  Group  on  Experien;al  Knowledge  (pp.  345–357).  Loughborough  University  ,  UK.  Raami,  A.,  Celen,  R.,  &  Pun9la,  P.  (2008).  A  case  study  of  intui9on  and  design:  Building  a  tool  for  parents  of  premature  babies  and  the  nursing  staff  who  care  for  them.  In  Undisciplined!  Design  Research  Society  Conference  2008.  Sheffield  Hallam  University,  Sheffield,  UK,  16-­‐19  July  2008:  Design  Research  Society.    

•   Raami,  A.,  &  Mielonen,  S.  (2011).  Kokemuksia  intui9ovalmennuksesta  –  Intui9on  implisiixsestä  oppimisesta  koh9  9etoista  kehiKämistä.  Aikuiskasvatus,  31(4),  167–174.  

•   Raami,  A.,  Mielonen,  S.,  &  Keinänen,  M.  (2010).  Designers’  Experiences  of  Intui9on:  Coaching  Intui9ve  Skills  as  part  of  Crea9ve  Design  Process.  In  Melbourne,  Cumulus  Working  Papers.  (pp.  52–57).  Aalto  University,  School  of  Art  and  Design.  

•   Shavinina,  L.  V.  (Ed.).  (2009).  Scien9fic  Talent:  The  Case  of  Nobel  Laureates.  In  Interna;onal  Handbook  on  Gipedness  (pp.  649–669).  Dordrecht:  Springer  Netherlands.  Retrieved  from  hKp://www.springerlink.com/content/kk0t0781810vu322/  

•    Zimmermann,  M.  (1989).  The  Nervous  System  in  the  Context  of  Informa9on  Theory.  In  R.  F.  Schmidt  &  P.  D.  D.  G.  Thews  (Eds.),  Human  Physiology  (pp.  166–173).  Springer  Berlin  Heidelberg.  Retrieved  from  hKp://link.springer.com/chapter/10.1007/978-­‐3-­‐642-­‐73831-­‐9_7  

References  2/2