Pienin kokeiluin kohti perhekeskusta

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe ja sosiaalipalvelut

Lapsiperheiden hyvinvointi ja terveys Neuvola ja perhetyön päällikkö Sonja Mattila

1.11.2016

Miksi perhekeskus-toimintamalli?

Perhekeskukset keskitettyinä palvelukeskuksina Helsingin sosiaali- ja terveysviraston

palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2030 mennessä Perhekeskukset toimintamallina STM:n Lapsi- ja perhepalveluiden valtakunnallinen

muutosohjelma LAPE 2016-2018 Kansallisella tasolla Perhekeskus on yksi osa-alue

Lape-hanketta, joka on yksi nykyisen hallituksen kärkihanke

Perhekeskus on monitoimijainen toimintamalli lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi Toimintamallia voidaan toteuttaa sekä a) Keskittämällä toiminnot saman katon alle b) Hajautettuna verkostomallina Keskeistä työn prosessit, rakenteet ja tietojärjestelmät, jotka

tukevat toimintamallin toteutumista

Asiakkaan näkökulmasta palveluiden saatavuus paranee • Monipuolisemmat palvelut saman katon alla • Monimutkaiset palveluverkot selkiytyvät • Vastaanottoja myös ilta-aikaan • Omahoito, sähköiset ja digitaaliset palvelut, chat, älykkäät

lähetteet ja esitietolomakkeet (Apotti + ODA) • Vähemmällä käyntimäärällä enemmän vaikuttavuutta Työntekijän näkökulmasta työn tuottavuus lisääntyy • Konsultointi aikaisempaa helpompaa • Tiimityöskentely ja moniammatillinen työskentely lisääntyvät • Uudet työmuodot haastavat, mutta myös kirkastavat työn ydintä

Perhekeskus-toimintamallin edut Quadruple Aim viitekehys / vaikuttavuus, saatavuus/asiakaskokemus, tuottavuus, henkilöstökokemus

Mikä muuttuu käytännössä? Toiminta: • Aukioloaika 7-20 • Uudet ydinprosessit ja asiakastarpeen segmentointi, jotka

mahdollistavat asiakkaan tarpeesta lähtevät, räätälöidyt palvelut • Moniammatillinen tiimityöskentely • Tiimien itseohjautuvuuden lisääntyminen ja valmentava

johtamistapa

Tilat: • Kaikki Helsingin toiminnot siirtyvät asteittain muuntojoustaviin

tiloihin, joissa tilojen monikäyttöisyys ja tehokkuus on mahdollista (=monitilatoimistomalli)

• Ei kiinteitä työpisteitä, ei omia vastaanottohuoneita

Perhekeskus-toimintamalliin liittyviä kokeiluja vuonna 2016- 2017

• Neuvola päiväkodissa 3-vuotiaiden terveystarkastuskokeilu • 6 kk:n ikäisten moniammatilliset ryhmäneuvolat • Koko päivän avoinna oleva avoneuvola-kokeilu • Chat-kokeilu neuvolan keskitetyssä puhelinpalvelussa (syksy 2016) • Ydinprosessien kokeilu: Moniammatillinen palvelutarpeen arviointi

paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden kohdalla (Vuosaari II, syksy 2016)

• Aukioloaikakokeilu (Vuosaari, neuvola ja kotipalvelu 12/2016-05/2016) • Itäkadun perhekeskuspilotti 06/2017 • Muut kokeilut: yhteisvastaanotto lääkärin kanssa. Kotipalvelun tai

sosiaaliohjaajan mukaantulo vastaanottokäynnille

Uusi sivusto lapsiperheille

• kokoaa kaikki helsinkiläisten lapsiperheiden palvelut yhden osoitteen taakse

• yhteen asiakasryhmään profiloitunut monikanavainen, virastorajat rikkova palvelu • kehitetty työpajoissa asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa

• asiantuntijoiden tarkistamia tietoa ja neuvoja • hyödyntää mm. videoita ja sähköisessä muodossa olevia esitteitä • noudattaa Helsingin viestinnän linjauksia ”yksi Helsinki” ja ”digitaalinen Helsinki”

• palvelu kehittyy jatkuvasti: suunnitteilla mm. asiantuntija-chat ja vertaiskeskustelu

Neuvola päiväkodissa 3v terveystarkastuskokeilu

• Perheet valitsivat joko kokeilumallin tai perinteiset terveystarkastukset neuvolassa ja hammashuollossa

• Päiväkodissa strukturoitu lapsen havainnointi: karkea- ja hienomotoriikka, puhe, leikki, sosiaaliset suhteet

• Varhaiskasvatuskeskustelussa havainnointilomakkeen asioiden läpikäynti perheen kanssa • Havainnointilomake neuvolan terveydenhoitajille ennen terveystarkastuksia

• Terveystarkastuspäivänä • Terveydenhoitajan tekemä 3v terveystarkastus: kasvu, kehitys, lähinäkö,

havainnointilomakkeen tiedot, vanhempien esiin nostamat asiat (20min) • Hammashoitajan tekemä suun terveystarkastus (15min) • Vanhemmille ryhmäkeskustelu 3-vuotiaan lapsen kasvun ja kehityksen

asioista, terveydenhoitaja, hammashoitaja ja varhaiskasvatuksen työntekijä mukana (45min)

Neuvola päiväkodissa 3v terveystarkastuskokeilu

• Kokeilun tulokset • Vanhempien mielestä palvelut päiväkodissa ja samalla kertaa oli

vaikuttavaa ja perheelle hyödyllistä (kouluarvosana 8.6-8.7). • 13-27 % ikäluokasta valitsi kokeilumallin • Lähetteitä ja ohjausta muiden palvelujen piiriin suhteessa saman verran

kuin perinteisissä terveystarkastuksissa • Asiakasohjaus (segmentonti) onnistui, paljon tukea tarvitsevia ei

osallistunut kokeilumallin terveystarkastuksiin • Ammattilaisten mielestä moniammatillisuus ja monialaisuus lisääntyivät,

toivat uutta tietoa ja vahvistivat käsitystä lapsesta ja perheestä • Päivähoidon aikaisempaa tarkempi lapsen havainnointi tuotti arvokasta

tietoa lapsen tuen tarpeesta päivähoidon arjessa.

Neuvola päiväkodissa 3v terveystarkastuskokeilu

• Kokeilun tulokset jatkuu • Terveydenhoitajien käyttämä työaika terveystarkastusten

toteuttamiseen kaksinkertaistui • Varattavissa olevien aikojen määrä väheni • Toisten perheiden mahdollisuus päästä neuvolaan heikkeni

• Hammashoitajien käyttämä työaika kaksinkertaistui • Varattavissa olevien aikojen määrä väheni

• Toimijoiden eri asiakas- ja potilastietojärjestelmät eivät kommunikoi keskenään

6 kk ryhmäneuvolavastaanotot

• 6 lasta ja perhettä kerrallaan • Ennen ryhmää 3 terveydenhoitajaa tekee yksilöllisen

terveystarkastuksen lapsille (15min) • Ryhmässä yhteisesti keskustellen lapsen kehityksen

vaiheet, kasvun ja kehityksen tukeminen, imetys ja kiinteiden aloittaminen, itku, uni, motorinen kehitys, vuorovaikutus • Hammashoitaja työparina yhdessä ryhmäneuvolan kokeilussa • Sosiaaliohjaaja työparina parissa ryhmäneuvolan kokeilussa

Avoin neuvola -kokeilu

• Auki kerran viikossa 8.30-15.30 • Ilman ajanvarausta lyhyille käynneille • Raskauden aikana avoimessa neuvolassa hoidetaan mm.

• Sikiön sydänäänten kuuntelu • ITE-pisteen tuki: RR, U-prot, U-glug, paino • Raskausviikon 42 käynnit puolen päivän aikaan (ei tehdä ollenkaan

ajanvarausta) • Lastenneuvolassa avoimessa neuvolassa hoidetaan mm.

• Kasvukontrollit • Näkö ja kuulokontrollit • Rokotusohjelman mukaiset rokotukset • Lyhyet terveystarkastuskäynnit silloin, kun perheellä on kaikki hyvin

Chat-kokeilu neuvolan keskitetyssä puhelinpalvelussa

• Yleinen chat -keskustelu yhdessä ammattilaisen kanssa klo 12-14 alkoi 15.9.2016. Tunnisteellinen käyttöön vielä tänä vuonna.

• Perheentuki.fi sivulla • Ei ajanvarausta tai potilastietojen avaamista alkuvaiheessa • Vastauksia perheiden kysymyksiin • Ensimmäiset palautteet asiakkailta todella myönteisiä

Moniammatillinen palvelutarpeen arviointi Vuosaaressa

Tavoitteet • Kokeilun tavoitteena oli löytää moniammatillisen palvelutarpeen

arvioinnin toimintamalli, jota voitaisiin monistaa ja käyttää tulevissa perhekeskuksissa.

• Mallin tuli kyetä tarjoamaan arviointi viivytyksettä, ja niin että yksi arviointi riittää.

• Kokeilun painopiste oli arvioinnin käytännön toteutuksen kehittämisessä. • Kokeilulla haettiin myös kokemusta uudenlaisesta tavasta kehittää

Helsingin kaupungin lapsiperheiden palveluja.

Moniammatillinen palvelutarpeen arviointi Vuosaaressa

Tiimi • Neuvolan terveydenhoitaja • Lapsiperheiden perhetyön sosiaaliohjaaja, • Perheneuvolan psykologi • Aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja • Psykiatrinen sairaanhoitaja • Lastensuojelutarpeen arvioinnin sosiaalityöntekijä

Moniammatillinen palvelutarpeen arviointi Vuosaaressa

Kokeilun rajaukset • Keskitytään arviointiin, ei pidempikestoiseen jatkohoitoon • Moniammatilliseen arviointiin saattoi osallistua:

• Lapsiperhe, joka asui Vuosaaren alueella • Perhe, joka tarvitsi monenlaista tukea • Perhe, joka ei ollut lastensuojelun tai perheneuvolan asiakas

• Lakia ja säädöksiä noudatettava

Moniammatillinen palvelutarpeen arviointi Vuosaaressa

Verkosto Moniammatilliseen arviointiin ohjattiin asiakkaita seuraavilta tahoilta: • Lastensuojelu • Perheneuvola • Neuvola • Lapsiperheiden perhetyö • Lapsiperheiden kotipalvelu • Lasten psykiatrinen poliklinikka • Aikuispsykiatrian poliklinikka • Vammaispalvelut • Suun terveydenhuolto • Koulu • Toiset kunnat

Moniammatillinen palvelutarpeen arviointi Vuosaaressa

Asiakkaat • 40 tiimille ohjattua asiakasperhettä • 25 perhettä läpi arvioinnista • 36 % asiakkaista oli monikulttuurisia perheitä. Näistä noin puolella oli

pakolaistausta • Käynnissä oleva prosessi lastensuojelun tai perheneuvolan kanssa oli yleisin syy

miksi asiakasta ei otettu moniammatilliseen arviointiin. • Osalla asiakkaista oli jo heidän tarvitsemansa palvelut, mutta koordinointi

palvelujen välillä puuttui. • Asiakkaiden tilanteet olivat pääosin haastavia ja komplekseja. Kysyntää ei

kuitenkaan rajattu tiettyyn asiakasryhmään, joten osa asiakkaista oli helpommin autettavia.

• Asiakassegmentointia arvioitiin kokeilun aikana. 68 % asiakasperheistä oli vaikeasti määriteltävissä ja osui kahteen tai useampaan segmenttiin. Segmentoinnin ei koettu tuottavan lisäarvoa moniammatillisessa työssä.

Moniammatillinen palvelutarpeen arviointi Vuosaaressa

Tuottavuus • Perinteisessä tavassa arvioida asiakkaan palvelun tarvetta

• Kuluu noin 30 viikkoa (arvioinnin alku → asiakas saa tarvitsemansa avun) • Työvaiheita on 134 • Työntekijöitä 32 • Asiakastapaamisia 11

• Moniammatillisessa tavassa arvioida asiakkaan palvelun tarvetta • Kuluu noin 7 viikkoa (arvioinnin alku → asiakas saa tarvitsemansa avun) • Työvaiheita on 36 • Työntekijöitä 16 • Asiakastapaamisia 4

Moniammatillinen palvelutarpeen arviointi Vuosaaressa

• Johtopäätökset • Kirjaaminen eri asiakas- ja potilastietojärjestelmien välillä haastavaa →

kokeilussa word-kirjaaminen • Lähiesimiehen tuki tärkeää • Moniammatillinen työskentely on tehokasta

• Tiimin ja verkoston jäsenten tehtävä • Terveydenhoitaja ei jatkossa tiimissä vaan verkostossa, koska päihde-,

mielenterveys- ja taloudelliset ongelmat perheiden keskiössä

Aukioloaikakokeilu Vuosaaressa klo 7-20 joulukuun 2016 alusta toukokuun 2017 loppuun

• Neuvola-asiakkaiden mahdollisuus päästä varhain aamulla tai vielä virka-ajan jälkeen neuvolaan

• Tarkoitettu lähinnä • Raskaana oleville • 0-18kk ikäisille lapsille • Leikki-ikäisille, joille ei tehdä esim. neurologista statusta eli 5v ja 6v, jos

kehityksessä ei ole siihen mennessä ollut tuen tarvetta

Palvelujen uudistamisen suunnittelukehyksen tarkistuslista muutoksen suunnitteluvaiheessa

• Sote strategia • Sisällön ja toteutuksen testaus (quadruple aim) • Kompleksisuuden hallinta • Rakenteiden ja prosessien hallinta • Asiakkuuksien hallinta • Hedelmällinen asiakastyö

• Arviointisuunnitelma ja arvioinnin tarkastelu