m/s soste 2014: euroopan paras työelämä 2020

Euroopan paras työelämä 2020

Jukka Lindberg, Vates-säätiö

9.10.2014

2

Työelämä-strategia

Suomen työelämä

Euroopan paras vuoteen 2020

Työelämän laadun

ja tuottavuuden

samanaikainen

kehittäminen

Rakentaa

tulevaisuuden

työpaikkoja

Visio

Arvot

31.5.2012 1.1.2013

3

Lähivuosien keskeinen haaste

Työvoima vähenee

• Tuettava samanaikaisesti kahta talouskasvun tekijää:

• työn tuottavuuden kasvua

• työhön osallistumisastetta

HAASTE!

Kuinka Suomen työelämä voisi olla jatkossa muihin

Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa,

että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja

motivoituneina muita maita pidempään.

4

Vahvuudet

Eniten kehitettävää

Työelämän ja työhyvinvoinnin

kehittäminen

Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa:

Työelämän laatu ja työhyvinvoinnin vahvistaminen on yhä keskeisempi osa työn

houkuttavuuden ja tuottavuuden parantumisessa

Huono tuottavuuden kasvu heikentää myös työelämän kehittymisen edellytyksiä

5

Työurien pidentäminen edellyttää

Nuorten koulunkeskeyttäminenja syrjäytymisriskit

21 - 28 v. Yliopistot / korkeakoulut

”Työhyvinvointikori”Rakentaa edellytyksiä

työstälähtöiän pidentämiselle

60,9v.Keskimääräinen työstälähtöikä

63 - 68 v.Joustava eläkeikä

- eläkekarttuma 4,5 %- elinaikakerroin

vaikuttaa - osa-aikaeläke- työttömyysturvaputki- eläkeläisten paluu-

muutto työelämään(40.000)Työkyvyttömyyseläkeläisiä

n. 230.000, eläke alkaa keskimäärin 52-vuotiaana,kasvu n. 20.000 vuosivauhtia

1. Keskimääräinen

työhöntuloikä

2. Työssäolon aikaiset

toimenpiteet

3. Keskimääräinen työstälähtöikä

Tavoite:

Keski-määräinen työstälähtö-ikä v. 2025 mennessä

62,4 vuotta

6

Mitä eurooppalainen tutkimus

(ECS/2013) kertoo Suomen

työelämästä?

Suomalaisyritysten vahvuuksia

• Tuotantoprosessien uudistaminen on ollut Suomessa selvästi aktiivisempaa kuin EU-maissa. Tämä koskee erityisesti teollisuutta.

• Suomalaisyritykset ovat uudistaneet organisaatiotaan viime vuosina huomattavasti aktiivisemmin kuin EU-maissa.

Suomalaisyritysten heikkouksia

• Tuotteita ja palveluja uudistaneiden suomalaisyritysten osuus on teollisuudessa ja palveluissa sekä kaikissa kokoryhmissä pienempi kuin EU-maissa. Suomi jää jälkeen Ruotsista ja erityisesti Tanskasta. Suomessa on hälyttävän paljon tuotteitaan ja palvelujaan uudistamattomia pk-yrityksiä!

• Markkinointimenetelmiään viime vuosina uudistaneiden teollisten suomalaisyritysten osuus on pienempi kuin EU-maiden teollisuusyrityksissä. Suomi jää jälkeen Ruotsista ja erityisesti Tanskasta.

INNOVAATIOT

7


• Työtehtävät ovat Suomessa vaativuudeltaan huippuluokkaa muihin EU-maihin verrattuna mitattuna työn edellyttämällä oppimisajalla.

• Yritysten aktiivisuus kouluttaa henkilöstöään on Suomessa huippuluokkaa Euroopassa.

• Uusien ideoiden seuraaminen on Suomessa muita maita useammin koko henkilökunnan vastuulla.

• Aloitetoiminta ja henkilöstökyselyt ovat Suomessa muita maita yleisempiä


• Henkilöstön osallistuminen toiminnan kehittämiseen ei ole yhtä vuorovaikutteista kuin Ruotsissa ja Tanskassa: johdon ja henkilöstön yhteisiä palavereita ja kehittämisryhmiä on vähemmän.

HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA OSALLISTUMINEN



työelämästä? (2/4)

8


• Suomi ja Ruotsista edustavat EU-maiden kärkeä siinä, kuinka itsenäisesti työntekijät voivat itse suunnitella omaa työtään.

• Itseohjautuva tiimityö on Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa kaksi kertaa niin yleistä kuin EU-maissa keskimäärin.

• Liukuvat työajat ovat Suomessa selvästi yleisempiä kuin muualla Euroopassa (ml. Ruotsi ja Tanska). Tämä koskee sekä sitä, että työntekijät voivat joustaa työpäivän alusta ja lopusta tarpeen mukaan, kuin sitä, että he voivat käyttää kertyneitä tunteja myös kokonaisiin vapaapäiviin.


• ……?

HENKILÖSTÖN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET TYÖSSÄ




9

•Suomessa yritykset tekevät useammin kuin missään muussa EU-maassa yhteistyötä tuotteiden tai palvelujen tuotannossa muiden organisaatioiden kanssa.

•Suomessa yritykset ovat ulkoistaneet useammin kuin missään muussa EU-maassa tuotteiden tai palvelujen tuotantoa jollekin ulkopuoliselle organisaatiolle.

YHTEISTYÖ JA ULKOISTAMINEN




10

TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

• On uudistumista ja kehittämistä tukeva kulttuuri.

• Hyödynnetään uutta teknologiaa.

• Luodaan yhteistyössä uusia tuotteita, palveluja ja

tapoja toimia.

• Toiminta perustuu luottamukseen, keskinäiseen

arvostukseen, avoimuuteen ja vastavuoroisuuteen.

• Muutokset kohdataan ennakoivasti ja hallitusti.

• Panostetaan työyhteisöjen toimivuuteen.

• Palvellaan asiakkaita hyvin.

• Ollaan ketteriä ja vastaanottavaisia henkilöstön

tarpeille.

• Johtaminen on huippuluokkaa.

• Luodaan uutta työtä.

Tuottavuutta ja työelämän laatua

parannetaan sovittamalla yhteen

tasapainoisesi menestyksen painopisteet:

• Innovointi ja tuottavuus

• Luottamus ja yhteistyö

• Työhyvinvointi ja terveys

• Osaava työvoima

Hyvä perustaso

Kehittäjä

Edelläkävijä

TYÖELÄMÄSTRATEGIA

SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020

Suomalaisen työelämän arvopohja

Työpaikat kehittävät toimintaansa

omista lähtökohdistaan

Palvelu ja tuki

kehittämistyöhön

Hallitusohjelma

11

Yhteistyörajapinnat Työelämä 2020 -hankkeessa

Hanke-

organisaatio

=

Jory, valry,

sihteeristö (5

hlöä)

•Edistää

verkostotyötä

•Vahvistaa eri

toimijoiden

mahdollisuuksia

tavoittaa

työpaikkoja

•Koordinoi,

ohjaa ja seuraa

Työelämä-

toimijat

Toimialat

Alue-

verkostot

Työ-

paikat

yhteistyölupausten toteuttaminen

yhteistyölupausten toteuttaminen

Tiedeverkosto

Kv-verkosto

JKV, THF ja

Liideri

kehittämishankkeet

Viestintä

kehittämisohjelmat

12

T Alue-

verkostot

Toimialaohjelmat

Teknologiateollisuus

Kemianteollisuus

Finanssiala

Kunta-ala

Kirkko ja seurakunnat

Kehittämisohjelmat

Palvelu ja tuki kehittämistyöhön

Viestintä

Työelämätoimijat

13

Työelämätoimijat ja yhteistyölupaukset

•Kriittiset asiat, joilla saavutetaan työelämästrategian tavoitteet

•Toiminnan kiteyttäminen

Avaintavoitteet

2-5 kpl

•Keinot avain-tavoitteiden saavuttamiseksi

Toimenpiteet

vv. 2013-15

•Toimenpiteiden tavoitetasot

•Seuranta vuosittain

Mittarit

Yhteistyölupaus

• toimintapa, jolla kukin toimija pohtii omaa rooliaan hankkeessa• oman toiminnan kiteyttäminen muutamaan kriittiseen asiaan työelämän kehittämiseksi • työväline ”mitä voisimme tehdä toisin” –ajattelulle(palvelut, yhteistyö)• mahdollistaa palvelutarjonnan kehittämisen ja laajentamisen vastaamaan työpaikkojen tarpeita

14

Vates-säätiön yhteistyölupaus

Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistämisen hyvien

käytäntöjen ja tukimenetelmien tunnettavuuden parantaminen

avoimilla työmarkkinoilla. Tämä mahdollistaa kohderyhmien

paremman ja tehokkaamman osallistumisen työelämään samalla

lisäten työvoiman tarjontaa ja työyhteisöjen monimuotoisuutta.

Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistämisen

hyvien käytäntöjen ja tukimenetelmien

tunnettavuuden parantaminen työnantajilla

alueellisesti VATES-säätiön Kyvyt käyttöön –

verkoston avulla tukemaan avaintavoite 1:n

valtakunnallista jalkauttamista.

Alueellinen

projekti Raha-

automaatti-

yhdistyksen

tuella

Oma

perus-

toiminta

15

Alueverkostot

Alueverkostojen yhteinen missio:

”Mahdollistaa yhteistyössä eri toimijoiden

kanssa yrityksille ja organisaatiolle

entistä paremmat edellytykset uudistaa

toimintaansa ja tukea työpaikoilla

tapahtuvaa kehittämistä.”

Alueellinen yhteistyölupaus:

”Mikä on kunkin alueen tarkennettu

missio? ”

”Mitä kukin alueverkoston toimija

lupautuu tekemään tämän mission

saavuttamiseksi?”

+

AVIen työsuojeluvastuualueet

Työterveyslaitos

Maakuntaliitot

Seudulliset kehittämiskeskukset

Yliopistot, koulutuslaitokset

Työmarkkinajärjestöt

Kauppakamari

Yrittäjäjärjestöt

+

muut mahdolliset toimijat

17

Kehittämisohjelmat

Liideri – liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa-ohjelma (Tekes)

Tavoitteena on auttaa yrityksiä uudistamaan liiketoimintaansa kehittämällä johtamista, työn

tekemisen tapoja ja työntekijöiden osaamista.

Johtamisen kehittämisverkosto (TTL/STM)

Verkoston tehtävänä on selvittää, koota ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä

käytäntöjä, luoda hyvän johtamisen laatukriteerit julkiselle sektorille, parantaa

ikäjohtamista sekä kehittää johtamiskoulutuksen laatua ja tasapuolista saatavuutta.

Työhyvinvointifoorumi (TTL/STM)

Foorumin tehtävänä on jakaa tietoa ja hyviä käytäntöjä, lisätä yhteistyötä, edistää

palvelujen saatavuutta ja näkyvyyttä, edistää kehitystyötä työpaikoilla sekä toteuttaa

työhyvinvointiin liittyvää viestintää.

18

Toimialaohjelmat

Syksyn 2013 työmarkkinaneuvotteluissa työ- ja virkaehtosopimuksissa sovittiin eri toimialoilla

kehittämisenpainopisteistä. Sopijaosapuolet vievät yhdessä tavoitteita eteenpäin kunkin toimialan

omista lähtökohdista käsin.

Käynnistyneet ohjelmat:

• Teknologiteollisuus: Hyvä työ- Pidempi työura

• Tuloksia saatu nyt myös henkilöstön kohentuneesta terveydentilasta ja toimintakyvystä

• Suomi Mies seikkailee –kampanja, 36 paikkakunnalla elo-syyskuussa

• Kemianteollisuus: Hyvää huomenta – Hyvää huomista

• 3. vaihe käynnistyy aiheella ”Työyhteisötaidot ja johtaminen” (kick off 12.11.2014)

• Alustavia suunnitelmia toimialakohtaisista seminaaripäivistä eri paikkakunnilla (2015)

• Kirkko ja seurakunnat: Kirkon työelämä 2020

• Verkkopohjainen aivoriihi toteutettu (osallistujia 3748, vastauksia 5300) ”Mitä pitäisi tehdä, jotta

kirkko/seurakunta olisi hyvä työpaikka vuoteen 2020 mennessä?”

• Kehittämisen pilottityöpaikkoja haetaan, rahoitusmahdollisuuksia selvitetään, oppimisverkostoa

kootaan

• Kunta-ala: Kunteko 2020

• Ohjelmasuunnitelma hyväksytty (KT ja kunta-alan pääsopijapuolet), ESR-rahoitusta haetaan

• Tavoitteena tehdä näkyväksi kuntatyöpaikoilla tehtävä hyvä kehittämistyö ja edistää työelämän

kehittämistä osana kuntasektorin isoja uudistuksia

• Kehittämistä tukeva opas tekeillä (TTK)

• Hyvinvoiva finanssiala

• Strateginen tavoite lisätä osapuolten yhteistä näkemystä alan tulevaisuudesta

• Yhteisellä näkemyksellä ja sovituilla toimenpiteillä ennakoidaan muutoksia, luodaan parempaa

työhyvinvointia, lisätään tuottavuutta ja parannetaan alan kilpailukykyä

• Tunnistetaan konkreettisia työkaluja yritysten työelämän kehittämistyöhön

19

Monipuolisella viestinnällä

Innostetaan ja kannustetaan työelämän

kehittämiseen.

Välitetään tietoa työkaluista, palveluista ja hyvistä esimerkeistä.

Aktivoidaan toimijaverkostoja välittämään tietoa omissa

kanavissaan.

20

Työelämä 2020 –hankkeen organisaatio

NeuvottelukuntaPuheenjohtajina

George Berner

Henrik Ehrnrooth

Anna-Kaisa Ikonen

Tehtävänä vaikuttaa ja toimia hankkeen johtoryhmän

neuvonantajana työelämästrategian

toteutuksessa

JohtoryhmäPuheenjohtajana

Lauri Ihalainen

Tehtävänä varmistaa työelämästrategian toimeen-

pano. Toimii hankkeen päättävänä elimenä.

ValmisteluryhmäPuheenjohtajana

Margita Klemetti

Tehtävänä työstää johtoryhmän päätösten

mukaisesti työelämästrategian

toimeenpano.

Hankkeen toimijaverkosto

21

Seurantajärjestelmän viitekehys

Tempo Economics Oy, tammikuu 2013

22

2019201820172016201520142013

•Väliarviointi

•Yhteistyötapojen kehittäminen

•Työelämästrategian ja

hankesuunnitelman

päivittäminen

/ toiminnan vaikuttavuuden varmistaminen

•ESR-hankkeet,

pilotit (RTT)

•Rakenteiden luominen

•Päätökset rakenne-,

rahoitus- ja toiminta-

tapamuutoksista

•Loppuraportti

Työelämä 2020 -hankkeen elinkaari

= työelämäpalvelut ”yhdeltä luukulta”

•Erillisselvitykset 2020

Uusi hallitusohjelma

Kiitos

@Tyoelama2020, #tyoelama2020

www.facebook.com/Tyoelama2020

www.tyoelama2020.fiwww.tyoelama2020.fi/uutiskirjetilaus

www.tyoelama2020.fi/blogit

http://www.tyoelama2020.fi/

http://www.tyoelama2020.fi/uutiskirjetilaus

http://www.tyoelama2020.fi/blogit

m/s soste 2014: euroopan paras työelämä 2020

Leadership & Management