NAARAJOEN KÄPYKOSKEN NAARAJOEN KÄPYKOSKEN KALATALOUDELLINENKALATALOUDELLINEN

TÄYDENNYSKUNNOSTUSTÄYDENNYSKUNNOSTUSSONTIKKA OSK

Yleistä

Uittosääntö Lieksanjoella kumottiin vuonna 1983. Samalla

paikallinen ympäristökeskus velvoitettiin poistamaan pääosa

uittolaitteista ja kunnostamaan koskialueita virtakutuisille

kalalajeille paremmin soveltuviksi. Kunnostus toteutettiin

vuosina 1995–1999. Poikasalueet muotoiltiin rannoilta

löytyneistä perkuukivistä, jotka sittemmin ovat osoittautuneet

liian suuriksi ollakseen hyvää järvilohen poikasalueiden

pohjamateriaalia.

Yleistä

Yleistä

Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi 27.2.2008 Ruunaan

kalastusalueelle luvan Lieksanjoen reittiin kuuluvan Naara-

joen Naarakosken, Käpykosken ja Saarikosken kala-

taloudelliseen kunnostamiseen. Täällä järvilohen

poikastuotantoalueiden lisäämiseksi tehtävä kunnostus on

suunniteltu kolmivaiheiksi.

Yleistä

•Käpykosken kunnostus vuonna 2010

• kunnostuksen onnistumista seurataan (istutukset ja

koekalastukset)

• mahdollinen Käpykosken täydennyskunnostus ja

Saarikosken kunnostus vuonna 2011

• Naarakosken kunnostus vuonna 2012

Kunnostus

Yleistä

Vuosina 2002–2005 toimi Pielisen Järvilohi Lieksan-

jokeen/nousutieselvitykset ja biologiset osatekijät

-tutkimushanke. Hanke selvitti yhteistyössä RKTL:n

kanssa tekijät, jotka eniten vaikuttavat järvilohenpoikasen

paikanvalintaan Lieksanjoen alueen koskissa sekä sen,

millainen hyvän poikastuotantoalueen tulisi olla.

Yleistä

Hanke teki kahdella Käpykosken koskialueella koe-

kunnostuksen, jolla testattiin olemassaolevaa tietoa järvilohen

poikasille soveltuvista koskialueista. Kunnostettavat pohjanosat

valittiin niin, että niihin kyettiin muotoilemaan poikasille

mahdollisimman optimaalinen syvyys, virtaus ja pohjan

raekoko. Sähkökoekalastuksissa todettiin Käpykosken koe-

kunnostusten nostaneen järvilohen poikastiheyksiä useimmilla

koealoilla.

Kunnostus

Hyvä järvilohen poikasalue olisi sellainen, että kaikilla veden-

korkeuksilla, myös joen tulviessa, tulisi löytyä riittävästi alueita,

joiden keskisyvyys on noin 10 cm (syvyysvaihtelu 0–40 cm,

tässä ovat mukana myös vedenpinnan yläpuolelle yltävät kivet).

Kosken pintavirtauksen tulisi olla keskimäärin 40–50 cm/s.

Poikasalueilla pohjan yleisimmän raekoon tulisi olla alle 260 mm,

tosin joukossa pitää olla myös suurempia, aina pintaan asti

ulottuvia kiviä lisäämässä virrannopeuden vaihtelua.

Kunnostus

Kunnostus tehtiin kaivinkonetyönä pääosin muualta kuljetetun

kivimateriaalin avulla. Lisäksi alueelle muotoiltiin lohikalojen

kutupaikkoja muualta tuodusta sorasta.

Kiviä tarvittiin 2 500 m3. Nämä olivat 150 - 250 mm kokoisia

(halkaisija) luonnonkiviä (ei mursketta). Kutusoraa levitettiin

noin 150 m3 (seulottua luonnonsoraa, jonka raekoko oli

20–100 mm).

Kunnostus

Käpykosken poikastuotanto-pinta-ala ennen kunnostusta oli noin 1 700 m2. Ala kasvoi kunnostusten myötä noin 10 000 m2:iin.

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus

Kunnostus