LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 fax 06 317 4817 kirjaamo.lansi@avi.fi

Vaasan päätoimipaikka Wolffintie 35 PL 200, 65101 Vaasa

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS

Nro 18/2011/1

Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/261/04.08/2010

Annettu julkipanon jälkeen

24.3.2011

ASIA Rekisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen, Vaa-

san hallinto-oikeuden päätöksellään nro 10/0078/3 uudelleen käsiteltäväksi

palauttama asia, Multia

HAKIJA K-S Ekoturve Oy

Vapaudenkatu 74 B 16

40100 JYVÄSKYLÄ

VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ

Ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Aluehallintovirastoista

annetun lain (896/2009) mukaan ympäristölupa-asiat kuuluvat aluehallinto-

viraston toimialaan. Aluehallintovirastoista annetun valtioneuvoston ase-

tuksen (906/2009) mukaan Keski-Suomen maakunta kuuluu Länsi- ja Sisä-

Suomen aluehallintoviraston toimialueeseen.

ASIAN AIKAISEMMAT VAIHEET

Itä-Suomen ympäristölupavirasto

K-S Ekoturve Oy on jättänyt 3.12.2007 Itä-Suomen ympäristölupavirastoon

Rekisuon turvetuotantoaluetta koskevan ympäristölupahakemuksen. Ym-

päristölupavirasto on 12.12.2008 myöntänyt päätöksellään nro 165/08/1

ympäristöluvan Rekisuon 74 ha:n turvetuotantoalueelle. Päätöksen mu-

kaan luvan saajan on maksettava Keski-Suomen TE-keskukselle vuosittain

500 euroa kalatalousmaksua.

Ympäristölupaviraston päätöksessä on ollut seuraavat vesiensuojeluraken-

teita ja päästöjä vesiin (lupamääräykset 1–4) sekä päästöjä ilmaan ja me-

lua (lupamääräykset 5 ja 6) koskevat lupamääräykset:

Vesiensuojelurakenteet ja päästöt vesiin

1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta Pihkasenpuroon.

Vesiensuojelurakenteina tuotantoalueella ovat hakemuksen mukaisesti mi-toitetut sarkaojat, kokoojaojat ja laskeutusaltaat (2 kpl á 600 m2) sekä su-lan maan aikana (noin 1.5.–31.10.) pumppauksella toimiva pintavalutus-

2

kenttä. Talviaikainen ohivirtaus on toteutettava laskeutusaltaiden jälkeen niitä yhdistävän jakolaatikon kautta. Sarkaojien päissä on oltava lie-tesyvennykset, lietteenpidättimet ja päisteputket.

Ojastot on siten toteutettava, että kaikkien sarkaojien vedet johdetaan ko-koomaojien kautta laskeutusaltaisiin ympärivuotisesti. Laskeutusaltaat on varustettava pintapuomilla.

Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on johdettava eristysojissa tuotantoalu-een ohi. Paikoissa, joissa eristysojat kulkevat tuotantokentän läpi, tulee nii-den varsille jättää vähintään 5 metrin levyiset suojavyöhykkeet (joissa tuo-tantotoimintaa ei saa harjoittaa). Eristysojiin on tehtävä lietesyvennykset ja kokoojaojien yhtymäkohdan ja jakolaatikon väliin on tehtävä virtaamansää-töpato. Ympäristölupavirastoon 13.11.2008 toimitetun täydennyksen liite-kartan 13.11.2008 (1:10000) osoittamilta alueilta voidaan johtaa tuotanto-alueen ulkopuolisia vesiä noin 9,5 ha:n alueelta vesiensuojelurakenteiden ja pintavalutuskentän kautta Pihkasenpuroon.

Kaikkien edellä mainittujen vesiensuojelurakenteiden on oltava käytössä ennen turvetuotannon aloittamista. Ennen tuotantotoiminnan aloittamista on Keski-Suomen ympäristökeskukselle varattava mahdollisuus tarkastaa vesiensuojelurakenteet ja niiden toimivuus.

2. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi teh-

dä sellaisia Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa ja joilla ei ole haitallisia vaikutuksia ylei-seen tai yksityiseen etuun.

3. Pintavalutuskenttä, laskeutusaltaat sekä sarkaojien lietesyvennykset on

pidettävä jatkuvasti kunnossa. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava siten, että oikovirtaukset estetään. Penkereitä tehtäessä ja ojia tukittaessa kentän pintaa ei saa rikkoa. Kentän toimintaa on seurattava tuotantoaikana jatkuvasti ja sen toiminta on tarkistettava heti kevättulvan jälkeen ja syksyl-lä tuotantokauden päätyttyä. Mahdolliset puutteet on korjattava välittömäs-ti.

Laskeutusaltaat ja sarkaojien lietesyvennykset on tyhjennettävä tarvittaes-sa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Al-taista poistettava liete ei saa päästä vesistöön. Ojien ja laskeutusaltaiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet on korjattava viipymättä. Muut rakenteet kuten lietteenpidättimet ja pintapuomit on pidet-tävä kunnossa. Tuotantotoiminta on muutenkin suunniteltava ja järjestettä-vä siten, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi.

4. Turvepaksuudeltaan alle 0,5 m olevilla tuotantoalueilla kivennäismaahan

kaivettuja sarkaojia ei tarvitse puhdistaa joka vuosi. Ojien kuntoa ja lietteen kertymistä on seurattava ja ojat on puhdistettava tarpeen mukaan.

Päästöt ilmaan ja melu

5. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyä aiheuttavia

koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Tuotantoalueen ja Väärämäentien väliin tulee jättää 10 metrin levyinen metsäinen suoja-alue. Tuotantoalueella on oltava tuulen suunnan osoittava tuulipussi. Kuljetuksiin käytettävät ajoneu-vot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi.

6. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimmässä melulle altis-

tuvassa asuinrakennuksen pihapiirissä ekvivalenttitasoa (LAeq) 55 dB klo 7–22 eikä 50 dB (LAeq) klo 22–7. Luvan saajan on laite- ja työmenetelmä-

3

valinnoilla sekä töiden ajoituksella estettävä näiden meluarvojen ylittymi-nen. _ _ _

Vaasan hallinto-oikeus

Vaasan hallinto-oikeus on 22.2.2010 antamallaan päätöksellä nro

10/0078/3 kumonnut ympäristölupaviraston asiassa antaman päätöksen ja

palauttanut asian Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle uudelleen

käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

"Uoman siirtäminen

Aiotun turvetuotantoalueen läpi virtaa Pihkasenpuro, joka suunnitelmakar-tan mukaan on tarkoitus siirtää tuotantoalueen ulkopuolelle. Asiakirjoista ei ilmene, onko uoma vesilain 1 luvun 2 §:ssä tarkoitettu vesistö ja onko se luonnontilainen. Hakijan tulee tämän takia täydentää hakemusta selvityk-sellä Pihkasenpuron nykytilasta. Vesilain 1 luvun 17 a §:n 1 momentin säännöksen perusteella luonnontilaista, muuna kuin vesistönä pidettävää uomaa ei saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaa-rantuu. Mahdollinen vesilain 1 luvun 17 a §:n 2 momentin (88/2000) edel-lyttämä poikkeamisen myöntäminen tai vesilain 1 luvun 15 §:ään perustuva tarve vesilain edellyttämään lupaan vesistön muuttamiskiellon perusteella ja mahdollinen lupa on ratkaistava turvetuotannon ympäristöluvan yhtey-dessä.

Selvitykset ja suunnitelma

Pengerjoen valuma-alueella on tällä hetkellä turvetuotannossa tai lupakä-sittelyssä yhteensä noin 665 hehtaaria turvetuotantoalueita. Tuotantoalu-een pinta-ala on noin 3,3 % Vekurinjoen valuma-alueen pinta-alasta. Pen-gerjoen vesi on rehevää, ruskeaa ja humuspitoista. Keski-Suomen työ- ja elinkeinokeskus on vastineessaan katsonut, että kuormitetulla Pengerjoen valuma-alueella tulisi harkita pintavalutusta tehokkaampia vesienkäsittely-menetelmiä. Myös Keski-Suomen ympäristökeskus on ympäristölupaviras-tolle antamassa lausunnossaan edellyttänyt, että Rekisuon vedet johde-taan myös talvella perustasoa tehokkaampien vesiensuojelumenetelmien kautta alapuoliseen vesistöön. Tarkkailutulosten perusteella turvetuotan-non päästöistä merkittävä osa aiheutuu sulan maan ajan ulkopuolella.

Tuotantoalueen kuivatusvedet on tarkoitus käsitellä pintavalutuksella sulan maan aikana. Suunnitelman mukaisen pintavalutuskentän pinta-ala on 3,2 hehtaaria ja sen valuma-alue noin 77 hehtaaria. Pinta-alaltaan kenttä täyt-tää mitoitusohjeen (vähintään 3,8% valuma-alueesta). Suunnitelmasta on pääteltävissä, että koko pintavalutuskenttä ei tule toimimaan tehokkaasti, koska vesi ei leviä tasaisesti pintavalutuskentän kiilamaiseen länsipäähän, jossa myös veden kulkumatka jakoputkesta keräilyojaan jää lyhyeksi. Pin-tavalutuskentän ja laskeutusaltaiden välissä oleva Pihkasenpuro toimii suunnitelman mukaan turvetuotantoalueen eristysojana. Suunnitelmassa ei ole varauduttu mahdolliseen tulvaan, joka vaarantaisi sekä pintavalutus-kentän että altaiden toiminnan. Tulvaa vastaan mahdollisesti tarvittavat penkereet supistaisivat pintavalutuskenttää.

Hakemuksen perusteella on epävarmaa, riittävätkö suunnitellun pintavalu-tuskentän mitoitus ja toiminta estämään alapuolisen vesistön pilaantumi-sen. Siihen nähden, että Pengerjoen vesistö on jo nykyisen ravinnekuormi-

4

tuksen takia rehevöitynyt, uudella turvetuotantoalueella tulee ensisijaisesti edellyttää kuivatusvesien ympärivuotista käsittelyä pintavalutuksella tai muulla vastaavalla menetelmällä. Hakemusta on tältä osin täydennettävä niin, että vesienkäsittelyn mitoitus ja toimivuus varmistuvat ja että puhdis-tuksen teho on riittävä myös vuositasolla.

Suunnitelman mukaan Rekisuon kuivatusvedet johdetaan laskuojaa myö-ten Pihkasenpuroon ja edelleen Vekurinjoen kautta Pengerjokeen, joka laskee Jämsänveteen. Hakemuksessa ei ole esitetty tietoa alapuolisen ve-sialueen omistuksesta, vesistö- tai vedenlaatutietoja eikä tietoja Pihkasen-puron, Vekurinojan eikä Pengerjoen kalastosta ja kalastuksesta. Hake-muksessa ei ole arvioitu hankkeen aiheuttamia pitoisuuslisäyksiä alapuoli-sessa vesistössä eikä hankkeen vaikutuksia alapuolisen vesistön kalastolle ja kalastukselle.

Keski-Suomen ympäristökeskuksen ja Keski-Suomen työ- ja elinkeinokes-kuksen ympäristölupavirastolle toimittamissa lausunnoissa on esitetty tie-toa Pengerjoen veden laadusta ja arvioitu hankkeen vaikutuksia veden laa-tuun ja kalastoon. Viranomaisten esittämistä täydentävistä tiedoista huoli-matta hallinto-oikeus pitää hakemusta puutteellisena. Hakemusta tulee tä-män takia täydentää lupaharkinnan kannalta tarpeellisella selvityksellä purkuvesistöstä ja sen käytöstä sekä toiminnan vaikutuksista.

Hakemuksessa on kerrottu yleistietoa turvetuotannon pöly- ja meluvaiku-tuksista ja esitetty Rekisuon turvetuotannon pölypäästöjen arvioitua le-viämisaluetta. Arvioituun vaikutusalueeseen kuuluu Rekisuon pohjoispuo-leinen asutus Vääräperässä. Rekisuon pohjoisimman lohkon luoteis-koillispuolella on kaksi vakituista asuntoa ja ainakin kaksi loma-asuntoa noin 200–300 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Hallinto-oikeus arvioi, että myös turvetuotannon melu vaikuttaa mainituilla asunnoilla saakka.

Tuotantoalueen ja asutuksen välistä etäisyyttä ja lupapäätöksessä määrät-tyjä toimintarajoituksia ei ennaltaehkäisy- ja varovaisuusperiaate huomioon ottaen voida pitää riittävinä estämään Rekisuon pohjoisimman tuotantoalu-een luoteis-koillispuolella sijaitsevalle asutukselle aiheutuvaa pöly- ja melu-rasitusta. Tuotantoalueen ja lähiasutuksen väliset alueet eivät ole hakijan hallinnassa. Kiinteistön kuuluminen omistajalle, joka on vuokrannut aluetta turvetuotantoon, ei ole hyväksyttävä peruste sallia toiminta niin lähellä asu-tusta, että melu- tai pölypäästöistä aiheutuvia terveyshaittoja ei voida sul-kea pois. Tämän takia, jos hakija jatkaa hakemustaan, tuotantoaluetta on supistettava, ellei hakija tarkempien selvitysten perusteella osoita, että asutukselle aiheutuva kohtuuton pöly- ja meluhaitta voidaan muulla tavoin estää.

Päätelmä

Hakemus on ollut puutteellinen ja siinä ei ole ollut riittäviä tietoja lupahar-kinnan perusteeksi eikä asianosaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta, minkä vuoksi hallinto-oikeus on palauttanut asian lupavirastolle."

HAKEMUKSEN VIREILLETULO

Aluehallintoviraston varattua 23.6.2010 hakijalle mahdollisuuden täydentää

hakemustaan Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen nro 10/0078/3 mukai-

sesti on hakija 30.8.2010 toimittanut hakemuksen täydennyksen aluehallin-

tovirastoon. Hakemusta on täydennetty uudestaan 19.10.2010.

5

Hakemusta on selostettu tässä palauttamisen jälkeisessä käsittelyssä sekä

3.12.2007 toimitetun hakemussuunnitelman että 30.8.2010 ja 19.10.2010

toimitettujen hakemusten täydennysten perusteella.

HAKEMUS Hakemus koskee Rekisuon uuden 74 ha:n turvetuotantoalueen toimintaa.

Rekisuo sijaitsee Multian kunnan Sinervämäen kylässä noin 8 km Multian

keskustasta kaakkoon. Tuotantoalue sijoittuu tiloille Kytösalo 1:54, Yläta-

lo 1:174, Pusulansalo 6:9 ja Vekuri 1:167. Lisäksi haetaan lupaa aloittaa

toiminta muutoksenhausta huolimatta.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan lu-

vanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto-

alue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuk-

sen 5 §:n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen tur-

vetuotantoa koskevassa asiassa.

HAKEMUKSEN SISÄLTÖ

Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne

Rekisuon turvetuotannolle ei ole ympäristölupaa.

Suunniteltu tuotantoalue on hakijan hallussa. Hallintaoikeus perustuu

kauppakirjaan, esisopimuksiin ja vuokraoikeuden siirtosopimuksiin.

Rekisuon alueella ei ole asema- tai yleiskaava. Rekisuon itäpuolella sijait-

sevat lammet Mustiainen ja Valkeinen ovat Multian rantayleiskaavassa

merkinnällä MY, maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympä-

ristöarvoja. Keski-Suomen maakuntakaavassa ei ole Rekisuota tai sen lä-

hivaikutusaluetta koskevia merkintöjä.

Toiminta

Yleiskuvaus toiminnasta

Suunnitellun turvetuotantoalueen pinta-ala on 74 ha ja tuotannon tukialuei-

den (auma-, varikko- ja vesienkäsittelyalueet) pinta-ala noin 5 ha. Kunnos-

tustyöt aloitetaan heti, kun toiminnalle on saatu ympäristölupa.

Rekisuolla tuotetaan jyrsinturvetta imukeruuvaunulla ja mekaanisella vau-

nulla. Vuosittainen tuotantomäärä on noin 55 000 m3. Arvioitu tuotantoaika

on 15 vuotta.

Tuotantopäiviä on vuodessa 40–50. Lisäksi kesällä on tuotantoa valmiste-

levia päiviä (tuotantojyrsimistä ja kääntelyä) 10–20 päivää sekä kesäisin ja

syksyisin tuotantoalueen kunnossapitotöitä 5–7 päivää.

Tuotannossa käytetään syväjyrsintäkonetta, joka murskaa suokannot suo-

raan tuotantokentällä. Tuotantokentille jääneet vähäiset määrät irtokantoja

6

kerätään ja kuljetetaan auma-alueelle, josta ne toimitetaan pienpolttokäyt-

töön ja murskataan kuljetettavaksi lämpölaitoksiin.

Vesien käsittely ja päästöt vesistöön

Vesienkäsittelymenetelmänä on sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, kaksi

vierekkäistä laskeutusallasta ja pintavalutuskenttä. Kokoojaojiin rakenne-

taan virtausta säätelevät padot. Kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaisiin

virtaamansäätöpadon ja jakolaatikon kautta. Ulkopuoliset vedet johdetaan

eristysojissa tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohi. Vesienkäsit-

telyrakenteiden valuma-alueella on 10 ha tuotantoalueen ulkopuolista alu-

etta. Auma- ja varikkoalueet sijoittuvat eristysojien ulkopuolelle, mutta nii-

den valumavedet johdetaan rummulla eristysojan alitse reunaojiin.

Laskeutusaltaat rakennetaan noin 1,3 kertaa yleistä mitoitusohjetta suu-

remmiksi. Pintavalutuskentän pinta-ala on 3,2 ha mikä on noin 3,8 % sen

valuma-alueesta (84 ha, auma-alueiden pinta-alat eivät sisälly kyseiseen

pinta-alaan). Kuivatusvedet pumpataan pumppausaltaasta pintavalutus-

kentälle sulan maan aikana (noin 1.5.–30.9.) ja muina aikoina ne johdetaan

laskeutusaltaista suoraan Pihkasenpuroon. Pumppaamossa käytetään pin-

tavahdilla varustettavaa sähkötoimista pumppua.

Pintavalutuskentällä olevat ojat tukitaan. Veden tasainen jakautuminen

pintavalutuskentälle varmistetaan jako-ojan alapuolelle pintavalutuskentän

yläreunaan rakennettavilla 20–30 cm korkeilla patokynnyksillä ja jako-

ojasta kentälle päin asennettavien jakoputkien avulla.

Pihkasenpuro kulkee laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän välissä. Pih-

kasenpuron molemmille puolille, puron ja vesienkäsittelyrakenteiden väli-

selle alueelle, rakennetaan tulvapengerrykset.

Kuivatusvesien ympärivuotisesta pintavalutuskäsittelystä aiheutuu noin

50 000 euron lisäkustannus. Hakijan arvion mukaan kustannuksiin verrat-

tuna ympärivuotisella pumppauksella saatava hyöty jää hyvin vähäiseksi

tai jopa heikentää vesienkäsittelymenetelmien tehoa.

Vesienkäsittelyrakenteet otetaan käyttöön ennen kunnostustöiden aloitta-

mista. Rakenteet säilytetään ja niitä hoidetaan tuotannon päätyttyä niin

kauan kuin alueelta tulee haitallisessa määrin vesistökuormitusta.

Rekisuon turvetuotannon vuosittaiset päästöt (netto) alapuoliseen vesis-

töön on keskimäärin 2 480 kg kiintoainetta, 17 kg fosforia ja 512 kg typpeä.

Pöly, melu ja liikenne

Tuotannon aiheuttama melu on melko vähäistä, suunnilleen maataloustuo-

tantokoneisiin verrattavaa. Melua aiheutuu traktoreiden ja imuvaunun käy-

töstä sekä kuormauksesta ja kuljetuksesta.

Mekaanisten vaunujen turpeen keräävät kuljettimet on suojakoteloitu ja

imuvaunut on varustettu pölynerotussykloneilla. Kuormausvaiheessa pö-

lyäminen on paikallista ja monikarhemenetelmän avulla sato voidaan kerä-

7

tä harvemmin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen keskittyy lyhytjaksoises-

ti talvikauteen. Aumat sijoitetaan yli 400 metrin etäisyydelle asutuksesta.

Alueelle johtaa olemassa oleva metsäautotie, minkä lisäksi rakennetaan

uusi metsäautotie. Metsäautotieltä tehdään noin 0,5 km:n pistot auma-

alueille. Turpeen kuljetus käyttökohteisiin tehdään pääosin syys-huhtikuun

välisenä aikana noin 40–50 päivänä vuodessa metsäteitä pitkin Multia–

Petäjävesi kantatielle (tie nro 18). Raskasta liikennettä täysperäkuorma-

autoilla tehdään Rekisuolta Jyväskylään keskimäärin 5–7 kuormaa/päivä.

Työmaaliikenne (noin 5 henkilöautoa/päivä) tapahtuu kesäisin toukokuun

alusta syyskuun puoleen väliin.

Varastointi ja jätteet

Polttoainetta käytetään noin 38 500 litraa vuodessa. Alueella on kaksi

3 000 litran polttoainesäiliötä. Säiliöt säilytetään varikolla niille varatulla

alueella. Voiteluöljyä käytetään 80–100 litraa tuotantokauden aikana. Voi-

teluaineet säilytetään varikkoalueella 20 litran astioissa.

Käytetyt öljyt ja öljyiset roskat kerätään jäteastioihin ja toimitetaan kaato-

paikan kautta ongelmajätelaitokselle. Kuivia roskia ja papereita kertyy ha-

kemuksen mukaan vähäisiä määriä, noin 200 litran jäteastia/tuotantokausi.

Metalliromua kertyy vähäisiä määriä. Suurin osa metalliromusta uusiokäy-

tetään omassa turvetuotannossa, loput viedään metalliromunkeräykseen.

Aumamuovia käytetään keskimäärin 1 000 kg tuotantokauden aikana.

Muovijäte kerätään kasoihin, joista ne toimitetaan kaatopaikalle.

Tuotantoalueelle on 13.10.2010 laadittu kaivannaisjätteen jätehuoltosuun-

nitelma, jonka mukaan kaivannaisjätteet käytetään hyödyksi rakentamis-

toiminnassa tai energiana tai läjitetään alueelle. Kaivannaisjätteistä ei ai-

heudu haitallisia ympäristövaikutuksia.

Paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta paras käytäntö

Hakijan arvion mukaan toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan Rekisuon

olosuhteissa ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä

parasta käytäntöä.

Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön

Tuotantoalueen nykytila

Hakemus sisältää Rekisuon suunniteltua tuotantoaluetta koskevan luon-

toselvityksen. Maastokäynnit on tehty lokakuussa 2007. Rekisuon tuotan-

toalue sijoittuu erilaisista turvekankaista koostuvalle ojitetulle suolle. Luon-

nontilaisia suotyyppejä esiintyy vähän ja hyvin pieninä laikkuina. Lettojen

osuus koko pinta-alasta on alle 0,1 %. Lettojen luonnontila on heikentynyt.

Alueella ei ole todettu luonnonsuojelulain tai vesilain mukaisia luontotyyp-

pejä tai alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymiä. Alueella on havaittu

maastokäynnillä lokakuussa 2007 pallopäärahkasammal, joka on Suomen

kansainvälinen vastuulaji. Alueen linnustoa ei ole selvitetty.

8

Rekisuon pohjoisosassa sijaitsee lähde, joka ei ole luonnontilainen. Läh-

teen ympärille jätetään suojavyöhyke.

Tuotantoalueen itä- ja kaakkoisosa rajoittuu Pihkasenpuroon, jota on ruo-

pattu vuonna 1998 metsäojituksen vuoksi tilan Kytömäki 1:54 kohdalla. Oji-

tus on toteutettu Keski-Suomen Metsäkeskuksen suunnitelman mukaisesti.

Pihkasenpuro toimii tuotantoalueen eristysojana ja kuivatusvesien las-

kuojana. Puron sijaintia ei muuteta nykyisestä hankkeen yhteydessä.

Asutus ja maankäyttö

Suunniteltua tuotantoaluetta ympäröi puusto, ainoastaan pohjoisosa rajoit-

tuu tiehen. Alle 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta on kaikkiaan 3 loma-

asuntoa ja 2 ympärivuotista asuinrakennusta. Lähiasutus sijaitsee tuotan-

toalueesta luode-koillinen välisellä sektorilla, missä lähin ympärivuotisessa

käytössä oleva asuinrakennus on noin 260 m luoteeseen ja lähin kesä-

asunto noin 180 m koilliseen tuotantoalueesta. Lisäksi tuotantoalueen ete-

läosan itäpuolella on yksi rakenteilla oleva asuinrakennus noin 460 m:n

päässä tuotantoalueesta ja noin 250–400 m:n päässä pintavalutuskentäs-

tä. Lähimmät peltoalueet sijaitsevat noin 150 m:n päässä tuotantoalueesta.

Tuotantoaluetta reunustaa etelä- ja itäpuolella mäkinen maasto, mikä es-

tää melun ja pölyn leviämistä. Tuotantoalueen ja koillispuolen asutuksen

välissä on korkeuseroa noin 25 m. Tuotantoalueen pohjoisosaan Väärä-

mäentien ja tuotantoalueen väliin jätetään 20 metrin suojavyöhyke. Muu-

toin tuotantoaluetta ympäröi eri-ikäinen kasvatusmetsä, jota ei alueiden

omistajien mukaan tulla hakkaamaan aukoksi samanaikaisesti. Tuulen

suuntaa ja voimakkuutta tarkkaillaan tuulimittaripussien avulla. Rekisuon

pohjoisosassa turvetuotantoa tehdään klo 7–22. Tuotantoalueen ja sen

pohjoispuolella sijaitsevan tien väliin voidaan tarvittaessa rakentaa suoja-

aita.

Rekisuon itäpuolella lähimmillään noin 700 m:n päässä sijaitsee kaksi lam-

pea, Mustiainen ja Valkeinen. Rekisuon ja lampien välissä sijaitsee veden-

jakaja, ja hakija arvioi, että turvetuotantoalueella tehtävät toimenpiteet eivät

vaikuta lampiin. Vekurinjoen valuma-alueella ei suunnitellun Rekisuon tuo-

tantoalueen lisäksi sijaitse muita turvetuotantoalueita.

Suojelukohteet ja pohjavesialueet

Hakemuksen mukaan alueella ei esiinny luonnon- tai maisemansuojelulli-

sesti merkittäviä kohteita. Rekisuolla tai sen läheisyydessä ei ole Natura

2000 -verkoston kohteita. Alue ei ole pohjavesialuetta eikä sen läheisyy-

dessä ole pohjavesialueita.

Vesistö Alapuolinen vesistö, veden laatu ja vesistövaikutukset

Tuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistöalueella Jämsän reitin Pengerjoen

valuma-alueen Vekurinjoen valuma-alueella (14.545), jonka pinta-ala on

22,76 km2. Rekisuon tuotantopinta-ala on noin 3,3 % Vekurinjoen valuma-

9

alueen pinta-alasta. Kuivatusvesien johtamisreitti on seuraava: Pihkasen-

puro - Vekurinjoki - Pengerjoki - Jämsänvesi.

Hakija on selvittänyt Pihkasenpuron ja Vekurinjoen veden laatua 16.8.2010

otetuilla vesinäytteillä. Näytteet on otettu alivirtaamatilanteessa. Vekurinjo-

en virtaama oli näytteenottohetkellä 0,015 m3/s. Pihkasenpuron ja Vekurin-

joen vesi oli tummaa ja humuspitoista. Pihkasenpuron vesi oli erittäin rehe-

vää, kokonaisfosforipitoisuus oli 140 µg/l. Vekurinjoen veden kokonaisfos-

foripitoisuus oli 39 µg/l.

Pengerjoki on Keski-Suomen maakunnan pisin yhtenäinen joki. Joen luon-

nontila on alentunut laajojen ojitusten ja uittoperkausten vuoksi. Pengerjo-

kea on paikoin palautettu lähemmäs perkauksia edeltävää tilaa. Kunnos-

tustoimilla on pyritty parantamaan joen kalastusmahdollisuuksia ja ekolo-

gista tilaa. Joen vesi on ruskeaa ja humuspitoista. Veden happamuus on

ollut keskimäärin alle 6 pH.

Hakija on arvioinut Rekisuon turvetuotannosta aiheutuvia vesistövaikutuk-

sia käyttämällä Vekurinjoen valuma-alueen laskennallisena keskivirtaama-

na 0,225 m3/s sekä nykytilanteen pitoisuuksina seuraavia metsäojitettujen

suoalueiden vedenlaadun pitoisuuksia: kiintoaine 3,9 mg/l, kokonaistyppipi-

toisuus 680 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 27 µg/l. Arvion mukaan turve-

tuotanto lisää pintavalutuskentän alapuolella Pihkasenpuron veden kiinto-

ainepitoisuutta nykytilanteeseen verrattuna 3,8 mg/l, kokonaistyppipitoi-

suutta 840 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuutta 25 µg/l. Vekurinjoen valuma-

alueen alaosassa turvetuotannon aiheuttama pitoisuuslisäys on 0,2 mg/l

kiintoainetta, 50 µg/l kokonaistyppeä ja 1,5 µg/l kokonaisfosforia.

Kalasto ja kalastus

Hakija on kysynyt Vekurinjoen kalastosta ja kalastuksesta Isojärven osa-

kaskunnan puheenjohtajalta sekä paikalliselta asukkaalta. Vekurinjoesta

saa humuspitoisille vesistöille tyypillistä kalaa kuten haukea ja ahventa.

Hakijan teettämässä sähkökalastuksessa Pihkasenpurosta ei saatu kaloja

saaliiksi, mutta koealalla havaittiin pienehkö made. Vekurinjoesta saatiin

sähkökalastuksessa muutama hauki. Hakija on arvioinut, että Pihkasenpu-

rolla ei ole kalataloudellista merkitystä. Vekurinjoen kalataloudellista merki-

tystä vähentää humuspitoinen vesi ja syrjäinen sijainti.

Pengerjoki on luokiteltu Petäjäveden puolella lohi- ja siikapitoiseksi vesis-

töksi. Hakijan mukaan jokeen istutetaan kirjolohta, harjusta ja taimenta, jo-

ta siihen nousee myös alapuolisesta Jämsänjoen vesistöstä. Pengerjoen

eläimistöön kuuluu myös jokirapu.

Tuotantoalue sijaitsee noin 7 km:n päässä Pengerjoesta ja siten kuivatus-

vesien vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Pihkasenpuroon ja Ve-

kurinjokeen. Hakija on arvioinut, että tuotantoalueen kuormituksen vaikutus

Pengerjoen veden laatuun on vähäistä, eikä tuotantoalueesta aiheudu

merkittävää kalataloudellista haittaa.

10

Alueellinen vesienhoitosuunnitelma

Vekurinjoen valuma-alue sijaitsee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoito-

alueella. Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015

mukaan Pengerjoen-Merovenjoen tila on tyydyttävä. Hakijan mukaan tuo-

tantoalueen vaikutukset Pengerjokeen ovat vähäisiä, eikä turvetuotanto

vaikuta merkittävästi vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseen.

Ympäristöriskit

Tulipaloja ehkäistään traktoreiden huolellisella puhaltamisella tarvittaessa.

Alueelle hankitaan palonsuojeluohjeen mukainen palokalusto ja työntekijät

koulutetaan alkusammutukseen. Palokalusto ja palonsuojeluohjeet hyväk-

sytetään palonsuojeluviranomaisella. Tulipalon sattuessa toimitaan yhteis-

työssä muiden alueella olevien turvetuottajien kanssa. Tulvat estetään tuo-

tantokentän ojien veden virtausta säännöstelevillä sarkaojapidättimillä.

Öljyvahingot estetään suorittamalla traktoreiden öljynvaihdot siihen varatul-

la alueella. Muiden mahdollisten öljyvahinkojen torjuntaan käytetään alu-

eella tuotettua turvetta. Täyttöletkuissa käytetään tankkauspistoolia ja polt-

toainesäiliöt lukitaan ilkivallan varalta.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Rekisuon tarkkailu tehdään Vapo Oy Energian Länsi-Suomen yksikön tur-

vetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman periaat-

teiden mukaisesti. Käyttötarkkailussa kirjataan kuormitukseen vaikuttavia

tekijöitä, ja tavoitteena on myös vesiensuojelujärjestelyjen toimivuuden

valvonta. Päiväkirjaan kirjataan muun muassa ojien ja vesiensuojeluraken-

teiden rakentamis- ja puhdistusajankohdat, säätiedot, näytteenottoajan-

kohdat sekä muut tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta kuormitukseen.

Päästötarkkailua tehdään kuntoonpanovaiheessa, tuotannon aikana ja jäl-

kihoitovaiheessa. Päästötarkkailun yhteydessä mitataan virtaama. Turve-

tuotantoalueelta lähtevän veden määrän ja laadun tarkkailutulosten perus-

teella lasketaan turvetuotannon brutto- ja nettopäästöt vesistöön. Niinä

vuosina, jolloin Rekisuolla ei tehdä tarkkailua, arvioidaan päästöt muiden

tarkkailuohjelmaan sisältyvien tarkkailukohteiden tulosten perusteella las-

kettujen ominaiskuormituslukujen avulla.

Vesistötarkkailua tehdään joki- ja puropisteillä kolme kertaa vuodessa.

Näytteenottoajankohdat ovat maaliskuun puolivälistä toukokuun puoliväliin,

elokuu ja syys-lokakuu.

Vahinkoja estävät toimenpiteet

Kalatalousmaksu

Hakija on esittänyt vuotuista 500 euron kalatalousmaksua hyvittämään

hankkeesta aiheutuvat kalataloudelliset haitat.

11

Toiminnan aloittamisluvan perustelut

Perusteluina ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaiselle aloitusluvalle hakija

on esittänyt, että käytössä olevista turvevaroista on kova puute ja turpeen

kysyntä on talousalueella kasvava. Hakija on esittänyt vakuudeksi 5 000

euroa, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY

Hakemuksen täydennykset

Hakemusta on täydennetty 30.8.2010 ja 19.10.2010. Hakemuksen täyden-

nys on selostettu edellä kertoelmassa.

Hakemuksesta tiedottaminen

Rekisuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus on aiemmassa

käsittelyssä annettu tiedoksi kuuluttamalla 2.7.–18.8.2008.

Vaasan hallinto-oikeuden 22.2.2010 päätöksellään nro 10/0078/3 palautet-

tua asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi on hakijan muutta-

ma ja täydentämä hakemus annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovi-

rastossa ja Multian kunnassa 12.11.–12.12.2010 sekä erityistiedoksiantona

asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 12.11.2010 Suur-

Keuruu -lehdessä.

Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Keski-

Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnon-

varat -vastuualueelta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-

kuksen kalatalousryhmältä, Multian kunnalta sekä Multian kunnan ympäris-

tönsuojeluviranomaiselta.

Lausunnot Asian aikaisemmassa käsittelyssä lausunnon ovat antaneet Keski-Suomen

ympäristökeskus, Keski-Suomen TE-keskus, Multian kunnan ympäristön-

suojelusihteeri ja Multian kunta.

Asian uuden käsittelyn yhteydessä on annettu seuraavat lausunnot:

1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympä-

ristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan arvioinut, että hank-

keella on vaikutusta Vekurinjokeen, mutta sen sijaan vaikutukset Penger-

jokeen ovat vähäiset keskimääräisessä valuntatilanteessa. Laskennalliset

kuormitukset vaihtelevat todellisuudessa paljonkin riippuen monista ulkoi-

sista seikoista, muun muassa hydrologisista olosuhteista.

Turvetuotannon osuus Pengerjoen vesistöalueen pinta-alasta on tällä het-

kellä noin 1 %, ja Vapo Oy:n Lapsukansuon (lupa on saanut lainvoiman)

kuntoonpanon jälkeen valuma-alueosuus on noin 1,5 %.

Pengerjoki – Merovenjoki on luokiteltu vesienhoidon suunnittelussa tyydyt-

tävään tilaan. Vesientilaa heikentäviksi tekijöiksi on esitetty turvetuotantoa

ja hajakuormitusta. Joen tilaan vaikuttaa myös hydrologis-morfologisten

12

muutosten aiheuttama elinympäristöjen muuttuminen. Hyvän tilan tavoite

on arvioitu saavutettavan vuoteen 2027 mennessä. Rekisuon hanke sijoit-

tuu noin 7 km:n etäisyydelle Pengerjoesta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäris-

tökeskus on arvioinut, ettei hankkeella todennäköisesti ole merkittävää vai-

kutusta Pengerjoen tilaan.

Tutkittua tietoa ympärivuotisesta pumppauksesta tai sen hyödyistä vesien

puhdistuksessa ei ole juuri saatavilla. Käytettävissä olevien tarkkailutulos-

ten perusteella näyttää siltä, että talviaikaiset tarkkailutulokset pintavalu-

tuskentiltä ovat paremmat kuin laskeutusaltailta.

Jos hakemuksen mukainen vesienkäsittely hyväksytään, tulee pintavalu-

tuksen ja talviaikaisen puhdistustehon selvittämiseksi laatia kolme vuotta

kestävä seurantaohjelma. Jos talviaikainen puhdistusteho jää sulan maan

aikaista puhdistustehoa oleellisesti pienemmäksi kiintoaineen ja fosforin

osalta, luvan saajan on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovi-

rastolle täydentävien lupamääräysten antamista varten suunnitelma ve-

sienkäsittelyn tehostamiseksi.

Päästötarkkailua on tehtävä ympärivuotisesti kuntoonpanovuosina ja kah-

tena vuotena lupakaudella vuosina 2012 ja 2016. Virtaama on havaittava

mittapadolta päästötarkkailuvuosina samalla kun näytteitä otetaan ja muina

vuosina tuotantoaikana kerran viikossa. Vesistötarkkailua on tehtävä Veku-

rinjoessa (koordinaatit 6920934, 3396416).

Hakijalla ei ole hallussaan metsäistä suojapuustoa. Elinkeino-, liikenne- ja

ympäristökeskuksen käsityksen mukaan asutukselle aiheutuva mahdolli-

nen pölyhaitta on ratkaistava siten etäisyyksien perusteella ottaen huomi-

oon, että asutus sijaitsee korkeammalla kuin Rekisuo ja että aluetta joka

tapauksessa ympäröi puusto, jotka seikat vähentävät mahdollisia melu- ja

pölyhaittoja. Määräyksillä tuotannon rajoittamisesta tietyissä olosuhteissa

voidaan vähentää pöly- ja meluhaittojen vaikutuksia.

Toiminnanaloittamislupaa ei tule myöntää. Täytäntöönpano tekisi muutok-

senhaun hyödyttömäksi alueen kunnostuksen aloittamisen myötä. Lisäksi

hakijalla ei ole riittäviä perusteltuja syitä aloittaa toiminta ennen päätöksen

lainvoimaiseksi tulemista.

2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalata-

lousryhmä on lausunut, että Pengerjoen vesistöalueelle laskevat Re-

kisuon suunnitellun turvetuotantoalueen lisäksi seuraavien turvetuotanto-

alueiden kuivatusvedet: Penkkisuo (59 ha), Saarisuo (43,8 ha), Ukonmu-

ronsuo (33,7 ha), Haukisuo (88 ha), Hyttisuo (34 ha), Palosuo (87,5 ha) ja

Kurkisuo (80,3 ha). Turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu pinta-ala on

443,9 ha. Lisäksi Lapsukansuo (131,2 ha) on saanut ympäristöluvan vuon-

na 2010.

Kalatalousryhmä on esittänyt seuraavat vaatimukset:

- Hakijan tulee tarkkailla hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia elinkei-

no-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu

voidaan toteuttaa yhdessä muiden alueen turvetuottajien kanssa.

13

- Hakijan tulee maksaa 800 euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettä-

väksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä

tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen.

- Vesienkäsittelyyn on sovellettava kulloinkin parasta tiedossa olevaa

tekniikkaa ja parasta käytäntöä. Laskeutusaltaiden ja pintavalutusken-

tän toimivuuteen varsinkin ääriolosuhteissa tulee kiinnittää erityistä

huomiota. Pintavalutuskentän on oltava ympärivuotisesti toiminnassa.

- Toiminnanaloittamislupaa ei tule myöntää.

Pengerjoen vesipuitedirektiivin mukainen ekologinen tila on muun asian-

tuntija-arvion mukaan tyydyttävä. Vekurinlampeen on istutettu 1-kesäisiä

kuhan ja planktonsiian poikasia ja Pengerjokeen eri-ikäisiä järvitaimenen

poikasia. Hankkeella voidaan arvioida olevan vaikutuksia Pengerjoen kala-

talouteen erityisesti turvetuotantoalueen perustamisen aikana. Kun turve-

tuotantoalue on perustettu, kalataloudellisten vaikutusten voidaan arvella

vähentyvän, jos vesiensuojelutoimet toteutetaan parhaita tiedossa olevia

menetelmiä käyttäen. Pengerjoki on seudun merkittävimpiä virkistyskalas-

tuskohteita ja sen kehittämiseksi on tehty istutuksia ja rakennettu palvelu-

varustuksia. Jokeen kohdistuu voimakas hajakuormitus ja sen virtaama-

vaihtelut ovat suuria. Joen taimen- ja muu arvokalakanta elää herkässä

ekosysteemissä, jossa pienilläkin ympäristötekijöiden muutoksilla saattaa

olla merkittävä vaikutus. Kuivatusvedet aiheuttavat alapuolisessa, jo nykyi-

sin kuormitetussa vesistössä rehevöitymishaittaa sekä pohjan liettymistä.

Rehevöityminen voi ilmetä muun muassa pyydysten tavanomaista nope-

ampana likaantumisena, kalojen karkottumisena ja kalojen makuhaittoina.

Kuntoonpanovaiheessa, erityisesti peruskuivatusvaiheessa, suon alivalu-

mat ja kokonaisvalumat kasvavat luonnontilaisen suon tilanteesta. Valmiik-

si metsäojitetun suon kunnostusvaiheen vaikutukset ovat pienempiä. Ha-

kemuksessa esitetyt kuormitus- ja vesistövaikutusarviot on tehty olettamal-

la, että vesiensuojelurakenteet toimivat riittävän tehokkaasti ottamatta kui-

tenkaan huomioon esimerkiksi riskitekijöitä ja poikkeuksellisia olosuhteita.

Rekisuon turvetuotanto tulisi kuormittamaan jo ennestään reheviä vesialu-

eita, joten sillä on vaikutusta kalatalouteen. Kalataloudellisten vaikutusten

tarkkailu on tarpeen turvetuotannon vaikutusten selvittämiseksi.

Rekisuon turvetuotanto kuormittaa alapuolisia vesialueita aina Pengerjoelle

saakka. Tällä hetkellä Pengerjoen valuma-alueella ympäristöluvan saanei-

den turvetuotantoalueiden yhteinen kiintoainekuormitus oli vuonna 2008

noin 10 400 kg/a, fosforikuormitus noin 64 kg/a ja typpikuormitus noin

2 700 kg/a. Tämäkin huomioon ottaen kalatalousmaksun määrääminen on

perusteltua. Maksulla voitaisiin istuttaa kaloja kompensoimaan kalojen hei-

kentyvää lisääntymistä ja limoittumisen muun muassa katiskapyynnille ai-

heuttamaa pyynnin vaikeutumista. Yleiselle kalatalousedulle aiheutuva ka-

lataloudellinen vahinko ja haitta voidaan kompensoida 800 euron suurui-

sella vuotuisella kalatalousmaksulla.

Jos hankkeelle myönnetään aloituslupa ennen kuin päätös on saanut lain-

voiman, menettää muutoksenhaku merkitystään, sillä haitalliset ympäristö-

vaikutukset alkavat ilmetä samanaikaisesti kunnostustöiden aloittamisen

kanssa.

14

3) Multian kunnan ympäristölautakunta on lausunut, että hakemuksessa

olevien veden laatutulosten perusteella Rekisuon tuotantoalueelta ei pitäisi

johtaa kuivatusvesiä Pihkasenpuroon ja Vekurinjokeen. Pihkasenpuro on

erittäin rehevä jo nykyisellään ja vedessä on myös runsaasti humusta.

Pengerjokeen johdetaan myös muiden turvetuotantoalueiden kuivatusve-

siä. Hakijan tapa tarkastella vain Rekisuon aiheuttamia vesistövaikutuksia

on kyseenalainen.

Turvetuotantoon ei tulisi ottaa alueita ennen 3. vaihemaakuntakaavan val-

mistumista.

Jos ympäristölupa myönnetään, hakija tulisi velvoittaa osallistumaan

PUREVA-hankkeen (puro- ja valuma-aluekunnostushanke) kustannuksiin.

Hankkeen tarkoituksena on valuma-alueiden ja purojen inventointi ja niiden

kunnostustarpeen selvittäminen. Turvetuotanto kuormittaa pieniä puroja ja

jokia, joten on kohtuullista, että hakija osallistuu hankkeen toteuttamiseen.

Ympäristölautakunta on epäillyt, että toiminta aiheuttaa melu- ja pölyhaitto-

ja lähiasutukselle. Tuotantoalue katkaisee Vekurinjoen vaellus- ja hiihtorei-

tin eli alueen virkistyskäyttöarvo alenee huomattavasti.

Toiminnanaloittamislupaa ennen luvan lainvoimaisuutta ei tulisi myöntää.

Hakija ei ole esittänyt myöntämiselle perusteltua syytä.

Muistutukset Asian aiemman käsittelyn yhteydessä on tehty seuraavat muistutukset:

1) AA (Ranta-aho 1:13) on muistutuksessaan esittänyt, että Pihkasenpu-

rossa Vekurinlammen suulla esiintyy tulvimista ja metsäalueilla vettymis-

haittoja. Muistuttaja on vastustanut tästä syystä luvan myöntämistä turve-

tuotannolle, ellei kuivatusvesiä pystytä (ainakin osaksi) ohjaamaan johon-

kin muuhun suuntaan ja ellei Pihkasenpuron ja Vekurinjoen veden juoksun

parantamiseksi tulva-aikoina ole suunnitelmia.

2) Keuruun kalastusalue on vaatinut muun muassa seuraavaa:

- Lupaa käsiteltäessä on otettava huomioon, että Rekisuolla ja sitä ympä-

röivillä alueilla pesii muun muassa alueellisesti uhanalainen riekko.

- Luvan noudattamista on valvottava tehokkaasti.

- Ennen luvan myöntämistä on selvitettävä Rekisuon turpeesta muun mu-

assa elohopeapitoisuudet sekä cesium- ja becquerel-pitoisuudet.

- Kalastusasetuksen 51 b §:n määrittelyn mukaan Pengerjoki on lohi- ja sii-

kapitoinen vesistö, joten sen vedenlaatua ei saa huonontaa.

- Pengerjoen lisäkuormitus tulee lopettaa heti, ja myös nykyistä turvetuo-

tannosta aiheutuvaa kuormitusta tulee ratkaisevasti pienentää. Kaikkien

alueen turvetuotantoalueiden yhteisvaikutus on otettava huomioon.

- Rekisuon pohjoisosa on tutkittava uudelleen, sillä muistuttajan mielestä

pohjoisosan vedet valuvat Hirvon kautta Sinervään.

- Kalataloudellista haittaa sekä melu- ja pölyhaittaa on vähätelty.

15

- Turvetuottajien tulee korvata tähän mennessä aiheuttamansa vesistö- ja

kalastovahingot kyseisellä alueella erikseen tehtävän selvitystyön perus-

teella, ennen kuin uutta turvetuotantoa aloitetaan.

- Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2015,

laki vesienhoidon järjestämisestä ja EU:n vesipuitedirektiivi sekä EU:n

23.1.2008 julkistaman energia- ja ilmastopaketin linjaukset on otettava

huomioon lupa-asiaa käsiteltäessä.

- Turvetuottajien tulee osallistua PUREVA-hankkeisiin, joiden tarkoituksena

on ehkäistä vesistökuormituksen syntymistä vesistöjen latvoilla ja valuma-

alueilla.

Mikäli lupa myönnetään, kalastusalue on vaatinut hakijan toimesta ja kus-

tannuksella suoritettavaksi seuraavia toimenpiteitä:

- Veden laadun seurantaa tulee jatkaa koko tuotantokauden ajan.

- Kala- ja rapukanta ja tuotantoalueen lintu- ja suoluontoeläimistö sekä

kasvillisuus on selvitettävä ennen ympäristöluvan myöntämistä.

- Vesiensuojelurakenteet tulee mitoittaa riittäviksi (pintavalutuskentän tulee

olla 10 % tuotantoalasta ja sen tulee toimia ympärivuotisesti), altaat on

puhdistettava jatkuvasti ja säännönmukaisesti ja tuotantotekniikan sekä -

menetelmien on oltava parasta markkinoilta löytyvää laatua.

- Turvetuotannolle tulee määrätä indeksiin sidottu, vuosittainen, turvetuo-

tantoalaan sidottu kalatalousmaksu (30 €/ha).

- Koekalastus tulee toteuttaa turveyrittäjien kustannuksella Pengerjoen

alueella vuosittain.

Asian uuden käsittelyn yhteydessä on tehty seuraavat muistutukset:

1) BB (Lahtinen 13:2 ja Lahtinen II 22:7) on vaatinut, että hakemus hylä-

tään. Turvetuotannosta aiheutuisi muistuttajan kiinteistöjen arvon alentu-

minen. Etäisyys muistuttajan kiinteistöjen pihapiiriin on vain 120 m ja sekin

on avointa maastoa (puusto on kaadettu). Lähin kaivo sijaitsee noin 20

metriä tuotantoalueesta. Hankkeesta aiheutuisi melu- ja pölyhaittaa. Valta-

tuulen suunta on tuotantoalueen suunnasta. Lähipiirissä on pahoja allergi-

oita. Muistuttaja harkitsee ympärivuotista muuttoa kiinteistöille. Alue on iki-

vanhaa teerien soidinaluetta.

Jos lupa myönnetään, tulee kiinteistön arvon ja käytön alenema korvata

täysimääräisenä. Lisäksi muistuttaja on huomauttanut, että kaikki asiakirjat

olisi tullut lähettää postin kautta asianosaisille. Kunnanvirastolle on satojen

kilometrien matka. Karttaliitteet ovat epämääräisiä. Lähinaapureita olisi tul-

lut kuulla turvetuotannon ympäristölupa-asiassa. Alueella on jo aloitettu

toimenpiteet, muun muassa puusto on kaadettu.

2) CC (Vekurinmäki 1:148) ovat vaatineet, että ympäristölupaa ei tule

myöntää. Hakijalla ei ole hallussaan suojametsiä muistuttajien tilan rajalla.

Näköesteen tuotantoalueelle muodostavat muistuttajien omistamat noin

70-vuotias päätehakkuuikäinen metsäkuvio ja hieman nuorempi metsäku-

vio.

Asumisviihtyvyys kärsii. Pölyhaitta on huomattava. Taloudellista haittaa

aiheutuu, koska metsätaloutta ei voi harjoittaa tuottavimmalla tavalla.

16

Myrskytuhot lisääntyvät aukean suon reunoilla. Palovaara lisääntyy. Kiin-

teistön arvo vähenee. Pohjaveden tasoa ei ole tutkittu. Alueen laidassa

kulkee ehkä kunnan suosituin hiihtolatu.

Jos lupa myönnetään, tulee tuulensuunnalle ja nopeudelle kirjata raja-

arvot. Alueella on oltava rekisteröivät laitteet. Pölyhaitta on korvattava.

Metsätaloudelle aiheutuva haitta ja tulonmenetykset on korvattava. Pohja-

veden pinta on tutkittava ja tehtävä kaivokortit. Palotiet on rakennettava.

Hiihtoladun siirto on korvattava.

3) Multian riistanhoitoyhdistys ry on kiinnittänyt huomiota riekon esiin-

tymiseen alueella. Riekko on Keski-Suomessa erittäin uhanalainen.

4) Vääräperän yksityistiekunta on vaatinut, että ympäristölupaa ei tule

myöntää, koska hakemuksessa on väärää tietoa muun muassa veden vir-

taamissuunnasta ja tien reuna-alueiden suojapuustosta.

Hakemuksessa on esitetty tien suojakaistan leveydestä ristiriitaista tietoa.

10 metrin suojakaista ei ole riittävän leveä. Jos turvetuotanto ulottuu 10

m:n etäisyydelle Vääräperän yksityistiestä, on mahdollista, että käy sa-

moin, kuin suolle metsäojia tehtäessä. Tällöin tien pinta vajosi samassa

suhteessa, mitä veden pinta suolla laski ja aiheutti tulvia tielle keväisin.

Tien nostaminen ei ole enää mahdollista.

Vesi virtaa Vääräperän tien ojista ja tien pohjoispuolelta tulevista metsä-

ojista tuotantoalueen läpimenevää laskuojaa pitkin, eikä pohjoiseen. Tämä

tulee ottaa huomioon vesienkäsittelyrakenteiden mitoituksessa.

Kuivatusvedet johdetaan Pihkasenpuroa pitkin Vääräperän yksityistien be-

tonisen rumpuputken läpi. Rummun mitoitus ei riitä, kun tulvavesien vir-

taama lisääntyy. Myös valuma-alue lisääntyy. Suo sijaitsee vedenjakajalla,

ja luoteisosasta suota vedet menevät nykyisin Sinervään ja Keuruun reitin

kautta Kokemäenjoen vesistöön.

Jos lupa myönnetään, on Väärämäentien alittava Pihkasenpuron rumpu

luvan saajan toimesta uusittava ja mitoitettava riittävästi. Aloittamislupa tu-

lee myöntää sitten, että vuonna 2008 hakatun suojapuuston tilalle on kas-

vanut riittävä puusto. Toiminnasta tien pidolle aiheutuvat kulut on korvatta-

va. Tien nykyinen korkeusasema on määritettävä.

5) DD tilan Vekurinmäki 1:148 vuokralaisina ovat vaatineet, että ympäristö-

lupaa ei tule myöntää. Muistuttajien talo sijaitsee mäen päällä ja melu- ja

pölypäästöt kulkeutuvat sinne esteettömästi. Välissä oleva suojapuusto ei

ole hakijan hallussa. Suurin osa puustosta on hakkuukypsää. Pintavalutus-

kenttä sijaitsee 200–250 metrin etäisyydellä. Muistuttajat sairastavat ast-

maa.

Turvetuotannosta aiheutuu huomattavaa haittaa. Asumisviihtyvyys kärsii.

Pölyhaitta on huomattava. Taloudellista haittaa aiheutuu, koska metsätalo-

utta ei voi harjoittaa tuottavimmalla tavalla. Myrskytuhot lisääntyvät aukean

suon reunoilla. Palovaara lisääntyy. Kiinteistön arvo vähenee.

17

Jos lupa myönnetään, tulee tuulensuunnalle ja nopeudelle kirjata raja-

arvot. Alueella on oltava rekisteröivät laitteet. Pölyhaitta on korvattava.

Metsätaloudelle aiheutuva haitta ja tulonmenetykset on korvattava. Pohja-

veden pinta on tutkittava ja tehtävä kaivokortit. Palotiet on rakennettava.

6) Keuruun kalastusalue on vaatinut, ettei ympäristölupaa eikä toimin-

nanaloittamislupaa tule myöntää.

Keski-Suomen vahvistetussa maakuntakaavassa ei ole Rekisuolle osoitet-

tu turvetuotantovarausta. Keski-Suomen maakuntakaavan 3. vaihekaava

eli turvekaava on valmisteltavana.

Pihkasenpuro on noin 3 km pitkä ja ruoppausta on tehty vain noin 280 met-

rin matkalla. Puron ruoppaamaton osa on määriteltävissä luonnontilaiseksi

tai luonnontilaisen kaltaiseksi puroksi.

Pintavalutuskenttä on liian pieni, se sijaitsee ojitetulla alueella eikä turve-

paksuutta ole ilmoitettu. Pumppaus sulan maan ajan ei ole parasta käyttö-

kelpoista tekniikkaa. Pihkasenpuron ja vesienkäsittelyjärjestelmien väliset

tulvapengerrykset eivät tule toimimaan käytännössä. Hakemuksen kuormi-

tusarviot eivät vastaa millään muotoa todellisuutta.

Pengerjokea ja Jämsänvettä rasittaa pian yli 660 hehtaarin turvetuotannon

kuormitus, ja paljon uusia hankkeita on vireillä. Vesistö ei kestä enää lisä-

kuormitusta. Lupaa käsiteltäessä on pohdittava YSL 42 §:n 1 momentin ja

43 §:n 1 momentin sekä YSA 11 §:n 1 momentin noudattamista. Rekisuota

on verrattava Vaasan hallinto-oikeuden tekemään päätökseen Dnro

10/0655/3 24.11.2010 Haukilamminneva, Ähtäri.

Pihkasenpuron ja Vekurinjoen vesinäytteet on otettu hellejakson aikaan.

Tulosten mukainen veden laatu ei kuvaa vesien todellista ja ympärivuotista

tilaa. Luontoselvitys on puutteellinen. Selvityksen ajankohta, yksi myöhäi-

sen syksyn päivä, on riittämätön.

Toiminnasta aiheutuu melu- ja pölyhaittaa. Vääräperän yksityistiekunnan

vaatimukset tulee ottaa huomioon.

Turpeen käyttö lisää energiantuotannon ilmastopäästöjä. Ympäristönsuoje-

lulain 43 §:ssä säädetään päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta ko-

konaisuutena. Käytössä tulisi olla ns. ympäristön kannalta parhaan käy-

tännön periaate (BEP). Tällöin pitää ottaa huomioon myös mahdollisuudet

toisenlaiseen toimintaan ja toisiin polttoaineisiin.

Muistuttaja on vaatinut, että muistuttajan aiemmin asian johdosta tekemä

muistutus ja valitus tulee ottaa edelleen huomioon.

7) EE (Lahtinen RN:o 13:2 ja Lahtinen II RN:o 22:7) on vaatinut, että ym-

päristölupaa ei myönnetä. Toiminnasta aiheutuisi melu- ja pölyhaittaa. Kai-

voveden laatu huonontuu pintavesien valumisen vuoksi. Tuulensuunta on

usein suoalueen suunnasta ja suojaava puusto puuttuu. Pölyallergia pahe-

nee. Lomanviettopaikan arvo ja käyttö alentuu jatkuvan melun ja pölyn ta-

18

kia. Jos lupa myönnetään, siitä aiheutuu huomattavaa terveydellistä haittaa

ja taloudellista menetystä.

Hakijan vastine uudelleen kuuluttamisen johdosta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja

luonnonvarat vastuualue

Hakija on hyväksynyt elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esityksen

kolmivuotisesta seurantaohjelmasta. Hakija on hyväksynyt vain alueen

pohjoisosassa sijaitsevia lohkoja koskevat pöly- ja meluhaittojen rajoitta-

mistoimet.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryh-

mä

Hakija on hyväksynyt lausunnossa esitetyt tarkkailuvaatimukset. Hakija on

sitoutunut maksamaan 500 euron kalatalousmaksun. Hakija ei ole katsonut

ympärivuotista pintavalutusta tarpeelliseksi.

Multian ympäristölautakunta

Hakija on kiistänyt lausunnossa esitetyt asiat. Hakijan mukaan vaatimukset

ovat perusteettomia ja aiheettomia.

Muistutukset 1 ja 7

Rekisuon pohjoisosan lohkolla tuotantotoimintaa harjoitetaan klo 7—22.

Tuotantoalueen ja astutuksen väliin jää metsänhoidollisista harvennuksista

huolimatta metsäinen suojavyöhyke puuston omistajan mukaan. Tuotanto-

alueen ja tien väliin jää 20 metrin suojavyöhyke. Asuinrakennusten ja tuo-

tantoalueen välisen korkeuseron takia tuotanto ei vaikuta kiinteistöjen talo-

uskaivojen laatuun tai antoisuuteen.

Muistutukset 2 ja 5

Muistuttajat ovat hakijan mielestä olleet tietoisia suon saattamisesta turve-

tuotantoalueeksi hakiessaan rakennuslupaa. Muistuttajien olemassa oleva

asuinrakennus ja rakenteilla oleva asuinrakennus sijaitsevat 460–600 met-

rin etäisyydellä tuotantoalueelta. Välissä sijaitsee muistuttajien maalla kas-

vavaa eri-ikäistä metsää, jota ei ainakaan metsälain mukaan voida pääte-

hakata samanaikaisesti.

Muistutus 3

Vuonna 2007 tehdyn luontoselvityksen mukaan alueella ei ole erityisiä suo-

jeltavia luonnonarvoja. Alue on valmiiksi metsäojitettu.

19

Muistutus 4

Turvetuotantoalueen ja tien väliin jätetään 20 m leveä suojavyöhyke. Tur-

vetuotantoalueen vesien johtamisella ei ole vaikutusta tiehen. Virtaama ta-

soittuu pintavalutuskentän ansiosta.

Muistutus 6

Pihkasenpuron perkauksesta on annettu selvitys. Puroa on ruopattu vuosi-

kymmenten aikaan koko matkalta. Muistuttajan muihin vaatimuksiin on

vastattu hakijan aiemmissa vastineissa.

MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston anta-

ma lupapäätös nro 165/08/1 ja sen perusteena olleet asiakirjat.

ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU

Ympäristöluparatkaisu

Aluehallintovirasto myöntää K-S Ekoturve Oy:lle ympäristöluvan Rekisuon

turvetuotantoon noin 64 ha:n tuotantoalalla Multian kunnan Sinervämäen

kylässä hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaises-

ti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee.

Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen päätöksen liitekarttaan 2 merkityn,

tuotantoalueen pohjoisosassa olevan, noin 10 ha:n alueen osalta.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Aluehallintovirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta

muutoksenhausta huolimatta.

Ympäristöluvan lupamääräykset

Päästöt vesiin

1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden

jälkeen Pihkasenpuroon.

2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä tämän päätöksen liit-

teenä 2 olevan kartan mukaisesti sarkaojarakenteiden, kahden laskeu-

tusaltaan ja ympärivuotisesti toimivan pintavalutuskentän avulla sekä muu-

toin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.

Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki.

Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa

on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Vesi on

jaettava laskeutusaltaisiin tasaisesti.

Pintavalutuskentän pinta-alan on oltava vähintään 3,1 ha.

20

Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen

joutumisen ojiin. Auma-alueet on sijoitettava reunaojien sisäpuoliselle alu-

eelle.

Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja

vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyven-

nykset.

Pihkasenpuron tulviminen tuotantoalueelle ja vesienkäsittelyalueille on

estettävä suojapengerryksin.

3. Pintavalutuskenttä ja suojapengerrykset on rakennettava siten, että töi-

den haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Veden jakautumisesta tasaisesti koko pintavalutuskentän alueelle on huo-

lehdittava jakoputkilla tai -ojilla, ja tarvittaessa niiden sijoitusta on muutet-

tava ja tehtävä virtausohjaimia. Pintavalutuskenttää rakennettaessa ei saa

tarpeettomasti vahingoittaa alueen kasvillisuutta.

Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotan-

tokenttien kuntoonpanon aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteista on ensin

rakennettava pintavalutuskenttä. Vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä

ennen käyttöönottoa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-

kuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Multian kunnan ympäristön-

suojeluviranomaiselle.

Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden

tehoa.

4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti

toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.

Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat

on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina

muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastet-

tava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitetta-

va siten, ettei se pääse vesistöön.

Päästöt ilmaan ja melu

5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotan-

toalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden

ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja

ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista.

Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty

päätöksen liitekarttaan 2 merkityllä rajoitusalueella tuotantoalueen etelä-

osassa, kun tuulee lännestä (240–300o).

21

Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava

kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari.

Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä

häiritsevästi.

6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä si-

ten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylit-

tää asuinrakennusten pihapiirissä 55 dB (LAeq) klo 7–22 eikä 50 dB

(LAeq) klo 22–7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB

(LAeq) klo 7–22 eikä 40 dB (LAeq) klo 22–7.

Tuotantoalueen eteläosassa päätöksen liitekarttaan 2 merkityllä rajoitus-

alueella ei saa tehdä kunnostus- tai tuotantotoimia klo 22–7.

Varastointi ja jätteet

7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vä-

hän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toi-

mijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimi-

tettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jät-

teen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muu-

toinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.

Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen

jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaes-

sa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi

tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja

ympäristökeskukselle.

8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tii-

visalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviil-

lä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauk-

sen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvästi paikalleen sijoitettujen

polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettu-

ja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin.

Häiriö- ja poikkeustilanteet

9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevau-

rioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan.

10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien

johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-,

liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Multian kunnan ympäristönsuojeluvi-

ranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poik-

keustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava

ja häiriötekijät poistettava viipymättä.

22

Tarkkailut

11. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen

liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Keski-Suomen elinkeino-, liiken-

ne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutok-

set eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

12. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä

tavalla. Tarkkailu on mahdollista tehdä yhteistarkkailuna muiden alueen

turvetuottajien kanssa. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava

elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa

lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympä-

ristökeskukselle ja Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tark-

kailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oi-

keuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.

Kunnossapitovelvoitteet

13. Luvan saajan on osallistuttava Pihkasenpuron kunnossapitoon siltä

osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta.

Kalatalousmaksu

14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 500 euroa

kalatalousmaksua Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk-

selle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalas-

tolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen

maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta.

Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito

15. Lupakauden aikana tuotannosta poistetut alueet on vuosittain ilmoitet-

tava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotan-

nosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden

kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään

kahden vuoden ajan, tai ne on pysyvästi siirretty muuhun käyttöön. Luvan

saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys

tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopetta-

mista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan oh-

jata vesienkäsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväk-

symällä tavalla.

Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta

on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat

rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on

jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun

käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-

23

kukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovai-

heen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista.

Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt

velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympä-

ristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan

lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.

Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtu-

vaa korvattavaa vahinkoa.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Luvan voimassaolo

Lupa on voimassa toistaiseksi.

Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä

säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomai-

sen aloitteesta peruuttaa luvan.

Lupamääräysten tarkistaminen

Luvan saajan on viimeistään 31.3.2021 jätettävä aluehallintovirastolle ha-

kemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määrä-

ajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja

pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien

käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien

johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, kalata-

lousmaksulla tehdyistä toimenpiteistä ja niiden tuloksellisuudesta, mahdol-

lisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimat-

tomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta

poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9–11 §:n

mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.

RATKAISUN PERUSTELUT

Perustelut hakemuksen osittaiselle hylkäämiselle

Turvetuotantoalueesta luoteen ja koillisen välisellä sektorilla on kaikkiaan 5

asuinrakennusta alle 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Lähimmät

kaksi asuinrakennusta sijaitsevat noin 180–260 metrin etäisyydellä hake-

muksen mukaisesta tuotantoalueesta. Kyseessä on uusi tuotantoalue.

Toiminnasta lähiasutukselle aiheutuvien kohtuuttomien melu- ja pölyhaitto-

jen ehkäisemiseksi on tarpeen jättää riittävän leveä suojavyöhyke asuinra-

kennusten ja tuotantoalueen väliin. Hakijan esittämät suojavyöhykkeet ovat

liian kapeita, ja lisäksi, koska ne eivät pääsääntöisesti sijaitse hakijan hal-

lussa olevalla alueella, ei niitä voida ottaa lupaharkinnassa huomioon

24

puustoisena suojavyöhykkeenä. Siten hylätyn noin 10 ha:n suuruisen alu-

een käyttöön turvetuotantoalueena ei voida myöntää lupaa.

Luvan myöntämisen edellytykset

Rekisuon turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on jo ojitettu ja

luonnontilaltaan muuttunut. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutus-

alueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella

erityistä suojelustatusta omaavia lajeja tai luontotyyppejä.

Tuotantoalueen vedet on määrätty käsiteltäväksi ympärivuotisella pintava-

lutuksella haitallisten vesistövaikutusten estämiseksi. Merkittävä osa turve-

tuotantoalueiden kuormituksesta on peräisin talviajalta, joten kuivatusvedet

on tarpeen käsitellä myös talvella perustasoa tehokkaammalla menetel-

mällä. Kuormitus on suurinta kuntoonpanovaiheessa, minkä takia vesien-

käsittelyn on jo kuntoonpanovaiheessa oltava parhaan käyttökelpoisen

tekniikan mukaista.

Rekisuon pintavalutuskentän muoto ei ole mitoitusohjeiden mukainen, mut-

ta tuotantoalueen rajauksen jälkeen pintavalutuskentän tehollinen pinta-ala

on riittävä. Vesien käsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimus-

ten mukaista Rekisuon olosuhteissa.

Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä

toimenpiteillä.

Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta. Asutuksen ja tuotantoalueen väli-

sen etäisyyden kasvattamiseksi tuotantoaluetta on rajattu. Rajauksen jäl-

keen kohtuuttomien pöly- ja meluhaittojen aiheutuminen on ehkäistävissä

lupamääräysten mukaisin toimintarajoituksin.

Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.

Pihkasenpuron tilasta on esitetty riittävästi selvitystä. Puroa on ruopattu

vuonna 1998 metsäojituksen yhteydessä, eikä puro ole vesilain 1 luvun 17

a §:ssä tarkoitettu luonnontilainen uoma. Puroon johdetaan jo nykyisellään

ojitetulta suolta vesiä, joten turvetuotantoalueen vedet eivät vaikuta puron

tilaan siinäkään tapauksessa, että puro olisi joltain osin luonnontilaisen kal-

tainen. Puron sijaintia ei muuteta nykyisestä.

Kun otetaan huomioon Rekisuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, ei turve-

tuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu luvan

myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pi-

laantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantu-

mista, erityisten luonnonolosuhteiden vaarantumista, yleiseltä kannalta tär-

keän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä

tai muuta kohtuutonta rasitusta.

Rekisuon turvetuotantoalue sijaitsee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoi-

toalueella, Pengerjoen valuma-alueella. Pengerjoki - Merovenjoki on luoki-

teltu vesienhoidon suunnittelussa tyydyttävään tilaan. Rekisuon turvetuo-

tantoalueen vedet on määrätty käsiteltäväksi käyttäen parasta käyttökel-

25

poista tekniikkaa, ympärivuotista pintavalutusta. Tämän luvan mukaisesti

toimittaessa Rekisuon turvetuotantoalueen vesillä ei ole merkittävää vaiku-

tusta vesienhoitoalueen kokonaiskuormitukseen ja lupamääräysten mukai-

nen toiminta on kokonaisuutena arvioituna vesienhoitosuunnitelmassa esi-

tettyjen tavoitteiden mukaista.

Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta

Turvetuotantoalueen kuntoonpanosta ja turvetuotannosta aiheutuvat pääs-

töt vesistöön ovat peruuttamattomia, mikä tekee muutoksenhaun hyödyt-

tömäksi. Luvan saaja ei ole myöskään esittänyt sellaista perusteltua syytä

päätöksen täytäntöönpanolle muutoksenhausta huolimatta, että toimin-

nanaloittamislupa olisi myönnettävissä.

Lupamääräysten perustelut

Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi pa-

rasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen

määräykset 1–4. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympä-

ri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi pe-

rustasoa tehokkaamman vesienkäsittelyn on oltava käytössä koko vuoden

ajan.

Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi

annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 5 ja 6. Pölyhaitan estä-

miseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa tuotantoalueen kaakkoisosassa asu-

tuksen läheisyydessä tuulen suunnan ollessa asutukseen päin. Asumiseen

käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat

valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Tuotantotoi-

minta yöaikaan aiheuttaisi todennäköisesti lähimpänä olevien asuntojen

pihapiirissä 50 dB:n melutason ylittymisen, joten tuotannon keskeyttäminen

tuotantoalueen kaakkoisosan lohkolla yöaikaan on tarpeen kohtuuttoman

rasituksen estämiseksi.

Määräykset 7 ja 8 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja

öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 §:n mukaan velvol-

linen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen

määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten

aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaan-

tumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoai-

neiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen

kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämi-

seksi.

Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10.

Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuk-

sista ympäristöön. Lupamääräyksien 11 ja 12 tarkkailu- ja raportointimää-

räykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varal-

ta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella val-

vontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen

ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtä-

26

viin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsitte-

lyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi

ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.

Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta mahdol-

lisesti aiheutuvien liettymien poistamiseksi.

Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämi-

seksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon tur-

vetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vai-

kutusten laajuus.

Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamää-

räys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen

rajoittamiseksi.

VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN

Lausunnot Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja

luonnonvarat -vastuualueen esittämät vaatimukset on otettu huomioon lu-

pamääräyksissä ja niiden perusteluissa näkyvillä tavoin.

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryh-

män kalatalousmaksua koskevan vaatimuksen osalta aluehallintovirasto

arvioi, että luvassa määrätty 500 euron vuotuinen kalatalousmaksu on riit-

tävä, kun otetaan huomioon tuotantoalueen rajaaminen hakijan esittämäs-

tä ja vesien ympärivuotinen pintavalutuskenttäkäsittely. Muut kalatalous-

ryhmän esittämät vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ja

niiden perusteluissa näkyvillä tavoin.

Multian kunnan ympäristölautakunnan luvan hylkäämistä koskevan vaati-

muksen osalta aluehallintovirasto viittaa luvan myöntämisen edellytyksissä

lausumaansa. Luvan saajaa ei voida velvoittaa osallistumaan PUREVA-

hankkeen kustannuksiin, koska hankkeessa ei ole kyse luvan saajan toi-

minnasta aiheutuvien vaikutusten selvittäminen tai kunnostaminen. Lisäksi

luvan saajan toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumi-

sesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Sillä, että aluetta ei ole maakunta-

kaavassa merkitty turvetuotantoalueeksi, ei ole ratkaisevaa merkitystä har-

kittaessa ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan myöntämisen

edellytyksiä.

Muistutukset Asian aikaisemman käsittelyn yhteydessä tehdyt muistutukset:

Muistutuksessa 1) esitetyn tulvimisen ehkäisemistä koskevan vaatimuksen

johdosta aluehallintovirasto lausuu, että Pihkasenpuron valuma-alue ei

suurene nykyisestä, eikä toiminnasta ole ennalta arvioiden odotettavissa

merkittävää valumien äärevöitymistä. Siten luvan saajan ei ole tarpeen ryh-

tyä toimenpiteisiin Pihkasenpuron ja Vekurinjoen veden juoksun paranta-

miseksi.

27

Muistutuksessa 2) esitettyihin vaatimuksiin aluehallintovirasto vastaa asian

uuden käsittelyn yhteydessä tehdyn muistutuksen 6) johdosta antamas-

saan vastauksessa.

Asian uuden käsittelyn yhteydessä tehdyt muistutukset:

Muistutuksissa 1 ja 7) luvan hylkäämistä koskevien vaatimusten osalta

aluehallintovirasto viittaa luvan myöntämisen edellytyksissä lausumaansa.

Tuotantoalaa on rajattu hakijan esittämästä lähiasutukselle aiheutuvien

kohtuuttomien melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Tuotantoalue sijait-

see niin kaukana muistuttajien kiinteistöstä, ettei tuotantotoiminnan ojituk-

sista voi aiheutua haitallisia vaikutuksia muistuttajien kaivoveden laatuun

tai määrään. Ympäristönsuojelulain mukaisessa lupaharkinnassa tuotanto-

alueen luonnonarvot voidaan ottaa huomioon vain luonnonsuojelulaissa

säädetysti. Teeren esiintyminen tuotantoalueella ei ole luonnonsuojelulain

mukainen este luvan myöntämiselle.

Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu ympäristönsuojelulainsäädännössä

edellytetyn mukaisesti. Ympäristönsuojelulain 38 §:n 2 momentin mukaan

kuulutuksesta on annettava erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia eri-

tyisesti koskee. Muistuttajille on annettu tieto kuulutuksesta.

Muistutuksissa 2 ja 5) esitettyjen luvan hylkäämistä koskevien vaatimusten

osalta aluehallintovirasto viittaa luvan myöntämisen edellytyksissä lausu-

maansa. Muistuttajien kiinteistölle aiheutuvat kohtuuttomat melu- ja pöly-

haitat voidaan estää lupamääräysten 5 ja 6 mukaisin toimintarajoituksin.

Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesi-

alueita. Tuotantoalue sijaitsee niin kaukana muistuttajien kiinteistöstä, ettei

tuotantotoiminnan ojituksista voi aiheutua haitallisia vaikutuksia muistuttaji-

en kaivoveden laatuun tai määrään. Turvetuotantoalueiden tulipalojen eh-

käisystä on säädetty pelastuslaissa, jota valvoo alueen pelastusviranomai-

nen. Luvassa annetaan ohjaus ennakoimattomien vesistön pilaantumisesta

aiheutuvien vahinkojen varalta. Muiden kuin vesistön pilaantumisesta ai-

heutuvien haittojen osalta korvaushakemus on pantava vireille käräjäoi-

keudessa.

Muistutuksen 3) johdosta aluehallintovirasto lausuu, että ympäristönsuoje-

lulain mukaisessa lupaharkinnassa tuotantoalueen luonnonarvot voidaan

ottaa huomioon vain luonnonsuojelulaissa säädetysti. Riekon esiintyminen

tuotantoalueella ei ole luonnonsuojelulain mukainen este luvan myöntämi-

selle.

Muistutuksessa 4) esitettyjen vaatimusten osalta aluehallintovirasto lausuu,

että tuotantoalueen rajaamisen jälkeen on turvetuotantoalueen ja Vääräpe-

rän yksityistien välinen etäisyys niin suuri, ettei muistutuksessa esitettyjä

seurauksia aiheudu. Vesienkäsittelyrakenteiden mitoitus on riittävä niiden

valuma-alueen pinta-alaan nähden. Rekisuon tuotantoalue sijaitsee koko-

naisuudessaan Vekurinjoen valuma-alueella.

Muistutuksessa 6) esitetyn luvan hylkäämistä koskevan vaatimuksen osal-

ta aluehallintovirasto viittaa luvan myöntämisen edellytyksissä lausumaan-

sa. Sillä, että aluetta ei ole maakuntakaavassa merkitty turvetuotantoalu-

28

eeksi, ei ole ratkaisevaa merkitystä harkittaessa ympäristönsuojelulain mu-

kaisen ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä. Tuotantoalueen rajaami-

sen jälkeen pintavalutuskentän pinta-ala on riittävä pengerrysten edellyt-

tämä pinta-alakin huomioon ottaen. Metsäojituksen yhteydessä tehty Pih-

kasenpuron ruoppaus on riittävästi selvitetty. Puron sijaintia ei muuteta ny-

kyisestä.

Aluehallintovirasto arvioi, että vaikka Pihkasenpuron ja Vekurinjoen veden

laadusta on vähän tietoja, niin tiedot ovat kuitenkin riittävät sen arvioimi-

seksi, ettei Rekisuon tuotantoalueen vesistä luvan mukaisesti käsiteltynä

aiheudu niiden merkittävää pilaantumista. Pihkasenpuron ja Vekurinjoen

veden laatu tulee myös muina vuosina ja vuoden aikoina vaihtelemaan.

Pengerjoen veden laadusta tietoja on jo runsaasti.

Luontoselvitys on riittävä sen arvioimiseksi, ettei tuotantoalueella ole luon-

nonsuojelulain nojalla suojeltavia luonnonarvoja. Arviossaan aluehallintovi-

rasto on ottanut huomioon sen, että alue on kokonaisuudessaan jo ojitet-

tua. Melu- ja pölyhaittoja sekä Vääräperän yksityistietä koskevien vaati-

musten osalta ei muistuttaja ole asianosaisasemassa. Kyseisten vaatimus-

ten osalta aluehallintovirasto viittaa edellä lausumaansa. Ympäristölupa-

harkinnassa ei voida ottaa huomioon turpeenpolton ilmastovaikutuksia.

Muistuttajan aikaisemman käsittelyn yhteydessä tekemän muistutuksen

johdosta aluehallintovirasto lausuu lisäksi, että luvassa määrätty kalatalo-

usmaksu on riittävä ottaen huomioon tuotantoalueen pinta-ala ja ympäri-

vuotinen pintavalutuskäsittely. Aluehallintovirasto ei voi ympäristöluvassa

antaa toiminnan valvontaa koskevia määräyksiä.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman.

LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta

poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäris-

tönsuojelulain 56 §:n mukaisesti on noudatettava asetusta.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Ympäristönsuojelulaki 6, 8, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90,

101, 103 a §

Jätelaki 4, 6 ja 15 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Laki eräistä naapuruussuhteista 17 §

Laki vesienhoidon järjestämisestä 28 §

29

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Päätöksestä ei peritä käsittelymaksua.

Ympäristönsuojelulain 105 §:n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peri-

tään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion mak-

superustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston

asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään.

Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen

(1145/2009) 7 §:n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on

tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen

voimaan tullessa voimassa olevien säännösten mukaan. Hakemuksen vi-

reille tullessa maksuun sovellettiin ympäristölupaviraston maksullisista suo-

ritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1388/2006), jonka 4 § 3

momentin mukaan muutoksenhaun johdosta tuomioistuimen uudelleen kä-

siteltäväksi palauttaman asian käsittelymaksusta vähennetään, mitä sa-

massa asiassa aikaisemmin annetusta päätöksestä on peritty.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös Hakija

Jäljennös päätöksestä Multian kunta

Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomainen

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luon-

nonvarat vastuualue (sähköisesti)

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousryhmä

(sähköisesti)

Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto se-

kä kaikille asiassa muistutuksen jättäneille.

Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä

Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallin-

toviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Multian kunnan viral-

lisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Suur-Keuruu-

sanomalehdessä.

30

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamal-

la.

Liitteet 1) Valitusosoitus

2) Kartta

3) Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailusuunnitelma

Lasse Känsälä Satu Ahola

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvos Lasse Kän-sälä ja ympäristöylitarkastaja Satu Ahola (asian esittelijä).

VALITUSOSOITUS LIITE 1

Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valit-tamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän pää-

töksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 26.4.2011. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea,

sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinym-päristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat vi-ranomaiset.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava

- päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa

koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu-vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää

toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai-semmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-

Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määrä-ajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liittei-neen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä mää-räajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden-

käyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

LIITE 2 KARTTA

Kartta ei ole mittakaavassa

= hylätty alue

= rajoitusalue

LIITE 3

REKISUON KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA

Käyttötarkkailu

Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomai-selle. Käyttötarkkailusta pidettävää päiväkirjaa säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovai-heen ajan ja se esitetään tarvittaessa valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä vuosit-tain tehtävä yhteenveto toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutus-tarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli sekä muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja

melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely

Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu

Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Kuntoonpanovaiheen tarkkailua tehdään koko kuntoonpanojakson ajan. Vesinäytteiden otto aloitetaan havaintopaikan yläpuolisten kaivutöiden alettua. Näytteenoton yhteydessä mita-taan virtaama. Vesinäytteet otetaan ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen seuraavasti: Kuntoonpanotöiden aikana 1 kerta/2 viikkoa Kevättulvan aikana 1 kerta/viikko Touko–lokakuussa 1 kerta/2 viikkoa Marras–huhtikuussa 1 kerta/kuukausi Näytteistä määritetään pH ja kemiallinen hapenkulutus (CODMn) sekä kiintoaineen, koko-naisfosforin, fosfaattifosforin, kokonaistypen, ammoniumtypen (NH4-typpi) ja raudan pitoi-suudet. Tuotantovaiheen tarkkailu Tuotantovaiheessa vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syys–lokakuu ja joulu–helmikuu) vuosina 2012 ja 2016. Jälkihoi-tovaiheen päästöjä tarkkaillaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräämän ajan. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Niinä vuosina, kun päästötarkkailua ei tehdä, mitataan virtaama kerran viikossa.

Näytteistä määritetään pH ja kemiallinen hapenkulutus (CODMn) sekä kiintoaineen, koko-naisfosforin ja kokonaistypen pitoisuudet. Päästöjen laskenta Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia pitoisuus- ja virtaamatietoja. Tarvittaessa voidaan käyttää lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuo-tantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauk-sia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittely-menetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapi-toisuuksina seuraavia luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonais-typpi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa. Poikkeustilanteiden tarkkailu Poikkeustilanteissa (esimerkiksi kovat sateet, kaivutyöt) päästötarkkailuvuosina tuottaja ot-taa ylimääräisiä kuormitusnäytteitä. Näyte toimitetaan viipymättä laboratorioon, missä siitä määritetään pH ja kemiallinen hapenkulutus (CODMn) sekä kiintoaineen, kokonaisfosforin, fosfaattifosforin, kokonaistypen, ammoniumtypen (NH4-typpi) ja raudan pitoisuudet. Elinkei-no-, liikenne- ja ympäristökeskus voi antaa tarkemmat ohjeet näytteenotosta.

Vesistötarkkailu

Vesistötarkkailun näytteet otetaan Vekurinjoesta (koordinaatit 6920934, 3396416). Näyttei-den ottoajankohdat (3 kertaa vuodessa) ovat maaliskuun puolivälistä toukokuun puoliväliin, elokuu ja syys–lokakuu. Näytteet otetaan 1 m:n syvyydeltä tai sitä matalammalta, jos ve-sisyvyys ei riitä. Näytteistä määritetään lämpötila, sameus, väri, pH, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), säh-könjohtokyky sekä kiintoaineen, kokonaisfosforin, fosfaattifosforin, kokonaistypen, nitraatti-nitriittitypen (NO3-NO2-typpi), ammoniumtypen (NH4-typpi) ja raudan pitoisuudet.

Raportointi

Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua ja viimeistään 3 viikon kuluttua näytteenotosta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Multian kunnan ym-päristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomai-selle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Vesistötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua ja viimeistään 4 viikon kuluttua näytteenotosta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Multian kunnan ym-päristönsuojeluviranomaiselle. Vesistötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan elinkeino-, lii-kenne- ja ympäristökeskukselle ja Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkai-luvuotta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä.

Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tark-kailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.