näin on käynyt
DESCRIPTION
Julkaisuun on kerätty aikasarjoja sadan vuoden ajalta työmarkkinoiden, talouden ja elintason kehityksestä.TRANSCRIPT
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 1
Näin on käynyt
Elinkeinoelämän keskusliitto EKSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
2007
2 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Graafinen suunnittelu Sampo Saarinen, EK 2007Etukansi Katariina Tirkkonen-Wane
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 3
Esipuhe
Näin on käynyt 2007
Suomen Yleinen Työnantajaliitto ja Suomen Ammattijärjestö perustettiin sata vuotta sitten, niissäovat EK:n ja SAK:n juuret. Sadassa vuodessa Suomi on muuttunut köyhästä maatalousmaastakehittyneeksi tietoyhteiskunnaksi. Tässä muutoksessa on järjestöjen ja valtiovallan kolmikantaisillaneuvotteluilla ollut merkittävä rooli.
Tähän Näin on käynyt -julkaisuun on kerätty sadan vuoden aikasarjoja. Painopiste on työmarkki-noiden, talouden ja elintason kehityksessä. Selvityksen on toimittanut EK:n ja SAK:n edustajistakoottu työryhmä.
Tämä julkaisu on jatkoa vuosina 1982 ja 1987 toimitettuihin Näin on käynyt -julkaisuihin, jotkajulkaistiin Suomen Työnantajain Keskusliiton (STK) ja SAK:n toimittua 75 ja 80 vuotta. Uudessajulkaisussa on päivitetty osa edellisten julkaisujen tiedoista. Eräitä uusia tietoja on lisätty ja joitakintietoja karsittu. Koska nykyinen EK edustaa koko elinkeinoelämää, tämän julkaisun sisältö eipainotu yhtä paljon teollisuuteen kuin aiemmat julkaisut.
Tässä julkaisussa tiedot on esitetty kuvina ja teksteinä. Kuvat aikasarjoineen julkaistaan myösEK:n ja SAK:n verkkosivuilla.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen AmmattiliittojenKeskusjärjestö SAK
4 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Sisältö
Järjestöt
Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenmäärät 1907–2006 ................................................................................................ 6Jäsenyritysten henkilöstömäärät STK:ssa 1918–1992, TT:ssä 1993–2004,LTK:ssa 1945–1994 ja PT:ssä 1995–2004 sekä EK:ssa 2005–2006 ................................................................................ 6Palkansaajien järjestäytymisaste Suomessa 1960–2001 .................................................................................................. 7Palkansaajien järjestäytymisaste muutamissa maissa 1960–2001 .................................................................................. 7
Väestö ja työvoima
Väkiluvun kehitys 1750–2006 ............................................................................................................................................. 8Väestön ikärakenne 1750–2040 ......................................................................................................................................... 9Maahanmuutto ja maastamuutto 1945–2005 ................................................................................................................... 10Ulkomaalaisten osuus väestöstä ja työllisistä 1980–2006 .............................................................................................. 10Ammatissa toimivan väestön jakautuminen elinkeinoittain 1900–2004 .......................................................................... 11Työlliset toimialoittain 1975–2005 ..................................................................................................................................... 11Työlliset teollisuudessa 1975–2005 .................................................................................................................................. 12Työlliset yksityisillä palvelualoilla 1975–2005................................................................................................................... 12Naisten osuus teollisuuden työntekijöistä 1939–2006 ..................................................................................................... 13Naisten osuus koko työvoimasta 1970–2004 ................................................................................................................... 13Työttömät 1959–2006 ....................................................................................................................................................... 14Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä 1981–2006 ....................................................................................................... 15Työvoima 1960–2005 ........................................................................................................................................................ 15Työttömyysaste 1960–2006 .............................................................................................................................................. 16Työvoimaosuus 1960–2006 .............................................................................................................................................. 16Työllisyysaste 1988–2006 ................................................................................................................................................. 17Huoltosuhde 1987–2005 ................................................................................................................................................... 17Työttömyyspäiväraha 1988–2004 ..................................................................................................................................... 18Työtaistelujen lukumäärä 1907–2006 ............................................................................................................................... 19Työtaisteluissa menetetyt työpäivät 1000 työllistä kohti 1960–2006 ............................................................................... 19
Kansantalouden kehitys
Reaalisen bruttokansantuotteen vuotuiset muutokset 1860–2006, 1926=100 ............................................................... 20Työn tuottavuuden muutos: BKT työtuntia kohti 1901–2004 ........................................................................................... 21Bruttokansantuote asukasta kohti vuoden 2000 hinnoin ja sen osatekijät 1900–2004 .................................................. 21Bruttokansantuote asukasta kohti joissakin maissa 1970–2005 ..................................................................................... 22Eri toimialojen osuudet bruttokansantuotteesta 1900–2004 ........................................................................................... 22Valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen 1900–2006 ....................................................................................... 23Veroaste 1930–2006 ......................................................................................................................................................... 23Veroaste muutamissa maissa 1975–2005 ....................................................................................................................... 24Ulkomaankaupan vaihtosuhde 1900–2005, 1900=100 ................................................................................................... 25Vaihtotase 1950–2006 ...................................................................................................................................................... 25Viennin ja tuonnin osuus bruttokansantuotteesta 1975–2005 ......................................................................................... 26
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 5
Vienti muutamiin maihin 1900–2005 ................................................................................................................................ 26Viennin kehitys tavararyhmittäin 1900–2004.................................................................................................................... 27Tuonnin kehitys tavararyhmittäin 1900–2004 ................................................................................................................... 27Investointiaste 1860–2005 ................................................................................................................................................ 28Suomen Pankin diskonttokorko 1900–1980 ja peruskorko 1981–2005 .......................................................................... 29Keskimääräinen reaalikorko 1921–2006 .......................................................................................................................... 30Keskimääräinen inflaatio 1861–2006 ............................................................................................................................... 31Kuluttajahintaindeksi muutamissa maissa 1960–2004, 1960=100 ................................................................................. 31
Tulot ja elintaso
Funktionaalinen tulonjako: palkansaajakorvausten osuus kansantulosta 1948–2005 ................................................... 32Palkkasumma asukasta kohti 1900–2004, vuoden 2004 rahassa .................................................................................. 33Palkansaajien nimellinen ansiotasoindeksi 1948–2006, 1938=100 ................................................................................ 33Palkansaajien ansiotasoindeksi 1964–2006, 1964=100 ................................................................................................. 34Palkansaajien ansiotasoindeksit 1985–2006, 1985=100 ................................................................................................ 34Palkansaajien ansiotaso- ja reaaliansioindeksin vuosimuutokset 1950–2005 ............................................................... 35Teollisuustyöntekijöiden nimellinen ja reaalinen ansiokehitys 1900–2005, 1900=1 ....................................................... 35Säännöllinen vuosityöaika 1910–2005 ............................................................................................................................. 36Tuloerojen kehitys: Gini-kertoimet 1966–2004 ................................................................................................................. 37Kotitalouksien keskimääräiset käytettävissä olevat tulot desiileittäin ja ylimmässä prosentissa 1990–2002 ................ 38Vastasyntyneen elinajanodote 1760–2000 ....................................................................................................................... 38Autokanta (1000 asukasta kohti) 1922–2004 ................................................................................................................... 39Puhelinliittymät (1000 asukasta kohti) 1980–2004 .......................................................................................................... 39Asuntojen hintojen reaalihintaindeksi 1970–2005, 1970=100 ......................................................................................... 40Asuinpinta-alaa henkilöä kohden 1960–2004 .................................................................................................................. 40Asunnot varusteiden mukaan 1950–2003 ........................................................................................................................ 41Sähkön kokonaiskulutus 1000 asukasta kohti 1970–2004 .............................................................................................. 41Sähkön kokonaiskulutus jaoteltuna 1970–2004 .............................................................................................................. 42Energian kokonaiskulutus 1930–2004 ............................................................................................................................. 43Energiasektorin hiilidioksidipäästöt 1900–2006 ............................................................................................................... 43Suoritetut ylioppilastutkinnot suhteessa kyseisen vuoden 19-vuotiaiden määrään 1940–2004 .................................... 44
Työmarkkinajärjestöjen kehitys 1894–2005 ..................................................................................................................... 45Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutokset 1917–2005 ..................................................................................................... 47Palkkaratkaisut STK:n kentässä 1950–1968 ................................................................................................................... 51Työmarkkinaratkaisut 1969–2006 ..................................................................................................................................... 53
Julkaisussa käytetyt lyhenteet .......................................................................................................................................... 56
6 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Lähteet: Asianomaiset järjestöt
Vuonna 2005 Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) ja Palvelutyönantajat (PT) yhdistyivät Elinkeinoelämän keskus-liitoksi (EK), jossa oli vuonna 2006 jäsenliittoja 42. Jäsenliittojen yritykset työllistävät n. 900 000 palkansaajaa.
Lähteet: Asianomaiset järjestöt
Järjestöt
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 7
Palkansaajien järjestäytymisaste määritellään ammattijärjestön edunvalvonnan piirissä olevien jäsenten suhteenaalan työvoimaan.
Lähteet: Työministeriö ja OECD.
Lähde: OECD.
Järjestöt
8 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Väkiluvulla tarkoitetaan väkilukua kyseisen vuoden viimeisenä päivänä.
Lähde: Tilastokeskus.
Väestö ja työvoima
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 9
Lähde: Tilastokeskus.
Väestö ja työvoima
10 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Lähde: Tilastokeskus.
Työllisillä ulkomaalaisilla tarkoitetaan vakituisesti työssä olevia ulkomaan kansalaisia.
Lähde: Tilastokeskus.
Väestö ja työvoima
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 11
Lähde: Tilastokeskus.
Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus.
Väestö ja työvoima
12 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus.
Yksityisistä palveluista on poistettu julkisen sektorin henkilöstö.
Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus.
Väestö ja työvoima
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 13
Lähde: Palkkatilastot, EK.
Lähde: Tilastokeskus.
Väestö ja työvoima
14 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus.
Vuosisadan alussa työttömyys oli vähäistä, pääasiassa talvisin esiintynyttä kausityöttömyyttä. Eräs syy tähän oli palkan-saajien suhteellisen pieni osuus koko työvoimasta. Varsinaista joukkotyöttömyyttä ilmeni ensimmäisen kerran vasta vuosina1917–1919 työvoiman vapauduttua venäläisten linnoitustöistä. Kattavasti työttömien määrää on kirjattu vasta suuren lamanaikana vuodesta 1929. Valtion apua saadakseen kuntien tuli kirjata työttömiksi ne, jotka olivat yhteiskunnan avun tarpeessatyöttömyyden vuoksi. Siten kaikkia työttömiä ei kirjattu kortistoon, ja työttömyyden määrittelyongelma oli sama kuin nyky-äänkin. Kortistoja ei myöskään pidetty kesäaikana. Eniten kortistoon merkittyjä työttömiä ennen sotia oli helmikuussa 1932,kaikkiaan 92000 henkilöä. Näistä oli kuitenkin ns. varatöissä 41 000 henkilöä. Kokonaan ilman työtä oli eniten marraskuus-sa 1931, noin 60000 henkilöä. Kortistoihin merkittyjä oli siten enimmillään 5,4 % ammatissa toimivasta väestöstä ja koko-naan ilman työtä olevia 3,5 %.
Väestö ja työvoima
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 15
Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut yli vuoden työttömänä.
Lähde: Työministeriö.
Työvoimaan kuuluvat kaikki 15–74-vuotiaat työlliset ja työttömät.
Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus.
Väestö ja työvoima
16 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus työvoimasta.
Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus.
Työvoimaosuus on työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus työikäisestä 15–74-vuotiaasta väestöstä.
Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus.
Väestö ja työvoima
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 17
Työllisyysaste on 15–64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä.
Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus.
Huoltosuhde on työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien summa jaettuna työllisten määrällä. Työttömiin ja työvoimanulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat (esim. kotiäidit).Huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään. Esimerkiksi pahimpana lamavuotena 1993huoltosuhde oli 1,7 eli sataa työllistä kohti oli 170 ei-työllistä.
Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.
Väestö ja työvoima
18 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Maksetut etuudet ovat nimellisiä arvoja.
Lähteet: Kansaneläkelaitos ja Tilastokeskus.
Väestö ja työvoima
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 19
Vuosilta 1915–1916 ja 1942–1944 puuttuvat tiedot työtaistelujen määrästä.
Lähde: Tilastokeskus.
Lähde: Tilastokeskus.
Väestö ja työvoima
20 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Kuvioiden trendiviiva on kyseisen ajanjakson reaalisen bruttokansantuotteen muutoksen keskiarvo. Vuodet 2005 ja 2006ovat ennakkotietoja.
Lähteet: Tilastokeskus ja Riitta Hjerppe: Suomen talous 1860–1985. Kasvu ja rakennemuutos. Suomen Pankin julkaisuja.Helsinki 1988.
Kansantalouden kehitys
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 21
Lähteet: Tilastokeskus ja Jukka Jalava & Matti Pohjola: ”Työn tuottavuus Suomessa vuosina 1900–2030”, teoksessaTalouskasvu ja julkistalous ikääntyneen väestön oloissa, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 32/2004. Helsinki 2004.
Lähteet: Tilastokeskus ja Jukka Jalava & Matti Pohjola: ”Työn tuottavuus Suomessa vuosina 1900–2030”, teoksessaTalouskasvu ja julkistalous ikääntyneen väestön oloissa, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 32/2004. Helsinki 2004.
Kansantalouden kehitys
22 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Kuviossa Saksa on vuoteen 1991 asti entinen Länsi-Saksa.
Lähde: OECD.
Lähde: Tilastokeskus.
Kansantalouden kehitys
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 23
Lähde: Tilastokeskus.
Lähteet: Tilastokeskus ja Tuomo Martikainen: Julkisen sektorin kasvu Suomessa.
Kansantalouden kehitys
24 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Veroasteella tarkoitetaan verotulojen (mukaan lukien sosiaalivakuutusmaksut) osuutta markkinahintaisesta bruttokansan-tuotteesta prosentteina. Tilastoa on uudistettu vuosina 1960 ja 1975, jolloin aiemmat luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia.Kuviossa Saksa on vuoteen 1991 asti entinen Länsi-Saksa, ja vuoden 2005 luvut ovat ennakkolukuja.
Veroasteiden maakohtaista vertailua vaikeuttavat maiden erilaiset tavat tukea kansalaisia tai yrityksiä. Verovähennystenmuodossa annettu tuki alentaa veroastetta ja veronalainen tulonsiirto tai tuki nostaa sitä. Pohjoismaissa yleisenä suuntauk-sena on ollut verovähennysten korvaaminen tulonsiirroilla, mikä on johtanut veroasteen nousuun, vaikka todellisuudessahenkilöiden taloudellinen asema ei ole muuttunut. Suomessa tulonsiirrot muutettiin jo 1970-luvulla pääsääntöisesti veron-alaisiksi, ja vuoden 1994 perhetukiuudistuksessa lapsiin kohdistuvat vähennykset poistettiin kokonaan ja lapsilisiä sekäasumistukia vastaavasti korotettiin.
Lähteet: VATT, OECD ja Tilastokeskus.
Kansantalouden kehitys
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 25
Vaihtosuhde on vientihintaindeksin ja tuontihintaindeksin suhde. Vaihtosuhde laskee, jos tuontitavaroiden hinnat nousevatnopeammin kuin vientitavaroiden hinnat.
Lähteet: Ulkomaankaupan kasvututkimus ja Tilastokeskus.
Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus.
Kansantalouden kehitys
26 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Lähde: Tilastokeskus.
Kuviossa Saksa on vuoteen 1991 asti entinen Länsi-Saksa.
Lähde: Tullihallitus.
Kansantalouden kehitys
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 27
Lähde: Tullihallitus.
Lähde: Tullihallitus.
Kansantalouden kehitys
28 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Investointiaste = Kiinteän pääoman bruttomuodostus / BKT.
Lähde: Tilastokeskus.
Kansantalouden kehitys
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 29
Diskonttokorolla tarkoitetaan alinta diskonttokorkoa kyseisenä vuonna keskimäärin. Peruskorolla taas tarkoitetaanperuskorkoa kyseisenä vuonna keskimäärin.
Diskonttokorko on keskuspankin muille pankeille ja muille rahoituslaitoksille myöntämän luoton korkokanta. Peruskorkotaas on hallinnollinen viitekorko, jonka arvon valtiovarainministeriö määrittää. Peruskorko määritetään kesä- ja joulukuussaseuraavaksi puoleksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Peruskorko on nykyään vahvistamista edeltävien kolmen kalenteri-kuukauden aikana julkaistujen 12 kuukauden euriborkorkojen keskiarvo pyöristettynä lähimpään prosenttiyksikön neljäs-osaan.
Lähde: Suomen Pankki.
Kansantalouden kehitys
30 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Keskimääräinen reaalikorko = (diskontto- tai peruskorko) – keskimääräinen inflaatio.
Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus.
Kansantalouden kehitys
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 31
*) Vuonna 1918 inflaatio oli epävirallisen tiedon mukaan 238 prosenttia.
Vuosien 1914–1920 luvut ovat epävirallisia. Vuodet 1861–1914 perustuvat erillistutkimuksiin. Vuodet 1921–2004 on laskettuelinkustannus- ja kuluttajahintaindeksistä.
Lähde: Tilastokeskus.
Kuviossa Saksa on vuoteen 1991 asti entinen Länsi-Saksa.
Lähde: OECD.
Kansantalouden kehitys
32 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Bruttokansantulon laskentamenetelmää on uudistettu vuodesta 1975 alkaen. Tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisiaaikaisempien vuosien kanssa.
Funktionaalisella tulonjaolla tarkoitetaan tuotannossa syntyvän arvonlisäyksen jakautumista työn ja pääoman kesken.Arvonlisäys kuvaa tuotantoyksikön synnyttämää lisäarvoa, joka saadaan vähentämällä tuotannon arvosta tuotannossakäytettyjen välituotteiden arvo. Tästä osa tuloutuu työntekijöille korvauksena työpanoksesta ja osa jää yritykselle käytettä-väksi investointeihin tai jaettavaksi omistajille. Työn osuudeksi jaettavana olevasta tulosta luetaan yleensä palkat ja työn-antajan maksamat sosiaaliturvamaksut eli palkansaajakorvaukset.
Lähteet: VATT ja Tilastokeskus.
Tulot ja elintaso
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 33
Lähde: Tilastokeskus.
Lähde: Tilastokeskus.
Tulot ja elintaso
34 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Lähde: Tilastokeskus.
Lähde: Tilastokeskus.
Tulot ja elintaso
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 35
Lähde: Tilastokeskus.
Vuosilta 1940–1941 puuttuvat tiedot.
Lähteet: EK:n palkkatilastot, Tilastokeskuksen tukkuhintaindeksi vuosilta 1900–1950 jaelinkustannusindeksi vuosilta 1951–2005.
Tulot ja elintaso
36 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
1 = Säännölliseksi työajaksi 8 t/vrk tai 96t/2 viikkoa2 = Vuosiloman pituudeksi 4-7 päivää3 = Itsenäisyyspäivästä vapaapäivä4 = Vuosiloman pituudeksi 5-12 päivää5 = Vapunpäivästä vapaapäivä6 = Vuosiloman pituudeksi 12–24 päivää7 = Säännölliseksi työajaksi 8 t/vrk ja 47 t/viikko8 = Pyhäinpäivä ja juhannuspäivä lauantaiksi9 = Säännölliseksi työajaksi 45 t/viikko10 = Vuosiloman pituudeksi 18–24 päivää11 = Jouluaatto, pääsiäislauantai ja juhannusaatto vapaapäiviksi12 = Säännölliseksi työajaksi 40 t/viikko asteittain v. 1966–1970, arkipyhäviikkojen lauantait työpäiviä13 = Arkipyhäviikkojen lauantait vapaapäiviksi v. 1971–197914 = Vuosiloman pituudeksi 24–26 päivää15 = Vuosiloman pituudeksi 24–28 päivää16 = Vuosiloman pituudeksi 24–30 päivää17 = Säännöllisen työajan asteittain lyhentäminen 100 tunnilla vuodessa v. 1986–199018 = Loppiaisesta vapaapäivä19 = Helatorstaiviikon lauantaista vapaapäivä
Lähde: EK.
Tulot ja elintaso
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 37
Tuotannontekijätulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot.
Bruttotulot = tuotannontekijätulot + saadut tulonsiirrot.
Käytettävissä olevat tulot = bruttotulot - maksetut tulonsiirrot.
Gini-kerroin on tulonjakautumisen tasa-arvoisuuden mittari. Gini-kertoimen raja-arvoja ovat 0 ja 100: täydellisen tasaisessatulonjaossa arvo on 0, kun taas maksimaalisesti epätasaisen tulonjaon toteutuessa arvo on 100.
Lähteet: VATT ja Tilastokeskus.
Tulot ja elintaso
38 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Lähteet: VATT ja Tilastokeskus.
Lähde: Tilastokeskus.
Tulot ja elintaso
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 39
Lähde: Tilastokeskus.
Lähde: Tilastokeskus.
Tulot ja elintaso
40 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Lähde: Tilastokeskus.
Lähde: Tilastokeskus.
Tulot ja elintaso
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 41
Lähde: Tilastokeskus.
Lähde: Tilastokeskus.
Tulot ja elintaso
42 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Lähde: Tilastokeskus.
Tulot ja elintaso
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 43
PJ tarkoittaa yksikköä petajoule = joule x 1015. Fossiilisilla polttoaineilla tarkoitetaan öljyä, hiiltä ja maakaasua.Muu energia sisältää uusiutuvat energialähteet, ydinenergian ja sähkön nettotuonnin.
Lähteet: Tilastokeskus ja Timo Salonen: Dynaamiset markkinaosuusmallit energiataloudessa. Diplomityö. Helsinki 1981.Kauppa- ja teollisuusministeriö; Energiaosasto.
*Kauppa- ja teollisuusministeriön arviointi.
Lähteet: VATT, Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Tilastokeskus.
Tulot ja elintaso
44 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Tässä kuvassa prosenttiosuus on laskettu seuraavasti: suoritetut ylioppilastutkinnot / 19-vuotiaiden henkilöiden määräkyseisenä vuotena.
Lähde: Tilastokeskus.
Tulot ja elintaso
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 45
Työmarkkinajärjestöjen kehitys 1894–2005
1894 Suomen ensimmäinen ammattiliitto, Suomen kirjaltajaliitto, perustettiin.
1899 Rauta- ja metallityöntekijäin liitto perustettiin.
1900 Graafisen teollisuuden työnantajat järjestäytyivät ja tekivät ensimmäisen valtakunnallisen työehtosopimuksen.
1903 Metallityönantajat järjestäytyivät.
1905 Helsingissä pidettiin suurlakon jälkeen työnantajakokous, joka päätti aloittaa valmistelut työnantajien keskusjärjestönperustamiseksi.
1907 Suomen Yleinen Työnantajaliitto perustettiin maaliskuussa. Huhtikuussa perustettiin Suomen Ammattijärjestö.
1918 Suomen Yleinen Työnantajaliitto muutti nimensä Suomen Työnantajain Keskusliitoksi ja STK aloitti toimintansa.
1919 Kansainvälinen työjärjestö perustettiin.
1921 Suomen Tuontiteollisuusliitto (s. Teollisuusliitto) perustettiin.
1922 TVK:n edeltäjä Suomen Virkailijakeskusliittojen Yhtymä perustettiin.
1930 Hallitus lakkautti Suomen Ammattijärjestön. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto, SAK, perustettiin lokakuussaHelsingissä.
1935 Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto ja Teollisuusliitto perustivat Teollisuuden Keskusvaliokunnan.
1940 Tammikuun kihlaukseksi kutsutulla yhteisellä julkilausumalla STK ja SAK solmivat neuvottelusuhteet. STK SuomenTeollisuuden Keskusvaliokunnan jäseneksi.
1944 SAK:n ja STK:n ensimmäinen yleissopimus. Yleissopimus luo puitteet työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja niidenjäsenjärjestöjen neuvotteluille. TVK:n edeltäjä otti nimekseen Henkisen Työn Keskusliitto (HTK).
1945 Liiketyönantajain Keskusliitto (LK) ja Maataloustyönantajain Järjestö perustettiin.
1946 Teollisuuden Työjohto-opisto (JTO) perustettiin. Taloudellinen Tutkimuskeskus (ETLA) perustettiin. SuomenTeknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto (STTK) perustettiin. Taloudellinen Tiedotustoimisto perustettiin.
1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuivat vakiintuneeksi työehtosopimusjärjestelmäksi.
1949 STK, LK ja Maataloustyönantajain Liitto perustivat Suomen Työnantajain Yhteisvaliokunnan.
1950 AKAVA:n edeltäjä Akateeminen Valtuuskunta perustettiin.
1951 Kansan Markkinatutkimuslaitos (KAMALA, myöhemmin Palkansaajien tutkimuslaitos) perustettiin.
1954 Akateeminen Valtuuskunta muuttui AKAVA:ksi.
1957 Henkisen Työn Keskusliitosta Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto (TVK). SAK:n järjestöllinenhajaannus alkoi.
1960 SAK:n hajaannus syvenee. Suomen Ammattijärjestö, SAJ, perustettiin.
46 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Työmarkkinajärjestöjen kehitys 1894–20051969 SAK eheytyi ja muuttui Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöksi.
1970 Kunnallinen sopimusvaltuuskunta perustettiin.
1971 Valtion työsuhdeasiain neuvottelukunta perustettiin.
1973 Liiketyönantajain Keskusliiton lyhenne LK:sta LTK:ksi. Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelukunta (YTHN)perustettiin. Valtionvarainministeriön palkkaosasto aloitti toimintansa Valtion työmarkkinalaitoksena.
1974 EVA perustettiin.
1975 Teollisuuden elinkeinopoliittiset keskusjärjestöt yhdistettiin Teollisuuden Keskusliitoksi.
1987 Kunnallinen sopimusvaltuuskunta muutti nimensä Kunnalliseksi työmarkkinalaitokseksi.
1989 STTK:n Teknisten Liitto ja TVK:n Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto perustavatToimihenkilöiden Neuvottelujärjestön (TNK).
1992 Päätökset STK:n ja TKL:n yhdistämisestä. TVK:n konkurssi, pääosa jäsenliitoista siirtyy STTK:hon.
1993 Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton nimi muuttui Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ksi.Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) toiminta alkoi.
1995 LTK muuttaa nimensä Palvelutyönantajiksi.
2005 TT ja PT yhdistyivät Elinkeinoelämän keskusliitoksi (EK).
Lähteet:Mansner, Markku: Suomalaista yhteiskuntaa rakentamassa. Suomen Työnantajain Keskusliitto 1980–1992. Jyväskylä 2005.Pietiläinen, Jukka-Pekka: Herraklubista edunvalvojaksi. Liiketyönantajain Keskusliito 1945–1995. Keuruu 1995.SAK.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 47
Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutokset 1917–2005
1917 Laki 8 tunnin työpäivästä.
1922 Työsopimuslaki, johon sisältyi määräys työntekijöiden 4–7 päivän palkallisesta vuosilomasta.
1923 Työehtosopimuslaki.
1927 Ammattitarkastuslakiin työläistarkastajat.
1937 Kansaneläkelaki.
1939 Vuosilomalaki: työntekijöiden vuosiloma oli työsuhteen kestosta riippuen 5–12 työpäivää.
1942 Palkkasäännöstely alkoi.
1946 Laki työriitojen sovittelusta. Työtuomioistuinlaki. Työehtosopimuslaki. Tuotantokomitealaki.Uusi vuosilomalaki (vuosiloma 12 päivää–1 kuukausi).
1947 Lapsilisät.
1948 Tapaturmavakuutuslaki.
1949 Kansaneläkkeiden maksaminen alkoi.
1955 Hintojen ja palkkojen säännöstely päättyi.
1956 Kansaneläkelain uudistus.
1958 Työturvallisuuslaki.
1959 Yleiseksi työajaksi 45 tuntia viikossa, keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 42 tuntia.
1960 Vuosilomalaki (vuosiloma 18–24 päivää).
1961 Työeläkelait.
1962 Eduskunta ratifioi Kansainvälisen työkonferenssin sopimuksen samapalkkaisuudesta.Valtakunnansovittelijan virka perustettiin.
1964 Sairausvakuutuslaki tuli voimaan. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain eläkelaki.Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1966 40-tuntiseen ja viisipäiväiseen työviikkoon siirtyminen alkoi. Tavoite oli saavutettava viimeistään vuotta 1970koskevissa työehtosopimuksissa. Valtion eläkelaki ja evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki.
1967 Ammattitautilaki.
1968 Indeksiehdot hävitettiin.
1970 Uusi työsopimuslaki: sopimukset yleissitoviksi.
1972 Lomaltapaluuraha käyttöön. Arkipyhiä siirrettiin STK:n ja SAK:n ehdotuksesta. Kansanterveyslaki säädettiin.
48 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutokset 1917–20051973 Vuosilomalain uudistaminen, vuosiloman pituus 24–26 päivää.
Työsuojelun valvontalaki, työsuojeluhallinto, työsuojeluvaltuutetut vuonna 1974.
1976 Ryhmähenkivakuutus.
1977 Vuosiloman pituus 24–30 päivään, josta viikko talvilomaa.
1978 Työsuhdeturvakomitea. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilakiin. Isyysloma 12 päivää.
1979 Laki yhteistoiminnasta yrityksissä tuli voimaan. Talvilomaoikeuden laajennus.
1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma.
1984 Työttömyysturvalaki. Laki irtisanomismenettelystä. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Työriitakomitea asetettiin.
1985 Hyvityssakkojen korotukset voimaan. Kirkkolain muutos, jolla arkipyhiä siirrettiin, vuoden 1992 alusta.Tehtiin vastoin STK:n ja SAK:n tahtoa. Laki kotihoidontuesta.
1986 Työmarkkinapelisääntöjä koskeva lakipaketti.
1987 Tasa-arvolaki voimaan. Aikuisopintolaki, opintovapaalain muutokset, työturvallisuuslain muutokset.Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa.
1988 Työsopimus- ja yhteistoimintalain muutokset.
1989 Työttömyysturvalain muutos. Henkilöstörahastolaki.
1990 Laki henkilöstöedustuksesta yritysten hallinnossa.
1991 Ammattikoulutusraha. Irtisanomismenettelylain kumoaminen ja työsopimuslain muuttaminen.Vuosiloman säästämisjärjestelmä. Työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksujen osittainen siirtäminentyönantajien vastuulta työntekijöille.
1992 Vuoden 1985 kirkkolain muutos arkipyhien siirrosta voimaan.
1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki. Eurooppa-tason konserniyhteistyö.
1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Yhteistoimintalain uudistus. Henkilöstörahastolain muutokset.Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. TEL-yhtiöiden hallintolaki.
1997 Sopimus työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään koottavista ns. puskurirahastoista sekätyöttömyysvakuutuksen rahoitusuudistuksesta.
1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
1999 Varhaiseläkeuudistus.
2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
2001 Uusi työsopimuslaki. Työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta saavutettiin neuvottelutulos(ns. sosiaalipaketti).
2002 Uusi työterveyshuoltolaki. Työeläkeuudistuksesta ratkaisu, voimaan vuonna 2005.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 49
2003 Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus.Perhevapaan uudistus.
2004 Muutosturva työsuhteen päättyessä taloudellisista tai tuotannollisista syistä.
2005 Tasa-arvolain kokonaisuudistus. Vuosilomalain uudistus.
Lähteet:Mansner, Markku: Suomalaista yhteiskuntaa rakentamassa. Suomen Työnantajain Keskusliitto 1980–1992. Jyväskylä 2005.SAK.
Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutokset 1917–2005
50 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 51
Pal
kkar
atka
isu
t S
TK
:n a
loill
a 19
50-1
968
Yle
isko
rotu
sten
vo
i-P
alkk
oje
nm
aan
tulo
ja s
uu
ruu
sin
dek
sisi
do
nn
aisu
us
Hin
tasä
änn
öst
ely
jaA
nsi
oid
enS
op
imu
sko
rotu
s-V
uo
siS
op
imu
sP
vm%
mk
ja in
dek
siko
rotu
kset
hin
tava
lvo
nta
no
usu
(%
)va
iku
tuks
et (
%)
1950
Fag
erho
lm-s
opim
us26
,0In
deks
ieht
o vo
imas
sa
Jake
lusä
ännö
stel
y(1
/1)
loka
kuu
1950
26,0
+ 5
%19
51A
ura-
sopi
mus
18,0
Inde
ksie
hto
voim
assa
H
inna
t ja
palk
at55
,5(1
/1)
tam
mik
uu 1
950
sido
ttiin
tois
iinsa
,+
5 %
vaka
utta
mis
vaih
e18
,019
52E
i yle
isiä
pal
kank
orot
uksi
aIn
deks
ieht
o (1
/1)
voim
assa
1953
Ei y
leis
iä p
alka
nkor
otuk
sia
"
1954
Linn
anra
uha
"Ja
kelu
sään
nöst
ely
11,2
lopp
ui 1
954,
1955
"hi
nnan
alen
nuso
hjel
ma
2,0
1956
SA
K:n
ja S
TK
:n s
opim
us 1
2 m
k/h
Neu
votte
lueh
to5.
3.19
56 h
inna
t ja
13,4
10,0
Ans
iot s
idot
tiin
mak
sut
sään
nöst
elyy
n19
57E
i kes
kite
ttyjä
2,0
-2/
3-pe
riaat
teel
laH
into
jen
ja m
aksu
jen
3,9
2,0
sopi
muk
sia
elin
kust
annu
sind
eksi
insä
ännö
stel
y pu
retti
in19
58"
(4,0
)-
vuos
ina
1957
-58
5,4
4,0
4 %
1959
"3,
0-
neuv
otte
lueh
to5,
13,
019
60"
3,8
--
7,8
3,8
1961
Run
koso
pim
us1.
1.19
614,
3-
-6,
34,
319
62"
1.1.
1962
3,5
--
6,0
3,5
1963
Liitt
okoh
tais
et s
op.
6,0
--
8,4
6,0
1964
Rip
atin
sop
imus
1.1.
1964
6,0
-In
deks
isid
onna
isuu
s (2
/3)
14,1
12,7
1965
"1.
1.19
653,
8-
tam
mik
uu -
64 +
3 %
7,1
3,6
syys
kuu
-64
+3 %
1966
H-R
-sop
imus
1.2.
1966
3,0
-1.
6.19
662,
4-
1967
"1.
1.19
673,
0-
Inde
ksie
hto
(1/2
)7,
26,
11.
6.19
673,
0-
1968
27.3
.196
8 V
akau
ttam
isso
pim
us1.
1.19
683,
0-
tam
mik
uu -
68 +
2,8
%12
,69,
61.
6.19
683,
5-
Luov
uttii
n id
eksi
ehdo
sta
(luov
uttii
n vu
oden
lopu
nin
deks
ikor
otuk
sest
a)Lä
hde:
Tul
opol
iittin
en s
elvi
tyst
oim
ikun
ta 1
7.10
.198
5. T
ulop
oliit
tiset
rat
kais
ut v
uosi
na 1
950-
1984
52 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 53
Työ
mar
kkin
arat
kais
ut 1
969-
2007
Vuo
siSo
pim
usSo
pi-
Kor
otus
Yle
isko
rotu
sV
ähim
mäi
s-Jä
rjes
-So
p. k
orot
usK
okon
aisr
atka
isuu
n lii
ttyv
iäm
us-
voim
assa
palk
ka-
ja
tely
-ke
skim
. IV
-IV
pä
ätök
siä
aika
alka
enm
atal
apal
k-va
ra(t
eolli
suus
-ka
järj
este
lyt
työn
teki
jät)
%p/
t%
%19
69L
iinam
aa I
1 v.
1.1.
1969
163,
9In
deks
ieht
ojen
poi
stam
inen
27.3
.196
8V
altu
usla
ki h
into
jen
ja v
uokr
ien
valv
onta
anJä
senm
aksu
peri
ntä
sopi
mus
1970
Liin
amaa
II
1 v.
1.1.
1970
väh.
1,0
181,
05,
1E
rora
hajä
rjes
telm
ä1.
9.19
69K
okoo
ntum
isoi
keus
työp
aika
ll a
1971
UK
K-s
opim
us15
kk
1.1.
1970
223,
00 m
k/t
2,0
14,3
Nel
jän
viik
on v
uosi
lom
a -7
3, v
ähim
mäi
spal
kka
8.12
.197
01.
9.19
7120
3,20
mk/
tT
iedo
tus-
ja k
oulu
tuss
opim
ukse
t
1972
HL
-sop
imus
1 v.
1.4.
1972
253,
50 m
k/t
3,0
7,7
Lom
alta
palu
urah
a 10
% lo
map
alka
sta
17.3
.197
2Sa
irau
saja
n pa
lkka
etuu
ksie
n pa
rant
amin
en18
.3.1
972
Sair
ausa
jan
palk
kaet
uuks
ien
para
ntam
inen
1973
Liit
toko
htai
set s
op.
50-6
5
1974
Lin
dblo
m22
kk
1.4.
1974
554,
90 m
k/t
1,2
11,3
Ver
ohel
potu
ksia
1. v
aihe
1.9.
1974
20L
apsi
lisie
n ko
rotu
s, 7
kk:
n äi
tiysl
oma
19.3
.197
4A
nsio
kehi
tyst
aku u
1975
2. v
aihe
1.4.
1975
väh.
4,0
505,
60 m
k/t
1,5
1.9.
1975
15L
iinam
aan
tark
.26
.2.1
975
1.4.
1975
10-2
56,
30 m
k/t
0,2
8,7
Lap
silis
ien
koro
tus
Tar
kist
ukse
n jä
lkee
nE
rilli
sver
otus
yhte
ens ä
10 k
k1.
4.19
75vä
h. 5
,075
-90
6,30
mk/
t1,
7A
sum
istu
kiuu
dist
us19
76M
iettu
sen
välit
ys10
kk
1.2.
1976
väh.
3,5
606,
90 m
k/t
1,5
7,2
Ryh
mäh
enki
vaku
utus
12.2
.197
6O
sael
äke
työk
yvyt
töm
yyde
stä
1977
Liin
amaa
n su
ositu
s2
v.1.
3.19
77vä
h. 3
,445
0,8
5,5
Tal
vilo
ma
9.3.
1977
Ans
ioke
hity
stak
u u1.
vai
heT
urva
laus
eke
deva
lvaa
tion
vara
lta19
782.
vai
he1.
3.19
78vä
h. 3
,040
31.3
.197
81.
10.1
978
2,5
0,1%
1)5,
4K
orot
ukse
t siir
ron
ja d
eval
vaat
ione
u-1.
5.19
781,
5(=
22)
0,4
votte
luid
en jä
lkee
n1.
9.19
78vä
h. 3
,040
1979
Som
erto
-Oiv
io s
op.
1 v.
1.2.
1979
130
0,1%
1)0,
4In
deks
ieht
o, a
nsio
kehi
tyst
akuu
26.1
.197
91.
12.1
979
1(=
17)
0,5
4,9
Tal
vilo
mao
ikeu
den
laaj
enta
min
en, t
yölli
syys
suos
ituks
iaSa
irau
sjan
pal
kan
mak
suka
uden
pid
entä
min
en19
80L
iitto
koht
aise
t sop
.1.
3.19
8090
11,3
1.10
.198
03
1981
Pekk
anen
2 v.
1.3.
1981
3,3
(65)
0,5
Sair
ausp
äivä
- ja
äiti
ysra
han
9.3.
1981
1.9.
1981
2,6
(50)
7,0
mak
supe
rust
eide
n uu
dist
us1.
vai
hevä
h. 2
,5A
nsio
kehi
tysj
ärje
stel
y19
82L
iitto
koht
aise
t sop
.1.
3.19
822,
2(4
5)0,
4% 1)
0,4
Inde
ksie
hto
(pal
kant
arki
stus
inde
ksi)
1.10
.198
22,
28,
4
54 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Vuo
siSo
pim
usSo
pi-
Kor
otus
Yle
isko
rotu
sV
ähim
mäi
s-Jä
rjes
-So
p. k
orot
usK
okon
aisr
atka
isuu
n lii
ttyv
iäm
us-
voim
assa
palk
ka-
ja
tely
-ke
skim
. IV
-IV
pä
ätök
siä
aika
alka
enm
atal
apal
k-va
ra(t
eolli
suus
-ka
järj
este
lyt
työn
teki
jät)
%p/
t%
%19
83L
iitto
koht
aise
t sop
.1.
3.19
833,
151.
10.1
983
2,25
5,6
1984
Pekk
anen
2 v.
28.3
.198
4In
deks
ieht
o1.
vai
he1.
3.19
843,
20,
4% 1)
4,0
Työ
ttöm
yysa
jan
toim
eent
ulot
urva
n uu
dist
us19
852.
vai
he1.
3.19
853,
63,
8T
yöaj
an ly
hent
ämin
en 3
2t/v
1986
VH
S-so
pim
us2
v.1.
3.19
86vä
h. 1
.5(5
5)0,
3% 1)
0,3
2,8
Inde
ksie
hto,
ans
ioke
hity
stak
uu16
.3.1
986
Työ
ajan
lyhe
ntäm
inen
198
7 16
t/v,
1. v
aihe
1988
16
t/v, 1
989
16 t/
v, 1
990
20t/v
1987
2. v
aihe
1.3.
1987
väh.
1.7
(64)
0,3%
1)0,
33,
4V
altio
n tu
kipa
ketti
, ml.
vero
keve
nnyk
siä
1988
Liit
toko
htai
set s
op.
2 v.
1.3.
1988
98-1
455,
3
1989
Tal
ous-
ja tu
lopo
-1
v.1.
3.19
89vä
h. 1
400,
1% 1)
3,6
Palk
ansa
ajie
n os
tovo
iman
lisä
ys 2
,5 %
liitti
nen
yhdi
stel
mä-
Ans
ioke
hity
stak
uu 7
0 p
li so
p. k
or.
ratk
aisu
ylei
skor
otuk
sen
ja ta
sa-a
rvoe
rän
lisäk
si23
.9.1
988
Val
tion
toim
enpi
teet
, ind
eksi
ehto
1990
Kal
lio2
v.1.
3.19
90vä
h. 0
,730
Palk
ansa
ajie
n kä
ytet
tävi
ssä
olev
ien
15.1
.199
01.
10.1
990
väh.
0,7
300,
4%2)
0,3
5,4
reaa
litul
ojen
kas
vuta
voite
199
0-91
4,5
%A
nsio
kehi
tyst
akuu
III
/89-
III/
90 4
% y
li so
p. k
or.
1991
2. v
aihe
1.5.
1991
väh.
0,9
500,
3%2)
1,7
Inde
ksie
hto,
ver
opol
. toi
met
15.1
1.19
90L
uotta
mus
mie
ssop
., ty
öaik
akys
ymyk
set
Aik
uisk
oulu
tus
1992
Ihal
aine
n-K
ahri
2 v.
Nyk
. sop
.0
00
0,0
0,2
Inde
ksie
hto
15.1
1.19
91ja
tket
aan
Työ
eläk
keid
en r
ahoi
tus
ja31
.10.
1993
palk
ansa
ajie
n ty
öelä
kem
aksu
saak
kaSo
pim
isjä
rjes
telm
än k
ehitt
ämin
enV
altio
n to
imen
pite
et, m
l työ
ttöm
yyst
urva
nta
son
säily
ttäm
inen
1993
Ihal
aine
n-K
ahri
00
00,
00,
0T
arki
stus
30.1
1.19
9219
94L
iitto
koht
aise
t sop
.1
v.1.
11.1
993
3,2
1995
Liit
toko
htai
set s
op.
1-2
v.5,
2
1996
Tal
ous-
, työ
llisy
ys2
v.1.
11.1
995
väh.
1,8
105
0,0
2,1
Inde
ksie
hto
ja ty
ömar
kkin
a-A
nsio
kehi
tysl
ause
ke, t
ar. 1
996,
199
7po
liitti
nen
sopi
mus
Työ
eläm
än k
ehitt
ämin
en19
96-9
7V
altio
n to
imen
pite
et, m
m.
29.9
.199
5ve
rotu
sta
ja ty
öttö
myy
stur
vaa
kosk
evat
1. v
aihe
1.10
.199
6vä
h.1,
365
0,3%
3)1,
7
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt 2007 55
Vuo
siSo
pim
usSo
pi-
Kor
otus
Yle
isko
rotu
sV
ähim
mäi
s-Jä
rjes
-So
p. k
orot
usK
okon
aisr
atka
isuu
n lii
ttyv
iäm
us-
voim
assa
palk
ka-
ja
tely
-ke
skim
. IV
-IV
pä
ätök
siä
aika
alka
enm
atal
apal
k-va
ra(t
eolli
suus
-ka
järj
este
lyt
työn
teki
jät)
%p,
€/t
%%
1997
2. v
aihe
0,0
1998
Tul
opol
iittin
en2
v.1.
1.19
98vä
h. 1
,685
0,3%
3)0,
52,
5In
deks
ieht
oso
pim
us 1
998-
1999
Ans
ioid
en k
ehity
ksen
tark
aste
lula
usek
e 19
97-1
998
12.1
2.19
9719
992.
vai
he1.
1.19
99vä
h. 1
,685
1,7
Työ
eläm
än k
ehitt
ämin
enH
allit
ukse
n ve
rora
tkai
sut
2000
Liit
toko
htai
set s
op.
3,3
2001
Tul
opol
iittin
en2
v.1.
2.20
01vä
h. 2
,112
00,
2 %
2)0,
5 %
4)3,
0T
alou
delli
sen
kehi
tyks
en ta
rkas
telu
ja in
deks
ieht
oso
pim
us 2
001-
2002
Ans
ioke
hity
slau
seke
15.1
2.20
00Ja
tkuv
a ne
uvot
telu
men
ette
lyT
yöel
ämän
keh
ittäm
inen
Elin
ikäi
nen
oppi
min
en o
sana
työe
läm
ää
2002
2. v
aihe
1.3.
2002
väh.
1,9
107
0,3
%4)
2,3
Eur
on k
äyttö
önot
to(0
,18
Työ
aika
järj
este
lyeu
roa)
Hal
lituk
sen
vero
ratk
aisu
tT
yöttö
myy
späi
vära
han
mää
räyt
ymin
enN
euvo
ttelu
laus
eke
2003
Tul
opol
iittin
en2
v.1.
3.20
03vä
h. 1
,817
s0,
3 %
2)0,
8 %
4)2,
8 %
5)In
deks
ieht
oso
pim
us 2
003-
2004
(28,
39T
arka
stel
ulau
seke
2.12
.200
2e/
kk)
Jatk
uva
neuv
otte
lum
enet
tely
Työ
eläm
än k
ehitt
ämin
enA
mm
atill
isen
osa
amis
en y
lläpi
täm
inen
ja k
ehitt
ämin
en
2004
2. v
aihe
1.3.
2004
väh.
1,7
16 s
0,5
%4)
2,2
%5)
Työ
llisy
ys ja
työv
oim
apol
itiik
ka(2
6,72
Hal
lituk
sen
vero
ratk
aisu
te/
kk)
Työ
llisy
yttä
edi
stäv
ät to
imen
pite
et20
05T
ulop
oliit
tinen
2,5
v.1.
3.20
05vä
h. 1
,918
s0,
6 %
4)2,
5In
deks
ieht
o ja
tark
aste
lula
usek
eso
pim
us 2
005-
2007
(30,
06Ja
tkuv
a ne
uvot
telu
men
ette
lye/
kk)
Sopi
mus
alak
ohta
iset
toim
et p
aika
llise
n yh
teis
työn
ja s
opim
isen
edi
stäm
isek
si
2006
2. v
aihe
1.6.
2006
1,4
0,3
0,4
%4)
2,1
Työ
eläm
än k
ehitt
ämin
enO
saam
isen
vah
vist
amin
en ja
keh
ittäm
inen
Työ
llist
ymis
en ja
muu
tost
urva
n to
imin
tam
alli
Har
maa
n ta
loud
en to
rjun
ta ja
tila
ajav
astu
uH
allit
ukse
n ty
öllis
yyttä
, ost
ovoi
ma
jaki
lpai
luky
kyä
tuke
vat t
oim
enpi
teet
2007
Liit
toko
htai
set s
op.
Lä h
de: E
K, S
AK
1) M
atal
apal
kkaj
ärje
stel
yn v
aiku
tus
2) T
asa-
arvo
erä
3) M
atal
apal
kkae
rä +
nai
spal
kkae
rä4)
Liit
toer
ä 5)
Tup
ossa
muk
ana
olev
at
56 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
BKT bruttokansantuote
EK Elinkeinoelämän keskusliitto
LTK Liiketyönantajain Keskusliitto
N-L Neuvostoliitto
OECD Organisation for Economic Co-operation and Development
PT Palvelutyönantajat
SAJ Suomen Ammattijärjestö
SAK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö
STK Suomen Työnantajain Keskusliitto
STTK Toimihenkilökeskusjärjestö
Super Suomen lähi- ja perushoitajaliitto
TT Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto
TVK Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto
VATT Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
Julkaisussa käytetyt lyhenteet