naapurina voimala

naapurina

4 Tunnelma TiivisTyy laivasillan raiTilla

6 TuulimyllyT TulevaT TesTikäyTTöön

14 sinusTako sähkökauppias?

Mitä yhdellä kilowattitunnilla saa

1 | 2011

liiTe: loviisan ydinvoimalan Turvallisuus

2 Naapurina voimala

3 4

8

13

14

16

skeiTTiparkki

ajankohTaisTaLaivasillan valot, Tuulimyllyt testikäyttöön, Hyvä vuosi 2010, Koulutussimulaattori rakenteilla, Musiikki soi LWT-päivillä, Testaa, oletko vihernaama

ydinjengiä Hästholmenin työmatkalaiset kertovat

yhTeiskunTavasTuu Arashi näkyy Loviisassa

energia ja kuluTTaja Älykäs sähköverkko

miTä kilowaTTiTunnilla saa

Naapurina voimala on Fortumin Loviisan voimalaitoksen naapurilehti, joka jaetaan lähialueen koteihin.

Päätoimittaja: Peter Tuominen, [email protected]: Fortum, Loviisan voimalaitosAtomitie 700, PL 23, 07901 Loviisa, vaihde: 010 4511www.fortum.fi

Toimitus: peak press & productions oyLaivurinkatu 2, 07920 Loviisa, puh: 019 535 552www.peakpress.netToimituspäällikkö: Seppo IisaloAD: Milla Ketolainen Graafinen suunnittelu: Sanna NylénToimittajat: Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Paula Launonen Kannen kuva: Arto WiikariKuvaajat ja kuvittajat: Päivi Ahvonen, Susa Heiska, Sanna Nylén, Jukka Salminen ja Arto WiikariPainopaikka: Art-Print

| SiSältö |

naapurina

| PääkirjoituS |

4Ku

vA: P

ÄIvI

AH

voNe

N

Viimeisten viikkojen aikana olemme järkyttyneinä seuranneet Japania koh-

danneen maanjäristyksen ja sitä seuranneen valtavan hyökyaallon aiheutta-

maa mittaamatonta inhimillistä kärsimystä. Luonnonmullistus on vaatinut

arviolta 27 000 ihmisen hengen, vaurioittanut laajasti maan infrastruktuu-

ria ja aiheuttanut mittaamattomia taloudellisia vahinkoja. Fukushiman ydin-

voimalaitoksen vaurioitumisesta aiheutuneet säteilypäästöt ja niiden aiheut-

tama uhka ihmisten terveydelle ja luonnolle lisäävät onnettomuuden vaka-

vuutta. Voimme vain toivoa, että ponnistelut tilanteen hallintaan saamisek-

si onnistuvat.

Fukushiman onnettomuus koskettaa Fortumia läheisesti. Olemme aina pi-

täneet turvallisuutta ensisijaisena toimintaamme ohjaavana tekijänä. Lovii-

san voimalaitoksella turvallisuutta on parannettu pitkäjänteisesti. Olemme

voimalaitoksen koko käyttöhistorian ajan tehneet työtä onnettomuusriskien

ja mahdollisten seurausten minimoimiseksi. Olemme myös tehneet laitos-

muutoksia, joiden ansiosta vakavia reaktorionnettomuuksia pystytään hallit-

semaan huomattavasti paremmin kuin alun perin oli suunniteltu. Tämän leh-

den liitteessä kerrotaan, miten turvallisuutta hallitaan Loviisan voimalaitok-

sella ja miten on varauduttu erilaisiin poikkeustilanteisiin.

Annamme kaiken tukemme viranomaisten uusille turvallisuusarvioinneil-

le ja toivotamme turvallisuutta parantavat viranomaisaloitteet tervetulleik-

si. Kansainvälisten tiukkojen normien käyttäminen ydinvoimalaitosten tur-

vallisuuden arvioinneissa on oikein.

Tässä vaiheessa on vielä liian aikaista arvi-

oida millaisia vaikutuksia Fukushiman onnet-

tomuudella on ydinvoiman tulevaisuudelle.

Meidän on ensin saatava perusteellinen selvi-

tys siitä, mitä kaikkea tapahtui ja miten ydin-

voimalaitos oli suunniteltu kestämään tällai-

sia tapahtumia. Lisäksi meidän on hyvä odot-

taa käynnistyvien turvallisuustarkastelujen

tuloksia.

Loviisan voimalaitoksessa tehdään tinki-

mättömästi työtä turvallisuuden kehittämi-

seksi niin, että Loviisa säilyy eri turvallisuus-

mittareilla mitattuna parhaiden ydinvoima-

laitosten joukossa. Turvallisuutta kaikissa asioissa priorisoiva ammattitai-

toinen ja osaava henkilökuntamme tekee tässä parhaansa.

Peter Tuominen

Edunvalvontapäällikkö

Japanin ydinvoimalaitosonnettomuus koskettaa Fortumia

Naapurina voimala 3

naapuruus

Naapurina voimala 3

miTen Tehdä kick-flip Tai ollie?

hiki virtaa ja laudat kolisevat naapu-

rissa. kuluu tunti, kuluu toinen, mutta

13-vuotias poika jatkaa harjoittelua.

sinnikkäästi kerta toisensa jälkeen hän

nousee takaisin laudalle ja yrittää uudes-

taan. lopulta vanhempi poika tulee apuun,

antaa pari vinkkiä, näyttää mitä kokeilla,

ja taputtaa rohkaisevasti olalle.

juomatauko ja jakoavainvirnistys. kenel-

täkään puistossa ei jäänyt huomaamatta,

että vihdoin kaveri sai tempun kasaan. vih-

kiytyneelle se ei ehkä olisi kovin kummoinen

tehdä, mutta vähemmän harrastaneelle sitäkin

suurempi edistysaskel.

loviisan leijonien yhteistyössä fortumin, loviisan

kaupungin ja paikallisten yritysten kanssa syntynyt

skeittipuisto on kädenojennus nuorisolle. skeittaus on

hyvä liikuntaharrastus, ja puistossa kohtaavat kaikenikäiset

nuoret. lautaileville tytöille olisi kysyntää.

TeKSTI: PÄIvI AHvoNeN | KuvA: ARTo WIIKARI

4 Naapurina voimala

ajankohtaista

Tunnelma tiivistyy

Nyt loviisalaiset voivat

nauttia Laivasillan raitis-

ta pimeälläkin. Aiemmin

pimentoon jääneet koh-

teet, kuten Onni-hinaaja

ja sektoriloistomajakka,

tuovat maisemaan valon ja

varjon vaihtelua.

TeKSTI: SePPo IISALo | KuvAT: ARTo WIIKARI

VAlAisTun Väylän PiTuus on lähes 900 metriä ulottuen Laivasillalta kau-pungin keskustan tuntumaan liikunta-hallin kulmille. Mahonginväriset, kartio-puusta valmistetut valaisinpylväät on sijoitettu 27–30 metrin välein raitille.

valosuunnittelija Antti Hiltusen mu-kaan valaisimet valittiin ympäristöön

soveltuvan arkkitehtonisen muodon ja hyvän heijastintekniikan perusteella. väriltään ne ovat grafiitin harmaita, sa-moin kuin pylvään alaosa.

– Pylväsvalaisimet on varustettu 35 W monimetallilampuilla, joiden erinomainen värintoisto takaa luonnol-lisena toistuvat värit. Näkömukavuus

lampputehoon perustuva energiansäästö laivasillalla

lampputeho keskimääräinen valaisinetäisyys 300 m teho yhteensä

/ 300 m

Vanha valaistus 125 W 20 m 15 kpl 1875 W

uusi valaistus 35 W 28 m 11 kpl 385 W

Laivasillan raitilla

Naapurina voimala 5

I mörker ser jag inga spårLjuset visar var vägen går

I mörker är jag skyggLjuset gör mig trygg

Ljuset har vunnitOch mörkret försvunnit

Ove Grönqvist, Lovisa

Mistä mie sähkövalon saisin?Veetkö virrasta vetäisin, vuokset

viimeiset valjastaisin?Vaiko viien virstan päästä puut

korpilometsistä kokoisin?Turvettako tulistaisin, virvatulet

viettelisin?Auringostako ammentaisin, vai

tuulelle tupia tekisin?Kaasujako kaitsisin, suhnuja

sytyttelisin?Ytimistäkö yrittäisin, atomeja

aukaisisin?Ka, johtimista juoksuttaisin,

töpselistä taikoisin!

Arto Henriksson, Loviisa

valovaalit on konsepti, jonka Fortum toteut-taa vuosittain 1-2 paikkakunnalla yhteistyössä kaupungin tai kunnan kanssa. Aiempia kohteita ovat olleet Tukholma, espoo ja Joensuu.

valaisut toteutetaan kestävän kehityksen pe-riaatteiden mukaan.

Loviisassa kaupunkilaiset saivat kevään 2010 valovaaleissa päättää, mikä kohde heidän mie-lestään kipeimmin kaipaisi valaisua. vaaleissa annettiin kaikkiaan 16 900 ääntä, ja kaupunkilai-set äänestivät voittajaksi Laivasillan kävelyreitin.

Fortum on rahoittanut valaistuksen suunnitte-lun ja toteuttamisen, Loviisan kaupunki puoles-taan huolehtii valaistuksen ylläpidosta.

valosuunnittelusta vastasi vALoA Design oy ja urakoitsijana toimi eltel oy.

Näyttävät avajaiset pidettiin maaliskuun 8.

päivänä.Alun perin valaistuksen oli määrä valmistua jo

vuoden 2010 lopulla. Perustyöt saatiinkin hyvis-sä ajoin valmiiksi, mutta lopullinen silaus siirtyi valaisimien maahantuontiongelmien takia.

– valaisimien toimituksen piti kestää 5 viik-koa, mutta se kestikin neljä kuukautta, Juha Petroff eltel oy:stä kertoi.

Runosuoni syKKi

ohikulkijoiden iloksi pylväisiin on kaiverrettu 12 valoaiheista runoa.

Yhteensä kilpailuun lähetettiin yli 130 valo-voimaista ajatusta ja runoa, joista arvon raati – kirjailija Daniel Katz, kirjastotoimen päällikkö Jenny olsson-Korsu ja voimalaitoksen johtaja satu Katajala – valitsi parhaat.

lisääntyy ja pienempikin valon määrä tuntuu riittävältä.

EnERGiAA sääsTäEn

Pienitehoisen lampun ja korkealaatuisen heijastintekniikan ansiosta pylväsväli on voitu kasvattaa lähes 30 metriin niin, et-tä katvealueita ei pääse syntymään.

valaisinten pieni energiankulutus ja suhteellisen pitkä pylväsväli yhdessä muodostavat merkittävän energian-säästön, jos sitä verrataan esimerkiksi Laivasillan toisella puolella olevaan van-haan valaistukseen, jossa lampputeho on 125 W ja pylväsväli noin 20 metriä.

– Jos valaisu olisi toteutettu alueella

nyt olevilla vanhoilla lampuilla ja samal-la pylväsvälillä, energiaa kuluisi 80 pro-senttia enemmän kuin uudella valaisul-la, projektivastaava Minna Kalavainen Fortumilta kertoo.

TuRVAllisuuTTA JA TunnElMAA

Laivasillan Merenkulkumuseon lähei-syydessä lähes satavuotias onni-hinaaja on saanut sävähdyttävän merensinisen valaistuksen, jota rannan tuntumassa seisova sektoriloistomajakka ja kohde-valaistu iso koivu täydentävät.

Loviisalaisten talkootyönä joitakin vuosia sitten lähiluonnon kivistä raken-tama 12-kehäinen labyrinttikuvio eli

jatulintarha on vielä lumen peitossa. Se valaistaan heti, kun maa on sulanut.

valaistussuunnittelija Antti Hiltunen iloitsee siitä, että aiemmin pimentoon jääneet kohteet erottuvat ympäristöstä.

– Henkilökohtaisesti kiinnostuin ko-vasti jatulintarhasta, paitsi sen käyttö-mahdollisuuksista pimeän aikaan myös sen mielenkiintoisesta muodosta ja teosmaisuudesta. Toinen kiehtova koh-de oli onni-hinaaja, joka motivoi myös museokohteena tai veistoksena. emme halunneet vain yleisvalaista sitä, vaan toteuttaa valaistuksen niin että alkupe-räinen henki, tietty fantastisuus – jopa teatterimaisuus – säilyisi. •

Loviisalaisten valinta

6 Naapurina voimala

ajankohtaistaTeKSTI: SePPo IISALo

Testaa oletko vihernaama

osaatko tehdä ympäristön kannalta vastuullisia valintoja? Tekemällä oletko vihernaama -testin voit löytää oman ekopersoonallisuutesi.www.fortum.fi Tiesitkö energia -osiossa paljon muuta-kin hyötytietoa.

Musiikki soi LWT-päivillä

Itäisen uudenmaan suurimmaksi yleisömagnee-tiksi noussut Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma avaa 27.-28. elokuuta historiallisten loviisalais-kotien ovet ja puutarhat jo seitsemännen kerran.

– Tänä vuonna Loviisan Sibelius-päivät osuvat poikkeuksellisesti samaan ajankohtaan, ja sen kunniaksi soivat myös Loviisan Wanhat Talot, projektipäällikkö Ann-Britt Felin-Aalto kertoo.

Tapahtuma tarjoaa lisäksi perinne- ja korjaus-rakentamiseen keskittyvän asiantuntijaseminaarin sekä alan työnäytöksiä. Suosittu lähi- ja luomuruu-an ITu-tori laajenee entisestään ja esittelee alan tunnettuja kokkeja herkkuineen. www.loviisanwanhattalot.fi

vuosihuollot onnistuivat

Loviisan voimalaitoksen ykkösyk-siköllä toteutettiin vuonna 2010 lyhyt ja kakkosyksiköllä kahdek-san vuoden välein tehtävä laaja vuosihuolto. Molemmat vuosi-huollot sujuivat suunnitellusti ja laadittujen aikataulujen mukaan. Ykkösyksikön vuosihuolto kesti 26 vuorokautta ja kakkosyksikön tarkastusvuosihuolto 40 vuoro-kautta.

pohjoismaiden huippua

Fortum on valittu pohjoismaiseen Carbon Disclosure Leadership -indeksiin yhtenä kahdestakymmenestä yrityksestä, joilla on arvioijien mukaan kaikkein ammattimaisin lähestymistapa ilmastoasioiden hallintaan. Laaja ja läpinäkyvä kasvihuonepäästöjen ra-portointi, ilmastoriskien ja -mahdollisuuksi-en syvällinen tuntemus sekä ilmastoasioiden onnistunut liittäminen osaksi liiketoimin-tastrategiaa olivat tekijöitä, jotka vakuuttivat arvioijat Fortumin toimista ilmastonmuutok-sen hillinnässä.

Tuulimyllyille vauhtia Fortumin tuulivoiman testipuisto etenee. Lo-viisan kaupunginhallitus hyväksyi hankkeen tammikuussa.

Loviisan ydinvoimalaitoksen läheisyydessä sijaitsevalle Björnvikin alueelle suunnitellaan kahta tai kolmea tuulivoimalaa. Yhden tuuli-voimalan teho tulee olemaan 2-5 megawattia. Hanketta pienennettiin alkuperäisistä suun-nitelmista, jotta saatiin riittävä suojaetäisyys alueen loma-asuntoihin ja voimalinjoihin.

Tuulivoimahanke etenee kaavoituksella ja ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeen sel-vittämisellä. Loviisan ydinvoimalaitoksen an-siosta alueen tuuliolosuhteet tunnetaan niin hyvin, ettei normaalisti tuulivoimahankkeisiin liittyvää vähintään vuoden tuulimittausjaksoa tarvita.

– Loviisassa oleva valmis infrastruktuuri ja yksimieliset myönteiset poliittiset päätökset mahdollistavat pienen testipuiston rakenta-misen. Puistolla saadaan arvokasta kokemusta uusista ratkaisuista, jotka voivat olla esimer-kiksi uusia tuulivoimalaitosmalleja, kertoo hankkeesta vastaava tuulivoimapäällikkö Jouni Tolonen Fortumista.

Tuulivoimaloiden arvioidaan olevan käytös-sä vuonna 2013.

KuvA

: SH

uTTe

RSTo

CK

KuvA

: SuS

A H

eISK

A

Naapurina voimala 7

Uusi koulutussimulaattori rakenteillaLoviisan voimalaitokselle ollaan rakentamassa uutta kou-lutussimulaattoria.

– uuden simulaattorin rakentamiseen on päädytty, koska voimalaitoksella käynnissä olevan automaatiouu-distusprojektin edetessä koulutussimulaattorin käyttötar-ve lisääntyy merkittävästi, kertoo järjestelmäasiantuntija Esa Maikkola.

Automaatiouudistuksen seuraavissa vaiheissa voima-laitoksen valvomot ja automaatiojärjestelmät uudistetaan perusteellisesti.

– viranomaisvaatimusten mukaisesti ydinvoimalaitok-sen ohjaajille on annettava koulutusta laitosidenttisellä, täysimittakaavaisella koulutussimulaattorilla, joka vastaa tarkasti voimalaitosta niin valvomotoimintojen kuin simu-lointimallin käyttäytymisen osalta.

Lisäksi valvomomuutosten ja voimalaitoksen hallintaan tarvittavan ohjeiston toimivuus on varmistettava etukä-teen simulaattoriympäristössä tehtävin testein.

– Koska automaatiouudistusprojektin tuomat muutok-set toteutetaan voimalaitoksen ykkös- ja kakkosyksiköillä eri vuosina, tarvitaan yhtäaikaisesti kaksi erilaista koulu-tussimulaattoria, Maikkola toteaa.

uuden simulaattorin ensimmäinen, hieman täysimit-takaavaista koulutussimulaattoria suppeampi versio on määrä ottaa käyttöön lokakuussa 2011. Täysimittakaa-vainen koulutussimulaattori on käytettävissä noin vuosi ennen automaatiouudistuksen seuraavan vaiheen muu-tosten käyttöönottoa voimalaitoksen ykkösyksiköllä. nykyinen, vastikään 30 vuotta täyttänyt koulutussimulaat-

tori säilyy käytössä uuden simulaattorin rinnalla.

rakennus uutta koulutussimulaattoria varten valmistui häst-holmenin saarelle helmikuussa 2011. asennusten on suunnitel-tu käynnistyvän kesäkuussa 2011.

voimalaitoksen yhteydessä noin 110 metrin syvyydessä sijait-sevan matala- ja keskiktiivisten jätteiden loppusijoitustilan laa-jennustyö käynnistyi loppukesästä 2010. Laajennuksella lisätään huol-tojätteen välivarastointimahdollisuuk-sia. Laajennustyö kestää noin vuoden ja louhittavan alueen tilavuus on noin 15 000 m3.

7,7 terawattituntia

Vuonna 2010 Fortumin Loviisan voimalaitoksella

tuotettiin sähköä

91,1% oli kansainvälisesti

huippuluokkaa.

Käytettävyyttä kuvaava käyttökerroin

HAvAINNeKuvA: ARKKITeHTIToIMISTo HovI & NIKKI oY

KuvA

: ART

o W

IIKAR

I

suunniTelTu laajennus

Pääporras

Hissi- ja porraskuilu

Ajotunneli maan pinnalle

valvonta- ja huoltotilat

Poistoilmakuilu

Yhdystunneli

Huoltojätteen tilat

Kiinteytetyn jätteen tila

+ 12 m

- 110 m

- 112 m

+ 4 m

kallioluolan laajennus eteni

8 Naapurina voimala

| ydinjengiä |

Naapurina voimala 9

TeKSTI: ReIJA KoKKoLA | KuvAT: ARTo WIIKARI

YKSIN AuToSSA TuLee KYLLÄ LAuLeTuKSI, JA LuJAA.PIRJo LINKINeN, LABoRANTTI, KoTIPAIKKA PYHTÄÄ

TAlVinEn AAMu PyHTäällä on pimeä. Räntää tulee

taivaan täydeltä ja tie on muuttumassa jäisen liuk-

kaaksi lämpötilan laskiessa alle nollan. Pyhtääläinen

Pirjo Linkinen sulkee talonsa oven kello kuusi aa-

mulla. Kun hän sanoo koirilleen Kassulle ja Fional-

le heiheit, ne vingahtavat vastaukseksi, mutta jäävät

rauhallisesti lepäilemään sohvalle. Autoradiosta tu-

lee YleX:n aamuohjelmaa.

– Mieheni on ajanut tällä viimeksi. Itse kuuntelen

aina Novaa tai Suomipoppia, hän sanoo ja kääntää

kanavaa.

Radio on työmatkoilla aina auki. Yksin ajaessaan

Pirjo Linkinen vääntää nupit kaakkoon, kun radiosta

tulee hyvä kappale.

– En ole hyvä laulamaan, mutta autossa tulee kyllä

lauletuksi. Ja lujaa, hän hymyilee.

TyöAsioiTA Ei JuuRi MiETiTä

Radio on auki taustaäänenä. Tunnelma autossa on

aamutuimaan rauhallinen. Työasioita ei juurikaan

mietitä. Mutta on ihan mukavaa kuitenkin jutella nii-

tä näitä, mikäli haluaa.

– Joskus ollaan ihan hiljaa, välillä taas jutellaan.

Pirjo Linkinen on käynyt töissä Fortumilla Loviisassa

jo parikymmentä vuotta. Työmatka ei tunnu pitkältä.

– Kesäisin puoli tuntia, talvella vähän enemmän.

Tuntuu ihan hassulta, kun joku päivittelee työmat-

kani pituutta. Mielestäni tämä ei ole matka eikä mi-

on kuumaMoni Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen työntekijöistä tulee Häst-

holmeniin pitkienkin matkojen takaa. Musiikki, äänikirjat, opiskelu ja

juttelu kimppakyytiläisten kanssa siivittävät matkantekoa.

Moottoritie

>>

Fortumin ydinvoimalaitos työl-

listää runsaan 300 loviisalaisen

lisäksi noin 200 työntekijää,

joiden kotipaikka on jokin muu

kuin Loviisa.

voimalaitoksen työllistävä vaikutus näkyy selvästi muun muassa Kotkassa, Pyhtäällä, Kouvolassa, Porvoossa ja Haminassa.

Pelkästään Kotkasta Loviisan voimalaitokselle pende-löi yli 70 henkilöä ja Kouvolastakin 30.

vuosihuollon aikaan loppukesästä alkusyksyyn työn-tekijämäärä lisääntyy rajusti. Pelkästään viime vuonna vuosihuoltoon osallistui 500 fortumlaisen lisäksi noin 900 kunnossapidon ja tarkastusalan ammattilaista yli 90 muusta yrityksestä.

erityisesti Kymenlaakson näkökulmasta Loviisa muo-dostaa luontevan työssäkäyntialueen.

Jos Hästholmenin saarelle ryhdytään rakentamaan korvaavaa ydinvoimakapasiteettia Loviisa 1:lle ja Loviisa 2:lle, Loviisassa työssäkäyvien määrä kasvaisi nopeasti tuhansiin.

Fortum arvioi pari vuotta sitten, että Loviisa 3-in-vestointien myötä töitä syntyisi suoraan noin 13 400 henkilötyövuoden verran ja välillisesti 7 500 henkilö-työvuotta.

Kokonaisuudessaan investoinnin vaikutus Suomessa olisi toteutuessaan noin 21 000 henkilötyövuotta.

Kaikki tiet johtavat Hästholmeniin

TeKSTI: SePPo IISALo | KARTTA: JuKKA SALMINeN JA SANNA NYLéN

BuSSIPYSÄKILLÄ oLeN KYMMeNTÄ vAILLe KuuSI AAMuLLA.MARKuS BACKMAN, NoSTuRINKuLJeTTAJA,

KoTIPAIKKA KuNINKAANKYLÄ

10 Naapurina voimala

ew-wwwwa

Kouvola

Lahti

Helsinki

Espoo

Porvoo

Kotka

HaminaPyhtää

LOVIISA

Naapurina voimala 11

kään. Olen kotoisin Ruotsinpyhtäältä, jossa

opin jo nuorena heräämään varhain koulu-

bussin kyytiin.

linJA-AuTossA on TunnElMAA

Lähes samoihin aikoihin Pirjon kanssa val-

mistautuu matkaan Loviisan voimalaitok-

sella laitosmiehenä työskentelevä Markus

Backman. Hän herää kello 4.50 ja lähtee

koiran kanssa lenkille. Kesällä otettu koira

aikaisti heräämistä kymmenellä minuutilla.

– Ehdin aamuisin lenkittää koiran, lukea

lehden ja juoda kahvitkin. Muu perhe nuk-

kuu vielä siihen aikaan. Bussipysäkillä olen

kymmentä vaille kuusi.

Backman kulkee Loviisan Kuninkaanky-

lästä työpaikalleen kahdella bussilla. Kunin-

kaankylästä on matkaa Kouvolaan kuusi ki-

lometriä ja sieltä työpaikalle nelisenkym-

mentä kilometriä lisää. Backmanin mukaan

linja-autossa on tunnelmaa, vaikka hän on

yleensä ainut matkustaja. Vasta Ruotsinpyh-

täällä bussiin nousee pari muuta kyytiläistä.

– Juttelen kuskin kanssa säästä ja päi-

vänpolttavista uutisista. Yleltä kuunnellaan

usein kuuden uutiset.

sTARTTi VAnTAAlTA KEllo 6.30

Kun Markus Backman on taittanut matkaa

puolisen tuntia, vantaalainen Antti Kirssi

nousee ripeästi sängystä. Tarkalleen ottaen

Antin herätyskello soi klo 6.15. Hän käy pi-

kaisesti suihkussa ja hammaspesulla, nappaa

eväsleivät mukaansa ja starttaa kohti Lovii-

saa kello 6.30 Vantaan Kaivokselasta.

– Lähden ripeästi. Siten matkan kokonais-

aika ei tunnu liian pitkältä, Kirssi kertoo.

Selvitettyään pätkän kehä kolmosta hän

asettaa moottoritielle päästyään Audinsa va-

kionopeussäätimen päälle ja aloittaa aamu-

palan. Rokki soi iPodissa, kenties tänä aamu-

na Apulanta. Kirssi nimittäin soittaa kitaraa,

ja työmatkalla on mukavasti aikaa musiikin

kuunteluun.

Fortumin loviisan voimalaitoksen työntekijöiden kotipaikkakunnat

loviisa 305

Pyhtää 33

kouvola 30

Porvoo 23

Hamina 14

espoo 8

Helsinki 7

Vantaa 3

lapinjärvi 3

Myrskylä 3

kotipaikka muu 1) 15

1) Muun muassa Sipoo, Lohja, Lahti, Pori, Lappeenranta, Harjavalta

Lähde: Fortum oyj:n henkilötietojärjestelmä. Luvuissa ovat mukana Fortum Power and Heat oy:n

palveluksessa olevat työntekijät.

>>

>>

– moottoritien ansiosta työmatka kestää vain noin tunnin, vantaalta hästholmeniin ajava antti kirssi kertoo.

HIIHDÄN JoSKuS vIToSeN LeNKIN LovIISASSA.ANTTI KIRSSI, PRoSeSSITeKNIIKAN ASIANTuNTIJA,

KoTIPAIKKA vANTAAN KAIvoKSeLA


Kotoa Loviisaan ja sitten takaisinPirjo, Markus ja Antti lähtevät yleen-sä töistä suoraan kotiin. Markus saattaa piipahtaa kaupungille.

- Käyn ehkä kirjastossa ja kau-passa. vaimoni työskentelee Lovii-san keskustassa, joten joskus palaan kotiin hänen kyydissään.

Talvisin Antin autossa matkaa-vat myös sukset. urheilullinen mies hiihtää kilpaa.

- Hiihdän joskus työpäivän jälkeen vitosen lenkin Loviisassa. Muuten en yleensä pysähdy kaupungilla.

Pirjosta on oikeastaan mukavaa, että työasiat jäävät visusti Lovii-saan.

- Pyhtäällä en törmäile alvariinsa työkavereihin. Kaupassa käymme yleensä Kotkassa.

– Moottoritien ansiosta matka kestää vain

noin tunnin. Talvisin täytyy tosin ajaa välil-

lä tosi hiljaa, sillä aamulla tie voi olla huo-

nossa kunnossa. Pidän työmatkaa osana tä-

tä työtä, hän pohtii.

VAlPPAAnA RATissA

Tulit sitten Loviisaan idästä, lännestä tai

pohjoisesta, aika tien päällä vaatii valppaut-

ta. Alueella liikkuu hirviä ja peuroja.

Myös muut autoilijat on otettava huomi-

oon. Etenkin seiskatien kapeus ja vilkas idän-

liikenne huolestuttavat työmatkaajia. Pir-

jo Linkinen myöntää, että joskus on pelotta-

nut. Kun aikoinaan liikenne Venäjältä lisään-

tyi, sattui paljon sydäntä kylmääviä tilanteita.

– Vielä kymmenisen vuotta sitten autot

olivat huonoja, ja ajokulttuurikin oli mi-

tä oli. Työmatkan varrella saattoi olla muu-

tamakin venäläinen rekka ojassa. Nykyään

heillä on paremmat kalustot, onneksi.

Pirjo Linkinen on seurannut myös suo-

malaisten kollegojen ajotapoja. Ohittajia on

7-tiellä paljonkin.

– Ja sitten odotellaan voimalaitoksen por-

tilla peräkkäin sisään pääsyä.

Hän on huolissaan niistä voimalaitoksen

työntekijöistä, jotka saapuvat työpaikalleen

polkupyörillä.

– Atomitielle pitäisi saada kunnolliset le-

vennykset pyöräilijöille.

Helsinki-Loviisa väliä porhaltava Antti

Kirssi ei ole joutunut vaaratilanteisiin. Vaik-

ka rokki soi ja voileivät maistuvat, hän malt-

taa ajaa tilanteen ja kelien mukaan.

Bussissa matkaava Markus Backman ren-

toutuu turvallisessa kyydissä. Juteltuaan

kuskin kanssa hän paneutuu venäjän ja eng-

lannin kielen opintoihin. Ehkä välillä silmä-

luomet painuvat kiinni.

– Eikä tarvitse pakkasaamuina skraapata

auton ikkunoita.

yöVuoRolAinEn ui VAsTAViRTAAn

Ensimmäisenä portille ajaa Pirjo Linkinen,

noin kello 6.35. Sitten saapuu Markus Back-

man ja lopulta Antti Kirssi noin puoli kah-

deksan aikaan.

– Yövuorolaiset liikkuvat vastavirtaan.

Yleensä pahimmat ruuhkat ovat ohi seiska-

tiellä tuohon aikaan. •


TeKSTI JA KuvA: PÄIvI AHvoNeN

| yHteiSkuntaVaStuu |

rakennussuunnittelija ja valvoja

Veijo Tarhala on luotsannut

loviisalaisen judoseura arashin

toimintaa jo 15 vuotta. hän on

nähnyt monen lapsen vilpittömän

innon tatamilla ja kasvun menes-

tyneeksi judokaksi. arashi, joka

on myös nuori suomi -sinettiseu-

ra, tekee arvokasta nuorisotyötä.

Tatamilla oppii paitsi judoa myös

itsehillintää ja kunnioitusta toisia

kohtaan.

– meillä on vahva yhteishenki.

järjestämme leirejä ja kilpailuja,

ja saimme talkoovoimin remon-

toitua arashille oman treenisaliin.

yhteisössä on voimaa, fortumin

loviisan voimalaitoksella työs-

kentelevä veijo Tarhala sanoo.

näkyy Loviisassa

ARAsHi


TeKSTI: PAuLA LAuNoNeN KuvITuS: SHuTTeRSToCK JA SANNA NYLéN

| energia ja kuluttaja |

älyVERKKo kruunaa kuluttajan

Pian sähkönkäyttäjä seuraa kulutusta kännykällä, ostaa virtaa

silloin kun se on halvinta, ja myy omien aurinkopaneeleidensa

ylituotannon valtakunnan verkkoon.

säHKöMARKKinoiHin ERiKoisTunuT PöyRyn johta-

va konsultti Ossi Porri katsoo kristallipalloon. Siellä

hän näkee energiayhtiön ja asiakkaan tiiviin kump-

panuuden, joka perustuu uudenlaiseen sähköntuo-

tantoon ja -kulutukseen.

– Murroksen ytimessä on älykäs sähköverkko, jo-

ka mahdollistaa monimuotoisen, täsmäohjatun, luo-

tettavan ja turvallisen sähkönkäytön, hän tiivistää.

KAnnusTAA sääsTäMään

Älykkään verkon viritys Suomeen vauhdittui viime

syksynä, kun Fortum alkoi asentaa älykkäitä sähkö-

mittareita asiakkailleen. Valtakunnallisen tavoitteen

mukaan 80 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta

on etäluennan piirissä vuoden 2013 lopulla. Se tar-

koittaa sitä, että jo lähitulevaisuudessa jokainen säh-

kön ostaja voi seurata omaa kulutustaan lähes reaa-

liaikaisesti.

– Kotien mittarit keskustelevat verkon kanssa, ja

tuloksena syntyy internetiä muistuttava automaat-

tinen rakennelma, jossa tieto kulkee. Mittarin anta-

man datan perusteella voin esimerkiksi pestä pyy-

kit tai lämmittää saunan silloin, kun kilowattitunti

maksaa vähiten, Porri havainnollistaa.

Sähkönkäyttäjä saa eriteltyä tietoa kodin eri toi-

mintojen kulutuksesta. Säästökohteita on helppo et-

siä, kun tietää, miten vaikkapa lattialämmitys tai ul-

kovalaistus vaikuttavat kulutukseen.

HElPPoA TäsMäKuluTusTA

Energiantuottajien edunvalvoja Energiateollisuus

ennustaa, että lähivuosina kotien sähkölaitteiden

määrä kasvaa. Pihoille ja talleihin ilmestyvät muun

muassa sähköverkosta ladattavat autot.

Tulevaisuuden kodissa valaistus, kodinkoneet,

lämmitys, viihde-elektroniikka ja tietotekniikka seu-

rustelevat sekä sähköverkon kanssa että keskenään.

Kun kodin tietoverkko liittää kaikki laitteet toisiinsa,

kulutusta voidaan säätää huone- ja laitekohtaisesti.

– Automaatio voidaan säätää vaikkapa niin, et-

tä vesivaraajasta katkeaa virta aina niiksi tunneik-

si, kun uuni on päällä. Ja kun lähden parin viikon lo-

malle, kodista katkeaa kaikki turha sähkönkulutus,

esimerkiksi viihde-elektroniikan valmiustila, Porri

havainnollistaa.

säHKöyHTiö KAnTAA VAsTuun

Kuulostaa haasteelliselta. Pitääkö meidän kaikkien

suorittaa insinöörin tutkinto, jotta osaamme asua

älykkäissä kodeissamme?

kuninkaaksi

– Vaikka tekniikkaa tulee lisää, kuluttajan

elämä helpottuu. Se sähköyhtiö, jonka asia-

kas olet, hoitaa laitteet ja vastaa seurannas-

ta, Porri ennakoi.

Älykännykässään kuluttaja kuljettaa kodin

energiankulutustietoja kaikkialle, missä itse-

kin liikkuu.

– Älykäs sähköverkko tarkoittaa myös tur-

vallisuuden lisääntymistä. Sekä kodeissa että

verkossa tapahtuvat häiriöt saadaan heti tie-

toon, ja niitä päästään korjaamaan.

sinusTAKo säHKöKAuPPiAs?

Älykkäässä sähköverkossa energiaa tuottavat

perinteisten voimalaitosten lisäksi pienkulut-

tajat, liike-elämä ja teollisuus; kuluttajalla on

vuonna 2050 kotitalouksien laitteet kuluttavat sähköä 13–14 terawat-tituntia (nykyisin kotitalouksien laitekulutus on noin 11 terawattituntia vuodessa).

Kulutusta nostavat erityisesti sähköautojen yleistyminen sekä lii-kennemäärien kasvu.

Hajautettu, rakennuksiin integroituva sähköntuotanto yleistyy. Pie-nimuotoisessa tuotannossa hyödynnetään tuulta, aurinkoa ja haja-asutusalueilla myös bioenergiaa.

Älykkäiden sähköverkkojen myötä sähkön kysyntä joustaa tuotan-non mukaan. Autojen akkuja ladataan ja vesivaraajia lämmitetään silloin, kun sähköstä on ylitarjontaa tai alikysyntää eli sähkön ollessa edullisimmillaan.

Joustava sähkön kulutus perustuu kotien älykkäisiin energiamitta-reihin sekä kaksisuuntaiseen tiedonsiirtoon asiakasliittymän ja verkon välillä.

Lähde: Energiateollisuus, Visio 2050

fortum älyboksi tuleeAsiakkaan tietoisuus omasta säh-könkäytöstään paranee Fortum Äly-boksin myötä.

Fortum vaihtaa verkkoalueensa vanhat sähkömittarit uusiin älyk-käisiin Fortum Älybokseihin vuoden 2013 loppuun mennessä. Sähkömit-tareiden vaihto perustuu valtioneu-voston antamaan asetukseen.

Fortum Älyboksi on etäluettava sähkömittari, jolla sähkönkulutusta mitataan tunnin tarkkuudella. Mit-taustieto siirtyy mittarista suoraan verkkoyhtiölle. Asiakkaan laskutus perustuu siis ajantasaiseen kulutus-tietoon. Arviolaskua ja tasauslaskua ei enää tarvita.

Älyboksi välittää verkkoyhtiölle mittaustiedon lisäksi tietoa sähkön laadusta ja sähköverkon toiminnas-ta. Mahdollisten sähkökatkosten paikallistaminen on näin aikaisem-paa tarkempaa.

Älykkäät sähkömittarit mahdollista-vat uusien kulutusraportointi-, ener-giansäästö- ja asiakkuuteen liittyvien palvelujen tarjoamisen asiakkaalle.

Fortum Älyboksi mahdollistaa kaksisuuntaisen mittauksen. Näin

asiakas voi halutessaan toimia sekä sähkön os-tajana että sähkön pien-tuottajana.

nykyistä aktiivisempi rooli.

– Jos takapihallesi pystytetty tuulimylly tai

katollesi asennetut paneelit tuottavat sähköä

yli oman tarpeesi, voit myydä liikatuotannon

eteenpäin valtakunnan verkkoon.

Myös energian varastointi kehittyy.

– Akkujen koko ja hinta pienenevät samal-

la, kun teho lisääntyy.

Ainakin teoriassa on mahdollista, että ta-

vallinen autoilija voi ladata akun halvalla säh-

köllä ja myydä sähkön takaisin verkkoon het-

kellä, jolloin saa siitä ostohetkeä paremman

hinnan.

TARTu TARJouKsEEn!

Ketterä tuotanto- ja käyttöympäristö antaa

energiayhtiöille mahdollisuuden kehittää

uudenlaisia tuotteita ja palveluita. Porri ar-

velee, että muutaman vuoden kuluttua säh-

köasiakkaan kännykkään tai Facebook-profii-

liin ilmestyy tarjouksia, joissa sähkökauppias

markkinoi superhalpaa kinkunpaistoa, lenk-

kisaunaa tai sähköauton latausta voimassa

vain tänään -periaatteella.

Tulevaisuuden kuluttaja ostaa todennäköi-

sesti energiayhtiöltään myös reaaliaikaisen

seuranta- ja käytönohjauspalvelun.

– Nimittäin vaikka äly valtaa verkon, ku-

luttaja on tulevaisuudessakin inhimillinen

olento, joka haluaa käyttää aikansa muu-

hun kuin jatkuvaan energiankäytön seu-

rantaan ja täsmäohjaukseen. •

Sähköinen Suomi 2050


Nam molestie nec tortor. Donec placerat Vestibulum id justo

ipsum, vestibulum ultate, erat felis pellentesque

Vestibulum id justo ut vitae massa. Proin in dolor mauris conse-ipsum, vestibulum ul- lamcorper venenatis augue. Aliquam tempus

tate, erat felis pellentesque augue nec, pellentesque lectus justo nec Mitä yhdellä kilowattitunnilla saa

1kWh1kWhKilowattimme

Energienhet, tusen wattimmar. En kilowattimme motsvarar 3,6 miljoner joule eller 3,6 megajoule i SI-syste-

met. Förkortas kWh.

KilowattituntiEnergian yksikkö, tuhat wat-

tituntia. Yksi kilowattitunti vastaa SI-järjestelmässä 3,6 miljoonaa joulea eli

3,6 megajoulea. Lyhennetään kWh.

Terassilämmitin 2000 WTerrassvärmare 2000 W

30 min

Pienoisloisteputki 12 WMiniatyrlysrör 12 W

83 h

Hehkulamppu 60 W Glödlampa 60 W

16 h Leivänpaahdin 900 WBrödrost 900 W

1 h 7 minPölynimuri 2200 W

Dammsugare 2200 W27 min

Mikroaaltouuni 800 WMikrovågsugn 800 W

1 h 15 min

Jääkaappi-pakastinKyl/frys

320 l A+28 h

LCD-TV 42”LCD-TV 42”

7 h 50 minLämminvesivaraaja 3000 W

Varmvattenberedare 3000 W20 min

Lämpöpatteri 1500 WVärmeelement 1500 W

40 min

Ilmalämpöpumppu 1250 WLuftvärmepump 1250 W

lämpöenergiaa 2kW värmeenergi

Pyykinpesukone 7kg A60° puuvillaohjelma

Tvättmaskin 7 kg A60° bomullsprogram

per pesu 1 kWh per tvätt

Yhden watin jatkuva kulutus merkitsee vuodessa noin yhtä euroa sähkölaskussa. Esimerkiksi jatkuvasti käyt-tövalmiina oleva digisovitin, jonka teho valmiustilassa on 15 W, kuluttaa vuodessa noin 15 euron edestä säh-köä. Jotta energiaa voisi käyttää järkevästi, on tärkeä tietää mihin sitä kuluu.

En fortlöpande förbrukning på en watt kostar cirka en euro per år. En digitalbox med effekten 15 W som stän-digt står i standby-läge förbrukar el för cirka 15 euro per år. För att kunna hushålla med energin måste man känna till hur den förbrukas.

Kuvat/Bilder: ShutterstockToteutus/Realisering: Jukka Salminen

LCD-TV 42”LCD-TV 42”

leo sit amet velit. quat aliquam. Donec nisi in auctor vulpu-erat. Aliquam et nisl.Vad får man för en kilowattimme

Kodeissa noin puolet energiasta menee lämmitykseen, viidesosa veden lämmitykseen ja loppu valaistukseen ja kodin sähkölaitteisiin. Energiankulutukseen vaikuttavat asumismuoto ja omat tottumukset. Samankokoisten perheiden energiankäytössä voi olla suuriakin eroja. Omia tottumuksia muuttamalla voi vaikuttaa energian-kulutukseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin.

Neljän hengen kaukolämmitteisessä 120 m2:n omako-titalossa keskimääräinen sähkönkulutus on noin 7 000 kWh. Sähkölämmitteisessä talossa sähköä kuluu suurin piirtein kaksinkertainen määrä.

Omakotitaloissa valaistukseen kuluu keskimäärin yli vii-dennes kotitaloussähköstä. Yhden hengen taloudessa suurimpia sähkösyöppöjä ovat jääkaapit ja pakastimet.

Cirka hälften av hushållens energi går till uppvärm-ning, en femtedel till varmvatten och resten till belys-ning och drift av elektriska apparater. Boendeformen och de egna vanorna inverkar på energiförbrukningen. Förbrukningen kan variera stort mellan lika stora famil-jer. Genom att ändra på sina vanor kan man inverka på energiförbrukningen och energikostnaderna.

Den genomsnittliga elförbrukningen i ett fyra per-soners småhus på 120 m2 med fjärrvärme är cirka 7 000 kWh. Förbrukningen i ett motsvarande hus med elvärme är ungefär den dubbla.

Belysningen i ett småhus förbrukar i snitt över en fem-tedel av hushållselektriciteten. I enpersonshushåll är kylskåpet och frysen de största elförbrukarna.

Sähköauto vs. polttomoottoriautoElbil versus bil med förbränningsmotor

Lähteet/Källor: www.sahkoautot.fi, www.fortum.fi, Sähköajoneuvot Suomessa -selvitys; Biomeri Oy

SähköautoLaskelmissa käytetty Fortumin pohjoismaiden sähköntuotannon CO2-päästöjä 41 g CO2/kWh.

ElbilI kalkylen används Fortums CO2-utsläpp vid elproduktion i Norden, 41 g CO2/kWh.

PolttomoottoriautoCO2-päästöt polttoaineen alempaan lämpöarvoon suhteutettuna. Vastaa kulutusta 6,7 l/100 km bensiinillä tai 5,9 l/100 km dieselöljyllä.

Bil med förbränningsmotorCO2-utsläpp i förhållande till bränslets lägsta värmevärde. Motsvarar förbruk-ningen 6,7 l/100 km för bensin och 5,9 l/100 km för diesel.

1 kWh = 4 km

CO2- tuotto 1 kg/100 kmCO2-produktion 1 kg/100 km

Polttomoottoriauto-päästöt polttoaineen alempaan -päästöt polttoaineen alempaan

lämpöarvoon suhteutettuna. Vastaa lämpöarvoon suhteutettuna. Vastaa kulutusta 6,7 l/100 km bensiinillä tai kulutusta 6,7 l/100 km bensiinillä tai

1 kWh = 1,7 km

CO2-produktion 19 kg/100 kmCO2-produktion 19 kg/100 km

naapurina voimala

Documents