news nurminen logistics kuvitusta/julkaisuja... · pi Ä i n e n nurminen news ... kutti nurminen...

Logistiikkaa VenäjälläNurminen Logistics on varteenotettava toimija myös Venäjällä. s.8

NurminenNeWS N

urm

inen

Lo

gis

tics

si

do

sryh

mäl

ehti

1/2

011

nurm

inen

log

istic

s.co

m

Uusissa kuvioissaArtur, Niko, Tiina ja Vera ovat vaihtaneet tehtäviä. s.20

Tulli edistää ulkomaankaupan sujuvuuttaNina Sirén on pitkän linjan tullilainen. s.22

3 Pääkirjoitus Niina Haasola pohtii, ovatko hyvät teot avain onneen.

4 Logistiikka-asiaa verkossaNurmisella on entistä monipuolisemmat verkkosivut.

5 UutisetKatso, mille messuille keväällä kannattaa mennä.

6 Nurminen Logisticsin vuosi 2010 Nurmisen kannalta keskeisin markkina, Suomen ja iVY-maiden välinen ulkomaankauppa, lähti kasvuun kesän 2010 aikana.

1/2011

16 Kuljettaja Timo pellon työpiste on hyvin varusteltu.

19 Tiina Åhrlund latautuu keilaamalla.

26 mantsisen laitteita kuljetetaan sekä maanteitse että rautateitse.

8 Venäjä – mitä Nurminen siellä tekee? Venäjä on valtava, kasvava logistiikkamarkkina.

14 Keskiaukeaman karttaota talteen euroopan ja iVY-maiden kartta.

16 Timolle työmaa on myös kotiTimo pelto kuljettaa jääkaappia ja mikroa aina työkeikoilla mukanaan.

19 Pallotytöstä pelaajaksi Tiina Åhrlund innostui kelailusta vasta aikuisiällä.

20 Uusissa tehtävissäUrakiertoa ja rekrytointeja.

22 Sujuvaa ulkomaankauppa säädösten mukaanTulli on tärkeä yhteistyökumppani ulkomaankauppaa tekeville.

26 Referenssimantsinen Group Ltd oy valmistaa materiaalinkäsittelykoneita ja satamanostureita.

V.S

om

er

pU

ro

V.S

om

er

pU

ro

S.L

ep

piA

Ho

Nurminen News 1/2011

2 SISÄLTö

Kell’ onni on?

Satuin eräänä päivänä kuulemaan televisiosta kes-kustelun, jossa kerrottiin Suomeenkin levinnees-tä tavasta tehdä hyviä tekoja kanssaihmisille. Tar-kalleen ottaen tällainen tapa on kai sentään ollut

meilläkin käytössä iät ja ajat, mutta nyt oli kyse tietoises-ta valinnasta, jonka jotkut ovat ottaneet peräti elämänta-vakseen. Yhdysvalloissa on jo pitkään ollut ihan virallinen ”sattumanvaraisten hyvien tekojen päiväkin”. Teko voi olla mitä vain: jonkun päästämistä kauppajonossa itsensä edel-le tai kiittävän palautteen antaminen työkaverille. Tarkoi-tus on tuottaa hyvää mieltä pienellä vaivalla.

Hyvä teko ”maksaa” itsensä varmasti takai-sin, sillä onnellisuus-tutkijat ovat todenneet, että onnellisille ihmisil-le on tyypillistä taipu-mus auttaa mielellään sekä tuttuja että tunte-mattomia. Lääkäriseura Duodecimin verkkosivuilla tarjolla olevista onnellisuuden lisäämiseen tähtäävistä harjoituksista yksi liittyy nimen-omaan hyvien tekojen tekemiseen. Siinä neuvotaan valit-semaan yksi päivä viikosta, jolloin teet joko yhden ison tai 3–5 pienempää hyvää tekoa. On tärkeää ajoittaa pienetkin teot samalle päivälle. Tekoa neuvotaan vaihtelemaan ker-rasta toiseen ja jatkamaan tätä kymmenen viikon ajan. Tä-män rumban jälkeen pitäisi sitten olla onnellisempi. Mene ja tiedä – tuskin menetelmä ainakaan onnettomammaksi ketään tekee.

Tutkijoiden mukaan 50 % onnellisuudestamme on pe-rimämme määräämää, 10 % riippuu terveyden ja varalli-suuden kaltaisista ulkoisista olosuhteista ja peräti 40 % on kiinni omasta asenteesta. Viimeksi mainittuun voi jokainen itse vaikuttaa. Minkäköhänlainen muutos esimerkiksi tä-män lehden lukijoiden onnellisuustasoissa ja työpaikoilla saataisiin aikaiseksi, jos jokainen meistä pyrkisi lisäämään pyyteettömien hyvien tekojensa määrää? Onnellisuudessa on nimittäin parasta se, ettei se ole keltään pois. Päinvas-toin – se kuulemma tarttuu kuin tauti.

Niina Haasola on Nur-minen Logisticsin viestin-täpäällikkö ja uudistuneen Nurminen News -lehden päätoimittaja. Uudistunees-sa lehdessä yhdistyvät Nur-misen entinen henkilöstö-lehti Nurminen Nyt sekä sidosryhmälehti Nurminen News. Lehti ilmestyy kak-si kertaa vuodessa. Äänes-tä parasta juttua ja anna palautetta sivulla 5 olevien ohjeiden mukaan!

Onnellisuudes-tamme 40 % on kiinni omasta asenteestamme.

V.S

om

er

pU

ro


3PÄÄKIRJOITUS

TOP3: Nurminen Logisticsin uudet verkkosivutNurminen avasi hiljattain uudet verkkosivut osoitteessa nurminenlogistics.com. Uudella sivustolla esitellään aiempaa laajemmin yhtiön palveluja, mutta listataan myös muita kiinnostavia logistiikka-alan sivustoja. Kolmikielisten sivujen kautta on helppo jättää tarjouspyyntö, antaa palautetta tai äänestää vaikkapa tämän lehden parasta juttua.

1Kattavasti referenssejä

Uudella sivustolla on esitelty usei-ta Nurmisen referenssejä. Jokaises-sa referenssissä näkökulmansa pu-heena olevaan keikkaan antaa sekä asiakkaan että Nurmisen edustaja. referenssit on jaoteltu viiteen kate-goriaan: rautatiekuljetukset, erikois- ja raskaskuljetukset, terminaalipal-velut, huolinta ja projektipalvelut.

2 Kalusto käden

ulottuvillaSekä Nurmisen erikois- ja raskaskuljetuslavetit että junanvaunut on esitelty uudella sivustolla. Laveteista on saatavilla mittakuvat, ja myös vaunuista on esitelty keskeisimmät tiedot kuvien kera.

3 Viisi nurmislaista

kertoo työstäänTyöpaikat-osiossa voi tutustua paitsi Nurmisella avoinna oleviin työpaikkoihin myös viiden nurmislaisen työnkuvaan. esittelyssä olevat tehtävät vaihtelevat Assistant Business Controllerista terminaalityöntekijään.

V.S

om

er

pU

ro

V.S

om

er

pU

ro

J.KiL

piÄ

iNe

N


4 NURmINeN NyT

ÄÄNeSTÄ!Nurminen Logisticsin henkilöstö-lehden Nurminen Nytin 4/2010 paras juttu -äänestyksen voiton vei Vartiuksen-toimipisteen arjes-ta kertonut Tärpättiä Suomeen, perunaa Venäjälle -juttu. Se sai peräti 42 % annetuista äänis-tä. muuten äänestys oli poikkeuksellisen tasainen: toisen sijan jakoi peräti viisi juttua, jotka kaikki sai-vat 11 % äänistä. Jutut olivat pääkirjoitus, pietaria esitellyt minun kaupunkini -sarjan juttu, Pärinää töissä ja vapaalla -juttu, Niiralan D-hallin avajai-sista kertonut juttu sekä Martti Immosen keräily-harrastusta valottanut juttu. Ääniä sai myös Jorma Kervisen kolumni. Vastanneiden kesken arvottiin viisi palkintoa, jotka voittivat Pirkko Partanen, Seija Hummelin-Uusilehto, Seppo Turunen, Miina Sokura ja Marko Raasu. onnea voittajille!

Tämänkin lehden parasta juttua voi äänestää osoitteessa www.nurminenlogistics.com. Kaikki-en 31.5.2011 mennessä vastanneiden kesken arvotaan kaksi lippua puistoBlues-festivaaleille kesällä 2011.

Topi Saarenhovista Nurminen Logisticsin toimitusjohtajaNurminen Logistics Oyj:n halli-tus on 6.4.2011 nimittänyt Di Topi Saarenhovin, s. 1967, yhtiön uu-deksi toimitusjohtajaksi. Saarenho-vi aloittaa uudessa tehtävässään 1.5.2011, jonka jälkeen Nurminen Logisticsin vt. toimitusjohtajana toi-minut Antti Sallila jatkaa yhtiön talousjohtajan tehtävissä.

Topi Saarenhovi on aiemmin toiminut Glaston oyj:n liiketoimin-ta-alueen johtajana vastaten yh-tiön koneliiketoiminnasta. Tätä ennen hän on toiminut muun mu-assa Amomatic oy:n toimitusjoh-tajana ja tehtaanjohtajana Wärtsi-lä oyj:ssä.

– Nurminen Logistics on mie-lenkiintoisessa kehitysvaihees-sa oleva tunnettu ja hyvämainei-nen logistiikkayhtiö, jolla on vahva brändi, erinomainen logistiikka-alan osaaminen ja johtava mark-

kina-asema erityisesti Venäjälle ja muihin iVY-maihin suuntautuvas-sa rautatielogistiikassa. Lähden innolla kehittämään Nurminen Logisticsia sen kasvuun ja parem-paan kannattavuuteen tähtäävän strategian mukaisesti yhdessä yh-tiön osaavan henkilöstön, asiak-kaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa, Topi Saarenhovi toteaa.

Uusi toimitusjohtaja esitellään tarkemmin Nurminen Newsin seu-raavassa numerossa.

Uusi hallitusNurminen Logisticsin yhtiökokous valitsi 6.4.2011 yhtiölle uuden hallituksen. Hallitukses-sa jatkavat Olli Pohjanvirta (pj.), Eero Hauta-niemi, Tero Kivisaari, Juha Nurminen ja Juk-ka Nurminen. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin John Nurminen oy:n toimitusjohtaja Jan Lönnblad (vasemmanpuoleinen kuva). Hallituk-sesta jäivät pois Rolf Saxberg ja Antti Panka-koski. rolf Saxberg (oikeanpuoleinen kuva) vai-kutti Nurminen Logisticsin ja sen edeltäjän John Nurminen oy:n hallituksissa vuodesta 1994 saakka.

Tulipalo Niiralassa

Vierailijan tupakantumpis-ta alkunsa saanut tulipalo tuho-si 16.3.2011 Nurmisen Niiralan-toimipisteen toimistorakennuksen kokonaan. Henkilövahingoilta säästyttiin. Nurmisen henkilöstön ja paikallisen palokunnan nopean toiminnan ansiosta palvelimet se-kä suurin osa koneista ja laitteis-

ta pelastettiin. Toimintaa pystyttiin jatkamaan hyvin nopeasti väliai-kaisissa tiloissa.

Mielenkiintoisia messuja

TransRussia-messut pidetään moskovassa 26.–29.4.2011. Jo 16. ker-ran järjestettävät messut ovat Venäjän suurin logistiikka-alan tapahtu-ma ja arvostettu kohtaamispaikka logistiikan ammattilaisille. Tänä vuon-na löydät Nurminen Logisticsin expocenteristä messuosastolta C301. Kuljetus 2011 -messut järjestetään 19.–21.5.2011 Jyväskylässä. Näillä messuilla Nurmisen osaston numero on C2-321.

Nurminen NytJOHN NURMINEN

KONSERNIN HENKILÖSTÖLEHTI

NRO 2KESÄKUU 2006

Nykytaiteen näyttely taidekoordinaattorin näkökulmasta

Presidentti Tarja Halosen iltapäivä Huolintatalossa

Sähköinen tiedonsiirto toimii M-Realin ja Nurmisen välillä

Nurmisen henkilöstö juhli 120-vuotiasta yhtiötäSuomen paras logistiikka-alan työpaikka

Nurminen Nyt

Vuosaari-hanke s. 10etenee nopein harppauksinPietariin syntyi s. 12OOO John Nurminen TerminalJuhlaseminaarissa s. 14kuultiin nimekkäitä puhujia

JOHN NURMINEN KONSERNIN HENKILÖSTÖLEHTI

NRO 3LOKAKUU 2006

Sporttiset nurmislaiset s. 18pitivät hauskaa Vierumäellä

Nurmisella vahva vuosi Vuoden 2006 tilinpäätöstiivistelmä 6Työilmapiiri tehdään yhdessä

Niiralassa hyvä yhteishenki 14

Lisäresursseja kehittämiseen

Ajoneuvologistiikka omaksi kokonaisuudeksi 4

MAALISKUU 2007


NRO 1

Nurminen NytJOULUKUU 2007


NRO 4

Nurminen Nyt

Haastattelussa kaksi ässää

Tullauspalvelvelut laajeni idässä ja lännessä 16

Suuri pörssinumeroMikä muuttuu? 4

Kasvu tarvitsee tekijänsäMyynnin valmennusprojektit 21

KESÄKUU 2007

JOHN NURMINEN KONSERNINHENKILÖSTÖLEHTI

NRO 2

Nurminen Nyt

TerminaalipalveluaStaraja Russassa 12Aito pomo

on levoton tapaus kotonakin 17

Hyvä kehityskeskusteluMikon ja Sakarin tapaan 6

LOKAKUU 2007


NRO 3

Nurminen NytSuuri kyselynumero

asiakas-, henkilöstö- ja lukijatyytyväisyys 10–15Logistiikkakeskukselle peruskivi Vuosaari-hanke aikataulussa 24

Lipuu mun laiva laituriinAgentti Esa Huotarin päivä 6

Hanna ja Pete viettävät kesän Nurmisella • Reiskan päivä Mussalossa

• TransRussia 2008 -messut onnistuivat odotusten mukaisesti

• Обзор статьей на русском языке

NURMINEN LOGISTICS OYJ • HENKILÖSTÖLEHTINRO 2 • kesäkuu 2008

Petri, Vesa ja Jouni työskentelevät tyytyväisimmässä terminaalissa

Työturvallisuuskorttia hankkimassa • Marikin asuu kesäkaupungissa

Обзор статей на русском языке

NURMINEN LOGISTICS OYJ • HENKILÖSTÖLEHTINRO 1 • maaliskuu 2009

Mika ja Janne keskustelevat mielelläänPasilassa sählätään viikoittain • Olli kävi Siperiassa


NURMINEN LOGISTICS OYJ • HENKILÖSTÖLEHTINRO 1 • maaliskuu 2010

Markku, Jorma, Leif, Tomi ja Tanja toimivat Vuosaaressa

Eero ja Jukka täydentävät hallitusta • Pata Suhonen on Vainikkalan kuuluisin kokki


NURMINEN LOGISTICS OYJ • HENKILÖSTÖLEHTINRO 2 • toukokuu 2009

Marjut, Bengt ja muita nurmislaisia työn imussa

Matit jättivät hallituksen • Vainikkalassa Vainikka voittaa Virtasenkin


NURMINEN LOGISTICS OYJ • HENKILÖSTÖLEHTINRO 2 • toukokuu 2010

Vesa, Marko, Matti ja Mika pitävät kelat liikkeessä

Luukku on energiatehokas talo • Maanalaiset possut työllistävät Nurmista


NURMINEN LOGISTICS OYJ • HENKILÖSTÖLEHTINRO 3 • lokakuu 2010

Jukka, Jari ja Ekaterina – sopeuttamistöitä käytännössä

Harri ja Peter lataavat akkujaan soittamalla • Suuri pikkujoulutapetti


NURMINEN LOGISTICS OYJ • HENKILÖSTÖLEHTINRO 4 • joulukuu 2009


Katariina ja muut vuosaarelaiset työskentelevät lähellä Tullia •

Monta syytä juhlaan • Leonid hurahti hippoihin •Обзор статей на русском языке


Katariina ja muut vuosaarelaiset työskentelevät lähellä Tullia •

Monta syytä juhlaan • Leonid hurahti hippoihin •Обзор статей на русском языке

Anu ja esimiestyön solmukohdatPasi kävi Sotšissa • Jorma oli kesällä Susisaaren keisari


NURMINEN LOGISTICS OYJ • HENKILÖSTÖLEHTINRO 3 • lokakuu 2009

Nurminen NytTuulet muuttuvat, yhtiö pysyy kurssissa

Johan Nurminen oli aikansa rohkea liikemiesTullauspalveluiden uusi rooli strategisena partnerina

Moskovan pakkastalvenhelteiset viikot

JOHN NURMINEN KONSERNIN

Nurminen juhliipitkää taivaltaan

Nurminen Nyt JOHN NURMINEN KONSERNINHENKILÖSTÖLEHTI

Yhteistyö sujuu Nurmisen yksiköiden kesken 4Miten vietetään joulua

Virossa, Venäjällä ja Ruotsissa? 8Osaamisen johtamiseenpanostetaan Nurmisella 10Nurminen Ship Agencyaloitti itsenäisenä joulukuussa 12

Nurminen katsoo itäänPuhetta mallin mukaan • Vartiuksessa päivystävät Ivan ja Mikko Обзор статей на русском языке



5NURmINeN NyT

Nurminen Logisticsin vuosi 2010:

Liikevaihto kasvoi, kannattavuus heikkeni kulujen kasvaessa

Suomen ulkomaankaup-pa kääntyi nousuun vuoden 2010 aikana. El-pymistä hidasti kuiten-kin satamien maalis-

kuinen ahtaajalakko, joka vaikutti logistisiin virtoihin koko kevään ajan. Nurminen Logisticsin kan-nalta keskeisin markkina, Suomen ja IVY-maiden välinen ulkomaan-kauppa, lähti kasvuun vasta kesän 2010 aikana, ja yhtiön markkina-tilanne oli alkuvuodesta odotuksia vaikeampi. Toinen vuosipuolisko oli volyymikehitykseltään positiivinen, mutta yhtiön kannattavuutta rasit-ti Vuosaaren satamassa sijaitsevan logistiikkakeskuksen tappioiden kasvaminen.

Kysyntä ja volyymit paranivat vuoden aikana sekä rautatiekulje-tuksissa että erikois- ja raskaskul-jetuksissa. Satamalogistiikkamark-kina pysyi haastavana koko vuoden.

Yhtiön pääasiakasryhmistä met-säteollisuuden kysyntä parani vuo-teen 2009 verrattuna. Konepa-jateollisuuden kysynnän pohja

saavutettiin vuoden 2010 alussa, ja markkinatilanne parani loppuvuon-na.

Vaikea hintakilpailutilanne hel-potti hieman vuoden loppua kohden volyymien nousun myötä.

Nurminen Logistics säilytti mark-kinajohtajan asemansa Suomen IVY-rautatieviennissä vuonna 2010, mutta markkinan elpymisestä huo-limatta esimerkiksi paperin rauta-tievienti Suomesta IVY-maihin oli edelleen vain 50 % vuoden 2008 ta-sosta.

Markkinatilanteen uskotaan ke-hittyvän vuonna 2011 positiivises-ti. Yhtiön Vuosaaren-logistiikkakes-kuksen näkymät ovat vuotta 2010 paremmat jo tehtyjen uusien asia-kassopimusten myötä.

Vuosi lukuinaTilikauden 2010 liikevaihto oli 69,7 miljoonaa euroa (2009: 62,5 mil-joonaa), jossa oli kasvua vuoteen 2009 verrattuna 11,5 %. Raportoi-tu liiketulos oli -618 (2 374) tuhat-ta euroa. Se laski näin ollen 126 %.

FAKTA

Nurminen Logistics 2010• Liikevaihto oli 69,7 milj. euroa

(2009: 62,5 milj. euroa). • raportoitu liiketulos oli -0,6

milj. euroa (2,4 milj. euroa). • Liiketulosprosentti oli -0,9 %

(3,8 %).• Kertaluonteisista eristä

puhdistettu liiketulos oli -1,2 milj. euroa (0,4 milj. euroa).

• Tulos ennen veroja oli -1,1 milj. euroa (-0,4 milj. euroa).

• Nettotulos oli -2,0 milj. euroa (-0,7 milj. euroa).

• Tulos per osake oli -0,22 euroa (-0,13 euroa).

Liiketulos sisältää kertaluontei-sia eriä 533 (1 965) tuhatta euroa. Näin ollen vertailukelpoinen liike-tulos oli -1 151 tuhatta euroa, jos-sa on laskua vuoteen 2009 verrattu-na 381 %.

Yhtiön liikevaihdon kasvu perus-tui kysynnän elpymiseen erityisesti


6 TILINPÄÄTöS

The besT soluTions are individual

Annual Report 2010

Suomi 84,9 %

Venäjä 10,5 %

Baltia 4,6 %

Liikevaihto, 1 000 eUR

Liiketulos (eBIT), 1 000 eUR

Liikevaihdon jakauma maittain

katsauskauden loppupuolella. Var-sinkin Suomi–IVY-rautatievienti kehittyi suotuisasti kesästä alkaen, samoin kuin konepajateollisuuden asiakkuudet kaikilla markkina-alu-eilla. Yhtiön satamalogistiikkapal-veluissa kehitys oli vaimeampaa. Kotkassa ja Haminassa IVY-maihin suuntautuvat transitovolyymit ovat edelleen alhaisella tasolla. Vuosaa-ressa volyymit kääntyivät kasvuun katsauskauden viimeisellä neljän-neksellä.

Liiketuloksen lasku johtui pää-osin henkilöstökulujen kasvusta ja Vuosaaren-logistiikkakeskuksen vuok rakulujen kasvusta. Vuosaaren

-logistiikkakeskuksen vuokra nousi sopimuksen mukaisesti 0,8 miljoo-naa euroa vuoteen 2009 verrattu-na. Vuosaaren-logistiikkakeskuk-sen liiketappio katsauskaudella oli 3,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 yhtiössä toteutettiin myös lomau-tussäästöjä, jotka alensivat vertai-lukauden kuluja 1,5 miljoonaa eu-roa. Kannattavuutta rasittaa myös osin hyvin kireä hintakilpailu.

Tulevaisuuden näkymät Maailmankauppa on lähtenyt nou-suun, ja yhtiön markkinanäkymä on positiivinen. Erityisesti sata-malogistiikkamarkkinaan saattaa kuitenkin sisältyä riskejä. Yhtiöl-lä on toimintaa Vuosaaren, Kotkan ja Haminan satamissa, joten niiden volyymikehitys on yhtiön kannalta merkityksellinen. Volyymikehityk-seen vaikuttaa muun muassa taan-tuman aikana vähentyneen transi-tokaupan kehitys, jonka näkymä on tällä hetkellä epäselvä. Eri maiden rautateiden tariffi muutokset saat-tavat vaikuttaa olennaisesti rauta-

tiekuljetusten hintakilpailukykyyn. Lisäksi hintakilpailutilanne saattaa rasittaa yhtiön kannattavuutta tu-levaisuudessakin, mikäli ulkomaan-kaupan volyymien kasvu ei jatku odotetulla tavalla.

Nurminen Logistics arvioi yhtiön liikevaihdon kasvavan vuonna 2011 vuoteen 2010 verrattuna noin 10 %. Operatiivisen liiketuloksen arvioi-daan olevan hieman parempi kuin vuonna 2010.

Yhtiön pitkän aikavälin tavoittee-na on edelleen kasvattaa liikevaih-toa vuosittain keskimäärin 20 % mu-kaan lukien yritysostot ja saavuttaa yli 7 %:n liikevoittotaso. Yleisen ta-loudellisen tilanteen arvioidaan hi-dastavan kasvutavoitteiden saavut-tamista lyhyellä aikavälillä.

Yhtiö seuraa aktiivisesti markki-noilla tapahtuvaa rakennemuutosta ja yritysjärjestelymahdollisuuksia.

Teksti perustuu 25.2.2011 julkaistuun Nurminen Logisticsin

tilinpäätöstiedotteeseen.

Lisätietoja Nurminen Logisticsin vuodesta 2010 löytyy yhtiön vuosi-kertomuksesta. Tilaa vuosikertomus tai lue sen sähköinen versio yhtiön verkkosivuilla osoitteessa nurminenlogistics.com.

Maailmankauppa on lähtenyt nousuun, ja yhtiön markkinanäkymä on positiivinen.


7TILINPÄÄTöS

10 000 5 000

8 000 4 000

6 000 3 000

4 000 2 000

2 000 1 000

–1 000

007

07

09

09

08

08

10

10

0

Moskova

Kiova

Minsk

Brest

Klaipeda

RiikaTallinna

Pietari


8 NURmINeN VeNÄJÄLLÄ


Venäjä – mitä Nurminen siellä tekee?

Jo nopea vilkaisu maailmankarttaan osoittaa, että Venäjä on valtava markkina. Laajempi asiaan perehtyminen taas opettaa, että kyseessä on myös kasvava markkina. Selvää on myös se, että kyseisenlaisella markkinalla tarvitaan ja tarjotaan valtavasti logistisia palveluita. Mitä tällaisella pelikentällä tekee Nurminen Logistics?

Venäjä on pinta-alal-taan maailman suurin maa, jonka alue peit-tää 8 % koko maapal-lon pinta-alasta. Maan Euroopan puoleinen

osa peittää 40 % koko maanosasta, vaikka kolmasosa Venäjästä kuuluu-kin Aasiaan. Väestöä Venäjällä on noin 142 miljoonaa. Pitkien etäisyyksien ja huonojen tieyhteyksien maata leimaa rautatiepainotteisuus. Venäjän alu-eella on rautateitä 85 000 kilometriä,

ja niitä pitkin kulkee noin 83 % maan rahtiliikenteestä. Mikä tällä markki-nalla on ”pienen” suomalaisen Nurmi-nen Logisticsin rooli?

Ei ollenkaan niin vähäinen kuin äkkiseltään saattaisi kuvitella. Suo-mi on 12. tärkein maa Venäjän vien-nissä ja tuonnissa, ja Suomen kauppa-kumppaneista Venäjä on ehdottomasti tärkeimpiä. Nurminen taas on mark-kinajohtaja Suomen ja IVY-maiden välisessä rautatieviennissä. Nurmi-sen tuhatta omaa sekä sen käyttämiä Astana

JekanterinburgK

Ar

TTA

: oS

mo

pÄ

iViN

eN

, KU

VA

T: V

eiK

Ko

So

me

rp

Ur

o


9NURmINeN VeNÄJÄLLÄ

yhteistyökumppaneiden vaunuja operoi yhtiön venäläinen tytäryhtiö, Pietaris-sa sijaitseva OOO Huolintakeskus. Yh-tiöllä on siis Venäjän erittäin kilpaillul-la markkinalla tarvittavaa paikallista osaamista. Tämän lisäksi Nurmisella on myös vuosikymmenten toiminnan mu-kanaan tuomaa kokemusta – ensim-mäiset kuljetuksensa Nurminen hoiti Venäjälle jo 1960-luvulla. Ja juuri vah-va kokemus Venäjällä toimimisesta on kaikkien asiaan perehtyneiden lähtei-den mukaan välttämätöntä mille tahan-sa yritykselle, mikäli se haluaa siellä menestyä.

– Nurmisen palveluiden käyttämisel-le Venäjän-logistiikassa on monta hyvää perustetta. Osa niistä liittyy Suomen maantieteelliseen asemaan ja osa yhti-ön omaan osaamiseen, Nurmisen Senior Vice President Harri Vainikka selittää.

– Suomessa on hyvä logistinen inf-rastruktuuri: satamat, tiet, rautatiet ja rajan toimivuus ovat kunnossa. Lisäk-si maa on erittäin turvallinen portti Ve-näjän ja muun maailman välissä. Toi-saalta Nurminen on sijoittunut hyvin liikenteen solmukohtiin Suomessa. Me toimimme Helsingin, Kotkan ja Hami-nan satamissa, ja muut terminaalimme sijaitsevat keskeisillä paikoilla itärajan tuntumassa. Pystymme tarjoamaan te-hokkaita logistisia ratkaisuja myös Bal-tian maiden kautta – onhan meidän ty-täryhtiöillämme toimintaa myös niissä. Omien toimintojemme lisäksi me voim-me tukeutua myös laajaan paikalliseen yhteistyökumppaniverkostoomme Venä-jällä ja muissa IVY-maissa.

FAKTA

Ensimmäiset kuljetuksensa Nurminen hoiti Venäjälle jo 1960-luvulla.

IVY-maat:• Venäjä• Ukraina• Valko-Venäjä• moldova• Armenia• Azerbaidžan• Kazakstan• Turkmenistan• Uzbekistan• Tadžikistan• Kirgisia



Oikeanlaista kemiaaKemira on kansainvälinen ke-mian yhtiö, jonka liikevaihto on noin 2 miljardia euroa. Sen kes-keisiä asiak kaita ovat runsaas-ti vettä kuluttavat teollisuudenalat. Kemira tarjoaa veden laadun ja määrän hallintaratkaisuja, joilla lisä-tään asiak kaiden energia-, vesi- ja raaka- ainetehokkuutta.

– Venäjä on jo nyt meille merkit-tävä markkina-alue ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti, kertoo Kemiran logistiikka- ja asiakaspalvelujohtaja Jari Grönlund.

osan Venäjän-kuljetuksistaan Kemira hoitaa Nurmisen konttialus-tavaunuilla ja erikoisrakenteisilla säiliövaunuilla, joita käytetään ke-mikaalien kuljettamiseen Suomesta Venäjälle. Grönlund ei pidä Venäjää sinänsä mitenkään erityisen poik-keuksellisena maana logistiikan kannalta, mutta korostaa, että Nur-misen kuljettamat kemikaalit vaati-vat todellista erityisosaamista.

– Kemiankuljetuksia säätelee tarkka lainsäädäntö sekä Suomes-sa että Venäjällä, ja kemikaalien kuljettamisessa korostuu ammatti-taidon merkitys. Koko Kemiran toi-minta perustuu safety first -peri-aat teeseen, jota noudatetaan luonnollisesti myös yhtiön logistii-kassa, Grönlund kertoo.

Ammattitaidon lisäksi Grönlund sanoo arvostavansa Nurmisen pal-veluissa erityisesti tullausosaamista sekä Nurmisen hyviä suhteista ve-näläisiin rautatieoperaattoreihin.

– Varsinkin tullausosaaminen on Nurmisella sillä tasolla, että vastaa-vaa on vaikea kilpailijoilta löytää. myös yhtiön pietarin-toimiston hen-kilöstön ammattitaidolla on operatii-visessa toiminnassa suuri merkitys, Grönlund sanoo.

KU

VA

T: V

eiK

Ko

So

me

rp

Ur

o

11


Lyhyt vinjettinimi tms. 11NURmINeN VeNÄJÄLLÄ

Nurmisen erikoiskuljetuksista ja projektipalveluista vastaava Senior Vice President Hannu Vuorinen ko-rostaa hänkin Nurmisen monipuolista osaamista.

– Asiakkaitamme hyödyttää ehdot-tomasti, että voimme tarjota heille ko-ko logistisen ketjun pääosin omalla kalustollamme ja omissa terminaaleis-samme. Logistiikkaketjun kontrolloi-tavuus ja luotettavuus kasvavat, kun projektissa ei ole montaa toimijaa, Vuo-rinen sanoo.

Modernisoituminen tuo uusia mahdollisuuksiaVenäjän talous on kasvanut viime vuo-sikymmenen aikana hurjasti. Brut-to kansantuote asukasta kohden on kaksinkertaistunut, reaalipalkat ovat kolminkertaistuneet ja köyhien mää-rä on puolittunut. Viimeisin taantuma pysäytti kuitenkin tämän kehityksen: 10 kasvuvuoden jälkeen maan talous supistui vuonna 2009 8 %, ja vuonna 2010 kasvua tuli alle 4 %. Vuosi 2011 näyttää kuitenkin jo valoisammalta, ja voidaan hyvin olettaa, että logistiik-ka-alan vallitsevat trendit voimistu-vat lähivuosina. Niistä tärkein on inf-rastruktuurin modernisoituminen, joka liittyy isompaan prosessiin eli maan tuotanto- ja osaamisrakenteen nykyaikaistamiseen ylipäänsä. Venä-jän hallitus haluaa päästä eroon talou-den raaka-aineriippuvuudesta moni-puolistamalla talouttaan, viedäänhän sieltä suurelta osin jalostamattomia tai vähän jalostettuja energiatuottei-ta ja raaka-aineita. Maan rikkauksia halutaan jatkossa jalostaa kotimaassa sen sijaan, että ne vietäisiin ulkomail-le jalostettavaksi. Muun muassa tästä syystä Venäjä haluaa kaksinkertaistaa tutkimus- ja kehitysmenonsa vuoteen 2010 mennessä.

– Venäjän teollisuuden ja infrastruk-tuurin modernisoituminen on tosiasia, ja Nurmisella on hyvät valmiudet olla osa tätä prosessia. Modernisoituminen

vaatii monenlaista logistiikkaa, ja me pystymme sitä tarjoamaan sekä Venä-jän ja muiden maiden välisessä liiken-teessä että myös Venäjän sisällä. Oli-pa asiakkaanamme sitten länsimainen tai venäläinen toimija, voi hän luottaa siihen, että meillä on riittävästi kum-

mankin kulttuurin ja toimintaympä-ristön osaamista. Asiakkaalla itsellään ei tarvitse välttämättä olla omaa Venä-jä-osaamista tai toisinpäin ajateltuna kokemusta esimerkiksi Euroopan uni-onin alueella toimimisesta, Harri Vai-nikka sanoo.

Yleisimpinä ongelmina Venäjän markkinoilla toimimisessa pidetään esimerkiksi maan viranomaistahojen toiminnan ennustettavuuden vaikeut-ta. Suomalaisten yritysten kohtaamat merkittävimmät ongelmat liittyvät ai-nakin erään Suomen ulkoasiainmi-nisteriön teettämän kyselyn mukaan vaihteleviin tullauskäytäntöihin.

– Viranomaisten kanssa toimimi-seen tai säädösten muuttumiseen liit-tyviä ongelmia tai yllättäviä tilanteita esiintyy sitä vähemmän, mitä pidempi kokemus yrityksellä maassa on, mitä paremmat suhteet sillä on paikallisiin toimijoihin ja mitä parempaa osaa-mista sen henkilöstöllä on. Nurmisel-la ovat kaikki nämä tekijät kunnossa, Vuorinen jatkaa.

Koolla ei siis ole väliä. Suhteellisen pienikin toimija voi olla tehokas ja luo-tettava, oli markkinoiden koko mikä tahansa.

Jutussa on käytetty lähteenä Suomen ulkoasiainministeriön verkkosivuja.

1Suomi on toimiva portti Venäjälle. Suo-

men satamat, tiet ja rauta-tiet ovat kunnossa.

2 Pitkä raja. Suomel-la ja Venäjällä on maa-

rajaa 1 340 kilometriä. rajalla on on yhdeksän kansainvälistä rajanylitys-paikkaa sekä seitsemän Suomen ja Venäjän kansa-laisille tarkoitettua rajanyli-tyspaikkaa.

3 Nurmisen toimipis-teet sijaitsevat kes-

keisillä paikoilla. Nur-misen toimi pisteverkosto kattaa Suomen ja Ve-näjän välisen logistiikan keskeiset kohdat.

POImINNAT

Venäjän talous on kasvanut viime vuosikymmenen aikana hurjasti.



Nurminen aloitti ensimmäisenä eu-roopassa säännöllisen autolinjaliiken-teen Neuvostoliittoon vuonna 1969. Sil-loin reitti kulki Helsingistä Leningradin kautta moskovaan. Kananmunakulje-tuksia yhtiö oli kuitenkin tehnyt Neu-vostoliittoon yhdellä autolla jo vuodesta 1963 saakka. erikoiskuljetusten auton-kuljettaja Matti Vääränen sen sijaan on tehnyt erikoiskuljetuskeikkaa Venäjälle 1970-luvun puolestavälistä alkaen. Sil-loin ulkomaalaiset autot olivat Venäjällä vielä harvinaisia näkyjä.

– Herätin tuolloin paljon huomio-ta rekallani. Aamuisin saattoi töihin me-nossa olevia ihmisiä kuljettanut linja-auto pysähtyä parkissa olevan rekkani

viereen vain siksi, että ihmiset pääsivät katselemaan autoani ja kyselemään, että mistä olen kotoisin, matti muistelee.

ensimmäisellä keikallaan Neuvosto-liittoon matti kuljetti parakkeja Leningra-diin, mutta sen jälkeen hän on kuljetta-nut milloin mitäkin lähes joka puolelle Venäjää ja entistä Neuvostoliittoa. Hän ei ole pitänyt kirjaa keikkojen määrästä tai ajetuista kilometreistä, mutta varsin-kin 1980-luvulla niitä kertyi paljon.

– pisin yhtäjaksoinen reissu oli yli kuukauden mittainen. Silloin, kun kän-nyköitä ei vielä ollut, oli yhteydenpito Suomeen todella hankalaa – sai soittaa ainoastaan yhden minuutin mittaisen puhelun ja senkin vain moskovasta. Ny-

kyäänhän kaikki on paljon helpompaa, matti toteaa.

monilla matkoillaan matti on elänyt mukana itänaapurin muutoksissa.

– Satuin olemaan moskovassa vuo-den 1991 vallankaappausyrityksen ai-kana. Silloin kieltämättä vähän pelotti, kun panssarivaunut pyörivät kaupun-gin keskustassa. Kun Neuvostoliitto sit-ten myöhemmin todella hajosi, olin juu-ri keikalla Valko-Venäjällä. Tuntui, että kaikki muuttui yhdessä yössä, ja keik-kaan liittyvät paperiasiat piti laittaa ko-konaan uusiksi ennen kuin pääsin pa-laamaan kotiin, toukokuussa 2011 eläkkeelle jäävä kuljettaja kertaa uran-sa värikkäitä vaiheita.

Venäjä-kokemusta viideltä vuosikymmeneltä


NURmINeN VeNÄJÄLLÄ 13K

UV

A: V

ALT

Te

ri K

or

piN

eN

matti Vääränen on tehnyt Venäjän-keikkaa 1970-luvulta saakka.

Keskiaukeaman kartta

Ota talteen Euroopan ja IVY-maiden kartta.

Astana

Ulan Bator

Irkutsk

Almaty

DušanbeAšgabat

BiškekTaškent

NovosibirskMoskova

Rostov

Baku

Kiova

Minsk

Brest

Klaipeda

RiikaTallinna

Pietari

Jekanterinburg

Vladivostok

Vartius

Jyväskylä

Rauma

Turku

Niirala

Luumäki

Helsinki

Vantaa

Imatra

VainikkalaVaalimaa

HaminaKotka

Terminaali

Toimipiste

www.nurminenlogistics.com

Timolle työmaa on myös koti

1erikoiskuljetusten autonkuljetta-ja Timo Pelto on ajanut nykyisel-lä autollaan parisen vuotta. Vuo-simallin 2005 Volvo on Timolle

paitsi työväline, myös koti kaukana kotoa. Koska Nurmisella kuskeilla on yleensä omat nimikkoautonsa, tulee niihin Timon mukaan kiinnyttyä.

2 Timon auto on hyvin varusteltu: siel-tä löytyvät myös jääkaappi, kahvinkei-tin ja mikro. Auton lämmitys- ja ilmas-tointilaite toimii myös silloin, kun auto

on parkissa. Korkeutta ”kämpässä” on sen verran, että 187 cm pitkä Timo mahtuu siellä juuri ja juuri seisomaan. Kerrosvuoteen alapeti toimii sänkynä, ylävuodetta Timo käyttää tavaravarastona.

3 Timo ajaa pää-sääntöisesti Saksassa, mikä tarkoittaa sitä,

että vuodessa kertyy pal-jon laivapäiviä ja että kei-koilla on muutenkin verrat-tain paljon vapaa-aikaa,


16 SORVIN ÄÄReSSÄ

Ve

iKK

o S

om

er

pU

ro

FAKTA

erikoiskuljetusten autonkuljettaja Timo Pelto, 45, on työskennellyt Nurmisella kolmisen vuotta. Hä-nelle tulee ajokilometrejä suhteel-lisen vähän, noin 80 000 km vuo-dessa, sillä Saksan-keikoilla iso osa reissuista kuluu laivalla. Timo väittää olevansa Nurmisen nopein kuljettaja, sillä moottoripyörällä on tullut ajettua parhaimmillaan 302 kilometrin tuntivauhtia. moottori-pyöräilyn lisäksi Timo harrastaa valokuvausta. Hän viihtyy työs-sään hyvin, sillä se on sopivalla tavalla vaihtelevaa ja vapaata.

koska Saksassa saa ajaa erikoiskul-jetuksia ainoastaan maanantai-illan ja perjantai-aamun välisenä aikana. Vapaa-aikansa Timo käyttää kohde-kaupungissa kierrellen. reissussa tulee yleensä harrastettua valoku-vausta, joka on Timon mielipuuhia myös kotimaassa.

4 Timo sanoo lähtevänsä rek-kansa nupista yleensä sillä samalla hetkellä, kun käsi irtoaa käsijarrusta. Nupis-

sa tulee siis ajojen välissä oltua lähinnä yöt. Ne Timo viettää yleensä huoltoase-mien pihoilla ja joskus lastaus- tai pur-kupaikoilla.

5 Kaikissa Nurmisen 12 autos-sa on ajoneuvopääte, jonka vä-lityksellä liikenteenhoitajat välit-tävät kuljettajille toimeksiannot.

Kuljettajat taas raportoivat keikkojen edis-tymisestä reaaliaikaisesti liikenteenhoitajil-le päätteen kautta. myös kuskien työaikaa seurataan päätteen avulla.


17SORVIN ÄÄReSSÄ

KU

VA

T: V

eiK

Ko

So

me

rp

Ur

o


18 AKKUJA LATAAmASSA

Pallotytöstä pelaajaksiNurmisen Vuosaaren-toimipisteessä huolitsijana työskentelevä Tiina Åhrlund ei vielä lapsena innostunut keilailusta, mutta keilaa nyt aikuisena samassa seurassa äitinsä kanssa.

M istä saakka olet keilannut?Liityin keilaseura Fenixiin vuonna 2009. Molemmat vanhempani keila-sivat ollessani pieni tyttö, ja minä-kin sain oman pallon noin 10-vuo-tiaana. Silloin ei vielä kovin moni lapsi keilannut, ja koin keilates-sa saamani huomion kiusallisena. Keskityinkin lähinnä taskurahojen tienaamiseen isäni keilapalloa pese-mällä. Nyt aikuisena laji imaisi kui-tenkin mukaansa, ja liityin lopulta samaan seuraan, jossa äitini kei-laa. Keilaaminenhan on siitä muka-va laji, että sen voi aloittaa jo aika pienenä, nuorimmat harrastajat tai-tavat olla noin viisivuotiaita, ja si-tä voi jatkaa niin pitkään kuin pallo kädessä pysyy.

Pitääkö keilapalloa tosiaan pes-tä? Minkä ihmeen vuoksi?Pallo kerää öljyä radasta, ja siksi si-tä on syytä pestä aina silloin tällöin. Toiset vievät pallonsa jopa löylyyn, jossa rasva irtoaa erityisen hyvin pallon ”hikoillessa” sen pois.

Keilaaminenhan taitaa olla pe-rin yksitoikkoista touhua. Eikö siinä tylsisty?Ehdottomasti ei. Ainakaan minun tasollani ei ole koskaan kahta sa-manlaista perättäistä heittoa, vaik-ka heittojen tulos olisikin sama. Ja nimenomaan se tekee tästä lajista haastavan, mutta ei tylsän.

Mitä heiton onnistuminen sitten vaatii?Kaiken pitää osua kohdalleen: var-talon asennon, käden asennon, oi-kean heittorytmin ja tietenkin keskittymisen. Laji vaatii ennen kaikkea kykyä sulkea kaikki yli-määräinen oman keskittymisen ul-kopuolelle. Jos joku näistä ei ole kohdallaan, silloin tarvitaan paik-kopalloa. Joskus onnistumiseen auttaa taidon lisäksi ripaus tuuria.

Mihin tällaisessa yksilölajissa seuraa tarvitaan?On mukava treenata porukassa, vaikka kyse onkin yksilösuorituk-

sesta. Treeneissä heitetään ja hio-taan omaa tekniikkaa. Kun mukana on kokeneempia, on helppo kysyä heiltä neuvoa ja kehitysehdotuksia – varsinkin aloittelijana. Meidän seurassamme on noin 30 jäsentä, ja viikoittaisissa treeneissä on yleensä mukana kymmenisen henkeä.

Mitä muuta kuin harjoittelua la-jiin kuuluu?Keilailuun kuuluu kilpaileminen ihan niin kuin muihinkin lajeihin. Sarjaluokitukseni on D, eli olen vie-lä aloittelija. Kilpailuissa on erilais-ta heittää kuin harjoituksissa jo pel-kästään siksi, että radat ovat vasta huolletut, ja heitto kulkee niillä eri tavalla kuin mihin harjoituksissa on tottunut. Samassa sarjassa kei-laavien tulosten seuraaminen mo-tivoi myös yrittämään entistä tiu-kemmin. Kilpailut saattavat kestää 3–4 tuntia, joten loppuvaiheessa seitsemänkiloinen palloni alkaa jo tuntua painavalta.

Keilaat siis samassa seurassa äi-tisi kanssa. Onko välillänne ko-va kilpailu?Ei ole. Joskus tuntuu, että mi-nä kilpailen enemmän äitini kans-sa kuin äiti minun. Vaikka äiti on-kin taitava heittäjä ja keilaa minua ylemmässä sarjassa, ei hän aina kuitenkaan meidän keskinäisiä kil-pailujamme voita.

Vaikeampaa kuin miltä näyttää. Hei-ton onnistuminen vaatii keskittymistä.


19AKKUJA LATAAmASSA

Otit helmikuun alussa vastaan Nurmisen tytär yhtiön OOO Huolintakeskuksen pääjohtajan tehtävät. Miltä nyt tuntuu?Kiitos, uudet tehtävät tuntuvat mukavilta. olin toiminut jo ai-emmin Huolintakeskuksen varapääjohtajana usean vuoden ajan, joten asiat ja ihmiset ovat tuttuja. Ainoastaan tietty by-rokraattisuus eli allekirjoitettavien ja leimattavien dokument-tien määrä on yllättänyt jopa minut, vaikka olenkin venä-läinen. olen asunut Suomessa vuodesta 1998 saakka muutamaa moskovassa vietettyä vuotta lukuun ottamat-ta ja ehdin jo tottua sikäläiseen tapaan, jossa joka doku-menttia ei tarvitse johtajan allekirjoituksella varmentaa.

Mitä OOO Huolintakeskuksessa tehdään?me operoimme Nurmisen omia sekä yhtiön yhteistyö-kumppaneiden junanvaunuja. myös Suomen puoleinen liikenteenohjaus tehdään nykyään pietarista käsin. Li-säksi meillä on muutamia venäläisiä asiakkaita, joil-le me hoidamme huolinnan, rahdit ja varastoinnin. mei-tä on täällä vähän yli 30 ammattilaista, joilla on mittava kokemus venäläisestä rautatieliikenteestä.

Mitä OOO:t yhtiön nimessä tarkoittavat?ooo tulee sanoista ”obshestvo s ogranichennoi otvetstvennostju”, joka tarkoittaa suomeksi rajavas-tuuyhtiötä.

Molemmat poikasi ovat syntyneet Suomessa. Aiotko yrittää pitää yllä poikiesi suomen kielen taitoa myös Pietarissa?ehdottomasti. Vanhempi poi-kamme on viisivuotias, ja hä-nellä on juuri tästä syystä paikka pietarin suomenkie-lisessä päiväkodissa. Nuo-rempi poikamme on vasta alle vuoden, joten hän ei vielä päiväkodissa käy.

Artur johtaa OOO HuolintakeskustaArtur Poltavtsevpääjohtaja, OOO Huolintakeskus

J.KiL

pe

LÄ

iNe

N

NU

rm

iNe

N Lo

GiS

TiC

S


20 UUSISSA TeHTÄVISSÄ

Olet toiminut Nurmisella myyntiassistenttina vuodesta 2008 saakka. Mikä veti takaisin huolinnan pariin?Tulin aikanaan Nurmiselle toisesta yrityksestä huolintateh-tävistä. Kun alkuvuodesta kävi ilmi, että voisin siirtyä uusiin tehtäviin Vuosaaren-toimipisteen sisällä, otin mahdollisuu-den tyytyväisenä vastaan. Vaihtelu virkistää.

Ovatko asiat muuttuneet huolinnassa tällä välin?Sähköinen tullaus on minulle uutta, ja siihen liittyvät uudet järjestelmät vaativat jonkun verran opettelua.

Poikkeaako huolitsijan työ Vuosaaressa huolitsijan työstä jossain toisessa Nurmisen toimipisteessä?Vuosaaressa ja muissa satamissa sijaitsevissa toimipai-koissa työ on luonnollisesti laivaliikenteeseen liittyvää, kun taas itärajan toimipisteissä paino on rautatieliikenteessä. muuten en usko työssä suurta eroa olevan.

Aloitit huolitsijana Nurmisella maaliskuun alussa. Oletko ollut vastaavissa tehtävissä muuallakin?olen tehnyt huolitsijan töitä vuodesta 1999 saakka useassa eri yhtiössä. Tehtäväni ovat olleet hyvin monipuolisia, vaik-ka nimike onkin ollut sama.

Oletko työskennellyt muuallakin kuin Turussa?Kyllä, täällä olen asunut vasta viimeiset viisi vuotta. Sitä en-nen työskentelin Kotkassa ja Haminassa.

Mikä työssäsi on parasta?minä vain yksinkertaisesti pidän tästä työstä – do ku ment-tien tekeminen on vaihtelevaa hommaa, jossa oppii aina uutta. Lisäksi olen tyytyväinen työaikoihini ja hyvään työpo-rukkaamme.

Tulit Nurmiselle vastaavista töistä henkilöstö-välitysyrityksessä. Miksi halusit vaihtaa paikkaa?olen tosiaan työskennellyt Nurmisen Vuosaaren- terminaalissa jo vajaan vuoden henkilöstövälitysfi rman lei-vissä. Halusin siirtyä Nurmiselle, jottei työskentelypaikkaa tarvitse vaihtaa aina tilanteen mukaan.

Minkälaisia töitä teet Nurmisella?Työskentelen rautatieterminaalissa, mikä tarkoittaa tällä hetkellä paperikuormien purkua ja lastausta. Tämä on mu-kavaa työtä: hommia voi tehdä itsenäisesti, terminaali on lämmitetty ja työvälineet ovat hyviä trukista alkaen. eikä työkavereissa ja esimiehissäkään ole mitään vikaa.

Muut uudet nurmislaisetNimi: ella DoroshenkoTitteli: huolitsijaToimipiste: pietari

Nimi: ekaterina GolovanTitteli: huolitsijaToimipiste: pietari

Nimi: Tero isotaloTitteli: mittamies/huolitsijaToimipiste: imatra

Nimi: pia-Stina KorkTitteli: huolitsijaToimipiste: Vuosaari

Nimi: marko metsikköTitteli: terminaali-työntekijäToimipiste: Vuosaari

Nimi: pekka mitjonenTitteli: kirjanpitäjäToimipiste: pasila

Nimi: Tero moilanenTitteli: jaostopäällikköToimipiste: Vuosaari

Nimi: markku NieminenTitteli: mittamies/ huolitsijaToimipiste: imatra

Nimi: Vesa SassiTitteli: terminaali-työntekijäToimipiste: Vuosaari

Nimi: Natalia Shcherbina Titteli: huolitsijaToimipiste: Niirala

NU

rm

iNe

N Lo

GiS

TiC

SN

Ur

miN

eN

LoG

iST

iCS

V.S

om

er

pU

ro


21UUSISSA TeHTÄVISSÄ

Vera Nymanvientihuolitsija, Vuosaari

Tiina Mäkelähuolitsija, Turku

Niko Tirronen terminaalityöntekijä, Vuosaari

Asiakasyhteyshenkilö. Nina Sirén palvelee Tullin asiakkaita

Vuosaaren satamassa.

KU

VA

T: V

eiK

Ko

So

me

rp

Ur

o


22 SAmASSA VeNeeSSÄ

Sujuvaa ulkomaankauppaa säädösten mukaan

Suomen tulli on Nurmisen merkittävä yhteistyökumppa-ni. Yhteistyötä tehdään monella tasolla. Yksi Nurmisen kontakteista on Vuosaaren sataman Meritullissa työskentelevä asiakasyhteyshenkilö Nina Sirén.

sa. Vuosaaren sataman Meritullissa Nurmisen yhtenä kontaktina toimii asiakasyhteyshenkilö Nina Sirén.

– Nurminen on osa avainasia-kas-ryhmäämme, jossa olevien yritysten toimintaan kuuluu eri-laisia luvanvaraisia menettelyjä kuten esimerkiksi tullivarastointia ja passituksia. Minä neuvon Nur-mista Vuosaaren satamassa muun

Suomeen saatiin tulliasi-oista vastaava keskus-virasto eli päätullijoh-tokunta helmikuussa 1812, kun keisari Alek-

santeri I hyväksyi ohjesäännön Suomen suurruhtinaskunnan tulli-hallinnolle. Tullimaksuja oli Suo-messa kannettu kuitenkin jo 1200-luvulta saakka, joten aivan uutta toiminta ei maassamme mil-lään mittareilla mitattuna ole. Pal-jon on vettä virrannut monessakin joessa ennen kuin on päästy siihen, että Suomi on osa Euroopan unionia ja tullaus hoituu pitkälti sähköises-ti. Tällä hetkellä Tullin toimintaym-päristön määrittelevät Suomen maarajat Norjan ja Venäjän kans-sa sekä meriraja Suomenlahdella Venäjän kanssa, kyseiset rajat kun ovat samalla myös Euroopan unio-nin ulkorajoja. Myös Suomen sata-mat ja lentokentät ovat unionin ul-korajoja – kulkeehan niiden kautta kolmansien maiden liikennettä.

Yksi Tullin tärkeimmistä teh-tävistä on ulkomaankaupan suju-

vuuden edistäminen. Tullilaitos huolehtii, että Suomeen tulevat ja Suomesta lähtevät tavaravirrat liik-kuivat kontrolloidusti ja että niiden tulliselvityksessä noudatetaan Eu-roopan unionin ja kansallisen lain-säädännön vaatimuksia. Tämä on pääasiallinen syy sille, että Nur-minen Logistics tekee tiivistä yh-teistyötä Tullin kanssa koko maas-


23SAmASSA VeNeeSSÄ

muassa turvatietoihin ja varastoin-tiin liittyvissä asioissa. Yhteydenpi-tomme on käytännössä viikoittaista kulloisenkin tarpeen mukaan, mut-ta Tulli järjestää myös säännöllisiä tapaamisia yritysten kanssa. Niis-sä tilaisuuksissa voidaan käydä lä-pi pidemmän aikavälin näkymiä ja mahdollisia toiveita yhteistyön ke-hittämisestä, Sirén kertoo.

Nurminen on Tullille tuttu yh-teistyökumppani kautta maan, on-han yrityksellä toimintaa Suomen kaikissa tullipiireissä Ahvenan-maan tullipiiriä lukuun ottamatta.

– Olemme olleet pilotteina useis-sa Tullin uudistuksissa. Viimei-sin iso yhteistyöprojekti on Tullin myöntämän AEOF-statuksen hake-minen, kertoo Nurmisen aluepääl-likkö Mika Eloranta.

– Täällä Vuosaaressa toimintaa on leimannut lähinnä se, että sa-tama on uusi. Kaikkien satamassa toimivien tahojen toiminta alkoi yh-tä aikaa vuoden 2008 lopussa. Näin ollen toimintaympäristö oli kaikil-le uusi, ja erityisesti siksi on ollut erittäin hyvä, että meillä on Tullis-sa yksi nimetty yhteyshenkilö, jon-ka puoleen on voinut kääntyä kai-kissa meritullaukseen liittyvissä kysymyksissä, Vuosaaren satamas-sa työskentelevä Eloranta jatkaa.

Pysyvää muutostaVuosaaren sataman avautumi-nen on ollut yksi merkkipaalu Ni-na Sirénin uralla Tullissa, mutta 22 vuoden uraan on mahtunut muita-kin muutoksia.

– Oikeastaan voi sanoa, että muutos on ollut enemmänkin py-syvä tila kuin poikkeus. Aloitin työt vuonna 1989 Länsisatamassa ja työskentelin muutaman vuoden myös Sompasaaressa ennen kuin aloitin Vuosaaressa sataman avaa-misen aikaan vuonna 2008, Nina kertoo.

– Oli iso haaste saada toiminnot Vuosaaressa käyntiin ilman hetken-kään keskeytystä. Muita merkittä-

viä muutoksia urani aikana ovat olleet tulli-ilmoitusten sähköisty-minen sekä EU-jäsenyyden muka-naan tuomat muutokset. Aivan oma lukunsa ovat olleet organisaatiom-me uudistamiset, jotka nekin tun-tuvat olevan pysyvä asiaintila. Tällä hetkellä valmistelemme esimerkik-si tullipiirien yhdistämistä. Sen on määrä tapahtua ensi vuonna.

Sähköisen tullauksen lisäksi Tul-lin toiminnalle on nykyään tyypil-listä liikkuvuus.

– Koska resursseja on vähän, lii-kutellaan henkilöstöä aina sen mu-kaan, missä on tarvetta. Valvontaa suorittava henkilöstö ei tee töitä vain yhdessä pisteessä, vaan toimii

”Työssä

motivoi myös se, että me

teemme yhteiskunnal-lisesti merkit-tävää työtä.

NiNA SirÉN

Yli 20 vuotta Tullissa. Nina Sirén on yksi pitkän linjan tullilaisista.


24 SAmASSA VeNeeSSÄ

laajalla alueella. Esimerkiksi Ete-läisen tullipiirin Meritullin toimin-ta-alue kattaa Inkoon ja Loviisan välisen alueen.

Nina on aivan kuten moni muu-kin tullilainen viihtynyt saman työn antajan leivissä pitkään. Työn mielekkyys koostuu paitsi hyvästä työilmapiiristä myös mahdollisuuk-sista edetä uralla.

– Aloitin aikanaan tullaustoimis-tossa tullausten käsittelijänä, ja sen jälkeen olen saanut olla todel-la monessa mukana. Ennen nykyis-tä tehtävääni olin muun muassa perustamassa Meritullin laadun-varmistusryhmää. Työssä motivoi myös se, että me teemme yhteiskun-nallisesti merkittävää työtä. Ulko-maankaupan sujuvuus ja erilaiset turvallisuuteen liittyvät toimin-tomme eivät ole vähäpätöisiä asioi-ta. Eikä unohtaa pidä sitäkään, että Tulli kerää edelleen valtion verotu-loista noin 28 %, Nina listaa.

Mainittujen tehtävien merkittä-vyys tarkoittanee, että Tullilla on edessään vähintään yhtä monta toi-mintavuotta kuin sillä on takanaan-kin.

POImINNATFAKTA

Suomen tulli• Turvaa osaltaan eU:n

sisämarkkinoiden häiriöttömän toiminnan.

• edistää kansainvälisen tavara-kaupan sujuvuutta ja varmistaa säännösten noudattamisen.

• Kantaa oikein ulkomaankaup-paan ja tavaroiden valmis-tukseen liittyvät tullit, verot ja maksut.

• Torjuu terveyteen ja turvalli-suuteen sekä Suomen ja eU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvia uhkia ja tullirikollisuutta.

1Yhteistyötä monella tasolla. Nurminen Logisticsin aluepäällikkö Mika Eloranta on mukana Suomen Huolintaliikkeiden liiton tulliyhteistyöryh-

mässä, jossa on huolintaliikkeiden lisäksi myös Tullihallituksen edustajia. osastopäällikkö Anu Ravi-Nurmela on itäisen tullipiirin asiakasyhteis-työryhmän jäsen. osastopäällikkö Katariina Kosonen edustaa Nurmista eteläisen tullipiirin huolinta-alan asiakkaiden asiakasyhteistyöryhmässä.

2 Tunnustusta toiminnasta. Nurmisen Turun-toimipisteen osastopääl-likkö Seija Hummelin-Uusilehdolle myönnettiin maailman tullijärjes-

tön kunniakirja kansainvälisenä tullipäivänä 26.1.2011. Hummelin-Uusileh-to on ollut useita vuosia mukana Turun Huolinta- ja Laivanselvitysliikkeiden Yhdistyksen toiminnassa. Tässä roolissa hän on järjestänyt vuosittain yh-teistyössä Tullin kanssa lukuisia koulutuksia.

3 Hyötyjänä asiakas. Nurmisen ja Tullin sujuvasta yhteistyöstä hyö-tyvät ennen kaikkea Nurmisen asiakkaat. Kun tullausasioihin liittyvä

osaaminen on ajantasaista, voi asiakas luottaa siihen, että kaikki hänen toimeksiantoonsa liittyvät toimenpiteet on tehty Tullin näkökulmasta oikein.


25SAmASSA VeNeeSSÄ

Pohjois-Karjalassa lähellä Joensuuta sijaitseva Mantsinen Group Ltd Oy valmistaa materiaalin käsittelykoneita ja satamanostureita. Yhtiön mallistosta löytyy koneita 50 tonnin kokoluokasta yli 200 tonnia painaviin koneisiin. Koneita viedään eri puolille maailmaa, ja Nurminen Logistics on tarjonnut mantsiselle kuljetuksiin liittyviä palveluita useita vuosia. Koneita viedään muun muassa rautateitse itään ja maanteitse eurooppaan.

mantsinen Group Ltd Oy

”” Tekijä kertoo:Työ mantsisen kanssa on mielenkiintois-ta, sillä kyseessä on innovatiivinen yri-tys, joka räätälöi valmistamansa koneet ai-na kyseessä olevan asiakkaan tarpeen mukaisiksi. Näin ollen myös meidän pitää suunnitella kuljetusmenetelmät ja kalusto vastaamaan kyseessä olevaa konetta. Täs-sä Nurmisen oma monipuolinen kalusto niin rautatie- kuin maantiepuolella on ensi-arvoisen tärkeässä roolissa.

Sakari Leppiahomyyntipäällikkö

Nurminen Logistics oyj

Asiakas kertoo:me tarjoamme tuotteemme asiakkaillemme avaimet kä-teen -periaatteella, ja samalla periaatteella haluamme myös itse ostaa logistiikkapalvelumme. Tästä syystä suo-simme toimittajia, jotka voivat antaa meille kokonais-valtaista palvelua ja tarjota kaikki kuljetusmuodot sekä kuljetuksiin liittyvät dokumentoinnit samalta tiskiltä. Ar-vostan myös sitä, että Nurminen on oppinut tuntemaan meidän tuotteemme. Vaikka jokainen niistä onkin jol-lain tapaa omanlaisensa, hyödyttää pitkäaikainen yhteis-työmme tässä suhteessa meitä molempia.

Mikko Mantsinenkuljetus- ja kalustopäällikkö

mantsinen Group Ltd oy

Lue lisää referenssejämme osoitteessa www.nurminenlogistics.com.

”

KU

VA

: SA

KA

ri L

ep

piA

Ho


26 ReFeReNSSI

mantsinen Group Ltd Oy

Nurminen Logisticsin sidosryhmälehti. päätoimittaja: Niina Haasola. Toimittaja: Laura Jokinen (äitiyslomalla). Toimitusneuvosto: Niina Haasola, Laura Jokinen, Harri Vainikka, Hannu Vuorinen ja olli Väätäinen. Tekstit: Niina Haasola. Ulkoasu: indicio oy. Kannen kuva: osmo päivinen. painopaikka: Libris oy. iSSN 1797-8963.

Nurminen Logistics tuottaa korkealaatuisia logistiikkapalveluja, kuten rautatiekuljetuksia, terminaalipalveluja, huolintaa sekä erikois- ja raskaskuljetuksia. Yhtiöllä on logistiikka-alan osaamista kolmelta vuosisadalta, vuodesta 1886 saakka. Nurminen Logisticsin päämarkkina-alueet ovat Suomi, Itämeren alue ja Venäjä sekä muu Itä-Eurooppa. Yhtiön osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä.

Big or small. Near or far.

Tervetuloa Transrussia-messuille moskovaan 26.–29.4. ja Kuljetus 2011 -messuille Jyväskylään 19.–21.5.!

TransRussia on Venäjän suurin kansainvälinen logistiikka-alan tapahtuma ja arvostettu kohtaamispaikka logistiikan ammattilaisille. Vuonna 2010 messuille osallistui 506 näytteilleasettajaa 32 eri maasta.

Nurminen Logistics esittelee toimintaansa osastolla C301 (paviljonki 2,3). Lisätietoja TransRussia-messuista löydät osoitteesta www.transrussia.ru.

Kuljetus 2011 -messuilla Nurmisen osaston numero on C2-321. Lisätietoa Kuljetus 2011 -messuista: www.jklpaviljonki.fi/kuljetus2011.

Tapaamisiin moskovassa ja Jyväskylässä!

PääkonttoriPasilankatu 2, PL 12400241 HelsinkiPuhelin 010 545 00Faksi 010 545 [email protected]

news nurminen logistics kuvitusta/julkaisuja... · pi Ä i n e n nurminen news ... kutti nurminen...

Documents