Lihatukku Veijo Votkinin asiakaslehti

NewsChef ’s

2016 - 2017

• Wotkin’s Keittiön suosiota kasvattavat yksityiset kuluttajat ja lounasravintolat

• Matias Paulamäelle Chef Rôtisseurs -käädyt tehtaanmyymälän uudistamisesta

• Lihanjalostuslaitoksella ahkeroi ennätysmäärä kesäapulaisia

• Ihamäki vs. Wotkin’sit – ruokaexpertit kilpasilla• Pitkät kädet vievät Fiifi Aidoon maailman pelikentille• Laatua kotikokkaukseen keittiömestareiden

resepteillä• Lech Walesalle tuliaisia Suomesta• Aarno Laitinen: Onko tarjottu lounas lahjontaa vai

vieraanvaraisuutta?

www.wotkins.fi

WOTKIN’SINTUOTTEET JA PALVELUTUUSILLA NETTISIVUILLA

2 Chef’s News 2016 - 2017

Sushitiski on kuin aikuisten nami-kauppa - värikäs ja komea.

Matias Paulamäelle Rôtisseurs-käädytKansainVäLinen gastro-nominen järjestö Chaîne des Rôtisseurs – Paistinkääntä-jät on myöntänyt Chef Rôtis-seurs-käädyt Wotkin’sin teh-taanmyymälän esimiehelle Ma-tias Paulamäelle (s. 1993). Pau-lamäki on näin yhdeksäs pais-tinkääntäjä Wotkin’sin pal-veluksessa. Yhtä suurta jouk-koa paistinkääntäjiä ei ole mis-sään muussa yrityksessä maa-ilmassa.

Paulamäki on nuorin kää-dytetty Rôtisseurs-järjestössä.

– Minulle tämä on merkittä-vä asia – saada ruoka-alan suu-rin tunnustus. Käädyt myönne-tään yleensä pitkästä, ansiok-kaasta urasta tai ruoka-alan merkittävistä kehitystöistä ja uudistuksista. Käädyt sain teh-taanmyymälän uudistuspro-jektista, joka kesti pari vuotta, Matias kertoo.

Wotkin’sin tehtaanmyymä-lälle on myönnetty Rôtisseur-kilpi vuonna 2004. Se viestii ul-kopuolisille tuotteiden ja pal-

velun laadusta. Niitä seurataan säännöllisesti.

Monet tietävät Matias Paulamä-en isän Martin, joka työsken-teli kolmannen polven kaup-piaana Karakalliossa Espoos-sa. Poika kulki isänsä mukana

töissä ja täytteli hyllyjä jo ylä-asteikäisenä. Isä siirtyi sittem-min Wotkin’sin palvelukseen ja poika seurasi isäänsä. Ma-tias Paulamäki oli kesätöissä Wotkin’sin tehtaanmyymälässä jo 14-vuotiaana. Armeijan jäl-keen Matias työskenteli Prisma

Chaîne des RôtisseuRs – PaistinKääntäjät

• Maailman suurin ja vanhin gastronominen järjestö (perustettu 1248).

• Edistää ruoka-, juoma- ja ravintolakulttuuria.

• Tavoitteena vaalia hyviä ruoka- ja pöytätapoja.

• Yli 25 000 jäsentä yli 80 maassa.

• Suomessa jäseniä noin 1 900.

Lisätiedot: www.rotisseurs.fi

VaLMisRuoKia LaajaLLe sektorille valmistava Wotkin’s Keittiö on tasaisesti kasvatta-nut markkinaosuuttaan. Kun kysyntä kasvaa, pystymme va-likoimia monipuolistamaan.

– Teemme premium-luokan kotiruokaa sekä ravintoloille että vähittäiskaupoille. Keitti-ön tuotanto on vahvassa kas-

vussa. Se koskee kaikkia osa-alueita: tehtaanmyymälän pal-velutiskin lounasmyyntiä, ku-luttajapakkauksia sekä HoRe-Ca-sektoria. Teemme valmis-ruokia myös yritysten omil-la resepteillä. Tuotekehitystä tapahtuu omien tuotevalikoi-mien sekä alihankintaruoki-en parissa. Reseptit kehitämme

yhteistyössä asiakkaan kanssa. Haluttu lopputulos valmistuu muutamassa päivässä, isommil-le tuoteryhmille parissa viikos-sa. Kehitystyö tapahtuu arkiru-tiinien ohessa, kertoo Wotkin’s Keittiötä johtava keittiömestari Mauri Seppälä.

seppälä näkee valmisruoka-bisneksen tulevaisuuden hyvä-nä. Kasvua tulee myös jälleen-myyntisektorilla. Pienissä eris-sä tekeminen on kallista. Lou-nasravintolan toiminta on kan-nattavampaa, kun se keskittyy ruoan jatkokäsittelyyn ja tarjoi-luun. Tulevaisuudessa se lienee varsinkin pienten lounasravin-toloiden ainoa tapa toimia kan-nattavasti.

Jokainen näkee, kuinka ko-vaa on kilpailu ruokakauppo-jen eineshyllyillä. Kaikki ruoat on tarkoitettu myytäväksi. Me-nestyjän on erotuttava joukosta.

– Oma tuote on tehtävä kil-

pailijoita houkuttelevammak-si. Tuotteen nimenkin on he-rätettävä kiinnostusta – ei rii-tä, että nimiä poimitaan mum-mon vanhasta keittokirjasta, sa-noo Seppälä.

– Vahvuutenamme ovat sa-massa yhteydessä toimivat li-hanjalostuslaitos ja lihanleik-kaamo, joiden raaka-aineet ovat käytössämme. Keskeinen si-jainti nopeuttaa muidenkin tar-vitsemiemme tuotteiden han-kintaa.

Wotkin’s Keittiön valikoimis-sa on ruokia jokaisen makuun. Vaikka kyse on lihatalosta, tar-jolla on muitakin vaihtoehtoja. Kalaruoat nostavat jatkuvasti suosiotaan. Seppälä suosittelee kokeilemaan esimerkiksi äsket-täin kehitettyä lohipyörykkää.

– Sen lohipitoisuus on 96 prosenttia. Maku ja rakenne ovat mainiot. Lohipyöryköi-tämme voi syödä vaikka sellai-senaan, Seppälä vinkkaa.

Toisena nostona Seppä-lä mainitsee sushit, jotka ovat alan mestareiden kehittämiä. Laajentunut valmikoima nä-kyy myös sushitiskillä.

Lounasruokien tekeminen on tarkkaa työtä nimeä myöten

– Se on kuin aikuisten na-mikauppa, värikäs ja komea. Sellaisesta tiskistä on muka-va palvella asiakkaita, Seppä-lä hymyilee.

– Keittiössämme on ajanmu-kainen laitteisto. Uusimme ja täydennämme tuotantokonei-ta tarpeen mukaan. Tänä vuon-na olemme hankkineet muun muassa kalamassakutterin. En-si vuonna uusimme pakkauslin-jaston ja tehostamme pakkaa-

mon toimintaa edelleen. Se li-sää kapasiteettia ja mahdollistaa monen uutuustuotteen valmis-tamisen. Henkilökuntaa on li-sätty niin Keittiössä kuin yrityk-sen muillakin osastoilla.

– Emme pysähdy paikoillem-me, vaan seuraamme ihmisten ostotottumuksia. Ne ohjaavat toimintaamme. Minusta on jo-pa ahdistavaa, jos ei ole kesken-eräisiä asioita. Kehitystyö pitää skarppina, sanoo keittiömesta-ri Seppälä.

Itäkeskuksessa Wotkin’sin pal-velutiskillä, jossa hänen isänsä toimii vetäjänä.

– Pari vuotta sitten minut nimitettiin tehtaanmyymälän esimieheksi. Tämä on unelma-työ – olen saanut uudistaa teh-taanmyymälää, sen valikoimia ja pakkauksia. Olemme uusi-neet kassajärjestelmän ja jat-kaneet aukioloaikoja. Samalla olen kouluttautunut elintarvi-keteknikoksi.

Matias Paulamäen aikana on tehtaanmyymälän myynti on kasvanut ja siksi palkattu lisää henkilökuntaa. Tiimi on yhte-näinen ja henki hyvä. Tällaisen porukan kanssa on mukava vas-tata myymälästä ja ilo palvella asiakkaita.

– Tarjoamme tasokasta ruo-kaa ja hyvää palvelua, sloga-

Tehtaanmyymälän esimies Matias Paulamäki on nuorin Paistinkääntäjä.

nimme mukaisesti: sellaisena kuin asiakas sen haluaa. Kun jauheliha on tuoretta ja pihvi mureaa, asiakas on tyytyväinen.

Paulamäki on vahvimmillaan kodin keittiössä liharuokien, erityisesti patojen ja pihvien parissa. Hän kokkaa myös kala-ruokia. Ruoanvalmistuksen sa-lat Matias on oppinut isältään.

– Aikanaan hain pelastus-kouluun palomiehen koulutuk-seen. Varusmiesaikanani mi-nua pyydettiin töihin armei-

jaan. Ruoan parissa työskente-ly on kuitenkin oikea valinta. Haluan tehdä töitä lihan ja ka-lan parissa palvellen asiakkaita.

– Tämä on elämänmittainen valinta ja haaste. Tavoiteltavaa riittää myös eri tasojen käädyis-sä. Käymme Wotkin’sin käädy-tettyjen kesken Rôtisseurs-jär-jestön tapahtumissa pari kol-me kertaa vuodessa. On tärke-ää kuulla alan uusista virtauk-sista, ruoanvalmistuksesta sekä luoda uusia suhteita, Paulamä-ki huomauttaa.

Saksan-laivalla hyvä ruoka ja tunnelma ovat ykkösjuttujaChef WotKin’sin Keittiön päällikkö, keittiömestari Mauri Seppälä vieraili Finnmai-din riista- ja pataruokamatkoilla kahdesti teh-den tunnetuksi edellä mainittuja ruokia.

Finnlinesin alukset kuljettavat rahtia, rek-

koja ja matkustajia Helsingistä Travemündeen kuudesti viikossa. Yhteen suuntaan matka kes-tää reilun vuorokauden. Siksi ruokailuihin pa-nostetaan selkeästi enemmän kuin Ruotsin tai Viron risteilyillä.

Ropax-laivoja uudistettiin loka-marraskuus-sa matkustustilojen osalta. Kuntosali, lasten leikkihuone sekä nuorten pelitila uudistuivat. Myös myymälää laajennettiin ja baarin yhtey-teen tehtiin bistro. Laivan nykyinen kahvila uu-distetaan kokonaan. Buffet-ruokailut ovat silti edelleen laivamatkojen päänumeroita.

Suuri osa matkustajista ja ammattikuljetta-jista on Finnlinesin vakioasiakkaita. Laivoilla järjestetään erilaisia ruokailun teemaviikkoja. Lokakuun teemana Finnmaidilla olivat riis-ta- ja pataruoat, joita valmisti Mauri Seppälä

Wotkin’silta ja salissa esitteli Veijo Votkin. Tar-jolla oli linnuista riekkoja, peltopyitä ja viiri-äisiä. Lisäksi oli riistaruokaa hirvestä, karhus-ta, peurasta ja villisiasta sekä runsaasti erilai-sia pataruokia. Asiakkaita jututtanut Veijo Vot-kin tunnistettiin ravintolassa hyvin. Wotkin’sin tuotteet tunnetaan ja niitä arvostetaan. Hyvä teema saa asiakkailta kiitosta ja vastaanotto oli varauksettoman positiivista. Hyvistä raaka-ai-neista valmistetut maistuvat erikoisruoat/tee-mat tuovat mukavaa vaihtelua sekä asiakkail-le että ruoan valmistajille.

Keittiöpäällikkö Mauri Seppälä vastaa Wotkin’s Keittiön kehittämisestä.

3Chef’s News2016 - 2017

Chef Wotkin’s palvelee – nyt entistä paremmin myös netissäChef Wotkin’sin nettisivut uusiu-tuivat heinäkuun alussa 2016. Sel-keys, käytettävyys ja informatiivisuus olivat sivustouudis-tuksen tärkeimpinä tavoitteina. Sivus-ton aiempi ulkoasu oli yli kymmenen vuoden takaa, vanhentunut ja epäkäytännöllinen.

-Vanhan siVuston kans-sa tuli ongelmia, kun sitä ei saa-nut kunnolla päivitettyä. Asi-akkailtakin tuli toiveita sivu-jen uudistuksesta. Aiemmas-sa versiossa oli vain yrityksen lyhyt esittely, tuotteet listattu-na ilman tuotetietoja sekä teh-taanmyymälän lounaslista. Uu-si nettisivustomme on aiempaa monipuolisempi ja palvelee pa-

remmin sekä kuluttajia että yri-tysasiakkaita, iloitsee Tuija Nie-minen Wotkin’silta.

Pääkuva on yleensä sesonkiai-heinen. Klikkaamalla ”lue lisää” aukeaa lisää tietoa sesonkituot-teista. Pääsiäisenä voi korostua lammas, juhannuksena grilli-makkara, loppukesästä ravut. Joulua unohtamatta. Alasivuil-la esitellään yritys, tuotteet ja myymälät. Lisäksi mukana ovat yhteystiedot niin oman linkin takana kuin pääsivun alalaidas-

sa. Tehtaanmyymälän lounas-lista päivitetään nettiin viikot-tain tuttuun tapaan.

Kun pääsivua rullaa alaspäin, esiin tulee reseptejä, tuotetie-toa, valmistusprosessien esit-telyä, ajankohtaisia uutisia se-kä muuta mielenkiintoista si-sältöä.

nettisivujen tietomäärä on huo-mattavasti laajempi kuin van-hassa versiossa. Tuotteista löy-tyy tuotetiedot ravintosisältöi-

Tutustu uudistuneisiinnettisivuihimme!

www.wotkins.fi

ETUSIVU YRITYS TUoTTEET MYYMÄLÄT oTa YhTEYTTÄ

EkstranEt

CHEf wotkin’s | laatua lautaselle

WOTKIN’SINTUOTTEET JA PALVELUTUUSILLA NETTISIVUILLA

neen ja ainesosineen. Tiedois-sa mainitaan muun muassa li-hapitoisuudet sekä mahdolliset allergeenit. Tiedot ovat yhtene-vät pakkausten etikettien kans-sa. Käyttäjä voi tulostaa tuote-kohtaiset tiedot helposti suo-rista linkeistä.

- nettisivujemme uudistami-nen ja täydentäminen on jat-kuvaa työtä. Kun uutta mate-riaalia tulee säännöllisesti, se kertoo käyttäjille yrityksen vi-reydestä ja ajantasaisuudesta.

Chef Wotkin’sin vanha tuttu Extranet eli tukkumyynnin ti-

lausjärjestelmä palvelee myös uudessa sivustossa. Extranetin käyttö vaatii salasanan ja käyt-täjätunnuksen.

ajan hengen mukaisesti uusi sivusto on responsiivinen. Se tarkoittaa, että nettisivut toi-mivat mutkattomasti niin tie-tokoneissa, tableteilla kuin pu-helimissa.

- Sosiaalisissa medioissa nä-kyminen on tätä päivää, sik-si nettisivustollamme on linkit tehtaanmyymälän Facebook-si-vuille sekä Instagramiin, vink-kaa Nieminen.

Chef Wotkin’sin nettisivujen uudistuksen on tehnyt Tweed Agency Oy ja Digitoimisto Dude Oy. Wotkin’silta työ-ryhmään kuuluivat Tomi Jär-vinen, Tuija Nieminen, Matias Paulamäki, Jani Poussu ja Kat-ri Saarva.

- Olemme tyytyväisiä netti-sivujemme uuteen ilmeeseen ja toimivuuteen. Olemme saa-neet paljon myönteistä palau-tetta uudistuksesta.

- Lihatukku Veijo Votkin on perheyritys, jossa arvostetaan perinteitä. Haluamme silti seu-rata aikaamme niin netin puo-lella kuin muissakin toimin-noissa, Nieminen korostaa.

4 Chef’s News 2016 - 2017

Lihatukku Veijo Votkin Oy:n asiakaslehti

14. numero (2016-2017 )

Painos: 300 100 kpl

Julkaisija:Lihatukku Veijo Votkin OyVanha talvitie 8, 00580 Helsinkip. (09) 774 33 44, fax (09) 77 433 433lihatukku@votkin.fiwww.wotkins.fi

Tehtaanmyymälä: p. (09) 774 33 477tehtaanmyymala@votkin.fi

Chef’s News

• Perheyritys, perustettu 1.3.1978. Toimitusjohtaja Asmo Votkin.• Liikevaihto n. 21 miljoonaa euroa (2015).• Henkilökuntaa n. 90.• Tuotantotiloja 4 000 neliömetriä. • Käsittelee lihaa n. 15 000 kg päivässä. • Valmistaa lihajalosteita ja valmisruokaa

n. 7 000 kg päivässä.• Wotkin’s Keittiössä ja -lihanjalostuslaitoksessa

on kapasiteettia lisätä tuotantoa.

Lihatukku Veijo Votkin Oy

Päätoimittaja:Veijo Votkinp. (09) 774 33 44lihatukku@votkin.fi

Painopaikka: Sanomapaino 2016

Taitto: Eepinen OyPakilantie 98 A, 00670 Helsinkip. 040 512 5105info@eepinen.fi, www.eepinen.fi

Chef Wotkin’s -palvelutiskit:– Prisma Itäkeskus Vanhanlinnantie 1, 00900 Helsinki, p. 010 766 8911, itakeskus@votkin.fi

– S-Market Sokos Helsinki Postikatu 2, 00100 Helsinki, p. 010 766 1047 keskustanmyymala@votkin.fi

Unet ja joulukinkut

KuuLuuKo teuRastaMo KaLasataMaan? Ei kuulu. Silti yhä useammin meitä sanotaan ”kala-satamalaisiksi”. Onko se kohteliaisuutta tai sellaisek-si tarkoitettu? Meille on itsestäänselvyys, että teem-me makkaramme ja palvelemme asiakkaitamme Sör-kässä. Ei Sörnäisissä, Sörkassa, eikä Kalasatamassa.

Alueemme, jossa toimimme, on vauhdilla vilkastu-nut. Kiitos siitä Kalasatamalle, metrolle, aluetta vil-kastuttaneille yrityksille ja yrittäjille sekä vireästi toi-mivalle Teurastamolle ja alueen kehittämiseen myön-teisesti suhtautuvalle Helsingin kaupungille. Lähialu-eella vanhaa puretaan ja uutta rakennetaan. Liikenne-järjestelyt kasvavan paineen alla suunniteltiin uudel-leen. Lähikadut, muun muassa Vanha talvitie, menet-tivät puolet pysäköintipaikoista, kun katujen kummal-lekin puolelle maalattiin pyörätien väylät.

Tarpeellisia olisivat olleet myös pysäköintipaikat. Nii-den lisärakentaminen olisi välttämätöntä alueen yri-tystoiminnalle, asiakaspalvelulle ja lähiseudun asuk-kaille. Vaihtoehtoja, minne pysäköintihallin voisi alu-eella tehdä, on tasan kaksi. Joko maan alle tai katolle. Lähialueen kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt, yritykset ja yksityiset olisivat vahvasti mukana, jos ja kun Teu-rastamo tai kaupunki hanketta vetäisi. Kustannustaso per autopaikka jäisi kohtuulliseksi. Kaupunki päättäi-si, haluaako kerralla sijoituksen pois (myymällä auto-paikat) tai perimällä rakentamiskustannukset vuok-rina. Parhaassa vaihtoehdossa autopaikkoja olisi tar-jolla kummallakin tavalla.

Tarvitsemmeko Tuk-kutoria maatalo-us-, marja- tai mui-den vastaavien tuot-teiden välittämiseen.Tukkukauppa toreilla on jäänne menneiltä ajoilta. Vuoden par-haimpinakin kaup-papäivinä myynti on ”nappikauppaa”. Tuk-kutori tarvitaan tar-koituksenmukaisem-paan käyttöön.

Asmo Votkin

Sörkässä vai Kalasatamassa

PÄÄKIRJOITUS

PeRinteisesti juhlapäivien ruoat ovat hy-vinkin erilaisia ja ennalta tiedossa. Uutena-vuotena ja vappuna tarjotaan nakkeja ja pe-runasalaattia, laskiaisena savupotkasta val-mistettu ”hernekeitto”. Pääsiäinen ei ole pää-siäinenkään ilman lammasta. Kukapa lähti-si juhannusta viettämään ilman kassillista grillimakkaraa. Monesti olen kysynyt, har-voin saanut oikeaa vastausta: koska myym-me eniten marmori- tai sisäfileepihviä? Ar-vasitko oikein? Äitienpäivä on parhaimman Äidin ja suurimman Pihvin päivä. Pihvipäi-vistä vuoden toiseksi parhain on Isänpäi-vä. Emmehän purnaa tasa-arvosta? Äideil-le suomme mielihyvin parhaimmat ja suu-rimmat pihvit.

joulu on ylensyömisen juhla. Karrikoiden voi sanoa, että pöydän pituus määrää, mitä kaikkea tarjotaan joulupöydässä. Porkkana-, peruna- ja lanttulaatikko, rosolli, pippurirul-la, hyytelöt, pateet, graavi- ym. lohet, mui-kun mädit jne.… Meinasin unohtaa joulu-kinkun. Olkoon joulupöytä kuinka pitkä tai runsas, kinkusta puhutaan enemmän kuin kaikista muista herkuista yhteensä. Kenes-tä paljon puhutaan, siitä paljon pidetään. Laatikoissa on sopivasti pippuria, rosollissa maistuu mukavasti maustekurkku, pippu-rirullan paisto on onnistunut, hyytelö erin-omaisesta kokolihasta, pateet rakenteeltaan täydellisiä, graavilohen siivut sopivan ohui-ta ja muikun mäti tuoretta, joten joulupöy-dässä on vain priimaa tavaraa.

Paitsi kinkku. Jouluruokien arvostelu on kinkkuun kohdistuvaa ”sakinhivutusta”. Olin tilannut reilusti yli 7,0 kg kinkun. Lupauk-sesta huolimatta se painoi vain 6,8 kg. Naa-purini, jolle olisi riittänyt 6,0 kg kinkku, jou-tui ostamaan 6,8 kg kinkkumöykyn. Meillä kummallakin oli edesmenneen huippuko-kin, Eero Mäkelän paisto-ohjeet. Ensimmäi-nen tunti 150 asteen lämmössä, sitten seitse-män (7) tuntia 100 asteessa. Olimme hyvissä ajoin, 10 tuntia aikaisemmin ottaneet kin-kut huoneen lämpöön. Kaiken piti kahdek-santoista (18) tunnin kuluttua olla kunnos-sa. Naapurini, ylikypsän kinkun ystävä jou-tui toteamaan, että kinkku on niin ylikypsää, että sitä ei voi siivuiksi leikata. Joulupöydäs-

sä sitä ei voi käyttää, koska ei voinut leikata kinkkusiivuja. Ehkä joulun jälkeen siitä voisi vielä pizzan tehdä… Meidän kinkussa huo-masin jo ensimmäisestä siivusta, että pikkui-sen oli raa’aksi jäänyt. Missähän saaressa sika lie kasvatettu. Maistui silakalle. PH-arvokin lienee hyvin korkea. Selvä juttu, stressisikaa. Joskus olin kuullut puhuttavan tervalihasta – lieköhän vielä sitäkin? Leikkasin vielä toisen siivun. Lopputulos sama. Kävin laittamassa uunin uudelleen päälle. Aioin pilkkoa kin-kun paloiksi ja laittaa vielä uudelleen uuniin. Otin kinkun sekä veitsen...

sitten heräsin. Hieraisin silmiäni ja nousin sängynlaidalle istumaan. Ihmettelin, mik-si olin nähnyt sellaisen unen. Vihdoin taju-sin, että olin nähnyt unessa osan niistä rek-lamaatioista, joita lähes 40-vuotisen yrittä-jäurani aikana oli meille tullut.

Pöydällä oli kypsä, vielä lämmin kinkku. Leikkasin siitä siivun, maistoin ja hymyilin. Aloin ajatella seuraavaa työviikkoa. Kuinka moni soittaisi ja sanoisi joulupöydän anti-mista parhaimmaksi joulukinkun. Kotimai-sen, Sörkässä leikatun, ehkä paistetunkin ja Lohjanharjun lähdevedellä suolatun teuras-tamotuoreen kinkun. Samanlaisen kuin edel-lisinäkin jouluina.

Veijo Votkin

Uudet asut Wotkin’sin vähittäismyyntipisteissäWotkin’sin työntekijät palvelevat asiakkaita uudistetuissa työ-asuissa. Asut ovat tyylikkäitä, henkilökunnan itsensä valitsemia. Henkilökunta on ollut tyytyväinen uusittuihin asuihin.

5Chef’s News2016 - 2017

Chef Wotkin’s LAHJASETELIasiakkaalle, ystävälle, henkilökunnalle...

... on mieluinen lahja jouluna, juhannuksena,

merkkipäivänä, tuliaislahjana.

Lahjasetelillä voi ostaa mieleisiään

tuotteita TEHTAANmyymäLäSTämmE,

Vanha talvitie 8.

Lahjasetelien arvot 20, 50 tai 100 euroa.

Poimintoja Chef Wotkin’sin valikoimista

VASIKANLIHAKOTLeTIT kotimaisesta vasikasta. ei sisällä sianlihaa. Gluteeniton.

KOKONAISeNA SAVuSTeTTu SIKA Juhlat tulossa? Kokonaisena savustettu sika keski-kokoisiin ja suuriin perhejuhliin tai yritystapahtumiin.

CHILI-JuuSTOGRILLeRI Vuoden 2016 paras grillimakkara Tammelan makkaramarkkinoilla.Chili-juusto hellii heitä, jotka kulkee mausteen teitä. Juuston, mausteet, lihan maistat, sama, grillailet tai paistat.

HIRVILeNKKI Sellaisenaan, nuotiolla, keitossa.

Kysy lisää p. (09) 774 33 412 tai tule lahjakorttiostoksille tehtaanmyymäläämme!

Helpotuksest’ perhe huokaa, Wotkin’silt saa kotiruokaa.Laatikot ja lihapullat, niistä tykkää äidin kullat.

Arjen kiireisiin keittiömme valmisruoatLaatikot, pastat ja kiusaukset 700 g rasioissa. Liha- ja lohipyörykät 500 g rasioissa.

T- JA L-LuuPIHVIT edustustilaisuuksiin tai ”suden” nälkään.

KebAb-LASTu uudessa kuluttaja- pakkauksessa.

MAALAIS- HyyTeLö Valmistetaan parhaimmista sian lavan ja kinkun osista.

VASIKAN- LIHANAKKI

Kotimaisesta vasikanlihasta.

ei sisällä sianlihaa.

6 Chef’s News 2016 - 2017

HENKILöKUNTA ESITTELySSä

Jaanus Hendrikson tuntee hyvin makkara-massojen koostumuksetChef WotKin’siLLa kut-terilla makkaramassoja tekevä, virolaissyntyinen Jaanus Hend-rikson sai hyvän pohjan lihata-lossa työskentelylle jo nuorena.

– Seurasin pikkupoikana lä-heisen lihatukun toimintaa Ada-veressa. Siten syntyi kiinnostuk-seni alaa kohtaan. Pian löysin-kin itseni lihatukusta kesätöistä.

Ammattikoulun käytyään Hendrikson työskenteli vaki-tuisena lihanjalostuslaitokses-sa sekä Adaveressa että Tartos-sa. Lihatukut olivat pieniä, jo-ten hän teki monia eri tehtäviä lihanleikkaajasta uunimieheen.

työskentely suomenlahden pohjoispuolella kiinnosti Hend-riksonia. Hänen entinen esi-miehensä tunsi Veijo Votki-nin, joten kontaktin ottaminen

oli vaivatonta. Jaanus palkat-tiin makkaramassojen tekijäksi Wotkin’sin tuotantolaitokselle vuonna 2008.

– Olen alusta asti työskennel-lyt kutterilla. Työaikani on kel-lo 5–13. Aluksi laitan koneet toi-mintakuntoon. Sitten valitsen li-hat kylmiöstä. Kutterissa niihin lisätään mausteet. Lopputulok-sena on mitä erilaisempia mak-karamassoja.

Hendrikson ja muu tiimi te-kevät makkarat tuotantolistan mukaisesti. Päivittäin valmis-tuu noin kolme tonnia makka-roita. Sesonkipäivinä määrä voi tuplaantua.

Aamuherätykset sopivat Hen-driksonille. Hän on hyvässä vauhdissa aamusta asti.

– Haluan raaka-aineet suju-vasti kutterille. Silloin työhön

ei tule viivästyksiä. – Meillä on makkaranvalmis-

tuksessa hyvä porukka. Kutteri, ruiskut ja savustuskaapit ovat makkaranvalmistuksen perus-koneita. Ne ovat ahkerassa käy-tössä päivittäin.

Suomi ja viro ovat kielinä lä-hellä toisiaan. Siksi Hendrikso-nin muutto Suomeen sujui vai-vattomasti.

–Työtovereilta opin suomen kieltä jatkuvasti työn ohessa.

suomessa hendrikson asuu Vantaalla Kaivokselassa. Matka

töihin sujuu ilman ruuhkia noin vartissa. Viikonlopun kotimat-ka vaatii kuitenkin enemmän.

– Vaimoni, kaksi tytärtä ja poika asuvat Tartossa Puhjassa. Kun työviikko on ohi, matkus-tan perheeni luokse Viroon en-sin laivalla, sitten junalla.

– Aluksi en tykännyt mat-kustamisesta, mutta kaikkeen tottuu. Kotimatka kestää noin kahdeksan tuntia. Aikaa jää silti

yhdessäoloon perheeni kanssa. Hendrikson kokkaa kotona

ja kokeilee eri reseptejä. Hänen suosikkejaan ovat Rosépaisti, Varsovan Valkosipulinakki, Kyl-mäsavukassler ja Maalaismak-samakkara.

– Lihoista käytän eniten pos-sua. Pitkään haudutettu possu eli pulled pork maistuu mai-niosti perheelleni.

Pari kertaa kuukaudessa Hen-

drikson pelaa jalkapalloa kave-riporukalla. Hän pelaa myös koripalloa. Liikunnalliset har-rastukset sopivat hyvin fyysistä työtä tekevälle.

– Seuraan ahkerasti urheilua televisiosta, etenkin futista, ko-rista ja jääkiekkoa. Niistä riit-tää keskusteltavaa myös työpai-kan kahvihetkiin. Se onkin tär-keä sosiaalinen hetki, Hendrik-son korostaa.

MediaLuKiossa opiskele-va ja televisiotähtenäkin näyt-täytynyt eemeli Mikkola, 18, nautti kesästä Wotkin’sin teh-taalla lihanjalostuslaitoksessa. Vantaalainen Mikkola ahkeroi parin kuukauden ajan makka-raruiskulla.

– Tämä on ensimmäinen kesätyöpaikkani. Kokemuk-set Wotkin’silta ovat olleet tosi myönteisiä. Teemme hyviä tuot-teita. Kun kerroin yhdelle opet-tajalle kesäduunistani, hän tie-si heti talon ja maukkaat mak-karat. Kotona joulupöytämme täyttyy pitkälti Wotkin’sin tuot-teista, kuvaa Mikkola.

Wotkin’silla Mikkola aloitti työt kesäkuun alussa. Työpaik-ka oli maineeltaan ja tuotteil-taan tuttu.

– Edesmennyt vaarini eero Mäkelä teki paljon yhteistyö-tä Wotkin’sin kanssa ja on tut-tu tehtaan logosta. Mummin rohkaisemana tiedustelin töitä Wotkin’silta, ja sain myönteisen vastauksen.

ensimmäinen työpäivä tieten-kin jännitti. Mikkolan mu-kaan alkuhetket täyttyivät uu-den oppimisesta. Perinteen mu-kaan makkaratehtaalla aloit-tavat työntekijät ovat toimi-

neet kepparina. Siinä hommas-sa Mikkolakin halusi aloittaa. Ruiskuttajan ja kepparin päivä alkaa kuudelta. Kolmella mak-kararuiskulla on yhteensä kuu-si työntekijää.

Kepparina Mikkola huolehtii makkaroiden asettamisesta vau-nuun niin, että ne saavat kaikki tasaisen savun ja paiston. Kuu-lostaa helpolta, mutta siinä on omat haasteensa.

Makkaroita tulee tiiviissä tah-dissa. Ruiskulla on muutenkin oltava tarkkana. Makkarat ovat määräpainoisia eivätkä saa alit-taa ilmoitettua painoa.

Herätykset ovat kovin aikai-

makkaratehtaan kesäduunari

sia. Mikkolalle se sopii ja hän on sopeutunut hyvin työyhtei-söön. Auringonvalo auttaa he-räämään varhain.

Grilleri, juustogrilleri, kebab-lastut ja joulukinkku ovat Mik-kolan suosikkeja. Äidin paista-mat kebablastut päätyvät usein pitaleivän väliin majoneesin, tulisen kastikkeen ja salaatin kera. Kermaperunat ja pork-kanalaatikko maistuvat myös Mikkolalle.

– Kotona nautin muiden val-mistamista keittiön herkuis-ta. Ei mua vielä kokkaamaan ole päästetty. Grillaamiset ovat isän vastuulla. Pidän monen-laisista ruoista – vaarin ansios-ta tutustuimme hyvin erilaisiin keittiöihin.

Suomalaista ruokakulttuuria Mikkola pitää hyvänä.

– Onneksi meillä on enem-män tapoja kuin amerikkalai-silla, jotka pöydän ääreen is-tuttuaan syövät mahdollisim-man nopeasti ja poistuvat. Hy-vä ruoka ansaitsee oman arvon-sa ja aikansa.

Vuosi vaihto-oppilaana Yhdys-valloissa on pidentänyt Mikko-lan valkolakkiuurastuksen nel-jään vuoteen.

– Jenkeissä olo avasi silmiä. Suomessa asiat ovat oikeasti hy-vin – sosiaalihuolto, koulutus ja jopa kouluruoka. Jenkeissä tuntui kauhealta nähdä, kuin-ka kaikki söivät lähes pelkäs-tään pikaruokahöttöä. Vuodes-ta jäi käteen hyvä kielitaito eri-laisten kokemusten lisäksi. Se mahdollistaa myös ulkomailla opiskelun.

Nuorempana Mikkola oli mukana muutamassa televi-sioprojektissa – yhdessä eloku-vassa sekä joissakin televisio-mainoksissa. Viimeisin televi-siopesti oli Mikkolalla 14-vuoti-

aana. Sittemmin mielipide ura-valinnasta on ohjautunut toi-seen suuntaan.

– Media-ala kiinnostaa. Jo-ka hallitsee mediaa, hallitsee kaikkea. Siksi menin media-luokioon.

Medioissa Mikkola on kiin-nostunut etenkin sähköisestä puolesta, esimerkiksi televisio-työstä. Toinen vaihtoehto jatko-koulutuksesta liittyy enemmän kesäduuniin.

– Harkitsen lukion jälkeen myös ravintolakouluun pyr-kimistä.

Mikkola harrastaa lacrossea eli haavipalloa, joka on lähtöisin Pohjois-Amerikan intiaaneilta. Sitä pelataan kymmenmiehisin joukkuein ulkokentillä. Maila-pelistä Mikkola kiinnostui ka-verinsa suosituksesta nelisen vuotta sitten.

– Se pitää yllä fyysistä kun-toa. Treenit on kahdesti vii-kossa. Hyvästä kunnosta on ollut hyötyä myös makkaroi-den parissa.

eemeli Mikkola asettelee mak-karat tasavälein tangolle ennen uuniin laittamista.

Kutteri pyörii ja makkaramassa muovautuu tasalaatuiseksi Jaa-nus Hendriksonin valvonnassa. Massa koostuu lihoista ja erilai-sista mausteista.

Kesällä 2016 Wotkin’silla ahkeroi 18 kesäapulaista. Takarivissä Jussi, Anna S., Jere, Anna, Jasse, Taisto, Ott, Ilona, Ossi, Henrik, eemeli ja Henri.eturivissä Adalmiina, Nadesha ja Vera. Kuvasta puuttuvat Sini, Maiken ja Paul.

7Chef’s News2016 - 2017

HENKILöKUNTA ESITTELySSä

Ruokaa tasokkaista raaka-aineistaVantaaLaisesta Vesa Waskisesta ei tullut laivakokkia, vaikka hän saikin siihen päte-vyyden. Perhesyistä työ laineil-la ei sopinut kuvioon. Siksi hän suuntasi elintarvikealan moni-puolisiin töihin mantereelle.

Helsingissä syntynyt Waski-nen opiskeli ennen asepalvelus-ta leipuriksi Matinkylän am-mattikoulussa. Armeijan jäl-keen hän oli pari vuotta soke-ritehtaalla Kirkkonummella.

Sitten hän pääsi Helsingin merenkulkuoppilaitokseen, josta valmistui laivakokiksi. Seuraavina vuosina Waskinen oli lukuisissa eri tehtävissä ho-telleissa, ravintoloissa ja len-tokentällä. Haaga Instituutista hän sai keittiömestarin paperit.

Vesa Waskisen uraa väritti-vät elintarvikealan myyntityöt muun muassa vihannesten ja maitotuotteiden parissa.

– Vähitellen halusin muutos-ta. Siksi otin yhteyttä Wotkin’s Keittiön pomoon, entiseen työ-kaveriini Mauri Seppälään. Sa-malla kävin tervehtimässä van-haa tuttuani Veijo Votkinia. Pi-an tulikin tekstari: tule töihin. Seuraavana aamuna aloitin työt Wotkin’s Keittiössä.

elintarvikealan kokemusta mi-nulla on pian 30 vuotta laski-en keittiöalan, tuotannon ja myynnin työt. Ne tarjoavat hy-vän pohjan Wotkin’s Keittiössä työskentelylle.

– Teemme konstailematon-ta ruokaa. Ruoissa on kermaa ja voita, aitoutta ja hyviä ma-kuja. Käytämme runsaasti laa-dukkaita raaka-aineita. Mak-karakastike tehdään Sörkän Väärästä, ei jatkeista, Waski-nen ylistää.

– Kieltäydyn puhumasta lai-toskeittiöstä. Wotkin’s Keittiö on ravintolakeittiö, painottaa Waskinen.

– Omaa koulutaustaa hyö-dyntäen olen tuonut lounas-listoille muun muassa pipar-juurilihan ja pitkään haudutet-tuja liharuokia, joissa on run-saasti makua.

työpäivä alkaa joko viideltä tai kuudelta. Tehtaanmyymälän lounaan pitää olla valmis kello 10. Pelkästään sinne valmistuu päivittäin kolmea eri lämmintä ruokaa yhteensä yli 200 kiloa. Lisäksi myymälä myy muusia, riisiä, muita lisukkeita ja tuo-reita salaatteja. Näiden lisäksi

valmistuvat ennakkoon lou-nasravintoloille sekä yritysten henkilöstölle tilatut ruoat. Sen jälkeen päivä jatkuu tekemällä tilaustuotteita suurkeittiöasi-akkaille. Niiden ja seuraavan päivän lounaiden valmistelut alkavat hyvissä ajoin edellise-nä päivänä.

Wotkin’s Keittiössä on yk-sitoista työntekijää. Tiimi on Waskisen mukaan joustava, kaikki ovat alan ammattilaisia. Jokainen voi vaikuttaa tuottei-den ja toimintatapojen kehi-tykseen. Laitteet ovat tehok-kaita ja uudenaikaisia.

Waskinen näkee Wotkin’s Keittiön ja koko tuotantolai-toksen tulevaisuuden myön-teisenä.

– Reagoimme muutoksiin ja kehitämme uutuuksia markki-noille nopeassa tahdissa. Se on hyvä tie menestymiselle.

Lounaskulttuurissa näkyy mo-nenlaisia viritelmiä. Waskinen arvostaa perinteisiä reseptejä ja rohkeutta niiden käytössä. Ko-timaiset raaka-aineet tarjoavat hyvän pohjan kokkaamiselle.

– Eniten myymme jauheli-hasta valmistettuja lounasruo-kia. Sen jälkeen tulevat kokoli-ha- ja makkararuoat. Kiusauk-sien, pastojen ja lasagnen myyn-ti on myös kasvanut.

– Monet ovat arvioineet, et-tä kotikokkaus olisi vähentynyt.

Näin lienee käynyt varsinkin yh-den ja kahden hengen talouksis-sa. Vastapainoksi ihmiset har-rastavat yhä enemmän vaativi-en ruokien kokkaamista. Suosi-tuksi tulleilla yhden päivän kok-kikursseilla lienee tähän hyvin-kin suuri merkitys.

työnsä vastapainoksi Waski-nen toimii amerikkalaisessa jal-kapallossa nuorisovalmentaja-na Vantaan Taftissa. Uurastus 13–15-vuotiaiden parissa on

tuottanut SM-kultaa ja -hopeaa. – Olen erikoistunut erityi-

sesti puolustuksen koordinoin-tiin. Harrastin aiemmin itse-kin amerikkalaista jalkapalloa ja saavutin siinä SM- ja Euro Bowl -kultaa. Lisäksi harrastin judoa. Nykyisin liikun lähinnä lenkkipoluilla.

– Nuorten parissa työsken-tely on pirun tärkeää. Suositte-len sitä kaikille. Kannustetaan ja autetaan nuoria eteenpäin, Vesa Waskinen tähdentää.

–Wotkin’s Keittiö on ravinto-lakeittiö, ei laitoskeittiö, luon-nehtii monipuolisesti ravintola-alan eri tehtävissä työskennel-lyt Vesa Waskinen.

WotKins’in tehtaanmyymä-lää Irina Miilen sanoo unelmi-en työpaikaksi. Hän ehti tehdä monia eri töitä sekä Virossa et-tä Suomessa ennen Wotkin’sille tulemistaan.

– Kävin peruskoulun Ulvis-sa. Sen jälkeen menin opiske-lemaan kemiaa Venäjälle Per-miin. Se oli sellaista etsikkoai-kaa. En ollut erityisen kiinnos-tunut kemiasta, joten palasin pian takaisin Viroon.

Miilen palkattiin huonekalu-tehtaalle viimeistelijäksi. Sieltä hän siirtyi 21-vuotiaana liha-kauppaan Raplaan.

– Työskentelin sekä palvelu-tiskillä että kassalla kaikkiaan kymmenen vuotta.

suomeen Irina Miilen tuli 2005 paremman elintason vuok-si. Hänen kaverinsa oli töissä Suomessa ja suositteli muut-toa Suomeen. Aluksi Irina asui Turun lähellä Mynämäellä. Hän sai töitä vihannespakkaamosta.

– Työnteko oli vaikeaa, kun osasin vain viroa ja venäjää,

en suomea enkä englantia. Pa-nostinkin suomen opiskeluun työn ohessa.

– Muutin Lappeenrantaan ja sain töitä lihakauppa My-tystä, jossa työskentelin kol-misen vuotta. Kun työt lop-puivat vuonna 2015, muutin Helsinkiin.

– Pääkaupunkiseudul-la työnsaanti oli vaikeaa. Eh-din olla osa-aikaisena kalakau-passa ennen kuin huomasin Wotkin’sin hakevan työnteki-jää keväällä 2015. Olin valmis työskentelemään millä osastol-la tahansa. Wotkins’in tuotteet olivat minulle tuttuja Lappeen-rannan ajoilta.

– Pääsin minulle mieluisim-paan paikkaan, tehtaanmyy-mälään. Monipuoliseen työhö-ni kuuluu palvelutiskin lisäk-si lounasruokien myynti läm-pötiskiltä. Siellä onkin vilsket-tä. Päivittäin myymme läm-mintä ruokaa 500–600 annosta. Omasta pyynnöstäni teen pal-jon ilta- ja viikonloppuvuoroja. Myymälällä onkin pitkät auki-

oloajat ja avoinna kaikkina vii-konpäivinä.

– Erityistä on se, että myymä-lässä on tarjolla monipuolisesti eri lihoja. Virossa myimme lä-hinnä possua.

tehtaanmyymälässä on hyvä henki. Irina ylistää paitsi työ-kavereitaan, myös osa-aikaisena työskenteleviä, eläkkeelle siirty-neitä lihamestareita.

– Vanhat myyjät ja lihames-tarit tuntuvatkin tietävän kai-ken, hän tuumaa.

Irinalla on kokemusta mo-nenlaisista palvelutehtävis-tä vähittäiskauppasektorilta. Wotkin’sin tehtaanmyymälää leimaa hänen mielestään eri-tyinen piirre.

–Asiakkaat ovat ystävällisiä ja hyvällä tuulella. Keskuste-lut sujuvat hyvin kaupankäyn-nin ohessa. Annamme vinkke-jä ruoan valmistukseen ja ker-romme muutakin tuotteistam-me, sanoo nyt sekä suomea et-tä englantia hyvin puhuva Iri-na Miilen.

Wotkin’sin tuotantolaitok-sen henkilökunta on lähtöisin monista maista: Virosta, Venä-jältä, Vietnamista, Thaimaasta, Sri Lankasta ja Ghanasta.

– On kiva vaihtaa hei-dän kanssaan kuulumisia. Eri kansallisuudet ovat rikkaus. Wotkin’s on minulle unelmien työpaikka, jossa uskon olevani eläkeikään asti.

irina Miilen asuu Vantaalla Va-ristossa miehensä kanssa. Irina harrastaa ruoanlaittoa ja naut-tii kokkaamisesta vähän isom-mallekin ystäväjoukolle.

– Teen mieluiten liharuokia. Vasikanlihanakki, Diplomaat-tileike ja Rosépaisti ovat jalos-teista suosikkejani.

– Irakilainen ruokakulttuuri on tullut minulle tutuksi, sillä mieheni on Irakista.

– Teemme melko kansainvä-listä ruokaa ja käytämme paljon mausteita. Irakilaiset käyttävät runsaasti valkosipulia, Miilen luonnehtii.

Irina miilenin unelmatyö on Wotkin’sin tehtaanmyymälässä

Irina Miilen arvostaa vanhoja lihamestareita, jotka tulevat tehtaan-myymälään kiireapuun. Lihaa leikkaamassa Teuvo Pelkonen.

8 Chef’s News 2016 - 2017

Keittiömestareiden reseptit

MauriSeppäläKeittiömestari Mauri Seppä-lällä on takanaan vuosien ura ravintoloiden keittiössä ja henkilöstöruokaloissa. Lihatukku Veijo Votkinilla hän on työskennellyt vuodesta 2001 ja vastannut aikaisem-min tehtaanmyymälästämme ja nyt Wotkin’s Keittiöstäm-me. Vuonna 2008 Seppälä installoitiin Paistinkääntäjien veljeskunnan jäseneksi Chef Rôtisseurs -käädyin.

300 g härän häntiä paloiteltuna400 g naudan ulkopaistia viipaleina2 porkkanaa2 sipulia6 keskikokoista perunaa2 l lihalientä2 dl punaviiniä2 tl kuivattua timjamia2 rkl fariinisokeria5 kokonaista maustepippuria2 laakerinlehteävoitasuolaa

8 kpl Chef Wotkin’s Andalucian Choritzo makkaroitaMaissitärkkelystä

1. Ruskista härän hännät ja paistiviipaleet kuumassa pannussa kauttaaltaan.

Mausta suolalla, nostele kannelliseen uunivuokaan. Lisää maustepippurit kokonaisina, timjami, laakerinlehti ja puolet punaviinistä.

2. Hauduta miedolla lämmöllä kannen al-la (80-100°C) vähintään neljä tuntia, kunnes lihat ovat pehmenneet ja härän hännistä liha irtoaa helposti.

3. Siivilöi liemi ja siirrä lihat odottamaan.4. Leikkaa sipulit lohkoiksi ja porkkanat

reiluiksi paloiksi. Kuori perunat.5. Sulata kattilan pohjalla voi ja lisää sii-

hen fariinisokeri. Lisää siivilöity liemi, loput viinistä kuumenna.

6. Ruskista perunat ja sipulilohkot voissa kokonaisina paistinpannussa.

7. Lisää ruskistetut sipulit ja perunat pork-kanoiden kanssa liemeen ja anna hau-tua n. 30 min kunnes perunat ovat lähes kypsiä.

8. Paista pannulla 8 kpl choritzo makka-roita kunnes kuori on ruskea ja makka-ra kypsä.

9. Saosta kastike tilkkaan vettä sekoitetul-la maissitärkkelyksellä, lisää joukkoon lihat ja puoliksi leikatut choritzot, anna kuumentua ja tarjoile.

Härkää ja choritzoja (4 annosta)

(4 annosta)Korealaiset TacotTrendiruokaa Los Angelesista. Korealaisiin Tacoihin käy miltei mikä tahansa pehmeäksi haudutettu liha.

Kastikkeen voi valmistaa ja lihat kypsentää jo edellisenä päivänä.

Ajatuksena on sekoittaa liha ja kastike keskenään, sen jälkeen tehdään erikseen korealaiset kurkut ja lopuksi kaikki kootaan maissitacokuorien tai vehnätortillojen sisään.

Korealaista chilitahnaa, gochujangia, sekä korealaista hapatettua kiinankaalia, kimchiä, saa nykyään hyvin varustelluista valintamyymälöistä.

Tarvitset:Maissitacokuoria tai vehnätortilloita.0,5 kg ohueksi leikattuja kypsiä porsaan lapasuikaleita tai kypsiä naudan fileesuikaleita tai nyhtö-porsasta tai kypsää broilerinrinta-fileetä ohuina suikaleina.

Kastike2 rkl korealaista chilitahnaa (gochujang)3 rkl sokeria1 rkl riisiviinietikkaa2 rkl soijakastiketta2 rkl paahdettua seesamiöljyä

1. Mittaa kastikkeen ainekset ja sekoita kunnes sokeri on kunnolla liuennut.

2. Sekoita kypsä liha ja kastike keskenään.

Korealaiset kurkut1 kokonainen tuore kurkku1/2 tl pieneksi hakattua tuoretta chiliä1/2 tl sokeria2 rkl riisiviinietikkaa1/2 tl suolaa

1. Leikkaa kurkut mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi.

2. Lisää muut ainekset ja sekoita.3. Jäähdytä kylmäksi.4. Tee kurkut aikaisintaan 1 tunti ennen

tarjoilua, jotta pysyvät rapeina.

Lopuksi:Lämmitä tacokuoret tai tortillat ja kuumenna täyte.Täytä kuoret, lisää päälle kimchiä ja kylmiä korealaisia kurkkuviipaleita.Tarjoile.

9Chef’s News2016 - 2017

Keittiömestareiden reseptit

Porsaankyljykset luumukastikkeella (4 annosta)

4 kpl porsaankyljyksiä2 rkl soijakastikettavoita paistamiseen

500 g naudan paistia200 g luutonta porsaan lapaa4 keskikokoista sipulia2 rkl Chef Wotkin’s sinappia50 g tomaattipyreetä8 dl vettä ja ohjeen mukaan lihafondia200 g hapankaalia2 tl kuminaa (kokonaisia siemeniä)2 tl paprikajauhetta2 dl smetanaa voita paistamiseen

1. Ruskista kyljykset voissa paistin-pannulla.

2. Laita kyljykset uunivuokaan ja kaada päälle soijakastike.

3. Laita vuoka esilämmitettyyn 175°C uuniin.

1. Paloittele lihat suikaleiksi, viipaloi kuoritut sipulit.

2. Ruskista lihat ja sipuli voissa uunin kestävässä padassa liedellä.

3. Lisää joukkoon pyree, sinappi, kumina, paprikajauhe, hapankaali sekä vesi-fondi seos.

4. Laita kannellinen pata esilämmitettyyn 175°C uuniin ja hauduta noin tunti.

5. Lisää pataan smetana.

Tarkista maku ja tarjoa keitettyjen perunoiden kanssa.

1. Laita luumut veteen likoamaan.2. Leikkaa kuoritut sipulit ohuiksi

lohkoiksi.3. Kuori valkosipuli ja inkivääri.

Leikkaa ne ohuiksi suikaleiksi.4. Suikaloi liotetut luumut.5. Kuumenna pannulla nokare voita.

Lisää pannulle sipulit ja luumut, anna pehmetä hetki.

6. Lisää inkivääri, valkosipuli, fariinisokeri, mustapippuri sekä suola.

7. Kaada seos uunivuokaan kyljysten päälle, jatka kypsentämistä n. 40 min.

Lisäkkeeksi sopii mainiosti perunalaatikko.

(4 annosta)

(4 annosta)

Hapankaaligulassi

Vesa WaskinenKeittiömestari Vesa Waski-nen liittyi keittiömme työ-ryhmään heinäkuussa 2015. Hän on aiemmin toiminut kokkina ja keittiömestarina ravintoloissa sekä tuotanto- ja myyntitehtävissä elintar-viketeollisuudessa yhteensä noin 30 vuotta.

Kermaisia filee-suikaleita ja pastaa

500 g naudan fileesuikaleita200 g tuoreita herkkusieniä 1 tl Chef Wotkin’s tulista sinappia½ tl jauhettua inkivääriä1 tl omenaviinietikkaa2 dl kuohukermaa1 dl tuoretta basilikaa silputtuna1 tl suolaa½ tl rouhittua mustapippuriavoita paistamiseen

1. Viipaloi tuoreet herkkusienet ja suikaloi basilikanlehdet.2. Laita voi kuumalle paistinpannulle ja paista fileesuikaleet

kauniin ruskeiksi.3. Lisää sekaan herkkusienet, inkivääri, mustapippuri ja

suola. Paista hetki ja lisää omenaviinietikka, sinappi sekä kerma.

4. Viimeistele kastike tuoreella basilikalla, tarkista maku.

Tarjoa kermainen fileesuikalekastike keitetyn fusillipastan ja paahtoleipäkolmioiden kanssa.

1. Ruskista kyljykset voissa paistinpannulla.2. Laita kyljykset uunivuokaan ja kaada päälle

soijakastike. 3. Laita vuoka esilämmitettyyn 175°C uuniin.

Luumukastike150 g kuivattuja luumuja4 pientä sipulia4 valkosipulinkynttä3 dl vettä1 dl fariinisokeria

1 rkl raastettua inkivääriä2 tl suolaa1/2 tl jauhettua mustapippuriavoita paistamiseen

10 Chef’s News 2016 - 2017

Herrasmiesten kinkkusotaRadiotoiMittaja Olli Iha-mäen jo parikymmentä vuot-ta Ylen Radio Suomessa esitet-ty kinkkushow on noussut le-gendaksi. Se on kuin jokavuo-tinen Tuntematon sotilas itse-näisyyspäivänä.

Kumposti halusi sivuilleen kinkkujutun. Heti tuli mieleen, että kukapas muu kuin Olli Iha-mäki kehiin. Ollihan on luvan-nut, että hänen ohjeillaan kin-kunpaisto ei voi kerta kaikkiaan epäonnistua.

Kun kerroin Veijo Votkinil-le kinkkujutustamme ja pyy-sin häntä sponsoriksi, hän kat-soi minua hetken, siristi silmi-ään ja totesi ovelan savolaisit-tain: ”Haluatteko haastajan”?

Saatuaan myöntävän vasta-uksen, Veijo ilmoittaa kisaan Wotkin’s keittiön päällikön Mauri Seppälän ja itsensä yllä-tystuotteella.

Haasteet on hyväksytty ja kil-pailupaikaksi sovitaan Helsin-gissä oleva Kumpulan kylätila. Kilpailupäivä 29.10.2016 ja aika klo 15.00. Arvosteluraatiin ka-sattiin ”sekalainen seurakunta” kulinaristeiksi tiedettyjä henki-löitä. Jääkaapissa odotti myös joulupöytään kuuluvat asialli-set juomat. Aikaa varattiin rei-lusti ja toteutettiin pitemmän kaavan mukaan.

Valmistaako maukkaimman kinkun Olli vai Mauri. Miten sijoittuu Veijon yllätyskinkku?

Valtaosa Suomessa myytävis-tä kinkuista on pakastettu. Kil-pailukinkut, niin kuin muutkin Wotkin’sin kinkut ovat tuore-suolattu Lohjanharjun lähde-vedellä.

Olli oli valinnut ”sekundan-tikseen” Jorma Ikosen, joka sai kunnian tehdä valmistelutyöt. Veijo tukeutui keittiömestari Mauri Seppälään.

Reilu peli

Sovittiin, että Jorma tulee kisaa edeltävänä keskiviikkona nou-tamaan kinkun. Odottamassa oli kaksi samankokoista, yhtä aikaa suolattua kinkkua. Reilun pelin mukaan Jorma sai valita kumpi on heidän kilpailukink-kunsa. Veijo ei yllätyskinkkuaan vielä näyttänyt. Seuraavana päi-vänä Jorman puhelin soi! ”Vei-jo täällä hei, otitko molemmat kinkut”? ”En” vastasi Jorma ja itsevarmasti lisäsi: ”Otin vain paremman”.

Toinen kinkku oli kadonnut. ”Nyt joudutaan lähtemään ta-kamatkalta”, sadatteli Veijo.

Kun ammattimiehet ovat asi-alla, pienet vastoinkäymiset on luotu voitettaviksi. Työpäivä täysi, henkilökunta jo kotona. Mauri sekoittamaan suolavet-tä, jolla kinkku suolataan. Vei-jo apteekista ostamaan käsiruis-kua, jolla hätätilanteessa kinkun suolaa. Eipä kisavalmistelut hy-vin alkaneet.

Myöhemmin selvisi, että Lahden kauppahalliin oli ollut isompi tilaus tuoresuolatuis-ta kinkuista. Lähettämön po-jat huomasivat ”ylimääräisen” kinkun ja lisäsivät sen Lahden kuormaan.

Näillä ohjeillaollin ohjeet: kieräytä kama-rapuoli alaspäin folioarkkien päälle. Foliopaperien reunat ve-detään ylös suppuun niin, et-tä jää vain laki näkyviin. Jätä verkko kinkun ympärille tuke-maan lihaa.• Lihalle ja uuniin omat mitta-

rit. Tarkkaile uunin termos-taattia ja lämpötilaa uunin luukkua avaamatta.

• Uunin alimmalle tasolle ase-tetaan uunipelti, johon kaa-

detaan vettä.• Kuumenna uuni 125 astee-

seen. Kinkku nostetaan uu-niin niin, että lihaisin osa on uunin perällä.

• Uunin lämpötila 100°C. Kun kinkun sisälämpötila on 75-77°C, kinkku on valmis ja mehukas.

• Anna kinkun vetää henkeä tovi.

• Poista kinkusta verkko, ka-mara ja silava. Kuorruta kinkku sinapin ja hunajan seoksella ja levitä sen päälle Corn Flakes murskaa.

• Nosta kuorrutettu kinkku 250 asteiseen uuniin siksi ai-kaa, että väri tarttuu pintaan. Silloin kinkku on valmis.

haastaja Mauri on pitänyt kink-kua 14 tuntia huoneenlämmös-sä. Silloin kinkun sisälämpötila on noin 15°C.

Mauri laittaa kinkun uuniin vasta sitten, kun uunin lämpö-tila on 150°C. 20 minuutin ku-luttua uunin lämpö pudotetaan 85 asteeseen. Kun kinkun sisä-lämpö on 79°C, kinkku on val-mis tarjottavaksi.

Veijon yllätyskinkku oli silaval-la, ilman nahkaa oleva suolat-tu sian ulkofilee, joka tunne-taan nimellä Juhlafilé.

Noin kuusi kiloa painava Juhlafilé kannattaa katkaista keskeltä ennen uuniin laittamis-ta. Paistomittareiden tärkeyttä ei voi ylikorostaa.

Veijo suosittelee käyttämään paistopussia. Uuni ensin 120 asteeseen, jossa fileetä pidetään 30 minuuttia. Sitten uunin läm-pötila lasketaan 80 asteeseen. Pidä fileetä uunissa noin 4,5-5 tuntia. Anna jälkilämpöä vielä yksi tunti.

”Juhlafilén etuihin kuuluu,

että siitä voit ostaa sellaisen pa-lan tai siivun kuin haluat. Saat todellisen ”jätkäpojan” pihvin leikkauttamalla noin 3 cm pak-sun pihvin. Hakkaa litteäksi, paista pannulla ja syö. Äläkä laske kaloreita.”

Kaikki kilpailijat olivat samaa mieltä, että kinkun sisälämpö-tilan pitäisi olla noin 15°C en-nen uuniin laittamista.

Mauri ei kuorruta kinkkua. Ruoka-allergiat ovat niin ylei-siä, että kuorrutus rajaisi kin-kun syöjien määrää.

Ennen arvostelupöytään nos-tamista kinkusta poistetaan verkko. Juhlafilé on valmis sel-laisenaan.

ArvosteluKinkut nostettiin pöytään.

Ensin arvioitiin ulkonäkö.

Visuaalinen voitto meni Ollil-le ylivoimaisesti!

Kinkkujen maistaminen aloi-tettiin Maurin kinkusta. Erin-omainen.

Seuraavina arvioitiin Ollin kinkku: Erinomainen.

Juhlafileestä raati oli täysin yksimielinen: mielettömän hy-vää. Jopa Ihamäen Ollikin yllät-tyi mehukkaasta ja maukkaasta lopputuloksesta.

Raatia ihmetytti kuultuaan Juhlafilén kilohinnan 8,60 €/kg. Miten niin hyvä voi olla niin halpa!

Veijojen JuhlafiléVeijo kertoi toisen Veijon, le-gendaarisen Veijo Vanamon, ti-lanneen noin 20 vuotta sitten noin kolmen kilon painoisen, silavakyljyksestä ulos leikatun fileen, harmaasuolatun josta oli

nahka poistettu. ”Noudatimme täsmällisesti

Vanamon ohjeita. Hänen nou-taessa tilaustaan nautimme yh-dessä kupin kahvia. Tarinoides-samme kysyinkin kaimaltani, että otatko samalla myös jou-lukinkun”.

Vanamon äänessä oli sääliä, kun hän sanoi: ”Kuule, ei me jouluna kinkkua… meillä syö-dään parempaa..”.

Veijo Votkin tokaisi kinkku-kisan tauottua: ”Meillä syödään ympäri vuoden juhlafileetä… mutta jouluna kinkkua”.

Vakavan, mutta huumorilla höystetyn kinkkukisan tulokset:1. Veijon yllätyskinkku2. Ollin ja Maurin kinkut ta-sapistein

Teksti Jouni Flinkkilä Kuvat Sami Seppänen

jouLuMaKKaRa on ni-mensä mukaisesti sesonkituo-te, jota valmistamme marras-joulukuussa, tilauksesta ym-päri vuoden. Keski-Euroopas-sa vastaavaa myydään kypsä-nä makkarana nimellä Weiss-wurst. Edesmennyt huippu-kokki eero Mäkelä opasti kyp-sentämään Joulumakkaran hauduttamalla.

Laita kattilaan sopiva mää-rä vettä, lisukkeena sipulia, laakerinlehtiä ja kokonaisia maustepippureita. Ruoanlai-tossa kokki on maustamisen suhteen omia mieltymyksi-ään toteuttava taiteilija. Sa-ma pätee Joulumakkaraan. Tätä aromikasta tuotetta em-me suosittele ylimaustetuksi.

Kun vesi näyttää ensim-mäiset merkit kiehumisesta, pienennä levyn tehoa ja laita Joulumakkarat kattilaan. Pi-dä huoli, ettei vesi myöhem-minkään pääse kiehumaan. Ota valmiiksi lasi kylmää vettä lähellesi. Jos joudut lisäämään

vettä, pienennä heti lieden te-hoa. Näin estät veden kiehu-misen ja makkaroiden hal-keamisen. Jos ne pääsevät hal-keamaan, ovat ikävän näköi-siä ja menettävät osan maus-taa. Siksi kattilan vahtiminen ei salli hetkenkään herpaantu-mista, mutta palkitsee ruhti-naallisesti huolellisen valmis-tajan. Tämä maukas makkara on koko perheen tuote, joka maistuu myös perheen pie-nimmille.

Ainakin osatotuuden sisäl-tää Joulumakkarasta tehty ru-nonpätkä: Joulumakkarasta puuttuu ras-va, eipä turhaan maha kasva. Keitä tuote - älä paista, turhat kilot siten laista.

Joulumakkara

teuRastaMo on Helsingin Tukkutorilla sijaitseva entinen teurastamolaitos vuodelta 1933. Siitä on kehittynyt uusi kau-punki- ja ruokakulttuurin kes-kus. Uusi Teurastamo avattiin kaupunkilaisten käyttöön syk-syllä 2012.

Punatiiliset rakennukset muodostavat sympaattisen si-säpihan myymälöiden, ravin-toloiden ja tapahtumien kera. Tällä hetkellä Teurastamolla harjoittavat liiketoimintaa li-säksi leipomo, makkaratehdas, pastatehdas, tislaamo ja kahvi-paahtimo.

Teurastamoon kuuluu kau-punkilaisten vapaassa, ympäri-

vuotisessa käytössä oleva oma olohuone ja takapiha: piha ja grilli, pyöränkorjauspiste, säk-kiviljelyalue sekä vuokrattava sauna.

Teurastamon pihalla järjes-tetään monenlaisia ilmaista-pahtumia sekä kaupunkilais-ten itsensä ideoimia tapahtu-mia Maalaistentorista ruoka-rekkoihin ja muotinäytöksistä katusoittajiin.

Kesällä hyvän suosion on saa-nut Teurastamon Perjantai -ta-pahtumasarja, jota ovat tähdit-täneet monet liveartistit. Musi-sointia on voinut seurata ravin-toloiden terasseilta, nurmialu-eelta ja grillin ympäriltä.

Joulumarkkinat järjestetään toista kertaa 17.–18.12.2016 Kellohallilla ja piha-alueella. Markkinoilla voi tehdä lahjaos-toksia, nauttia makuelämyksis-tä tai seurata jouluista ohjelmaa. Vuonna 2015 Teurastamon jou-lumarkkinoilla vieraili lähes 10 000 kävijää. Myyjiä oli noin 50.

Kaikissa Teurastamon toi-minnoissa otetaan huomioon ympäristö ja kestävä kehitys. Tämä näkyy muun muassa jä-tehuollossa, energian käytössä ja alueen liikennejärjestelyissä.

Teurastamo, Työpajankatu 2, Helsinkiwww.teurastamo.com

Kaupunki- ja ruokakulttuuriarvossaan Teurastamolla

Kinkkusoturit Radio Suomen Olli Ihamäki (oikealla) ja Veijo Votkin.

Huolella valmistettujen joulu-kinkkujen arvioinnista vastasi kulinaristien raati.

11Chef’s News2016 - 2017

duetto on raakamakkara, jonka valmistuksen italialai-set opettivat meille kädes-tä pitäen. Samoin sen kyp-

sentämisen. Italialaiset kyp-sentävät Dueton täysin eri lailla kuin me olemme tot-tuneet kypsentämään omat

raakamakkaramme. Kylmäl-le liedelle asetetaan paistin-pannu. Pannulle laitetaan voita, ruokaöljyä ja Duetto-makkarat. Sen jälkeen hel-lan levy päälle. Makkaroi-ta käännellään sopivin vä-liajoin. Ne kypsyvät reilus-sa 20 minuutissa. Kun Due-tot ovat kypsät, levy kään-netään pois päältä ja pan-nulle lorautetaan valkovii-niä. Kansi kiinni ja annetaan höyrystyä kannen alla noin 5 minuuttia. Silloin mak-kara on riittävästi maustu-nut ja valmis nautittavaksi. Näin helppoa on eniten tai-toa vaativan raakamakkaran valmistaminen.

Duetto

Classic Pizza Restaurant ja Hangon Makaronitehdas voittivat Kasvu Open 2016 Start again -sarjansuoMen suuRin yritysten kansainvälistymis- ja sparrausohjelma Kasvu Open, järjestettiin tänä vuonna viidettä kertaa. Voittaja valittiin yli 700 yrityksen joukosta.

Kasvu Openin jo toimivien yritysten sarjan eli Start again -sarjan voitti samaan yritysryppää-

seen kuuluvat Classic Pizza Restaurant ja Han-gon Makaronitehdas, jotka tuomariston mieles-tä omaavat parhaan kansainvälistymis- ja kas-vupotentiaalin.

Wotkin’sin väki onnittelee ja kiittää 24-vuoti-sesta yhteistyöstä.

Chef Wotkin’s tukeenuoria kykyjä saVonLinnan Rientoa edustavat sisarukset Annika ja Aliisa Luukkainen ovat menes-tyneet hyvin yleisurheilurinta-malla. Chef Wotkin’s tukee hei-dän urheiluharrastusta.

Annika (s. 1996) luo keihään-heittäjän uraa. Hänen kahden vuoden tavoitteena on heittää 50 metriä, nousta kansallisen kärjen tuntumaan ja ponnistaa siitä edelleen suurempiin saa-vutuksiin.

Annika on harrastanut urhei-lua jo ennen kouluikää. Yleisur-heilun määrätietoisen harjoit-telun hän aloitti 13-vuotiaana. Korkeushyppy ja ottelupoh-jainen harjoittelu ovat saaneet väistyä keihään tieltä.

Annika on ollut ikäluokis-saan parhaimmillaan 4. ja 6. si-joilla korkeushypyssä SM-kil-pailuissa.

5-ottelussa hänen paras sijoi-tuksensa on 5. vuoden 2015 hal-li-SM-kilpailuissa N19-sarjassa.

Vuonna 2014 Annika tuli 7-ot-telun SM-kilpailuissa N19-ikä-luokassa sijalle 8.

Aliisa (s. 2000) menestyi se-kä kolmiloikassa että 100 met-rin aidoissa. Hän aloitti yleisur-heilun 8-vuotiaana. Aliisa har-rasti nuorena liikuntaa moni-puolisesti. Muun muassa tans-si ja alppihiihto kuuluivat har-rastuksiin. Keskittyminen yleis-urheiluun on kuitenkin osoit-tautunut järkeväksi ratkaisuksi.

Aliisa on parin edellisen ke-sän aikana ollut SM-kolmiloi-kassa ikäluokissaan 3. ja 4. si-joilla. 80 metrin aidoissa hän sijoittui kahtena vuonna pe-räkkäin 11. sijalle. Kolmiloi-kan SM-parikisoissa hän ot-ti kahdesti ikäluokkansa SM-kultaa. Viestin 4 x 80 m aidois-sa he olivat ikäluokassaan 1. ja 6. sijoilla. Aliisa pyrkii siskon-sa tavoin kehittymään ja kilpai-lemaan kansainvälisellä tasolla.

Suuri syli on Fiifi Aidoon valtti koripallokentillä

MaajouKKueen vakioka-lustoon kuuluva ja ammattilais-uraan tähtäävä nuori koripal-loilija Fiifi (Harold) Aidoo siir-tyi kesällä 2016 yliopistoliigaan (NCAA) Yhdysvaltoihin. Aidoo pelaa Arizonan Phoenixissa si-jaitsevassa Grand Canyon Uni-versityssa Dan Majerlen valmen-nuksessa.

– En ole ikinä ollut näin kes-kittynyt. Haluan tehdä tästä it-selleni unelma-ammatin. Vii-den vuoden kuluttua pelaan ammatikseni koripalloa.

– Näin tulee tapahtumaan, uskoo isä Frank Aidoo.

fiifi aidoo on syntynyt Ghanas-sa 1996. Kun Fiifi oli viisivuo-

tias, hän muutti isänsä kans-sa Suomeen. Isä sai työpaikan Wotkin’silta. Työsuhde on kes-tänyt lähes 20 vuotta jatkuen edelleen.

Fiifi on koripallossa parhaim-millaan heittävänä takamiehe-nä ja pelintekijänä. Julkisuudes-sa on kehuttu Fiifin lähtönope-utta ja voimaa. Erityispiirtee-

nä on pitkäkätisyys. Kun nor-maalisti ihmisen syliväli on sa-maa luokkaa kuin hänen pi-tuutensa, on 187-senttisen Fii-fin syliväli 208,5 senttimetriä. Se tuo arvokasta ulottuvuutta pelikentille.

fiifi kiinnostui koripallosta seit-semänvuotiaana Vesalan ala-

asteella. Hän pelasi koulupäi-vän jälkeen koripallokerhossa. Isä kävi usein katsomassa Fii-fin pelejä.

– Ensimmäinen joukkuee-ni oli Visa-Basket. Siitä jatkoin Sykki Junioreihin ja Pussihuk-kiin. Mäkelänrinteen urhei-lulukiossa pelasin koulun eri-koisjoukkueen HBA–Märskyn riveissä miesten ykkösdivaris-sa vuosina 2012-16. Voitimme mestaruuden 2015.

Fiifin kyvyistä kiinnostuttiin varhain. Hän pääsi junioreiden maajoukkueeseen 16-vuotiaa-na. Lukioaikana Fiifi vakiinnutti paikkansa 20-vuotiaiden maa-joukkueessa. Vuonna 2016 Fii-fi on ollut vakiokalustoa Suo-men miesten maajoukkueessa.

Vahvuuksiinsa fiifi laskee hy-vän pelisilmän ja puolustuksen. Heikkouksista kysyttäessä Fii-fi miettii hetken, ja sanoo ym-päripyöreästi: onhan niitä. Isä-Frankilla on vastaus valmiina:

– Pojan päätöksenteko on huono. Liikaa miettii ja odot-taa, kun pitäisi olla jo menossa.

Vuosien varrella Fiifin val-mennuksesta ovat vastanneet monet konkarit. Tärkeimpiin lukeutuvat Hanno Möttölä ja Henrik Dettmann.

– Hyvällä valmentajalla on pelitaustaa – silloin hänellä on oikea näkökulma asioihin.

fiifin elämästä puolet on ol-lut koulua ja toinen puoli ko-ripalloa jo vuosien ajan. Jos ai-kaa jää, hän on tavannut kave-reitaan. Osa hyvistä kavereis-ta on tullut nimenomaan kori-pallopiireistä.

– Elämäni olisi aika tyhjää il-man koripalloa. Tässä tutustuu uusiin ihmisiin ja kulttuureihin. On hienoa matkustaa eri mai-hin ja nähdä paikallisia tapoja.

frank aidoo on työskennellyt Chef Wotkin’silla siivutusko-neella sekä pakkaajana. Fiifi on ollut kahtena vuonna kesätöis-sä Wotkin’silla. Hän on ollut samoissa tehtävissä kuin isän-säkin.

– Piti totutella aikaisiin he-rätyksiin, sillä työpäivät alkoi-vat joko kello 5 tai 6. Työsken-tely sujui hyvin niin isän kuin muiden työkavereiden kanssa. Wotkin’sin tuotteet maistuvat sekä isälle että pojalle.

– Tuotteet ovat laatukamaa, Aamiaispekoni on ehdoton yk-könen. Minulla on sitä aina lei-vän päällä, Fiifi tuumaa.

Koripallotähti Fiifi Aidoo on työskennellyt Wotkin’silla kahtena kesänä. Hänen isänsä Frank on kuulunut talon vakiokalustoon jo lähes parin vuosikymmenen ajan.

Asmo Votkin, Annika ja Aliisa Luukkainen, Aki, Irja ja Veijo Votkin tapasivat kesäjuhlissa 2016.

12 Chef’s News 2016 - 2017

KauPPaKesKus Itäkeskuk-sessa aloitti yli 20 vuotta sitten toimintansa pieni ruokapaik-ka. Toimitusjohtaja Delower Hossain tuskin tuolloin arva-si, kuinka suosituksi ravinto-la vuosien varrella tulee. En-simmäisen päivän 29 markan myynti on vaihtunut miljoo-nien eurojen liikevaihdoksi, ja yksittäinen ravintola on laajen-tunut ketjuksi.

Hossainilla on pitkä koke-mus ravintola-alalta. Kun hä-nen esimiehensä halusi vuon-na 1992 luopua pienestä ruo-kakioskista Itäkeskuksessa, Hossain osti paikan italialai-sen kaverinsa kanssa. He pe-rustivat pizzerian, ja paikka sai nimekseen Ristorante Mo-mento.

– Myimme täytettyjä paton-keja ja pizzoja. Vaikka oli lama-aika, asiakkaat löysivät meidät parissa kuukaudessa. Reilus-sa puolessa vuodessa pääsim-me omillemme. Yhtiökump-panini halusi luopua omasta osuudestaan, joten ostin fir-man itselleni.

Kauppakeskus Itäkeskus on muuttunut vuosien aikana moneen otteeseen, niin myös Momenton sijainti ja ulkoasu. Alkuaikoina Momento toimi Stockmannin edustalla vesi-putouksen vieressä. Kun Piaz-za avautui, Momenton toimin-ta siirtyi sinne. Nykyinen toi-mipaikka Tallinnanaukion vie-ressä vapautui vuonna 2013.

– Meillä on 114 paikkaa sa-lissa ja 80 terassilla, joka on auki ympäri vuoden. Koko-päiväisiä työntekijöitä on 16. Tyylimme on pohjoismainen, moderni ja selkeä. Ravintolasa-li on valoisa ja viihtyisä. Vuok-ranantaja kannustaa ja pitää huolta ympäristöstä.

Perheravintola momentolaajenee eri puolille Suomea

Momento on perheravintola, jossa ruoka on pääosassa. Keit-tiössä yhdistyvät italialaiset ja ranskalaiset vaikutteet. Tarjolla on pihviä, leikkeitä, pizzaa, pas-taa, salaatteja ja burgereita. Osa listan ruoista vaihtuu sesonki-en ja trendien mukaan eli kam-panjointi on jatkuvaa. Eri vaih-toehtoja on listalla noin sata.

– Asiakkaat määräävät, mi-hin suuntaan toiminta menee. Teemme sitä, mitä he halua-vat syödä.

Hossain on tehnyt yhteis-työtä Wotkin’sin kanssa vuo-desta 1994.

-Vuonna 1996 Hossain tuli vierailulle tehtaallemme. Olim-me tehneet kauppaa eri liha-tuotteista ja nyt hän halusi os-taa meiltä myös kebab-vartaat. Se oli alkusysäys meidän kebab-vartaiden valmistukselle. Siitä kehittyi meille merkittävä tuo-te, kertoo Veijo Votkin.

Hossain arvostaa Wotkin’sin tuotteiden laadukkuutta, mutta ennen kaikkea palvelua.

– Wotkin’s palvelee meitä 24 tunnin varoitusajalla. Saam-me lähetyksiä kolmesti viikos-sa. Tilaamme pihvit, jauhelihat ja leikkeleet Wotkin’silta. Tuo-reudesta ja laadusta emme tin-gi, sama pätee kaikkiin raaka-aineisiimme.

Momentolla menee hyvin – ketjulla on nykyisin ravintolat Lahdessa, Hyvinkäällä ja Poris-sa kauppakeskusten yhteydes-sä. Syksyllä 2017 avautuu ra-vintola Jyväskylään ja seuraa-vana vuonna Helsingin Kala-satamaan. Momento-ravinto-loiden yhteinen liikevaihto on noin neljä miljoonaa euroa.

– Tarkoituksena on saada Momento-ketjuun noin 25 ra-vintolaa. Unelma saattaa olla

totta jo viidessä vuodessa. Yrittäjänä olemisessa on

haasteensa. Hossain ei silti vaihtaisi ammattiaan toiseen. Työmäärä ja -tehtävät vaihte-levat päivästä toiseen. Joskus hän tekee töitä kellon ympäri, toisinaan voi ottaa rennommin. Kalenteri täyttyy eri toimipis-teiden vetämisestä, tapaamisis-ta ja paperitöistä.

– Parhaimpia hetkiä ovat ne, kun voin tarjota vakituista työ-tä nuorille ihmisille. Laajene-misen myötä joukkomme on kasvanut merkittävästi. Tällä hetkellä eri toimipisteissäm-me on noin 60 ammattilaista. Meillä ei ole nokkimisjärjes-tystä, vaan kaikki ovat tasa-ar-voisia keskenään. Kun henki-löstö voi hyvin, tunnelma vä-littyy myös asiakkaille.

Kodin ulkopuolella syömisen merkitys on kasvanut. Kun 20 vuotta sitten Suomessa oli muutama hampurilaisravin-tola, niitä on nyt puolentuhat-ta. Samalla tavalla ovat laajen-tuneet myös muut ravintola-tyypit.

– Syöminen ulkona on usein samanhintaista kuin kotiruo-an tekeminen. Ja silloin sääs-tyy valmistamisen vaivalta. Va-paa-aikaa jää enemmän. Meillä käy niin teiniryhmiä kuin elä-keläispariskuntia. Ravintolassa on mukava viettää aikaa, Hos-sain korostaa.

Kilpailu eri ravintoloiden kesken on kovaa. Momento pärjää hyvin omalla konseptilla.

– Tarjoamme à la carte -ta-soista trendikästä ruokaa. Mo-nipuolinen lista on vahvuu-temme. Rehellisyydellä pärjää – kun asiakas saa hyvän annok-sen eteensä edullisesti, se takaa asiakassuhteen jatkuvuuden.

Ravintola Momenton listalla ovat pysyvästi suomalaisten kestosuosikit, kuten Kristina Ateninan esittelemä pippurileike. Ravintola huomioi myös trendit ja kausituotteet. Asiakas voi valita kaikkiaan noin sadasta eri vaihtoehdosta.

Cm-Ruoholahdessa erikoisuudet ovat arkipäivääheLsinGin RuohoLahden Citymarket koki täyden uudis-tuksen Tero Huhtalan siirryt-tyä kauppiaaksi. Huhtala tiimei-neen on löytänyt asiakkaiden ar-vostaman toimintatavan. City-marketien perusvalikoiman li-säksi kaupan myyntinimikkei-siin kuuluu suuri määrä erikois-tuotteita. Tuotenimikkeitä on nyt noin 28 000.

– Laaja valikoima ja laaduk-kaat tuotteet ovat kilpailuvalt-tejamme. Asiakkaiden toivei-den täyttäminen on ehtona ruo-kakaupan menestykselle. Sinä ja hyvä ruoka on sloganimme. Se kertoo kaiken, Huhtala täh-dentää.

huhtalan kiinnostus kaupan alal-le pohjautuu suvun historiaan. Huhtalan isoäiti piti kauppaa Järvenpäässä ja isä työskenteli Keskolla. Huhtala tahtoi samoi-hin tehtäviin. Hänen ensimmäi-nen kesätyöpaikkansa oli Teh-taankadulla Lehmuskosken Va-linnassa. Jatkopestit ovat kaikki olleet kaupan alalla.

Citymarket Ruoholahden kauppias Tero Huhtala ti-laa Wotkin’silta runsaasti erilaisia palvelutiskituot-teita, makkaroita ja leik-

keleitä. Veijo Votkin ja Huhtala ovat tehneet yh-

teistyötä yli 20 vuotta.

PReMiuM-LuoKan hoda-Reiden valmistaminen ja myy-minen polkupyöräkärryistä on osoittautunut mainioksi yritys-toiminnaksi. Hodarifillarin toi-mitusjohtaja Matias Maila sai idean parin kaverin kanssa Ra-vintolapäivän kynnyksellä lop-pukesästä 2014.

– Meillä oli muutama riksa-fillarin runko, joiden päällä oli jättimäiset mainostaulut. Ruu-vasimme taulut irti ja rakensim-me tilalle ruokakojun. Valitsim-me ruoaksi hodarit – kaikkihan tykkäävät hodareista! Halusim-me tehdä niistä tavanomaisis-ta poikkeavia eli tarjota hyvää laatua ja makuja, kertoo Maila.

Ravintolapäivässä ihmiset tykkäsivät hodareista ja filla-

rikonseptista. Parhaimmillaan jonossa oli 27 ihmistä – se oli varmaan silloisen Ravintolapäi-vän pisin. Asiakkaiden kehujen ja kannustuksen jälkeen Maila tajusi: tässä on nyt jotain, mi-tä täytyy viedä eteenpäin. Tuot-teelle ja konseptille on kysyntää.

– Ravintolapäivän jälkeen aloin jalostaa Hodarifillarista cate-ring-palvelua, jonka palvelui-ta myytäisiin yrityksille ja yk-sityisille erilaisiin tilaisuuksiin. Olen toiminut aiemmin yrittä-jänä yritysmyynnin parissa, jo-ten oli luonnollista alkaa myydä palvelua yrityksille. Ensimmäi-sen vakituisen työntekijän Niko Kakon palkkasin mukaan tam-mikuussa 2015. Sen jälkeen alkoi

Hodarifillari on tuttu näky kaduilla ja tapahtumissa

todellinen myyntityö ja Hodari-fillari-konseptin jalostaminen.

Ensimmäisen catering-kei-kan Hodarifillari teki Asianajo-toimisto Castren & Snellmanil-le helmikuussa 2015. Sen jäl-keen tilausten määrä on kasva-nut huimasti.

– Kun hoidamme yhden tilai-suuden, sen kautta tulee kaksi lisää. Teemme ruokatarjoilujen järjestämisestä asiakkaille help-poa ja yksinkertaista tarjoamal-la koko paketin. Premium-hoda-rit ovat hyvä vaihtoehto, sillä ne maistuvat kaikille ja Hodarifil-lari on hauska ohjelmanumero, joka rikkoo jään kaikkialla. Tä-hän mennessä olemme tehneet yli 40 000 hodaria sadoissa tilai-suuksissa. Yrityksemme työllis-tää viisi henkeä ja kasvu on ko-va, kertoo Maila.

hodarifillarilla ei ole kiinteää toi-mipaikkaa. Myyntikärryt ovat tuttu näky erilaisilla messuil-la, festareilla, konserteissa ja il-maistapahtumissa. Myyntiä ta-pahtuu niin kaduilla kuin sisä-tiloissa ympäri vuoden.

– Pyrimme olemaan läsnä mahdollisimman monissa eri ta-pahtumissa. Skaala yltää puisto-tansseista Helsinki Design Wee-kiin, Kakko kuvaa.

Hodarifillarien rungot Maila on tilannut Aasiasta. Kojut on rakennettu tarkoitukseen sopi-viksi. Hodarifillarit ovat käytän-nössä liikkuvia keittiöitä.

– Höyrytämme sämpylät ja

Hodarifillarin voi nähdä lukui-sissa eri tapahtumissa pääkau-punkiseudulla ja enenevässä määrin myös muualla Suomes-sa. Miko Mattila myi premium-hodareita elokussa 2014 Ravin-tolapäivänä Vanhassa kirkko-puistossa.

Momento Lahti, Kauppakeskus Karisma, puh. 044-770 0076

Momento Hyvinkää, Kauppakeskus Willa, puh. 050-347 8322

Momento Pori, Kauppakeskus Puuvilla, puh. 044-978 4167

Momento Itis Kauppakeskus Itis, Itäkatu 1, Tallinnanaukio, 00930 Helsinkipuh. 09-3433301ma-pe 10.30-21, la 10.30-20, su 12-20info@ristorantemomento.fi, www.ristorantemomento.fi

13Chef’s News2016 - 2017

entisaiKaan RaVut oli-vat köyhälistön ruokaa. Viime vuosisadalla punaiset saksinie-kat nousivat myös suomalaisen ruokapöydän herkuksi. Nykyi-sin rapuja nautitaan juhla-ateri-oilla niin ravintoloissa kuin pit-kän kaavan mukaan vietetyissä kotoisissa rapujuhlissa.

– Herkuttelu rapujen paris-sa on sosiaalinen ja hauska ta-pahtuma, sanoo rapuyrittäjä Ari Hartikainen.

– Rapu on rituaaliruoka omi-ne pöytätapoineen ja juoma-lauluineen.

ari hartikainen ja Veijo Votkin ovat tunteneet toisensa lähes 40 vuoden ajan ravimaailmasta. Hartikainen on saavuttanut ra-vipiireissä mainetta huippuval-mentajana. Ensimmäiset hevos-kaupat Votkin ja Hartikainen te-kivät noin 30 vuotta sitten. Kun Hartikainen kertoi vuonna 2010 aloittavansa rapujen myynnin, Chef Wotkin’s oli ensimmäisiä asiakkaita.

– Asiakaskunta on kasvanut tasaisesti. Toimitamme rapuja vähittäiskaupoille ja HoReCa-sektorille. Wotkin’sin tehtaan-myymälä ja palvelupiste Pris-ma Itäkeskuksessa ovat rapu-jemme tärkeimmät myyntipis-teet kuluttaja-asiakkaille.

Perustiedot rapubisneksestä Hartikainen sai opiskeltuaan vuoden Kala- ja ympäristöins-tituutissa Paraisilla.

– Käytännön työ opettaa eni-ten, välillä kantapään kautta. Tärkeintä on, että hankinta-kanavat ovat kunnossa ja ra-vut voivat hyvin niille raken-netuissa tiloissa. Ostamme ra-vut vakiotoimittajilta Suomesta ja myymme niitä asiakkaillem-me sekä elävänä että valmiiksi keitettynä.

Ravuilla herkutellaan loppukesän juhlissa

Ravut varastoidaan nykyai-kaisissa, sitä tarkoitusta varten suunnitelluissa tiloissa. Sumpu-tusvarastot ovat Vihdissä. Ra-vut ovat varastoituna sumpuis-sa noin kolmessa asteessa. Vet-tä suihkutetaan jatkuvasti su-muna rapujen päälle. Sellaisis-sa olosuhteissa ne voivat hyvin.

Hartikainen omistaa yritys-kumppaninsa kanssa kalanja-lostuslaitoksen Liperissä Poh-jois-Karjalassa. Kun rapukau-si on ohi, Hartikaisen ja kump-panien työt jatkuvat muikun, siian, kirjolohen ja mateen mä-din parissa. Mäti on kulinaris-tien herkkua ympäri vuoden. Sesongit ovat kuitenkin joulu ja uusivuosi.

jokirapu oli aikanaan ravustuk-sen päätuote. Täplärapu on val-lannut vähitellen markkinat; jo-kiravun osuus on enää noin 10 prosenttia. Muutos on seura-usta jokirapukannan vähenty-misestä. Jokiravut on haetta-va yhä kauempaa pääkaupun-kiseudulta.

– Rapurutto on verottanut ra-justi jokirapukantaa. Sen leviä-misen estäminen vaatii huolel-lisuutta ravustajilta. Yhtenä kei-nona on otettu käyttöön paljon ravustavien rekisteröintipak-ko. Muutoksia tarvitaan, vaik-ka pidempään alalla olleet am-mattilaiset pitävät kontrollia ah-distavana.

Kannan muutos on vaikutta-nut myös hintaan: yhden joki-

ravun hinnalla saa yleensä kak-si täplärapua.

– Alaraja on 10 senttimet-riä. Toisena ääripäänä on +13 senttimetriä -luokka. Toki vä-lillä saamme tosi isojakin rapu-ja – viime vuonna suurin oli yli 17,5 senttimetriä.

Ravustuskausi alkaa aina 21. heinäkuuta klo 12 ja kestää syyskuun loppuun. Sesongin aikana rapuyrittäjät tekevät pit-kää päivää. Hartikaisen yrityk-sessä on kolme vakituista työn-tekijää.

– Rapusaaliin määrää on vai-kea ennustaa. Siksi ala on mie-lenkiintoinen – aina oppii jotain uutta. Rapukaupalla on tulevai-suutta, Hartikainen luonnehtii.

Ari Hartikainen Oy (Juhlarapu)Ratilantie 48, 03100 Nummelainfo@hartikanenari.fiwww.hartikainenari.fi

K-Citymarket RuoholahtiItämerenkatu 21, 00180 Helsinkipuh. 010 538 2800Avoinna ma-su 9–21www.k-citymarket.fi/Kaupat/Helsinki-Ruoholahti/

Cm-Ruoholahdessa erikoisuudet ovat arkipäivää

– Kauppiaana aloitin Hyvin-käällä Ruokapirkassa vuonna 1990. Siitä eteenpäin ura on jat-kunut kaikkiaan yhdeksässä pai-kassa, viimeiset viisi vuotta City-market Ruoholahdessa.

CM-Ruoholahden elintarvike-puolella on 40 työntekijää ja kaupan kokonaisala on 3160 neliötä. Ruokakaupan liikevaih-to on noin 26 miljoonaa euroa. Kokonaisuuteen kuuluu lisäk-si runsaan 50 työntekijän käyt-tötavarapuoli, josta vastaa Kes-ko. Käyttötavaran liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa.

– Kiristyvässä kilpailutilan-teessakin olemme pystyneet kas-vattamaan myyntiämme. Hen-kilöstömme on innostunutta ja ammattitaitoista. Onnistumi-nen vaatii sitoutumista.

– Itselläni on vahva näkemys siitä, millainen kaupan tulee olla. Osastonhoitajat yhdessä työntekijöiden kanssa kehittä-vät aktiivisesti eri toimintoja. Trendit ja mieltymykset muut-tuvat. Haluamme olla keulil-la uudistusten virrassa. City-market Ruoholahti on kehitty-

nyt asiakaskuntansa näköiseksi.

Kilpailu on kovaa, etenkin hin-noissa.

– Citymarket-ketju huolehtii perusvalikoiman vetovoimai-suudesta, me taas teemme kau-passa töitä kauppakohtaisen va-likoiman eteen. Asiakaspalvelu on todella tärkeä osa kokonai-suutta. Sen eteen CM-Ruoho-lahdessa tehdään jatkuvasti ke-hitystyötä.

Huhtala on tuntenut Chef Wotkin’sin tuotteet yli 20 vuo-den ajalta. Huhtala kiittää Wotkin’sia monipuolisista tuo-tevalikoimista.

– Yhteistyömme on tiivisty-nyt. Wotkin’s tarjoaa laaduk-kaiden makkaroiden ja leikke-leiden lisäksi myös kylmäsavu-tuotteita, riistaa ja muita erikoi-suuksia. Niitä myymme myös palvelutiskiltämme.

– Wotkin’silla on paljon tie-toa alasta. Hinta-laatu -suh-de on kohdallaan. Siksi olem-me lisänneet Wotkin’sin tuot-teita myymälässämme, kertoo osastonhoitaja Jyri Mertama CM-Ruoholahdesta.

Konsulenttien käynneillä on suuri merkitys myynnin kannal-ta. Maistatus tekee tuotteet tu-tuksi ja varmistaa menekin tu-levaisuudessa.

– Wotkin’s kuuluu paikalli-siin toimijoihin, Mertama to-teaa.

helsinki on mielenkiintoinen ympäristö ruokakaupan kannal-ta. Asiakkaina on hyvinkin eri-laisia ihmisiä eri kulttuureista. Joku panostaa runsaasti aikaa ruoanlaittoon, toinen haluaa päästä helpommalla ja kolmas vaatii valmiita ruokavaihtoeh-toja. Vegaanituotteiden ja lähi-ruoan menekki kasvaa. Tuottei-den ympäristövaikutukset kiin-nostavat yhä enemmän.

Huhtala korostaa, ettei ku-kaan kauppias pysty arvaamaan tulevia trendejä. Joskus niitä ohjaavat television ruokaohjel-mat, toisinaan maailman tapah-tumat. Kauppa menestyy, jos osaa nopeasti mukautua uusiin suuntauksiin.

Huhtalan kauppa on yk-si Helsingin suurimmista olo-huoneista.

– Tykkään ostaa, myydä ja neuvotella. Päivittäiset palaverit tavarantoimittajien, asiakkaiden ja yhteistykumppaneiden kans-sa kuuluvat kauppiaan arkipäi-vään. Tiukkojen neuvottelujen tasapainottajana onkin muka-va laittaa tuotteita esille, Huh-tala tuumaa.

Hodarifillari (Meals on Wheels Oy)Vattuniemenkatu 13, 00200 Helsinkipuh. 045 674 5667matias@hodarifillari.fiwww.hodarifillari.fi

keitämme nakit. Kastikkeet ja kylmätavarat ovat jääkaapissa. Niillä laitteilla pääsee jo pitkäl-le, jatkaa Kakko.

Hodarifillari muovautuu val-miiksi myyntikojuksi alle puo-lessa tunnissa. Sitten alkaa sä-pinä. Hodarifillarin mainoksis-ta näkyy menu kuvineen. Koko ketjussa on tapahtumasta riip-puen 1–5 henkilöä eli jokainen vastaa omasta työvaiheestaan. Kun palvelu on nopeaa, jonot pysyvät lyhyinä.

hodarifillarien vakiomenu koos-tuu neljästä vaihtoehdosta: Hel-sinki, New York, Tihuana ja Bos-ton. New York on suosituin. Ve-ge- ja gluteeniton vaihtoehto onnistuvat tarvittaessa. Hodari-fillari myy myös asiakkaille rää-tälöityjä erikoishodareita.

Hodarifillareiden Premium- hodarit - maistuis varmaan sullekin.

– Käytämme kaikissa hoda-reissa Wotkin’sin nakkeja. Se on meille ykkösvalinta, lihaisa ja maukas. Yhteistyö Wotkin’sin kanssa on ollut mutkatonta. Wotkin’s toimittaa meille tuot-teita säännöllisesti. Joskus nou-toja tai toimituksia on useam-pia viikossa. Saatamme parhai-na päivinä myydä jopa tuhat ho-daria, Kakko mainitsee.

Premium-hodarien sämpy-lät tulevat suoraan leipomos-ta. Täytteet ovat tuoreita ja laa-dukkaita, on sitten kyse guaca-molesta, tuoresalsasta tai ma-joneesista.

– Kun joku tulee viisi mi-nuuttia ostohetken jälkeen sa-nomaan, ettei ole herkullisem-paa saanut, se lämmittää miel-tä. Silloin olemme tehneet jo-tain oikein.

Menestyvä toiminta ei voi jun-nata paikallaan. Näin on myös Hodarifillarin suhteen.

– Ydinalueemme on tällä het-kellä Uusimaa, vaikka teemme keikkoja muuallekin Suomeen. Tavoitteemme on laajentaa toi-mintaa. Tutkimme myös kiin-teiden toimipaikkojen avaamis-ta. Laajenemiset on tarkoitus to-teuttaa nopealla vauhdilla, Mai-la kuvaa.

Vauhti on kova; ensimmäise-nä toimintavuotenaan Hodari-fillari teki yli 100 000 euron lii-kevaihdon. Se on tarkoitus kas-vattaa vuoteen 2018 mennessä yli miljoonaan euroon.

– Menneet kaksi vuotta ovat olleet hienoa ja opettavaista ai-kaa. Nyt syksyllä saimme sopi-vammat tilat Lauttasaaresta. Se mahdollistaa kasvumme tule-vaisuudessa. Tästä on hyvä jat-kaa eteenpäin, Maila kertoo.

Ari Hartikainen seuranaan Johan ja Linus Lindblom rapuillallisella.

Ravivalmentajana menestynyt Ari Hartikainen työskentelee rapujen ja kalojen parissa.

14 Chef’s News 2016 - 2017

Monien lintujen kosinta-menoissa näkyy selvästi lahjontaa, kun urokset tuovat naaraille luon-non herkkuja kuten

matoja, hyönteisiä ja kaloja. Ne yrittä-vät tällä korruptiolla päästä naaraiden suosioon.

Naaraat hyväksyvät parhaan herkkujen tuojan ja ottavat sen poikastensa isäksi. Ih-miset ovat oppineet linnuilta tämän tavan ja hyvä ruoka on tärkeässä osassa myös ih-misten kosiomenoissa.

Ihminen on kehittänyt lahjonnan huip-puunsa. Tärkeä osa siinä on ruoalla. Har-va pitää lounaan tarjoamista korruptio-na, lähinnä vain ne, jotka ovat niin tylsiä, ettei kukaan kestä heitä ruokavierainaan.

Hyvä ateria on tyylikäs tapa lahjoa ih-mistä. Myönnän olevani tällä tavalla hel-posti lahjottavissa. Lounas on mainio ta-pa jakaa ja hankkia hyödyllistä tietoa. Se-minaarit ovat rahan tuhlausta verrattuna hyvään ateriaan. Kahden tunnin lounaal-la ehtii käsitellä pitkän asialistan ja sen jäl-keen tehdä vielä töitä.

Kutsuisin ruoalla lahjontaa pikemmin-kin vieraanvaraisuudeksi. Kun nuorena koulupoikana menin hiihtolomalla sata-kuntalaiseen maataloon, alkoi keittiöstä kuulua veden lorina, kahvikuppien kilinä ja klapeja lisättiin hellaan. Vaikka sanoi-kin paikallisen kruusailutavan mukaan, että ”en mää juo kahvetta”, keittiön äänet jatkuivat. Kun pöytään kannettiin pitko-ja, pipareita ja muita leivonnaisherkkuja, kuului sanoa, ”en kasta kumminka”.

Kun kolme metriä pitkä pirtin pöytä oli täynnä syötävää, eikä voinut vastustaa kiu-sausta, piti sanoa: ”Jos mä pikkusen mais-tan, kun oot juur leiponu”.

Hieman paremman tason elämästä on pääsyt osalliseksi toimittajana herrojen pöydissä. Erityisesti ovat jääneet mieleen Nokian rapuillat, kun syötiin hummerin kokoisia jokirapuja, jotka huuhdottiin alas parhaimmilla valkoviineillä ja snapseillla. Lopuksi oli uima-altaassa kauko-ohjattu-jen sotalaivojen taistelu. Nokian varatoimi-tusjohtaja Harry Mildh esitti illan mittaan aforisminsa korruptiosta; ”Ei ole niin vä-häpätöistä virkamiestä tai toimittajaa, ett-

eikö korruptio kannattaisi.”Tuohon aikaan Nokia vielä menestyi. Maailmanhistoriasta tunnemme mo-

nia tapauksia, joissa ruokapöydän anti-milla on saavutettu poliittisia etuja. Kun Ranska oli nitistetty Napoleonin sotien jälkeen ja Wienissä pidettiin rauhankon-ferenssi, jossa mitätöitiin Ranskan voitot niin että jäljelle jäivät ainoastaan oikean-puoleinen liikenne ja katujen numerointi. Lyötynä Ranskalla ei ollut mahdollisuuk-sia selvitä rauhanneuvotteluissa, mutta Ranskan ulkoministeri oli ottanut huip-pukokkeja mukaan kestitsemään konfe-renssivieraita niin, että nämä kääntyivät Ranskan puolelle.

Ranska hävisi sodan aseilla, mutta voit-ti kokkisodan Wienissä.

Suomen työmarkkinapolitiikka on aina ollut ruoka- ja juomavetoista. Neuvotte-lupöytien läheisyydessä on ollut ylellinen ruokapöytä, josta on ahmittu herkkuja sopimusta odotellessa. Kuinkahan paljon enemmän olisi ollut lakkoja ja muita työ-riitoja, jos työnantaja ei olisi syöttänyt ja juottanut ammattiliittojen johtajia.

Nykyisin on murheellista katsoa ravin-tolasalia kello 13.15, kun se on lähes autio. Toista se oli 40 vuotta sitten. Ensin otettiin kaksi rykiiniä eli gintonicia. Sitten syötiin alkupalat, lämminruoka ja jälkiruoka sekä kahvi ja muutama calvados. Ennen töihin palaamista nautittiin vielä pari selvittävää viskiä. Eikä kukaan pitänyt sitä lahjontana.

Aarno Laitinen

Onko tarjottu lounaslahjontaa vai vieraanvaraisuutta

Walesaa tapaamassaPuolan Solidaarisuusliikkeen legen-daarinen johtaja, Nobelin rauhan-palkinnon saaja ja entinen Puolan presidentti Lech Walesa, 73, riemas-tui, kun hänelle luovutettiin puukko, leipää, voita, Chef Wotkin’sin tuotetu-liaiset sekä pullo kirkasta viinaa.

jostain syystä jouduin Maanpuolus-tuskurssi 138:n isännäksi. Isännän moninaisiin tehtäviin kuuluu muun muassa kurssimatko-jen järjestäminen.

Viimeisin reissu tehtiin Puolan upeaan satama-kaupunki Gdanskiin, jossa käytiin toisen maa-ilmansodan ensi taistelu Westerplattenin nie-mimaalla. Siellä saksalaiset hyökkäsivät pientä puolalaisvaruskuntaa vastaan. Gdansk telakoi-neen on tunnettu Solidaarisuusammattiliitos-ta, jota telakan pääluottamusmies sähköasentaja Lech Wałęsa johti 1980-luvulla. Solidaarisuus-liikehän oli keskeinen tekijä sosialismin kaatu-misessa Puolassa ja ensimmäinen itsenäinen ammattiyhdistysliike koko neuvostoblokissa.

halusimme tietenkin tavata Lech Walesan ja hän soikin meille tunnin aikaa. Walesalla riittää yhä vauhtia ja hänellä on oma toimisto uudessa ko-meassa Solidaarisuusmuseossa, joka on todella käynnin arvoinen paikka.

Kun vierailee näin tärkeän miehen luona, täytyy tuliaisetkin harkita tarkkaan. Hyvä maku ei ole haitaksi. Mitä sinä veisit Suomesta koko maailman tuntemalle, jopa Neuvostoliiton kaa-dossa avittaneelle kunnianarvoiselle henkilölle?

Kurssiemäntämme kallistui Marja Kurjen silkkiseen kravattiin ja kurssin vanhin, olter-manni, halusi ojentaa Sibeliuksen Finlandia-le-vyn viulukonserttoineen. Ajattelin isäntänä, et-tä puolalainen mies, ja erityisesti jässikkämäi-nen Walesa, muistuttaa suomalaista miestä: mo-lemmat pitävät kunnon leivästä, tuhdista, ras-vaisesta makkarasta ja kirkkaasta viinasta. Näis-tä on hyvä lähteä rakentamaan kokonaisuutta.

Kävin ostamassa Votkinin tehtaanmyymäläs-tä Sörnäisistä Varsovan valkosipulinakkeja, Sör-kän Väärää sekä Tulista sinappia. Samaan muo-vikassiin lisäsin juurella leipomani ruisreikälei-vän, paketin kirnuvoita, käsintehdyn puukon ja kaiken kruununa Koskenkorva-pullon. Walesa oli leppoisalla tuulella ja puolalaisen tapaan pu-hetta riitti. Eikä tämän päivän maailmanmenos-

sa kysymyksistä ollut pulaa. Ratkaisemattomia asioita jäi vielä kosolti käsittelemättä.

Kun tilaisuuden lopuksi oli aika hyvästellä ja kiit-tää, ojensimme tuliaiset, ensin tietenkin Finlan-dia-tuplalevyn ja kravatin. Sitten pidin Walesal-le pienen puheen, jonka myötä kaivoin Votki-nin värikkäästä muovikassista tuliaisen toisen-sa jälkeen. Ensin käsintehdyn puukon hienon tupen kera. Sen hän työnsi heti housunkauluk-seen. Sitten ojensin ruisleivän, ja kerroin, että sen päälle on tietenkin levitettävä kunnon voi-kerros, jonka päälle on tietenkin lohkaistava tukevat siivut Sörkän Väärää. Kaiken komeu-den päälle vielä paksu sinappikerros. Ja palan-painikkeeksi kunnon ryypyt kylmää Kosken-korvaa. Lisäksi iltapalaksi Varsovan Valkosi-pulinakkeja. Täytyy tunnustaa, että tuliaisteni suhteen liikuin hyvän maun rajoilla, enkä sen vuoksi uskaltanut kertoa kenellekään muovi-kassin sisällöstä. Walesa, hänen esikuntansa ja matkakaverini olivat ensin hieman hämmenty-neitä, mutta sitten Walesa räjähti riemukkaa-seen nauruun. Tuliaiskassillinen ”osui ja uppo-si”. Walesa piti pienen vastapuheen, jossa hän kertoi vapaasti suomennettuna, että parempia tuliaisia ei olisi voinut saada. Meidän välillem-me syntyi heti suomalais-puolalainen ystävyys- ja yhteisymmärrys. Jotenkin tunsimme olevam-me sielun – tai pikemminkin makkaraveljeksiä.

näin se vain on. Ei pitkäkään pätkä Itämerta pysty erottamaan ihmisiä, jotka ymmärtävät toisiaan ja oikein hyvää ruokaa.

Teksti ja kuva: Jouni Flinkkilä

Lihakauppias Laaksonen: Lahden kauppahallissa käy myös nuoria asiakkaitauudet haasteet veivät voiton, kun Jarkko Laaksonen mietti yksitoista vuotta sitten leipätyötään. Rautakaupan yri-tyspalvelun myyntipäällikkö-nä työskennellyt Laaksonen ot-ti lopputilin ja osti Lahdesta li-hakaupan.

– Äitini oli työskennellyt yli 30 vuotta A. O. Vuorisen liha-kaupassa Lahden kauppahallis-sa. Kauppias urho Terho oli jo 75-vuotias, joten hän halusi luo-pua yrityksestä. Pääsimme sopi-mukseen ja ryhdyin yrittäjäksi, Laaksonen muistelee.

A.O. Vuorinen on perinteikäs lahtelainen lihakauppa. Viral-lisesti se on perustettu vuonna 1953, mutta elinkeinoilmoitus siitä on tehty jo vuonna 1932.

Huhupuheiden mukaan kauppa myi lihaa jo yli kymmenen vuot-ta ennen elinkeinoilmoitusta.

– Historiassa on vielä paljon tutkittavaa, Laaksonen toteaa.

Vuosien aikana Laaksonen on tehnyt lihakaupan tiloihin useita remontteja ja toiminta on muu-tenkin laajentunut. Myymälän pinta-ala on nyt noin 60 neliö-tä, aputiloja on saman verran. Yrityksellä on pakastevarasto muualla. Se on tarpeen, sillä A. O. Vuorinen tekee kauppaa yk-sityishenkilöiden lisäksi lukuis-ten ravintoloiden kanssa.

– Liikevaihto on nyt noin 1,3 miljoonaa euroa eli se on tup-laantunut yrittäjävuosieni aika-na. Itseni lisäksi meillä on neljä työntekijää.

Kauppahallin asiakaskunta on Laaksosen mukaan ilahdutta-vasti nuorentunut viime vuo-sina. Tämä on todennäköises-ti seurausta ruoanlaiton yleis-tymisestä harrastuksena.

– Nuorempaa väkeä käy eten-kin viikonloppujen alla. Per-heelle halutaan tehdä silloin laa-dukkaampaa ruokaa.

A. O. Vuorisen valikoimiin kuuluvat kaikki perinteiset suo-malaisen lihakaupan tuotteet. Tarjolla on possua, nautaa ja karitsaa, mutta myös hevosta sekä riistaa, esimerkiksi hirveä.

Nimikkeitä on puolentuhatta.Wotkin’silta Laaksonen ti-

laa tuorelihaa, riistaa, makka-roita ja leikkeleitä. Yhteistyö Wotkin’sin kanssa on peruja entiseltä omistajalta. Laakso-nen on tyytyväinen kumppa-nuuteen.

– Wotkin’sin kanssa on mu-kava tehdä kauppaa. Palve-lu pelaa ja tuotteet ovat erin-omaisia. Saamme toimituksia Wotkin’silta vähintään kahdesti viikossa. Monia asiakkaita kiin-nostaa lihan alkuperä, mainitsee Laaksonen.

yrittäjyydessä on omat haas-teensa. Laaksonen on harmi-tellut etenkin Lahden kauppa-hallin ympärillä tehtyjä katu- ja parkkipaikkaremontteja. Ne ovat hankaloittaneet palvelu-jen saavutettavuutta. Asiakkaat ovat onneksi sitkeitä.

– Teen töitä yleensä kellon ympäri ja pyrin mahdollisuuk-sien mukaan pitämään viikon-loput vapaina. Paperitöitä on tosin silloinkin tehtävä. Yrittä-jä joutuu venymään. Arvostan silti yrittäjän vapautta. Välillä voi taputtaa itseään olalle, toi-sinaan on mentävä peilin eteen miettimään, mikä meni vikaan.

Menestyäkseen lihakaupan on tarjottava hyvää asiakaspal-velua, laatua ja monipuolisuut-ta. A. O. Vuorisen kilpailijoi-ta ovat lähinnä saman seudun marketit.

– Marketissa asiakas katsoo, mitä kuuluu valikoimaan. Li-hakaupasta löytyy kaikki eli tar-jonta ei rajoita sitä, mitä voi tehdä ruoaksi kotona, Laakso-nen tiivistää.

Laaksonen kokkaa itse mie-luiten pitkään haudutettua pos-sua. Jos aterialle halutaan pihve-jä, hän valitsee Wotkin’sin mar-morifileen.

– Tulevaisuuden suhteen on toki monenlaisia suunnitelmia. Tärkeintä on pitää maineestaan kiinni ja palvella asiakkaita vä-hintään yhtä hyvin kuin tähän-kin asti, Laaksonen sanoo.

A. O. Vuorinen Oy Torikatu 3, 15110 Lahtipuh. 03 782 2414Avoinna ma-pe 8-17, la 8-14.30jarkko.laaksonen@phnet.fiwww.lihavuorinen.fi

Jarkko Laaksonen vetää perinteikästä Lihakauppa A. O. Vuorista Lahdessa.

15Chef’s News2016 - 2017

Lihatiskin herkkuja ja lämpimiä lounaitaWotkin’sin tehtaanmyymälä on lounaiden, lihojen ja jalosteiden tuttu ostospaikka Helsingin Tukkutorilla. Vuonna 2000 toimintansa aloittanut tehtaanmyymälä on uudistunut moneen ottee-seen kuluttajien toiveita kuunnellen. Jotkut asioi siellä lähes päivittäin, toiset harvemmin. On heitäkin, jotka keskittävät ostokset sunnuntaille.Liha on leikkaamotuoretta, koska se tulee seinän

takaa omasta leikkaamosta. Lihajalosteet, kuten makkarat ja palvit, valmistamme myös myy-mälän seinän takana. Eineskeittiömme sijaitsee talon toisessa kerroksessa. Asiakaskysely myymälässä kertoo tyytyväisyy-destä, on kyse pikaisesta lounaan noutamisesta tai perinteisestä kauppareissusta.

asiointi Wotkin’silla kuuluu Hanna-Leena Huhtalan viikot-taiseen elämänrytmiin. Huh-tala muutti lähistölle kolmisen vuotta sitten ja on käynyt sen jälkeen tehtaanmyymälässä 2–3 kertaa viikossa.

– Ostan vain tuoretta lihaa, se on silloin parhaimmillaan. Ja valmistan sen heti ruoaksi.

Huhtala valitsi ostoskoriin-sa hirven suolalihasiivuja sekä ison kasan ribsejä.

– Molemmat näyttävät tosi hyviltä. Ribsejä on niin paljon, että ehkä kutsun vieraita syö-

mään. Ribsit ovat vakio-ostok-seni. Lisäksi ostan usein maa-laiskananpoikaa.

Huhtala haluaa kokeilla uu-sia asioita tehdessään ruokaa. Hän on saanut hyviä neuvoja Wotkin’sin tehtaanmyymälän henkilökunnalta.

– Jos minulla on tylsää sun-nuntaina, tulen Wotkin’sille. Sunnuntain aukiolot ovat pe-lastaneet monta tilannetta. Hal-vat huvit, Huhtala nauraa pik-ku-Kasperin herkutellessa mais-tiaisnakilla.

hermannissa asuva Anne Iso-mursu on käynyt Wotkin’sin teh-taanmyymälässä avaamisesta as-ti. Hän asioi Wotkin’silla hakien vaihtelua ruokiin tai nauttiak-seen jotain erityisen herkullista.

– Tulen Wotkin’sille silloin, kun on vaikea keksiä mitä te-kee. Arvostan erityisesti palve-lutiskin lihoja. Ne ovat kauniis-ti leikattuja, esimerkiksi pihvit ja kyljykset. Niitä ei ole pätkitty moottorisahalla eikä niissä ole siruja, Isomursu kuvailee.

Hevosen sisäpaisti ja porsaan juhlafilee ovat Isomursun kesto-suosikkeja, ja niitä löytyy ostos-kassista tälläkin kertaa.

– Ostin lisäksi valmiita liha-pyöryköitä. Niistä tulee maini-oita uunissa lämmitettynä. Teen

oheen hyvän kastikkeen ja muu-sin. Se on helppoa ruokaa. Nii-tä tekeminen on vaivatonta. Yli-määräisen ajan voin käyttää las-tenlasten kanssa.

Isomursu toivoo Wotkin’sin valikoimiin saksalaistyyppistä jahtimakkaraa, jossa on sina-pinsiemeniä sekä reilusti valko-sipulia, sipulia ja mausteita. Sel-lainen maistuisi niin grillattuna kuin leivänkin päällä.

anne isoMuRsu, helsinki

johnny aLfRedsson, Göteborg

jan tRyGG, espoohanna-Leena huhtaLa, helsinki

sompasaaren satamassa ai-emmin 33 vuotta työskennel-lyt Jukka Laaksonen otti tavak-seen poiketa Wotkin’silla, kun tehtaanmyymälä avasi ovensa vuonna 2000.

– Haemme täältä aina ruo-at mökkireissuille. Perinne jat-kuu. Käymme Wotkin’silla ke-säisin kerran viikossa ja talvel-la hieman harvemmin, kerto-vat Laaksonen ja Ritva Laakso.

Aviopari arvostaa Wotkin’sin tuotteiden tuoreutta.

– Kerran joku rouva kysyi tiskillä, ovatko tuotteet var-masti tuoreita. Myyjä vasta-si: kun liha tulee leikkaamos-ta seinän takaa, sen tuoreem-paa se ei voisi olla.

Laaksosen ja Laakson kas-

si täyttyi paistijauhelihasta, Sörkän Väärästä ja kotleteista. He ostavat usein myös ribsejä, kassleria ja porsaan ulkofilettä.

– Grilliin tai uuniin, vähän tilanteen mukaan.

Pariskunta pitää hyvänä Wotkin’sin laajoja aukioloai-koja. Juhlapyhinä parkkipaikka on kuitenkin ollut ruuhkainen.

– Hyvän vuoksi kannat-taa hiukan jonottaakin. Jou-lukinkun olemme ostaneet Wotkin’silta jo useana vuonna.

Laakso ja Laaksonen toivo-vat Wotkin’sin palvelupistettä Länsi-Helsinkiin.

Lihatukun terveiset Ritva Laaksolle ja Jukka Laaksosel-le: toiveenne toteutuu vuoden 2017 aikana.

Lauttasaarelainen Birgitta Eriksson käy Wotkin’silla vä-hintään kerran kuussa. Asi-ointi on vaivatonta, sillä Eriks-son on töissä Arabianrannassa ammattikoulu Prakticumissa.

– Ostan tehtaanmyymäläs-tä pääasiassa irtolihaa, lähinnä hirveä ja entrecôtea. Niitä on kassissani nytkin. Lisäksi ostin suolalihaa ja hirven lapaa. Laa-tu on erinomainen. Valitsin lou-nasruoaksi pasta carbonaran.

– Makkaroita ja leikkeleitä ostan vähemmän. Wotkin’sin jalosteita saan onneksi lähi-kaupastani.

Eriksson ei löydä mitään pa-

rannettavaa Wotkin’sin kon-septista. Hän on tyytyväinen valikoimaan ja saamaansa pal-veluun.

– Täällä on hyvä käydä liha-ostoksilla, niin jouluna kuin muulloinkin, tähdentää Eriks-son.

BiRGitta eRiKsson, helsinki

RitVa LaaKso ja juKKa LaaKsonen, helsinki

Osallistu Chef Wotkin’s –arvontoihin!

KysyMyKset:

Mikä seuraavista on Wotkin’sin raakamakkara?

a) Soolo b) Duetto c) Kvartetti

Lech Walesa sai suomalais- seurueelta lahjaksi a) Ivalon poroa b) Saimaan muikkuja c) Varsovan valkosipulinakkeja

Pihvien parhaimmistoon kuuluu a) S-luupihvi b) K-luupihvi c) L-luupihvi

PaLKinnot:Jouluarvonta 2016: Joulukinkku, pateet, joululaatikot ja sinapit.Kesäarvonta 2017: Pitempikin grilli täyteen lihaa ja makkaraa.

KiLPaiLuKuPonKien nouto- ja PaLautusPaiKat:

• Chef Wotkin’s tehtaanmyymälä, Vanha talvitie 8

• Chef Wotkin’s palvelutiskit: - Prisma Itäkeskus, Vanhanlinnantie 1 - S-Market Sokos Helsinki, Postikatu 2

Hyväksymme vain yhden kilpailukupongin käyntikertaa kohti. Osallistuminen ei edel-lytä ostamista. Voit myös vastata postikor-tilla osoitteella Lihatukku Veijo Votkin Oy, Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki.

jouLuaRVontaan osallistuvat kaikki 11.12.2016 mennessä palautetut vastaukset.Voittaja arvotaan tehtaanmyymälässä 12.12.2016 klo 11.

KesäaRVontaan osallistuvat 11.6.2017 mennessä palautetut vastaukset.Voittaja arvotaan tehtaanmyymälässä 12.6.2017 klo 11.

Järjestämme tietovisan, jonka vastaukset löydät tämän lehden sivuilta. Samat kysymykset ovat voimassa sekä joulu- että kesäarvonnassa. Palkinnot arvotaan oikein vastanneiden kesken.

Ilmoitamme voittajille tuloksista henkilö-kohtaisesti. Nimet asetetaan esille myös tehtaanmyymälään sekä Chef Wotkin’s -palvelupisteisiin Prisma Itäkeskukseen ja S-Market Sokokseen sekä verkkosivuil-lemme.

Roihuvuoressa väliaikaisesti asuva göteborgilainen John-ny Alfredsson käy Wotkin’silla joka päivä. Alfredsson on töis-sä logistiikkayrityksessä Tuk-kutorilla. Pesti on kestänyt noin vuoden.

– Tutustuin Tukkuto-rin palveluihin ja kävelin Wotkin’sin tehtaanmyymä-län ohi. Tulin katsomaan, mi-tä myymälästä löytyy. Näkymä oli varsin hyvä, samankaltai-nen kuin Göteborgin kaup-pahalleissa. Sen jälkeen olen käynyt Wotkin’silla säännöl-lisesti.

Kassiin Alfredsson valit-si porsaan kassleria, vasikan ulkofilettä ja lämpimän lou-naan, johon hän halusi por-

saanleikettä, chili-sipulichut-neyta ja muusia.

– Lounaan ostan täältä jo-ka päivä. Mukaan lähtee usein myös pihvejä ja makkaroita.

Alfredsson pitää tehtaan-myymälän valikoimaa ja pal-velutasoa esimerkkinä, millai-nen on hyvin hoidettu myy-mälä.

Pasilassa työskentelevä es-poolainen Jan Trygg käy Wotkin’silla tuotteiden kor-kean laadun vuoksi. Ostoksilla hän on käynyt viikoittain use-an vuoden ajan.

– Nyt ostin porsaan pala-paistia ja naudan paistikuuti-oita. Lisäksi kassissa on keba-blastuja, joista teen kebabrul-lia. Viime viikonloppunakin ostin poikien kalastusreissul-le kolme kiloa kebablastuja. Se oli mainiota ruokaa koko porukalle.

Trygg nauttii ruoanlaitosta kotona. Grilliruoka on hänen bravuurinsa. Etenkin kassler

maistuu grillattuna. Trygg te-kee usein pitkään haudutettua uunilihaa.

– Wotkin’sin tehtaanmyy-mälään on helppo tulla ja parkkipaikkoja on runsaasti. Laatu on hyvää ja myyjät asi-antuntevia. Täältä saan kaik-ki lihat, mitä tarvitsen, Trygg kiteyttää.

SU 10:30-17