näköalat 1 2013

Tuotekehitystuo menestystä

AjAnkohtAistA AsiAA tekesistä yrityksille 1 | 2013

Fiksuillekaupungeille valmisteilla ohjelmas. 6

s. 30

AjAnkohtAistA AsiAA tekesistä yrityksille 1 | 2013

Teema

s.14

Näin leivotaan

yrityksiäkasvu-

3 PÄÄKIRJOITUS

4 VALOKEILASSA

10 UUTTA TEKESISTÄ

12 UUSIA JULKAISUJA

21 GALLUP

syöpäsairaala Docrates syntyi potilaan tarpeeseenDocrates on kehittänyt Tekesin rahoituksella palveluja johtamisjärjestelmää. Palvelukonseptia ovat hioneet myös ulkomaalaiset asiakkaat.

älykkäillä terveydenhuollon ratkaisuilla maailmalle Perinteinen teollisuusyritys Merivaara keksi itsensä uudelleen ja lähti kasvuun.

tuotekehitys tuo menestystä Ennakkoluulottomuus, henkilökohtainen riskinotto ja intohimo tuotekehitykseen. Siinä sarjayrittäjä Göran Sundholmin menestysresept

25 RISTEYKSESSÄ Kasva kehittyvillä markkinoilla ja

kehity kehitysmaissa

34 NIMITYKSIÄ

35 YHTEYSTIEDOT

lukijan vinkki

Vuoden 2013 ensimmäinen Näkö-alat-lehti on mainio paketti juuri tässä ajassa tärkeää sisältöä, hou-kuttelevaa esillepanoa ja innostavaa asennetta. Lehden jokainen juttu pysäyttää, vaikka sen viesti ei juuri nyt olisi omalla kohdalla kaikkein ajankohtaisin.

Suomen kaltaisessa pienessä ja osaamisella pärjäävässä maassa jatkuvan ja kestävän kasvun ja uu-distumisen tärkeyttä ei liikaa koros-teta. Siitä löytyvät tämän numeron erityisansiot.

Henkilökohtaisesti paneuduin ensimmäisinä kasvuyrittäjyyttä kä-sittelevään kokonaisuuteen sekä täysin uudistuneesta Merivaarasta kertovaan juttuun. Yli satavuotias lahtelainen Merivaara on osannut uudistua rautasänkyvalmistajasta terveydenhuollon kokonaisjärjestel-mien tarjoajaksi. Tehkää sama pe-rässä!

Yritysten tehtävä on kasvaa ja menestyä, minkä seurauksena ne työllistävät ja maksavat veroja. Star-tup-yritysten lisäksi kaikkien toi-mialojen pk-yrityksissä on valtava potentiaali kasvuun ja menestyk-seen. Yritysten yhteiskuntavastuuta on hyödyntää kaikki kasvumahdol-lisuutensa.

Mainiota pohdiskelua edustaa kasvuyritysartikkelin ajatus kehit-tää Helsingistä ja Suomesta arkti-nen Istanbul - idän ja lännen parhai-den oppien kiinnostava noidankatti-la - esimerkiksi pelkän piilaakson tai kulttuurikaupungin sijaan.

Miki Kuusen sanoin ”Suomi on hyvä maa, ja me haluamme, et-tä tämä on tulevaisuudessakin hy-vinvointivaltio”. Sen vuoksi meidän on omaksuttava tahto ja innostus kasvuun ja jatkuvaan uuden oppi-miseen.

Jukka ViitasaariJohtajaTeknologiateollisuus ry

Suomeen on syntynyt nopeasti kasvuyrittäjien yhteisö ja sukupolvi, joka haluaa luoda

omista ideoista suuria yritystarinoita. Kasvuyrityksen leivontaan tarvitaan toisiaan

täydentävä ydinjoukko, oikeaa asennetta – ja paljon periksiantamatonta työtä.

Suomalainen startup-yritys kohoaa nyt lempeissä oloissa

Kasvuyritykset

Sisä

ltö

22IDEASTA KONSEPTIKSI

26KASVUYRITYKSEN TARINA

30SUUNNANNÄYTTÄJÄ

sivut 14–20

Teema

2 näkÖAlAt 1 | 2013

näkÖAlAt 1 | 2013 3

Näköalat - Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksilleNumero 1 | 2013 22.2.2013

JULKAISIJATekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

TOIMITUSPääTOIMITTAJA: Pia MörkTOIMITUKSeN SIHTeerI: Susanna LehtoTOIMITUSKUNTA: Johanna Hermans, Anna-Maija Ikonen, Tiina Lifländer, eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila

TOIMITUSNeUVOSTOMika Aalto, Jouko Hautamäki, Mari Isbom, Susanna Lehto, Virpi Mikkonen, Pia Mörk, Tiina Nurmi, Anne Palkamo, Pia Salokoski, Minna Suutari, Matti Säynätjoki, Jussi Toivonen

KANSIKUVA: Markus SommersTAITTO: Mainostoimisto Cake Oy / Kari LehkonenPAINATUS: Punamusta OyISSN-L 1798-9876ISSN 1798-9876 (Painettu)ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu)PAINOS: 14 500

Seuraava numero ilmestyy 31.5.2013

lisää tätä!letko lukenut viime aikoina huikeita juttuja suomalaisista kasvuyrityksistä, kuten Supercell, DealDash ja Zen Robotics? Sitä minäkin. Ne ovat osoitus siitä, että Suomen startup-buumi ei ole jäänyt hypen asteelle, vaan täällä todella

tapahtuu ja se näkyy.Kasvua on kuitenkin monenlaista. Ei pelkkää alkavan yrityksen

räjähtävää kasvua, vaan myös markkinapaikkansa kotimaassa jo vakiinnuttaneen firman maltillisempaa kasvua, joka tähtää pääsyyn kansainvälisille markkinoille. Molempia tarvitaan ja niistä pitää saada menestystarinoita lisää ja nopeasti.

Mitä nämä yritykset, ja tietenkin monet muutkin, sitten ovat tehneet oikein kasvaakseen niin vauhdikkaasti? Takana on aina lahjakas tiimi, visio muutoksesta ja päämääränä kansainväliset markkinat – hyvää tuotetta unohtamatta. Näihin myös pääomasijoittajat uskovat.

Tässä Näköalojen numerossa leivotaan ja puretaan auki kasvuyritysten saloja sekä Tekesin merkittävää roolia niiden kannustajana. Edellä mainitut ja lehdessä olevat yritykset ovat rohkaisevia esimerkkejä siitä, että kaikki on mahdollista, kun Oy Suomi Ab 2.0 puhaltaa yhteen hiileen ja muistaa alkavien ja kasvavien yritysten tärkeyden.

Kiintoisia lukuhetkiä!

Jukka Häyrynen

Toimialajohtaja, alkavat kasvuyritykset (1.4.2013 lähtien johtaja, nuoret yritykset)

Tekes

KU

VA

: MA

rK

US

SOM

Mer

SPä

äkirj

oitu

s


Olvi lanseerasi vuoden alussa maitopohjaiset Angry Birds -välipalajuomat, joita se on kehittänyt yhdessä Osuuskunta Maitomaan kanssa.

Yhteistyö pohjaa Tekesin Sapuska-ohjelman tuotekehitysprojekteihin. Sapuska-ohjelmassa Olvin ja Maitomaan HyväOlo-projekteilla haettiin uusia tuoteinnovaatioita kasvaville kansainvälisille hyvinvointimarkkinoille.

Angry Birds -välipalajuomat on Suomen ensimmäinen maitopohjai-nen, vitaminoitu juomaperhe, joka sisältää aitoa luonnon marjaa.

Panimo ja meijeri hakivat vauhtia yhteistyölleen

design-yhtiön vahvan kasvun takanaMagisso Oy:n tuotteet erottuvat mark-kinoilla innovatiivisuudellaan ja erilai-suudellaan sekä toiminnallisuudellaan. Lisäksi niiden elinkaari on pitempi kuin useimpien design-tuotteiden.

Magissolla ei ole palkkalistoillaan omia suunnittelijoita, vaan tuoteideoita voi tarjo-ta kuka tahansa. Verkottunut toimintatapa kansainvälisillä markkinoilla tuottaa myös uusia ideoita ja kuluttajatoiveita. Yritys vie tuotteitaan 30 maahan ja liikevaihdosta yli 50 prosenttia tulee viennistä.

Kansainvälisten asiakkaiden mukaan Magisson tuotteet ovat elämyksellisiä ja

uniikkeja, jollaisia he eivät ole aikaisemmin nähneet. ”Tuotevalikoimamme laajenee koko ajan, sitä vaativat myös kansainväli-set asiakkaamme. Suunta voi olla tulevai-suudessa keittiötuotteista muidenkin kodin ongelmien ratkaisemiseen”, kertoo Magis-so Oy:n toimitusjohtaja Juhani Sirén.

Magisson teekuppi ja kolme Serving Set -tuotetta voittivat 2012 Good Design -palkinnot.

Tekes on toiminut katalyyttina ja no-peuttanut Magisson liiketoiminnan kehit-tymistä ja kansainvälistymistä. Yhtiö kuu-luu Tekesin Nuoret innovatiiviset kasvuyri-tykset -ohjelmaan.

Valo

keila

ssa

KOONNUT: PiA Mörk

Uniikit tuotteet

Sapuska-ohjelmastaK

UV

AT:

MA

GIS

SOK

UV

A: O

LVI


Turkulainen Abacus Diagnostica on kehittänyt sairaala- ja terveydenhuol-lon laboratorioiden käyttöön GenomEra CDX™ -järjestelmän, joka tunnistaa infektiotauteja DNA-teknologialla.

Tunnistus on nopeampaa kuin perinteisillä viljelypohjaisilla menetelmillä, joi-den testitulosta kliinikko voi joutua odottamaan kahdesta kolmeen päivää. Tes-taus vie laborantilta alle kymmenen minuuttia ja lopullinen tulos on käytettä-vissä tunnissa.

Herkillä testeillä voidaan tunnistaa sairaalabakteereja aiemmin ja ehkäistä niiden leviämistä sairaalaympäristöön. Sairaalavuorokausi maksaa noin 1 000 euroa, joten tarkka ja nopea tieto tuo mittavia säästöjä.

”Tekesin rahoituksella on tuettu Abacuksen perusteknologian kehittämistä alun perin ruoka-aineturvallisuuteen liittyvään testaukseen, suunnanmuutosta kliiniseen testaukseen ja nyt myös tuoteportfolion laajentamiseen. Hienoa on ol-lut se, kuinka Tekes on ymmärtänyt pitkäjänteisen kaupallistamisen ketjun ja pys-tynyt tukemaan meitä monivaiheisessa kehityksessämme”, sanoo Abacus Diag-nostican toimitusjohtaja Tom Palenius.

seulaan yksinkertaisella testilläSairaalabakteerit

Porvoon kaupunki halusi kerralla hoitaa päivähoito-tiloihinsa liittyvät puutteet. Kaupungin kolme uusin-ta päiväkotia on toteutettu hyödyntämällä elinkaari-mallia, jossa kilpailuttamalla valittu yksityisen sekto-rin yhteistyökumppani toteuttaa päiväkodit uudenlai-sessa pitkäaikaisessa kumppanuushankkeessa. Mal-lin myötä on saatu innovatiivisia, uusia ratkaisuja si-sältäviä, toimivia, laadukkaita ja ekotehokkaita päivä-koteja ylläpitopalveluineen.

Päiväkoteja ei Suomessa ole aikaisemmin toteu-tettu elinkaarihankkeena. Tekesin Innovatiiviset jul-kiset hankinnat -rahoitus valoi uskottavuutta uuden hankintamallin kehittämiseen.

Porvoon tarjouskilpailun voitti YIT, joka vastaa Ylä-Haikkoon, Omenatarhan ja Jokilaakson päiväko-tien suunnittelusta, rakentamisesta, energiaratkai-suista, kiinteistöjen ylläpitopalveluista sekä siivouk-sesta ja energiankulutuksesta 20 vuoden ajan.

Porvoon uudet

energiatehokkaat päiväkoditelinkaaritoteutuksena

KU

VA

: IST

OC

KPH

OTO

Näköalat-lehden edeltäjä Tekniikan Näköalat alkoi ilmestyä vuonna 1986. Maailma muuttuu – vai muuttuko? Tekniikan Näköalojen ensimmäisen numeron uutisia olivat mm:

Näköaloja kasarimalliin

NOKiA ELEKTrONiiKAN johtaja Timo H.A. Kosken mukaan Suomen teollisuuden kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää tietotekniikan hyväksikäyttöä.

JApANiSSA tähdätään tulevaisuuden anturitekniikkaan: biologisten kalvojen ja aistirakenteiden jäljittelyyn ja molekyylielektroniikkaan.

YhDYSvALLOiSSA ennustetaan, että ohjelmistoalalla tulevaisuudessa menestyvät vain ne, jotka tuntevat asiakkaan toimialan ja toiminnan.

DETrOiTiSSA järjestetyssä autoelektroniikan kansainvälisessä seminaarissa aiheena olivat mm. sähköautot.

iSO-BriTANNiASSA on valmistunut yrittäjän energiansäästöopas.

Men

nyt m

aailm

a


hjelmassa on määrä käynnistää pilotteja eri puolilla Suomea, joi-den avulla haetaan markkinakoke-muksia ja testataan uusia ratkai-

suja. Nämä voivat liittyä esimerkiksi lähiener-giaan, avoimen datan hyödyntämiseen liiken-teessä tai hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Kehittäminen toteutetaan aidoissa ympä-ristöissä käyttäjien, yritysten ja julkisen sek-torin yhteistyönä. Tärkeää on erityisesti ICT-pohjaisten palvelujen upottaminen helppo-käyttöisesti arkipäivän tilanteisiin, esimerkiksi liikkumiseen tai energiankäyttöön.

Merkittäviin hankintoihin niin julkisella sektorilla kuin yrityksissäkin halutaan sisällyt-tää uusia innovaatioita. Jos niitä tehdään van-haan tapaan hintalappuun tuijottaen, ei syn-ny markkinoita uusille tuotteille ja palveluille. Eivätkä yritykset saa näyttöjä osaamisestaan, mikä on tärkeä edellytys kansainvälistymiselle.

”Keskeinen tavoite on saada siilot mata-liksi ja muodostaa monialaisia ratkaisuja, jot-ka istuvat käyttäjien tarpeisiin. Suomen suu-rimmat kaupungit on kierretty ja vastaanotto on ollut innostunutta”, sanoo toimialajohtaja reijo Kangas Tekesistä.

Ohjelma käynnistyy mahdollisesti kevään 2013 aikana. ¡

TEKES VALMISTELEE OHJELMAA, JOLLA HALUTAAN

TUODA MYöNTEISIÄ MUUTOKSIA IHMISTEN

ASUIN- JA TYöYMPÄRISTöIHIN SEKÄ YRITYKSILLE

MAHDOLLISUUKSIA SAADA UUSIA TUOTTEITA

JA PALVELUJA MARKKINOILLE. KAUPUNGIT OVAT

AVAINASEMASSA OHJELMASSA ESIMERKIKSI

KAAVOITUKSEN, HANKINTOJEN JA

ENERGIAVALINTOJEN KAUTTA.

valmisteilla ohjelma

Uut

ta T

ekes

istä

www.tekes.fi/ohjelmat/kaupunki

TeKSTI: EErO LUkiN PIIrrOS: isTOckPhOTO

Fiksuille kaupungeille

www.tekes.fi/ohjelmat/kaupunki


unnat ja yritykset ovat kehittäneet uusia toimintatapoja maankäytönsuunnitteluun, jossa kestävän kehityksen tavoitteet sekä energiaratkaisut ovat nyt entistä paremmin mukana. Toimintatapojen uudistamisesta paras esimerkki on hankinta- ja rakennut-

tamisprosessien kehittäminen ekotehokkuuden suuntaan”, kertoo toimialajohtaja Reijo Kangas Tekesistä.

Kestävä yhdyskunta -ohjelmassa näkökulma oli yhdyskuntien kehittämisessä, ei yksittäisis-sä teknologioissa tai rakennuksissa. Ohjelman tutkimus- ja kehitysprojektien pääteemoja olivat maankäytön suunnittelu, energiatehokas rakentaminen ja uusiutuvan energiantuotannon integ-roiminen rakennettuun ympäristöön.

Kestävä yhdyskunta -ohjelmassa rahoitettuja projekteja oli 206 kpl, projektien kokonaisbud-jetti 91 miljoonaa euroa, josta Tekesin rahoitusta 47 miljoonaa euroa.

Tila-ohjelma nosti tilat entistä strategisempaan rooliin yritysmaailmassa: tilat ovat osa liiketoi-mintaa ja johtamista. Tiloihin liittyvä ajattelu laajeni ohjelman myötä fyysisistä tiloista kattamaan myös virtuaaliset ja sosiaaliset tilat.

Tila-ohjelmassa rahoitettuja projekteja oli 170 kpl, projektien kokonaisbudjetti 73 miljoonaa euroa, josta Tekesin rahoitusta 36 miljoonaa euroa. ¡

käytännöiksi kiinteistö- ja rakennusalalle

2012 päättyneet kestävä

yhDyskuntA jA tilA -ohjelmAt

vAuhDittivAt suomAlAistA

kiinteistÖ- jA rAkennusAlAn

muutostA. ohjelmissA

luotiin eDellytyksiä sille,

että jAtkossA niin kunnAt,

kiinteistÖnomistAjAt,

rAkennuttAjAt kuin käyttäjät

luovAt kysyntää kestäville

jA käyttäjälähtÖisille

rAtkAisuille.

Kestävä kehitys ja käyttäjälähtöisyys

www.tekes.fi/tila

Katso video

www.tekes.fi/yhdyskunta

Katso video

TeKSTI: EErO LUkiN, KUVAT: isTOckPhOTO

www.tekes.fi/tila

www.tekes.fi/yhdyskunta


tekesin tunnuslukuja 2012

Yritysprojekteissa odotettu tavoitevuoden

liikevaihto

6,2 mrd€

Tekes rahoitti yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita

miljoonalla eurolla

570

Projekteissa syntyi

1260uutta tai korvaavaa tuotetta, palvelua

tai prosessia

KU

VA

T: IS

TOC

KPH

OTO


Biomassan ja veden kestävästä käytöstä bisnestä

vuoDen vAihteessA

päättyneet tekesin

ohjelmAt Biorefine – uuDet

BiomAssAtuotteet jA vesi

ovAt merkittävä osoitus

siitä, miten tärkeimpien

luonnonvArojemme metsän

jA veDen innovAtiivisestA

hyÖDyntämisestä voiDAAn

luoDA uuttA Bisnestä

suomelle.

hjelmiin omilla hankkeillaan osallistuneet yritykset odot-tavat kehitystyön synnyttävän niille yhteensä vajaan kahden miljardin euron liikevaihdon

lisäyksen vuoteen 2020 mennessä. Tämä merkitsisi tuhansia uusia työpaikkoja. Lisäksi liiketoimintaa ja työpaikkoja syntyy näiden yritysten alihankintaverkostossa.

Tulevaisuudessa liikevaihdon mahdol-lisuudet vielä kasvavat, kun nyt vasta tutki-musasteella olevat projektit yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa etenevät kaupallistumis-vaiheeseen.

BIOJALOSTAMODEMOISTA MIKROBIöLJYYN

BioRefine-ohjelma vahvisti biomassan hyödyn-tämisen osaamista. Lisäksi saatiin aikaan bioja-lostamoihin liittyvää uutta osaamista, uusia sovelluksia ja tuotantokonsepteja. Syntyneistä teknologioista tai liiketoimintakonsepteista toistakymmentä on joko demonstraatiovai-heessa tai kaupallistamisen kynnyksellä.

Paitsi nykyistä vahvuuttamme, metsäbio-massan hyödyntämistä, ohjelmassa tutkittiin myös uusien raaka-aineiden hyödyntämis-mahdollisuuksia. Projektit keskittyivät bioja-lostamokonseptien raaka-ainepohjan laajenta-miseen energiantuotannossa ja muussa teolli-suudessa. Tutkimuskohteina olivat muun mu-assa mikrobiöljy, levät ja syanobakteerit polt-toaineen tuottajina.

Ohjelman hankkeista pisimmällä kaupal-listamisessa on Fortumin, Metson ja VTT:n konsepti, jossa raskasta polttoöljyä korvaavaa bioöljyä tuotetaan leijukerroskattilaan integ-roidussa laitoksessa. Bioöljyn tuotanto käyn-nistyy Fortumin voimalaitoksen yhteydessä Jo-ensuussa vuonna 2013.

St1 puolestaan on valmistanut jo muuta-man vuoden ajan polttoaine-etanolia elintar-viketeollisuuden sivuvirroista ja jätteistä. Tä-

täkin kehitystyötä on tehty BioRefine-ohjel-massa.

BioRefine-ohjelmassa toteutettiin vuosina 2007-2012 yhteensä 110 tutkimus- ja kehitys-projektia ja ohjelman kokonaisvolyymi oli noin 250 miljoonaa euroa.

VESI-OHJELMA VERKOTTI

Vesi-ohjelma verkotti ja lisäsi merkittävällä tavalla alan yritysten ja tutkimusryhmien yhteistyötä. Suomalaisen vesiosaamisen vah-vuudet löytyivät teollisuuden vesien ja jäteve-den käsittelystä sekä ICT:n hyödyntämisestä.

Smart Water nousi Vesi-ohjelman keskei-simmäksi teemaksi. Jopa 70 prosentissa Vesi-ohjelmassa mukana olleista pk-yritysten ja tut-kimuslaitosten projekteista on tavalla tai toi-sella hyödynnetty ICT-teknologiaa.

Esimerkiksi TTS Ciptec Oy kehitti Vesi-oh-jelmassa mittalaitteen, jolla voidaan optimoida meijereiden ja elintarviketeollisuuden proses-silinjojen pesuja. TTS-Ciptecin liikevaihdosta jo yli 90 prosenttia tulee ulkomailta. Liqum Oy on kehittänyt reaaliaikaisen vedenlaadun ana-lysointi- ja raportointipalvelun ja Sofi-Filtration Oy huoltovapaan kirkastussuodattimen nes-teiden ja kiintoaineiden erotukseen teollisessa suodatuksessa.

Hyvä osoitus alan verkottumisesta on myös ohjelman aikana syntynyt Kemira Oyj:n ja VTT:n vesitutkimuksen huippuosaamiskes-kus SWEET, joka kokoaa yhteen suomalaista vesiosaamista niin pk-yrityksistä kuin tutki-musorganisaatioista.

Ohjelman aikana vuonna 2009 vesialan toimijat perustivat Finnish Water Forumin, jo-ka tuke vesialan vientiä.

Vesi-ohjelman kokonaisrahoitus vuosina 2008–2012 oli noin 93 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus oli noin 43 miljoonaa euroa. Oh-jelmassa on rahoitettu yhteensä 125 tutkimus- ja kehitysprojektikokonaisuutta. ¡


uonna 2008 käynnistyneen Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelman tavoitteena oli vahvistaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia nostamalla erityisesti tietoja viestinteknologian (ICT) soveltamisen tasoa tuot-

teen elinkaaren hallinnassa ja palveluissa.”Ohjelman aikaiset taloustilanteen nopeat muutokset korostivat sen

lähtökohtana ollutta kysymystä: Kykenevätkö teollisuutemme pk-yrityk-set kehittämään toimintaansa ICT:tä hyödyntäen kansainvälisessä ar-voverkostossa? Edelleen eri vertailututkimuksissa on osoitettu Suomen jääneen ICT:n hyödyntämisessä kärkimaiden joukosta, vaikka teknolo-giaosaaminen sinänsä on huipputasolla”, kertoo ohjelman päällikkö Ka-ri Penttinen Tekesistä.

YRITYSPROJEKTEISSA LAAJENNETTIIN PALVELUJA ASIAKKAILLE

Yksi Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelmassa mukana olleista yrityksistä oli hämeenlinnalainen M-Components, joka laajensi toimintaansa vaa-tivien ajoneuvojen ja koneenosien valmistajasta suunnittelupalvelujen tarjoajaksi.

”Projektissa kehitetyn palveluliiketoiminnan hyötyjä olivat muun muassa virheiden määrän merkittävä lasku (70–80 prosenttia), tilaus-ten läpimenoaikojen lyhentyminen viikoista päiviin, kannattavuuden säi-lyminen markkinahintojen laskusta ja kustannusten noususta huolimatta

TeKSTI kAj NOrdgrEN KUVAT: isTOckPhOTO, MAPvisiON Oy

uudisti valmistavan teollisuuden toimintatapoja ja palveluja juuri päättyneessä ohjelmAssA pAnostettiin erityisesti pk-yritysten iCt-

osAAmisen kehittämiseen jA tutkimustulosten hyÖDyntämiseen liiketoiminnAssA.

Uut

ta T

ekes

istä

Tekesin Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelma

vantaalainen Mapvision kehitti projektissaan ohjelmistoteknologiaan perustuvaa laitetta, joka mittaa autokorin osan ja tarkistaa siihen tehtyjen hitsisaumojen olemassaolon jo tuotantolinjalla. Etähuollettava laite käyttää vain 20 sekuntia per mittaus, joten se voi mitata 100 prosentin otannalla myös suuren volyymin autotuotannossa.


Uudistus tähtää asiakaslähtöisyyteen. Matriisista on siirrytty suoraviivaisempaan malliin. Vastuista tulee selkeitä ja organisaatio kykenee toimimaan nopeasti, tehokkaasti ja jous-tavasti.

Uusista vastuualueista kolme on jaoteltu asiakasryhmittäin palvelemaan nuoria yrityk-siä, kansainvälistyviä kasvuyrityksiä tai suuria yrityksiä ja julkisia organisaatioita. Tähän ja-otteluun päädyttiin, koska asiakasryhmien tarpeet ovat erilaisia ja palvelut eri ryhmille ovat myös erilaisia. Näihin kolmeen vastuualueeseen keskittyy myös Tekesin rahoitus.

Kolme vastuualuetta on määritelty Tekesin strategian painopisteiden mukaan. Nämä ovat luonnonvarat ja kestävä talous, elinvoimainen ihminen ja älykäs elinympäristö. Näillä alueilla Tekes toimii aloitteentekijänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana.

Pääosa henkilöstöstä sijoittuu asiakasryhmäkohtaisille vastuualueille. ELY-keskuksissa Tekesin tehtäviä tekevä henkilöstön otetaan mukaan toimintaan mahdollisimman saumat-tomasti.

Kokeilumielessä Suomen työelämän kehittäminen ja oman henkilöstön kehittäminen on yhdistetty samaan vastuualueeseen. Vuoden mittaisen kokeilun jälkeen tehdään ratkaisu jatkosta. Tämä on esimerkki siitä, miten Tekes haluaa itsekin kokeilla uusia asioita.

Uusien vastuualueiden johtajat on valittu määräajaksi, pääosin kolmeksi vuodeksi. Asia-kaspalvelumme toimii normaalisti organisaatiomuutoksesta huolimatta. ¡

Asiakas on keskiössä tekesin uudessa organisaatiossa

www.tekes.fi/dtpwww.hankegalleria.fi

Vastuualueiden johtajat ovat:

Ari Grönroos rahoituksen ohjaus ja tuki

Riikka Heikinheimo suurten yritysten ja julkisten organisaatioiden palvelut

Minna Hendolin elinvoimainen ihminen

Ulla Hiekkanen-Mäkelä markkinointi ja viestintä

Jukka Häyrynen alkavien yritysten palvelut

Reijo Kangas älykäs elinympäristö

Hannu Kemppainen ohjaus ja kansainvälinen toiminta

Teija Lahti-Nuuttila luonnonvarat ja kestävä talous

Jenni Nevasalo työelämän ja henkilöstön kehittäminen

Juha Sarkio tukipalvelut

Martti Äijälä kansainvälistyvien kasvuyritysten palvelut

sekä työssä viihtyvyyden parantuminen”, sanoo toimitusjohtaja Juhani Lemström.

”Ilman Tekesin rahoitusta projekti ei oli-si ollut missään järjellisessä ajassa mahdolli-nen. Käytimme projektiin myös omaa rahoitusta suunniteltua enemmän.”

PITKÄJÄNTEISTÄ OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ TUTKIMUKSESSA

Ohjelman tutkimusprojekteja ohjattiin yritysten kannalta tärkeiksi koettuihin aiheisiin tiiviin joh-toryhmätyöskentelyn avulla. Eräs laaja rahoitettu kokonaisuus oli tutkimus- ja yritysprojekteista muodostunut GP4 Variants -ohjelma, jossa tut-kimuskohteena oli globaalin verkoston prosessi-osaaminen konepajateollisuudessa tuotehallin-nan näkökulmasta.

Yhteisölliset toimintatavat ja työkalut kehit-tyivät voimakkaasti ohjelman aikana. Aktiivisim-mat tutkimusprojektit saivat aikaan välittömäs-ti uutta tutkimustoimintaa ja sisältöä koulutuk-seen. Tekesin Hankegalleriasta löytyy tutkimus-tuloksia ja aineistoa liiketoiminnassa hyödynnet-täväksi.

ESIMERKEIN ETEENPÄIN

Maaliskuussa käynnistyy useille paikkakunnille suuntautuva aktivointitapahtumien sarja, joka esittelee ohjelman tuloksia ja tutkimushank-keissa luotua osaamista. Lisäksi halutaan roh-kaista yrityksiä hakemaan Tekesin rahoitusta tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatioprojektei-hin sekä kertoa tulevaisuuden mahdollisuuksista ICT:n hyödyntämisessä. Samassa yhteydessä julkaistaan ohjelman projektien tulokset tiivis-tävä verkkosivusto.

”Vaikka ohjelma päättyy, Tekesin innovaa-tiorahoitus jatkuu täydellä teholla. Esimerkiksi PK.NET-rahoitus tehostaa pk-yritysten myyntiä ja markkinointia ICT:tä hyödyntämällä. Myös Lii-deri-ohjelma tarjoaa hyviä mahdollisuuksia uu-distaa liiketoimintaa ja kehittää ICT:n hyödyntä-mistä”, Penttinen muistuttaa.

Digitaalisessa tuoteprosessissa käynnistet-tiin vuosina 2008–2012 yhteensä 70 yrityspro-jektia, joita rahoitettiin noin 23 miljoonalla eurol-la. Tutkimustoimintaa rahoitettiin 34 projektissa yhteensä 12 miljoonalla. Suurin osa yrityksistä oli vientisuuntautuneita metalli- ja koneteollisuus-yrityksiä. Myös rakennusteollisuuden ja ohjel-mistoyritysten kehitystyötä oli kiitettävästi mu-kana yritys- ja tutkimusprojekteissa. ¡

TeKSTI: EErO LUkiN, KUVAT: isTOckPhOTO

tekesin uusi orgAnisAAtiomAlli otetAAn käyttÖÖn 1.4.2013.

lähtÖkohtAnA on kehittää tekesiä niin, että eri AsiAkAsryhmiä

pAlvellAAn entistä pAremmin sen tArpeitA vAstAAvAllA tAvAllA.

www.tekes.fi/dtp

www.hankegalleria.fi

PK.NET


Uus

ia ju

lkai

uja

Grow - Water Technology and Renewable EnergySuomessa on paljon cleantech-alueen osaamista, jolla on tarvetta ja kysyntää kehittyvien- ja kehitysmaiden markkinoille. Suomalaisia cleantech-yrityksiä toimii jo nyt kehitysmaissa. Tekesin Vesi- ja Groove- ohjelmat tukevat suomalaista osaamista näille markkinoille.

Sapuska – Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009–2012Sapuskasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema brändi. esitteessä kerrotaan mitä elintarvikealan pk-yrityksille ja muille toimijoille on tarjolla jatkossa.

Development paths for biomass utilization – BioRefine - New Biomass Products Programme 2007-2012esite Biorefine-ohjelman keskeisistä aihealueista

Kestävä maankäyttö – Uusia toimintatapoja, menetelmiä ja työkalujaUusia toimintatapoja, menetelmiä ja työkaluja maankäytön suunnitteluun.

Avoimen maastotiedon liiketoiminta- mahdollisuudet 297/2009euroopan komissio on arvioinut julkisen tiedon avaamisen suoriksi taloudellisiksi tuotoiksi 40 miljardia euroa vuodessa. Avoimen tiedon hyödyntämisen avulla odotetaan syntyvän pitkällä aikavälillä suuria taloudellisia hyötyjä ja uutta liiketoimintaa.

Kumppanuudesta kilpailuetua - Strategiset yrityskumppanuudet vesi-, metsä- ja kemian alan tulevaisuuden kilpailuedun rakentajina 298/2013 Strategiset kumppanuudet luovat kilpailuetua etenkin eri alojen rajapinnoilla. Selvityksessä analysoidaan suurten ja pienten yritysten kumppanuuksien ajureita, mahdollisuuksia ja haasteita vesi-, metsä-, ja kemian aloilla Tekesin ja Suomen elinkeinoelämän uudistumisen näkökulmista.

Tekesin katsauksia

Tekesin ohjelmien esitteitä Elämykselliset tilat – Tila-ohjelman tuloskatsausKatsauksessa esitellään yhteensä 16 erilaista Tila-ohjelman rahoittamaa projektia tia projektikokonaisuutta, jotka on toteutettu tai alkaneet vuosina 2008-2012

Muuttuva asuminen – Tila-ohjelman tuloskatsausKatsauksessa esitellään yhteensä 17 erilaista Tila-ohjelman rahoittamaa projektia tai projektikokonaisuutta, jotka on toteutettu tai alkaneet vuosina 2008-2012.

Virtuaalitilat – Tila-ohjelman tuloskatsausKatsauksessa esitellään yhteensä 10 erilaista Tila-ohjelman rahoittamaa projektia tai projektikokonaisuutta, jotka on toteutettu tai alkaneet vuosina 2008-2012.

Elämyksiä, ideoita ja osaamista - Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma - projektikatsaus syksy 2012Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma on edistänyt matkailun, kulttuurin, viihteen, liikunnan ja hyvinvoinnin liiketoiminnan kehittämistä vuosina 2007-2012. Tämä projektikatsaus koostuu 19:sta ensi kertaa esiteltävästä projektista ja 40:stä aikaisemmin esitellystä projektista.

Tarinoita Sapuska-ohjelman matkan varrelta 2009-2012Sarjakuva Sapuska-ohjelman tuloksista.

Tarinoita Vapaa-ajan palvelut -ohjelman matkan varrelta 2006-2012Sarjakuva Vapaa-ajan palvelut –ohjelman tuloksista.

Lue QR-koodi älypuhelimellasi niin pääset suoraan pdf-julkaisuun.

http://www.tekes.fi/fi/document/74737/grow_2012_pdf

http://www.tekes.fi/u/Kestava_maankaytto.pdf

http://www.tekes.fi/fi/document/72803/tekes_tila_el%25C3%25A4mykselliset_tilat_pdf

http://www.tekes.fi/fi/document/72804/tekes_tila_muuttuva_asuminen_pdf

http://www.tekes.fi/fi/document/74201/tekes_tila_virtuaalitilat_pdf

http://www.tekes.fi/fi/document/74683/vapaa_ajan_ohjelmat_2013_pdf

http://www.tekes.fi/fi/document/73990/tarinoita_sapuska-ohjelman_matkan_varrelta_2009-2012_pdf

http://www.tekes.fi/fi/document/73991/tarinoita_vapaa-ajan_palvelut_-ohjelman_matkan_varrelta_2006-2012_pdf%20

http://www.tekes.fi/fi/document/74018/avoin_maastotieto_297_12_pdf

http://www.tekes.fi/fi/document/74669/kumppanuudesta_kilpailuetua_pdf

http://www.tekes.fi/fi/document/73358/biorefine_esite2012_pdf

www.tekes.fi/u/Sapuska_loppuu_esite_1012.pdf


TULI-ohjelman loppuraportti 2008-2012Tuli - Tutkimuksesta liiketoimintaa -ohjelman loppuraportissa hahmotetaan ohjelman taustoja, sen aikaista toimintaa ja ohjelman keskeisiä tuloksia.

BioRefine – New Biomassa Products Programme 2007-2012, 7/2012Biorefine-ohjelman loppuraportti

Energiatehokkaat ratkaisut – Kiinteistöjen suunnittelu, rakentaminen ja käyttöJulkaisu esittelee Tekesin rakennetun ympäristön ohjelmien (Kestävä yhdyskunta, Tila, rakennettu ympäristö) kiinteistöjen energiatehokkuuteen liittyvien projektien tuloksia.

Tekesin ohjelmien raportteja

Muita julkaisuja

The Finnish game industrySuomen menestyksekäs peliteollisuus on vahvassa kasvussa. The Finnish game industry -esite sisältää mm. tuoreet luvut alan liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehityksestä.

Finland Focus on the Economy and Technology 2013Focus on the economy and Technology, keskeisille kansainvälisille markkinoille tarkoitettu Suomea esittelevä vuosijulkaisu.

Team Finland -verkosto aloitti toimintansa ulkomailla helmikuun alussa. Se vahvistaa suomalaistoimijoiden yhteistyötä maailmalla ja vauhdittaa suomalaisia yrityksiä kansainvälistymään. Tekes on osa verkostoa.

Team Finlandin ytimen muodostavat työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä näiden tulosohja-uksessa olevat julkisrahoitteiset organisaatiot ja ulkomaiset verkos-tot. Verkostolla on yhteinen pääministerin johdolla tapahtuva ohjaus. Verkostoon kuuluu yli 70 eri maissa toimivaa tiimiä, jotka kokoavat yhteen alueen suomalaiset toimijat.

TEM:n toimialueella verkostossa ovat mukana Tekes, Finpro ja Finnvera. Tekesin asiakkaat hyötyvät verkoston tarjoamista kansain-välistymispalveluista. Team Finlandin kautta Tekesin asiakkaiden on helpompi hyödyntää esimerkiksi UM:n julkisia yrityspalveluita kuten viennin edistämismatkoja.

Yksi Team Finland -verkoston ydintoiminnoista on ennakointitoi-minta, josta Tekes tulee vastaamaan. Ennakointitoiminnan malli val-mistuu Tekesin johdolla kevään aikana.

Team Finland -verkosto edistää yritysten kansainvälistymisen li-säksi Suomen taloudellisia ulkosuhteita ja maakuvaa sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja.

Team Finland -verkostoon tullaan nimeämään yhteyshenkilöt myös maakunnissa, joissa he toimivat ensisijaisesti ELY-keskuksissa. ¡

team finland pelaa yritysten hyväksi

Team Finlandin verkkosivuilta (www.team.finland.fi) saa tietoa eri organisaatioiden tarjoamista palveluista sekä yhteystiedot.

http://www.tekes.fi/fi/document/72689/tuli-ohjelman_loppuraportti_pdf

http://www.tekes.fi/fi/document/73988/biorefine_final_report2012_pdf

http://www.tekes.fi/u/Tekes_Energiatehokkaat_ratkaisut.pdf

http://www.tekes.fi/fi/document/74035/the_game_industry_of_finland_pdf

http://www.tekes.fi/fi/community/Julkaisut_ja_uutiskirjeet/333/Julkaisut/1367

www.team.finland.fi

www.team.finland.fi


Teem

a


SUOMEEN ON SYNTYNYT NOPEASTI KASVUYRITTÄJIEN YHTEISö JA SUKUPOLVI, JOKA HALUAA LUODA

OMISTA IDEOISTA SUURIA YRITYSTARINOITA. KASVUYRITYKSEN LEIVONTAAN TARVITAAN TOISIAAN

TÄYDENTÄVÄ YDINJOUKKO, OIKEAA ASENNETTA – JA PALJON PERIKSIANTAMATONTA TYöTÄ.

TeKSTI: ANNUkkA BErg KUVAT: MArkUs sOMMErs, isTOckPhOTO


ielä 90-luvun alussa TKK:lla kukaan ei puhu-nut yrittämisestä”, aloittaa startup-kuvi-oissa pitkään mukana

ollut Markku Mantere kasvuyritys Frosmosta. Suomessa ei ole ollut otollista maaperää kas-vuyrityksille. Kaikki halusivat yhteen vanhoista jättiläisistä, kuten Nokialle, ABB:lle tai Finnai-rille. ”Valmiiseen duuniin”, Aaltoesin hallituk-sen puheenjohtaja Elina Uutela nyökyttelee.

Vuonna 2009 Suomessa tapahtui jotakin. Silloin Aalto-yliopiston yhteyteen perustet-tiin Aalto Entrepreneurship Society eli Aalto-es, josta on hetkessä tullut yksi Euroopan ak-tiivisimmista yrittäjyysyhteisöistä. ”Haluam-me kannustaa ihmisiä tekemään omaa juttua ja isoja asioita yrittäjyyden kautta”, Uutela sanoo. Suomen tapahtumat ovat osa laajem-paa muutosta. ”Stanfordissa ei puhuta enää, että olisi hienoa olla töissä Googlella. Ihmiset miettivät, miten he voisivat itse perustaa uu-den Googlen”, toteaa Miki Kuusi Aaltoesin yh-teydessä toimivasta Startup Saunasta.

Kulttuurin muutos näkyy siinä, että kun nuoret toivot kohtaavat jossakin maailman-luokan osaamiskeskittymässä, enää ei kysy-tä, missä olet töissä. Sen sijaan pitää varautua

kertomaan, mitä on tehnyt. ”Ja kenen kanssa työskentelee”, Elina Uutela täydentää. ”Nuo-ren polven osaajat saattavat myös pestautua uudempiin kasvuhakuisiin yrityksiin, kuten Su-percelliin”, Kuusi sanoo.

HYVÄ YDINJOUKKO ON ENEMMÄN KUIN TEKIJöIDENSÄ SUMMA

Kasvuyrittäjyyden nousu on kutkuttava ilmiö. Tänään on kuitenkin tarkoitus tehdä muuta-kin kuin puhua. Uudenmaan Marttojen keit-tiössä paisuu liinan alla kaksi muhevaa pulla-taikinaa. Kasvuyrittäjyysasiantuntijoistamme kukaan ei tunnustaudu varsinaiseksi pullan-paistajaksi. Töihin ryhtyminen on silti ripeää: kun taikinasta päätetään tehdä korvapuusteja, joku alkaa jo kaulia taikinasta levyä, toinen etsii kanelia ja kolmas pyörittelee levyä pötköksi. Mikä siinä kasvuyrittämisessä viehättää?

”Kasvavassa yrityksessä tekemisen skaala on laajempi ja asioita pääsee ottamaan koko-naisvaltaisemmin haltuun”, Markku Mantere pohtii. ”On hienoa, kun tuotteita saa myytyä maailmalle ja väki lisääntyy uusilla kasvoilla.” Kun Suomen yrityskulttuuri on sangen hierar-kinen, kasvuyrityksessä työskentely voi tarjota raikkaasti erilaisen työilmapiirin. ”Alkuvaiheen työntekijät ovat myös todella tärkeitä yrityk-sen menestykselle”, Miki Kuusi muistuttaa.

Kasvuyrityksen ydinjoukossa pitää olla monenlaisia tyyppejä. Tarvitaan se ikoninen myyjä, joka puskee yritystä eteenpäin hullun-rohkealla päättäväisyydellä. Mutta myyjä ei pärjää, jos hänellä ei ole kumppaninaan teki-jöitä, jotka pystyvät toteuttamaan suurisuun-taiset hankkeet. ”Nämä erilaiset ominaisuu-det eivät useinkaan asu samassa henkilössä”, Mantere huomauttaa.

”Lisäksi jonkun pitää tietää suunta ja osata tehdä päätöksiä.” Kun kaikesta ei ehditä neu-votella konsensusta, yritys tarvitsee oman vi-sionäärisen johtajansa.

KASVUYRITYS TÄYTTÄÄ TEHTÄVÄN – JA LUO NAHKANSA TAAS UUDELLEEN

Korvapuusteja leikataan pullapötköstä irti. Pitkä rivi odottaa jo uunia, kun Miki Kuusi muistaa, että puustit piti leikata hieman vinoon. Tuotekehitysinnovaatio parantaa lop-pupään pullien visuaalista ilmettä. ”Muun-tautumiskyky ja liikeidean soveltamisen taito ovat olennaisia tekijöitä kasvuyrittämisessä. Eräskin yritys vaihtoi sosiaalisesta mediasta vakuutusalalle ja menestyy nyt erinomai-sesti”, toteaa Tekesin kasvuyritysasiantuntija Minh Lam.

enää maailmalla ei kysytä, missä olet töissä, vaan mitä olet tehnyt ja kenen kanssa.


Tunnelma suomalaisessa startup-yhteisössä alkaa jo olla rento. Omista ideoista uskalletaan puhua, ja työntekijät kiertävät osaamistaan kartuttaen.

Suomessa yritysten muuntautumiskykyä saattaa hidastaa tuotekeskeisyys. ”Toisaalta täältä löytyy vankkaa osaamista, josta pystyy kehittämään uusia tuotteita”, Miki Kuusi poh-tii.

Yritykset syntyvät maailmaan täyttämään tiettyä tehtävää. Ne kasvavat, ja kuolevat, ellei-vät osaa luoda nahkaansa uudelleen. ”500:sta vuosisadan takaisesta yritysjätistä vain 70 toimii tänään”, Kuusi huomauttaa. Uusissa kasvuhakuisissa yrityksissä tuottavuus työn-tekijää kohden voi parhaimmillaan olla jopa kymmenen kertaa suurempi kuin perinteisis-sä suuryrityksissä. Lisäksi yhdysvaltalaistut-kimukset osoittavat, että uudet yritykset luo-vat työpaikkoja huomattavasti enemmän kuin vanhat.

”Paljon kohua herättäneessä STX-kaupas-sa olisi saatu 12 000 työpaikkaa miljardin si-joituksella. Pelifirma Supercell on pystynyt luo-maan työpaikkoja suhteessa panoksiin jopa 10 tai 15 kertaa tehokkaammin”, Kuusi laskee.

Joku on laittanut ensimmäiset pellit uu-niin, mutta kukaan ei ole huomannut katsoa, milloin pullat pitäisi ottaa pois. ”Teknologian aikakaudella kasvu on yksi keskeinen mitta-ri yrityksen menestykselle. Kasvuhakuisuus ja kunnianhimoisuus vaikuttavat myös yritys-kulttuuriin”, pohtii Elina Uutela. Hän vetää uu-nista ensimmäisen pellin. Korvapuustit ovat ehtineet saada jo turhankin paljon väriä pin-taansa. ”Epäonnistuminen ja uudelleen aloit-taminen on jo sallittua Suomessa”, Minh Lam virnistää. Seuraavan pellillisen paisto onnistuu jo paremmin.

INSPIROIVAT ESIMERKIT, TÄRKEÄT VERKOSTOT

Kasvuyrittäjyyden nosteeseen vaikuttavat ins-piroivat yritystarinat. Suomalainen Rovio ja sen luoma Angry Birds -buumi tulevat pian puheeksi, kun aletaan keskustella läheltä löytyvistä globaaleista menestystarinoista. ”Rovio on hyvä esimerkki kasvuyrityksestä myös siksi, että se ei tyytynyt jäämään yhden menestyspelin taloksi”, Miki Kuusi huomaut-taa. ”Ja Roviokin on ollut Tekesin asiakkaana”, Minh Lam muistaa.


Aaltoes edistää kasvuyrittäjyyttä lähet-tämällä ihmisiä töihin startup-yrityksiin Suo-messa ja Piilaaksossa. ”Suomestakin alkaa ni-mittäin löytyä kasvuyritysten yhteisöä, jossa yrittäjät vaihtavat keskenään tietoja ja koke-muksia”, Miki Kuusi toteaa. Muissa kasvuyri-tyksissä työskentelemällä voi imeä itseensä sitä tekemisen paloa, jota oman yrityksen pe-rustamisessa tarvitaan. ”Ja kun yhteisöltä saa-daan, sille myös aikanaan annetaan”, Elina Uu-tela selvittää hyvän kehän syntymekanismeja. Suhteita tarvitaan nimittäin myös maailmalle levittäytymiseen. Esimerkiksi Startup Saunal-la on suomalaisten korkean profiilin yrittäjien ja toimijoiden verkosto, joka voi auttaa ensim-mäisten tapaamisten saamisessa.

Viimeinen pellillinen vedetään uunista ulos. On aika vetää myös keskustelu yhteen. Millainen on hyvän kasvuyrityksen resepti? Ydinjoukosta ja muuntautumiskyvystä on jo puhuttu. Mitä vielä tarvitaan? ”Halu ja usko asiaan pitää olla”, miettii Minh Lam. ”Rohkeut-

ta tarvitaan ja uskallusta asettaa oma tekemi-nen alttiiksi muiden kommenteille”, täydentää Markku Mantere. Ilman riittävää kunnianhi-moa, motivaatiota ja työtä yritys ei lähde kas-vu-uralle.”Periksiantamattomuuskin on tärke-ää. Myös rahoittajan vakuuttaa se, jos yrittäjä pystyy osoittamaan, että hän on valmis kokei-lemaan uudelleen”, Lam vakuuttaa.

HELSINGISTÄ EI TULE PIILAAKSOA, VAAN POHJOLAN ISTANBUL

Kahvi tippuu ja pullat on katettu pöytään. Tahti on ollut niin nopea, että kuvaaja on joutunut palauttelemaan leipureita vähän väliä vanhoi-hin asetelmiin. Kahvikupin ääressä on hyvä palata perusasioihin. Miksi kasvuyrityksiä tar-vitaan? Suomen näkökulmasta syy on selvä. ”Suomi on hyvä maa, ja me haluamme, että tämä on tulevaisuudessakin hyvinvointivaltio”, Miki Kuusi summaa. Tarvitaan lisää taloudel-lista toimeliaisuutta, työpaikkoja ja verotuloja.

”Pitää silti muistaa, ettei vaikkapa Piilaak-son toimintatapoja voida kopioida suoraan Suomeen”, Elina Uutela huomauttaa. Suo-messa ei ole suuria rahoja sijoittelevaa bisne-senkeleiden armeijaa. Toisaalta täällä on mo-nin tavoin suotuisat olosuhteet kasvuyrittäjille. Yrittäjäyhteisön ohella on rakennettu julkista rahoitusputkea ja erilaisia tuki-instrumentteja. ”Esimerkiksi brittisijoittaja David Gardner on kehunut, että julkisen tutkimus- ja kehitysra-hoituksen ansiosta yritysten kiitorata on Suo-messa pidempi kuin muualla”, Miki Kuusi ker-too. Täällä voi tehdä pidemmän tähtäimen ke-hitysprojekteja.

Kasvuyritysasiantuntijoiden mielestä yrit-täjyydestä pitäisi puhua nuorille mahdollisim-man varhain, jotta siitä tulisi luonteva vaihto-ehto palkkatyön rinnalle. Miki Kuusi ja Elina Uutela näkevät, että Helsingistä voisi kehittyä tulevaisuudessa pohjoisen Istanbul, portti län-nen ja idän välissä: Venäjä on Suomelle suuri mahdollisuus. ”Myös vaikeasta kielestä, ilmas-

Elina Uutela on Aalto Entrepreneurship societyn, Aaltoesin hallituksen puheenjohtaja. Aaltoes perustettiin vuonna 2009 Aalto-yliopiston kylkeen, ja siitä on kasvanut nopeasti yksi Euroopan aktiivisimmista startup-yrittäjyyden edistäjistä. Uutela itse on opiskellut viestintää helsingin yliopistossa.

Minh Lam on nuorten kasvuyritysten asiantuntija Tekesissä ja vetää global Access Program (gAP) -kansainvälistymisohjelmaa. Lam luo yrityksille polkua, joka kattaa koko kaaren ideasta kasvuun ja kansainvälisille markkinoille siirtymiseen.

Markku Mantere on pitkän linjan kasvuyritystoimija. Tällä hetkellä hän työskentelee kehitysjohtajana Frosmossa, joka auttaa asiakkaita näyttämään verkkosivuillaan kullekin asiakkaalle parhaiten sopivia tuotteita tai mainoksia. Frosmo tähtää tuotteellaan maailmanmarkkinoille.


1,5 l Hyvää ydinjoukkoa5 dl Tekemisen meininkiä2 dl Motivoitunutta työtä2 dl Muuntautumiskykyä2 pss Kunnianhimoa tai 50 g nälkää

nähdä oma kädenjälki maailmassa1-2 kpl Oman tekemisen

altistaminen kokeiluille1 rkl Periksiantamattomuutta 1-1,5 tl Rohkeutta ja uskoa menestyksen

mahdollisuuteen

Mikko ”Miki” Kuusi on Aaltoesin entinen puheenjohtaja, joka perusti ensimmäisen yrityksensä pian kauppatieteiden opintojen aloittamisen jälkeen. kuusi työskentelee startup saunassa, joka on Aaltoesin yhteydessä toimiva kasvuyrittäjien valmennusohjelma. Lisäksi hän on ollut rakentamassa Pohjois-Euroopan suurinta yritys- ja teknologiatapahtumaa slushia.

hieman väriäkin saaneet korvapuustit kelpaavat startup-työyhteisöille, vakuuttavat Elina Uutela, Miki kuusi, Markku Mantere ja Minh Lam.

tosta ja kulttuurista voidaan tehdä kiinnosta-via”, Uutela uskoo.

Samaa logiikkaa käytettiin, kun Aaltoesin järjestämä yrittäjyys- ja teknologiatapahtuma päätettiin nimetä Slushiksi eli loskaksi. Mar-raskuussa järjestettyyn tapahtumaan osallis-tui yli 500 kasvuyritystä ja yli 2 000 kävijää. ”Kun tapahtuman loppuseremonioista oli ku-lunut ehkä puoli tuntia, istuimme hengähtä-mään. Valtava rutistus oli vienyt voimat”, Uu-tela kertoo. ”Ensi kerralla järjestetään sitten isompi”, Miki Kuusi sanoi. Siitä kasvuyrittäjän tunnistaa: aina jää nälkä. ¡

Kasvuyrityksen resepti


Tekes tarjoaa nuorille innovatiivisille kasvuyrityksille monipuolista rahoitusta ja asiantuntijapalveluja, joiden tavoitteena on nopeuttaa olennaisesti niiden kasvua ja kansainvälistymistä sekä uudistaa lii-ketoimintaa.

Edellisessä Näköalojen numerossa esitelty verkkohuutokauppa DealDash pääsi kuin pääsikin tavoitteeseensa ja nousi vuoden vaihteessa maailman suurimmaksi toimijaksi alallaan. Yritys viisinkertaisti samalla liikevaihtonsa 31 miljoonaan euroon. Tekesin Nuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoituksen (NIY) avulla DealDash on palkannut useita uusia avaintyöntekijöitä, avannut toimiston Manhattanilla asiakasprofiilien ja -käyttäytymismallien tutkimiseen sekä pystynyt entistä aggressiivisemmin ottamaan markkinaosuuksia isommilta kilpailijoilta. Yritys on ollut mukana myös Tekesin asiakkaille tarkoitetussa Global Access Program (GAP) -kansainvälistymisohjelmassa. Siinä UCLA:n maineikkaan Anderson School of Managementin MBA-opiskelijat tekivät yritykselle liiketoimintasuunnitelman, ja seuraavan kvartaalin aikana liikevaihto tuplaantui ja kate kolminkertaistui. Lisäksi Tekes on myöntänyt DealDashille tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta Facebook-integraatioon, josta saatavaa valtavaa datamäärää analysoidaan asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseksi ja markkinoinnin tehostamiseksi.

DealDashSupercell tekee mobiilipelejä, joissa yhdistyvät pc:n ja konsolien korkeat tuotantoarvot ja sosiaaliset elementit. Vuonna 2011 yritys sai 12 miljoonan dollarin pääomasijoituksen muun muassa Facebookiin sijoittajana tunnetulta Accel Partnersilta. Tänä päivänä maailman suosituimpia pelejä tekevän yrityksen päivittäinen liikevaihto lähentelee jo miljoonaa euroa. Tekesin NIY-rahoituksen avulla Supercell on vauhdittanut liiketoiminnan nopeaa kehittymistä ja laajentamista kansainvälisille markkinoille. Yritys on myös mukana Tekesin ja Finnveran Vigo-kiihdyttämöohjelmassa, jossa luodaan Suomeen uusia kasvuyrityksiä, nopeutetaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä uudistetaan Suomen pääomasijoitusmarkkinoita.

Supercell

Numcore tarjoaa mittaus- ja analysointipalvelua ensisijaisesti paperi- ja selluteollisuuden sekä elintarvike- ja rikastamoteollisuuden prosessioptimointiin ja kemianteollisuuden sovelluksiin. Tekesin NIY-rahoituksen merkitys oli yritykselle keskeinen. Sen avulla kehitettiin teknologiaa ja jalostettiin sekä tuotteistettiin siitä ratkaisuja eri prosessiteollisuuden alueille. Samalla toteutettiin myös tärkeitä referenssiprojekteja kansainvälisille toimijoille. Rahoituksen turvin vahvistettiin muun muassa organisaation talous- ja myyntiosaamista. Projektin aikana Numcore myytiin mineraalien ja metallinjalostusteknologioiden kehittäjälle Outotecille, mutta toiminta jatkuu samalla toiminimellä Outotecin globaaleja myynti- ja palvelukanavia hyödyntäen. Numcore on ollut myös mukana GAP-ohjelmassa.

Kosmetiikkaa suunnittelevalle, tuottavalle, markkinoivalle ja myyvälle MSCHIC:lle Tekesin NIY-rahoitus on merkinnyt nopeaa kasvuvauhtia, suunniteltua useampia avauksia ulkomaille sekä vakuuttavan tuotepaletin rakentamista. Uusia jakelusopimuksia on tehty muun muassa Hong Kongiin, Taiwaniin, Puolaan, Venäjälle ja Ruotsiin. Kansainvälistymisstrategia on kasvanut 50:stä maasta sataan ja kansainvälistymiseen liittyviin tehtäviin on pystytty palkkaamaan uusia ammattilaisia. Yrityksen liikevaihto on NIY-projektin ja uusien jakelusopimusten kautta kasvanut ja kasvaa edelleen. Projektin myötä yritykseen on saatu myös uusi merkittävä sijoittaja.

NumcoretekesiltäEVÄÄT kasVuun

MSCHIC

TeKSTI kAj NOrdgrEN KUVA isTOckPhOTO


Gal

lup

Ilman kasvua Suomi taantuu ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus vaarantuu. Meidän kaikkien arvostamat terveys- ja hoivapalvelut sekä koulutus kustannetaan verovaroilla ja se edellyttää kasvua ja hyvää työllisyyttä. Perussääntö on, että kasvun tulee olla vähintään 3 prosenttia. Eurokriisin oloissa se on vain unelma. Siksi Suomessa tulee käyttää kaikki keinot

kasvun vauhdittamiseksi. Jatkossakin Suomi pärjää osaamisella. Siksi koulutukseen ja tutkimukseen ja kehitykseen pitää panostaa. Suomen tulee lunastaa uudelleen ICT.n edelläkävijyys. Monet perinteiset toimialat, kuten metsäteollisuus voivat uudistumalla kasvaa. Suuri mahdollisuus on uusiutuva energia ja Cleantech, joissa Suomella ja suomalaisilla yrityksillä voi olla kokoaan suurempi rooli. Viennissä on haettava Team Finlandin mallin mukaan uutta kasvua ja uusia markkinoita.

On helppo puhua kasvun puolesta, mutta vaikeampi toteuttaa. Siksi hallituksen puoliväliriihessä ja kehysriihessä tulee kaikki huomio asettaa kasvun vauhdittamiseen.

Kasvu luo työtä, jonka kautta syntyy hyvinvointia ja vaurautta. Teollisuuden vähentyessä kasvua tarvitaan uusista yrityksistä ja ideoista, joista syntyisi jokunen Nokia ja uusi metsäteollisuus. Poliittinen ilmapiiri ei mielestäni tue proaktiivisesti kasvua, vaan on enemmän tukevassa kilpikonnapuolustuksessa. Suomen korkeasti koulutetussa väestössä on kasvun aineksia, mutta

hyödyntäminen on lapsen kengissä. Epäilen, että suomalainen versio hyvinvointiyhteiskunnasta lakkaa helposti olemasta, mikäli kasvu ei kata huoltosuhteen haasteita. Kansainvälistynyt korkeakoulutettu karkaa suomalaisilta markkinoilta kiristyvän verotuksen ja heikentyneiden mahdollisuuksien myötä, mikä vain pahentaa tätä lumipalloefektiä. Opiskelijana huoleni on, että tuo tikittävä pommi jää vielä Suomessa työskentelevän Y-sukupolven maksettavaksi.

Suomen kansantalouden kilpailukyvystä käytävä julkinen keskustelu on perinteisesti painottanut tuotantokustannuksia ja -panoksia sekä makrotaloudellista vakautta. Nykyinen kilpailukykykriisi ei tee tässä poikkeusta. Julkisen talouden alijäämät, työllisyys, korot, verot, palkat ja energian hinta saavat edelleen päähuomion suomalaispäättäjien ja asiantuntijoiden

lausunnoissa. Nämä ovat kaikki tärkeitä tekijöitä, mutta suomalaisyritykset eivät voi rakentaa niiden varaan kestävää kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.

Korkean elintason Suomi ei voi menestyä pitkään vain alhaista kustannustasoa painottamalla. Suomen kilpailukyvyn tulee perustua siihen, että maassamme voidaan tuottaa ylivoimaista lisäarvoa tuotteisiin ja palveluihin. Politiikan ja talouskeskustelun painopisteen tulisi olla lisäarvon luomisessa, vaikkei kustannuskuriakaan sovi unohtaa.

TOIMITTANUT: jOhANNA hErMANs

jyri häkämiestoimitusjohtaja, EK

Pyry hurulakauppatieteiden opiskelija, Tampereen yliopisto

Timo hämäläinenjohtava asiantuntija, strateginen tutkimus, Sitra

miksi kasvua tarvitaan?


syöpäsairaala Docrates syntyi potilaan tarpeeseen2000-luvun AlussA timo joensuu, pekkA AAlto jA hArri puurunen

perustivAt syÖpäsAirAAlA DoCrAteen tAvoitteenAAn tArjotA potilAAlle

pArAs mAhDollinen syÖvän hoito niin, että potilAs on hoiDon keskiÖssä.

TeKSTI: TUOvi kUkkOLA KUVA: MArkUs sOMMErs

Idea

sta

kons

eptik

si

nvestointimme pohjustettiin Tekesin rahoittamalla liike-toimintasuunnitelmalla. Tänä päivänä olemme Suomessa uniikki toimija palvelukonsep-

tissa, kliinisen hoidon edelläkävijyydessä ja nopeudessa”, kuvailee Syöpäsairaala Docra-teen toimitusjohtaja Siv Schalin.

EDELLÄKÄVIJÄ SYöPÄTUTKIMUKSESSA

Tekesin avulla Docrateen yhteistyökump-paniksi löytyi suomalainen MAP Medical Technologies, joka käyttää PET-kuvantamis-teknologian tuottamiseksi tarvittavaa syklot-ronia Docrateen tiloissa. Syklotroni mahdollis-taa lyhytikäisten isotooppien kehittämisen ja hyödyntämisen hoitotyössä.

”Merkkiainetuotannon läheisyys tuo talo-udellisesti ison hyödyn. Yhteistyö MAP Medi-cal Technologiesin kanssa mahdollistaa myös tutkimuksen, jonka avulla voidaan kehittää en-tistä täsmällisempiä syöpähoitoja ja tutkia ny-kyisen hoidon tehoa.”

PALVELUVIENTI KASVATTAA TULOSTA

Vuonna 2012 Docrates on Suomen suurin ter-veyspalvelujen viejä noin miljoonalla eurolla. Ulkomaalaisten potilaiden osuus liikevaih-dosta on 20 prosenttia ja se kasvaa jatkuvasti. Suurin markkina-alue on Venäjä, jossa poti-laat hakevat aktiivisesti terveyspalveluja ulko-mailta.

”Uskomme, että on tärkeää kehittää Suo-messa palveluja, jotka soveltuvat kansainväli-seen vientiin. Finpron, Tekesin ja työ- ja elinkei-noministeriön mukanaolo rahoittajina ja osal-listujina on kehityksessä tärkeää. Niiden avulla luodaan suomalaisten terveyspalvelujen vienti-konseptia ja edistetään kansainvälistä verkottu-mista.”

HIOTTU PALVELUKONSEPTI TAKAA TYYTYVÄISYYDEN

Docrates on kehittänyt Tekesin rahoituksella palveluja johtamisjärjestelmää, joka ohjaa syöpäsairaalan toimintaa monella tasolla. Pal-

velukonseptia ovat hioneet myös ulkomaalai-set asiakkaat.

”Heidän erityistarpeisiinsa vastaa Docra-teen kielitaitoinen International Client Mana-geri, joka auttaa potilasta käytännön asioissa. Vastaanotolla hoitaja toimii tulkkina, ja poti-laat voivat yöpyä hotellissa Docrateen tilois-sa.”

Potilaskeskeisyys näkyy myös dialogisessa hoitosuhteessa. Potilas pystyy vaikuttamaan hoitosuunnitelmaansa ja voi halutessaan osal-listua kliinisiin tutkimuksiin.

Docrateen teettämässä tyytyväisyystut-kimuksessa 200 potilaasta 96 prosenttia oli erittäin tyytyväisiä sekä saamaansa hoitoon että palveluihin.

”Olemme todella iloisia siitä, että olemme onnistuneet asiakaslähtöisessä toiminta-aja-tuksessamme.” ¡


syöpäsairaala docrates kehittää syöpätautien hoitoa viimeisimmän hoitoteknologian ja huippuammattilaisten avulla. Toimitusjohtaja siv schalinin mielestä vientiin soveltuvien palvelujen kehittäminen on tärkeää. docrates oli vuonna 2012 suomen suurin terveyspalvelujen viejä.


biologisen tiedon

ohjelmAn tAvoitteenA on kehittää BioAlAn pk-yritysten liiketoimintAA

sekä sAAttAA Bio- jA iCt-Alojen toimijoitA yhteen kokonAAn uusien

teollisuuDenAlojen jA liiketoimintAmAllien luomiseksi.

iologisen tiedon hallinnalla tarkoitetaan biologisista lähteistä, kuten terveyden-huollosta saatavan tiedon käsittelyä ja analysointia sekä käyttöä eri alojen sovel-luksissa hyödyntäen tietoja viestintäteknologiaa (ICT).

Biologisen tiedon määrä lisääntyy ennennäkemätöntä vauhtia. Globaalien bioinforma-tiikan markkinoiden arvioidaan kasvavan ensi vuoden kuluessa yli kuuteen miljardiin dolla-riin (USD). Markkinoilla on tilausta uusille palveluille ja entistä tehokkaammille työkaluille, joilla saadaan aikaan kasvavaa liiketoimintaa.

Esimerkiksi lääkekehityksessä edetään kohti yksilöllisiä hoitoratkaisuja, mikä vaatii sy-vällistä tuntemusta taudin biologisista lähtökohdista. Tähän liittyvä valtava tietojenkäsitte-lyn tarve avaa mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan niin lääke-, diagnostiikka- kuin pie-nissä palveluyrityksissäkin. ¡

tekes käynnistää ohjelman

hyödyntämiseen liiketoiminnassa

TeKSTI kAj NOrdgrEN KUVA isTOckPhOTO

Yhteistyö pk-yritysten kanssa mahdollistaa myös perinteisten teollisuudenalojen uusiutumisen. Elintarviketeollisuus voi esimerkiksi hyödyntää ravitsemustieteestä saatavaa tietoa kehittäessään terveellisiä ja turvallisia elintarvikkeita. Ympäristön tilasta saatavan tiedon tulkinnalla voidaan tuottaa ratkaisuja ilman laatuun ja vesistöjen tai maaperän tilaan liittyviin kysymyksiin. Ympäristömittaukset ovatkin yksi bio-IT-alueen kiinnostavimmista sovelluksista.

BioIT – Biologisen tiedon hallinta -ohjelmassa panostetaan uusien arvoverkkojen rakentamiseen. Erityisen kiinnostavaa on liittää perinteisiä ICT-alan toimijoita yhteistyöhön esim. biologien, geneetikkojen ja ympäristötieteilijöiden kanssa. Tällä hetkellä alueella toimii noin 40 erikoistuneen yrityksen joukko ja on nähtävissä, että ala tarjoaa merkittäviä kasvun ja uusiutumisen mahdollisuuksia sekä uusille että vakiintuneille toimijoille.

“Digitaalisuus ja informaatioteknologia ovat globaalisti merkittävimpiä tekijöitä, jotka uudistavat terveys- ja hyvinvointialaa ja vahvistavat julkisen sekä yksityisen sektorin palvelujen ja tuotteiden kilpailukykyä. Ne myös luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia muunmuassa tiedon hallintaan, käsittelyyn ja jalostamiseen liittyen”, sanoo toimialajohtaja Minna Hendolin Tekesistä.

“Yhdistämällä suomalaisten vahvaa ICT-osaamista kansainvälisestikin korkealle arvioituun terveys- ja hyvinvointitutkimukseemme sekä järjestäytyneeseen potilastieto- ja biopankki-infrastruktuuriin voidaan monipuolistaa Suomen elinkeinoelämän rakennetta.”

BioIT-ohjelman kesto on kaksi vuotta ja sen laajuus on runsas 10 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on 6,5 miljoonaa. Ohjelma toteuttaa Tekesin strategian painopisteitä yhdistämällä digitaalisuuden ja ratkaisukeskeisten palvelujen kehittämisen elinvoimaisen ihmisen teemakokonaisuuteen. ¡

uudistumista yhteistyön kautta

www.tekes.fi/ohjelmat/bioit

Uut

ta T

ekes

istä

www.tekes.fi/ohjelmat/bioit


ntia on kehitysmaa, jossa on 500 miljoo-naa keskiluokkaista tai rikasta kuluttajaa. Intialaisyritykset ja julkiset toimijat etsi-vät parhaita teknologioita, ratkaisuja ja

toimittajia satoihin uusiin yliopistoihin, kah-deksaan teollisuuskäytävään, 300 miljoonan ihmisen kouluttamiseen työelämään tarpei-siin ja lukemattomiin muihin asioihin.

Intiassa toimii 120 suomalaista yritystä ja monta sataa tekee kauppaa intialaisten kans-sa. Intia ja muut kehittyvät maat ovat tällä het-kellä nopeasti kasvavia markkinoita.

Nyt on oikea aika panostaa kehitysmaihin paikan päällä tekemällä kauppaa, tuotekehi-tystä, alihankintaa tai valmistusta. Resurssien vähyys, köyhyys ja suuret asiakasmäärät suun-taavat tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Syntyvistä nykyistä monin verroin edullisem-mista ratkaisuista osa käy myöhemmin kau-paksi muissa kehittyvissä maissa ja osa Suo-men kaltaisissa varakkaammissa maissa. Meil-lä Suomessa ei ole varaa jatkaa vanhoilla mal-leilla ja kustannusrakenteilla terveydenhuol-lossa ja monella muulla alueella.

RAAJAPROTEESEJA INTIASTA

Kävin joulukuussa Jaipur Foot -hyväntekeväi-syysorganisaation tutkimuskeskuksen ava-jaisissa. Organisaatio on auttanut 25 vuoden aikana 1,2 miljoonaa raajavammaista Intiassa ja lähimaissa. Heidän sääriproteesinsa tuo-tanto- ja palvelukustannukset ovat 40 euroa. Kaksi japanilaista vammaisurheilijaa kävi tutustumassa näihin proteeseihin syksyllä. He pitivät edullista proteesia loistavana tuot-teena ja jättivät 10 000 euron arvoiset pro-teesinsa Jaipuriin.

Jaipur Footin proteesit ja muu tarjon-ta perustuu parhaaseen osaamiseen, parhai-siin materiaaleihin, kustannusten täydelliseen minimointiin ja kokonaisratkaisun miettimi-seen raajavammaisen elämän näkökulmasta. Uuden reisiproteesin 14 euron moniakselinen polvinivel syntyi Stanfordin yliopistossa ja 40 euron sääriproteesin parannettu valmistusme-netelmä MIT:n laboratoriossa.

Jaipur Footin tutkimusyhteistyö ja tuote-kehitys, raajavammaisten kokonaisvaltainen

KUVA: rEijO kANgAs

auttaminen ja vaikuttavuuden kasvattaminen ovat luoneet satoja erityyppisiä innovaatioita. Tämä kaikki on ollut pakon sanelemaa, jotta varattomat raajavammaiset voivat saada pa-remman elämän. Länsimaissa meidän ei ole ol-lut pakko säästää kaikessa. Halvat sääriprotee-sit maksavat Suomessa 2 000 euroa ja se on 1 960 euroa enemmän. ¡

Ris

teyk

sess

ä

kasva kehittyvillä markkinoilla ja kehity kehitysmaissa

kirjoittaja riku Mäkelä työskentelee FinNode-innovaatioverkoston intian vetäjänä ja Tekesin yksikön päällikkönä New delhissä.


Merivaaran toimitusjohtaja vesa vihavainen (vas.) ja tuotekehitysjohtaja Pasi kankaanpää luotsaavat kasvavaa yritystään kohti globaaleja markkinoita.

Kasv

uyrit

ykse

n ta

rina


ahtelainen Merivaara suunnittelee, valmistaa ja markkinoi sairaala- ja hoi-tokalusteita, kuten leikkauspöytiä, leikkaussalivalaisimia ja tutkimuspöytiä. Lisäksi yhtiö tarjoaa integroituja leikkaussalijärjestelmiä sekä tuotteiden elin-ikää pidentäviä huoltopalveluja. Tavoitteena on edistää terveydenhuoltoa,

huolehtia hoitohenkilökunnan ja potilaiden hyvinvoinnista sekä tehostaa potilasvirtoja esimerkiksi sairaaloissa, hoivakodeissa ja kotihoidossa.

Merivaaran perusta taottiin vuonna 1901 Helsingissä. Kaksi seppää alkoi valmis-taa rautasänkyjä kivisessä vajassa ja nimesi yrityksen Helsingin Uudeksi Rautasänky-tehtaaksi. Toimintaa laajennettiin myöhemmin muun muassa kassakaappeihin, maan-viljelyskoneisiin ja jopa funkkiskalusteisiin. Nykyään yritys panostaa erityisesti tervey-denhuollon kokonaisratkaisuihin, jotka rakennetaan aina asiakaskohtaisesti. Kotimaisia raaka-aineita hyödynnetään tuotteissa mahdollisimman paljon.

”Avaimet käteen on terveydenhuollossakin päivän sana”, sanoo toimitusjohtaja Vesa Vihavainen.

KÄÄNNEKOHDASSA

Vuonna 2009 Merivaaralla oli edessä ratkaisun paikka: Jatkuvasti lisääntyvä globaali kilpailu ja tuotekopiointi söisivät väistämättä katteet perinteisestä sairaalakalustebis-neksestä. Oli kehitettävä korkeamman teknologian ratkaisuja, jotka vaikeuttavat suoraa kopiointia ja toisivat asiakkaille lisäarvoa.

”Haimme palautetta asiakaskunnalta siitä, mitä he haluaisivat saliohjausjärjes-telmästä. Halusimme laajentaa valikoimaamme ja tarjota kokonaisvaltaisempia rat-kaisuja pelkkien yksittäisten tuotteiden sijaan. Kävimme systemaattisesti sairaaloita läpi, haimme ideoita ja pystyimme kiteyttämään toiveet. Ensimmäinen järjestelmä

TeKSTI: kAj NOrdgrEN KUVAT: MArkUs sOMMErs

älykkäillä terveydenhoidon ratkaisuilla maailmalleperinteinen teollisuusyritys merivAArA keksi

itsensä uuDelleen jA lähti kAsvuun.


saatiin markkinoille noin vuosi sen jälkeen”, Vihavainen kertoo.

Yritys käynnisti tuotekehityshankkeen, jolla luotaisiin palvelukokonaisuus leikkaussa-lityön sujuvuuden parantamiseksi. Tätä ennen Merivaara oli jo kehittänyt yhteistyössä mer-kittävän globaalin alan toimijan kanssa mo-biilia älykästä leikkauspöytää, jota voidaan etähallita. Yhdysvaltalaisfirma myös osti Me-rivaaran pöytiä, joten kokemusta karttui ää-rimmäisen korkeita laatustandardeja edellyt-tävästä asiakkaasta.

LISÄÄ ÄLYÄ

”Vuodesta 2011 lähtien roadmapimme olen-naiseksi osaksi tuli high tech koskien sekä tie-totekniikkaa että materiaalivalintoja. Molem-pien pitää olla edistyksellisimpiä alallaan.”

Vuoden 2012 aikana Merivaara hankki suomalaisen avoimeen arkkitehtuuriin perus-tuvan ohjelmiston ja yhdisti sen leikkaussali-järjestelmäänsä. Näin syntyi asiakkaiden tar-peiden mukaan rakennettava älykäs hallinta-järjestelmä, joka yhdistää leikkaussalin toimin-not, kuten monitorit, valaistuksen ja leikkaus-pöydät helposti hallittavaksi kokonaisuudeksi. Leikkaustiimi voi hallita, muokata ja tallentaa kuva- ja videomateriaalia useista eri lähteistä. Järjestelmä mahdollistaa joustavan ja nopean etäkonsultaation, josta on hyötyä myös ope-tustilanteissa.

”Uusi ratkaisumme esiteltiin alan messuil-la ja vastaanotto oli erittäin hyvä. Pystyimme

vastaamaan juuri niihin tarpeisiin, jotka olivat tulleet esiin kartoitusvaiheessa. Järjestelmä on asennettuna muun muassa Päijät-Hämeen keskussairaalassa ja italialaisella klinikalla”, sanoo tuotekehitysjohtaja Pasi Kankaanpää.

Kiinnostus Merivaaran järjestelmää koh-taan on ollut kovaa ympäri maailmaa, mukaan lukien kehittyvät markkinat. Käyttäjäpalau-tekin on ollut positiivista. Seuraavat suuret haasteet liittyvät sen globaaleihin asennuk-siin ja jatkokehitykseen, kuten lokalisointiin, asiakaspalautteen pohjalta. Kilpailu kiristyy myös hinnassa, laadussa ja designissa erityi-sesti Aasiasta ja USA:sta päin. Julkiset han-kinnatkin tehdään nykyään pääosin hintaan perustuen eri maissa.

TASAISTA KASVUA

Merivaara on kasvattanut liikevaihtoaan vii-meisen kolmen vuoden aikana runsas 30 pro-senttia ja työllistää tänä päivänä noin 140 vakituista henkilöä neljässä eri maassa. Pää-konttori, tuotekehitys, tuotanto, myynti, mark-kinointi ja huoltopalvelukeskus sijaitsevat Lah-dessa. Tytäryhtiöitä on Norjassa ja Ruotsissa ja myyntiorganisaatio Venäjällä. Niiden lisäksi jälleenmyyjät välittävät Merivaaran tuotteita yli 120 maahan.

”Henkilöstömäärät ovat kasvussa Suo-messa ja ulkomailla. Haluamme ehdottomasti pitää päätoiminnot kotimaassa myös tulevai-suudessa. Tuotanto-osaamisen säilyttämisek-si täällä pitäisi kuitenkin panostaa enemmän koulutukseen”, Vesa Vihavainen muistuttaa.

TEKESIN AVULLA PANOSTUSTA TUOTEKEHITYKSEEN JA TYöELÄMÄN KEHITTÄMISEEN

Viime joulukuussa Merivaara sai merkittävän pääomasijoituksen, kun suomalainen Intera Partners hankki osake-enemmistön yhtiöstä. Myös Tekesin rooli Merivaaran tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoittajana on ollut tärkeä.

Rahoitus on nopeuttanut tuotekehitystä ja lisännyt globaalia verkottumista ja sillä on ke-hitetty sairaalasänkyjen lisäksi muun muassa LED-valoja ja kosketusnäyttöpohjaista leikka-uspöytäohjainta. Käynnissä olevat hankkeet liittyvät hoitohenkilökunnan työssä jaksami-sen parantamiseen ja potilaan hyvinvoinnin li-säämiseen. Näistä Vihavainen odottaa selkeää kasvua liikevaihtoon. Yritys on valittu mukaan myös ensi kesänä käynnistyvään Tekesin asi-akkaille tarkoitettuun Global Access Program (GAP) -kansainvälistymisohjelmaan, josta ker-rotaan enemmän sivulla 20.

Merivaaran liikevaihdosta yli 85 prosent-tia tulee ulkomailta, mutta kasvunälkää riittää. Yritys onkin mukana Kasvuväylässä. ”Kasvu-väylä on erinomainen palvelu. Meidän ei ole tarvinnut käyttää aikaa palvelujen kartoitta-miseen, vaan olemme voineet keskittyä ydin-osaamiseen ja hyödyntää tarjolla olevat mah-dollisuudet nopeasti.” ¡

moni ei tiedä, myös terveydenhuollossa ostetaan jatkuvasti enemmän valmiita kokonaisratkaisuja avaimet käteen -periaatteella.


Merivaara on yhdistänyt leikkaussalijärjestelmäänsä suomalaisen avoimeen arkkitehtuuriin perustuvan ohjelmiston. Näin syntyi asiakkaiden tarpeiden mukaan rakennettava älykäs hallintajärjestelmä, joka yhdistää leikkaussalin toiminnot helposti hallittavaksi kokonaisuudeksi.

viime vuoden keväällä käynnistetty kasvuväylä-palvelu tähtää nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen. Mukaan valitut pk-yritykset saavat asiakasvastaavan eli kasvuluotsin, joka etsii yritykselle sopivimmat julkiset rahoitus- ja asiantuntijapalvelut ja koordinoi eri toimijoiden välistä yhteistyötä. haku kasvuväylään järjestetään neljästi vuodessa. kasvuväylä on Tekesin, ELy-

keskusten, Finnveran, Finpron, Patentti- ja rekisterihallituksen ja suomen Teollisuussijoituksen yhteinen palvelu. Organisaatiot kuuluvat yritys-suomi-palveluverkostoon, jota työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi.

kurssi kohti kasvua

www.kasvuvayla.fi

www.kasvuvayla.fi


ennAkkoluuloton suhtAutuminen eDessä oleviin mAhDollisuuksiin,

henkilÖkohtAinen riskinotto jA intohimo tuotekehitykseen.

siinä reseptit, joillA on luotu velAttomiA menestystArinoitA.

TeKSTI: PEkkA säiLä KUVAT: MArkUs sOMMErs

un Göran Sundholmin ensimmäi-nen, auton puskureita käsitellyt patenttihakemus hylättiin, ei se 17-vuotiasta nuorukaista lannista-

nut. Tämän jälkeen hyväksyttyjä patentteja on ehtinyt kertyä Suomessa toistasataa ja maa-ilmanlaajuisesti patentteja ja patenttihake-muksia pari tuhatta. Keksijä-sanaa Sundholm vierastaa, hänen mielestään se on liikaa Aku Ankkaa lukeneiden käyttämä titteli. Pikem-minkin hän toivoisi kutsuttavan itseään tuo-tekehittäjäksi.

”Kaikki perustuu siihen, että kehitetään aiempaa parempi ja kannattavampi tuote. Sa-malla luodaan yrityksen toiminnalle lisäarvoa”, hän sanoo.

Sundholmin ensimmäinen yritys oli kor-keapaineputkistoja valmistava GS Hydro, jon-ka hän perusti 26-vuotiaana vuonna 1973. Hy-vin kannattava yritys toimii edelleen Hämeen-linnassa.

”Lähtöpääomana oli viimeisimmän työpai-kan lopputili, 3 000 silloista markkaa. Siihen

aikaan rahoitusta ei saanut, joten valmistuk-seen tarvittavat sorvit oli hankittava vekseli-vedolla. Vaimon kanssa asuimme vuokrayk-siössä, joka toimi samalla toimistona”, hän muistelee.

SATOJEN MILJOONIEN YRITYSKAUPPOJA

GS Hydron ensimmäinen isompi tilaus tuli pit-källisen väännön jälkeen Saksasta. Sen jäl-keen asiat alkoivat rullata vauhdilla eteenpäin, ja yritys takoa kovaa tulosta. Sundholm myi GS Hydron toiminnan Kone Oy:lle vuonna 1985. Hän olisi halutessaan voinut jäädä tuottoisan kaupan jälkeen laakereille lepäämään, vain 38-vuotiaana.

”Päätin, että en tee kahteen vuoteen mi-tään. Kahden viikon jälkeen alkoi kuitenkin vaimon kanssa kaupoissa kiertely kyllästyttää, joten päätin jatkaa tuotekehitystä. Sen pohjal-ta syntyi Marioff Service, jonka erikoisalaa oli hydrauliputkien puhdistaminen öljynporaus- ja tuotantolautoilla eri puolilla maailmaa.”

tuotekehitystuo menestystä

Suun

nann

äytt

äjä

sarjayrittäjäkonkari göran sundholm:


”yritysteni menestys on perustunut siihen, että vanhan osaamisen pohjalle on kehitetty parempi ja kannattavampi tuote kuin kilpailijoilla”, göran sundholm toteaa.


Kolmas menestystarina oli Marioff, joka valmisti tavallisia sammutusjärjestelmiä te-hokkaampia vesisumusammutusjärjestelmiä. Hydrauliputkistoja puhdistava Marioff Service myytiin myöhemmin skotlantilaiselle Wood-group-pörssiyhtiölle, ja noin 100 miljoonan lii-kevaihtoa pyörittänyt Marioff kahdessa eri vai-heessa – ensin puolet rahoitusyhtiö Nordic Ca-pitalille ja lopulta kokonaisuudessaan USA:ssa toimivalle United Technologies Corporationil-le vuosina 2001 ja 2007. Sundholm arvioi, että kaikkiaan hänen perustamiensa yritysten liike-vaihto liikkuu 300 miljoonan euron tietämissä.

Vuonna 2004 hän osti saamillaan myyn-tivoitoilla Taifun Engineering -nimisen yrityk-sen. Sen pohjalle perustettiin yhteiskuntajä-tejärjestelmiä kehittävä MariMatic. Yrityksen suurin ponnistus on ollut Mekkaan rakennet-tava jätteensiirtojärjestelmä. Maailman suurin yksikkö käsittelee 900 tonnia jätettä päivässä ja se palvelee neljää miljoonaa alueelle saapu-vaa pyhiinvaeltajaa.

”Jätteestä on kasvamassa valtava bisnes. Uskon, että etenkin jatkohyödyntäminen tulee olemaan iso juttu. Näkemykseni mukaan aina-kin 90 prosenttia jätteestä olisi hyödynnettä-vissä muuhunkin kuin polttoaineeksi. Paperi, biojäte ja muovi jopa moneen kertaan.”

TOIMIVAT TUOTTEET LUOVAT UUSIA KEKSINTöJÄ

Sundholm naurahtaa olevansa usean työpai-kan loukussa, sillä MariMaticin lisäksi aktii-visesti toimivina yrityksinä hänellä on myös Elsi-turvalattioita ja Mils Led -tekniikalla toi-

mivia opastusjärjestelmiä valmistava Mari-Mils sekä elektronisia hintalappuja valmistava MariSense.

”MariMilsin valmistamia Elsi-turvalattioita on asennettu suomalaisiin vanhainkoteihin noin tuhat. Myös Tanskaan on tehty iso tilaus. El-si-turvalattian alle on asennettu kalvo, joka ais-tii liikkeen. Jos ihminen vaikkapa kaatuu, läh-tee siitä signaali matkapuhelimeen, jolloin hoi-taja ehtii nopeasti apuun. Sama järjestelmä on kehitteillä myös kotioloihin. Mils Led -valais-tusjärjestelmät ovat puolestaan dynaamisesti liikkuvia hätävaloja, jotka ohjaavat ihmiset ulos oikeaa reittiä. Järjestelmiä on myyty erityisesti risteilyaluksiin ja Pentagonissakin sellainen on koekäytössä”, Sundholm paljastaa.

”MariSense valmistaa elektronisia Ella-hintalappuja, joissa kahteen suuntaan toimivil-la radioaalloilla voidaan muuttaa tuotteen hin-ta. Tämän jälkeen järjestelmä kuittaa takaisin vahvistaen tehdyn muutoksen. Kun esimerkik-si alv muuttuu, on hirveä ruletti muuttaa kau-passa hintalaput. Meidän järjestelmässämme painetaan nappia, ja kaikki hoituu kerralla. Asi-akkainamme on eurooppalaisia kauppaketjuja. Olemme äskettäin saaneet myös toistaiseksi isoimman tilauksen Argentiinan suurimmalta kauppaketjulta.”

Sundholm sanoo oppineensa kokemuksen myötä ottamaan työasiat hieman rennommin. Osaltaan tässä auttaa myös se, että kaikki hä-nen omistamansa yritykset ovat velattomia. Lainaa ei ole tarvinnut ottaa, sillä myytävä yri-tys on aina rahoittanut seuraavan.

”Kun yrityksen koko alkaa olla sitä luok-kaa, että sen hallinnointi on byrokraattisesti

ikävää eikä tuotekehityksen rooli ole enää ko-vin suuri, olen yleensä päättänyt luopua siitä”, hän toteaa.

RISKINOTTOKYKY VIE PITKÄLLE

Sundholmin mielestä tuotteen suunnittelun pitäisi lähteä aina asiakkaan tarpeista. Myös tuotanto on mietittävä huolellisesti. Hän tote-aakin yhdeksi tämän ajan puutteista sen, ett-eivät suunnittelijat osaa ajatella asioita lattia-tasolta käsin – heidän olisi hyvä käydä myös katsomassa, miten suunniteltu tuote käytän-nössä valmistetaan.

”Olen myös havainnut, että riskinottokyky on nykyisin äärettömän huonoa. Usein kysy-tään heti alussa markkinoilla olevan rahoituk-sen perään. Kun homma lähtee mahdollisesti menestymään, käy lopulta niin, että yrityksen perustajat omistavat muutaman rahoituskier-roksen jälkeen siitä enää muutaman prosentin siivun. Mikä on motivaatio sen jälkeen, kun menestyvä yritys ja sen eteen tehty tuoteke-hittely valuu toisten käsiin? ”

Sundholmin mielestä alussa pitäisikin hyö-dyntää lähinnä julkista rahoitusta ja ottaa hen-kilökohtaisia riskejä, tarvittaessa panttaamal-la vaikka henkilökohtaista omaisuutta. Vasta sitten, kun yrityksellä on jo jokin arvo ja tilan-ne maailman markkinoilla näyttää lupaavalta, kannattaa laittaa uusi vaihde silmään ja hyö-dyntää myös markkinoilla tarjolla olevaa ra-haa.

”Moni uusi yrittäjä on myös liian optimisti-nen ajankäytön kanssa. Kuvitellaan, että muu-tamassa vuodessa saadaan aikaiseksi miljoo-nien liikevaihto. Minultakin on moni tullut ky-symään rahoitusta ylioptimistisin odotuksin. Yleensä olen tarjonnut pääasiassa neuvoja. Toimivan tuotteen vieminen markkinoille kes-tää yllättävän kauan ja sen eteen on tehtävä kärsivällisesti töitä. Tuhkimotarinoita on har-vemmin tarjolla. ”

Tuotekehittelyä Sundholm aikoo jatkaa niin kauan kuin voimia ja intoa riittää.

”Mitäpä tässä muutakaan. Aikanaan so-vimme vuonna 2001, että vaimo jää yritykses-tämme eläkkeelle. Itsekin olisin voinut jäädä pois työelämästä jo monta vuotta sitten, mutta tällä hetkellä sellaista vaihtoehtoa ei ole edes näköpiirissä. ” ¡

”minultakin on moni tullut kysymään rahoitusta ylioptimistisin odotuksin. yleensä olen tarjonnut neuvoja.”


”riskinottokyky on nykyisin äärettömän huonoa. Usein kysytään heti alussa markkinoilla olevan rahoituksen perään. Lopulta yrityksen perustajat omistavat muutaman rahoituskierroksen jälkeen siitä enää muutaman prosentin siivun”, sundholm ihmettelee.


DI Elina Holmberg on nimitetty asiantuntijaksi EU:n tutkimus ja innovaatio-ohjelmat -yksikköön.

OTK Jyrki Orpana on nimitetty määräaikaiseksi kehityspäälliköksi Liiketoiminta-alueet ja alueverkosto –vastuualueelle.

Nim

ityks

iä

enni tulee Tekesiin Nokia Siemens Net-worksin henkilöstöhallinnosta, missä hänellä on ollut matkan varrella erilai-sia rooleja. Viimeisin tehtävä oli Nokia

Siemens Networksin Suomen henkilöstöjoh-tajana.

”Koen muutokset omaksi, se on ollut yh-distävä tekijä aiemmissa tehtävissäni. Nokian ja Siemensin yhteisyrityksen perustamisvai-heessa ilmoittauduin mukaan integraatioon. Se oli muutos, jossa halusin ehdottomasti olla mukana. Sen jälkeenkin on mittavia muutok-sia riittänyt”, kertoo Jenni.

Ennen NSN:ää Jenni on työskennellyt muun muassa kansainvälisen rakennusauto-maatioyrityksen taloushallinnossa sekä No-kialla henkilöstöhallinnon tehtävissä. Teke-sille siirtymisen hän näkee mahdollisuutena laajentaa perspektiiviä Suomi-tasolla ja osal-listua meneillään olevan rakennemuutoksen ratkaisujen hakemiseen uuden perustettavan yksikön kautta. Tekesiltä hän toivoo näky-vämpää roolia rakennemuutoksessa.

”Tekes on organisaatio, jolla on erittäin asi-antuntevaa henkilöstöä ja loistavia hankkeita.

TeKSTI: EErO LUkiN | KUVA: sUsANNA LEhTO

kAuppAtieteiDen mAisteri jenni nevAsAlo on AloittAnut helmikuussA

johtAjAnA tekesin tyÖelämän jA henkilÖstÖn kehittämisen vAstuuAlueellA.

tehtävä on mielenkiintoinen, sillä tAvoitteenA on hAkeA tyÖelämää

pArAntAvien hAnkkeiDen pArhAAt opit tekesin omAn orgAnisAAtion

käyttÖÖn jA jAlostAA niitä yhDessä henkilÖstÖn kAnssA tekesille sopiviksi

mAlleiksi.

Suurelle yleisölle Tekes on kuitenkin liian tun-tematon. Siinä mielessä pidän uudesta linja-uksesta, jonka mukaan Tekes osallistuu aktii-visemmin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.”

TYöELÄMÄN JA HENKILöSTöN KEHITTÄMINEN SAMAAN PAKETTIIN

Tekes rahoittaa työelämäinnovaatioiden synty-mistä suomalaisilla työpaikoilla. Näillä tarkoite-taan johdon ja henkilöstön yhteistyössä toteut-tamia muutoksia työpaikan työ-, organisaatio- ja johtamiskäytännöissä. Miten Tekesin oman organisaation kehittäminen niputetaan tämän kanssa yhteen?

”Suomen työelämän ja Tekesin oman hen-kilöstön kehittämisen yhdistäminen tukee Te-kesin organisaatiomuutokselle asetettuja ta-voitteita. Otamme ulospäin aktiivisemman roolin, ja nostamme työelämän kehittämisen entistä näkyvämmäksi. Teemme ketterää ke-hitystä myös Tekesin sisällä yhdessä henkilös-tön kanssa ja kerromme hyvistä käytännöistä muillekin. Hyvä työelämän laatu voi nousta uu-deksi kilpailukyvyn nostajaksi Suomelle.” ¡

MMM Jukka Salminiitty USA, Washington D.C. ajalle 1.1.2013 – 31.7.2014

Finnode-johtajiksi nimitetty

PhD Sari Arho Havrén Kiina, Shanghai ajalle 1.1.2013-31.7.2014.

MA Virpi Herranen Venäjä, Pietari ajalle 1.1.2013 – 31.12.2013

DI Riku Mäkelä Intia, New Delhi ajalle 1.1.2013 – 31.7.2014

Jenni Nevasalo: Innolla mukana muutoksissa


Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila

PL 69, 00101 HELSINKI

www.tekes.fi

Näköalat-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy 31.5.2013

Lehdessä olevia tietoja lainattaessa on lähde mainittava.

Tilaukset, osoitteenmuutokset, tilausten peruutukset ja palaute: [email protected].

Maksuttoman lehden ja muita Tekesin julkaisuja voi tilata myös osoitteesta: www.tekes.fi/julkaisut.

Etelä-Savon ELY-keskusInnovaatiot ja yritysrahoitusJääkärinkatu 14PL 164, 50101 MikkeliPuh. 029 50 24000

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaAlvar Aallon katu 8PL 156, 60101 SeinäjokiPuh. 029 50 27500

Hämeen ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -yksikköKirkkokatu 12PL 29, 15141 LahtiPuh. 029 50 25000

Kaakkois-Suomen ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Kauppakatu 40 D53100 LappeenrantaPuh. 029 50 29000

Kainuun ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaKalliokatu 4PL 115, 87101 KajaaniPuh. 029 50 23500

Keski-Suomen ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaPiippukatu 11PL 250, 40101 JyväskyläPuh. vaihde 029 50 24500

Lapin ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaRuokasenkatu 2PL 8060, 96101 RovaniemiPuh. 029 50 37000

Lapin ELY-keskusKemin palvelupisteAsemakatu 1994100 KemiPuh. 029 50 37000

Pirkanmaan ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pellavatehtaankatu 25PL 297, 33101 TamperePuh. 029 50 36000

Pohjanmaan ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Hovioikeudenpuistikko 19 APL 131, 65101 VaasaPuh. 029 50 28500

Pohjanmaan ELY-keskusKokkolan palvelupisteRistirannanakatu 1PL 240, 67101 KokkolaPuh. . 029 50 28500

Pohjois-Karjalan ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Kauppakatu 40 BPL 69, 80101 JoensuuPuh. 020 50 26000

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Viestikatu 1PL 86, 90101 OuluPuh. 029 50 38000

Pohjois-Savon ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Viestikatu 1PL 2000, 70101 KuopioPuh. 029 50 26500

Satakunnan ELY-keskusInnovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoimintaValtakatu 12PL 266, 28101 PoriPuh. 029 50 22000 Uudenmaan ELY-keskusMaistraatinportti 2PL 15, 00241 HelsinkiPuh. vaihde 029 50 21000 Varsinais-Suomen ELY-keskusInnovaatiot ja yritysrahoitusRatapihankatu 36PL 236, 20101 TurkuPuh. 029 50 22500

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -yksiköt tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa.

Ulkomaan yksiköt

Yhteystiedot: www.tekes.fi/yhteystiedot

Belgia EU-yhteystoimisto, Bryssel

Intia New Delhi

Kiina Peking

Shanghai

USA Piilaakso

Washington, D.C.

Venäjä Pietari

Yhte

ystie

dot

Virallinen posti: [email protected]

Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat [email protected]

Vaihde 029 50 55000, arkisin 8–16.15

Fax (09) 694 9196

Hakemuspalvelun ja verkkoasioinnin tuki: puh. 029 50 55051, arkisin klo 9–16

Uusien asiakkaiden neuvonta: puh. 029 50 55052, arkisin klo 9–16

Rahoitustunnustelupalvelu: www.tekes.fi/tunnustelu

Näin autamme pk-yrityksiäTekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa edelläkävijyyteen. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä. Suomessa toimivat yritykset voivat saada Tekesin rahoitusta projekteihin, joissa kehitetään

• tuotteitajapalveluja• menetelmiä,prosessejajatoimintamalleja• palvelu-jaliiketoimintakonsepteja• osaamista• työorganisaatioita.

Projekteissa voi myös toteuttaa kehittämiseen liittyviä pilottiprojekteja ja testiympäristöjä. Nuorille innovatiivisille kasvuyrityksille Tekes tarjoaa rahoitusta myös

• liiketoiminnankokonaisvaltaiseenkehittämiseen.

www.tekes.fi

www.tekes.fi

mailto:[email protected]

www.tekes.fi/julkaisut

www.tekes.fi/julkaisut

www.tekes.fi/yhteystiedot



www.tekes.fi/tunnustelu

www.tekes.fi

Tekesin uudistuminen näkyy ilmeen muutoksena.Uuden ilmeen on suunnitellut Mainostoimisto cake Oy:n graafikko kari Lehkonen.ilme otetaan käyttöön 1.4.2013. ilmeessä eri alueet menevät limittäin ja lomittain, kuten parhaassa tapauksessa teknologia, palvelu, muotoilu, käytettävyys, kaupallistaminen – ja eri toimialat ja sektorit.

TeKeSILLe UUSI ILMe

näköalat 1 2013

Documents