muuttaako digitalisaatio metsÄalan? · 2017. 2. 20. · 34 operaatiosuunnittelija...

ww

w.m

etsä

maailm

a.fi

UPM METSÄN LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 3/2016

OPERAATIO-SUUNNITTELIJA

ON PROJEKTIVELHO

UPM METSÄNI ON KAIKILLE METSÄN -OMISTAJILLE28 34

FSC®-RYHMÄSERTIFIOINNISSA KOROSTUU HELPPOUS

30

Ruissalon perheessä metsäomaisuutta hallinnoidaan pääosin sähköisillä työkaluilla.

MUUTTAAKO DIGITALISAATIO METSÄALAN?

22

KARUILLA SOILLA KULKIESSA saattaa äkkiseltään näyttää siltä, että suon pinnalla ei rahkasammaleiden lisäksi muuta kasva. Tarkkaavai-sempi suolla liikkuja voi kuitenkin huomata ympäri vuoden sammalten pinnalla suikertavat karpalon varret marjoineen tai kesäisin muuta-man sentin korkeudelle kohoavat vaalean punaiset karpalon kukinnot.

Karpalon punaiset marjat kypsy-vät vasta ensimmäisten yöpakkasten

aikaan syys–lokakuussa. Kylmät ja lumiset talvet eivät suinkaan pilaa karpalosatoa, vaan talven aikana marjat makeutuvat. Monen mielestä karpalot ovatkin parhaimmillaan lumen alta poimittuina. Mikäli kar-paloihin mieltyneet linnut ja myyrät eivät ole ehtineet ensin apajille, marjat säilyvät syötävinä aina ke-vääseen asti. Karpalolla on tutkitusti positiivisia terveysvaikutuksia, ja se onkin todellista superfoodia.

KUVA: RISTO PURANEN / VASTAVALO.FI | TEKSTI: TUOMAS KARA

KARPALO, KARUJEN SOIDEN HERKKU

METSÄKUVA

2 METSÄN HENKI 3/16

METSÄN HENKI 3/16 3METSÄN HENKI 3/16 3

Karpalo(t)Vaccinium oxycoccos

Vaccinium microcarpum

Suomessa esiintyy kaksi karpalolajia, Isokarpalo (Vaccinium oxycoccos) ja Pikkukarpalo (Vaccinium microcarpum). Molemmat lajit esiintyvät lähes koko

maassa. Pikkukarpalo on har-vinaisempi Etelä-Suomessa ja

Isokarpalo puuttuu koko-naan aivan pohjoisimmasta Lapista. Isokarpalo viihtyy usein hieman kosteammilla kasvupaikoilla kuin pikku-karpalo. Pikkukarpalo on

vain noin puolet isokarpalon koosta, mutta marjastusreis-sulla lajien sekoittuminen ei haittaa, sillä ne ovat maul-

taan lähes identtiset.

facebook.com/metsamaailma


3/2016

2 METSÄKUVA

5 PÄÄKIRJOITUS

6 LEDARE

7 PÄÄTOIMITTAJALTA

8 UUTISET

13 TULEVAISUUS: GROWDEX

19 VIERASKYNÄ: PETTERI JÄRVINEN

22 METSÄNOMISTAJA: ANTTI RUISSALO

27 KYSYMYS & VASTAUS: VIERAILU HAKKUUTYÖMAALLA

30 METSÄPALVELUT: FSC®-RYHMÄSERTIFIOINTI

33 LAKI & ASIANTUNTIJA: KUOLINPESÄN METSÄNOMISTUS

PALSTAT

KERRO, MITÄ MIELTÄ OLET LEHDESTÄMME

Lähetä palautetta ja juttuvinkkejä lehdestämme osoitteeseen

[email protected]

Löydät Metsän henki -lehteen liittyviä aineistoja myös näistä kanavista:

W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I

20 METSÄALALLE ON MONTA ERI REITTIÄMetsäsektori työllistää Suomessa 66 000 henkilöä.

28 UPM METSÄNI Mobiilisovelluksella saat suuntaa-antavan arvion metsäs-täsi muutamassa sekunnissa.

34 OPERAATIOSUUNNITTELIJAProjektinhallinnan velhon hyppysissä on koko logistiikka-ketju metsästä tehtaalle.

ARTIKKELIT

DIGIHARPPAUS TUO METSÄN-OMISTAJALLE PAREMPAA PALVELUA Digitalisaatio on metsäalan kilpailutekijä.

14

PÄÄKIRJOITUS

Metsässä kasvaa tulevaisuusUPM METSÄLLÄ MEITÄ on noin 650 hengen joukko noin 120 toimipisteessä huolehtimassa, että metsän-omistaja-asiakkaidemme metsät pysyvät elinvoimai-sina ja että tehtaamme saavat tarvitsemansa määrän raaka-ainetta jalostettavaksi joka päivä. Yksin emme tähän kuitenkaan pysty. 300 yrittäjämme noin 2 000 hengen ammattitaitoinen henkilöstö vastaa osaltaan siitä, että puut korjataan metsästä, kuljetetaan sieltä tehtaille ja metsät hoidetaan asiakkaidemme toivei-den mukaisesti.

METSÄINEN OSAAMINEN KOROSTUU ja on pe-rusvaatimus monissa tehtävissä. Tehtäviemme kirjo on kuitenkin laaja, ja esimerkiksi tietojärjestelmien kehittäminen, taloushallinnon tehtävistä suoriutumi-nen ja monet muut tehtävät edellyttävät jotain aivan muuta kuin syvällistä metsäistä osaamista. Niissäkin tehtävissä ripaus metsän dynamiikan tuntemusta on hyväksi ja tekee työstä mielekästä, mutta sen oppii perehdytyksessä ja työtä tehdessä muilta kyselemällä. Vastaavasti metsäammattilaistenkin töissä korostuvat metsäosaamisen rinnalla monet muut taidot.

TYÖN VAATIMUKSIA VASTAAVA tutkinto on meille osoitus, että tehtävän vaatimusten mukainen perus-osaaminen on kunnossa. Tutkinto ja siitä saatu arvosana eivät kuitenkaan ole ainoat valintaperusteet uusia henkilöitä palkattaessa. UPM:n arvot – luota ja ole luotettava, tuloksia yhdessä ja uudistu rohkeasti – kuvaavat tapaamme tehdä töitä. Arvostammekin kaikissa tehtävissä positiivista ja asiakaslähtöistä asennetta, verkostoitumistaitoja, oma-aloitteisuutta työnteossa sekä kykyä viedä asiat päätökseen. Samo-ja ominaisuuksia odotamme myös yrittäjiltämme ja heidän henkilöstöltään.

ERILAISET SÄHKÖISET SOVELLUKSET ovat nyky-päivää ja myös tulevaisuutta. Niin metsässä yksin työskentelevä metsuri, koneen ja puutavara-auton kuljettaja kuin toimistossa erilaisia operaatioita suun-nitteleva henkilökin käyttävät työkseen monenlaisia järjestelmiä ja mobiililaitteita. Niiden monipuolinen käyttö edellyttää jatkuvaa halua ja taitoa omaksua ja hyödyntää uutta teknologiaa. Teknologia helpottaa työn tekoa ja sen käyttöön kannattaa panostaa.

ITSE OLEN OPISKELLUT diplomi-insinööriksi Otaniemessä. Pääaineeni oli puunjalostustekniikka. Sivuaineena opiskelin työpsykologiaan ja henkilös-töhallintoon liittyviä aineita. Työt UPM:llä aloitin 1998 Pietarsaaressa Alholman sahalla tuotantopros-siin liittyvissä tehtävissä, minkä ohella paneuduin laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden kehittämi-seen. 2001 siirryin henkilöstöhallinnon tehtäviin ja perehdyin saha- ja vaneritehtaiden henkilöstöasioi-hin. 2010 siirryin UPM Metsän henkilöstöpäällikök-si. Nykyinen kolmen hengen tiimimme vastaa UPM Metsän henkilöstöhallinnon linjauksista ja kehitys-ohjelmista.

UPM:LLÄ ON MAHDOLLISUUS tehdä monipuolisia tehtäviä ja siirtyä tehtävästä toiseen. Se onnistuu, kun on omaa kiinnostusta kehittyä ja kehittää itseään.

METSÄALA ON TULEVAISUUDEN ala, joka muuttuu ja kehittyy koko ajan. Uudet investoinnit lisäävät vastuullisesti hoidetuista metsistä hankittavan puun käyttöä Suomessa, ja teknologia kehittyy. Se tarkoittaa, että tarvitsemme alalle jatkossakin erilaisia osaavia ja haasteita pelkäämättömiä ihmisiä kehittämään toimintaa koko ketjuun metsästä tehtaalle.

”TARVITSEMME ALALLE ERILAISIA OSAAVIA JA HAASTEITA PELKÄÄMÄTTÖ-MIÄ IHMISIÄ.”

KATRI LÄNSILUOTO

HR-päällikkö UPM Metsä

OLLI U

RPELA

PÅ UPM SKOGS ca 120 kontor jobbar vi, ett nästan 650 personer stort gäng, för att våra skogskunders skogar ska hållas livskraftiga och våra fabriker få den mängd råvara de behöver för förädling varje dag.

DETTA KLARAR VI inte av ensamma, utan våra 300 företagare med yrkeskunnig personal, som omfattar 2000 personer, ansvarar för sin del för virkesdriv-ningen i skogen, transporterna till fabrikerna och för att skogarna sköts enligt våra kunders önskemål.

DET SKOGLIGA KUNNANDET betonas och är grund-förutsättningen inom många uppgifter. Vi har dock ett brett spektrum av olika uppgifter och till exempel utveckling av datasystem, ekonomiförvaltning och många, andra kräver kunskaper som är något helt annat än ett ingående skogskunnande. Också i andra uppgifter kan en smula kunskap om skogens dynamik vara bra och göra arbetet mer intressant, men man lär sig också med tiden via de egna uppgifterna, bli mera insatt och fråga av andra man arbetar med. På motsvarande sätt är också många övriga kunskaper betydelsefulla för de skogsprofessionella.

EN EXAMEN SOM motsvarar arbetets krav är för oss tecken på att förutsättningarna för att

utföra krävande uppgifter är i sin ordning. Examen och vitsordet man fått är ändå inte de enda valkriterierna vid anställningen av ny personal. UPM:s värden – visa förtroende och var pålitlig, nå resultat tillsammans och gå in för modig förnyelse – beskriver vårt sätt att arbeta. Vi sätter på alla arbetsområden värde på en positiv och kundnära

attityd, förmåga att bilda nätverk, initiativkraft i arbetsutförandet samt förmåga att få saker gjorda. Samma egenskaper förväntar vi oss också av våra företagare och deras personal.

OLIKA ELEKTRONISKA TILLÄMPNINGAR är både nutid och framtid. Såväl den ensamarbetande skogs-arbetaren i skogen som maskin- eller virkesbilföraren eller personen som planerar olika operativa arbeten på kontoret använder sig av olika slags system och mobila anordningar. Dessa anordningars mångsidiga användning främjar en fortsatt vilja och skicklighet att tillägna sig och dra nytta av den nya tekniken. De underlättar arbetets utförande och deras användning lönar det sig att satsa på.

SJÄLV HAR JAG studerat till diplomingenjör i Ota-niemi. Mitt huvudämne var träförädlingsteknik. Som sidoämne studerade jag arbetspsykologi och ämnen som berör personaladministration. Jag började arbeta på UPM 1998 i Jakobstad med uppgifter inom pro-duktionsprocessen på Alholmens såg. Vid sidan av detta satsade jag på utvecklingen av kvalitets- säker-hets- och miljöärenden. 2001 övergick jag till upp-gifter inom personaladministrationen och blev insatt i såg- och plywoodfabrikernas personalärenden. Som personalchef på UPM Skog har jag arbetat sedan 2010. Vårt nuvarande tre-personers team ansvarar för UPM Skogs personaladministrativa linjedragningar och utvecklingsprogram.

PÅ UPM FINNS möjligheter att göra mångsidiga

kräver ändå eget intresse för att utveckla och själv utvecklas.

SKOGSBRANSCHEN ÄR EN framtidens bransch, som förnyas och utvecklas hela tiden. Nya investeringar ökar användningen av ansvarsfullt skötta skogar i Finland, och teknologin går framåt. Det betyder, att vi i vår bransch också i fortsättningen behöver olika kompetenta människor, orädda för utmaningar, för att utveckla vår verksamhet gällande hela kedjan från skogen till fabriken.

Framtiden växer i skogen

LEDARE

LÄS MER OM VÅR SKOGSSERVICE

KATRI LÄNSILUOTO

HR-chefUPM Skog

”VÅR BRANSCH OCKSÅ I FORTSÄTTNINGEN BEHÖVER OLIKA KOMPETENTA MÄNNISKOR, ORÄDDA FÖR UTMANINGAR.”

OLLI URPELA

3/2016

Julkaisija: UPM Metsä PL 85, 33101 Tampere. Puh. 0204 16 121. www.metsämaailma.fi, www.uusimetsänomistaja.fi, www.upm.fi. Päätoimittaja: Aili Piironen. Toimitusneuvosto: UPM: Janne Kiiliäinen, Panu Kärkkäinen, Sami Oksa, Aili Piironen, Pekka Rajala, Paula Savonen, Matti Turkama, Matti Varho, Zeeland Family: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Repro: Aste Helsinki Oy. Paino: Erweko Oy, Oulu. Paperi: UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2. Painosmäärä: 55 000. 19. vuosikerta. ISSN 1798-8691 (painettu), ISSN 2341-6904 (verkkojulkaisu). Kannen kuva: Laura Vesa. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa.

Metsän henki on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti. UPM:n metsän-omistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perus-teella.

Osoitteen- ja tilausmuutokset: [email protected], www.metsämaailma.fi > yhteystiedot > yhteydenotto-pyyntö tai puh. 020 416 121. Metsänomistaja-asiak-kaat voivat olla yhteydessä myös omaan metsäasiakas-

vastaavaansa.

Metsän henki painetaan Suomessa

valmistetulle UPM:n paperille.

PEFC/02-31-120

METSÄN HENKI 3/16 7

DIGITALISAATIO ON TÄTÄ PÄIVÄÄSÄHKÖINEN

ASIOINTI ja digi-talisaatio ovat tä-nään arkipäivää. Yhä suurempia tietomääriä pysty-

tään taltioimaan ja yhdistämään ja siten myös hyö-dyntämään. Uusia innovatiivi-sia sovelluksia niin hyöty- kuin viihdekäyttöön ilmestyy. Myös tieto metsiemme rakenteesta ja niiden erityispiirteistä tarkentuu jatkuvasti tekniikan kehittyessä. Metsänomistajalle se merkitsee entistä tarkempaa tietoa omas-ta metsäomaisuudesta sekä sen hyödyntämismahdollisuuksista ja hoitotarpeista.

Puuta hankkivien ja metsän-hoitotöitä tarjoavien yritysten henkilöstön toimintaan digi-talisaatiolla on oma vaiku-tuksensa. Töiden suunnittelua pystytään suoraviivaistamaan

sähköisen tiedon pohjalta. Metsään lähdettäessä monet yksityiskohdat ovat ennakkoon tiedossa, ja esimerkiksi kar-toille jo merkityt luontokohteet pystytään ennakoimaan ja toimenpiteet suunnittelemaan niin, että vahinkoja ei synny. Digitalisaation myötä myös metsäalan opetusmenetelmät kehittyvät ja opiskelijoiden tutkintovaatimukset laajenevat.

Me suomalaiset olemme edelläkävijöitä teknologian kehittäjinä ja metsäosaaji-na – myös kansainvälisillä markkinoiilla. Metsäistä perus-osaamista ja henkilökohtaisen vuorovaikutuksen merkitystä teknologia ei kuitenkaan kor-vaa. Ihmiset tekevät päätökset myös tulevaisuudessa.

Hyviä lukuhetkiäAILI PIIRONEN, päätoimittaja

PÄÄTOIMITTAJALTA

Tilaa uutiskirjeemme: www.metsämaailma.fi/uutiskirje

30FSC®-SERTIFIOINTIMetsänomistaja Eija Heikkilän mielestä luonto ja metsän taloudellinen hyödyntäminen eivät kilpaile keskenään.


UUTISET

UPM JA SHANGHAISSA sijaitsevan Tongji-yliopiston College of Design and Innovation ovat luoneet yhteistyössä modernin, bioma-teriaaleja hyödyntävän konseptin perinteisel-le kiinalaiselle teehuoneelle. Hankkeen tulos Biofore Tea House -nimeä kantava teehuone esiteltiin toukokuussa Helsingissä osana Moi Helsinki -tapahtumaa.

Kaikki Biofore Tea Housessa käytetyt UPM:n materiaalit, joiden raaka-aine on peräisin suomalaismetsistä, ovat kestä-

vän kehityksen mukaisia ja kierrätettäviä. Rakenteissa ja koristepinnoissa on käytetty lujaa, jäykkää ja kestävää WISA®-vaneria. Pääseinissä on käytetty kestävää ja ekologis-ta, lämpömuovattavaa UPM Grada® -puu-materiaalia, jonka monipuolisuus käy hyvin ilmi rakennuksessa. Lattia on valmistettu korkealaatuisesta ja modernista UPM ProFi® Design -komposiitista, joka on sekä kierrä-tettyä että kierrätettävää. Biofore Tea House on viimeistelty UPM:n tarrapaperilla.

YHDISTÄÄ KIINALAISEN TEEKULTTUURIN JA UPM:N INNOVATIIVISET BIOMATERIAALIT

UPM harkitsee vaihto-ehtoja pitkän aikavälin kehitykselle UruguayssaUPM ALOITTAA KESKUSTELUT Uruguayn hallituksen kanssa logistisen infrastruk-tuurin kehittämisestä. Rautatie- ja maan-tieyhteydet ovat tällä hetkellä keskeinen haaste merkittävän mittakaavan teollisen toiminnan perustamiselle Uruguayn sisäosiin sekä yhteyksille syväsatamaan. www.upm.fi

Metsätyöt kartallaSUOMEN METSÄKESKUKSEN Metsätyöt kartalla -tietotuotteesta löytyvät metsätyöt eri puolilla Suomea. Tieto perustuu yksityismetsistä kerättyyn metsävaratietoon, joka päivitetään kaksi kertaa vuodessa. Metsänhoito- ja hakkuukohteet on esitetty tarkimmillaan 100 metrin ruutuina. Metsänomistajatietojen selvittäminen ei ole mahdollista kartan avulla. www.metsakeskus.fi

BIOFORE TEA HOUSE

UPM

• Puukauppa• Hakkuun suunnittelu ja valmistelu• Harvennushakkuut ja päätehakkuut• Korjuutyön valvonta• Viranomaisilmoitukset• Vuosi-ilmoitukset

• Henkilökohtainen metsäasiakasvastaava

• Metsäkäynti puukaupan yhteydessä

• Palvelubonus• Ennakkomaksu

• Menekkitakuu• Hintatakuu• Tuplabonus

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsän tilannekartoitus

UPM Sukupolvenvaihdos

UPM Metsänuudistaminen

UPM Taimikonhoito

UPM Tuottotaimikko

UPM Metsänlannoitus

UPM Metsän vesitaloudenhoito

UPM Metsätie

Mitä metsäsi ja Sinä tarvitsette?

Käteviä paketteja, joilla autamme ylläpitämään metsäsi kuntoa ja arvoa

Räätälöimme puukaupan ja metsä-palvelut tarpeittesi ja mahdollisuuk-siesi mukaan

Saatavilla rajoitetusti. Kysy lisää UPM:n metsäasiakasvastaavaltasi.

TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ

Yhteystiedot www.metsämaailma.fi tai p. 020 416 5100

ava

essä

minen

s

lue l i sää: W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I

UPM METSÄPALVELUILLA VAIVATONTA TUOTTOA JA METSÄNHOITOA

Investointi Kymin sellutehtaalleUPM INVESTOI 98 miljoonaa euroa Kymin sellu-tehtaaseen ja uudistaa tehtaan puunkäsittelyä, koivukuitulinjaa, talteenottolaitosta ja jätevesien käsittelyä. Uudistustöiden toteutus alkaa välit-tömästi, ja uudet laitteet kytketään prosessiin syksyllä 2017. Tehtaan kapasiteetti kasvaa nykyisestä 700 000 tonnista 870 000 tonniin, minkä arvioidaan lisäävän tehtaan puun käyttöä puolella miljoonalla kuutiometrillä. www.upm.fi


UUTISET

SUURLEIRILLÄ LUOTIIN UUTTANUORET LEIRILÄISET HAUTOIVAT uusia liikeideoita ja perustivat metsä-alan yrityksiä Suomen suurimman nuorisotapahtuman, Roihu 2016 -partioleirin Metsälaaksossa. Tarpoja-vartiot olivat saaneet tehtäväkseen perustaa yrityksen ja kehittää tuotteen, jolla ratkaistaan alussa annettu ongel-ma, kuten esimerkiksi kävelemisestä väsyneet jalat. Raaka-aineena uudet yrittäjät voivat käyttää UPM:n leirille toimittamaa sahatavaraa ja muita tar-jolla olevia raaka-aineita. Laaksossa valmistuikin jos jonkinlaisia vehkeitä: jakkaroita, paistinlastoja, linnunpönt-töjä ja keinuja – puhumattakaan niin uusista keksinnöistä, että niillä ei vielä ole nimeä. Nimeäminen kuului myös yrityksen tehtäviin, kuten myös pa-tenttihakemuksen ja muiden yrityksen perustamiseen liittyvien asiakirjojen tekeminen. www.upm.fiwww.metsämaailma.fi

ROIHU 2016

UPM

HCT-LIIKENNETESTI KAPEALLA MAANTIELLÄTOUKOKUUN LOPUSSA TESTATTIIN isojen HCT-ajoneuvojen liikennöintiä pääteitä kapeammalla ja mutkik-kaammalla Jyrääntiellä. Orpen HCT-pöllirekan lisäksi testissä oli mukana Speed Oy:n HCT-konttirekka, ekorekka. Testiä seurasi joukko asiantunti-joita eri organisaatioista.

Testipäivän aikana seurattiin muun liikenteen sekä HCT-autojen koh-taamista sekä HCT-autojen liikennöintiä läheisellä siltatyömaalla. HCT-autoilla liikennöinti niin Jyrääntiellä kuin myös tietyömaalla sujuu kuten

raskaalla kalustolla yleensä. Rekkojen kohtaamiset mutkapaikoissa eivät vaatineet tilaa normaaliyhdistelmiä enempää ja kohtaamiset henkilöliiken-teen kanssa sujuivat yhtä lailla hyvin.

www.metsämaailma.fi

UPM:n ja Suomen Partiolaisten yhteistyö on osa UPM:n ”Biofore Share and Care” -ohjelmaa.


LISÄTIETOJA

Blogit ja ajankohtaisuudetwww.metsämaailma.fiwww.upm.fiwww.upmbiofore.fi

TapahtumatSeuraa tapahtumatarjontaamme www.metsamaailma.fi/tapahtumat

W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I

VUODEN 2015 ALUSSA aloitettu Biofore Boot Camp -innovaatio-toiminta tuo yhteen UPM:läisiä eri liiketoiminnoista, eri osastoilta ja funktioista. Yhden tai kahden päivän mittaisissa työpajoissa ryh-mille annetaan työstettäviksi ajankohtaisia kehityskohteita. Ryhmä saa itse määritellä tavoitteensa ja metodinsa. Tapahtuman päätteeksi ryhmät esittävät ideansa ytimekkäästi tuomareille ja joukosta vali-taan voittaja.

Biofore Boot Campeja järjestetään muutaman kuukauden välein. Osaa työpajoissa syntyneistä ideoista jalostetaan parhaillaan eteen-päin niiden ympärille syntyneissä projekteissa ja osa on jo viety käytäntöön asti.

www.upmbiofore.fi

UUSIA INNOVAATIOITA BIOFORE BOOT CAMPEILLA

UPM-INNOVAATIOT ESILLÄ INTERNATIONAL WOOD BIOREFINING WEEK -MESSUILLAUPM:N BIOFORE-AUTO SEKÄ UPM BioVerno, maailman ensimmäinen puupohjainen uusiutuva diesel, kiinnostivat

-messuilla. Messujen yhteydessä järjestetyssä konferenssissa esiteltiin myös muita UPM:n innovaatioita kuten UPM Growdex® sekä UPMBiokemikaalien kehittämiä puu-pohjaisia yhdisteitä.

www.upmbiofore.fi

UPM

Metsäkoulutus ry kehittää metsäalan koulutustaMETSÄALAN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI koulu-tuksen järjestäjät, metsäalan organisaatiot sekä opiskelijajärjestöt ottivat toukokuussa uuden yhteis-toiminnan askeleen perustamalla Metsäkoulutus ry:n.

Yhdistys kokoaa kaikki koulutusasteet – yliopistot, ammattikorkeakoulut ja ammatillisen koulutuksen – sekä metsäalan keskeiset organisaatiot aikaisempaa laajempaan ja organisoidumpaan yhteistyöhön alan koulutuksen ja osaamisen kehittämiseksi.

Joroisten taimitarhalle Nolla tapaturmaa -foorumin tasoluokitus 1NOLLA TAPATURMAA -FOORUMIN uudet kunniakirjat turvallisuustason kehityksestä jaettiin toukokuussa. Joroisten taimitarha sai tasoluokituksen 1 – Maail-man kärjessä. Taimitarhalla viimeisin poissaoloon johtanut tapaturma tapahtui yli kolme vuotta sitten. www.nollatapaturma-foorumi.fi

Taso-arvioinnin kriteereinä ovat muun muassa tapaturma-taajuus ja tapa-turmien vakavuus.


PALVELUKESKUS HOITAA ASIOITASI MYÖS ILTAISIN JA LAUANTAISINPuhelin 020 416 [email protected] toimii metsämaailma.fi ja uusimetsanomistaja.fi -sivustojemme kauttaArkisin kello 8–20Lauantaisin 9–14

UUTISET

VUODEN 2016 TOISELLA neljänneksellä UPM:n kasvuhankkeet ja toimenpiteet kustannustehokkuuden parantamiseksi vaikuttivat myön-teisesti ja vertailukelpoinen liikevoitto nousi 21 prosenttia viime vuodesta. Rahavirta vahvistui entisestään ja kumulatiivinen 12 kuukauden rahavirta ylsi ennätykselliseen 1,5 miljardiin euroon.

UPM:n kannattavuus parani vuonna 2015, ja tämän kehityksen odotetaan jatkuvan vuonna 2016. Yhtiön kasvuhankkeet ja jatkuvat toimenpiteet kustannustehokkuuden parantamiseksi luovat perustan

liiketoiminnan tuloskehitykselle.

Dialogia metsästä metsässä

UPM:n vertailukelpoinen liikevoitto nousi 21 prosenttia

KESKI-SUOMESSA SIJAITSEVA UPM:N Rajalan metsäkämppä rakennettiin vuonna 1946. Kämppä oli hakkuu- ja ajomiesten majapaikka, kun sodan jälkeen tarvittiin paljon puuta Suomen jälleen-rakennukseen. Nyt Rajalan kämppä on vuokrattu Sahalahti-Seuralle, joka kunnosti kämppää 2004– 2005 noin 150 talkoolaisen voimin. Talkoita riitti pariksikymmeneksi illaksi. Rajala toimii kulttuuritapahtuma- ja kokoontumispaikkana.

RAJALAN KÄMPÄN 70-VUOTISJUHLAT

TAMMIKUUSSA KÄYNNISTYNEESSÄ YMPÄRISTÖ- sekä maa- ja metsä-talousministeriön koordinoimassa Roundtable-prosessissa haetaan käytännön ratkaisuja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaa-miseen. Pyöreän pöydän kokoonpano on laaja-alaisuudessaan ainutlaatuinen. Kokoontuminen UPM:n tilalla Janakkalassa kesä-kuussa kokosi 32 osallistujaa, virkamiehiä, järjestöjen ja teollisuu-den edustajia keskustelemaan maamme metsätalouden ekologisista reuna ehdoista. Tulevaisuuden suuntaviivoja oli suunniteltu jo kevään aikana eri pienryhmässä. Janakkalassa keskustelut saivat laajuutta ja syvyyttä. Puhe talousmetsien mahdollisuuksista monimuotoisuu-den turvaamiseksi ja suojelualueverkoston kehittämiseksi sorisi vilkkaan avoimena maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikaisen johdolla. Ryhmä kokoontui elokuun lopulla työstämään teemoja eteenpäin. www.metsämaailma.fi

750 000 hehtaaria taimikkoa odottaa hoitoaSUOMEN NUORIIN METSIIN on kertynyt valtava hoito-tarve: taimikonhoitorästejä on jo 750 000 hehtaarin alalla. Lisäksi pienen läpimitan ainespuun ensiharven-nuksia odottaa 800 000 hehtaaria. Kun varhaishoito viivästyy, osa kasvatettavista puista menehtyy ja ne korvautuvat taloudellisesti vähempiarvoisilla puulajeil-la. Liian myöhään tehty taimikonhoito maksaa myös enemmän, lisää kasvamaan jätettyjen puiden latvavau-rioita sekä vähentää puiden paksuuskasvua. Työtä ei kannata viivästyttää, vaikka Kemera-tukia ei taimikon raivaukseen olisikaan saatavilla. www.metsakeskus.fi

Heinäkuussa juhlittiin kämpän 70-vuotispäiviä parinsadan hengen voimin.

UPM


BAKTEERI- JA HIIVASOLUJA kasvattamal-la syntyy hapanleipää, ja viruksia kasvat-tamalla rokotteita. Ihmissoluja kasvatta-malla voi syntyä vaikkapa minimaksa, jota tutkijat voivat käyttää lääkkeiden testaamiseen eläinkokeiden sijaan.

”Minimaksan aihion kasvattaminen on jo onnistunut Helsingin yliopiston biofar-masian laitoksella. Tutkijat ovat käyttä-neet kasvatusalustana meidän selluloosa-pohjaista GrowDex®-hydrogeeliämme”, kertoo tuotteesta vastaava Pia Nilsson UPM Biochemicalsista.

Miksi tyytyä minimaksaan? Eikö laboratoriossa voisi kasvaa kokonainen varaosa?

”Kyllähän sitä tutkitaan jo kovasti, miten rikkinäisen elimen tilalle voisi kas-vattaa ehjän”, Nilsson toteaa. UPM hoitaa osuutensa lähettämällä viiden millilitran GrowDex-näytteitä kiihtyvää tahtia tutki-musryhmille ympäri maailmaa. Tutkijat kasvattavat terveiden kudosten ohella syöpäkudoksia lääketestauksia varten.

Suomessa on myös kehitteillä UPM:n nanoselluloosaa hyödyntävä haavanhoi-totuote.

Soluja on kasvatettu vuosikymmenten ajan ohuessa hyytelö-kerroksessa matalassa lasiastiassa. Biolääketie-teen kunnianhimoisimmat tavoitteet edellyttävät kuitenkin kolmiulotteista tilaa, kuten koeputken lailla käytettävää kuop-palevyä. Siinä solut ja niistä muodostuva kudos saavat valita kasvusuun-tansa vapaasti luontonsa mukaisesti. Samalla soluja ympäröivän hyytelön, siis kasvualustan, merkitys kasvaa.

”GrowDexin etuna on muun muassa se, että se on periaatteessa vain puhdasta selluloosakuitua ja vettä. Siihen ei ole lisätty mitään geeliyttäviä aineita, eikä sii-nä ole myöskään eläinproteiineja. Lisäksi,

oikeankokoisten kuitujensa ansioista GrowDex muistuttaa ihmisen elimistössä olevaa soluväliainetta.”

Selluloosan reitti suomalaisesta metsäs-tä biolääketieteen labo-ratorioon kulkee aivan tavallisen sellutehtaan kautta.

”Valikoimme huolelli-sesti selluerän, jota sitten jatkojalostamme Lappeen-rannassa”, Nilsson kertoo. Jalostamisen yksityiskoh-tia hän ei paljasta, koska juuri ne erottavat Grow-Dexin muista nanosellu-loosatuotteista. Periaate on kuitenkin yksinkertai-

nen. Otetaan parin millimetrin mittaisia, hieman hiusta ohuempia selluloosakuituja ja jauhetaan niitä, kunnes kuidut purkau-

-rilleiksi. Samalla epätasainen sellupuuro muuttuu sileäksi geeliksi. Valmista.

”GROWDEX MUISTUTTAA IHMI-SEN ELIMISTÖSSÄ OLEVAA SOLU-VÄLIAINETTA.”

PIA NILSSON

TEKSTI: MARIANNA SALIN | KUVA: UPM

SOLUT KASVAVAT

TULEVAISUUS

UPM HURMAA BIOLÄÄKETIETEEN TUTKIJOITA NANOSELLULOOSAGEELILLÄ, GROWDEXILLÄ. AINE KUN SOPII OIVALLISESTI IHMISSOLUJEN KASVATTAMISEEN.

NANOSELLUSSA


HELPPO, TARKKA, TEHOKAS

DIGITALISAATIOLTA ODOTETAAN PALJON.

METSÄNOMISTAJALLE DIGIHARPPAUS

LUPAA PAREMPAA PALVELUA.

TEKSTI: HEIKKI HAMUNEN KUVAT: JASKA POIKONEN


Ihmiskunnan suuria kauhukuvia on maail-ma, jossa koneet ottavat vallan ja alistavat ihmiset.

Skenaariota ei lähivuosina tarvitse pelätä, ei ainakaan omalla metsäpalstalla. Vaikka robottiautot lähivuosina yleistyvätkin, ilman ihmistä pärjäävät metsäkoneet eivät ole rea-lismia, sanoo muun muassa puun korjuu- ja

kuljetustekniikkaa kehittävän Metsäteho Oy:n tutkimus-johtaja Jarmo Hämäläinen.

”Ilman kuljettajaa ei pärjätä. Metsäympäristössä on aivan eri tavalla muuttujia ja työhön liittyviä vaatimuksia hisseihin, met-roihin ja tieliikenteeseenkin verrattuna – esimerkkeinä koko ajan vaihtuvat maasto-olosuhteet sekä runkojen käsittelyyn liittyvät tehtävät”, Hämäläinen sanoo.

Hämäläinen arvioi digitalisaation hyötyjä myös omakohtaisesti metsän-omistajana. Kotitilasta tehtyä metsäyhtymää Pohjois-Karjalan Valtimolla veljiensä kanssa hoitava tutkija lupailee digitalisaation tuovan metsänomis-tajalle helppoutta, tarkkuutta ja tehokkuutta.

Hämäläinen korostaa nimenomaan metsäkoneiden roolia tulevaisuuden metsänomistajan ja koko metsäalan paremmassa palvelussa.

”ILMAN KULJETTAJAA

EI PÄRJÄTÄ. METSÄ-

YMPÄRISTÖSSÄ ON

AIVAN ERI TAVALLA

MUUTTUJIA JA TYÖHÖN

LIITTYVIÄ VAATIMUKSIA.”Jarmo Hämäläinen

24 %

METSÄ-TEOLLISUUDEN OSUUS KOKO MAAN TAVARA-VIENNISTÄ ON

METSÄTEH

O

16 METSÄN HENKI 3/161161611611616616116161661666666616666616661661161116166161616161666666666166161616166111161666666166616666111616161666666161616661666111161616666661161666661661661666616616161166166611161616666661616616666166666161661616166161166661666661666616111666661666616666666111116666116116 MMEMETSMMETMETSMETSMMMETSMETMETMETSMETSMMETMEMETSMETMETSEMEMETMETSMETSMETSMETSMETSMETSMETSMETSMETSETSMETSSSMETSETSMETMMETSMETSMETMMETMETMETSMEMETMEMETSMEMETSMEMETSMETMETMETTSMETSMETSMETSTSMETSMETSSTSETSMETSMETSMETSMMMMETSMMEMMETMETMETEMETMETEEMETSSMETSSETSMETSSTSMETSMMMETMMMETMEMMMMMMETSMEEMEEMETMETSTTMETSTMETSTSMETSSTSSTSMETSMMEMMMMMMEMETMMMETMETMETEMETSTMETSSMETSSSSMEMETMETMMEMETSMMEEETTTTMETTETSMETSSSMETSMETSMETMETMETMMMETMETTTTTMETSSSSMETSETSMMMMMETMMM TTTTTTSSMETSSETSSMETSMMMMMMMMETETTTSTTSSSMETSMMEMMMETTSETTETTSTSSSSMMETMMMMEETETTSSETSSMMEMETMETTTSMETMEMMETMETMMMETEEETSTSTTSSSSSSSSMMMMMMMETSETSETSTTSSSTSSMMMMMMEETTTSSSMMMMMMETMETTMETTSSSSSMMMEETSSTSSMETSTSSSM TSMMM TSSSMMM TSSSMMMMEEETSSSÄN HÄNÄN HÄN HÄÄN HÄÄNÄN HÄN HÄN HÄN ÄN HÄN HÄN HÄNÄÄÄN HÄN HÄN ÄN HÄN HÄNÄN HÄNÄNÄNN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄNÄN HÄN HÄN HÄN HÄNÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HHÄN HÄN HÄN HN HHÄN HN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄÄÄN HÄÄÄÄÄN HÄNÄN HÄÄÄN HNÄN HÄN HÄNÄN HN HÄN HÄN HÄNÄN ÄN HÄNÄN HÄN HÄN HN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄNÄN HÄN HÄN HÄNÄN HÄÄÄÄÄÄN NÄN HÄN HÄN HÄN HN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HN HÄN HÄN HÄN HÄNÄNÄNÄN ÄNÄN HÄN HÄN HHÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄNÄÄN HÄN HÄN HÄN ÄN HÄÄNÄNÄN HÄN HÄN HÄN HÄN HÄÄN HÄNÄÄNN HÄN HN HN HÄN HÄÄN HÄNÄN HÄNÄN HNÄN HNN HHÄN HHÄN HÄN ÄÄN HÄÄNÄÄN HN NN HN N HHHN HHÄÄÄN N HNÄN HHN HHHHHÄN HÄÄNN HHHÄN HÄÄÄÄN HÄN HHHHHNN HÄN HÄN HÄÄÄN HÄNÄNÄÄÄÄN NÄÄN HN HHHÄÄÄÄÄNNN HÄN HHHÄÄÄÄN HNÄNNN HHHHHÄÄÄÄÄN HHHHHÄÄNNN HHHHHHÄÄNÄNNN HÄÄÄÄÄÄNN HÄÄNNN ENENKIENKIENKIENKENKENKIENKIENKENKIENKIENKENKIENKENKNKENKIENKNENKENKENENKENKIENKNKIENKIENKINKIKIENKNKIENKENKIENKENKIKKENKIKIENKIENENKIENKENKENENKIENKIENKIENKIENENKINKNENKINKENKENKENKENKENENKINKKNKNKENKKKIENKIENKIENKIENENEEENKIENENKIENKINNKINKNKNKNKIKKNKKINKENKKNKNKENKKKENKINKIEEEEEEEEENKENKENENKNNNKINNKINNNKENENKNKKKKENKKNKIKKKKIENKIEEEENKINNNKENKIENKNNNKNENNNNKKKNKENKENKENKKNKIKIIENKENKENKENKIENKENKNNKIENKENKINKINKNKKNKKKENKEENKENKNNNENENENNKKENKENKIKKIKIIENKINNNNNKNKNKKIIENKIENKIENENNKKNKNKKKIIKIENENENENKIEENENKNKNNNNKIKKKNKKIKIINENKNKINKKENKENNKKKKIEEENNENKKENKNKKKNKKIENKIENKIEENNNNNNNKKNKIIIENKENNNNENKKKIIEEENNNNNKKKNKINKENNNKKKKENENKKIEENNNNKIIENNNKKKKKKII 3/163/13/163/13/163/3/3/163/16/1/1//16///3/163/163/163//3/16/3/163/163/13/1/13/163/163/163/163/163/163/166616/163/16663/16/13/3/13/3/163/16/1/16/1///3/1//3/13/163/1//1/16/163/16/163/13/1/16/13/1663/163/16/166163/163/163/13/13/163/3/13/13/163//163/13/16/163/163/16/1//3/116113/163/163/163/166663/13/3///163/3//13/13/111/163/163/1666333/163/1/16///3/16/16/3/1/16663333/3////1/13/163/166663/16/16333//1/13/1/13/16163/166666333333/13/13/3/16//13/163/3/11616166/16/1666/1663333/3////1/3/13/1666/16661663/163/3/13/3//1//1/166666663/1663/13/13/13/3/3////13//111663/16633/16/1/16663/163//3/1663/1663/16/3// 6663/3/13/16///3/11116666663333/33//116/16663/3333/16633/// 6633 663/16666////////

tiedot ovat sähköisessä tietokannassa. Näin puukaupan osapuolet voivat tehdä täsmäkauppoja – tulevaisuudessa sähköisen puukauppapaikan kautta – aiempaa jousta-vammin, Hämäläinen arvioi.

Tarkempaa tietoa voi hyödyntää myös metsänhoito-töissä ja laadun tarkkailussa.

”Järjestelmiin voi tallettaa tarkemmin tietoja esimer-kiksi hienojakoisen maa-aineksen alueista, jotka on syy-tä käsitellä metsänhoidossa toisella tavalla kuin muut”, Hämäläinen sanoo.

Kun tuhannet koneet Suomessa keräävät antureillaan tietoja puustosta, maapohjasta ja työjäljestä, voi koko maan tietoja myös verrata keskenään aiempaa parem-min.

Hämäläinen arvioi, että lähivuosina metsänomistaja voi esimerkiksi saada standardimuotoisen laaturaportin välittömästi hakkuiden jälkeen, samaan tapaan kuin mittaustodistuksen nykyään.

”Raportin rakenne olisi yhtenäinen, eri toimijoiden sopima. Siitä näkisi saman tien harvennushakkuissa poistetun ja pystyyn jääneen puuston sekä vaurioiden määrät. Standardimuotoinen valtakunnallinen tarkkailu parantaisi työnjälkeä, poistaisi ketjusta yhden erillisen työvaiheen ja vähentäisi kustannuksia.”

SIPILÄN HALLITUKSEN KÄRJESSÄ Palvelualat ovat tuottaneet 2000-luvulla Suomen talou-den kasvusta 60 prosenttia. Palvelualoilla digitalisaation merkitys yrityksen menestyksessä korostuu. Digitalisaa-

Jatkossa metsäkoneet mittaavat koko ajan liikkues-saan tarkempaa tietoa maastosta ja pystyyn jäävän puuston laadusta. Niiden keräämä tieto korvaa jatkossa metsäsuunnittelijan tai leimikon tekijän työtä. Kumisaa-pasvaihe jää entistä useammin pois, Hämäläinen laskee.

”Kun tilojen metsävaratieto hankitaan ensin kauko-kartoituksella, seuraavaksi metsään meneekin kone, joka varsinaisen työnsä ohessa mittaa ja päivittää tilan metsävaratietoja. Tämä on pitkän aikavälin visio.”

Kone voi myös lähettää tiedot käsitellyistä alueista au-tomaattisesti sähköiseen metsävaratietokantaan, jolloin metsänomistajan yksi työvaihe, tietojen päivittäminen metsäkeskukselle, jää pois.

ERIKOISTARJOUKSIA OMASTA METSÄSTÄHämäläinen puhuu dynaamisesta metsäsuunnittelusta.

Perinteisesti metsäsuunnitelma on laadittu noin 10 vuoden jaksolle. Periaatteessa sen tiedot ovat jo ensim-mäisten toimenpiteiden jälkeen vanhentuneita.

Dynaamisuus tarkoittaa sitä, että kullekin metsätilalle voi koska tahansa laskea uuden suunnitelman. Kun in-ventoinnin ja päivityksen tuottamat metsävaratiedot ovat tarkat, metsäsuunnitelman voi helposti päivittää lasken-taohjelmalla. Tämän voi tehdä vaikka oman taloustilan-teen arviointia varten, esimerkiksi vuosittain.

Tarkempi tieto antaa mahdollisuuden vastata puu-markkinoiden tarpeeseen nopeasti. Jos markkinoilla nousee kysyntäpiikki tietylle puulaadulle, löytävät puunmyyjä ja ostaja toisensa helpommin, kun tarkat


METSÄN HENKI 3/16 17METMETSMETSMETSMEMEMETMETSMEMETMEMMEMEMETSMETMETMETSMETSETSMETSMETSMETSMETSMETSMETSMETMEMETMETSMETSMETSETSMMETMETSMETTMEMMEMEMMEETMETMETTSMETSMETSMETSMEMMEMETMETSETSTSMETSMMMEMETSMETMETSTMETSMETSMETSMMETSMEEETSMM TSMETSMETSTSTMETSMMMETSMMETSMMMETSMETSTSMETSSMETSMMEMETSMMEMEMETSE SMETSMETSETSTTSM TMM TTSSSTSSMETTTMETSSMETTTTTTTTSÄN ÄN ÄN ÄÄÄNÄNÄNÄN HÄN ÄN HÄN ÄN ÄN ÄN HÄN HÄN HÄN ÄN HÄN HÄNÄN HÄN HN HN HNÄN HHN HN HHHHHHHHN H HHÄÄÄÄN HÄÄNÄNÄN HÄNÄN HÄN HÄN HÄN HN N N HN HN HHÄNÄÄÄN ÄN ÄNÄNN HÄN HN HN HHHHHHHÄÄÄN HÄNN HN HHHÄ HHHHÄN HN ÄÄ HHHÄÄNNÄNN HN HHHHHHHNÄN HN HÄN HHHHHHÄÄNÄN HÄN HNN HHHHHHN HHN HHHHÄÄN HHHNN HHÄÄNN HHÄÄ HNN HHHÄN HEENKENKIENKENENKENENKENKIENKNKINKIENKINKNKIENKIENENNKINKINKENKINKENKNKENKNKINKINKINKINKIENKINKNKNKIKINKIEEENKENKEENKENNKNKNKNKINKIENKIENKIENKENKINKIENKNKNKIEEEEEENNNKNKINKNKKKKINKKKIENKNKIEEENEENKENNKNNENNENENNKNKNKKKNKIKKNKNKKKKNKIIKIIENEENKIENKNKNENKNKNNNKENKKKKIKKKKENKENKKKKKNKIENKIEEENNKINNKNKNNNKINNNKNKIKNKKKINKKKKKIIKIEEEENKENKENKNENNNNKINNKKKNKKKNKIIIENEEEENKENKINNKNKKIKNKKKIEEENNKNNKNKIKKKKIEENNNKNNKNNKNKKKKKENKENENNNKIEEEEENNKNNNKKEENNNENNNNKNNENKNKKKKKKINKIIENNNNENNNNNNNKKKNKIIEEEEEEENNNNNKINNNNKKKKKKKIIEEEEEEENKKKNKKIIEENKKKNKKIIEENNKKKKKKEENNKNKKKKNNKKEEENNNNKKKKKKKKIEEENNNKKKKKI 3/13/163/13/163/16/3/163/163/13/16//163/13/16//16/163/16/3/16/163/16/163/163/1616/16/1/161616/163/163/16/16166/163/1616163/163/13/163/133/16/3//163/16/16/16/16/13/16/16/163/16166611666163/163/16/16/163/163/163/3/1633/163/16333/163/13/163/1/3/163/163/16/3/161/13/16/1616/1663/16/16666/163/163/163/1633/16/163/163////3/163/1613/163/16/166/166163/163/3/13/16//16/163//16/16/163/16/16/166663/163/163/13/163/163/3/3/16///16/16/163/13/16/16/1633/16/16/3/16/161163/16/16333/13/133/3////16////111166666663/13/1633/3/333/16/1//163/1//163/3/1616666/163333/13/3/16/3/16/1163/16666/1663/16333/1/16//3/161/1666663/1633/// 66633//1/3/ 6633 1111633/11116333//16/16161/166333/13//1///13/16633/133333/16663/33333/3///13/166663/113/166/1666/////////// 1771717771717771717177717777177771717111717171777777777777717177777171717717171117117117777777777777777777171711171777177771777177171771777717111777177771777717777777171171117717117177777177171717771717171717777171717777711777777177171717171777771777171171177771177777777771111177777777177771177717771177771177777717711117777777177771111111777777717111117177777777711117777777711771777771771171777177717711777717717777711771117777777711111

ILMAISTA KAIKILLE METSÄNOMISTAJILLE

likkö Jorma Jyrkilä

Marja Kokkonen

Marja Kokkonen

”JOS METSÄALA EI KULJE

DIGITALISAATION KÄRJESSÄ,

NIIN MUUTEN HYVIN

EDISTYKSELLINEN ALA

LÄHTEE TAANTUMAAN.”


60 %

MM

M

PALVELUALAT OVAT TUOTTANEET 2000- LUVULLA SUOMEN TALOUDEN KASVUSTA

ohjelmaan, jossa kaikkien metsätilojen tiedot kerätään yhteiseen metsävaratietokantaan.

Tulevaisuudessa metsänomistaja voi hoitaa kaiken viranomaisasioinnin samalta sähköiseltä

voisi esimerkiksi tarjota metsiään vapaaehtoiseen metsiensuojeluohjelmaan, tallentaa metsäveroilmoituksen muistiinpanot verottajalle tai lähettää maisematyölupahakemuksen.

”Yhdestä julkisesta palvelusta hyötyvät kaikki: Metsänomistaja voi asioida sähköisesti. Tieto voi siirtyä automaattisesti esimerkiksi toimijoiden sähköisen puukauppapaikan pohjatiedoksi. Kaupalliset toimijat voivat tarjota palvelujaan tähän tietoon pohjautuen”, Jyrkilä listaa.

PALVELUT TULEVAT, KUN DATA ON TARJOLLAJarmo Hämäläinen sanoo, että kattavaa tilannekuvaa digitalisaatiosta ei voi saada. Tekniikka muuttuu nopeasti ja uutta keksitään jatkuvasti. Yhdellä sektorilla tehty keksintö otetaan nopeasti käyttöön jossakin toisaalla.

tusti ympäri maailman.”Olennaista on, että käytössä on paljon eri lähteistä

koostuvaa dataa. Jos datan käytöllä voi tehdä bisnestä, silloin löytyy myös uusia sovelluksia”, Hämäläinen sanoo.

Hän kertoo esimerkin, kuinka julkisesti kerätyn datan

”Kun Maanmittauslaitos avasi digitaaliset maastotietonsa kaikille käytettäväksi, muuan näppärä ohjelmoija väänsi nopeasti palvelun, josta saattoi ladata aiemmin satoja euroja maksaneita sähköisiä karttoja paikannuslaitteisiin ilmaiseksi.”


Jorma Jyrkilä

”YHDESTÄ JULKISESTA

PALVELUSTA HYÖTYVÄT

KAIKKI: SEKÄ METSÄN-

OMISTAJA ETTÄ METSÄ-

ALAN ERI TOIMIJAT.”

kehittämään uusia karttasovelluksia ja palkkasi lisää väkeä. Datapalvelun maksuttomuus oli joillekin yrityksille ratkaiseva tekijä, jotta se lähti palkkaamaan uutta työvoimaa.

tajien maailmassa. Jos dataa on käytettävissä, voidaan rakentaa palveluja. Helppojen kännykkäsovellusten tarve korostuu, kun etämetsänomistajien osuus kasvaa, Hämäläinen uskoo.

”Metsänomistajille voi esimerkiksi tarjota visuaalisempaa ja käyttäjäystävällisempää näkökulmaa metsävaratietojen havainnollistamiseen. Joissakin yhteyksissä, esimerkiksi opetuksessa tai tutkimuksessa, voisi olla

visualisoidaan metsämaiseman muuttumista erilaisten metsänhoitotöiden jälkeen.”

Hämäläinen luottaa, että sähköisten tietokantojen tulisi myös lisätä yhteydenottoja metsänomistajiin.

”Luvassa on enemmän työtarjouksia, kauppatarjouksia ja yhteydenottoja palveluntarjoajilta.”

75 %

METSÄÄN.FI-PALVELUN TIETOKANTA KATTAA YLI

SUO

MEN

METSÄ

KESKUS

SUOMEN METSIEN PINTA-ALASTA

VIERAS-KYNÄ PETTERI JÄRVINEN

rehtoriJämsän ammattiopisto

Tulevaisuuden koneenkuljettajaDIGITALISAATION JA TEKNOLOGIAN kehitys muuttaa kuljet-tajien työnkuvaa, ja robotiikka ottanee huiman harppauksen myös metsäkoneiden kehityksessä. Koneiden etäohjaus ja useiden koneiden samanaikainen hallinta ovat tulevaisuutta, ja kuljettajan työnkuva muuttuu enemmän operaattorin työksi vahvaa perinteistä osaamista unohtamatta.

MYÖS KULJETUSLOGISTIIKKA METSÄSTÄ jalostuslaitokseen mullistuu. 10–15 vuoden kuluttua biomassaa kuljettavat valtateillä robottikuljettajat. Alemmalla tieverkostolla ja metsäautoteillä rekan ohjaamoon tarvitaan kuitenkin ihminen. Metsäkoneenkuljettajilta odotetaan perinteisen osaamisen lisäksi enenevässä määrin kykyä suunnitella työtä ja työmaita sekä myös sosiaalisia taitoja. Metsässä ja metsätyömaiden läheisyydessä liikkuu entistä enemmän erilaisia, eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Koneenkuljettaja tai operaattori on työ-maalla ensimmäinen kontakti sinne poikkeaville ihmisille, joten kuljettaja on tärkeä lenkki laatu- ja yrityskuvan luojana ja rakentajana.

ALA KONEELLISTUU ENTISTÄ enemmän, mutta koneellisen korjuun ohella korostuvat myös metsänhoito-osaaminen ja manuaalityökalujen käyttö. Kaikki eivät halua koneellistaa korjuuta.

METSÄLLÄ ON YHÄ laajemmin eriytyviä arvoja ja käyttö-tarkoituksia. Jollekin se on sijoituskohde ja toiselle mielen rauhoittumispaikka. Koneoperaattorin työssä ympäristöasiat ja luonnon monimuotoisuuden ymmärtäminen korostuvat. Ammattilaisen on osattava tunnistaa tärkeät luontokohteet ja neuvoa hyvät marja- ja sienimaat metsässä kulkijoille. Hänen pitää osata operoida metsässä huomioiden metsän omat asukit.

METSÄTEOLLISUUS/BIOTEOLLISUUS ELÄÄ UUTTA nousua Suomessa. Metsän biomassaa hyödynnetään kes-tävästi ja tehokkaasti entistä enemmän. Alan näkymät ovatkin houkutelleet opiskelijoita alan koulutukseen. Jämsän ammattiopistossa metsäalan koulutusvolyymi on lähes tuplaantunut parin viimeisen vuoden aikana. Varsinkin aikuiskoulutus on kasvanut huomattavasti. VALITETTAVASTI METSÄKONEASENTAJIEN KOULU-TUS ei vedä riittävästi, ja Suomessa on krooninen pula raskaskoneasennusta hallitsevista asentajista. Heitä tarvitaan raskaan liikenteen, maanrakennuksen, maata-louden, kaivosteollisuuden ja metsäalan tarpeisiin. Ala on erittäin haastava koulutuksen järjestäjälle ja tietysti myös opiskelijalle. Koulutuksen rahoituskin on jäänyt selkeästi jälkeen koulutuksen kustannusrakenteesta. Alaa ei pysty kouluttamaan henkilöautomekaanikon rahoituksella.

JÄMSÄN AMMATTIOPISTOSSA ON hyvä ja monipuolinen koneellisen puunkorjuun konekanta. Rahoituksen murenemisen vuoksi joutunemme siirtymään halvempaan ja pienempään konekantaan, niin sanottuihin minimetsäkoneisiin. Koulutusvolyymin kasvun vuoksi yksi pullonkaula on koulun käytössä olevien ensiopetukseen tarkoitettujen metsien määrä. Onneksi meillä on hyvät suhteet esimerkiksi UPM:ään, ja olemme saaneet harjoitteluympäristöjä jo pidemmälle edenneiden opiskelijoiden opetukseen.

YHTEISKUNNAN KIREÄ TALOUSTILANNE ja uudet sää-dökset opintojen henkilökohtaistamisesta ja siirtymises-tä osaamisperusteiseen työssäoppimispaikoissa tapah-tuvaan arviointiin ovat muuttaneet ja muuttavat rajusti ammatillisen koulutuksen toimintatapoja. Koulutuksen kustannustehokkuutta on nostettava oleellisesti. Eten-kin kalliissa koneellisen puunkorjuun koulutuksessa on entistä enemmän hyödynnettävä simulaattori-opetusta. Teknologian avulla voidaan luoda lähes autenttisia virtu-aaliympäristöjä ja -koneita. Maailmalla on jo virtuaalisia hologrammitekniikkaa hyödyntäviä henkilöautoja auto-tekniikan opetukseen. Opetus ja yhteydenpito opiskeli-joihin mullistuu myös: kehitteillä on live-kuvaopetusta ja ohjausta maasto-olosuhteissa.



TYÖLLISTÄÄMETSÄALALLE VOI PÄÄTYÄ MONTA ERI REITTIÄ.

KOULUTUS KANNATTAA AINA, MUTTA TYÖN JA

KOKEMUKSEN MYÖTÄ METSÄALA TARJOAA ALATI

UUTTA OPITTAVAA JA TUOREITA NÄKÖALOJA.

LÄHTEET: LUKE: METSÄSEKTORIN AVAINTILASTOJA 2015 JA UPMPIIRROSKUVAT: SHUTTERSTOCK

METSÄALAN KOULUTUS

Korkeakoulututkinnon suorittaneissa on

TohtoreitaLisensiaattejaMaistereitaKandidaatteja

Muun yliopistotutkinnon suorittaneissa on

Oikeustieteilijöitä Kasvatustieteilijöitä Tietojenkäsittelyn maistereitaFilosofian maistereitaHumanistejaKauppatieteilijöitäDiplomi-insinöörejä

Muita koulutustaustoja ovat muun muassa

AutomaatioasentajaKirvesmiesKoneasentajaLaboranttiMaatalousteknikkoMarkkinointiviestintäViestintä

KORJUUYRITTÄJÄT tarvitsevat ammattitaitoisia koneen-kuljettajia.

KULJETUS-

YRITTÄJÄT tarvitsevat osaavia puutavara- auton kuljettajia.

Suurimmalla osalla metsäalalla työskentelevistä on metsäalan koulutus ja monella perustutkinnon suorittaneista on lisäksi joku

lisä- tai erikois tutkinto

PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS, UPM

75 %Ammattikorkeakoulu tai opisto, metsäala

25 % Muu koulutus

HENKILÖSTÖN KOULUTUSTAUSTA

20 % Suomen vientituloista tulee metsästä


Tehtävänimikkeitä ovat muun muassa

JohtajaKehitysasiantuntijaLaatupäällikköLakiasiantuntijaLaskutusasiantuntijaMetsuriMetsäasiakasvastaavaMetsäasiakaspäällikköMetsäasiantuntija MetsäjohtajaMetsälaskenta-asiantuntijaMetsäpalvelupäällikköMetsäsuunnitteluasiantuntijaMarkkinoinnin suunnittelija

MarkkinointiasiantuntijaOperaatioasiantuntijaOperaatioesimiesOperaatiosuunnittelijaOperaattoriPaikkatietoasiantuntijaProjektipäällikköPuumarkkina-asiantuntijaTaimitarhapäällikköTaimitarhatyöntekijäTerminaalipäällikköTutkijaViestintäpäällikköYmpäristöasiantuntija

AluejohtajaAssistenttiBusiness ControllerGeologiHenkilöstöpäällikköICT-asiantuntijaInventointipäällikkö

66 000henkilöä Suomessa

Vuonna 2015 metsäteollisuus ja metsätalous työllistivät

METSÄNHOITOTYÖYRITTÄJÄT tarvitsevat sekä päteviä koneenkuljettajia että metsureita.

68 %Toimihenkilö

17 % Työntekijä15 % Päällikkö tai johtaja

HENKILÖSTÖ

PUUNHANKINTA JA METSÄTALOUS, UPM

26 000(40 %) työskenteli metsätaloudessa

Heistä

Metsäalalle voi päätyä myös muita reittejä, esimerkiksi talouden, oikeustieteen, kasvatustieteen tai henkilöstö-hallinnon aloilta.


Metsänomistaja Antti Ruissalon työpöydällä eivät paperit enää juurikaan kahise, sillä hän hoitaa metsäomaisuutensa hallinnoinnin lähes kokonaan sähköisten palvelujen ja kana-vien avulla. Ruissalo arvioi, että niiden ansiosta oma toiminta metsäasioissa on tehokkaampaa ja tarkempaa kuin perinteisin menetelmin.

”Metsän tuotto olisi heikompi ilman sähköisiä palveluja, se on ihan fakta. Lisäksi ne säästävät aikaa, joka muuten olisi

pois perheeltä ja muista töistä”, Ruissalo toteaa.Ruissalo ja hänen metsäasiakasvastaavansa Lauri Lähteenmäki ovat metsäasioiden

tiimoilta yhteyksissä useamman kerran kuukaudessa, usein lähes viikoittain. Nyt istu-taan Ruissaloilla Oriveden Voitilassa pohtimassa metsänomistajan sähköisiä palveluja – saman katon alla Antti seuraili jo lapsena, kun Eero-vaari setvi metsäasioita Yhtyneitten ostomiehen kanssa.

”Voi tosiaan sanoa, että metsä on kiinnostanut minua pienestä pitäen. Noin 5–6 viime vuoden aikana olen sitten päässyt ihan todella tutkimaan ja oppimaan, miten metsän kanssa pitää toimia”, Ruissalo kertoo.

TEKSTI: PÄIVI STENROOS | KUVAT: LAURA VESA

ORIVESILÄINEN ANTTI RUISSALO LUOTTAA

METSÄNOMISTAJAN SÄHKÖISIIN

PALVELUIHIN. NE TUOVAT TYÖHÖN

TEHOKKUUTTA JA TUOTTOA.

ORIVESI

DIGITAALISESTI

OMAAN METSÄÄN


Nyt tulee hieno kuva satavuotiaasta kuusesta! Perheen pojat Matias ja Emil ovat sonnustautu-neet mielihyvin isä-Antin mukaan pienelle metsä-retkelle, sillä jo aivan lähitienoillakin on paljon nähtävää ja koettavaa.


AKTIIVINEN METSÄNOMISTAJARuissalo on koulutukseltaan metsätalousinsinööri. Hän on viljellyt tilaa vuodesta 2011 lähtien ja pystyy sovitta-maan kalenteriinsa myös työn Skaala Oy:n myyntiedus-tajana. Metsäomaisuuden hallinnointia riittää niin tilan omissa metsissä kuin äidin kanssa yhteisen metsäyhty-män kuvioissa. Metsänomistajana hän luonnehtii itseään aktiiviseksi, tuottohakuiseksi ja pitkälle tulevaisuuteen katsovaksi.

”Aktiivisuus ilmenee siten, että pyrin hoitamaan kaiken oikeaan aikaan, teen met-säkäyntejä sekä omatoimisesti että Laurin kanssa ja hyödynnän sähköisiä palveluja niin paljon kuin mahdollista, jotta saan toiminnan pyörimään tehokkaasti”, Ruissalo sanoo.

”Antin kanssa on mukava tehdä yhteistyö-tä juuri tuon aktiivisuuden takia: hän käyttää sähköisiä kanavia, mutta pitää arvossa myös henkilökohtaista kontaktia – ja tykkää sel-västi käydä metsässä”, vahvistaa metsäasia-kasvastaava Lähteenmäki.

PUHELIN TASKUSSA METSÄÄNRuissalo tekee omissa metsissään itse-kin jonkin verran istutusta ja raivausta, mutta työllistää myös muita yrittäjiä. Ennen toimenpiteistä päättämistä hän käy joka tapauksessa tarkistamassa kuvioiden

tilanteen omin silmin, ja siinä UPM MetsäSoppi on käytännöllinen työkalu. Ei tarvita kuin puhelin mukaan metsään, GPS päälle, kirjautuminen MetsäSoppiin ja kartalla ollaan.

”Kun kävelen kuviota läpi, tiedän koko ajan riittä-vän tarkasti sijaintini. Sitä kautta tulee se tehokkuus ja varmuus: tiedän millä kuviolla olen, näen metsäsuunni-telman ja voin miettiä paikan päällä tarvittavia toimen-piteitä”, Ruissalo kertoo.

Kuviolta voi myös esimerkiksi ottaa valokuvia lii-tettäväksi sen tietoihin tai tallentaa tuoreita havaintoja päivitystä varten, mikäli se on tarpeen. Kun Ruissalo on käynyt kuviot läpi, hän hakee vahvistuksen toimenpiteil-le UPM:n metsäasiantuntijalta.

”Niin, sitten Late tulee metsään puhelin taskussa, ja hänellä on sen kautta kaikki tarpeelliset tiedot ajantasai-sina mukana”, Ruissalo naurahtaa.

”Onhan se tietysti tarkkuudeltaan ihan eri luokkaa kuin paperikartalle lyijykynällä raapustettuna”, Lähteen-mäki jatkaa.

HYÖTYÄ JA HUVIAErityisen tärkeää sähköisissä palveluissa on niiden sel-keys, toimivuus ja luotettavuus. Myös tietoturvan pitää ehdottomasti olla kunnossa. UPM MetsäSoppi täyttää Ruissalon mielestä nämä vaatimukset. Hän muistelee rekisteröityneensä palveluun heti, kun se tuli tarjolle, ja sen kehityssuunta näyttää hyvältä.

Metsäretkellä ehtii pysähtyä myös pienten asioiden äärelle. Menikö tuolla muurahainen?

Antti Ruissalo ja Lauri Lähteenmäki rohkai-sevat kaikkia metsänomistajia lähtemään GPS:n kanssa metsään. Eksymisen vaaraa ei ole, kun huolehtii että niin akussa kuin kulkijoissakin riittää virtaa.

”Palvelun runko on pysynyt samana koko ajan, mutta sisältöä on tullut lisää, ja se pysyy ajan tasalla niin toi-minnan kuin tietojenkin suhteen”, hän kertoo.

Ruissalon isä saattoi aikanaan hiukan pyöritellä silmiään poikansa MetsäSoppi-innostukselle, mutta seuraavalla sukupolvella tietotekniikka on jo tukevasti hallussa. Kun perheen pojat, 7-vuotias Matias ja 3-vuo-tias Emil pelmahtavat paikalle, heitä ei tarvitse kahta kertaa pyytää esittelemään omia sähköisiä metsäharras-tuksiaan.

Matiaksesta on lyhyessä ajassa tullut Suomen Partio-laisten ja UPM:n julkaiseman MobiMetsä-pelin asian-tuntija, ja pikkuveli säestää innokkaasti. Matiaksella pyörii pelissä oma paperitehdas, joka vaatii hoitoa ja vie myös pelaajansa säännöllisesti ulos tunnistamaan ja kuvaamaan puita.

”Tätä saa pelata enemmän kuin muita pelejä, koska tämä on kehittävä”, Matias toteaa.

”Ja hauska ja koukuttava, myös aikuiselle”, isä myöntää.

TULEVIEN SUKUPOLVIEN METSÄMatiaksen virtuaalitehdas tarvitsee puuta, joten isot ja pienet metsämiehet laittautuvat tilan lähimetsiin puhelimineen ja pädeineen. Perheen nuorim-mainen, puolivuotias Liisi jää vielä Kiti-äidin kanssa piha-hommiin. Polulle käännyttäessä Antti Ruissalo muistuttaa, että maatilapohjainen metsätalous perustuu juuri ajatukseen jatkumosta. Metsää hoidetaan tulevia sukupolvia ajatellen – ja kunhan jälkikasvu hiukan vart-tuu, yhteisiä metsäreissuja tulee huomattavasti lisää.

”Ajatuksena on, että hoitotoimia tehtäisiin lasten kanssa yhteisenä harrastuksena. Kiinnostusta heillä selvästi on”, Ruissalo pohtii.

”AJATUKSENA ON, ETTÄ HOITO-TOIMIA TEHTÄISIIN LASTEN KANSSA

YHTEISENÄ HARRASTUKSENA. KIINNOSTUSTA HEILLÄ SELVÄSTI ON.”

ANTTI RUISSALO

MobiMetsä – kerrankin peli, jota saa pelata sydämensä kyllyydestä!


26 METSÄN HENKI 3/1626262622222222622622222262262626262662626262626262626626662262622222626262222222626626666666662222222222222226262626662262626266666226222222626222222262262626626262666662622222226222222226262626262666226222262622222622666266222226222226262622266266626262626226222622262222626266262666626626222222226262666666626222226226266666666622262626266666662226666666666662222266266666622666666222222666666262266666666226662222222666666666666666666626262226626666666222666266626626666666222666666662266666666222226666666666666666666666666666666 MMMEMEMETSMMEMETMETMETSMEMETMEMETMETMETSMMEEETMETMETMETSETTSMETSMETSMETSETSMETSMETSMETSMETMMETSMEMEMETSMETSETETMETSMETSEETSMEMETMETETMETSMETMETSMETETSMETSMETSETSMETSMETSMETSMMMETMMEMETMETSMETMMETSMMMMMMETMMMETSMMETSMETSMEEEEETSEEEMETTMETSMETMETSMETTSMETSTSSSMETSSMETSSMETSMETSMETSSMETSMETSMETSMMMMMMETSMMETMMETMEMMETSMMMMMMEETSMEEETSEEETSMEMEMETSMETSMETMETTMETTETTTTETTSMETSETSSSSTSSMETSSTSSTSMETMMMETSMMMMMMMMMMMMEETSETSEETSEMETSMETETSETTSMETTMETETSTETETMETETSSTSTSSSETSMETSMETSTSETSMETSMMEMEMMMMMMMMMMMMMMMMMMETSMEETSEMEETSETTMETTTTTTTSMETSETSSMETSETSSSTSTSMETSMMMMMMMMETMMETSMETMEMMMMEMETEMETEEMEETTMETMETMETTTSSMETSSSTSSSSSMMMMMMMETMMETMETSMMMEETSMEETEETMETTTSMETSSSSSSMETSTSSMMMEMMMMMMMMEMMMEEEEEEETTTMETETTTETSSSSSSSSSSSSTSMMETSMETMMMETSMMMMMMMMMETSMETMEMETSEEETETETTETMETTTSSSSSSSSMMMMMETSMMMMMMETSMEMMETSEMETEETTTTTTTSSSSSSSSSSSSMMETSMMETSMMMEMEMEEEEETTTTTTTTTTSSSSTSSSSSSSSSMMETSMETMMMMMEMEEETEETTTTTTTTTSSSSSSSSSSSSSSMMEMETMMMETSEEETETTTTTTSTSTSTSSSSTSETSTSSSSSSMMMMMMMMMEMMMEMETETTTTSTTTTSMETSMETSMETSSSSSSMMMMMMMMMMMMEEEEETTTTETTMETTTSSSSSTSMMMMMMMMMMETSEEEETTMETTTTTSSMMMMMMMMMETSEETSETSEEETTTMETSTSSMMMMMMMEMEEEEETTTTTTSSSMMMMEMMMMMMMEEETEEEEMETTTTTSSSSSSSMMMMMMMMMMMMMMEEEEEEEETTTTTTSTTTSTSSSSSSSMMMMMMMMMMEEEEEETTTTTTTTTTSSSÄN HÄNÄN HÄNÄÄÄN HÄÄNÄNÄN HÄÄÄÄÄÄN HÄN HÄN HÄNÄN HNN HÄN HNÄN HN HÄNÄN HÄNÄN HÄÄN HÄN ÄN HÄN NÄN HÄN HÄN HN HHN HÄN HÄN HÄN HÄNÄNÄÄÄÄÄÄNÄÄNÄNÄNÄÄNÄNÄN ÄÄÄÄNNN HÄN HN HN HÄNN HÄNÄNÄNN HÄN HN HN HÄNÄN HN HHÄN HHN HÄN HÄÄNÄÄNÄÄÄNÄNÄN HÄNÄN HÄÄÄÄÄÄN HN HÄN HÄNÄN HÄN HÄN HHÄN HN HÄN HÄN HÄÄN HÄN HN HÄN HÄN HÄN HN HN HÄÄÄÄNÄÄÄÄNÄNÄÄNN HÄN HÄNÄN NÄNÄN HÄN HHÄN HÄÄNÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄN HÄN HÄNNÄN HÄN HHÄN HÄN HHÄN HHÄN HN HN HÄN HÄÄÄÄÄÄÄN HÄÄÄÄÄNÄNN HNN HÄN HN HN HHHHÄÄN HÄNÄÄÄÄÄN HÄÄNÄNNNNÄNÄNÄN HNÄN HN H NÄN HHHÄNÄÄNÄÄNÄÄÄÄÄN HÄÄN HÄN HÄN HÄN HN HNN HNNÄN HN HÄN HNÄN HÄNÄN HHN HÄN HHHHÄN HÄN HÄÄÄÄÄNÄN ÄN HNÄNNNNN HN HNÄNNÄN HÄN HÄN HN HHHHÄÄNÄN HÄÄÄÄN ÄN HÄÄÄÄN HNNNN HÄNÄNNÄN HHN HHÄN HHÄÄNÄÄÄÄÄNN HN HNNNNÄN ÄN HHN HHHHÄN HÄN HÄNÄÄÄNÄÄÄÄNÄNNN HNNN N HNN HN HNNÄNÄN HHÄN HN HÄNÄÄÄÄÄÄÄÄÄNÄNÄÄNNNÄNNNNNN HHÄN ÄN HÄN HHÄN HHHHHÄN HHN HÄN HN HÄN HÄNÄÄÄÄÄNÄÄÄNNNNNNNNNÄN ÄNÄN HHHHHHHHÄN HHHÄN HÄNÄÄÄNÄNÄN ÄÄNNNNNNNÄNN HHHÄÄÄN HÄÄÄÄNN N HNNNNNÄN ÄN HHÄN HHN HHÄN HÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄNNNNNNNN HHHHÄN HHHHÄÄÄÄÄÄÄÄÄNNN HHHHHHÄN HHHÄÄÄÄNÄÄÄÄÄÄÄÄNNNNNN HN HNNNNNNNN HÄN HHHHHHHHHHÄN HHÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄNNNNNNN HHHHHHHÄN HÄÄÄÄÄÄÄN HÄÄÄÄNNÄNÄNN HNNNN HHHHHHN HÄÄÄÄÄÄÄNÄÄÄÄNNNNNN HHHHHÄÄÄÄÄÄNÄÄNN HHHHHHÄÄÄNNNNNNNNNNNNNNNN HHHHÄÄÄÄÄÄN HÄNNNNNNNNNNN HHHHÄÄÄÄÄÄNNNNNN HENKENENENKENKENENKENENKNKNKNKENNKENKIENKIENNKENKENKENKINKIKENKENKIENKINKIENKIENENENKNENKNKNNNKNENENNKIKENKENKNKKNKKENKENKENKKIKIENKINKIEEENKIEEEEENNNNKNENNNENNNNNNENKKENKNKENKKNKKKENKENKKNKKIENKIIIIENKIENEEEEEENKEEENNNENNKNNNENNNKKKKENKKKKKKKENKKIKIENKIIINKIEEEEEEEENNNKNNNNNNENNKINNKNKKENKKKKKENKKKKKKINKIIIEEEEEEEENNKIENNNNENENKINNNNNENNNKNNKIENKIKKKENKNKKKKENKENKKKKKKKIIIIIIEEENKIENEENNKENKNKINNNNNNKNNNNKENKINKNKENKENKKNKNKNKKIENKINKIIIEEEEEEENKINNKNNKENNNNNNENKIENKKKNKKNKNKKENKIIIIIIENEEENEEEEENNKNNNNNKNNENKINNNNNENKNKKENKKENKKKKENKIKKNKKINKIIIKINKIEEEEEEEEENNNNNNNNNNKNNKNNKNNKIKKENKIENKIKKKKNKKINKKKIIIIEENEEEEEEENNNENNNNNNKINNNNNNKKKINKKENKIKNKKENKIIIIENKEEEEEEENNNNENENKENKNKNKNNNENKNKKENKKKKINKIIENKIEEEEEEEEEENNNNKNNNNNNEEEEENEENNNNKINNNNNNNNNNENENKKNKKKIENKIEEENKEEEEENNNNNNNNNNNNNNNKKIIEEEEENENKIEEEENNNNNNNNNNNNNNNENKKNKKNKKNKKKIIIIIIEEEEEEENNNNNENNNNENNKKKKKIKKKKKKINKIIIEEEEENNNNNNNNNNNNNKKNKKKKKKKENKIIIEEEENNNNNNNKKKKNKENKENKKKKKKIIIIENEEEEENNNNNNNKKKNKKKKKKKKKKKENKIEENNNNNNNNNNNKKKKIKKKKKKKKKIIIIEEENNNNKKKKKKKKKKKKIII 3/3/3/163/3/////1/////////1/1/163/163/16/1633/3/3/133////16////16///1/3///1/16//1/1/1/1663/163/163/163/33/3/1633/16333////3/3///3//1/16/1/16/1/3//1/161611/163/16/16663/1666/163/1666/1666333333/33/33///3////3//3///163///1/13/11163/16/161/1/16666/16666/166663/3/3/133333/3/13////////16/163/3/111/163/166666666333/3/333/3///////13//3/111166666161666/1616/166/3/33/3/163/133//16//3///3//1////3/16/11/111/166666666666/16663/1333/33/13/133////3/16////3/3/3/3///1/13/1166666666666/166633/1633/13//16/16///////////11166616666666663/33333/3///16///16///1/111666666616666661663333333/333/16/////1111113/1666666666666663333333/3/1//3//////1116666666666666633333/3///////3/1/111166666666666666/16633/3333/3/163/////////1111166666666666/1616333333333/16////16116666666666/16633333333///16161116666666666/166333333//////111111166666/16663/3333333/////1111/16666666666633333///11161166/163/16666666663333/////11111666666666333333///////111116666666661616666////////////////////////////

Metsätalouden yhtenä perustana on tarkka ja yhä tarkentuva sähköinen tieto omista metsistä. Tulevaisuuden sähköiset palvelutkin kiinnostavat, esimerkiksi UPM:n ProMetsän suhteen odotukset ovat korkealla. Ruissalo käyttäisi mielel-lään sovellusta, joka antaa tarkkaa tietoa metsän tuottomahdollisuuksista.

”Olisi kätevä saada suoraan sovelluk-sesta arvio siitä, miten tietty kuvio tuot-taa, miten sitä kannattaa hoitaa ja miten eri käsittelytavat vaikuttavat tuottoon”, Ruissalo sanoo.

”Kaikki tämä pohjautuu tietysti siihen, että järjestelmässä on tarkat ja oikeat taustatiedot kuviosta eli että metsäsuun-nitelma on kunnossa”, Lähteenmäki muistuttaa.

Ruissalo ja Lähteemäki ovatkin yhtä mieltä siitä, että lopulta kaikki saa sysäyksensä kui-tenkin metsästä: sähköiset palvelut tehostavat metsä-taloutta, mutta lähtötiedot täytyy ensin saada kuntoon maastokäynnillä, ja aika ajoin tilannetta on hyvä käydä päivittämässä. Tekeekö sen metsänomistaja, metsäasian-tuntija vai molemmat yhdessä – siitä päättää metsän-omistaja omien taitojensa ja tarpeidensa pohjalta.

UPM MetsäSoppi on kaiken A ja O. Kun se on auki ja kännykän GPS päällä, kuviolla kulkiessa tietää koko ajan missä on ja näkee kuvion tiedot.

UPM Metsämaailman Minun Metsäni -palvelussa hoito- ja kauppasopimukset ovat ajan-tasaisina tallessa ja ne löytää sieltä tarvittaessa helposti.

Kotitoimistolla sähköposti on paras tapa liikutella tietoa, ja esimerkiksi veroilmoitus ja Kemera-hakemukset lähtevät sähköisesti.

Tuore MobiMetsä-peli tutustuttaa lapset hauskalla ja hyödyllisellä tavalla metsän monipuoliseen käyttöön. Sopii myös aikuisille!

1

2

3

4

Antti Ruissalon sähköiset työkalut

Ruissalon perheen näköala- ja nuotio-paikalle on talon pihapiiristä lyhyt ja jyrkkä kävelymatka. Metsätalousmaat alkavat aivan vierestä, mutta tätä paikkaa varjellaan virkistys-arvojen takia.


Hyvä keskusteluyhteys – näin kuvaavat yhteistyötään metsän-omistaja Antti Ruissalo ja metsä-asiakasvastaava Lauri Lähteenmäki.


Onko mielessäsi aihe, johon haluaisit saada vastauksia? Lähetä meille vinkki [email protected]

KYSYMYS & VASTAUS JUKKA VALTOAHO

metsäkoneen kuljettajaMetsäkoneet Valtoaho Ay

MITEN USEIN HAKKUUTYÖ-MAALLA KÄY VIERAITA?

Kerran tai pari joka työmaalla. Kesällä useammin. Talvella on ymmärrettävästi hiljaisempaa.

KETÄ VIERAAT OVAT?Useimmiten vierailija on metsänomistaja, joka haluaa seurata hakkuun edistymistä tai keskustella joistain yksityiskohdista kuten säästettävistä kohteista tai muista huomioitavista asioista. Naapuritilan omista-jakin saattaa joskus piipahtaa, ja kesällä ja syksyllä työmaan läheisyyteen saattaa ilmestyä marjastajia tai sienestäjiä.

MITEN SUHTAUDUT VIERAISIIN?Vieraat ovat tervetulleita. Homma on enimmäkseen yksinäistä puurtamista. Metsänomistajan kanssa keskusteltaessa selviää usein myös asioita, joita ei muuten tulisi huomattua. Toiveet ja odotukset selviävät parhaiten, kun niistä puhutaan kasvokkain. Metsänomistaja on kulkenut tilallaan vuosikausia ja tuntee sen joka kolkan. Minä olen alueella yleensä ensimmäistä kertaa. Mielelläni kerron työstäni myös muille kulkijoille.

MITÄ TOIVOT VIERAILIJOILTA?Ilmoittakaa tulostanne ennakkoon ja pukekaa pääl-lenne kirkkaat vaatteet. Huomioliivi on hyvä valinta.

TOIMIVATKO VIERAILIJAT NÄIN?Arviolta noin puolet vierailijoista ilmoittaa tulostaan ennakkoon. Siihen pitäisi saada selkeää parannusta. Kännykkänumeroni löytyy metsätien varresta hak-kuutyömaakyltistä. Soitto varmistaa, että osaan seurata tulijan saapumista ja sammuttaa koneen sopivasti, jotta lähestyminen on turvallista.

Huomioliivien käyttö on yleistynyt, mikä on hyvä asia. Moni marjastaja-kin käyttää nykyisin huomioliivejä, jotka osuvat silmäkulmaan helposti. Työtä tehdessä keskityn kaadetta-viin puihin ja koneen laitteisiin.

MILLAISIA VAARATILANTEITA HAKKUUTYÖMAALLA VOI SATTUA?Koneen käydessä vierailijan on pysyttävä vähintään 60–90 metrin etäisyydellä ko-neesta. Lähemmäs voi tulla vasta, kun olen pysäyttänyt koneen. Kaadettavat puut ovat monta kymmentä metriä pitkiä ja voivat kaa-tuessaan kaataa myös kaatolinjalla kasvavia muita puita, mikä voi pahimmassa tapauk-sessa aiheuttaa dominoefektin. Myös puita karsittaessa ja sahattaessa niiden latvat ulot-tuvat pitkälle. Hakkuutyömaata ja konetta lähestyvän pitää osata ottaa tämä huomioon, jotta ei vahingossa jää kaatuvan puun alle.

Toinen kuolemanvaaran aiheuttava riski on ketjuluoti eli jos sahaketju menee poikki sahan ollessa käynnissä, ketjun kappaleet lentävät ympäristöön arvaamattomalla voimalla. Ne ovat onneksi harvinaisia, mutta mahdollisia. Itsellenikin on sattunut tällainen tilanne. Onneksi ketjuluoti ei osunut moton ikkunaan, mutta konepeltiin tuli kunnon lommo.


SHUTTERSTOCK

TEKSTI: LOTTA VAIJA | KUVAT: JASKA POIKONEN

UPM Metsäni yhdistää Maanmit-tauslaitoksen, Luonnonvarakes-kuksen ja Metsäteollisuus ry:n avoimet metsävaratiedot sovel-lukseksi, joka palvelee kaikkia metsänomistajia.

Sovellus kertoo metsänomista-jan oman metsätilan yleistiedot

ja ehdottaa arvion perusteella, mitä metsälle voisi tehdä. Se kertoo metsän sijainnin kartalla ja auttaa hahmotta-maan tilan rajat myös maastossa kulkiessa. Lisäksi se toimii kompassina. Metsäopasosio tarjoaa metsänomis-tajalle hyödyllistä tietoa esimerkiksi puukaupasta tai laki- ja verotusasioista.

Sovelluksen avulla voi keskustella reaaliaikaisesti UPM Metsän asiantuntijoiden kanssa ja lähettää kuvia ja videoita UPM:lle.

UPM METSÄNI -SOVELLUS TARJOAA KAIKILLE METSÄNOMISTAJILLE MAKSUTTOMAN, NOPEAN JA HELPON TAVAN ARVIOIDA OMAN METSÄTILAN PUUSTON ARVO, PUULAJIJAKAUMA SEKÄ PUUSTON TILAVUUS JA IKÄ-JAKAUMA.

METSÄSSÄ YHDISTYVÄT JÄRKI JA TUNNESovelluksen on suunnitellut kehittänyt ja toteuttanut suomalainen Taiste Oy yhteistyössä UPM Metsän kanssa. Projektiryhmään koottiin eri alojen asiantuntijoita ja metsänomistajia. Karkeasti jaettuna Taiste on tuonut projektiin digiosaamisen ja palvelumuotoilun, UPM substanssin ja tavoitteet. Mutta ovat roolit toki sekoittuneetkin. Sovelluksen perimmäinen tarkoitus on tehdä metsänomistamisesta helpompaa.

”Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että metsä sijoituskohteena yhdistää tunteen ja järjen. Tämä toivottavasti näkyy palvelun ulkoasussa ja sisällössä”, kertoo Oscar Salonaho Taisteelta.

Kun palvelumuotoilijat, jotka ovat metsäasioi-den suhteen lähes noviiseja, suunnittelevat applikaation metsänomistajien hyödyksi, syntyy sovellus, jota on todella helppo käyttää.

Kehitystyön myötä suunnittelu-johtaja Kaislaa ja toimitus-johtaja Salonahoa rupesi kutkuttamaan oman metsätilan hankkiminen Taisteelle.



”On ollut äärimmäisen mielen-kiintoista opiskella metsänomistajan arkea. Koska meillä ei aluksi ollut juurikaan ymmärrystä näistä asioista, oli helppo kuvitella uuden metsän-omistajan tilanne. Mahdollisuus katsoa kokonaisuutta ulkopäin antoi hyvän alkusysäyksen projektille”, kertoo Taisteen Ville Kaisla.

Myös UPM Metsän markkinointi- ja asiakkuuspäällikkö Paula Savonen kiittelee sujuvaa yhteistyötä.

”Tavoitteenamme on ollut tehdä kiinnostava ja helppo työkalu. Olemme tyytyväisiä alkuvaiheen vastaanottoon. Sovellusta on pidetty nopea-na ja hyödyllisenä. Lisäksi ihmiset ovat oivaltaneet, että avointa metsävaratietoa on olemassa ja sitä voi hyödyn-tää monella tavalla. Vain mielikuvitus on rajana”, sanoo Savonen.

ENEMMÄN HOIDETTUJA METSIÄUPM Metsäni rohkaisee ja toivottavasti myös motivoi metsänomistajia metsänhoitoon ja puukauppaan. Sen kautta saa myös helposti ja nopeasti yhteyden UPM:n metsäammattilaisiin.

”Sovellus antaa metsänomistajalle arvion perus-teella muutaman suuntaa-antavan toimenpide-

ehdotuksen. Näitä ehdotuksia voi tarkentaa UPM:n asiantuntijoi-

den kanssa”, Savonen kannustaa.

UPM Metsäni -sovelluksen käyttö ei vaadi mitään erityistaitoja tai -tietoja. Metsäarvion saadakseen on sovellukseen rekisteröitävä oma nimi ja sähköpostiosoite. Henkilötietoja ja tilatunnusta ei sovelluksessa kuiten-kaan yhdistetä. Palvelun antama arvio on suuntaa-antava ja toki sellaisenaan käyttökelpoinen moneen tarkoituk-seen. Tarkempi metsänhoidollinen ja puukauppaan liittyvä arviointi vaatii kuitenkin aina asiantuntijan yksityis-kohtaisemman perehtymisen.

PALJON PALAUTETTA, KIITOSSalonaho korostaa, että digipalvelut ovat luonteeltaan jatkuvasti kehittyviä. Palaute sekä ohjaa että motivoi suunnittelua ja mahdollista jatkokehitystä.

”Miltä sovellus tuntuu ja mitä lisäominaisuuksia met-sänomistajat siihen kaipaavat? Toivomme mahdollisim-man paljon palautetta. Jokainen niistä on meille tärkeä, ja kaikki palaute huomataan.”

Myös UPM:n Paula Savonen seuraa kehitystä innos-tuneena.

”Työ on ollut todella mielenkiintoista, ja avoimen metsävaratiedon käsittelyä halutaan UPM:llä edelleen edistää. Haluamme oppia enemmän ja kehittyä, jotta voimme tarjota lisää palveluja metsänomistajille. Mutta ehdottomasti niin, että palvelu pysyy yksinkertaisena ja helppona”, Savonen sanoo.

MOBIILISOVELLUKSEN VOIT LADATA NIIN TABLETTIISI KUIN PUHE-LIMEESIKIN GOOGLEN PLAY -KAUPASTA TAI APPLEN APP STORESTA.

UPM Metsäni on äly puhelimella ja tabletilla toimiva sovellusSen avulla saat: • Tiedon puustostasi

helposti ja nopeasti, muutamassa sekunnissa.

• Puustosi suuntaa- antavan arvon.

• Asiakaspalvelua – voit olla missä tahansa met-säasiassa reaaliaikai-sesti yhteydessä metsä-asiakasvastaavaan.

• Sovellus on ilmainen ja kaikkien metsänomis-tajien käytettävissä. Sovelluksen lisäksi tarvitset vain tilasi kiin-teistötunnuksen, jonka saat esimerkiksi Maan-mittauslaitokselta.

Lue lisää ja lataa sovellus osoitteesta www.upmmetsani.fi

Sovellus näyttää, missä tila sijaitsee ja sen avulla pystyy hahmottamaan tilan rajat maastossa kulkiessa.

2

Päävalikon kautta pääsee sovelluksen osiin, kuten oman metsän tietoihin, metsäoppaaseen ja asiakaspalveluun.

1

UPM Metsäni tekee suuntaa-antavan arvion metsästä muutamassa sekun-nissa. Sovellus kertoo muun muassa arvon puu laji kohtaisesti, sekä puuston jakau-man iän mukaan.

3


KERTOO METSIEN VASTUULLISESTA HOIDOSTAFSC®-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ METSIEN YMPÄRISTÖARVOT JA TALOUSKÄYTÖN KESTÄVÄLLÄ TAVALLA. UPM:N FSC-RYHMÄSERTIFIKAATTI (FSC-C109750) TARJOAA METSÄNOMISTAJALLE LUOTETTAVAN TAVAN OSOITTAA, ETTÄ HÄNEN METSÄÄNSÄ HOIDETAAN VASTUULLISESTI.

TEKSTI: PÄIVI STENROOS | KUVAT: ARI MÄKELÄ

EIJA JA JUKKA HEIKKILÄLLE

-

-

-

-

-

TULOJEN LÄHDE JA SYDÄMENASIAEija Kuusisto -

FSC®

FSC®-sertifiointiMETSÄPALVELUT

-

-

---

-

-

Erityisesti kansainväli-set markkinat vaativat nykyään sertifioituja tuotteita, joten sertifioi-dun puun kysyntä on varmaa, sanoo UPM:n avainasiakaspäällikkö Eija Kuusisto.

UPM

lue l i sää: W W W. M E T S Ä M A A I L M A . F I

”Luonto ja metsän taloudellinen hyödyntäminen eivät

antaa tietysti itsellekin varmuutta siitä, että on tehnyt kaikkensa ja käyttänyt uusimmat keinot näiden sovitta-miseksi mahdollisimman hyvin yhteen”, Heikkilä pohtii.

puukaupassa. UPM asettaa aina puunhankinnassaan sertifoidun puun etusijalle. Lopputuotemarkkinat edel-

FSC-puun menekki tulee olemaan hyvä ja markkinahin-ta kilpailukykyinen.

SUUNNITELMAT TAVOITTEIDEN MUKAAN

2012, ja siihen on tähän mennessä liitetty jo noin 200 000 hehtaaria yksityismetsiä. Ryhmästä on pyritty tekemään mahdollisimman käyttökelpoinen ja osapuol-ten keskinäistä yhteistyötä tukeva.

”Siinä on haluttu ottaa huomioon, että jokainen metsä on erilainen ja kaikilla metsänomistajilla on omat tavoit-teensa”, Kuusisto sanoo.

”Meillä on käyty yhdessä metsäasiakasvastaavan kanssa läpi suojeltavat alueet, ja erityishakkuitakin on tehty. Olemme ihan käytännössä huomanneet senkin, että kun on useammat silmät katsomassa metsää, sieltä huomaa helpommin uusia ja erilaisia kohteita”, Heikkilä kertoo.

Metsänomistaja Eija Heikkilän mukaan FSC-sertifiointi auttaa sovittamaan yhteen luontoarvot ja metsän talou-dellisen hyödyntämisen. Heikkilä esittelee mielellään Vanhankosken lehtoaluetta, jonka useat maanomistajat ovat halunneet säilyttää luonnontilaisena.


”USEIMMILLA METSÄNOMISTAJILLA ON KOHTEITA, JOIDEN HALUTAANKIN SÄILY-VÄN TALOUSKÄYTÖN ULKOPUOLELLA.”

EIJA HEIKKILÄ


METSÄPALVELUT FSC®-sertifiointi

Heikkilä pitää tärkeänä myös palvelun helppoutta. Kun nelilapsisen perheen aikuiset ovat kumpikin töis-sään kodin ulkopuolella, ylimääräistä aikaa ei liiemmälti jää. Heikkilä kertoo hoitavansa metsäasioita sähköpos-titse ja puhelimitse, henkilökohtaiset tapaamiset sääste-tään tärkeimpiin päätöksiin.

”Niitä on jokusen kerran vuodessa. Se on hienoa, että metsäasiakasvastaavamme Mika Järri tuntee meidän metsät, ja esityksiä tulevista toimenpiteistä tehdään molemmin puolin, sekä hän että me.”

LEMPIPAIKOILLE SUOJELUMERKINTÄ

tutummaksi. Kuusistoa ilahduttaa se, että nykyään moni on valmis miettimään, mitä se tarkoittaisi omissa

on tavallinen, keskivertosuomalainen metsänomistaja. -

nen FSC:hen tuo siihen verrattuna mitään dramaattisen suuria muutoksia.

”FSC:n viiden prosentin suojeluvaade on ihan turhaan -

tiksi. Vaatimuksissa on kuitenkin aivan yhtä vahvasti sanottuna myös se, että metsiä tulee käyttää ja hoitaa”, Kuusisto huomauttaa.

Ä

• Ota yhteys omaan metsä-asiakasvastaavaasi tai yh-teyshenkilöön, jonka löydät metsamaailma.fi-sivustolta tai soittamalla UPM:n vaihtee-seen. Voit asioida asuinpaik-kakunnallasi tai jos metsäsi ovat kauempana, niiden sijaintipaikkakunnalla.

• UPM:n yhteyshenkilö kartoit-taa kanssasi lähtötilanteen ja omat tavoitteesi sekä kertoo, mitä FSC-ryhmään liittyminen sinun metsissäsi tarkoittaisi.

Jos sinulla on jo metsäsuun-nitelma, käytte yhdessä läpi, millaista päivityksiä se vaatisi.

• Aloitusauditoinnissa käy-dään läpi FSC-standardin ehdot ja peilataan niitä omaan metsään. Kun lähtö-tilanne on käyty huolellisesti läpi, allekirjoitetaan 5-vuoti-nen sopimus UPM:n FSC-ryh-mäsertifikaattiin liittymisestä.

• Metsäsuunnitelma päivite-tään FSC-kriteerien mu-

kaisesti vuoden kuluessa liittymisestä eli sertifioidulle metsälle tehdään vastuulliset, taloudellisesti tuottavat hoito- ja hakkuuehdotukset sekä rajataan suojelu- ja erityis-kohteet sertifiointikriteerien mukaisesti. UPM ylläpitää metsäsuunnitelmaa sopimuk-sen voimassa ollessa.

• Liittyminen FSC-ryhmäsertifi-kaattiin perustuu vapaaehtoi-suuteen.

Metsänomistaja voi halutessaan pitää molemmat ser-

poissulkevia.Heikkilä korostaa, että moni metsänomistaja haluaa-

takaa sen, että tällaisille kohteille saadaan metsäsuunni-telmaan suojelumerkintä.

”Kun ensin on miettinyt tarkkaan, mitä jätetään käy-tön ulkopuolelle, on myös helpompi päättää hakkuista siellä missä se on metsätaloudellisesti järkevin ratkai-su. Avohakkuut kun voivat olla myös tunnekysymys”, Heikkilä sanoo.

Käy katsomassa FSC-aiheisia videoita www.youtube.com/upmmetsa

KATSO VIDEO

UPM:N FSC-RYHMÄSERTIFIKAATTI – NÄIN PÄÄSET ALKUUN

LAKI & ASIANTUNTIJA


Kuolinpesän metsänomistus siirrettiin yhdelle perilliselle

LAU

RA VESA

HEIKKI KALVILA

LakipalvelupäällikköUPM Metsä

ENSIN PERINNÖNJAKO SITTEN KIINTEISTÖKAUPPA – OIKEUSKÄYTÄNTÖ OHJASI VALITTUJA TOIMIA

SISARUKSET OTTO JA MAIJA olivat heidän isänsä kuolemasta, vuodesta 2002, lähtien kuolinpesän osakkaina harjoittaneet metsätaloutta kuolinpesän lukuun kuolinpesän 70 hehtaarin metsätilalla. Viime vuonna Otto ja Maija päättivät tehdä perinnönjaon ja lopettaa metsätilan yhteisomistuksen. Muut kuolin-pesän varat olivat jaettu jo aiemmin. Maijan ja Oton isä oli perinyt tilan 1970-luvulla.

ENSISIJAISESTI OTTO OLI kiinnostunut saamaan tilan nimiinsä. Toisena vaihtoehtona oli myös tilan myynti vapaille markkinoille. Metsätilan arvostuk-sen pohjaksi laadittiin UPM:n järjestelmässä yllä-pidetyistä metsäsuunnitelmatiedoista arviolaskelma metsämaan arvosta summa-arvomenetelmällä, johon otettiin näkemystä myös tuottoarvomenetelmällä. Näin metsätilan arvoksi arvioitiin 220 000 euroa. Hintanäkemyksen muodostuttua sisarukset päätyivät järjestelyyn, jossa perinnönjaon jälkeen Maija myy metsätilan puoliosuutensa veljelleen Otolle 100 000 eurolla – siis pienellä alennuksella. (Alennus ei johda ostajalle lahjaverotukseen, kun kauppahinta on enem-män kuin kolme neljännestä käyvästä hinnasta.)

JÄRJESTELY TOTEUTETTIIN TEKEMÄLLÄ ensin sopimus perinnönjaosta, jossa Otto ja Maija saivat omistukseensa puolisosuudet (½ ja ½) kuolinpesään kuuluneesta metsätilasta perintöosuuksiaan vastaa-vasti. Tämän jälkeen samana päivänä Maija myi perinnönjaossa saamansa metsätilan puolisosuuden veljelleen 100 000 eurolla. Kauppahinnan maksua varten Otto oli ottanut pankista lainaa ja metsätila saatiin suunnitellusti yksin Oton omistukseen.

METSÄKIINTEISTÖN MÄÄRÄOSAN (½) kauppahin-nasta Otto maksoi varainsiirtoveroa neljä prosenttia,

eli 4 000 euroa. Metsästä maksetun kauppahinnan (100 000 €) ja varainsiirtoveron (4 000 €), yhteensä 104 000 euroa, perusteella metsävähennyspohjaa Otolle muodostui (0,6 x 104 000 €) 62 400 euroa.

TULOVEROLAIN 48 §:N 1. momentin 3. kohdan mukaan luovutusvoitto on verovapaa, jos verovelvollinen luovuttaa harjoittamaansa maatalouteen tai metsätalouteen kuuluvaa kiinteää omaisuutta ja saajana on joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa hänen lapsensa tai tämän rintaperillinen taikka hänen sisarensa, veljensä, sisarpuolensa tai veli-puolensa ja jos omaisuus on ollut yhteensä yli 10 vuotta verovelvollisen tai hänen ja sellaisen henkilön omistuk-sessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti.

HALLITUN VEROTUKSEN KANNALTA toteutettuun menet-telytapaan; ensin perinnönjako ja sitten samana päivänä kiinteistökauppa, päädyttiin verotusta koskevan oikeuskäy-tännön myötä. Maijan tapauksessa metsä taloutta harjoi-tettiin kuolinpesänä, joka on osakkaistaan erillinen verovelvollinen, ja perinnönjaon jälkeen Maija myi metsätilan puoliosuuden veljelleen. Tähän Maijan tekemään metsäkiinteistön määrä-osan myyntiin soveltui korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisu KHO: 2010:24, jossa vastaavassa tapauksessa korkein hallinto-oikeus katsoi, että kuolinpesän lukuun harjoitettu metsätalous katsotaan myös osakkaan harjoittamaksi toiminnaksi. Näin ollen edellä mainitun tulovero lain säännöksen mukaista luovutusvoiton verovapautta sovellettiin Maijan saa-maan luovutusvoittoon, koska 1) luovu-tuksen kohteena oli perinnönjaon jälkeen met-säkiinteistön määräosa, 2) Maija oli kuolin pesän osakkaana harjoittanut metsätaloutta TVL 48.1 §:n 3 kohdan edellyttämällä tavalla 3) ostajana oli Maijan veli ja 4) myydyn omaisuuden yli 10 vuoden omistusaikavaatimus täyttyi. Myös metsätilan määräosan ostajan oikeus metsävähennykseen oli valitussa menettelytavassa selvä.

SHU

TTERSTOC

K

OPERAATIOSUUNNITTELIJA ON VARSINAINEN PROJEKTINHALLINNAN VELHO,

JOKA PITÄÄ HYPPYSISSÄÄN LOGISTIIKKAKETJUA METSÄSTÄ TEHTAALLE.

KETJU HYPPYSISSÄ

OPERAATIOSUUNNITTELIJA Tommi Pihlajan työhuoneen seinällä on iso kartta Päijät-Hämeen alueesta ja siinä merkinnät kaikista UPM:n metsistä. Seinällä on myös kaavioita kuljetusten reiteistä sekä lehtileike, jonka otsikko julistaa Hakkuualueen eksotiikkaa.

Operaatiosuunnittelijan keskeinen työväline on kuitenkin tietokone ja sen ohjelmat. Hän toimii linkkinä UPM:n tehtaiden ja puunkorjuu- sekä kuljetusyrittäjien välillä. Ilman digitaa-lisia välineitä ja reaaliaikaisuutta työ olisi hankalaa.

Kun esimerkiksi Pelloksen vaneriteh-das tilaa sorvitukkia, tieto välittyy kor-juita hoitaville yrittäjille. He katkovat ja siirtävät tukit tienvarteen, josta kuljetusyritykset vievät ne tehtaalle.

”Tehtaille menee puita laajalta alueelta. Operaatiotiimin ja puun-korjuu- sekä kuljetusyrittäjien välisen yhteistyön on toimittava hyvin.”

Pihlaja kertoo, että hyvä yhteistyö perustuu vankkaan luottamukseen. Kun jostakin sovitaan, sen mukaan toimitaan. Jos jotakin yllättävää tapahtuu, siitä kerrotaan eteenpäin välittömästi.

Sujuvaan ja luottamukseen perus-tuvaan yhteistyöhön kuuluvat myös yhteinen reaaliaikainen tieto. Hak-kuu- ja ajokoneisiin menee sähköises-ti leimikkokohtaiset tiedot. Hakkuu-koneenkuljettaja lähettää päivittäin tiedot katkotuista puista tietojärjes-telmään. Metsätraktorin kuljettaja syöttää puolestaan tiedot varastopis-teelle ajamistaan kuormista, jolloin

puutavara-autojen kuljettajat näkevät varaston tilanteen.

Pihlaja tekee myös kuljetusyritysten viikoittaiset kuljetusohjelmat. Kuljetus-matkat optimoidaan ja puut pyritään ohjaamaan lähimmälle tehtaalle. Kor-juuyrittäjät saavat tietoonsa korjuutar-peet noin kuukaudeksi eteenpäin.

”Puu pyritään saamaan tehtaalle mahdollisimman tuoreena, sillä mitä tuoreempaa se on, sen parempi on sen jalostusarvo.”

Operaatiosuunnittelijan työhön kuuluu myös laadunvalvontaa. Aina-kin päivä viikosta menee maastossa tai tehtaalla. Maastopäivinä yrittäjiä tavatessa ei ole lainkaan pahitteeksi, että metsätalousinsinöörin koulutuk-sen hankkinut Pihlaja ehti nuorempa-na ajaa itsekin metsäkoneita.

TEKSTI: KIRSI RIIPINEN | KUVA: JUNNU LUSA


METSÄSTÄ TEHTAALLE

”OHJAAN PUUNKOR-JUU- JA KULJETUSYRITTÄ-JIEN TOIMINTAA SITEN, ETTÄ TEHTAAT SAAVAT TILAAMANSA PUUT JA YRITTÄJIEN TAVOITTEET TOTEUTUVAT.”

TOMMI PIHLAJA


Ohjaa puunkorjuu- ja kuljetus-yrittäjien toimintaa määrä- ja laatutavoitteilla.

Pitää yhteyttä paikallisiin metsä-asiakasvastaaviin sekä metsä-asiantuntijoihin, jotka puolestaan ovat yhteydessä maanomistajiin.

Valvoo toiminnan ja puutavaran laatua.

1

2

3

Operaatiosuunnittelija

Päädyin sattumien kautta opiskelemaan monitoimi-koneenkuljettajaksi. Muutaman työvuoden jälkeen oli luontevaa siirtyä jatko-opiskelemaan nykyiseen ammattiini, operaatio suunnittelijaksi.

UPM METSÄ

Metsä rikastuttaa elämääsiMetsän monet käyttötarpeet ja metsänhoito kohtaavat Suomessa luontaisesti. Metsäsertifiointi on tällä hetkellä vahvin tapa osoittaa kansainvälisesti, että meillä Suomessa kasvanut puu on vastuullisesti tuotettua.

Sertifioimalla metsäsi pystymme osoittamaan puun vastuullisen alkuperän ja siten takaamaan puun menekin kansainvälisille markkinoille valmistettavien tuotteiden raaka-aineena.

Hyvin hoidettu metsä rikastuttaa elämää. Asioimalla kanssamme varmistat, että myös jälkipolvet nauttivat vastuullisista valinnoista ja metsäsi tuotosta.

www.metsämaailma.fi

Ota yhteyttä ja kysy lisää

Metsäpalvelukeskus0204 16 5100Avoinna arkisin klo 8–20 ja lauantaisin klo 9–[email protected]

UPM_Metsä_Metsä_lehden_ilmoitus_215x297_160831.indd 1 31/08/16 14:36

muuttaako digitalisaatio metsÄalan? · 2017. 2. 20. · 34 operaatiosuunnittelija...

Documents