muutoksen suunnat porissa i neljännes 2015

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSAI neljännes (tammi-maaliskuu) 2015

5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

Kuva: Antero SaariKuva: Toni MailanenKuva: Toni Mailanen

Kuva: Marko Mikkola

Sisältö– Työpaikka- ja työllisyyskehitys– Väestökehitys– Alue- ja paikallistalouden kehitys– Eduskuntavaaleihin 2015 liittyviä graafeja


Kuva: Antero Saari

Kuva: Toni MailanenKuva: Toni MailanenKuva: Toni MailanenKuva: Jan VirtanenKuva: Eerika Harjula

Työpaikka- ja työllisyyskehitys

Kuva: Toni Mailanen


Kuva: Toni MailanenKuva: iStockphoto.com

Työpaikka- ja työllisyyskehityksen keskeiset nostot

5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

Hallitusohjelman tavoite on nostaa Suomen työllisyysaste 72 %:iin. Suurista ja keskisuurista keskuskaupungeista tavoitteeseen ylsi vain kolme kaupunkia vuoden 2012 lopussa: Espoo, Vantaa ja Seinäjoki. Koko maan työllisyysaste oli 69,6 % vuoden 2012 lopussa. Porin työllisyysaste oli 66,9 %, joka on keskitasoa suurten ja keskisuurten kaupunkien joukossa. Korkein työllisyysaste oli Espoossa (75,7 %) ja matalin Joensuussa (61,6 %)

Porin työttömyysaste oli 16,5 % vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Porin työttömyysaste oli 2,5 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo. Porin työttömyysaste on noussut muiden kaupunkien tavoin asteittain Porissa vuodesta 2012 alkaen. Porin työttömyysaste oli alkuvuonna 2015 samalla tasolla kuin kymmenen vuotta aikaisemmin.

Pori erottuu suurten ja keskisuurten kaupunkien joukossa aktiivisena työllistäjänä. Porin aktivointi-aste oli kolmanneksi korkein yli 60 000 asukkaan kaupunkien joukossa vuosina 2010-2014. Poria enemmän aktiivitoimenpiteisiin panostivat vain Joensuu (39,9 %) ja Vaasa (36,3 %).

Pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut yhtäjaksoisesti 2010-luvulla niin Porissa kuin koko maassa. Porissa yli 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrä kasvoi lähes tuhannella henkilöllä vuosina 2011-2015, mutta osuus kaikista työttömistä on noussut maltillisemmin (26,7 % 32,1 %).

Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on kasvanut noin 200 henkilöllä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Nuorten osuus kaikista työttömistä ei ole kuitenkaan kasvanut vuosien 2010-2015 keskimääräisestä tasosta. Nuorten työttömien osuus oli 15,5 % kaikista työttömistä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä

JoensuuKotka

KajaaniJyväskylä

RovaniemiTurkuOuluLahti

KouvolaTampere

PoriLappeenranta

KuopioMikkeli

Koko maaKokkola

HämeenlinnaHelsinki

VaasaSeinäjoki

VantaaEspoo

55 57 59 61 63 65 67 69 71 73 75 7761.6

62.364.6

6565.365.565.565.765.966.1

66.966.9

67.267.8

69.670.670.7

71.771.7

72.475.575.7

Työllisyysas-teen tavoite koko maassa

72 %

Työllisyysaste* suurimmissa kaupungeissa vuonna 2012


*Työllisyysaste on 18-64-vuotiaiden osuus (%) vastaavanikäisestä väestöstäLähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

Työttömyysaste kunnittain huhtikuun lopussa 2015

TYÖTTÖMYYSASTE KUNNITTAINHUHTIKUUSSA 2015

Alle 10 % (83 kuntaa)

10-11,9 % (61 kuntaa)

12-13,9 % (61 kuntaa)

14-15,9 % (50 kuntaa)

Yli 16 % (59 kuntaa)

Lähde: TEM, työttömyystietoja kunnittainKartta ja analyysi: Timo Aro 2015

Salla 24,1 %

Helsinki 11,7 %Turku 15,9 %

Luoto 3,2 %

Pori 15,6, %

Oulu 16,7 %

Kuntien välillä oli suuret työllisyyserot keväällä 2015: ääripäät vaihtelivat Lars-mon (Luoto) 3,2 %:sta Sallan 24,1 %:iin.

Työttömyysaste oli alhaisin Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja neljän Pohjanmaan maakunnan alueella

Työttömyysaste oli keskimääräistä kor-keampi Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Keski-Suomen maakuntien alueella. Lisäksi korkean työttömyyden taskuja Kymen-laaksossa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa.

Satakunnassa työttömyysaste vaihteli merkittävästi kuntien välillä: työttömyys-aste oli korkein Siikaisissa (15,9 %), Porissa (15,6 %) ja Merikarvialla (15,3 %) sekä alhaisin Köyliössä (7,1 %), Säkylä (8,3 %) ja Eurassa (8,6 %).


Työttömyysaste (%) 20 suurimmassa kaupungissa ensimmäisellä neljänneksellä 2015 (tammi-maaliskuun kuukausikeskiarvo)


PorvooEspooVaasa

VantaaHelsinki

SeinäjokiHämeenlinna

KuopioRovaniemi

LappeenrantaKouvola

SaloPori

TurkuOulu

JoensuuTampereJyväskylä

LahtiKotka

5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21

10.19.8

10.711.5

11.812

12.713.5

15.215.315.3

16.416.516.6

17.117.3

17.517.5

19.119.6

Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo verrattuna 25 suurimpaan kuntaan vuosina 2000-2015

Porin työttömyysaste oli 2,5 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo tammi-maaliskuussa 2015



56789

1011121314151617181920212223

Porin työttömyysaste (%) 2005-2015 (vuosikeskiarvot)

Porin työttömyysaste on noussut asteittain vuodesta 2012 alkaen: vuoden 2015 ensimmäisen kvartaalin työttömyysaste on vuoden 2005 tasolla

5.6.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

20002001

20022003

20042005

20062007

20082009

20102011

20122013

2014

2015/I-neljä

...56789

1011121314151617181920212223

19,7 %

16,5 %

LahtiTampere

TurkuVantaa

HelsinkiEspoo

JyväskyläSeinäjoki

HämeenlinnaKoko maa

OuluLappeenranta

KuopioKouvola

PoriVaasa

Joensuu

20 23 26 29 32 35 38 41 44

2424.3

26.227.2

27.729.1

30.130.9

31.932.3

333333.133.1

35.136.3

39.9

Yli 60 000 asukkaan kaupunkien aktivointiaste* (%) vuosina 2010-2014 (vuosikeskiarvo)

Mittari kuvaa kunnan työllisyyspanostuksia ns. aktiivitoimenpiteiden järjestämiseen työmarkkinatukeen oikeutetuille. Porin aktivointiaste oli kolmanneksi korkein yli 60 000 asukkaan kaupunkien joukossa vuosina 2010-2014


Lähde: KELA, kelasto-raportti

Porin aktivoin-

tiaste

3:nneksi korkein

2010-2014

Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrän kehitys tammi-maaliskuussa 2011-2015

Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi noin tuhannella henkilöllä vuosien 2011-2015 aikana. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä nousi 5,4 %-yksikköä vuosien 2011-2015 (26,7 % 32,1 %) välisenä aikana.

5.6.2015.2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom


tammikuu helmikuu maaliskuu0

500

1000

1500

2000

2500

1232 1220 1250

2111 2130 2143

2011 2012 2013 2014 2015

Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrän kehitys tammi-maaliskuussa 2011-2015

Nuorten työttömien määrä oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä korkeampi kuin vuosina 2011-2014. Nuorten työttömien määrä on kasvanut noin 200 henkilöllä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, mutta osuus kaikista työttömistä on pysynyt samalla tasolla vuosina 2010-2015



tammikuu helmikuu maaliskuu0

200

400

600

800

1000

1200

770723

686

1061982 977

2011 2012 2013 2014 2015

2010 2011 2012 2013 2014 2015*11

11.5

12

12.5

13

13.5

14

14.5

15

15.5

16

16.5

17

17.5

18

15.114.7 14.8

14.5 14.3

15.5

Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien osuus (%) kaikista työttömistä vuosina 2010-2015

Nuorten työttömien määrä on kasvanut vuosina 2010-2015, mutta nuorten työttömien osuus kaikista työttömistä on säilynyt samankaltaisella tasolla koko ajanjakson ajan.



VäestökehitysKuva: Toni Mailanen


Kuva: Eerika Harjula

Väestökehitykseen liittyvät keskeiset nostot


Porissa asui 85 336 henkilöä huhtikuun lopussa 2015. Pori oli koko maan 11. suurin kaupunki. Porin ero 10:nneksi suurimpaan kaupunkiin (Kouvola) oli enää 918 henkilöä. Jos Porin ja Kouvolan väestönkehitys jatkuu samanlaisena kuin vuosina 2012-2014, Pori ohittaa Kouvolan asukasmäärän vuonna 2018

Luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys-kuolleisuus) oli positiivinen 105 kunnassa ja negatiivinen 215 kunnassa vuosina 2010-2014. Porin väestöllinen kilpailukyky on heikko luonnollisen väestönlisäyksen näkökulmasta: luonnollinen väestönlisäys oli yhteensä -631 hlöä vuosina 2010-2014, joka oli määrällisesti kuudenneksi heikoin 320 kunnan joukossa. Porin luonnollinen väestönlisäys oli -45 henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.

Kuntien välillä tehtiin noin 1,4 miljoonaa muuttoa vuosina 2010-2014. Muuttovoittoa sai vain joka neljäs kunta (79) ja muuttotappiota kaksi kolmesta kunnasta (241) vuosina 2010-2014. Porin väestöllinen kilpailukyky on vahvistunut vetovoiman näkökulmasta koko 2000-luvun ajan. Pori sai määrällisesti 19. eniten muuttovoittoa 320 kunnan joukossa vuosina 2010-2014: Porin muuttovoitto maan sisäisestä muuttoliikkeestä oli yhteensä 547 henkilöä vuosina 2010-2014. Kyse on merkittävä muutos suhteessa aikaisempien vuosikymmenten kehitykseen. Tosin vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Pori sai muuttotappiota -41 henkilöä.

Nettosiirtolaisuudesta saivat muuttovoittoa lähes kaikki Suomen kunnat alhaisen lähtötason vuoksi eli 316 kuntaa 320 kunnasta (99,8 %) vuosina 2010-2014. Pori sai nettosiirtolaisuudesta muuttovoittoa 19. eniten kaikista kunnista vuosina 2010-2014: Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli yhteensä 847 henkilöä vuosina 2010-2014. Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli 21 henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.

Porin väestönlisäys oli yhteensä 731 henkilöä vuosina 2010-2014. Pori sai määrällistä väestönlisäystä 41. eniten kaikista kunnista (320). Porin erityishaasteena on useisiin muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna negatiivinen luonnollinen väestönlisäys.

•

Luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys-kuolleisuus) kunnittain vuosina 2010-2014

Luonnollinen väestönlisäysyhteensä vuosina 2010-2014

-----yli +5 000 hlöä

yli – 279 hlöä

Luonnollinen väestönlisäys oli positiivinen 105 kunnassa (32,8 %) ja negatiivinen 215 kunnassa (67,2 %) vuosina 2010-2014

Luonnollinen väestönlisäys oli koko maassa yhteensä 39 401 henkilöä vuosina 2010-2014 eli keskimäärin 7 880 henkilöä vuodessa

Syntyvyys oli kuolleisuutta suurempaa metropoli-alueen ja suurten kasvukeskusten vaikutusalueella sekä neljässä Pohjanmaan maakunnassa

Luonnollinen väestönlisäys oli määrällisesti suurin Espoossa (10894), Helsingissä (8657), Oulussa (8069) ja Vantaalla (7109) vuosina 2010-2014. Yli tuhannen henkilön väestölisäykseen ylsi yhteensä 13 kuntaa

Luonnollinen väestönlisäys oli määrällisesti negatiivisin Kouvolassa (-1240), Savonlinnassa (-1020), Kotkassa (-896), Imatralla (-768) ja Pieksämäellä (-700).

Porin luonnollinen väestönlisäys (-631 hlöä) oli määräl-lisesti kuudenneksi heikoin 320 kunnan joukossa vuosina 2010-2014

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastotKartta ja analyysi: Timo Aro 2015

5.6. 2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

Punainen kartassa: syntyvyys<kuolleisuusSininen kartassa: syntyvyys>kuolleisuus

-40

-30

-20

-10

0

10

20

Porin luonnollinen väestönlisäys (=syntyvyys-kuolleisuus) kuukausittain 1.1.2010-31.13.2015

Porin luonnollinen väestönlisäys on ollut -676 henkilöä negatiivinen 1.1.2010-31.3.2015. Porin luonnollinen väestönlisäys oli -45 henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.

5.62015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittain

Kuntien välinen muuttoliike (tulomuutto-lähtömuutto) kunnittain vuosina 2010-2014

Kuntien välinen muuttoliikeyhteensä vuosina 2010-2014

yli + 400 henkilöä

Yli - 500 henkilöä

Sininen kartassa: muuttovoittoaPunainen kartassa: muuttotappiota

Kuntien välillä tehtiin noin 1,4 miljoonaa muuttoa vuosina 2010-2014. Muuttovoittoa sai vain joka neljäs kunta (24,7 %) eli 79 kuntaa ja muuttotappiota 241 kuntaa (75,3 %) vuosina 2010-2014

Muuttovoittoiset kunnat sijaitsivat metropolialueen laajalla vaikutusalueella, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun, Porin, Seinäjoen, Vaasan ja Oulun seudulla sekä pistemäisesti näiden alueiden ulko-puolella

Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa Helsinki (13582). Yli tuhannen henkilön muuttovoittoa saivat Helsingin lisäksi 10 muuta kuntaa: mm. Tampere (5441), Oulu (3607), Turku (3559), Kuopio (2653), Espoo (2584) ja Lahti (1684).

Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai kuusi kuntaa yli tuhat henkilöä muuttotappiota: määrällisesti eniten muutto-tappiota saivat Kajaani (-1635), Kouvola (-1476), Kemi (-1195), Kotka (-1180), Salo (-1160) ja Raahe (-1138)

Pori sai määrällisesti 19. eniten muuttovoittoa 320 kunnan joukossa vuosina 2010-2014: Porin muuttovoitto oli 547 henkilöä viiden vuoden ajanjaksolla. Kyse on merkittävästä muutoksesta suhteessa aikaisempien vuosikymmenien kehitykseen.



KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE YHTEENSÄ (ABS.) VUOSINA 2010-2014

1.Helsinki 135822.Tampere 54413. Oulu 36074. Turku 35995. Kuopio 26536. Espoo 25847. Lahti 16848. Seinäjoki 16279. Pirkkala 125010. Jyväskylä 124511. Lempäälä 108612. Ylöjärvi 85613. Joensuu 81414. Hämeenlinna 71715. Lieto 71616. Kauniainen 63417. Nokia 62318. Sipoo 58019. Pori 54720. Kaarina 503

KUNTA KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE PROMILLEA 1000 ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI (2010-2014)

1. Kauniainen 14,12. Jomala 13,93. Pirkkala 13,94. Lempäälä 10,25. Kustavi 10,06. Kittilä 8,87. Lieto 8,58. Lemland 8,59. Uurainen 6,910. Marttila 6,211. Sipoo 6,212. Toivakka 6,213. Ylivieska 6,114. Seinäjoki 5,515. Ylöjärvi 5,516. Kontiolahti 5,117. Kuopio 5,018. Tampere 5,019. Ilmajoki 4,820. Helsinki 4,5

Kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2010-2014

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 20155.6. 2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

Porin kuntien välinen nettomuutto (=tulomuutto-lähtömuutto) kuukausittain 1.1.2010-31.3.2015

-80

-60

-40

-20

0

20

40

60

80

100

120

Pori on saanut muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä yhteensä 505 henkilöä 1.1.2010-31.3.2014 välisenä aikana. Pori sai muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä -41 henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.



Nettosiirtolaisuus yhteensävuosina 2010-2014

yli + 1000 henkilöä

yli -1 henkilöä

Sininen kartassa: muuttovoittoaPunainen kartassa: muuttotappiota

Nettosiirtolaisuus (maahanmuutto-maastamuutto) kunnittain vuosina 2010-2014

Nettosiirtolaisuudesta saivat muuttovoittoa de facto kaikki Suomen kunnat alhaisen lähtötason vuoksi eli 98,8 % kunnista (316/320) vuosina 2010-2014

Kaikki kunnat saivat yhteensä muuttovoittoa siirtolaisuudesta 83 600 henkilöä eli noin Porin asukasluvun verran viiden vuoden aikana 2010-2014

Siirtolaisuudesta sai 16 kuntaa yli tuhat henkilöä määrällistä muuttovoittoa: eniten määrällistä muuttovoittoa saivat Helsinki (16555), Espoo (7776), Vantaa (6459), Turku (3762), Tampere (2995), Oulu (2235), Kotka (1860), Vaasa (1851) ja Jyväskylä (1629).

Siirtolaisuudesta sai vain neljä kuntaa ”tilastollista” muuttotappiota vuosina 2010-2014: Liminka (-28), Lumijoki (-5), Savukoski (-1) ja Luhanka (-1)

Pori sai nettosiirtolaisuudesta muuttovoittoa 19. eniten kaikista kunnista vuosina 2010-2014: Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli 847 henkilöä viiden vuoden ajanjaksolla.



KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS YHTEENSÄ VUOSINA 2010-2014

1. Helsinki 165552. Espoo 77763. Vantaa 64594. Turku 37625. Tampere 29956. Oulu 22357. Kotka 18608. Vaasa 18519. Jyväskylä 162910. Lappeenranta 143011. Lahti 141312. Kuopio 129813. Rovaniemi 113114. Hämeenlinna 109515. Joensuu 103816. Kouvola 102217. Kajaani 86218. Pietarsaari 82019. Pori 81720. Kerava 746

KUNTA NETTOSIIRTOLAISUUS PROMILLEA 1000 ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI (2010-2014)

1. Geta 18,72. Föglö 17,03. Vöyri 14,44. Kristiinank. 13,55. Siikajoki 12,36. Eckerö 11,37. Kökar 11,18. Pudasjärvi 9,79. Pietarsaari 8,410. Närpiö 7,611. Punkalaidun 7,612. Lumparland 7,413. Lieksa 7,314. Sund 7,015. Kotka 6,816. Vårdö 6,417. Kemi 6,318. Vantaa 6,319. Honkajoki 6,220. Uusikaarlepyy 6,2

Nettosiirtolaisuudesta eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2010-2014


Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot: analyysi Timo Aro 2015

-5

0

5

10

15

20

25

30

35

Porin nettomaahanmuutto (=maahanmuutto-maastamuutto) kuukausittain 1.1.2010-31.3.2015

Pori on saanut nettomaahanmuutosta muuttovoittoa yhteensä 835 henkilöä 1.1.2010-31.3.2015. Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli 21 henkilöä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä.



Väestönlisäys yhteensävuosina 2010-2014

yli + 10 000 henkilöä

yli -300 henkilöä


Sininen kartassa: väestömäärä kasvoiPunainen kartassa: väestömäärä väheni

Väestölisäys kunnittain vuosina 2010-2014

Väestö kasvoi joka kolmannessa (105) kunnassa ja vähentyi 215 kunnassa vuosina 2010-2014

Helsinki sai viidessä vuodessa väestönlisäystä lähes 39000 henkilöä. Espoon väestönlisäys oli myös korkea eli yhteensä noin 21 300 henkilöä. Helsingin, Espoon ja Vantaan väestönlisäys oli viiden vuoden ajanjakson aikana yhteensä Joensuun asukasluvun verran eli noin 73000 henkilöä

Väestönlisäys oli suurempi kuin tuhat henkilöä vuodessa seitsemässä kaupungissa: Helsingin ja Espoon lisäksi Oulussa (13911), Vantaalla (12 783), Tampereella (11689), Turussa (7963) ja Jyväskylässä (6180).

Yli tuhannen henkilön väestövähennyksestä kärsi viisi kuntaa vuosina 2010-2014: Kouvola (-1694), Savonlinna (-1233), Jämsä (-1143), Varkaus (-1073) ja Pieksämäki (-1073)

Porin väestönlisäys oli yhteensä 731 henkilöä vuosina 2010-2014: Pori oli 41 eniten väestölisäystä 320 kunnan joukossa.


Väestönlisäys kunnittain vuosina 2010-2014

5.6. 2015 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot:;analyysi Timo Aro 2015

KUNTA VÄESTÖNLISÄYS YHTEENSÄ (ABS.) 2010-2014

1.Helsinki 387942. Espoo 212543. Oulu 139114. Vantaa 127835. Tampere 116896. Turku 79637. Jyväskylä 61808. Kuopio 48919. Seinäjoki 387310. Vaasa 313911. Lahti 290812. Joensuu 236913. Pirkkala 216814. Ylöjärvi 211615. Lempäälä 205516. Nurmijärvi 194817. Järvenpää 171918. Rovaniemi 171419. Kirkkonummi 169720. Hämeenlinna41. Pori

1559731

KUNTA VÄESTÖNLISÄYS PROMILLEA TUHATTA ASUKASTA KOHDEN VUOSINA 2010-2014

Jomala 12,1Pirkkala 12,0Lempäälä 9,6Liminka 9,4Lemland 9,2Espoo 8,3Kauniainen 8,2Luoto 7,9Ylivieska 7,6Kempele 7,5Oulu 7,3Kontiolahti 7,2Lieto 7,2Geta 6,9Ylöjärvi 6,7Uurainen 6,5Seinäjoki 6,5Helsinki 6,4Tyrnävä 6,4Vantaa 6,2

Porin väestönlisäys vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vuosina 2010-2015

Porin väestö väheni 66 henkilöllä vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä väestönvähennys oli -52 henkilöä.


Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

2010 2011 2012 2013 2014 2015

-100

-80

-60

-40

-20

0

20

40

60

80

100

-60

-46

-61

-42

-78

-44

77

-9

43

-12 -10

-43

28

1121

70

36

21

Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto

Alue- ja paikallistalouden kehitys


Kuva: Toni Mailanen

Kuva: Jouni Koivukoski

Kuva: Marianne Ståhl

Kuva: iStockphoto.com

Alue- ja paikallistalouden kehityksen keskeiset nostot


• Tilitettyjen kunnallisverojen määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2015 ensimmäisellä vuosineljänneksellä verrattuna vuosien 2013-2014 kehitykseen. Porissa tilitettyjen kunnallisverojen muutokset edelliseen kuukauteen verrattuna olivat tammikuussa +0,2 %, helmikuussa -0,5 % ja maaliskuussa +1,4 %.

Tilitettyjen yhteisöverojen määrässä ei tapahtunut ensimmäisellä vuosineljänneksellä merkittäviä muutoksia verrattuna vuosien 2012-2014 vastaavaan aikaan. Tammi-maaliskuun aikana veroja kertyi keskimäärin 1 280 000 e kuukaudessa. Yhteisöverojen tilitysten ”nousupiikki” ajoittuu tavallisesti toukokuuhun.

Vanhojen asuntojen hintojen kehitys oli vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä (viimeisin tieto) laskeva lähes kaikissa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Vanhojen asuntojen hinnat nousivat Porissa toiseksi eniten vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Hintojen muutos-% indeksoituna nousi eniten Seinäjoella (+6,1 %). Vanhojen asuntojen hinnat laskivat eniten Mikkelissä (-7,4 %).

• Porissa oli 4742 yritystä vuoden 2014 heinä-syyskuussa. Vuoden 2014 aikana Porissa aloitti 331 yritystä, kun taas syyskuun loppuun mennessä lopettaneita oli 211. Vertailukelpoinen tammi-syyskuun 2014 yrityskanta osoittaa, että aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten välinen erotus oli +52

Tilitettyjen kunnallisverojen määrä (miljoonaa euroa) Porissa tammi-maaliskuussa 2015

tam

mik

uu

helm

ikuu

maalisk

uu

huhti

kuu

toukokuu

kesä

kuu

hein

äkuu

elo

kuu

syysk

uu

lokakuu

marr

ask

uu

joulu

kuu

0

3,000,000

6,000,000

9,000,000

12,000,000

15,000,000

18,000,000

21,000,000

24,000,000

27,000,000Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015

Tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut vähäisiä 2015 I neljänneksellä aikaisempien vuosien tapaan.


Lähde: Verohallinto

Tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutos% kalenterivuoden alusta Porissa ja koko maassa tammi-maaliskuussa 2015

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu-5.0

0.0

5.0

0.2

-0.5

1.4

2.5

0.3

1.4

Pori Koko maa

Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% ei ole suoraan vertailukelpoinen koko maan kehitykseen jaksotuksen vuoksi

Lähde: Verohallinto5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

Tilitettyjen yhteisöverojen määrä Porissa (miljoonaa euroa) kuukausittain vuosina 2012-2015

2012/1

2012/2

2012/3

2012/4

2012/5

2012/6

2012/7

2012/8

2012/9

2012/1

0

2012/1

1

2012/1

2

2013/1

2013/2

2013/3

2013/4

2013/5

2013/6

2013/7

2013/8

2013/9

2013/1

0

2013/1

1

2013/1

2

2014/1

2014/2

2014/3

2014/4

2014/5

2014/6

2014/7

2014/8

2014/9

2014/1

0

2014/1

1

2014/1

2

2015/1

2015/2

2015/3

0

500,000

1,000,000

1,500,000

2,000,000

2,500,000

3,000,000

3,500,000

Tilitettyjen yhteisverojen määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain: tilitykset suurimmillaan toukokuussa ja pienimmillään vuodenvaihteessa

Lähde: Verohallinto5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

Vanhojen asuntojen hintojen kehitys Porissa viimeisellä neljänneksellä vuosina 2006-2014

Porissa vanhojen asuntojen hinnat nousivat vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä 2,9 % edellisen vuoden viimeiseen neljännekseen verrattuna


Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asuntojen hintaindeksi

Vuosi/neljäs neljännes (loka-joulukuu)

Neliöhinta €/m2 Indeksi (2005=100) Muutos% edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen

2006 1139 108,3 1,82007 1222 111 12008 1175 106,2 -5,52009 1306 115,7 7,22010 1396 120,8 1,52011 1398 121,3 -0,22012 1406 122,6 -0,52013 1479 124,9 -3,52014 1506 127,6 2,9

Vanhojen asuntojen hintojen kehitys Porissa ja muissa suurissa kaupungeissa loka-joulukuussa vuonna 2014

Vanhojen asuntojen hinnat nousivat Porissa toiseksi eniten vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Hintojen muutos-% indeksoituna nousi eniten Seinäjoella. Vanhojen asuntojen hinnat laskivat eniten Mikkelissä.


Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asuntojen hintaindeksi

Kaupunki Neliöhinta €/m2 Indeksi (2005=100) Muutos% (2014-2013/IV neljännes)

Helsinki 3967 146,7 -0,1Espoo-Kauniainen 3275 132,9 1,2Vantaa 2612 124,5 -2,9Porvoo 2179 119,6 -0,7Tampere 2340 130,6 1Turku 1893 118,1 -4,3Pori 1506 127,6 2,9Rauma 1430 113,7 -2,9Lappeenranta 1721 118,7 0,9Kotka 1288 114,3 -2,7Kouvola 1166 109,2 -5,3Lahti 1800 131,9 -0,8Hämeenlinna 1851 124,2 0,5Kuopio 1957 122,1 -1,4Jyväskylä 1868 125,4 -2,7Vaasa 1848 140,6 0,3Seinäjoki 1821 129,2 6,1Kokkola 1764 148,4 -3,9Mikkeli 1749 123,2 -7,4Joensuu 1814 127,4 -1,5Oulu 1811 110,2 1,3Kajaani 1337 113 -5,8

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Porissa kvartaaleittain 2005-2014

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

Aloittaneita Lopettaneita

Porissa aloitti 331 yritystä vuonna 2014. Syyskuun 2014 loppuun mennessä oli lopettanut 211 yritystä.

Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta 5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

Yrityskannan kehitys Porissa kvartaaleittain 2005-2014

4000

4100

4200

4300

4400

4500

4600

4700

4800

4020

4742

Yritystilaston tiedot ovat muuttuneet Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmän uudistuksessa. Uudistuksen yhteydessä tietojen muodostamista yritysten lopetuksista on tarkennettu, mikä vaikuttaa vuosien 2013-2014 yrityskannan pienenemiseen eikä ole siten suoraan vertailukelpoinen aikaisempiin tilastoihin.

Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta 5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

EDUSKUNTAVAALIT 2015


Kuva: Aino Heikkonen

Eduskuntavaalit 2015

5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo WidbomLähde: Tilastokeskus, eduskuntavaalit 2015

Äänestysprosentit äänestysalueittain

Suurin äänestysprosentti eduskuntavaaleissa oli Kalaholman (78,6) ja pienin Sampolan (58,2) kaupunginosassa. Porin äänestysprosentti oli 68,5.

5.6.2015| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo WidbomLähde: Tilastokeskus, eduskuntavaalit 2015

Kiitos!Kuva: Kalle Aaltonen


Kuva: Toni MailanenKuva: Anna Kyhä-Mantere

muutoksen suunnat porissa i neljännes 2015

Government & Nonprofit