muistiinpanot wootton tammikuu 2017a - lammasmaailma · 2017. 2. 5. ·...

David Wooton Suomessa 27.-‐28.1.2017

Lammasmaailma Oy Lammaslääkäri Tilaukset [email protected] 0600-‐306 627 (maks.) www.lammasmaailma.fi/tilaa

1/16

Kokonaisuus ratkaisee Suunnittele. Keskity olennaiseen. Varaa voimavarat.

Muistiinpanoja David Wootonin luennoilta 27.-‐28.1.2017

1. Yhteenveto: Suunnittele, älä pelkästään reagoi 2. Muistiinpanoja luennoilta

a. Pässin valinta ja astumisterveys b. Uuhien ruokinta ja hoito c. Pikkukaritsoiden hoito d. Vinkkejä laidunnukseen ja aitaamiseen, karitsakasvatukseen e. Suunnittele, aseta tavoitteita, seuraa tuloksia, yksinkertaista

3. Valokuvia (David Wootton) Punnitus, veden annostelu laitumelle, eläinten siirto, aitaus, lampolan muunneltavuus, rehunjako, eläinten käsittelypisteet, pikkukaritsoiden siirto, keritseminen.



2/16

1. SUUNNITTELE, ÄLÄ PELKÄSTÄÄN REAGOI

Tammikuun lopulla englantilais-‐tanskalainen lampuri ja keritsijä David Wootton antoi ajattelemisen aihetta lampolan tuottavuudesta. On asioita, jotka ovat oman päätäntävallan ulkopuolella (esim. sää) ja asioita, jotka eivät ole (suurin osa asioista). Jälkimmäisiä voi suunnitella ja niille voi asettaa tavoitteita. Esim. kuluja voi hallita, jos ymmärtää, mistä ne muodostuvat. Jokaisella lampolalla on omat vahvuutensa ja erityispiirteensä, jotka tuovat kilpailuetua. Todellista kannattavuutta syntyy kuitenkin vasta silloin, kun kokonaisuus on hallinnassa. Uusia tekemisen tapoja pitää etsiä aktiivisesti.

David perusti oman lampolansa vajaat 20 vuotta sitten tyhjänä olleeseen kylmäpihattoon. Kokemusta lampaista hänelle oli sitä ennen ehtinyt kertyä englantilaisista ja uusi-‐seelantilaisista lampoloista, sekä suuresta tanskalaisesta lampolasta. Hänen tarkoituksenaan oli alusta alkaen kasvattaa lampola nopeasti yhdeksi Tanskan suurimmista, kuitenkin ilman kohtuutonta lainataakkaa. Kasvun ja kannattavuuden hän päätti perustaa tiukkaan kulukuriin, töiden suunnitteluun, tarjolla olevien tilaisuuksien hyödyntämiseen ja kumppanuuksien hakemiseen.

Tänään texel-‐risteytysuuhia on 800. Itse lampolarakennus on suuri, helposti muunneltava halli, jossa tila hyödynnetään tarkkaan, mutta kuitenkin niin, että koneilla liikkuminen on mahdollista. Uuhet karitsoivat kerran vuodessa huhtikuussa reilun 3 viikon aikana. Omaa peltoa on vain 11 hehtaaria. Alueella on kuitenkin tarjolla pysyvää laidunta useana pienenä alana aitauskustannusten hinnalla (yht. 110 ha). Tämä oli tärkein syy lampolan sijainnin valinnalle. Lokakuusta joulukuuhun tarjolla on myös heinänsiemenen tuotantoalueita (liki 500 ha). Näiden poltettujen odelmikkojen laiduntaminen hyödyttää heinän talvehtimista niin paljon, että David saa laiduntamisesta jopa korvausta. Davidin tapauksessa onkin niin, että eläinmäärää ei rajoita laidunala vaan se, miten monta eläintä hän kykenee siirtelemään pitkin kesää laitumelta toiselle.

Tuotannonsuunnittelun kivijalka on sopimus, jolla suurin osa karitsoista myydään yhdelle lihatukulle kelvolliseen hintaan. Karitsat teurastetaan läheisessä teurastamossa tarkan viikkosuunnitelman mukaisesti syyskuusta aina seuraavan vuoden heinäkuuhun ulottuvana ajanjaksona. Davidin työnä on tuottaa asiakkaalleen tasalaatuista karitsaa sovitussa aikataulussa (tyypillisesti 15 tai 25 karitsaa viikossa). Loppujen karitsoiden ja poistouuhien myynnin hän ajoittaa suunnitelmallisesti sellaisiin ajankohtiin, jolloin niistä maksetaan parhaiten.

David on perustanut oman kannattavuutensa erityisesti eläinaineksen valintaan, uuhien oikea-‐aikaiseen karsintaan (uudistus 15-‐22%), edulliseen laidunmaahan, maltilliseen investointitahtiin ja lisätyövoiman keskittämiseen tiukkaan 3-‐4 viikon karitsointiaikaan. Viime mainitulla hän haluaa varmistaa pikkukaritsoiden hyvinvoinnin ja hyvän alkukasvun. Lisätyövoimana ovat opiskelijat, jotka saavat 1-‐2 viikon harjoittelujaksoina valtavasti kokemusta karitsoinneista ja pikkukaritsoiden hoidosta.



3/16

Alueensa ylivoimaisesti suurimpana lampaan kasvattajana David pääsee valitsemaan tarjolla olevista siitospässeistä parhaat. Hän seuraa tarkkaan, minkälaiset käyttöeläimet menestyvät hänen kasvatusolosuhteissaan, ja säätää pässiaineksella risteytysastetta. Omien uudistusensikoiden valinta on melko suoraviivaista. Siihen vaikuttavat kasvu, rakenne ja oman emän karitsointihistoria. Lyhyen karitsointijakson hän varmistaa flushing-‐ruokinnalla ja pässiefektillä sekä hyväksymällä sen, että alle vuoden ikäisinä astutetuista ensikoista joka viides ei tiinehdy. Vanhempien astutettujen uuhien sikiömäärä on keskimäärin 1,8-‐1,95 (tyhjiksi jää 2-‐3 %). Tiineysultraus ja sikiölaskenta ovat korvaamaton apu ruokintakulujen kohdistamisessa oikeille eläimille ja adoptioihin valmistautumisessa (kaikki kolmoskaritsat adoptoidaan yhden karitsan uuhille).

Davidin motoksi voisi sanoa ”suunnittele, aseta tavoitteita, yksinkertaista asioita”.

2. MUISTIINPANOJA LUENNOILTA Pässin valinta ja astumisterveys

- David pääsee valitsemaan alueensa parhaat pässit ensimmäisenä (puhtaita englantilaistyyppisiä texeleitä), pituus, lihaksikkuus, kestävä rakenne ja hyvä liikkuvuus tärkeimpiä ominaisuuksia tuotantoeläinten isille, emojen isäpässien valinnassa David hyödyntää tanskalaista S-‐indeksiä

- David haluaa karitsoille myös hyvää liikkuvuutta, takapää ei saa olla liian voimakas eivätkä sellaiset ole enää hänen asiakkaidensa parissa edes haluttuja (paisteista tulee vähän liian isoja ja kalliita annoksia ravintoloissa)

- ostoeläimet kasvatetaan teuraspässien kanssa samalla rehulla, jotta kasvavat nopeasti, ”miehistyvät” ja saavat kuntoa sopivasti astutusaikaa varten

- nuoria pässejä käytetään ensimmäisenä vuonna selvästi vähemmän kuin vanhempia (max 25 uuhta). Aikuisille pässeille voidaan laittaa 40 uuhta.

- pässin todellisen arvon tietää ehkä vasta vuoden kuluttua

Uuhien ruokinta ja hoito

- uuhet texel-‐gotlanninlammas risteytyksiä, kohtalaisen pitkiä ja korkeita, keveämpirakenteisia kuin puhdas texel, elopaino 70-‐80 kg

o ei pidä puhtaita texel-emoja: pässiä vaihtamalla pelaa risteytyksen prosenttiosuuksilla (25-12,5% gotlantilaista tai finull)

- David käyttää gottia paremman utareen (lyhyet vetimet) ja keveyden vuoksi (laidunten siirrot), tärkeää on myös joustavuus teuraskypsyyden saavuttamisessa (kasvu-‐ura säilyy pitkään)

o David saattaa palata finull-‐rotuun, koska gotit ovat vähän säikkyjä



4/16

- uuhien valinta (teath, teats, tags): utarevikaiset ja hammasongelmaiset poistetaan, 7-‐8 vuotiaat poistetaan, samoin sellaiset, joilla on korvassa merkintä esim. karitsointivaikeuksista (teuraaksi lähtevät saattavat saada oranssin teurasmerkin jo karitsointikarsinassa)

o huom! Davidin katraassa kuntoluokan nostaminen yhdellä tarkoittaa noin 10 elopainokiloa - tyttökaritsoita valitaan uuhiksi kasvun ja ”karjasilmän” perusteella sekä sen perusteella, että niiden

omalla emällä on ollut kaksi hyvää karitsaa (ensimmäinen huomio ja reikä uuhikaritsan korvaan tehdään jo karitsointikarsinassa)

- hyvä kiihotusruokinta ja pässiefekti synkronoivat kiimoja, hormonaalista synkronointia tai härnäripässejä ei tarvita (uuhet karitsoisivat liian tiheästi)

o ainoastaan 23 päivän astutusaika, jolloin ehtivät kuitenkin tulla vielä uudelleen kiimaan -‐> tyhjiksi jää max 2-‐3 %, ensikoista ehkä 20 % (ensikot astutetaan alle vuoden iässä)

o kaikilla astutetuilla uuhilla (pl ensikot) sikiömäärä tiineysultrauksen aikaan keskim. 1,8-‐1,95 - David ei käytä pässeillä myöskään väriä, koska se ei kuitenkaan kerro varmasti, onko uuhi kantava - max 40 uuhta/aikuinen pässi, 25 uuhta/nuori pässi - uuhien uudistusprosentti on 15-‐22 %, iältään 7-‐8 vuotias uuhi on vanha ja kuuluu poistaa

o uuhen kunto voi romahtaa herkästi seuraavan imetyksen aikana, jolloin myös karitsoiden laatu heikkenee

o uuhen pitäminen liian kauan voi tulla kalliiksi, koska uuhi voi myös kuolla äkisti § kun vielä hyväkuntoisen vanhemmankin uuhen myy sopivaan aikaan vuodesta

(esim. ramadanin loppuessa), voi saada 60 euroa (normaaliteurastus) § vastaavasti jos eläin kuolee tilalla, siitä joutuu maksamaan vielä

raatokuljetuksenkin - aborttien määrä on pidettävissä alhaisena, mikäli tilalla ei ole tartunnallisia aiheuttajia ja rehu-‐ ja

vesihygieniasta huolehditaan hyvin (tautisuojaus, mahdollisimman suljettu katras) - tiineysultraus + sikiölaskenta on korvaamaton apu -‐> ruokintakustannus kohdentuu oikeisiin

eläimiin, adoptioihin kyetään valmistautumaan, lopputuloksena 4 ruokintaryhmää o ultrauksen järjestelyiden on oltava erittäin tehokkaat, jotta aikaa ei kulu eläinten siirtelyyn

tai ryhmittelyyn § eläimet liikkuvat rännissä kohti kokoomakarsinaa, vain tyhjät ohjataan erilleen,

loput merkataan • yksi sikiö -‐> merkki eteen • kaksi sikiötä (suurin osa) -‐> ei merkkiä • kolme sikiötä -‐> merkki taakse

§ ultrauksen päätyttyä merkin saaneet kuljetetaan ränniä pitkin takaisin ja jaetaan merkin perusteella kahteen ryhmään

- optimi kaksi imetettävää karitsaa / uuhi, tavoitepaino 3,5 kg o kaikki kolmoskaritsat adoptoidaan yhden karitsan uuhille (osa yhden sikiön uuhista on

ruokittu tätä varten vähän voimakkaammin)



5/16

Pikkukaritsoiden hoito

- karitsoiden kuolleisuus on syntyessä pidettävissä 5-‐10 %:ssa (Davidilla 4,5%), jokainen kuollut karitsa kerätään erilliseen sivutuotesäiliöön, josta niiden määrä lopuksi lasketaan (yksinkertaista, lisäksi tällä tavalla yksikään ei jää kirjaamatta)

o neljää päivää vanhempien kuolleisuus 2-‐4 %, mikä riippuu myös siitä, kuinka kauan karitsoita kasvatetaan (vanhimmat myydään max 14 kk iässä)

- koska karitsoinnit ajoittuvat lyhyelle 3-‐4 viikon jaksolle ja niitä on paljon, ei aputyövoiman saannissa ole ongelmia (maatalous-‐ ja eläinlääketieteen opiskelijoita, jotka tulevat harjoittelijoiksi pääasiassa 1 -‐2 viikon jaksoiksi)

o 144 päivää astutusten alusta tulee ensimmäinen työntekijä, viikkoa myöhemmin työvoimaa on 6, viikkoa myöhemmin edelleen 6, viikkoa myöhemmin 4 ja tästä viikon kuluttua vielä 1 viikon ajan

§ ensimmäisenä päivänä karitsoi 3-‐4 uuhta, seuraavan 4-‐8 uuhta, sitä seuraavana 18, sitten 30-‐40 uuhta päivässä

o töitä tehdään 18 tuntia päivässä, normaalisti uuhet eivät karitsoi yöllä, jolloin lampolassa on pimeää

o kaikki karitsoinnit tapahtuvat yhdessä isossa tilassa (lampolassa), jolloin avustajat saavat apua ja neuvoja toisiltaan ja opettavat toisiaan, lisäksi helpottaa merkittävästi adoptioiden järjestelyjä ja onnistumista

§ edeltävää kokemusta ei tarvita, kokeneemmat opettavat aloittelijoita, (melkein) jokaisesta voi kehittyä huippukätilö

§ David koittaa pitää opiskelijat tyytyväisinä, jotta tulisivat seuraavanakin vuonna tai mainostaisivat ystävilleen

- uuhet ovat karitsointiajan alussa melko tiiviisti suurkarsinassa, kunnes alkavat karitsoida, karsina on kuivitettu hyvin

o kun karitsointi alkaa, uuhi eristetään muista väliaidoilla o avustaja kokeilee sormenpäillään (hanska), että tulossa on karitsan pää ja kaksi sorkkaa,

varsinaista synnytysapua tarvitsee vain alle 10 % uuhista o synnytyksen päätyttyä karitsat vedetään kärryllä karitsointikarsinaan, arkakin uuhi seuraa

hyvin perässä, kun karitsat kulkevat kärryssä, pienen matkan päässä ihmisestä (kärryt pestävä huolellisesti päivittäin)

- karitsointikarsinoita rakennetaan sitä mukaan kuin niitä tarvitaan (max 140 karsinaa kerrallaan) o likaantunut juomavesi tyhjennetään eri kohdissa lampolaa oleviin säiliöihin, puhdas vesi

johdetaan juomasankoihin letkulla (käytäntö lyhentää merkittävästi lampolassa kuljettuja matkoja)

o karsina-‐aitaan tehdään yksinkertaiset merkinnät (kaikki työntekijät näkevät ja ymmärtävät) § adoptiota (eri syistä) odottava karitsa § lisäruokinta § sisään kääntynyt luomi



6/16

- uuhet ja karitsat tarkastetaan, kun ne tuodaan karsinaan o kaikilta kolmosilta siirretään yksi karitsa pois (pääasiassa ”wet fostering”)

- kaikki karitsat tarkastetaan kaksi kertaa päivässä, otetaan syliin ja tunnustellaan, että ovat syöneet, tarkistetaan takapää ja silmät

o 20-‐30 karitsaa saatetaan päivän mittaan letkuttaa ainakin kahdesti päivässä juomarehulla (uuhet eivät ole kovin hyviä karitsoijia/imettäjiä alkuun)

- 3 päivän iässä rekisteröinti (vain David tekee tämän) o David kirjaa kansioonsa uuhen yksilötunnksen ja karitsointipäivän, karitsoiden painot

§ pässikaritsat saavat yhden korvamerkin (tilatunnus) § uuhikaritsat saavat kaksi korvamerkkiä (tilatunnus ja yksilötunnus), paitsi ne yksilöt,

joilla on ollut sisään kääntynyt luomi • jos uuhella on kaksi hyvää ja tasakokoista karitsaa, uuhikaritsa saa

korvaansa vielä reiän -‐> potentiaalinen uudistusensikko o uuhelle ja karitsoille sama numero kylkeen (helpottaa eläinten seuraamista lastentarha-‐

vaiheessa), adoptoidut karitsat merkitään vielä kirjaimella o karitsoita ja uuhia ei yhdistetä heti isoiksi joukoiksi vaan 12 uuhta karitsoineen siirretään

”lastentarhaan” (määrä sopii juuri myös kuljetuskärryyn, kun eläimet lähtevät laitumelle) § jos karitsointeja paljon, pitää uuhi ja karitsat siirtää nopeasti lastentarhaan,

kuitenkin osa ensimmäisinä karitsoineista saattaa olla jopa 10 päivää yksilökarsinassa

Vinkkejä laidunnukseen ja aitaamiseen, karitsakasvatukseen

- Davidin tapauksessa laidunnustiheys ei ole kriittinen, koska laidunnettavia alueita on tarjolla todella paljon, ennemmin kyse siitä, montako eläintä kykenee hoitamaan ja siirtelemään pitkin kesää, omaa laidunta niukasti (11 ha), pysyvää laidunta 110 ha (pieninä aloina, joille viljelijät eivät pääse suurilla koneillaan), heinänsiemenen tuotantoaluetta 400-‐500 hehtaaria

o alueiden käyttö pitää kuitenkin suunnitella huolella ja varautua siirtämään eläimiä usein + järjestämään eläinten päivittäinen valvonta

o David ajaa laidunkautena 50-‐55 000 km vuodessa § eläimiä siirretään trailereilla tai paimentaen, yksittäistapauksissa jokin suuri ryhmä

myös eläintenkuljetusautolla jokin pidempi matka (tarve osattava ennustaa noin viikkoa etukäteen, koska kuljetuskalustoa on harvoin tarjolla)

- keväällä käytettävissä on voimakasta apilanurmea, jota syötetään nopeakasvuisimmille karitsoille - syyskuusta joulukuulle on käytettävissä heinänsiemenen korjuualue (siemen korjattu alkukesällä,

sen jälkeen korjuujäte ja pelto poltettu, loppukesästä hyvä kasvusto) o soveltuu erinomaisesti mm. uuhien flushing-‐ruokintaan o laitumen syöttö vaatii taitoa ja tarkkuutta, jotta heinän pituus olisi tasaisesti 4 cm ennen

talvea. Silloin heinä talvehtii hyvin ja seuraavan kesän siemensato on todella hyvä



7/16

o heinänsiemenlaidun on todella edullista, mutta kustannuksia tulee aitaamisesta, veden viemisestä laitumelle sekä siitä, että uuhia pitää käydä katsomassa kaksi kertaa päivässä ja karitsoita kerran päivässä.

§ näistä laitumista David vieläpä saa 250 DKR / ha korvausta - suuri laidunala mahdollistaa laidunnuksen suunnittelun myös loistorjunnan kannalta

o David ei lääkitse rutiinisti loislääkkeillä, hoitopäätökset perustuvat ulostenäytteiden tuloksiin

- niin uuhi-‐ kuin pässikaritsat vieroitetaan elokuun toisella viikolla, jolloin painavat 27-‐30 kg, tästä eteenpäin tarvitaan erilliset laitumet uuhille, uuhikaritsoille ja pässikaritsoille, aikuiset pässit ovat omalla laitumellaan muutenkin koko kesän

o jos pässikaritsat saa tässä vaiheessa apilapitoiselle laitumelle, ne kasvavat todella nopasti teursakypsyyteen

- aitaamisessa on kova työ (17 km) o käytössä kone, joka vetää kolme lankaa samaan aikaan, mahdollista aidata 10 ha tunnissa

(rappa.co.uk) - David ei käytä elektronisia korvamerkkejä (vaaka kallis ja painava siirtää), eikä seuraa yksilöitä paitsi

uuhiksi kasvatettavia karitsoita (reikä korvassa) o eläimet laiduntavat noin 14 laitumella, jolloin David pitää parempana valita joka laitumelta

parhaat yksilöt sen sijaan, että yrittäisi verrata eri laitumien karitsoita keskenään - David käyttää runsaasti väliaitoja, joita kuljettaa erityisellä kärryllä (2x40 väliaitaa kerrallaan),

aidoista on helppo rakentaa käsittelyalueita eri tarpeisiin, myös eläimet tottuvat niihin o pyrkii tekemään käsittelyt aina ryhmä kerrallaan, jolloin eläinten merkkailuun ei ole

tarvetta eikä siihen mene aikaa - David punnitsee karitsaryhmiä loppukasvatusvaiheessa viikon välein

o hän myös kokeilee käsin eläinten teuraskypsyyttä kolmesta kohtaa, mitä vaa’an rakenteet eivät saa haitata (säkästä, keskiselästä ja ristiselästä)

o hän pystyy punnitsemaan yksinään 300 karitsaa tunnissa (koira apuna), eläimet tottuvat punnitukseen

§ saattaa myös punnita joukosta vain ne, jotka poikkeavat kokonaisuudesta - lampolassa karsinat ovat pitkiä ja kapeita, ruokintatilaa 33 cm, kaukalon rakenne on suunniteltu

hyvin tarkkaan Davidin karitsoiden ja uuhien aperuokintaan sopivaksi (syvyys, pohjan leveys, takareunan etäisyys)

o kahden karsinan välissä on paikka heinälle/oljelle, jota on aina saatavilla - vesikupit kannattaa Davidin mukaan sijoittaa siten, että ne tulee helposti tarkastettua ja

puhdistettua ja että jäätymisvaara on mahdollisimman pieni o tähän voi vaikuttaa myös kuppien koolla ja määrällä



8/16

Suunnittele, aseta tavoitteita, seuraa tuloksia, yksinkertaista

- kaikki oikeasti tarpeellinen tieto kerätään mahdollisimman yksinkertaisesti ja sen on oltava helposti käytettävissä silloin, kun tietoa tarvitaan (mitään tietoa ei kerätä vain tiedon itsensä vuoksi)

o esim. merkinnät nauhoilla poikimiskarsinan aitaan o esim. skiömäärän vaikutus ruokintaryhmiin jakoon ja adoptioihin valmistautumiseen

- karitsoiden myynnistä (n. 900) tehdään vuosisopimus yhden tukun kanssa, joka saa parhaat karitsat, loput karitsoista (300-‐400) myydään silloin, kun muilla ei ole enää karitsaa tarjolla

o karitsoiden myynti alkaa syyskuussa ja jatkuu viikoittain seuraavan vuoden heinäkuulle o karitsat viedään itse lähellä sijaitsevaan teurastamoon aina sunnuntai-‐iltaisin, teurastus

maanantaisin, leikkuu ja pakkaus samassa paikassa, sieltä tukkuun, teurastamo hoitaa kaiken tukun kanssa

o teurastamo ei luokittele karitsoita, mikä hyödyttää Davidia (ruhot ovat vähän isoja ja rasvaisia); ostajalle on tärkeintä ruhojen tasalaatuisuus ja tasakokoisuus

§ ostaja hyväksyy joukkoon jopa 30 kg ruhot § ruholuokitus olisi ilmeisesti U, rasva 3 § karitsanlihan aistinvaraisen laadun uskotaan olevan hyvä, kunhan eläin on

teurashetkellä edelleen kasvu-‐uralla, koolla ei niin paljon merkitystä - suunnittelua, ei pelkästään reagointia!

o Davidin työ on tuottaa hyviä ja tasalaatuisia karitsoita teurastamolle tietyn aikataulun mukaan, teurastamo hoitaa kaiken tästä eteenpäin

o yksikin kilo lisä karitsoiden painossa on iso juttu (1kg x 1400 karitsaa = 1400kg) o David suunnittelee ainakin 4 viikkoa etukäteen, mistä eläimistä kuorma kootaan

(tyypillisesti 15 tai 25 eläintä), jouluna 2 viikon tauko - karitsointikauden ulkopuolella David käyttää ulkopuolista työvoimaa vain satunnaisesti

o David käy itse jopa keritsemässä muualla (2000 uuhta vuodessa) § käyttää silti itse myös rahtikeritsijää, jonka kanssa keritsee omat uuhensa, villa

lajitellaan kerinnän yhteydessä ja David puristaa sen paaleihin § David saa asiakastilojensa villat (vain valkoiset ) ja myy ne British Wool Boardin

kautta, parhaana vuonna 18 000 kg, nykyisin noin 7 000 kg /vuosi) - David tekee vain yhden rehusadon vuodessa työvoimakustannusten optimoimiseksi (600

suurpaalia), täyttää lisätarpeen ostamalla, vaikka paalin hinta tulee kaksinkertaiseksi o hyödyntää ainoastaan rehutaulukoiden antamia normeja, ei katso hyötyvänsä

rehuanalyyseistä riittävästi - keskikokoisia rehumiksereitä on Tanskassa ollut tarjolla todella edullisesti, koska sellaiset ovat

jääneet pieniksi lypsykarjatiloille - yllättävissä ongelmatilanteissa (sää) on reagoitava nopeasti, esim. kun eräänä vuonna tuli juuri

astutusajan alussa 6 cm lunta pellolle, David hankki nopeasti korvaavaa rehua pellolle (sokerijuurikastehtaan sivutuotteita), jotta uuhet ja pässit pysyivät hyvässä kunnossa -> seuraavan kevään karitsatuotos tuli turvattua



9/16

3. VALOKUVIA



10/16



11/16



12/16



13/16



14/16



15/16



16/16

muistiinpanot wootton tammikuu 2017a - lammasmaailma · 2017. 2. 5. ·...

Documents