Muutoksen suunnat

Ajankohtaiskatsaus Turusta 1/2012

Julkaisija:Turun kaupungin keskushallinto/Strategia ja viestintäKaupunkitutkimus ja tieto, PL 355 (Yliopistonkatu 27a) 20101 TURKU

1. VÄESTÖNMUUTOKSET VUONNA 2011

Turun kaupungin asukasluku oli vuodenvaihteessa 2011/2012 Tilastokeskuksen väestönmuutosten kuukausiti-laston ennakkotietojen mukaan 178 608, jossa oli kasvua 1 282 henkeä edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna.

Vuonna 2011 Turussa syntyneitä oli ennakkotietojen mukaan 1  886 ja kuolleita 1  777, joten syntyneiden enemmyydeksi muodostui 109. Turun kuntien välinen tulomuutto oli 10 702 ja lähtömuutto 10 148, jolloin nettomaassamuutto oli 554. Maahanmuuttajia tuli Turkuun 1 166 ja maastamuuttajia lähti Turusta 547, joten nettomaahanmuutto oli 619.

Maamme muiden suurimpien kaupunkien väkiluvut olivat joulukuun lopussa 2011 (suluissa muutos vuo-den 2011 aikana): Helsinki 595 272 (+6 723), Espoo 252 306 (+4 336), Tampere 215 096 (+1 879), Vantaa 202 897 (+2 842) ja Oulu 143 867 (+2 196). Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen ja Turun väestönkasvu nopeutui edelliseen vuoteen verrattuna mutta hidastui Oulussa.

Tarkastelukaupunkien väestönmuutosten rakenteet poikkeavat toisistaan. Turussa syntyneiden enemmyys oli perinteiseen tapaan selvästi vertailukaupunkien hitainta. Sekä kuntien välinen nettomaassamuutto että nettomaahanmuutto olivat tarkastelujaksolla kaikissa verrokkikaupungeissa positiivisia.

Myös seutukunnittaisessa tarkastelussa Turun seutukunnan väestönlisäys (2 271) oli alkuvuonna selvästi hi-tainta, sillä se oli Helsingin seutukunnassa 16 473, Tampereen seutukunnassa 3 752 ja Oulun seutukunnassa 3 243. Kun väestö kasvoi koko maassa 25 295 hengellä, ylitti mainittujen seutukuntien väestönkasvu lasken-nallisesti lievästi koko maan väestönlisäyksen.

1.2. Ulkomaalaisperäisen väestön kasvusta

Turun väestönkehityksen historiallisestikin merkittävä muutos on 1990-luvun alusta alkaen ollut ulkomaa-laisperäisen väestön, jonka mittarina käytetään muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia eli muunkielisiä, osuuden nopea nousu 0,8 %:sta vuonna 1990 vuoden 2010 lopun 7,6 %:iin.

Muunkielisten määrä kasvoi vuonna 2011 edelleen varsin nopeasti ja oli Turun väestötietojärjestelmän en-nakkotietojen mukaan joulukuun 2011 lopussa noin 14 330 (8,0 % koko väestöstä), jossa oli lisäystä noin 880 edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna. Myös sekä suomenkielisten että ruotsinkielisten määrä on ennak-kotietojen mukaan lisääntynyt.

Suurimmat muunkielisten ryhmät olivat joulukuun 2011 lopussa kielen mukaan: venäjä 2 686, arabia 1 410, kurdi 1  265, albania 1  078, viro 1  072, somali 880, englanti 573, vietnam 516, kiina 375, persia 356, es-panja 301, romania 224, saksa 219, puola 208, turkki 208 ja bosnia 205. Esitetystä luettelosta havaitaan,

Sisällysluettelo:

1. Väestönmuutokset

2. Työmarkkinat

3. Rakentaminen

4. Asuminen

5. Liikenne

6. Matkailu

1/2012

1.1. Väestönmuutosten ennakkotiedot Turussa ja eräissä vertailukaupungeissa

2 Muutoksen suunnat 1/2012

Väestönmuutokset eräissä kaupungeissa 1.1. – 31.12.2011

Väestönmuutosten rakenne Turussa 1.1. – 31.12.2011

Väestö kuukausittain Turussa 2010 ja 2011 että muunkielisyys painottuu Turussa muihin kuin EU-maiden kansalli-siin kieliin (muuttoliikkeen vaikutuksista, ks. katsauksen työttömyyttä käsittelevä kohta 2.2.). Muunkielinen väestö on sijoittunut Turun sisällä alueellisesti epätasaisesti.

Turun väestötietojärjestelmän ennakkotietojen mukaan Turussa oli 9 515 ulkomaan kansalaista joulukuun lopussa 2011. Suurimmat kansallisuu-det olivat Viro 1 191, Venäjä 1 080, Irak 652, Iran 531, Somalia 504, Ruotsi 373, Kiina 307, Afganistan 260, ent. Serbia ja Montenegro 235 sekä Bos-nia ja Hertsegovina 219.

Ulkomaalaisperäisen väestön näennäisesti ristiriitaista muutoskehitystä (ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut hitaammin kuin muunkie-listen määrä) selventää ulkomaan kansalaisille myönnettyjen Suomen kansalaisuuksien kasvava määrä: vuoden 2010 lopussa Turussa asui 4 565 sellaista entistä ulkomaan kansalaista, joille oli myönnetty Suomen kan-salaisuus vuosina 1990 – 2010. Tästä syystä kieli on kansalaisuutta pa-rempi kriteeri ulkomaalaisperäiselle väestölle.

2. TYÖMARKKINAT

2.1. Alueella asuva työllinen työvoima neljännes- vuosittain I/2001 – IV/2011

Vuoden 2012 neljännen neljänneksen luvut näyttävät työllisen työvoi-man kasvua koko maassa, Turussa, Helsingissä, Tampereella ja Oulussa edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Turun seutukunnassa työl-linen työvoima väheni hieman.

Koko maan luvuista on nähtävissä työllisen työvoiman säännöllinen kau-sivaihtelu. Ensimmäisen ja viimeisen vuosineljänneksen luvut ovat yleen-sä matalimmat.

Luvut eivät kuvaa kaupunkien työpaikkojen määrää, sillä työlliset voivat käydä myös asuinkuntansa ulkopuolella työssä. Yksittäisten pisteiden vaihteluita on vaimennettu liukuvan vuosikeskiarvon (yhtenäinen viiva) käytöllä.

Työllisen työvoiman muutosta seurataan Tilastokeskuksen otospohjaisen työvoimatutkimuksen avulla. Tiedot kerätään kuukausittain ja muunne-taan neljännesvuosiarvoiksi. Yksittäisen kaupungin arvot voivat sisältää suurehkoja satunnaisia vaihteluja.

2.2. Työttömyys Turussa

Turun työttömyysaste oli vuoden 2011 joulukuussa 12,9 % (13,2 % jou-lukuussa 2010) eli laskua vuoden takaiseen 0,3 prosenttiyksikköä. Muissa viidessä suurimmassa kaupungissa Oulua lukuun ottamatta työttömyys-aste oli alempi kuin edellisvuoden joulukuussa. Oulun työttömyysaste oli prosenttiyksikön kymmenyksen verran korkeampi kuin vuosi sitten (13,2 – 13,3 %).

3Muutoksen suunnat 1/2012

Työllinen työvoima neljännesvuosittain Turussa, Oulussa ja Tampereella I/2001 – IV/2011, 1000 henkeä

Työllinen työvoima Helsingissä ja Turun seutu-kunnassa, 1000 henkeä

Työllinen työvoima koko maassa, 1000 henkeä

Korkeimmillaan Turun työttömyysaste oli runsaat 23 prosenttia vuo-denvaihteessa 1993/94. Sen jälkeen työttömyysaste laski hitaasti ja alitti kymmenen prosentin rajan syyskuussa 2006. Vuoden 2008 syksyllä sekä työttömien määrä että työttömyysaste kääntyivät kasvuun ylittäen edellisvuoden vastaavat luvut. Etenkin työttömien miesten määrä kasvoi nopeasti syyskuun 2008 alle neljästä tuhannesta yli seitsemään tuhan-teen vuoden 2009 loppuun mennessä. Työttömien naisten määrä kasvoi samana aikana noin 1 400 hengellä. Miesten osuus telakkateollisuudessa ja siihen liitännäisessä alihankintana tapahtuvassa raskaassa meri- ja metalliteollisuudessa on suuri.

Turku kohensi asemaansa kymmenen suurimman kaupungin joukossa ja oli työttömyysasteella mitattuna joulukuussa seitsemäs, marraskuussa sijoitus oli kahdeksas. Samojen kaupunkien seutukuntakohtaisessa ver-tailussa Turun seutukunta nousi toiselle sijalle Helsingin seutukunnan jälkeen.

Työttömien naisten määrä Turussa on vuosina 1998 – 2008 ylittänyt ke-säisin miesten määrän, mutta sittemmin työttömiä miehiä on ollut jatku-vasti enemmän kuin naisia. Joulukuun lopussa 2011 työttömiä miehiä oli 6 562 ja naisia 4 794.

Joulukuun viimeisenä päivänä oli avoimia työpaikkoja tarjolla maakun-nan työ- ja elinkeinotoimistoissa 1 900 kappaletta eli 8 % enemmän kuin vuosi sitten. Kaikkiaan työpaikkoja oli avoinna joulukuun aikana 3 900 kappaletta, joista 2 400 oli uusia, joulukuun aikana avautuneita, työpaik-koja. Kysynnän voimistuminen ilmeni selvimmin palveluissa. Teollisuu-dessa kysynnän kasvu painottui metallialalle, missä työvoiman kysynnän vilkastuminen on kestänyt yhtäjaksoisesti lähes kaksi vuotta. (Lähde: Varsinais-Suomen Ely-keskus).

Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden yhtämittainen työttömyysjakso) mää-rä väheni Turussa edellisvuodesta 66 henkeä ja oli 3  244 joulukuun lo-pussa 2011. Korkeimmillaan Turun pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut 6 072 joulukuussa 1995.

Alle 25-vuotiaiden nuorisotyöttömien määrä oli joulukuussa 1 367, las-kua edellisvuodesta 12 henkeä. Korkeimmillaan nuorisotyöttömien mää-rä on ollut Turussa 3 960 heinäkuussa 1993.

Muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä työttömiä oli joulukuussa 18 pro-senttia. Suurimmat muunkielisten ryhmät olivat äidinkielen mukaan ve-näjä, arabia, kurdi, albania ja somalia. Ulkomaalaisten (passin mukaan) osuus työttömistä oli 14 prosenttia, suurimpina ryhminä Venäjä, Irak, Viro, Iran ja Somalia.

Korkeintaan perusasteen koulutus oli 35:llä, keskiasteen 44:llä ja korkea-asteen koulutus 21:llä prosentilla.

Työttömien keski-ikä oli joulukuussa 41,5 vuotta; miesten 41,0 ja naisten 42,2.

Työttömyys jakaantui kaupungin sisällä epätasaisesti. Yli sadan hengen työvoiman pienalueiden korkeimman, Pansio Itäisen 31,7 %, ja matalim-man, Papinsaaren 2,6 %, työttömyysasteiden erotus oli kesäkuussa 29,1 prosenttiyksikköä.

4 Muutoksen suunnat 1/2012

Työttömyysaste Turussa kuukausittain 2010 ja 2011, %Korkeimman ja matalimman työttömyysasteen pienalueet Turussa joulukuussa 2011:

Pienalue % Varissuo 26,9Pansio It. 26,3Lauste 25,0Pansio Länt. 24,8Härkämäki-Jyrkkälä 23,0Halinen 23,0Asuin-Perno 20,4Virusmäki-Raunistula 20,2Asuin-Runosmäki 19,8Paaskunta 18,8

..Turku 12,9

..Muhkuri 5,7Toijainen 5,4Asuin-Pitkämäki 5,4Moikoinen 5,0Huhkola 4,8Lauttaranta 4,4Puistomäki 4,3Friskala 3,9Kaistarniemi 3,8Papinsaari 1,0

Muunkielisten turkulaisten epätasainen jakautuminen pienalueille näkyy myös työttömyystilastoissa. Kun muiden kuin suomen- tai ruotsinkielis-ten työttömien työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä koko kaupun-gissa oli syyskuussa 18 prosenttia, Varissuolla se oli 51, Lausteella 49 ja Halisissa 40 prosenttia.

2.3. Työttömyys vertailukaupungeissa ja – seutu-kunnissa joulukuussa 2011

Kymmenestä suurimmasta kaupungista Turun työttömyysaste oli seitse-männeksi korkein, perässä Jyväskylä, Oulu ja Lahti. Syyskuussa 2011 si-joitus oli yhdeksäs. Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat pysytelleet koko maan arvon alapuolella seitsemän muun kaupungin ylittäessä koko maan työttömyysasteen.

Työttömyysaste kymmenessä suurimmassa kaupungissa ja koko maassa joulukuussa 2011:

Kaupunki %Lahti 13,8Oulu 13,3Jyväskylä 13,3Turku 12,9Tampere 12,8Kouvola 12,2Kuopio 10,7Koko maa 9,7Vantaa 8,2Helsinki 7,6Espoo 5,5

Turussa, kuten monessa muussakin seutukunnan keskuskaupungissa, työttömyysaste on korkeampi kuin ympäröivissä kehyskunnissa. Kym-

menen suurimman kaupungin seutukuntavertailussa Turun seutukunnan työttömyysaste oli Helsingin ja Kuopion seutukuntien jälkeen kolman-neksi matalin.

Työttömyysaste kymmenen suurimman kaupungin seutukun-nissa ja koko maassa joulukuussa 2011:

Seutukunta % Jyväskylän 12,8Oulun 12,2Kouvolan 12,2Lahden 12,1Tampereen 11,1Kuopion 10,2Turun 10,1Koko maa 9,7Helsingin 7,0

Lähteet: ELY-keskus ja Tilastokeskus.

3. RAKENTAMINEN TURUSSA VUONNA 2011

Myönnettyjen rakennuslupien kerrosala oli vuonna 2011 Turun ra-kennusvalvontatoimiston ennakkotietojen mukaan  216  000  k-m2, jossa oli nousua n. 22 % vuoteen 2010 verrattuna. Luvat mahdollistavat 1 336 asunnon rakentamisen (900 vuonna 2010).

Aloitettujen rakennusten kerrosala oli yhteensä 137 000 k-m2, jossa oli laskua n. 15 % vuoteen 2010 verrattuna. Aloitettujen asuntojen määrä oli 743 (vuonna 2010 vastaavasti 1 196 asuntoa).

Keskeneräisten rakennusten kerrosala oli 330 000 k-m2, jossa oli nou-sua jopa n. 126  % vuoteen 2010 verrattuna. Keskeneräisten asuntojen määrä oli 1 450 (vastaavasti 1 160 asuntoa vuonna 2010).

Turussa valmistui nettomääräisesti vuoden 2011 aikana 1 007 uutta asuntoa, joka oli enemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin (vuon-

5Muutoksen suunnat 1/2012

Työttömyysaste kymmenen suurimman kaupungin seutukunnissa joulukuussa 2011, %

Valmistuneiden rakennusten kokonaiskerrosala ja valmistuneet asunnot Turussa 1.1. – 31.12.2002 – 1.1. – 31.12.2011

na 2010 vastaavasti 785 asuntoa), joista asuinkerrostaloihin 850, erillisiin pientaloihin 107 ja rivitaloihin 64. Niiden huoneistoala oli keskimäärin 68,9 m2.

Valmistuneiden rakennusten kokonaiskerrosala oli tarkastelujaksol-la 187 000 k-m2, jossa oli lisäystä n. 1 % vuoteen 2010 verrattuna.

4. ASUMINEN

4.1. Asuntojen hinnat kääntyivät laskuun

Asuntojen hintatasoa kuvaavassa graafissa on esitetty ennakkotietoja van-hojen asuntojen vuoden 2011 neljännen neljänneksen keskihintatasosta (kerrostalo- ja rivitaloasunnot yhteensä) Turussa ja suurimmissa vertailu-kaupungeissa. Hintatilaston tiedot perustuvat verohallinnon aineistoon siten, että ennakkotiedot sisältävät noin kaksi kolmasosaa kaupoista.

Vertailukaupunkien väliset hintatasoerot ovat suuria: asunnot ovat kal-leimpia pääkaupunkiseudulla, erityisesti Helsingissä ja Espoo-Kauniaisis-sa sekä halvimpia Turussa ja Oulussa.

Hintojen eron aiheuttama hyvinvointimenetys on asunnonostajan näkö-kulmasta merkittävä: esim. vuoden 2011 IV vuosineljänneksen hintata-solla Turusta ostettavan 100 m2:n asunnon hinnalla saa Helsingistä vain 50 m2:n asunnon. Asumisväljyydessä Helsingin korkeampien asumiskus-tannusten vaikutukset näkyvät siten, että asuntokuntarakenteeltaan melko samanlaisessa Helsingissä asuntojen pinta-ala oli 34,2 m2 /henkilö v. 2010, kun se Turussa oli vastaavasti 38,0 m2/henkilö huolimatta Helsin-gin Turkua korkeammasta tulotasosta.

Asuntojen reaalihintoja kuvaavasta graafista havaitaan, että hintojen nousu kääntyi varsin nopeaan laskuun, joka jatkui vuodenvaihteeseen 2008/2009 asti. Vuoden 2009 aikana hinnat kääntyivät voimakkaaseen nousuun, joka taittui vuoden 2010 aikana. Vuoden 2011 viimeisen vuosi-neljänneksen aikana vertailukaupunkien reaalihinnat kääntyivät Turkua lukuun ottamatta selvään laskuun. Oulu on vertailukaupunkien ainoa, jossa käytetyn aineiston perusvuoden 2005 taso alittuu.

Nimellishintatarkastelussa verrokkikaupunkien hinnat kehittyivät vuosi-tasolla (IV/2010 – IV/2011) seuraavasti: Vantaa +3,1 %, Helsinki +2,0 %, Turku +1,5 %, Oulu +1,1 %, Espoo-Kauniainen -0,5 % ja Tampere -1,2 %.

Käytetyn ennakollisen aineiston mukaan nimellishinnat nousivat vuoden 2011 IV vuosineljänneksen aikana Turussa +0,6 % mutta laskivat muissa vertailukaupungeissa (vaihtelu välillä -1,0 % – -2,6 %)

Lähde: Tilastokeskus, Statfin.

4.2. Asuntojen vuokrat

Vuokria koskevat tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksen asuntojen vuokri-en neljännesvuositilastosta, jonka aineisto perustuu työvoimatutkimuk-sen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon sekä Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin.

Vuokrien suhteellinen taso vertailukaupungeissa noudattaa asuntojen hintatasojen eroja. Vuokrien suuruus (rahoitusmuodot yhteensä) oli kaupungeittain vuoden 2011 IV vuosineljänneksellä seuraava: Helsinki

(13,67 €/neliö/kk), Espoo (12,91 €/neliö/kk), Vantaa (12,23 €/neliö/kk), Tampere (11,25 €/neliö/kk), Turku (10,81 €/neliö/kk) ja Oulu (9,76 €/neliö/kk). Näin esim. Helsingin keskimääräinen vuokrataso oli noin 26 % korkeampi kuin Turussa.

Vuokrien vuosimuutos (rahoitusmuodot yhteensä) vaihteli ajanjaksolla IV/2010 – IV/2011 vertailukaupungeissa seuraavasti: Oulu (6,6 %), Hel-sinki (3,9 %), Turku (3,9 %), Vantaa (3,8 %), Tampere (3,0 %) ja Espoo (1,4 %). Tarkastelukaupunkien vuokrien vuosinousu ylitti Espoota lukuun ottamatta Suomen keskimääräisen inflaatiovauhdin.

Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna verrokkikaupunkien vuokrat (rahoitusmuodot yhteensä) muuttuivat vuoden 2011 viimeisen neljän-neksen aikana seuraavasti: Vantaa (4,0  %), Helsinki (1,5  %), Tampere (0,9 %), Oulu (0,8 %), Turku (0,4 %) ja Espoo (-0,4 %).

Lähde: Tilastokeskus, ALTIKA.

6 Muutoksen suunnat 1/2012

Asuntojen reaalihintaindeksi eräissä kaupungeissa vuosineljänneksittäin I/2006 – IV/2011

Vanhojen asuntojen hintataso eräissä kaupungeissa,IV vuosineljännes 2011

Turun lentoaseman matkustajaliikenne 2007 – 2011

5. LIIKENNE VUONNA 2011

5.1. Turun sataman liikenne supistui

Turun sataman tavaraliikenne oli ennakkotietojen mukaan vuonna 2011 yhteensä 2,8 milj. tonnia, jossa oli laskua 13,6 % verrattuna vuoteen 2010 (mikäli suurristeilijän luovutus syksyllä 2010 jätetään huomiotta, laskuksi muodostui 6,5 %). Ulkomaan tavaraliikenteen osuus koko sataman tava-raliikenteestä oli 2,6 milj. tonnia.

Sataman suuryksikköliikenne laski tarkastelujaksolla lievästi, noin 2 %. Kokonaiskappalemäärästä 121 851 oli kontteja 9 150 (TEU 12 025), rek-koja ja trailereita 109 553 ja junavaunuja 3 148. Junavaunuliikenne supis-tui muuta tavaraliikennettä enemmän, 20 %. Turun satama on Suomen johtava Skandinavian liikenteen satama sekä tavara- että matkustajalii-kenteessä ja Suomen ainoa junalauttasatama.

Turun sataman matkustajaliikenne supistui vajaat 3  % ja oli 3  474  751 matkustajaa.

Saapuneiden alusten määrä pysyi ennallaan ja oli 2 329 alusta.

Lähde: Turun satama.

5.2. Turun lentoaseman matkustajaliikenne lievässä kasvussa

Turun lentoaseman matkustajaliikenne oli ennakkotietojen mukaan vuonna 2011 yhteensä 377 533 matkustajaa, jossa oli kasvua 6 % vuo-teen 2010 verrattuna (koko maan matkustajamäärä keskimäärin +16 %, Helsinki +16  %, Oulu +39  % ja Tampere +7  %). Kotimaan liikenteen matkustajia oli Turussa 116  631 (+12  %) ja kansainvälisen liikenteen matkustajia 260 902 (+3 %).

Lähde: Finavia.

6. MATKAILU

Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin 1  241  300 yöpymistä tammi-marraskuussa 2011, joka oli seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona. Ulkomaisten matkailijoiden yö-pymiset (226 300) lisääntyivät 6,4 % ja kotimaisten (1 015 000) 7,1 %. Ulkomaalaisten suurimmat ryhmät olivat Ruotsi, Venäjä, Saksa ja Viro. Turun majoitusliikkeissä rekisteröidyt yöpymiset (763  200) lisääntyivät tammi-marraskuussa edellisvuodesta 6,2 %. Kotimaiset yöpymiset kas-voivat 7,6 % ja ulkomaiset 1,0 %. Eniten ulkomaalaisyöpymisiä kirjattiin Ruotsista, Venäjältä, Saksasta ja Iso-Britanniasta.

Kaupunkikohtaisessa tarkastelussa Turku oli kaupungeista kolmantena yöpymisten määrällä mitattuna. Edellä olivat Helsinki ja Tampere, peräs-sä Vantaa, Oulu, Jyväskylä, Rovaniemi, Kuopio, Kuusamo ja Espoo. Myös kotimaisissa yöpymisissä Turku oli kolmantena. Ulkomailta tulleiden

7Muutoksen suunnat 1/2012

Yöpymiset (vrk) kymmenessä suurimmassa majoitus-kaupungissa 1.1. –31.11.2011, 1000 kpl.

yöpymisluvuissa Turun sijoitus oli viides, sillä myös Rovaniemi ja Vantaa olivat Turun edellä.

Yöpymiset lisääntyivät tammi-marraskuussa edellisvuodesta koko maas-sa 3,8 %, Helsingissä 5,7 %, Tampereella 0,8 %, Turussa 6,2 %, Vantaalla 10,0 %, Oulussa 2,3 %, Jyväskylässä -0,7 %, Rovaniemellä 5,6 %, Kuopi-ossa -8,0 %, Kuusamossa 1,6 % ja Espoossa 29,6 %.

Kaikkien majoitusliikkeiden huonekäyttöaste oli tammi-marraskuussa Turussa 60,3  % eli lähes kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Marraskuussa käyttöaste oli 53,9 %. Koko maassa kaikkien majoitusliikkeiden käyttöaste oli tammi-marraskuussa 50,4 %.

Majoitusmyynnin arvo oli Turussa tammi-marraskuussa 35,95 miljoonaa euroa eli yli 3,6 miljoonaa euroa korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Yö-pymisen keskihinta oli tammi-marraskuussa Turussa 47,10 euroa eli yli kaksi euroa korkeampi kuin edellisvuonna. Koko Varsinais-Suomen ma-joitusmyynnin arvo oli tammi-marraskuussa 55,96 milj. € eli noin 5,55 miljoonaa euroa korkeampi kuin vuotta aikaisemmin.

Turun tilastoissa mukana oleva rekisteröity majoituskapasiteetti oli mar-raskuussa 4  077 vuodetta eli 335 vuodepaikkaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Varsinais-Suomen tilastoissa mukana oleva rekisteröity majoituskapasiteetti oli marraskuussa 7 493 vuodetta; lisäystä edellis-vuodesta 574 vuodepaikkaa.

Lähteet: Tilastokeskus ja Turku Touring.

Bkt/asukas seutukunnittain Varsinais-Suomessa 2009*

Varsinais‐Suomi     Koko maa 

Varsinais‐Suomi     Koko maa 

*= ennakkotieto

Turun kaupungin suuralueittainen väestöennuste 2011 - 2031

02 0004 0006 0008 000

10 00012 00014 00016 00018 000

2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024

0 - 6 -vuotiaat

02 0004 0006 0008 000

10 00012 00014 00016 00018 000

2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024

7 - 14 -vuotiaat

80 000

90 000

100 000

110 000

120 000

130 000

140 000

2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024

15 - 64 -vuotiaat

05 000

10 00015 00020 00025 00030 00035 00040 00045 000

2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024

65- -vuotiaat

80 000

100 000

120 000

140 000

160 000

180 000

200 000

220 000

2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024

Koko väestö

Painopaikka: Keskushallinnon painatuspalvelukeskus, Turku 2012

Lisätietoja:Kalervo Blomqvist, puh. (02) 2627 411, kalervo.blomqvist@turku.fiKimmo Lemmetyinen, puh. 050 5590 412, (02) 2627 412, kimmo.lemmetyinen@turku.fiAnne Martikainen, puh. (02) 2627 442, anne.martikainen@turku.fi

Julkaisun tilaukset, jakelu: puh. (02) 2627 442Raportti on luettavissa sähköisessä muodossa osoitteessa:http://www.turku.fi/tilastot Ku

va: T

urun

kaup

ungin

kuva

-ark

isto/

Mar

i Leh

to

MUUTOKSEN SUUNNAT – Ajankohtaiskatsaus TurustaIlmestyy neljä kertaa vuodessa

ISSN 1795-441X (Painettu)ISSN 1796-9085 (Verkkojulkaisu)

Turun kaupungin Kaupunkitutkimus‐ja tietoyksikkö tilasi Turun suuraluekohtaisen väestöennusteen Kaupunkitutki-mus TA Oy Seppo Laaksolta. Ennusteen lähtölukuina ovat vuoden 2010 lopun tiedot. Aiempi vastaava ennuste teh-tiin vuonna 2008.

Ennuste perustuu ns. demografiseen projektiomalliin jossa otetaan huomioon lähtötilanteessa olemassa olevan asun-tokannan väestö, ennustejaksolla rakennettavan uuden asuntokannan väestö sekä tiedot syntyvyydestä, kuollei-suudesta ja muuttoliikkeestä.Tarvittavat lähtötiedot en-nusteen laatimista varten toimitettiin Kaupunkitutkimus‐ ja tietoyksiköstä sekä Ympäristö‐ja kaavoitusvirastosta. Alla kaupunkitason tietoja eräiden ikäryhmien kehitykses-tä 2012 –2025.

Turun kaupungin suuralueittainen väestöennuste 2011 – 2031

Inflaatio kiihtyi tammikuussa 3,2 %:iin

Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio kiihtyi tammikuussa 3,2 prosenttiin. Joulukuussa se oli 2,9 prosenttia. Inflaatiota kiihdytti ennen kaikkea alkoholiveron ja liikenteen polttoaineverojen nosto.