9.10.2015 1

Muistisairauksia voidaan ehkäistä: FINGER-tutkimuksen tuloksia

Miia Kivipelto Professori, MD, PhD

Muistisairauksien ehkäisy

• Muistisairaudet ikääntyvässä väestössä

• Riski- ja suojatekijät

• FINGER-tutkimuksen kuvaus ja tulokset

• Merkitys ja jatkosuunnitelmat

9.10.2015 2

(Christensen et al. Lancet 2009)

Odotettu elinaika

Vanhenevien ihmisten välillä on

suuria eroja

9.10.2015 5

Muistisairauksien esiintyvyys

Muistisairauksiin sairastuu 36 suomalaista päivässä eli 13 000 henkilöä vuodessa

Suomessa arviolta 124 000 henkilöä, joilla on dementiatasoinen muistisairaus

89 000 keskivaikea-vaikea muistisairaus

35 000 lievä muistisairaus

Vähintään 120 000 lievä kognitiivinen heikentymä

Muistisairauksien esiintyvyys

Alzheimerin

tauti

Lewyn

kappale tauti

Otsa-

ohimolohko-

rappeumat

Parkinsonin

tautiin liittyvä

muistihäiriö

Vaskulaarinen

kognitiivinen

heikentyminen

MUISTISAIRAUDET

65-70 %

Ikä – tärkeä riskitekijä

Ikäryhmä 77-84 85-89 90+

Lievä muistihäiriö (%) 18.9 34.7 61.0

Demetia (%) 13.5 24.6 39.2

Fratiglioni et al., 2001

Qiu et al., 2013

Ennaltaehkäisyn merkitys: AT:n alun lykkääminen 5 vuodella puolittaisi

taudin arvioidun esiintyvyyden

9.10.2015 8

US

pre

val

ence

of

AD

(m

illi

ons)

Delay (years)

0

.5

1

2

5

1997 2007

2017 2027

2037 2047

Year

8

6

4

2

0

Brookmeyer 1998

Jorm 2005

WHO 2012 report; Alzheimer Disease International 2015; G8 Dementia Summit, Health Ministers, 2013; WHO Ministerial Conference on Global

Action Against Dementia, 2015

Inhimillinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen rasite

Ennaltaehkäisy: keino hallita dementia epidemiaa

Tehokkaamman lääkehoidon kehittäminen: suuri

akateminen, teollinen ja poliittinen yhteisponnistus

Muistisairaudet – hallitseva

kansanterveyshaaste

Terveet aivot Alzheimer-aivot

? Geenit Ympäristö

Useat riskitekijät vaikuttavat Alzheimerin taudin

syntyyn koko elämänkaaren ajan

Syntymä Lapsuus Aikuisikä Vanhuus

Nuoruus Keski-ikä

0 20 60 75

Mangialasche, Kivipelto et al., 2012

Alzheimerin taudin riski- ja suojatekijät

Aivoverisuonisairaudet

Korkea verenpaine

Korkea kolesteroli

Ylipaino

Diabetes

Homokysteiini, B-

vitamiinin puute

Tupakointi

Masennus

Stressi

Pään vammat

Pakokaasut?

Korkea koulutustaso

Liikunta

Sosiaalinen ja henkinen

aktiivisuus

Kohtuullinen alkoholin

kulutus

Antioksidantit

Kala, pehmeät rasvat

Kahvi

Verenpainelääkitys

Statiinit

Tulehduskipulääkkeet?

Estrogeeni?

Riskitekijät Suojatekijät

Solomon, Kivipelto et al., JIM 2014

Norton et al., Lancet Neurol, 2014; Kivipelto and Mangialasche, Nature Neurol Rev, 2014

Kuinka paljon Alzheimerin tautia voi ehkäistä?

Riskitekijä PAR

Diabetes 2.9%

Keski-iän verenpaine 5.1%

Keski-iän lihavuus 2.0%

Vähäinen liikunta 12.7%

Depressio 7.9%

Tupakointi 13.9%

Vähäinen koulutus 19.1%

Yhdistetty PAR* 28.2%

PAR=population-attributable risk.

*Adjusting for non-independence of the

risk factors.

9.10.2015 13

Satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset

Terveellinen

ruokavalio Älyllinen ja

sosiaalinen

aktiivisuus

14

Alkoholin

liikakäyttö

Alzheimerin tauti on monitekijäinen oireyhtymä

Neuronituho

Aivoreservi

APOE,

muut

geenit DEMENTIA

Fyysinen

aktiivisuus

RISKITEKIJÄT

?

0 20 60 75

Aikuisikä Keski-ikä Vanhuusikä

Epäterveellinen

ruokavalio

Transitio

Koulutus

SUOJATEKIJÄT

Tupakointi

Hypertensio

Dyslipidemia Ylipaino

Verisuonitapahtumat Diabetes

Finnish Geriatric Intervention Study to

Prevent Cognitive Impairment and Disability

Muistitoimintojen Heikentymisen Ehkäisytutkimus

• Tavoite: Muistitoimintojen heikentymisen ehkäisy

korkean riskin henkilöillä monimuotoisen

elintapaintervention avulla

• 2-vuoden monimuotoinen elintapainterventio

Ravitsemusneuvonta

Liikunta

Kognitiivinen harjoittelu ja sosiaalinen aktiivisuus

Tehostettu riskitekijöiden seuranta ja hallinta

(verenpaine, kolesteroli, BMI, glukoosi)

Clinicaltrials.gov NCT01041989 Protocol in Kivipelto, Solomon et al., Alzheimer & Dementia 2013

FINLAND

Kuopio

cohort

Oulu

cohort

Seinäjoki

cohort

Turku

cohort

Helsinki

cohort

Vantaa

cohort

Osallistujat:

- N=1260

- Ikä 60-77vuotta

- Satunnaistettu 2 ryhmään (1:1)

- Kutsuttu aiempien

väestötutkimusten osallistujien

joukosta

Aikataulu:

- Interventiojakso päättyi

helmikuussa 2014

- Seurantajakson käynnit alkavat

2015 Clinicaltrials.gov NCT01041989

Kivipelto et al., Alzheimer & Dementia 2013

Kohdeväestö : henkilöt, joilla on kohonnut riski

muistisairauksiin

Dementian Riskimittari > 6 points

Pohjautuu aiemmin mitattuihin riskitekijöihin: Ikä,

koulutus, sukupuoli, RR, Kolesteroli, BMI, Liikunta

(Kivipelto et al., Lancet Neurology 2006)

JA

Kognitio keskitasoa tai hieman ikäluokan arvoja

matlalampi

(pohjautuu CERAD testipatteri)

Kivipelto et al., Alzheimer & Dementia 2013

9.10.2015 19

SE

UL

ON

TA

KÄ

YN

TI

1. B

AS

EL

INE

KÄ

YN

TI

2. B

AS

EL

INE

KÄ

YN

TI

SA

TU

NN

AIS

TA

MIN

EN

INTENSIIVINEN INTERVENTIO

TAVANOMAINEN TERVEYSNEUVONTA

INT

ER

VE

NT

ION

TIE

DO

TU

ST

ILA

ISU

US

MINI-

INTERVENTIO

3 6 9 12 15 18 21 24

RAVITSEMUS:

8 ryhmätapaamista,

3 yksilötapaamista

KOGNITIIVINEN HARJ: 9 ryhmätapaamista

Omaehtoinen harjoittelu

LIIKUNTA: 1-2x/vk lihaskunto

2-4x/vk aerobinen

SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN

TARKKA SEURANTA JA HALLINTA Hoitaja: 6 tapaamista, Lääkäri: 3 tapaamista

kuukausi

INTERVENTIOAIKATAULU

LIIKUNTA: 2-3x/vk lihaskunto

5x/vk aerobinen

LIIKUNTA: 2x/vk lihaskunto

4-5x/vk aerobinen

KOGNITIIVINEN HARJ: 2 ryhmätapaamista

Omaehtoinen harjoittelu

FINGER interventio

9.10.2015

• Ensisijainen: Kognitiivinen heikentyminen (herkkä neuropsykologinen testisarja, NTB)

• Toissijaiset:

– Dementia/AT (7v. seurannan jälkeen)

– Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, niihin liittyvä sairastuvuus ja kuolleisuus

– Masennusoireet (Zung)

– Toimintakyky (ADL + IADL)

– Elämänlaatu (RAND-36, 15D)

– Terveyspalvelujen käyttö

– Biomarkkerit (esim. inflammaatio, oksidatiivinen stressi, rasva- ja glukoosiaineenvaihdunta, telomeerien pituus)

– Aivojen kuvantamislöydökset (MRI =200, PET =50)

päätetapahtumat

Intervention vaikutus kognition muutokseen

mitattuna NTB testisarjalla

(ensisijainen päätetapahtuma)

0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

Baseline 12 months 24 months

Control Intervention

Ero interventioryhmän ja kontrolliryhmän välillä vuodessa:

Estimaatti (95% CI) = 0.022 (0.002-0.042)

p=0.03

Viivat = kognition muutos alkutilanteesta 12 kk ja 24 kk saakka

Korkeampi arvo = parempi suoritus

Pylväät = keskivirhe

P-arvo = ryhmien välinen ero kognition muutoksen suhteen

Ngandu, Solomon, Kivipelto et al, Lancet, March 12, 2015

25% enemmän

paranemista

interventioryhmässä

Intervention vaikutus kognition muutoksen eri osa-alueilla (Toissijainen päätetapahtuma)

0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

0,14

Baseline 12 months 24 months

Toiminnanohjaus

Control Intervention

0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

0,14

Baseline 12 months 24 months

Tiedonkäsittelyn nopeus

Control Intervention

Ero interventioryhmän ja kontrolliryhmän välillä vuodessa:

Estimate (95% CI), p-arvo

0.027 (0.001-0.052) 0.030 (0.003-0.057) 0.038 (0.002-0.073)

p=0.04 p=0.03 p=0.04 Ngandu, Solomon, Kivipelto, et al, Lancet 2015

Vaativat

muistitehtävät

83% enemmän

paranemista

150% enemmän

paranemista

40% enemmän

paranemista

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6

1,8

Intervention Control

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6

1,8

Intervention Control

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6

1,8

Intervention Control

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6

1,8

Intervention Control

Kognition heikentymisen risk 2 vuoden aikana:

OR (95% CI)

NTB

Kokonaismuutos NTB Muisti

NTB

Toiminnanohjaus

NTB tiedonkäsittelyn

nopeus

*

* *

* p<0.05

Ngandu, Kivipelto, et al, Lancet 2015

Elintapaintervention vaikutus riskitekijöihin

Kontrolli Interventio Ero interventio- ja

kontrolliryhmien välillä vuodessa

Keskimääräinen muutos

(SE)

Keskimääräinen muutos

(SE)

Estimaatti (95% CI) P-arvo

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät*

Painoindeksi (kg/m2) -0·33 (0·05) -0·49 (0·05) -0·077 (-0·149 - -0·006) 0·02

Elintavat **

Kalan käyttö ≥ 2 krt/vko (%) +0·8 +11·0 10·2 <0·001

Päivittäin vihanneksia (%) -1·0 +2·9 3·9 0·023

Liikuntaa ≥ 2 krt/vko (%) -2·1 +7·0 9·1 <0·001 * Sekamalli

** Multinominaalinen logistinen regressio (muutos %-yksikköä lähtötilanteen ja 24 kk välillä)

Ngandu, Kivipelto, et al, Lancet 2015

9.10.2015 26

Interventio N=631

Kontrolli N=629

Keskeytykset 87 (13.8 %) 66 (10.5 %) (p=0.07)

Haitat* Itseraportoitu, kaikki syyt 46 (7.3%) 6 (1.0%)

Kuolemat tutkimuksen aikana 5 5

Rekisteriseuranta**

Sydäninfarkti 1 5

Aivohalvaus 4 4

*Ei vakavia haittoja

** Käytettävissä rekisteritiedot vuoden 2011 loppuun saakka

Keskeytykset, haitat ja rekisteriseuranta

Käytännön ohjeita ehkäisytyöhön

• Ryhmätoiminta!

• Yksilöllisesti räätälöidyt konkreettiset neuvot

• Koulutettu henkilökunta

• Oman motivaation löytäminen

• Positiivinen palaute

• Yhteiskuntarakenteiden merkitys

09/10/2015

TULEVAISUUS?

09/10/2015

09/10/2015 29

European Dementia

Prevention Initiative

• FINGER Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent

Cognitive Impairment and Disability

• Pre-DIVA Prevention of Dementia by Intensive Vascular Care

• MAPT Multidomain Alzheimer Preventive Trial

IUNS 2013

www.edpi.org

Yhteensä yli

> 6000 osallistujaa

www.HATICE.eu

Healthy Aging Through Internet

Counseling in the Elderly

• Tavoite: muistisairauksien ja sydän- ja verisuonitautien

ehkäisy iäkkäässä väestössä

• Strategia: motivoida ja tukea elintapamuutoksia ja tehostaa

vaskulaaririskitekijöiden hoitoa

• Työkalu: uusi helposti saatavissa oleva, interaktiivinen

internet-ohjelma ja tutkimushoitajan tuki

Uuden tekniikan

hyödyntäminen

Multimodal preventive trials for

Alzheimer’s Disease:

towards multinational strategies (MIND-AD)

Pilotstudier av preventiva strategier relaterade till neurodegenerativa sjukdomar

Monimuotoinen elintapainterventio

lievässä Alzheimerin taudissa

Alzheimerin taudin lääketutkimukset

β amyloid

† Currently approved for AD treatment

Tau

Cholinergics

Others

Mangialasche , Kivipelto et al, modified 2013 from Lancet Neurology, 2010

Aß production

Aß clearance

Aß aggregation

Yhteenveto

• Muistihäiriöitä ja kognition heikentymistä voidaan ehkäistä monipuolisella elintapaohjauksella

• FINGER tarjoaa mallin, jota on mahdollista soveltaa muistisairauksien riskin vähentämiseen

• Jatkoseuranta – muistisairauksien/Alzheimerin taudin ilmaantuvuus, muut päätetapahtumat, elintapamuutosten pysyvyys

• Tulvaisuus: Monimuotoiset interventiot eri kohderyhmille

9.10.2015 34

http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=5065240&name=DLFE-20011.pdf

35 35

Tiia Ngandu

Jenni Lehtisalo

Jenni Kulmala

Tiina Laatikainen

Markku Peltonen

Antti Jula

Jaana Lindström

Satu Pajala

Hilkka Soininen

Alina Solomon

Rainer Rauramaa

Raimo Sulkava

Tuomo Hänninen

Teemu Paajanen

Minna Rusanen

Merja Hallikainen

Sirkka Tanskanen

Timo Strandberg

Riitta Antikainen

KIITOKSET Rahoitus: Suomen Akatemia, Kansaneläkelaitos, La Carita säätiö, Opetus- ja kulttuuriministeriö,

Alzheimer’s Research and Prevention Foundation, Alzheimer’s Association, Juho Vainion säätiö,

Novo Nordisk Fonden, Vetenskapsrådet, EVO-rahoitus, Diabetestutkimussäätiö

Jaakko Tuomilehto

Lars Bäckman

Bengt Winblad

Laura Fratiglioni

Francesca Mangialasche

Anna Stigsdotter Neely

Juha Rinne Turku PET Centre

Kiitos tutkittaville ja

tutkimushenkilökunnalle!

9.10.2015 36

Kiitos!

Miia Kivipelto ICAD 2010