monialaisen yhteistyön ja johtamisen kehittämisen …...yhteensovittava johtaminen (thl) parempi...
TRANSCRIPT
MONIALAISEN YHTEISTYÖN JA JOHTAMISEN KEHITTÄMISEN HAASTEET JA PULMAT – MITEN NE RATKAISTAAN?
Tutkimus ja Kehitys Ajatustalo Oy
Tom Tarvainen
Länsi-Suomen KASTE –hankkeet
Lokakuu 2014
Ajatustalo Oy - Kokemuksia monialaisesta yhteistyöstä
Ikäkaste Ikälain pilotoinnin arviointi 2013
Vanhuspalvelulain toimeenpanohankkeen arviointi 2014
Kaste-ohjelma Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden johtamisrakenteet
Perhekeskustyyppisen toiminnan suunnittelu
(2012 – 2013, 7 aluetta Etelä-Pohjanmaalla)
Ikääntyneiden turvallisuutta edistävän Turvana-palvelukonseptin asiantuntijatehtävät (2014 –)
Löytävän vanhustyön mallintaminen ja levittäminen (2014 –)
PAAVO-ohjelma ja Verkostokehittäjät –hanke: Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn asiantuntijatehtävät (2014 –)
Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen koulutuskokonaisuus (2014 –)
Muutosjohtamisen koulutukset vanhuspalveluiden esimiehille (2014)
Satakunta, lasten ja nuorten maakunta -kehittämiskokonaisuus (2013)
Useita järjestöarviointeja (meneillään)
Aluksi: monialaisen yhteistyön tarve kasvaa
• Toimintaympäristön muutokset
• Palvelutarpeiden kasvu: yksittäisten hallinnonalojen ja sektorien ratkaisut eivät riitä
• ”Pirulliset” ongelmat, joita taklattava monesta suunnasta
• Niukkenevat resurssit
• Uudistuva lainsäädäntö
• Uuden teknologian mahdollisuudet
Aluksi: kuntamurros vaikuttaa monella tasolla
• Yhdistymiset, liitokset, fuusiot - Kuntaliitokset - Yhtymä – alue – piiri - Sote-odotus
• Palvelujen tuotantotavat muuttuvat - Elämänkaarimalli, tilaaja-tuottajamalli - Julkinen sektori – yksityinen sektori – kolmas sektori
• Syntyy uusia palvelukokonaisuuksia, osa palveluista katoaa
• Työntekijöiden tehtäväkuvat ja työnteon tavat muuttuvat
Kunnat reagoivat eri tavoin: aktiivinen muutosjohtaminen vs. odotus.
MONIALAISEN
YHTEISTYÖN
KONTEKSTI
Yleisiä havaintoja monialaisesta yhteistyöstä
• Putkihallinto. Palvelujärjestelmä on siiloutunut ja pirstaloitunut.
• Sektorit toimivat edelleen itsenäisesti
- eri kielet
- poikkeavat arvot, menetelmät, käytännöt ja lähestymistavat
- professioiden raja-aidat, ennakkoluulot
- kommunikaatiorakenteiden puute
- salassapito ja tietosuoja
- monialainen yhteistyö = kokous, tämän jälkeen palataan omiin siiloihin? (Siurala, 2010.)
• Johtaminen ja koordinointi
• Resurssiongelmat
• Uppoutuminen sisäiseen kehittämiskuplaan?
• Seuranta ja hyötyjen arviointi liian kevyttä
• Tehokkaiden työmuotojen vakinaistaminen ja levittäminen
Kriittisiä kysymyksiä
• Osataanko asettaa selkeitä tavoitteita paikallisesti?
• Millaiset ovat lyhyen ja pidemmän aikavälin tavoitteet?
• Mikä on yhteisen kehittämistyön kokoluokka?
• Tavoitellaanko pieniä vai keskisuuria muutoksia?
• Onko toimenpiteiden seuranta ja arviointi kunnossa?
1. Monialaiseen yhteistyöhön on sitouduttava eri tasoilla
Työntekijät
Lähiesimiehet
Toimiala-, tilaajajohto
Kunnan- / kaupungin johto
Poliittiset päättäjät Prioriteetit, rakenteet, resurssit Mikä on tärkeää?
Monialaisten palvelu-kokonaisuuksien johtaminen, oman henkilöstön sitouttaminen
Uuden työmuodon ja toimintakulttuurin oppiminen, yhteistyöhön sitoutuminen
2. Monialainen yhteistyö on monitahoinen johtamisen haaste
• Ihmisten, ryhmien ja professioiden johtamisen haaste
Auktoriteettijohtaminen väistyy, siirtyminen verkostojen johtamiseen
Motivointi-, kannustus- ja vuorovaikutustaidot korostuvat
Erilaiset kielet, käsitteet ja toimintakulttuurit
Eri lainsäädäntö ja tietosuoja
• Palveluprosessien johtamisen haaste
Osaoptimoinnista kokonaisuuksien tarkasteluun
Tarvitaan tehokkuutta muutosprosesseihin
Myös eri hallinnonalojen strategiat on integroitava
Kenelle mandaatti, kenelle valta?
• Tietojohtamisen haaste
• Resurssijohtamisen haaste
• Asiakaslähtöisyyden haaste
3. Monialaista yhteistyötä tehdään lukuisissa verkostoissa ja rakenteissa
• Ovatko kaikki verkostot todellakin tarpeen?
• Palvelujärjestelmän selkeyttäminen hyödyttäisi monia tahoja (johto – esimiehet – työntekijät – asiakkaat – sidosryhmät).
• Toimimattomien verkostojen karsiminen, toimivien mutta päällekkäisten yhdistäminen, tarvittaessa uusien kokoavien verkostojen perustaminen.
• Osien johtamisesta kokonaisjohtamiseen ”lintuperspektiivi”.
Yksi malli – selkeämmät johtamisverkostot?
Kunta 1
Kaupungin / kunnan johtoryhmä
LNP-palveluiden
johtamis-verkosto
Aikuisten palvelujen johtamis-verkosto
Ikäihmisten palvelujen johtamis-verkosto
Elinolojen
seuranta ja
arviointi
Yhteensovittava
johtaminen (THL)
Parempi
koordinaatio
Paremmat
palvelut
Muut verkostot
ja työryhmät
Muut verkostot
ja työryhmät
Muut verkostot
ja työryhmät
4. Monialaisessa yhteistyössä ihmisen elämää olisi tarkasteltava kokonaisuutena
KOULU / OPISKELU TYÖ
ASUMINEN
• Hyvä palvelujärjestelmä huomioi elämän eri puolet. • Palvelut on ulotettava lähelle, ihmisten arkeen ja elinympäristöihin. • Integroidut palvelut ja palvelukokonaisuudet. • Tukea tarvitsevat ihmiset: lähtökohdaksi arjessa pärjääminen.
5. Monialaisessa yhteistyössä tarvitaan tietojohtamista
• Nyt tieto ihmisten elinoloista ja hyvinvoinnista jakautunut eri puolille, miten rakentaa kokonaiskuva?
• Yhteinen tiedon kokoaminen, käsittely ja tulkinta. • Tarvitaan reaaliaikaista palvelujärjestelmästä koottavaa sekä ihmisten
kokemusperäistä tietoa. • Tiedon kumuloituvuus, lyhyemmän ja pidemmän aikavälin trendit.
• Nyt haasteena: * valtakunnallisia mittareita on paljon * tilastot laahaavat perässä * tietojärjestelmiä vierastetaan * tarvittaisiin tietoa tulevaisuuden palvelutarpeista (palvelutarpeet muitakin kuin raskaita sote-palveluita!)
Yksi tietojohtamisen malli Koottava tieto Kokoaminen,
käsittely, tulkinta Linjaukset ja toimenpiteet
Seuranta
Lasten ja nuorten
elinolokatsaus 2015
(esimerkki)
Valtuusto, kunnan- tai kaupungin-hallitus
Hv-palveluiden johtoryhmä
Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto
Muut tahot (esim. järjestöfoorumi)
Määritellään
Priorisoidaan
Tiedotetaan
Järjestetään
6. Monialaisessa yhteistyössä tarvitaan resurssiviisautta
• Siiloutuneet budjetit. • Resursseja olisi siirrettävä ennaltaehkäisevään työhön, vain siten jää
panoksia tarvittaville korjaaville palveluille. • Nyt panokset korjaavassa työssä. • Tarvitaan kevyempien palvelujen (asuminen, liikkuminen,
yhteisöllisyys) rahoitusta vähentää raskaiden sote-palvelujen tarvetta.
• Onko kunnan yhteinen ennaltaehkäisevän työn budjetti mahdollinen?
Mahdollistaisi vaiheittaisen kehittämisen ja priorisoinnit. Mikä estää?
• Julkisen – kolmannen sektorin – yksityisen sektorin työnjako.
Paljon yritetään eli esimerkkejä ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistamisesta
Imatran malli,
ennaltaehkäisevä
hyvinvointineuvola
Tehostetut
terveystarkastukset
Auttavat puhelimet,
sähköiset
neuvontapalvelut
Ei pikavoittoja
Ongelmat sitkistyvät, ratkaisujen tavoittaminen vaikeutuu. (Paul Stepney, tulossa). Mitä tukea lapsi ja lapsiperhe tarvitsisivat? Kasvatuksen tukea. (M. Rimpelä, tulossa).
Lähde: Valtiovarainministeriö 11/2013. Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua? (Jorma Sipilä, Eva Österbacka)
7. Monialaisessa yhteistyössä on vahvistettava asiakaslähtöisyyttä
• Monialainen yhteistyö on usein viranomaisten keskinäistä yhteistyötä.
• Ihmiset joille palveluja suunnitellaan tarvitaan paremmin mukaan niiden suunnitteluun. Lähtökohtana eivät rakenteet vaan ihmisten tarpeet!
• Mitä on asiakkaan osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen eri tasoilla ja konkreettisina tekoina?
* Suunnitteluosallisuus * Arviointiosallisuus
* Päätöksenteko-osallisuus * Talouden osallisuus
* ”Hiljaisten osallisuus”
• Osallisuus ei irrallinen agenda vaan sen oltava tapa ajatella ja toimia.
• Johtajien tehtävä on tuettava toimintakulttuurin muutoksessa (koulutus, tehtäväkuvamuutokset, tiimit/työparit jne.).
Osallisuutta vahvistavat elinympäristöpilotit?
Koti ja perhe Kaverit Koulu/opiskelu
Työ Asuminen
Terveys
Mediat Harrastukset ja
vapaa-aika
• Kuntalaiset uusien palvelujen ideoijina. • Sosiaalista toimintaa, ihmisten tiedot, taidot ja kokemus käyttöön! • Yhteisöllisyys, ilo!
8. Tarvitaan myös nopeita kokeiluja!
Osallisuuspilotit
Turvallisuuskävelyt
Tehokas suunnittelu, nopea toimeenpano, pieni toimintaraha.
9. Monialainen yhteistyö – ketkä mukana?
• Kaikki viisaus ei asu kunnissa kaikki ratkaisut eivät tule kunnalta.
• Kuinka järjestöjen vahvuudet kohtaamisen ammattilaisina saataisiin paremmin käyttöön työnjaon lisäksi tarvitaan resurssien uudelleen kohdentamista.
• Hyvinvointipalveluihin tarvitaan uudenlaisia tuotekehityksen polkuja. Yhdessä järjestöjen ja yritysten kanssa.
• Esim. Espoo ja ongelmien tuotteistaminen
* jo suunnitteluvaiheessa moninkertainen luova potentiaali
* kustannustehokkaat ja älykkäät ratkaisut
10. Kuinka arvioidaan? Pisteittäisestä
arvioinnista kokonaisvaltaisempaan arviointiin
Yksitäisen palveluntuottajan (järjestö, kunta) suorituskyky
Monialaisen yhteistyöverkoston yhteistoiminnan tehokkuus
Asiakkaan kokema palvelutuotannon suorituskyky
Lisätiedot: Malli kehitetty Innovatiiviset palvelutuotannon mittarit –hankkeessa.
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Lopuksi: johtajan vastuu
•Hyvässä johtamisessa kehittämistyön tavoitteet mitoitetaan ihmisen kokoisiksi, saavutettaviksi.
• Isoja uudistuksia saadaan aikaiseksi tahdolla, sinnikkyydellä ja sopimuksista kiinni pitämisellä.
•Hyvä johtaja innostaa, inspiroi ja johtaa edestä.
•Tunnelma on tärkeä.
•Muutoksen johtamisessa viestintä on tärkeää.
•Muutoksen jälkeen on lupa levätä!