LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 fax 06 317 4817 kirjaamo.lansi@avi.fi

Vaasan päätoimipaikka Wolffintie 35 PL 200, 65101 Vaasa

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS

Nro 39/2012/1

Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/100/04.08/2011

Annettu julkipanon jälkeen

3.4.2012

ASIA Maidontuotantoa ja sen laajentamista koskeva ympäristölupa, Jalasjärvi

HAKIJA Katja ja Timo Viinamäki Pikku-Viinamäentie 26 61630 Hirvijärvi

ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee nykyisen maidontuotannon laajentamista. Viinamäen lypsykarjatilalla on tällä hetkellä 160 lypsylehmää, 111 hiehoa, 20 lihanautaa ja 69 nuorkarjaa (< 6 kk). Lupaa haetaan 210 lypsylehmälle, 187 hieholle ja 121 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Laajennuksen yh-teydessä muutetaan olemassa olevan eläinsuojan sisätiloja sekä rakenne-taan uusi pihatto ja uusi 2 000 m3:n lietesäiliö. Toiminta tapahtuu Jalasjärven kunnan (164) Hirvijärven kylässä (401) tiloilla Viinamäki, RN:o 45:0 ja Pikkuviinamäki, RN:o 4:158.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 §, 1 momentti. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetus 1 §, 1 momentti, kohta 11 a. Eläinsuoja joka on tar-koitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle. Ympäristönsuojelulaki 28 §, 3 momentti. Toiminnan olennaiseen muuttami-seen on oltava lupa. Hakemuksen mukaisen laajennuksen on katsottu olevan olennainen muutos.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetus 5 §, 1 momentti, kohta 11 a. Toimivaltainen viran-omainen on aluehallintovirasto, kun eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle tai 200 lihanaudalle.

2

Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäris-tö ja luonnonvarat –vastuualue, jäljempänä Etelä-Pohjanmaan ELY –keskus.

ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 26.5.2011.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt nykyiselle toiminnalle 24.4.2007 ympäristöluvan, Dnro LSU-2006-Y-1150(13). Jalasjärven kunta on myöntänyt 9.5.2007 rakennusluvan sekä luvan jätteiden johtamisesta ojaan tai maahan (vesilaki 10:3). Hakemuksen liitteenä on maanvuokrasopimukset (9 kpl) yhteensä 33,84 ha:n peltopinta-alasta ja lannanluovutussopimukset (11 kpl) yhteensä 259,59 ha:lle peltoa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudelle 2007-2013. Lisä-toimenpiteeksi on valittu typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla. Viinamäen tila ei sijaitse asemakaavoitetulla alueella.

LAITOKSEN/TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Viinamäen lypsykarjatila sijaitsee kaavoittamattomalla maa- ja metsätalous-valtaisella haja-asutusalueella Jalasjärven Hirvijärven kylässä. Jalasjärven keskustaan on matkaa noin kymmenen kilometriä. Tila sijaitsee Taivalojan-Haarainojan valumaalueella (42.084, 3. jakovaihe). Eläinsuojat, lannan levityspellot, lantalat ja lietesäiliöt eivät sijaitse pohjavesi-alueella. Lähimmät naapurit ovat noin 130 metriä itään ja noin 220 metriä koilliseen nykyisestä eläinsuojasta. Pohjoisessa noin 170 metrin etäisyydellä on hakijan omistuksessa oleva rakennus, joka on vuokrattu. Lisäksi eläin-suojan etelä- ja lounaispuolella sijaitsee kolme asuttua rakennusta etäisyyk-sillä 190 – 340 metriä. Suunniteltu laajennus sijoittuu kauemmas naapureista kuin nykyinen navetta siten, että etäisyydet lähimpiin naapureihin ovat 250 metriä ja 285 metriä. Tilan ja naapureiden väliin jää suojaavaa metsikköä. Ti-lan läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita, Natura 2000-kohteita tai muita luonnossuojelukohteita

HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA

Nykyinen toiminta Tilalla on vuonna 2007 laajennettu pihattonavetta, jossa on tällä hetkellä 160 lypsylehmää, 111 hiehoa, 20 emolehmää ja 69 alle kuuden kuukauden ikäis-tä vasikkaa. Osa tilan vasikoista on sijoitettu hakijan Pikkuviinamäen tilalla si-jaitsevaan eläinsuojaan, joka on noin 200 metrin etäisyydellä talouskeskuk-sesta. Lanta käsitellään lietelantana, ainoastaan osa pienistä vasikoista (49

3

kpl) ja Pikkuviinamäen tilalla olevat vasikat (50 kpl) sekä poikimakarsinat ovat kestokuivikepohjalla. Eläinsuoja on lämpöeristetty. Ilmanpoisto tapahtuu ka-tolla olevien hormien kautta ja korvausilma otetaan seinien kautta. Vanhassa osassa on tuloilmayksiköt katossa. Talouskeskuksessa olevien lietesäiliöiden tilavuus on yhteensä n. 5 200 m3. Lietesäiliöistä kaksi noin 2 000 m3:n lietesäiliötä on katettu turpeella. Vanha n. 1 050 m3:n lietesäiliö on osittain eläinsuojan alla ja se on katettu betoni-kannella. Kuivalantalan vieressä oleva n. 100 m3:n lietesäiliöt on katettu pelti-katteella ja n. 50 m3:n lietesäiliö sijaitsee betonilattiallisen kuivalantalan alla. Toiminnanharjoittajan Pikkuviinamäen tilalla on käytettävissä vielä avoin n. 300 m3:n lietesäiliö. Lietesäiliöt täytetään alakautta. Lietekuilutilavuutta on noin 350 m3 ja lietekuilut toimivat valuttamalla. Tilalla olevan kuivalantalan pinta-ala on 236 m2, seinien korkeus 1,3 m ja ajo-luiskan korkeus 50 cm. Lantala on kattamaton eikä siinä ole kuormauslaat-taa. Lannan kuormaus tapahtuu kaivinkoneella ja kuormattaessa levitysvau-nu on osin lantalassa. Kuivikkeena käytetään noin 70 % olkea ja 30 % turvet-ta. Virtsa imeytetään kuivikkeeseen. Pikkuviinamäentilalla on pinta-alaltaan noin 84 m2:n kuivalantala, jonka seinäkorkeus on 1,4 m ja ajoluiskan korkeus 50 cm. Kestokuivikkeen paksuus poikimakarsinoissa on noin 80 cm ja kuivikepohjan reunojen korkeus noin 60 cm, vasikkakarsinoissa vastaavasti 20 cm ja 20 cm. Reunat ovat betonia. Kuivitetun alueen pinta-ala on noin 344 m2. Poiki-makarsinat tyhjennetään kolme kertaa vuodessa ja vasikkakarsinat kuukau-sittain kuivalantaloihin. Osa vasikoista (50 kappaletta) on sijoitettu osoitteessa Pikkuviinamäentie 62 olevaan hakijan omistamaan vanhasta sikalasta korjattuun eläinsuojaan. Va-sikat ovat vinokuivikepohjalla. Toiminnanharjoittajalla on lisäksi vuokrattuna Hirvijärven kylässä tiloilla Mik-kola (RN:o 4:108) n. 500 m3:n katettu lietesäiliö ja Keskitaivalmäki (RN:o 5:242) n. 100 m3:n katettu ja n. 400 m3:n kattamaton lietesäiliö. Vuokrasäili-öiden yhteistilavuus on n. 1 000 m3. Omien kuivalantaloiden lisäksi tilan käy-tössä on n. 400 m3:n vuokralantala Järvenpään tilalla (RN:o 2:142).

Laajennus Toimintaa laajennetaan rakentamalla jo olevan pihaton länsipuolelle uusi pi-hatto, joka yhdistetään vanhaan osaan. Uuteen osaan sijoitetaan nuorkarjaa ja ummessa olevia lypsylehmiä. Tilalle rakennetaan myös uusi 2 000 m3:n betoninen turpeella katettu lietesäiliö, joka täytetään pumppaamalla alalautta viereisestä lietesäiliöstä. Uusi lietesäiliö tulee jo olemassa olevien lietesäiliöi-den viereen. Uusi pihatto-osa ja uusi lietesäiliö tulevat poispäin häiriintyvistä kohteista. Laajennuksen yhteydessä siirrytään robottilypsyyn (3 robottia). Tilalla tullaan tuottamaan maitoa noin 2 000 000 litraa ja noin 15 700 kiloa lihaa vuodessa.

4

Lannan levitys Tilalla on lannan levitykseen soveltuvaa pelto yhteensä noin 384,4 hehtaaria, josta omaa peltoa noin 90,87, vuokrapeltoa 33,94 hehtaaria ja sopimuspeltoa 259,58 hehtaaria. Lannasta levitetään keväällä viikoilla 18-21 noin 30 %, ke-sällä viikoilla 26-27 noin 50 % ja syksyllä noin 20 % viikkojen 36-39 aikana. Tavoitteena on tehdä syyslevitystä mahdollisimman vähän. Lannanlevityspel-lot sijaitsevat lähellä, keskimäärin noin 2,5 kilometrin etäisyydellä tilasta. Pel-toja ei sijaitse pohjavesialueella. Hakijan mukaan peltotöissä käytetään nyky-aikaisia ja tehokkaita koneita, joten peltotyöhuiput eivät kestä useita päiviä kerralla. Lietelanta levitetään nurmelle omalla letkulevittimellä. Levitystä voi-daan tehdä myös lautaslevittimellä, jolloin multaus suoritetaan välittömästi. Osittain töissä käytetään urakoitsijaa. Lannan vastaanottajille ajetaan lantaa kerrallaan vain sen verran minkä he pystyvät päivässä multaamaan.

Laiduntaminen Tilan eläimiä ei laidunneta.

Säilörehu Tilalla tehdään säilörehua esikuivattuna noin 950 tonnia vuodessa säilörehu-torniin ja noin 3 050 tonnia vuodessa laakasiiloihin. Puristeneste johdetaan lietesäiliöön ja levitetään lannan mukana pellolle. Laakasiilojen puristeneste johdetaan niiden yhteydessä olevaan 5 m3:n suuruiseen keräilykaivoon, jo-hon on kaadot myös siilojen etulaatoilta. Umpisäiliössä on ylivuotoputki lie-tesäiliöön. Umpisäiliöön tulee myös pihan sadevesiä. Umpisäiliöstä nesteet pumpataan lietesäiliöön silloin, kun niitä ei voida ajaa suoraan peltoon. Laat-taa käytetään myös koneiden pesulaattana. Pilaantunut säilörehu kompos-toidaan tyhjässä laakasiilossa ja levitetään pellolle.

Talous- ja jätevedet Maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet johdetaan Atomarin panospuhdistamolle, josta vedet johdetaan avo-ojaan. Panospuhdistamon liete poistetaan kaksi kertaa vuodessa imuautolla ja toimitetaan käsiteltäväk-si. Panospuhdistamolle johdettava jätevesi voidaan ohjata T-haaran kautta ongelmatilanteissa lietesäiliöön. Jätevesiä syntyy yhteensä noin 500 m3 ha-kemuksen mukaan. Eläinsuojan wc-vedet on johdettu lietesäiliöön. Hakijan mukaan ne voidaan jatkossa ohjata esimerkiksi noin 9 m3:n umpisäiliöön tai panospuhdistamolle. Käyttövesi tulee kunnan vesijohtoverkosta ja sitä kuluu noin 6 000 m3 vuo-dessa. Tilalla on lisäksi porakaivo.

Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on 8 000 litran ja 2 500 litran polttoainesäiliöt. Säiliöt on varustettu lu-kituksella, ylitäytön estimellä ja lapon estolaitteella. Säiliöt on sijoitettu katet-tuun tilaan, jossa ne sijaitsevat betonilaatalla. Polttoainesäiliöt on viimeksi tarkastettu paloviranomaisen toimesta 1.9.2010. Muita öljytuotteita tilalla on enintään 500 litraa tynnyrissä betonilattiallisessa hallissa.

5

Lypsylaitteistojen pesuaineiden vuosikulutus on noin 500 litraa. Pesuaineita ei varastoida, vaan niitä hankitaan tarpeen mukaan. Kasvinsuojeluaineille on valuma-altaallinen lukittava kaappi ja niitä säilytetään pinta-alan edellyttämä määrä arviolta 150-200 litraa. Säilörehua tehdään sekä biologisesti että AIV-liuoksella. AIV-liuosta kuluu 7 000-11 000 litraa vuodessa. Liuoksia säilyte-tään 1 000 litran konteissa asfaltoidulla alueella.

Jätteet Tilalla syntyvät ongelmajätteet kuten, jäteöljyt, loisteputket ja akut lajitellaan toimituspaikan mukaan ja viedään Lakeuden Etapin toimipisteeseen. Metalli-romu, jota syntyy noin 2 tonnia vuodessa, toimitetaan esimerkiksi Kuusakoski Oy:lle. Kuolleitten eläinten määrä on noin 7 tonnia vuodessa ja ne toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Pilaantunutta rehujätettä tulee noin 30 tonnia vuodessa ja se levitetään pellolle.

Liikenne Maito noudetaan tilalta joka toinen päivä. Teuraita ja välityseläimiä lähtee ti-lalta arviolta kerran kuukaudessa. Väkirehuvarastoja täytetään kuukausittain. Sadonkorjuu tapahtuu kesä- ja syyskuun puolenvälin aikaan. Lantavarastot tyhjennetään noin kolme kertaa vuodessa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Avolietesäiliössä on katteena turve. Lietekuiluissa käytetään jauhetta, joka edistää kuilujen juoksevuutta mädättämällä kiintoainetta. Näin myös hajun-muodostuminen on vähäisempää. Lannan levityksessä käytetään letkulevitin-tä pääsääntöisesti ja pintalevitys pyritään multaamaan välittömästi. Tätä edellytetään myös lannan vastaanottajilta, eli lantaa ajetaan vastaanottajalle kerralla vain määrä, jonka hän pystyy päivässä multaamaan. Tilalla on ISO 9001 standardin mukainen laatujärjestelmä ja meijerin kanssa on laatusopimus.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakemuksen mukaan tuotantorakennusten sijainti on hyvä, koska mäet ja metsä rajaavat sopivasti ne kylän muusta asutuksesta. Lisäksi vallitsevat tuu-lensuunnat ovat toiminnalle suotuisia.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Panospuhdistamon jätevesiä seurataan voimassaolevan ympäristöluvan mu-kaisesti. Vesinäytteistä määritetään pH, biologinen hapenkulutus (BHK 7-ATU), kokonais-typpi (kok-N) kokonais-fosfori (kok-P) ja kiintoaine.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tilalla on 2011 sähköiseen muotoon päivitetty pelastussuunnitelma, jossa on ohjeet kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin. Mahdollisesta lietesäiliön rikkoutumi-sesta aiheutuvat valumat voidaan padota omalla kaivinkoneella tai imeyttää turpeeseen. Tulipalojen varalle on alkusammuttimia ja sähkökatkojen varalle aggregaatti. Öljyvahingot voidaan imeyttää turpeeseen.

6

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Jalasjärven kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 24.1.2012-23.2.2012. Ympäristölupaha-kemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Kunnallissanomissa 26.1.2012. Ympä-ristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan ylei-sesti nähtävillä Jalasjärven kunnassa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lupahakemukseen liittyvä tarkastuskäynti on tehty 9.12.2011. Tarkastus-käynnistä laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin.

Lausunnot Ympäristölupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Jalasjärven kunnanhalli-tukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkei-no-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta, 8.2.2012 Ympäristö- ja rakennuslautakunta antaa Katja ja Timo Viinamäen ympäristö-lupahakemuksesta seuraavan lausunnon: Hakemuksen mukainen sijoituspaikka sijaitsee peltoaukean reunassa met-säsaarekkeen laidassa. Vallitsevat tuulet alueella ovat etelän- ja lännen puo-leisia. Lietesäiliöt jäävät kuitenkin rakennusten taakse lähimpiin naapureihin nähden. Ympäristö- ja rakennuslautakunta esittää, että toimintaa voidaan laajentaa ko. paikalle, mikäli siinä huomioidaan käytettävissä oleva paras mahdollinen tekniikka, esimerkiksi ruokinnan optimointi, lietesäiliöiden katta-minen sekä lannan multaus tilakeskuksen läheisyydessä olevilla pelloilla. Navetan jätehuollossa tulee noudattaa Lakeuden jätelautakunnan yleisiä jä-tehuoltomääräyksiä. Kuolleet eläimet tulee säilyttää asianmukaisissa kylmäti-loissa ennen niiden toimittamista korkeariskisen eläinjätteen käsittelyyn. Jalasjärven kunnanhallitus 25.1.2012 Kunnanhallitus toteaa, että ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunto riit-tää Jalasjärven kunnan osalta ympäristölupahakemuksista annettavaksi lau-sunnoksi, ellei kunnanhallituksen lausuntoa erikseen vaadita. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, elintarviketuotan-non ympäristönsuojeluryhmän lausunto 20.2.2012 Suunnitellun laajennuksen jälkeen toiminnan eläinyksikkömäärä on noin 1874, jonka vähimmäisetäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on ym-päristöministeriön ohjeen 1/2010 liitteen 4 mukaan suotuisissa olosuhteissa 320 ja normaaleissa olosuhteissa 345 metriä. Etäisyyssuositukset koskevat uusia hankkeita, mutta niitä sovelletaan tapauskohtaisesti myös laajennuk-siin. ELY-keskus katsoo, että nyt kyseessä olevassa hakemuksessa on kyse laajennuksesta. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan laajennushankkeiden

7

vähimmäisetäisyys lähimpään naapuriin tulisi olla 100 metriä. Nautatiloilla käytetään usein suotuisten ja normaaleiden olosuhteiden etäisyysvaatimuk-sia. Hakemusasiakirjojen mukaan naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat noin 245 metriä länteen ja noin 255 metriä kaakkoon uudesta navettaraken-nuksesta mitattuna. Rakennettavan lietesäiliön etäisyys lähimmästä asuinra-kennuksesta on noin 300 metriä. Uusi navettarakennus ja uusi lietesäiliö si-joittuvat poispäin lähimmästä häiriintyvästä kohteesta vanhasta navettara-kennuksesta katsottuna. ELY-keskus katsoo, että etäisyydet lähimpiin naapu-reihin ovat riittävät ja esitetty sijoituspaikka on toiminnalle siten sopiva. Yhteensä lietelantaa muodostuu 8 733 m3 sadevesikertymä sekä pesuvedet mukaan huomioiden. Hakemuksen mukaan lietelannan varastointitilavuutta on yhteensä 8 850 m3, kun nitraattiasetuksen (931/2000) mukainen 12 kuu-kauden varastointitarve olisi 8 733 m3. ELY-keskus toteaa, että laskennalli-sesti pesuvesiä kertyisi 462 m3. ELY-keskus katsoo, että liete- ja kuivalannan varastointitilavuutta on riittävästi käytettävissä. Toiminnanharjoittajalla on myös riittävästi käytettävissä lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa eikä tilan toimintaa sijoitu pohjavesialueelle. ELY-keskus katsoo, että kattamaton vuokrasäiliö ja olemassa olevat kaksi kattamatonta lietesäiliötä sekä rakennettava uusi kattamaton lietesäiliö tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Hakemuksen mukaan polttonestesäiliöiden yhteistilavuus ylittää 10 m3:n tila-vuuden. ELY-keskus katsoo, että polttonesteiden varastointiin tulee näin ol-len kiinnittää lupamääräyksissä erityistä huomiota. Polttonestesäiliöt tulisi va-rustaa kaksoisvaipparakenteella tai tiiviillä suoja-altaalla sekä katoksella polt-toainevalumien estämiseksi ja varastoinnissa olisi muutoinkin sovellettava kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemilla (415/1998).

Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine Lupaviranomainen on kirjeellään 29.2.2012 varannut hakijalle tilaisuuden an-taa vastineensa annettuihin lausuntoihin. Hakija on 16.3.2012 ilmoittanut, ettei annettuihin lausuntoihin ole huomaut-tamista.

ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS

Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Katja ja Timo Viinamäelle ympäristöluvan maidontuotantotoimintaan ja sen laajentamiselle Jalasjärven kunnan Hirvijärven kylän kiinteistöillä Viinamäki, RN:o 45:0 ja Pikkuviinamäki, RN:o 4:158. Ympäristölupa myönnetään 210 lypsylehmän, 187 hiehon ja 121 alle kuuden kuukauden ikäisen nuorkarjan pitämiselle.

8

Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirustuksen mukaisesti ja toimintaa tulee harjoittaa lupahakemusta ja annettuja lupamää-räyksiä noudattaen.

LUPAMÄÄRÄYKSET

1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojasta muodostuvat lietteet, kuivalanta ja säilörehun puristeneste tu-lee varastoida vesitiiviistä materiaalista olevissa lietesäiliöissä ja kuivalanta-loissa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Toimintaa varten tulee olla käy-tettävissä laskennallisesti niin paljon lannanvarastointitiloja, että niihin voi-daan varastoida 12 kk:n aikana syntynyt lanta. Lietteen ja säilörehun puris-tenesteen sekä sadevesien varastointitilavuutta tulee olla vähintään 8 539 m3 ja kuivalannan ja sadevesien varastointitilavuutta 722 m3 ympäristöluvan mukaiselle eläinmäärälle laskettuna. Maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan muut pesuvedet tulee johtaa ha-kemuksen mukaan panospuhdistamolle. Tilan lantavarastojen, eläinsuojien pohjarakenteiden ja lietekuilujen tulee olla vesitiiviistä materiaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousmi-nisteriön (MMM-RMO-C4) kyseisiä rakenteita koskevien rakentamismäärä-ysten ja –ohjeiden mukaisesti siten rakennettu, ettei lantaa pääse missään tilanteessa valumaan ympäristöön. Rakennettava kevytkatettava lietesäiliö tulee suunnitella ja rakentaa niin, että se voidaan tarvittaessa kattaa kiinteäl-lä katteella. Lietesäiliö tulee olla käyttövalmis, kun uusi laajennusosa otetaan käyttöön. Betonisissa pumppauskaivoissa tulee olla tiivis kansi. Olemassa olevat ja uusi lietesäiliö tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähin-tään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsäta-lousministeriön rakentamismääräysten ja –ohjeiden mukaisesti. Lietesäiliöi-den ja kuivalannan lastausalueet tulee olla tiivispohjaisia. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee käsitellä talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaisesti esimerkiksi johtamalla ne umpisäiliöön tai panospuh-distamolle. Lietteen ja kuivalannan varastointitilat tulee tyhjentää vuosittain perusteelli-sesti ja samalla tarkastaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemi-seksi. Vaurioituneet tai huonokuntoisiksi havaitut lannan varastointitilat tulee korjata välittömästi tai ne on korvattava uusilla. Lietesäiliöiden/ kuivalantaloi-den käytöstä, niiden tyhjennyksistä, lannan kuljetuksista tai levityksistä ei saa aiheutua päästöjä ympäristöön eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta, kuten melu- tai hajuhait-taa. Lietteen/kuivalannan kuljetus ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, et-tä pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön.

9

2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen ja käsittely Liete- ja kuivalanta sekä puristenesteet tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Levityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävien kasvien ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan peltovilje-lyssä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksen (931/2000, ns. nitraattiase-tus) määräyksiä. Lietteen/kuivalannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä riittävästi eläinyksikköä ja muodostuvaa lanta-määrää kohden. Ympäristölupahakemuksen mukainen eläinmäärä vaatii maksimimäärälle laskettuna vähintään 226 hehtaaria peltoa. Peltopinta-alassa tulee myös ottaa huomioon talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävät suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. Lantaa sekä pesu- ja jätevesiä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, mikäli siitä esitetään etukäteen valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Mikäli lantaa toimitetaan käsiteltäväksi muualle kuin pellolle, on varmistuttava siitä, että laitoksella on toimintaa var-ten ympäristölupa, ja että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveys-säännöistä (1069/2009) sekä sen perusteella annettujen kansallisten säädös-ten vaatimukset täyttyvät. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, puristenestet-tä, jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietettä tai muita nestemäisiä orgaani-sia lannoitteita ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimuksin tai muiden vas-taavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohja-veden pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen ulko-rajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhyk-keelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan välittömästi, eikä kerralla levitettävä lantamäärä ylitä kasvin yhden kauden aikana tarvitsemaa ravinnemäärää. Levitettäessä lantaa/lietettä talousveden hankintaan käytet-tävien lähteiden tai kaivojen ympärille on jätettävä 30-100 m:n levyinen suo-javyöhyke maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen käsittelemättä lannalla. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kylläs-tämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10.-15.4. välisenä aikana. Lan-taa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei ta-pahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikas-vuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävil-le peltoalueille on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10.-15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä ve-sistöä. Seuraavan viiden metrin leveydelle lannan pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pel-loilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Lannan syyslevitystä tulisi tehdä vain, jos sääolosuhteet, peltojen kantavuus tai muut viljelijästä riippumattomat syyt ovat rajoittaneet levitystä keväällä ja kesällä ja syyslevitystä tulisi välttää etenkin vesistöjen varsilla olevilla pelloil-la. Syyslevitys tulisi suunnata vain kasvustojen perustamiseen.

10

Lietteen ja kuivalannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä tai lantaa, tulee kuljetus keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi.

3. Panospuhdistamo Panospuhdistamon puhdistusteho on oltava vähintään 85 % kokonaisfosfo-rin, 90 % biologisen hapenkulutuksen ja 40 % kokonaistypen osalta, kun kä-sittelemättömän jäteveden kuormitusta verrataan puhdistamosta lähtevän jä-teveden kuormitukseen. Edellä esitetyt puhdistusvaatimukset tulee saavuttaa jokaisen yksittäisen analyysikerran osalta. Panospuhdistamon tarkkailua koskevat tarkkailumääräykset on annettu lupamääräyksessä 9. Panospuhdistamoa on huollettava ja sitä tulee käyttää niin, että se toimii suunnitellulla tavalla ja että asetetut jätevesien käsittelyvaatimukset saavute-taan. Laitevalmistajan huolto- ja käyttöohjeita tulee noudattaa. Ylijäämä- ja saostuslietteet tulee poistaa vähintään kaksi kertaa vuodessa ja ne tulee toi-mittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muuhun vastaanottopaikkaan, jolla on sen käsittelyyn voimassaoleva ympäristölupa. Valvontaviranomainen voi antaa tarvittaessa tarkentavia määräyksiä panospuhdistamon toiminnasta.

4. Säilörehu Säilörehu tulee varastoida säilörehutorneihin ja laakasiiloihin. Säilörehun va-rastoinnista ei saa aiheutua maaperän eikä pohja- tai pintavesien pilaantu-mista tai pilaantumisen vaaraa. Säilörehun puristeneste tulee kerätä ja varas-toida vesitiiviissä säiliöissä. Umpisäiliöstä puristeneste tulee siirtää lietesäili-öön tai levittää kasvukauden aikana peltoon.

Pilaantunut säilörehu tulee varastoida kuivalantalassa tai hakemuksen mu-kaisesti tyhjässä laakasiilossa niin, ettei valumia pääse syntymään ja käyttää lannoitteena pellolla.

5. Hajuhaittojen vähentäminen Lietteen levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille ei saa aiheutua levityksestä kohtuutonta haju- eikä muutakaan haittaa. Liete- ja kuivalanta tulee mullata tai kyntää peltoon mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulisi käyttää mah-dollisuuksien mukaan sijoittavaa levitintä. Eläinsuojasta noin 500 m:n etäi-syydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen/lannan multaaminen tulee suorit-taa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valit-semaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäi-nen. Liete/lanta tulee levittää tyynellä säällä tai ainakin niin, ettei tuulensuun-ta ole naapuriin päin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoa. Lietteen levitystä ja käsittelyä tulee välttää yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan jou-tuvien typpiyhdisteiden määrä pysyy mahdollisimman alhaisena hajujen muodostumisen estämiseksi. Eläinsuojan sisätilojen lämpötila tulee pitää

11

mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojan sisätilojen yleisestä siistey-destä on huolehdittava ja eläinsuojan, lietesäiliöiden, kuivalantaloiden, rehu-varastojen ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Rakennettava uusi lietesäiliö ja jo olemassa olevat kattamattomat lietesäiliöt tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella. Katteen py-syvyyttä tulee tarkkailla ja katteen pysyvyydestä koko lietepinnalla tulee varmistautua esimerkiksi tuulisuojauksella tai muulla vastaavalla tavalla. Lie-tesäiliöt tulee täyttää alakautta. Mahdolliset lietteen pudotus-/pumppukaivot tulee kattaa tiiviillä kannella. Myös kuivalantalat tulee kattaa esim. 10 cm:n vahvuisella turvekerroksella.

6. Jätteet Toiminta tulee järjestää niin, että tilalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen va-rastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai ter-veyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisvaaraa eikä muuta vaaraa tai haittaa ympäristölle. Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket, vanhen-tuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit tulee toimittaa lu-van omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Hyötykäyttöön sovel-tuvat jätteet, esimerkiksi paperi, pahvi, metalli ja muovi, tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyötykäyttöön tai niille järjestettyyn keräyspaikkaan. Hyötykäyt-töön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään ke-räyspaikkaan. Kaikessa jätehuollossa tulee noudattaa Lakeuden jätelauta-kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä.

7. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa mahdolli-simman pian hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäris-töluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee jär-jestää siten, että se ei aiheuta terveys- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä joudutaan varastoimaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi ta-pahtua tiiviissä, raatojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa ja jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tu-hoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisä-tiloihin

12

8. Polttoaineet ja kemikaalien varastointi Poltto- ja voiteluaineet sekä torjunta-aineet ja muut kemikaalit tulee varastoi-da ja käsillä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, pinta- ja pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla tiiviitä, kannellisia ja ne tulee merkitä asiallisesti niiden sisällön mukaan. Kemikaalit ja ongelmajätteet tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttoainesäiliöt tulee olla kaksoisvaippasäi-liöitä tai ne tulee sijoittaa riittävän kokoiseen suoja-altaaseen siten, että mah-dolliset vuodot eivät pääse maaperään. Polttoainesäiliöt tulee varustaa yli-täytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat pitää varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Tank-kausalueen tulee olla tiivis ja muotoiltu niin, että mahdolliset polttoainevuodot eivät valu maaperään. Toimenpiteet tulee olla tehty 31.12.2013 mennessä. Polttoainesäiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla palo- ja pelastusvi-ranomaisen edellyttämällä tavalla. Polttoaineiden varastointipaikan läheisyy-teen tulee varata riittävä määrä sopivaa imeytysmateriaalia mahdollisten öljy-vuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittö-mästi hätäkeskukselle.

9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Eläinsuojia, lietesäiliöiden, kuivalantaloiden, panospuhdistamon, säilörehuva-rastojen, polttonestesäiliöitä ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla ja huol-taa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toi-mintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntyyn, on ne kor-jattava välittömästi. Tarkkailusta ja huolloista on pidettävä kirjaa, johon merki-tään tarkastusten päivämäärät, tehdyt havainnot ja tarvittavat huoltotoimenpi-teet. Pyydettäessä kirjanpito on esitettävä valvontaviranomaiselle. Panospuhdistamoon tulevasta ja siltä lähtevästä vedestä tulee ottaa vesi-näytteet. Näytteet tulee ottaa joko sertifioidun näytteenottajan tai henkilön, jolla on siihen koulutus toimesta vähintään kerran vuodessa. Näytteestä on määritettävä akkreditoidussa laboratoriossa pH, kokonaistyppi (kok-N), koko-naisfosfori (kok-P), biologinen hapenkulutus (BHK7ATU) ja kiintoaine. Tarkkai-lutulokset, joista tulee ilmetä saavutettu puhdistusteho, on liitettävä vuosira-porttiin. Mikäli vedessä havaitaan kohonneita pitoisuuksia, on syy siihen sel-vitettävä ja ryhdyttävä tarvittaessa toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Analyysitulosten perusteella tarkkailua on muutettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tarpeelliseksi katsomalla tavalla. Liete-/kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen ty-pen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee rapor-toida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä - toiminnassa muodostuvat liete-/kuivalantamäärät (m3/vuosi)

13

- liete-/ kuivalannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja –ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - jätteiden laji, määrä, toimituspaikat - lanta-analyysien tulokset -panospuhdistamon tarkkailutulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista - uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-kuksen valvontaviranomaiselle ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI –järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviran-omaisen ohjeen mukaan).

10. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitet-tava Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen valvontaviranomaiselle ja Jalasjär-ven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentä-miseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi.

11. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa, erityisesti ym-päristön kannalta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varau-duttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen valvontaviranomaiselle eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, joilla on vaikutusta ympäristöön. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärissä tai lannan varastoinnissa tapahtuva muutos, tuo-tannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Myös toiminnan lopettami-sesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uutta lupaa tai muutosta ympäristölupaan.

12. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle uuden pihaton sekä uuden lietesäiliön käyttöönotosta hyvissä ajoin kuitenkin viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista.

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään ympäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mu-kaan, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuoje-lulain ja sen nojalla on säädetty.

14

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntä-minen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimin-tojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuh-teiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua koh-tuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aihe-uttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toimin-nasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan eh-käistä. Toisen momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvi-oitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennä-köisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset ja muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tar-peelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöis-tä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan si-jainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Li-säksi luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkai-lusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta ympä-ristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin mukaisesti. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan kiinteis-töä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu koh-tuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, ra-situksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat.

Lupaharkinnan perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukainen eläinsuojatoiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan laajentamisesta nykyisen eläin-suojan sisätilojen järjestelyllä ja uuden pihatto-osan rakentamisella vanhan eläinsuojan yhteyteen. Eläinsuojat sijaitsevat haja-asutusalueella eikä sijain-tipaikka ole tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialu-eella. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa 1/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähim-

15

mäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan vähim-mäisetäisyyssuositus häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi 210 lypsylehmän, 187 hiehon ja 121 vasikan (alle 6 kk) (noin 1 874 ey) pihattonavetalta vähin-tään 320 metrin etäisyyttä suotuisissa, vähintään 350 metrin etäisyyttä nor-maaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa 420 metrin etäisyyttä. Lä-hin häiriintyvä kohde sijaitsee noin 130 metrin päässä ja seuraavat noin 190-340 metrin etäisyydellä. Kysymyksessä on olemassa olevan toiminnan laa-jentaminen talouskeskuksen yhteyteen, joten kotieläintalouden ympäristön-suojeluohjeen suositukset vähimmäisetäisyydeksi häiriintyvään kohteeseen eivät ole suoraan sovellettavissa. Keskisuurten eläinsuojien laajennuksissa suositeltava etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on vähintään 100 metriä. laajennusosa ja uusi lietesäiliö tulevat sijaitsemaan kauempana häi-riintyvistä kohteista. Lähimpien asuinrakennusten ja tilan välille jää metsik-köä. Aluehallintovirasto katsoo, että suojaetäisyydet lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ovat riittävät. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset sekä uuden rakennettavan että jo tilalla olevien kattamattomien lietesäiliöiden kat-tamisesta vähintään kelluvalla katteella ja lietesäiliöiden täyttämistä alakaut-ta. Myös kuivalantalat on määrätty katettavaksi esimerkiksi turpeella. Haju-haittojen vähentämiseksi on annettu lisäksi määräykset mm. ruokinnan opti-moinnista, lannan levityksestä ja käsittelystä, pumppukaivojen pitämisen ka-tettuna sekä yleisestä siisteydestä. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojan sijaintipaikan ympä-ristön, eläinsuojien eläinmäärän sekä eläinsuojien yhteydessä olevien lie-tesäiliöiden ja kuivalantaloiden sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei to-dennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naa-pureille. Eläinsuojan toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta ja haitatonta.

Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiveysvaatimus on annettu, jotta lietteen/kuivalannan käsittely tai varastointi tilalla ei aiheuttaisi maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nit-raattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000 nk. nitraattiasetus). Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointiti-lavuutta. Nitraattiasetuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön rakenta-mismääräykset ja –ohjeen (MMM-RMO-C4) mukaan lannan varastointitilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiiviistä materiaalista suori-en valumien estämiseksi. Hakemuksen mukaan tilan käytössä tulee olemaan noin 8 850 m3 lietelannan varastoinnin kokonaistilavuutta lietekuilut mukaan luettuina. Vaadittava lie-tesäiliötilavuus, 8 539 m3, sisältää lietelannan 7 669 m3, mahdollisen puris-tenesteen 200 m3 ja avonaisten lietesäiliöiden sadevedet noin 670 m3. Kat-tamattomiin lietesäiliöihin on varattava 30 cm säiliökorkeutta sadevesille. Muodostuvan lietteen ja puristenesteen arvio perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010, jossa arvioidaan

16

esikuivatun säilörehun kyseessä ollessa puristenesteitä syntyvän noin 0,05 m3 rehutonnia kohden vuodessa. Lietelannan varastointitilavuuden voidaan katsoa olevan riittävä. Kuivalantalan varastointitilavuus on noin 824 m3. Li-säksi kuivalannan varastointitilavuutta on kuivikepohjissa. Vaadittava kuiva-lannan varastointitilavuus, 722 m3, käsittää kuivalannan 660 m3 ja sadeveden noin 62 m3. Avonaisten kuivalantaloiden laskennallinen sadevesimäärä on 0,1 m3/ m2/vuosi. Kuivalannan varastointitilavuuden voidaan katsoa olevan riittävä. Varautuminen mahdollisuuteen kattaa lietesäiliö myöhemmin kiinteällä kat-teella on annettu, koska kiinteä kate estää sadeveden pääsyn lietesäiliöön ja vähentää hajuhaittoja. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräys-ten ja –ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee olla varustettu riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin kor-kuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc -vedet tulee käsitellä siten, että valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alu-eilla (209/2011) vaatimukset täyttyvät johtamalla vedet esim. riittävän kokoi-seen umpisäiliöön tai panospuhdistamolle. Ympäristöministeriön kotieläinta-louden ympäristönsuojeluohjeen (1/2010) mukaan wc –vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjennyksellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen ja ettei vuotoja maaperään pääse syntymään. Tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (Lupamääräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu karjan-lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien keskimääräi-seen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön oh-jeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010 mukaisesti. Määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että toiminnassa syntyvä lanta voidaan hyödyn-tää niin, että haitallisia ravinnehuuhtoumia ei synny eikä tapahdu ylilannoitus-ta. Lannan levitykseen tulee olla peltoa 1 ha/1,3 lypsylehmää, 1 ha/3,5 12-24 kk:n ikäistä hiehoa, 1 ha/4,5 6-12 kk:n ikäistä lehmävasikkaa ja 1 ha/11 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa kohden. Tilalla syntyvän lannan levi-tykseen käytössä oleva peltomäärä (384,39 ha) on mainitulla tarkkuudella riit-tävä lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin estämiseksi. Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan pohjavesien pilaaminen on kielletty, jo-ten päätöksessä on annettu määräyksiä lannan levityksestä pohjavesialueel-la, vaikka tilan peltoja ei tällä hetkellä sijaitse pohjavesialueilla. Nitraattiase-tuksen (931/2000) liitteessä kolme suositellaan vähintään 10 metrin suoja-vyöhykettä vesistöjen ja valtaojien läheisyyteen, jotta voidaan vähentää ra-vinteiden pääsyä vesiin. Talousveden ottopaikkojen ympärille jätettävän lan-noittamattoman alueen suojavyöhykesuositus on 30-100 metriä. Lanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä tai kesällä lannoitusvaikutusten varmistamiseksi ja huuhtoutumisriskin vähentämiseksi. Lannan syyslevityk-

17

sestä voi aiheutua vesistöihin ravinnekuormitusta, minkä vuoksi syyslevittä-mistä etenkin vesistöjen varsille tulee välttää. Toiminnan eri vaiheissa voi aiheutua päästöjä, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Erityisen tärkeää on, että kulje-tuskalusto on asianmukaista ja hyväkuntoista. Hajuhaittojen estämiseksi tiet on pidettävä puhtaina. (Lupamääräys 2) Panospuhdistamon puhdistusteholle asetetut vaatimukset ovat tarpeen ym-päristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Puhdistamolietteen asianmukainen käsittely on tarpeen lietteen hygienisoimiseksi. (Lupamääräys 3) Ravinteiden pääsy pohja- ja pintavesiin tulee kaikin tavoin estää. Säilörehun puristeneste on vesiä kuormittava korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Nit-raattiasetuksessa (931/2000) edellytetään puristenesteiden talteenottoa ja levittämistä lannan mukana peltoon lannoitteeksi. Pilaantunut säilörehu on yhtä voimakkaasti kuormittava kuin tuorerehu siksi se on käsiteltävä asian-mukaisesti ja valumien syntyminen on estettävä. (Lupamääräys 4) Lannan käsittelystä ja levityksestä asutukselle aiheutuvaan hajuhaittaa voi-daan rajoittaa multaamalla lanta välittömästi sekä tekemällä levitys sellaisis-sa olosuhteissa ja ajankohtana, jolloin siitä aiheutuu levityspaikkojen lähei-syydessä mahdollisimman vähän hajuhaittaa. Lietesäiliöt tulee täyttää alakautta ja mahdolliset pudotus-/pumppukaivot tu-lee pitää katettuna tiiviillä kannella hajuhaittojen vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olen-naisesti mm. rehujen valkuaisainepitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antaminen eläimille. Lietteen sisäl-tämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja rehuvarastojen ympäristön pitäminen hyvässä kunnossa ja siistinä vähen-tää myös hajuhaittoja. Määräys sekä uuden rakennettavan lietesäiliön että olemassa olevien katta-mattomien lietesäiliöiden kattamisesta vähintään kelluvalla katteella on an-nettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Kelluva kate voi olla esimerkiksi turvetta, polystyyreeni- ja lecarouhetta tai niistä tehtyjä kuulia tai solumuovinen levykansi (kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 1/2010). Määräys on tarpeen kun otetaan huomioon lietesäiliöiden etäisyydet lähim-piin asuinrakennuksiin. Kelluvan katteen käytöllä saavutetaan tehokkaampi hajupäästöjen vähenemä verrattuna pelkästään lietteen pintaan muodostu-vaan luontaiseen kuorettumaan. Lietesäiliöt tulee täyttää alakautta ja mahdol-liset pudotus-/pumppukaivot tulee pitää katettuna tiiviillä kannella hajuhaitto-jen vähentämiseksi. Myös kuivalantalat on määrätty katettavaksi esimerkiksi turpeella haju- ja muiden haittojen, kuten yleisen viihtyisyyshaitan vähentä-miseksi. (Lupamääräys 5) Jätehuoltoa koskeva määräys on annettu, koska toiminnanharjoittaja on vel-vollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien

18

asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pohja- ja pintavesien pi-laantumisen estämisestä. Tilan jätehuolto on hoidettava asianmukaisesti voimassaolevaa lainsäädäntöä ja kunnallisia jätehuoltomääräyksiä noudatta-en. Toimittamalla ongelmajätteet ja muut jätteet asianmukaiseen käsittelyyn sekä pitämällä hyötyjätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet erillään ja hyödyntämällä hyötykäyttökelpoiset jätteet, ehkäistään niistä aiheutuvaa ros-kaantumista, ympäristön pilaantumista ja terveyshaittaa. Haittaeläinten, kuten rottien, hiirien ja kärpästen, torjunta tarvittaessa on tärkeää eläinsuojien ra-kenteiden, hygienian ja yleisen viihtyvyyden kannalta. (Lupamääräys 6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitokses-sa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva mää-räys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (Lupa-määräys 7) Kemikaalien ja polttoaineiden varastointia koskeva lupamääräys on annettu maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 8) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliöiden, kuivalantaloiden, säilörehuvaras-tojen sekä polttoainesäiliöiden kuntoa voidaan niiden tiiveydestä varmistua ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Panospuhdistamon tarkkailuvelvoitteet ovat tarpeen riittävien puhdistustulos-ten varmistamiseksi. Valvontaviranomaiselle asetettu mahdollisuus tarkkai-lumääräysten antamiseen on tarpeen asianmukaisen valvonnan järjestämi-sen vuoksi. Ympäristönsuojelulain 45 §:n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset mää-räykset toiminnan tarkkailusta. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosit-tain kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (Lupamääräys 9) Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. (Lupamääräys 10) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövai-kutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdolli-suuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman koh-tuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista, kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muut-tamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tar-kastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (Lupamääräys 11)

19

Uutta toimintaa koskevat käyttöönottoilmoitukset on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (Lupamääräys 12)

VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Etelä-Pohjanmaan

ELY –keskuksen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksissä 1, 2, 5 ja 8. Lupamääräyksessä 1 käsitellään liete-/kuivalannan varastointia ja mää-räyksessä 2 lannan hyödyntämistä ja käsittelyä. Lietesäiliöiden kattamista vähintään kelluvalla katteella on edellytetty lupamääräyksessä 5. Polttoainei-den säilytystä käsitellään määräyksessä 8.

Jalasjärven kunnan lausunnoissa esiintuotuja asioita on otettu huomioon

lupamääräyksissä 5, 6 ja 7. Lupamääräys 5 käsittelee hajuhaittojen vähen-tämistä, mm. ruokinnan optimointi, lannan varastointitilojen kattaminen ja lannan levityksestä aiheutuvin hajuhaittojen vähentäminen. Jätehuoltoa kos-kevat lupamääräykset 6 ja 7.

Lisäksi lausunnoissa esitettyjä asioita on otettu huomioon luvan myöntämi-

sen perusteluissa.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennai-nen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimai-nen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta.

Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee tehdä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 30.4.2022 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristö-lupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien sää-dösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2021 koskeva kir-janpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti ai-heutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi.

Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Länsi-Suomen ympäristökes-kuksen 24.4.2007 myöntämän ympäristölupapäätöksen, Dnro LSU-2006-Y-1150 (131).

20

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatetta-va. (YSL 56 §)

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä lupapäätös on lainvoimainen. (YSL 100 §)

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki, 4-8, 22, 27, 28, 31, 35-38, 41-43, 45, 46, 52-56, 58, 76, 81, 83 90, 96, 97, 100 ja 105 §:t Ympäristönsuojeluasetus, 1, 5, 15-19, 21-23, 30 ja 37 §:t Jätelaki, 4, 6, 12, 15, 19, 20, 51 ja 52 §:t Jäteasetus, 5 ja 7 § Laki eräistä naapuruussuhteista, 3 ja 17 §:t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja –ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ul-kopuolisilla alueilla (VNa 209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tar-koitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 3 480 euroa. Lasku lähetetään myö-hemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuus-ta. Ympäristönsuojelulain 105 §:n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksupe-rustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuk-sessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Maksu määräytyy valtioneuvoston Aluehallintoviraston maksuista annetun asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 150 lypsylehmälle käsittelystä perittävä maksu, joka on 3 480 euroa.

21

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julki-sesti kuuluttamalla Jalasjärven kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallin-toviraston virallisella ilmoitustaululla sekä Kotiseudunsanomat -lehdessä.

JAKELU

Päätös Katja ja Timo Viinamäki Pikkuviinamäentie 26 61630 Hirvijärvi

Tiedoksi Jalasjärven kunnanhallitus Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen joh-dosta muistutuksia tai vaatimuksia.

22

MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa jär-jestyksessä kuin pääasiasta.

LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros

Mikaela Rudnäs Rea Salminen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Mikaela Rudnäs ja esitellyt ympäristö-tarkastaja Rea Salminen.

VALITUSOSOITUS LIITE

Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valit-tamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän pää-

töksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 3.5.2012.

Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea,

sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinym-päristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat vi-ranomaiset.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa

koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu-vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää

toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai-semmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-

Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määrä-ajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liittei-neen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä mää-räajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden-

käyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.