Museopedagogien ja opettajien

yhteistyö museovierailujen

suunnittelussa ja toteutuksessa:

lähtökohtia ja haasteita

Varpu Tissari

Helsingin yliopisto, CICERO Learning, Oppimisen Sillat -tutkimushanke

Museolehtoripäivät 10.–11.11.2009 Turku

Esitelmän runko

•Oppimisen Sillat -tutkimushanke•Tutkimusryhmä•Tarkoitus ja tavoitteet •Yhteistyökumppanit •Sosiokulttuurinen viitekehys•Tutkimusteemat •Kohti osallistavia oppimisympäristöjä

•Väitöskirjatutkimus•Esimerkkejä tutkimuskysymyksistä•Metodologia ja aineistot• Lähtökohtia opettajien ja museopedagogien yhteistyöhön

• Käsitteitä ja määritelmiä• Erilaisia yhteistyömuotoja ja -malleja

•Alustavia havaintoja• Yhteistyön tekemisen haasteita • Yhteistyön tekemisen toimivia, innovatiivisia käytäntöjä

Oppimisen Sillat -hankkeen tutkimusryhmä

•Soveltavan kasvatustieteen laitos• Professori Leena Krokfors• Dosentti Lasse Lipponen

•Opetushallitus, tieto- ja arviointitoimintayksikkö • Johtaja Kristiina Kumpulainen

•CICERO Learning• Projektikoordinaattori ja tutkija Varpu Tissari

(1.1.2008 – edelleen)• Tutkimusavustaja Jaakko Hilppö (25.3.2008 –

edelleen)• Tohtorikoulutettava Antti Rajala, soveltavan

kasvatustieteen laitos (17.8.–31.12.2009); projektitutkija (9.3.–16.8.2009, virkavapaalla)

Oppimisen Sillat -tutkimushankkeen tarkoitus ja tavoitteet

•Tarkoituksena on opetuksen ja oppimisen käytäntöjen ja mallien tutkiminen sekä uudenlaisten oppimista tukevien siltojen kehittäminen formaalien, non-formaalien ja informaalien oppimisympäristöjen välille.

•Pedagogisten lähestymistapojen ja mallien tutkiminen ja kehittäminen koulujen yhteistyölle museoiden, tiedekeskusten ja luontokoulujen kanssa oppimisen ja opetuksen edistämiseksi.

•Siltojen luominen, jotta eri oppimisympäristöjen tietovarannot ja sosiaaliset käytännöt voivat toimia resursseina toisissa konteksteissa.

Oppimisen Sillat: Oppiminen ja opetus formaalien ja informaalien oppimisympäristöjen rajapinnoilla

Oppimisen Sillat -hankkeen yhteistyökumppanit

•Peruskoulu pääkaupunkiseudulla•Tiedekeskus Heureka•Museoita pääkaupunkiseudulla (N=2)

• Luonnontieteellinen museo, Helsinki•Tekniikan museo, Helsinki

•Luontokouluja pääkaupunkiseudulla (N=2)•Vantaan luontokoulu•Korkeasaaren luontokoulu Arkki

•Opetusministeriö (rahoittaja)•Opetushallitus

• Selvitystyön kohteena Opetushallituksen rahoittamia oppimisympäristöjen kehittämishankkeita (N=8)

•Kirjasto pääkaupunkiseudulla•Oulun yliopisto•Nokia Oyj•Fountain Park Oy

Sosiokulttuurinen viitekehys

•Sosiokulttuuriset oppimisen teoriat muodostavat yhden osan tutkimuksen teoreettisesta viitekehyksestä.

• Inhimillinen toiminta nähdään sosiaalisesti välittyneeksi.

•Oppiminen nähdään - osallistumisena tiedon rakentamisen sosiaaliseen prosessiin (Greeno, 1998; Vygotsky, 1978), - kulttuuriin kasvamisena ”enculturation” (Brown, Collins, & Duguid, 1989), - ohjatuksi osallistumiseksi (Rogoff, 1991) tai - asteittain syveneväksi osallistumiseksi toimintaan (Lave & Wenger, 1991).

•Tietoa syntyy vuorovaikutusverkostojen kautta ja tieto on hajautunut vuorovaikutukseen osallistuvien (ihmisten ja välineiden) kesken.

(Tissari, Kumpulainen, Lipponen & Krokfors 2008)

Tutkimusteemat

•Oppijoiden toimijuus, identiteetit ja oppimissiirtymät

erilaisissa oppimisympäristöissä

•Vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan rakentuminen

oppilaiden, opettajien ja muiden toimijoiden sekä

oppimisympäristöjen välillä

•Teknologian rooli vuorovaikutuksen, yhteistoiminnan ja

oppimisen rakentumisessa toimijoiden ja

oppimisympäristöjen välillä

•Pedagogiset mallit ja opetussuunnitelmasuositukset

oppimisympäristöjen ja niissä tapahtuvan opetuksen ja

oppimisen integrointiin

•Moniammatillinen yhteistyö ja työssä oppiminen

Kristiina Kumpulainen1, Leena Krokfors6, Lasse Lipponen2, Varpu Tissari5, Jaakko Hilppö3 & Antti Rajala4

Oppimisen Sillat – Kohti osallistavia oppimisympäristöjä

Sisällys

1. Oppimisen ympäristöt ja tietovarannot

2. Toimijuus

3. Oppimisen ympäristöjen rajojen ylittäminen

4. Tutkiva ja osallistava pedagogiikka rakentaa oppimisen

siltoja

5. Moniammatillinen yhteistyö

6. Tulevaisuuden opetussuunnitelma-ajattelua

7. Suosituksia oppimisympäristöjen kehittämiselle

->Kirja julkaistaan 29.1.2010 Educa-messujen yhteydessä ja se on saatavissa myös verkkojulkaisuna (suomi, ruotsi, englanti)

Hanke- tai toimintakuvauksien kirjoittajat

Leenu Juurola, InnoApaja-hanke, Tekniikan museo

Pia Lempinen, Metakka-hanke, Saimaan mediakeskus

Heli-Maija Nevala, Liikkeelle-hanke, Tiedekeskus Heureka

Antti Rajala, Helsingin yliopisto

Katja Lembidakis & Olli Viding, Vantaan luontokoulu

Nina Trontti, Korkeasaaren luontokoulu Arkki, Korkeasaaren eläintarha

Moniammatillinen yhteistyö -luvun kysymyksiä

1. Ketkä organisaatiosi ulkopuoliset asiantuntijat voisivat osallistua

oppimisympäristön suunnitteluun tai opiskelu- ja oppimisprosessin

tukemiseen ja ohjaamiseen?

2. Miten erilaiset asiantuntijat voisivat osallistua oppilaiden opiskelu-

ja oppimisprosessin tukemiseen ja ohjaamiseen?

3. Millaiset pedagogiset ratkaisut soveltuvat opintovierailujen

suunnitteluun ja toteuttamiseen?

4. Mitä hyötyä moniammatillisesta yhteistyötä voisi olla Sinulle ja

organisaatiollesi?

5. Miten moniammatillista yhteistyötä voitaisiin parhaiten kehittää ja

tukea?

-> Kommentoi kysymyksiä Varpulle sähköpostitse: varpu.tissari () helsinki.fi

esim. ovatko kysymykset mielestäsi relevantteja? Mitkä muut kysymykset

ovat relevantteja oman organisaatiosi ja oman työsi kannalta?

Lähtökohtia opettajien ja museopedagogien yhteistyöhön

•Lait ja asetukset (esim. Museolaki)

•Koulun ja museon erilaiset, toisiaan täydentävät funktiot ja tavoitteet

•Valtakunnallinen ops, kuntien ops:it, koulujen ops:it, vuosisuunnitelmat, strategiat, toimintasuunnitelmat jne.

•Opetuksen autonomisuus sekä opettajien valta ja vastuu opetuksesta ja oppimisen arvioimisesta

•Oppimista tapahtuu kaikkialla!

Erilaisia käsitteitä ja määritelmiä

Yhteistyö=co-operation Yhteistoiminta=collaboration

- Pitkäaikaista

- Laajemmalle levinneet suhteet

- Sitoutuminen yhteiseen tehtävään (missioon)

- Tuloksena syntyy uusi rakenne

- Kokonaisvaltainen suunnittelu

- Hyvin määritellyt viestintäkanavat kaikilla tasoilla

- Yhteistoiminnallinen rakenne määrittelee

vaikutusvaltaa (authority)

- Resursseja jaetaan

- Suurempi riski: valta on keskeinen kysymys

- Korkeampi intensiteetti

-> Yhdessä työskentely, jaettu sitoutuminen ja

jaetut tavoitteet, jotka kehitetty kumppanuudessa.

-> Johtajuus, resurssit, riskit, kontrolli ja tulokset

jaetaan. Toteutus parempi kuin mihin pysyisi yksin.

- Lyhytaikaista

- Epämuodolliset suhteet

- Ei selkeästi määriteltyä tehtävää (missiota)

- Ei määriteltyä rakennetta

- Ei pyrkimystä suunnitteluun

- Kumppanit jakavat informaatiota käsillä olevasta

projektista

- Yksilöillä säilyy vaikutusvalta (authority)

- Resursseja säilytetään erillään

- Ei riskiä

- Alempi intensiteetti

-> Informaalista, ei yhdessä määriteltyjä tavoitteita, ei

yhdessä suunnittelua, informaatiota jaetaan tarpeen

mukaan.

Winer & Ray (1994) Collaboration Handbook: Creating, Sustaining and Enjoying the Journey; Collaboration Brochure by AASL (1996)

Yhteistyöstä yhteistoimintaan ja kumppanuuteen

•Yhteistyö = co-operation- Selkeä työnjako toimijoiden kesken- Kullakin omat tavoitteet ja lisäksi yhteiset tavoitteet

•Yhteistoiminta = collaboration- Asiantuntijuuden yhdistäminen, yhdessä tekeminen- Yhdessä määritellyt tavoitteet - Yhteisesti jaettu toiminnan kohde ja yhteisesti suunniteltu

kohdetta koskeva toiminta

=> kohti tietoista, tavoitteellista toimintaa, jossa toiminnan kohde on yhteisesti jaettu ja kohdetta koskeva toiminta on yhteisesti suunniteltu (ks. esim. Savonmäki 2007)

=> kohti pitkäaikaista kumppanuutta

Kollegiaalinen ja moniammatillinen yhteistyö

•Kollegiaalinen yhteistyö = saman koulutuksen saaneiden ja/tai samassa ammatissa toimivien henkilöiden välinen yhteistyö (esim. opettajien välinen yhteistyö saman koulun sisällä tai eri koulujen välillä)

•Moniammatillinen yhteistyö = eri ammatti-ryhmiin kuuluvien henkilöiden välinen yhteistyö (esim. opettajien ja museopedagogien välinen yhteistyö)

•Jaettu asiantuntijuus = prosessi, jossa asiantuntemukseltaan, ammattitaidoltaan tai kokemukseltaan erilaiset ihmiset yhdistävät oman asiantuntijuutensa ongelmien ratkaisemiseksi tai yhteisen päämäärän saavuttamiseksi

Erilaisia yhteistyömuotoja

Kollegiaalinen Moniammatillinen

Organisaation sisäinen yhteistyö

Organisaatioiden välinen yhteistyö

Esim. kumppanuus

Museopedagogien yhteistyö saman museon sisällä

Moniammatillinen yhteistyö koulun sisällä, esim. oppilashuolto

Opettajien välinen yhteistyö eri koulujen välillä

Moniammatillinen yhteistyö opettajien ja museon työntekijöiden välillä, esim. opintovierailun suunnittelu ja toteutus tai palvelukokonaisuuden suunnittelu moniammatillisena tiiminä

Moniammatillinen yhteistyö museon eri työntekijöiden välillä, esim. työpajan suunnittelu ja toteutus tai näyttelyn suunnittelu

Opettajien välinen yhteistyö saman koulun sisällä

Museopedagogien välinen yhteistyö eri museoiden välillä

Esimerkkejä jatkotutkimukseni tutkimuskysymyksistä

•Millaisia pedagogisia lähestymistapoja ja malleja yhteistoimintaan osallistuvat toimijat ovat soveltaneet oppilaiden vierailun aikana?

•Millaisia innovatiivisia pedagogisia ja sosiaalisia käytäntöjä koulun ja museon väliseen yhteistoimintaan osallistuvat ovat kehittäneet yhteistoimintaprosessin aikana?

•Millaisia haasteita yhteistyön osapuolet ovat kohdanneet, kun he ovat suunnitelleet ja toteuttaneet yhdessä museovierailun/vierailuja?

Metodologia ja aineisto

•Tutkimuksen lähestymistapa on laadullinen. Tutkimuksessa on käytetty useita aineistonkeruun metodeja:• havainnointia• video- ja äänitallenteita yhteistoiminnan osapuolten kokouksista• Yhteistoiminnan osapuolten sekä oppilaiden yksilö- ja

ryhmähaastatteluita• Videotallenteita vierailuilta • Muita materiaaleja näiden vierailujen suunnittelusta ja

toteutuksesta (esim. tehtäväksiantoja, oppilaiden töitä).

•Jotkut haastattelut on toteutettu stimulated recall -metodia käyttäen ja jotkut haastattelut on toteutettu teemahaastat-teluina.

•Litteroin haastattelut ja videotallenteet tarpeellisilta osin ja käytän aineistonanalyysimenetelminä mm. • laadullinen sisällön analyysi (Tuomi & Sarajärvi 2002) • diskurssianalyysi (Fairclough 1992; Jokinen, Juhila & Suoninen

1999).

Alustavia havaintoja: pedagogisia malleja/lähestymistapoja, joita on sovellettu hankkeessa museovierailujen aikana (1 vuosi)

•Aktiivinen oppiminen •Oppijalähtöinen pedagogiikka•Osallistava pedagogiikka• Yhteistoiminnallinen oppiminen•Vastavuoroinen opetus ja oppiminen•Yhdessä ajattelu (Thinking together)•Tutkiva oppiminen•Ongelmalähtöinen opetus ja oppiminen

•Tekemällä oppiminen•Kokemusperäinen oppiminen•Draamapedagogiikka•Narratiivinen/vuorovaikutteinen opastus •Dialoginen/vuorovaikutteinen opetus ja

ohjaus•Sokraattinen opetus, joka perustuu

oppilaiden esittämiin kysymyksiin

Alustavia havaintoja: esimerkkejä yhteistyön haasteista

•Alussa yhteistyökumppaneilla oli erilaiset tavoitteet yhteistyöprosessille.

• Museon työntekijä antoi tilaa opettajien tavoitteille ja ideoille ja siirsi eteenpäin omaa ideaansa uudentyyppisestä esineperustaisesta työpajasta.

•Myöhemmin museon työntekijät päättivät suunnitella uudentyyppisen työpajan osana opintovierailua ja sopivat opettajien kanssa sen integroimisesta opintovierailuun.

• Työpaja suunniteltiin ja toteutettiin moniammatillisena yhteistyönä museon työntekijöiden kesken ja he pitivät työpajaa innovaationa.

•Yhteistyö opettajien ja museopedagogin välillä sisälsi neuvottelua esim. pedagogisista lähestymistavoista ja yhteistyöosapuolten rooleista ja tehtävistä sekä oppimistehtävistä.

• Neuvotteleminen vie aikaa, mutta antaa osapuolille mahdollisuuden oppia toistensa asiantuntijuudesta ja erilaisista näkökulmista.

Johtopäätökset: yhteistyön haasteita ja edellytyksiä

•Toimijoiden ja heidän organisaatioidensa erilaiset tavoitteet

•Riittävä tuki organisaatiolta ja esimiehiltä•Riittävät resurssit: aika ja raha•Mahdollisuudet ja halukkuus yhteistyöhön

työaikana/vapaa-ajalla•Toiminnan sopiva ajallinen kesto

•Tieto yhteistyökumppaneiden asiantuntijuusalueista•Halu jakaa asiantuntijuuttaan muiden kanssa•Luottamus yhteistyökumppaneihin•Toimijoiden sitoutuminen yhteistyöhön•Yhteisestä päämäärästä sopiminen•Yhteisistä toimintatavoista sopiminen•Toiminnan vakiintumisen ja laajentamisen haasteet

Hyviä käytäntöjä opettajien ja museopedagogien yhteistyöstä

•Muodollisen ja ei-muodollisen opetuksen sekä informaalin oppimisen integroiminen:

• Esim. oppimistehtävät, joissa integroituu opiskelu ja oppiminen koulussa, museossa ja kotona; oppilailla mahdollisuus tuoda esiin omia kokemuksiaan ja tietovarantojaan ja linkittää niitä koulussa, museossa ja vapaa-ajalla opittuun

•Kollegiaalinen/moniammatillinen yhteistyö oman organisaation sisällä

• Esim. opintovierailun suunnittelu opettajien kesken tai oppimispolun suunnittelu museossa museolehtorin, amanuenssin ja tutkijan kesken

•Organisaatioiden rajojen ylittäminen: yhteistyö eri organisaatioiden välillä

• Esim. museovierailun suunnittelu ja toteuttaminen moniammatillisena yhteistyönä opettajien ja museopedagogien välillä

•Haaste: yksittäisen vierailukäynnin suunnittelusta ja toteutuksesta pitkäaikaiseen kumppanuuteen sekä toiminnan jatkuvaan yhdessä kehittämiseen, vakiinnuttamiseen ja laajentamiseen.

Yhteistyön tekemisen onnistuneita käytäntöjä

•Kerro omia tai organisaatiosi muiden työntekijöiden kokemuksia onnistuneesta yhteistyöstä ja yhteistyön innovatiivisista käytännöistä ja tuloksista-> kerro esimerkkejä hyvistä yhteistyön/yhteistoiminnan käytän-nöistä ja tuloksista seminaariyleisölle ja Varpulle seminaarin tauoilla

•Kotitehtävä: Kirjoita ylös lyhyt kuvaus yhteistyön tai -toiminnan tavoitteista, hyvistä käytännöistä ja tuloksista sekä mistä lähteistä yhteistyöstä ja sen tuloksista saa lisätietoja. -> Lähetä kuvaukset ja tiedot lähteistä sekä mahdolliset sähköiset lähteet: varpu.tissari () helsinki.fi

-> Ilmoita samalla, voiko kuvaukset julkaista Oppimisen Sillat -hankkeen blogissa.

-> Voit kirjoittaa myös itse suoraan blogiin hankkeen verkkosivuilla: www.oppimisensillat.fi

-> Suora linkki blogiin: http://www.oppimisensillat.fi/blog/

Oppimisen Sillat -hankkeen blogissa 13.11. julkaistu teksti

Museoliitto järjesti Turussa 10.-11.11.2009 Museolehtoripäivät, joille osallistui noin 70 museoiden yleisötyöstä, kouluyhteistyöstä ja pedagogiikasta vastaavaa museolehtoria, tutkijaa ja amanuenssia sekä muita museoalan toimijoita. Päivien ohjelma sisälsi esitelmiä mm. oppimiseen ja museopedagogiikkaan liittyvistä tutkimuksista, paikallisista sovelluksista ja tutkimusyhteistyöstä sekä erityis-pedagogiikasta, erityisryhmien kohtaamisesta ja museokäyntien valmistelusta. Päivien aikana tutustuttiin myös Turun museokes-kuksen ja Aboa Vetus & Ars Nova -museon museopedagogiseen toimintaan. Historian elävöittämisestä saimme myös omakohtaisia kokemuksia Turun linnan opastetulla kierroksella.

Oppimisen Sillat -hankkeen esittelyn yhteydessä pyysin koulutuksen osallistujia jakamaan kokemuksiaan yhteistyön/toiminnan hyvistä käytännöistä ja tuloksista myös tänne Oppimisen Sillat -hankkeen blogiin. Yhteistyön tekemisestä oli monilla museoilla jo mielenkiin-toista kerrottavaa ja omakohtaista kokemusta, joten uskoisin, että tästä avautuu kiinnostava keskustelu. Kuka ehtii kirjoittamaan kokemuksistaan ensimmäisenä?

Kiinnostavista ja onnistuneista museolehtoripäivistä järjestäjiä ja osallistujia kiittäen, Varpu Tissari

-> Suora linkki blogiin: http://www.oppimisensillat.fi/blog/

Pohdittavaksi: yhteistyön tekemisen haasteita

•Mitkä seikat estävät yhteistyön tekemistä omassa organisaatiossasi?

•Mitä organisaatiossasi voitaisiin tehdä yhteistyön esteiden poistamiseksi ja yhteistyön edistämiseksi?

•Miten voisit itse vaikuttaa yhteistyömahdollisuuksiisi tai -taitoihisi?

•Miten yhteistyön laatua voitaisiin kehittää?

•Miten yhteistyön tekemistä voitaisiin laajentaa?

-> Lähetä pohdintasi Varpulle: varpu.tissari () helsinki.fi

Johtopäätökset

•Opettajat ja oppilaat sekä museon työntekijät hyötyvät formaalin, non-formaalin ja informaalinoppimisympäristön integroimisesta, jos integroiminen tapahtuu pedagogisesti ja sosiaalisesti merkityksellisillä tavoilla.

•On kuitenkin haasteellista luoda siltoja erilaisten ympäristöjen välille.

•Siksi tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja pedagogisia malleja sekä välittäviä artefakteja, työvälineitä ja metodeja.

Lähteitä

Kumpulainen, K., Krokfors, L., Lipponen, L., Tissari, V., Hilppö, J. & Rajala, A. (Julkaistaan 29.1.2010) Oppimisen Sillat. Kohti osallistavia oppimisympäristöjä. Helsingin yliopisto. Ks. lisätietoja: www.oppimisensillat.fi

Tissari, V. 2008. Museovierailu opettajien ja museon työntekijöiden yhteistyönä. Teoksessa P. Venäläinen (toim.) Kulttuuriperintö ja oppiminen. Suomen museoliiton julkaisuja 58. Helsinki: Suomen Tammi & Suomen museoliitto, 87–94. Julkaistu myös verkossa: http://www.edu.fi/teemat/kulttuurikasvatus/kulttuuriperinto_ja_oppiminen.pdf

Tissari, V., Krokfors, L., Kumpulainen, K., Lipponen, L. & Tornberg, L. 8.6.2008. Creating Meaningful Pedagogies at the Intersection of School and MuseumEducation: Results from the Collaboration Process. Presentation at the International Conference on the Inclusive Museum, 8–11 June 2008, The National Museum of Ethnology, Leiden, the Netherlands. http://z08.cgpublisher.com/proposals/176/index_html (Presented by Varpu Tissari.)

Tissari, V., Kumpulainen, K., Lipponen, L. & Krokfors, L. 2008. Integrating Formaland Non-Formal Learning Environments: Socio-cultural Framework and Innovations. Teoksessa R. Smeds (toim.) International Conference on Innovations in Networks. Proceedings of the APMS 2008 Conference, An eventof the IFIP Working Group 5.7. September 14–17, 2008. Helsinki University of Technology, Espoo, 547–552.

Lähteitä

Tissari, V., Kumpulainen, K., Lipponen, L., Krokfors, L., Hilppö, J. & Rajala, A. 3.7.2009. Multiprofessional Collaboration at the Intersection of School and Museum Education: Innovative Practices and Challenges of Collaboration. Abstract submitted to the 14th Biennial Conference of International Study Association on Teachers and Teaching (ISATT): Navigating in Educational Contexts: Identities and Cultures in Dialogue, organized by the University of Lapland, 1–4 July, 2009, Rovaniemi. www.ulapland.fi/isatt2009. http://www.ulapland.fi/?Deptid=24982 (Presented by Varpu Tissari.)

Tissari, V., Kanniainen, M.-R., Hilppö, J., Lipponen, L., Krokfors, L. & Kumpulainen, K. 28.11.2008. Erilaisten oppimisympäristöjen integroinnin haasteita ja toimivia käytäntöjä. Esitelmän pitäminen Kasvatustieteen päivillä 27.–28.11.2008, Turun yliopisto, Turku. http://congress.utu.fi/ktpaivat/index.php (Presented by Varpu Tissari)

Tissari, V., Kumpulainen, K., Krokfors, L., Hilppö, J. & Lipponen, L. 4.6.2008. Oppiminen ja opetus formaalien, non-formaalien ja informaalien oppimisympä-ristöjen rajapinnoilla. Esitelmän pitäminen käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedepäivillä 4.–5.6.2008, Helsingin yliopisto, Helsinki. http://www.helsinki.fi/behav/tiedepaiva/index.htm (Presented by Varpu Tissari.)

Oppimisen Sillat -hanke: http://www.oppimisensillat.fi/

Oppimisen Sillat -hankkeen blogi: http://www.oppimisensillat.fi/blog/

Lisätietoja

Varpu TissariProjektikoordinaattori ja tutkija CICERO LearningPL 26, 00014 Helsingin yliopistovarpu.tissari () helsinki.fiv_tissari () yahoo.co.ukPuh. 09-191 44438

http://www.oppimisensillat.fi

http://www.oppimisensillat.fi/blog/