nurminen news 2/2013 fi

Vuosaaressa tapahtuuSappi keskittää Helsingin sataman kautta kulkevan paperinsa käsittelyn Nurmiselle. s. 6

Paljon melua TIR:stäHaastattelussa viipurilaisen tullihuolintayhtiön johtaja Juri Leontiev. s. 22

NurminenNews N

urm

inen

Lo

gis

tics

si

do

sryh

mäl

ehti

2/2

013

nurm

inen

log

istic

s.co

m

Pettämätöntä projektilogistiikkaaOnnistunut projekti vaatii erityisosaamista. s. 8

3 PääkirjoitusSateen jälkeen tulee aina pouta.

4 Luotettava kumppaniNurminen on mukana torjumassa harmaata taloutta, tarjoaa uusia palveluita – ja paukuttelee ennätyksiä.

5 Nurminen NytAjankohtaista logistiikassa ja Nurmisella.

6 Helsingin sataman suurin paperin- ja kartonginkäsittelijäPaperiyhtiö Sappi keskittää Helsingin sataman kautta kulkevan paperinsa käsittelyn Nurmisen Vuosaaren-terminaaliin.

2/2013

20 Fedor Larionov johtaa Nurmisen Suomen- ja Venäjän-rautatieliiketoimintaa.

16 Dmitri Hmara myy Nurmisen palve-luita Virossa.

19 Alpo Kekkosen akut latautuvat traktoreita korjatessa.

8 Pettämätöntä projektilogistiikkaaTutustumme sellutehtaan laitteiden toimitukseen Valko-Venäjälle.

14 Keskiaukeamalla näkymä yhden projekti-kokonaisuuden logistisiin ratkaisuihin.

16 Myyntitykki sorvin ääressäDmitri Hmara myy Nurmisen palveluita Virossa.

19 Alpo keräilee traktoreitaTerminaalityöntekijä Alpo Kekkosen akut latautuvat traktoreita laitellessa.

20 Uusissa tehtävissäUudet nurmislaiset esittäytyvät.

22 Venäjän portilla länteenViipurilaisen tullihuolinta-yrityksen OOO Telkin johtaja Juri Leontiev kertoo tullauksesta ja tulevasta TIR-muutoksesta.

26 ReferenssiAGCO on maailman kolmanneksi suurin maatalouskonevalmistaja.

Nurminen News 2/2013

2 sIsälTö

V.S

Om

eR

PU

RO

V.S

Om

eR

PU

RO

NU

Rm

INe

N LO

GIS

TIC

S

Tarina toistaa itseään – tulosva-roitukset, sopeuttamiset ja irti-sanomiset ovat jokapäiväistä uutisvirtaa. Totuus on, että lii-

ketoimintaympäristö muuttuu erityises-ti Suomessa koko ajan vaikeammaksi. Teollisuuden rakennemuutos ja erilaiset yksittäiset asiat, kuten esimerkiksi rik-kidirektiivin voimaantulo vuoden 2015 alussa, tekevät lähitulevaisuudessa toi-minnastamme vieläkin haastavampaa. Ikävin-tä tilanteessa on se, että kärsimään joutuu yhti-öiden tärkein voimavara – henkilöstö. Jokainen yhtiö joutuu vaikeas-sa tilanteessa pitämään huolta omasta kilpailu-kyvystään, reagoimaan rakennemuutoksiin ja markkinatilanteen vaih-teluihin. Nurminenkin on valitettavasti juuri nyt keskellä vaikeita ratkaisuja, joilla on myös henkilöstövaikutuksia. Nurmislaiset ovat osoittaneet uskomatonta yhteishen-keä ja jaksamista tilanteessa, jossa oma henkilökohtainen ura voi olla uhattuna, ja siitä huolimatta on tehtävä joka päivä parhaansa asiakkaidemme eteen. Kiitos siitä koko henkilöstöllemme.

Haasteellinen tilanne huolestuttaa kaikkia: meitä, asiakkaitamme ja kilpai-lijoitamme. Suomesta puuttuu tällä het-kellä riittävä yhteisymmärrys siitä, miten maamme kilpailukykyä voidaan kehittää globaalissa kilpailussa. Maailmassa, jos-sa nyt elämme, ei voi olla enää kansallisia lainsäädännöllisiä tai muita rajoitteita, jotka estävät meitä kilpailemasta tasaver-taisesti muun maailman kanssa. Suomi sijaitsee melko yksinäisellä saarekkeella,

ja meidän on mietittävä kaikkien yhdessä, miten maan kilpailukykyä voidaan paran-taa. Yksittäisiä tekoja on suunnitteilla ja tehdään, mutta ne eivät riitä.

Venäjä teki oman kansallisen ratkai-sunsa kesällä, kun Venäjän tulli ilmoitti aikeistaan ryhtyä perimään rajalla lisä-vakuuksia transitokuljetuksista. Ratkai-sun perimmäisiä syitä voidaan tässä vai-heessa vain arvailla. Yhden näkemyksen

asiaan tuo tämän lehden sivuilla 22–25 viipurilai-sen tullihuolintayrityk-sen johtaja Juri Leon-tiev. Nurminen haluaa reagoida tämänkaltai-siin muuttuviin tilantei-siin nopeasti ja tarjoaa uusia logistiikkaratkai-suja silloin, kun vanhat eivät enää ole syystä tai toisesta toimivia.

Pitkäjänteinen ja tii-vis yhteistyö auttaa mei-

tä ymmärtämään paremmin asiakkaam-me liiketoiminnan lainalaisuuksia ja muutoksia. Tällöin myös palveluistamme koituva hyöty näkyy parhaiten sekä omil-le asiakkaillemme että heidän asiakkail-leen. Tässä lehdessä kerrotaan kahdesta palvelukokonaisuudesta, jotka perustu-vat pitkään jatkuneeseen yhteistyöhön: Andritzin projektitoimituksesta Valko-Venäjälle sekä Sappin Suomen-paperi-tuotannon käsittelyn keskittämisestä Helsingin satamassa Nurmiselle. Tällai-nen yhteistyö tuo valoa synkkään syk-syyn. Uskon vahvasti, että sateen jälkeen tulee aina pouta niin liiketoiminnassa kuin henkilökohtaisessa elämässäkin. Sen vuoksi haluan toivottaa kaikille tämän lehden lukijoille aurinkoista loppuvuotta ja antoisia lukuhetkiä! s

Topi saarenhovi on Nurminen Logisticsin toimitusjohtaja

V.S

Om

eR

PU

RO

Sateen jälkeen tulee aina pouta

Haasteelli-nen tilanne

huolestuttaa kaikkia: meitä, asiakkaitamme

ja kilpailijoi-tamme.


3PääKIRJOITUs

TOP3: Luotettava kumppani

1 Ennätyskuorma siirrettiin

Haminassa

Nurminen Logistics siirsi histori-ansa korkeimman koskaan kulje-tetun kuorman syyskuun alussa Haminan satamassa. 19 metriä korkea, 48 tonnin painoinen ja hal-kaisijaltaan 11-metrinen öljysäi-liö siirrettiin sataman sisällä uuteen sijoitus paikkaansa. Kuljetus ylitti tähän astisen korkeusennätyksen metrillä.

Nurminen on siirtänyt ennen-kin saman asiakkaan vaativia säiliöitä. Vuonna 2008 neljä entistä öljysäiliötä siirrettiin lähemmäksi rantaa Oulun Vihreä saaressa. Tuolloin yksi 180 tonnia painava ja halkaisijaltaan 26,5-metrinen säiliö siirrettiin samanaikaisesti kahdella yli 40 metriä pitkällä lavetilla.

2 Autokuljetuksia omista

terminaaleista

Uutena palveluna Nurminen välittää autokuljetuksia omista terminaaleis-taan. Autoliikenteellä halutaan pal-vella asiakkaitamme entistä parem-min, muun muassa, kun tarvitaan joustavaa kuljetusta paikkoihin, joi-hin rautateitse ei pääse. Autoilla Nur-minen voi hoitaa myös kuljetukset ovelta ovelle, ja jos asiakas ei halua pitää esimerkiksi Venäjällä suurta varastoa, autolla voi vaunua kustan-nustehokkaammin kuljettaa pienem-piä tavaramääriä.

Tällä hetkellä Nurmisen käytet-tävissä on hieman yli sata kulje-tusyksikköä, joilla asiakkaan tuot-teet saadaan joustavasti ja nopeasti paikkoihin, joihin rautatiekuljetus ei ole mahdollinen tai kustannusteho-kas ratkaisu.

3 Nurminen Logistics on Luotettava Kumppani

Laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä uudistui 25. huhtikuuta 2013. Uudessa laissa on merkittävä määrä uusia kuljetus-asiakkaiden velvollisuuksia. Uudistuneen lain mukaan kuljetuksen tilaajan on varmis-tettava, että kuljetuksen suorittaja on huo-lehtinut velvoitteistaan asianmukaisesti. Laki asettaa tilaajalle selvitysvelvoitteen, jonka laiminlyönti on rangaistavaa. Velvoite kos-kee kaikkia, lukuun ottamatta yksityishenki-löitä. Lakimuutoksen taustalla on harmaan talouden kitkeminen kuljetusalalta.

Nurminen Logistics on mukana Suo-men Tilaajavastuu Oy:n Luotettava Kump-pani -palvelussa. Palvelussa osoitteessa www.tilaajavastuu.fi voi tarkistaa, mitkä yritykset toimivat tilaajavastuulain edel-lytysten mukaisesti. Rekisteröitymällä palveluun voi nähdä kerralla kaikki tilaaja-vastuulain mukaiset todistukset Nurminen Logisticsista. s


4 NURmINeN NyT

Nurminen Logistics on mukana Luotettava Kumppani -ohjelmassa rehellisen kilpailun tukemiseksi logistiikka-alalla. Asiakas voi tarkistaa tilaajavastuulain edellyttämät tiedot Nurmisesta yhdestä osoitteesta. Asiakaspalvelun parantamiseen tähdätään myös uudella palvelulla, jossa Nurminen välittää autokuljetuksia omista terminaaleistaan silloin, kun rautatiekuljetus ei ole paras vaihtoehto. Tänä syksynä on paukuteltu ennätyksiäkin – Nurminen siirsi historiansa korkeimman kuorman Haminassa.

S.K

eK

KO

Ne

N

V.S

Om

eR

PU

RO

V.S

Om

eR

PU

RO

V.S

Om

eR

PU

RO

Tiukkaa transitoaKaksi asiantuntijaa kertoo

lääkkeensä Suomen transiton

pelastamiseen. s. 8

Lea ja TaistoLea ohjaa, ja Taisto

haukkuu. s. 19

Venäjän rautatierahti-

maailman yhdistäjäRautatieoperaattorineuvoston toimitusjohtaja

haastattelussa. s. 22

Nurminen

NEWS Nu

rmin

en L

og

isti

cs

sid

osr

yhm

äleh

ti 1

/201

3

nurm

inen

log

istic

s.co

m

ääNesTä TämäN lehdeN PaRasTa JUTTUa Ja VOITa wIeseNThalIN blUeTOOTh-KaIUTIN!

Nurminen Newsin 1/2013 parhaaksi jutuksi lukijat ovat valin-neet Haminassa huolitsijana työskentelevän Lea Salosen ja hänen koiransa suojeluharrastuksesta kertoneen Taisto suojelee Leaa -jutun, joka sai hulppeat 43 prosenttia äänistä. Toi-

seksi eniten tykättiin Uusissa tehtävissä -palstasta. Sitä äänesti lehden parhaaksi sisällöksi 20 prosenttia vastan-neista. Transitoliikenteestä kertonut pääjuttu sekä lasken-tapäällikkö Eila Kiretin päivästä kertova Tarkka tuloksen tekijä saivat molemmat 11,5 prosenttia äänistä. Kaikkien äänestäneiden kesken arvottiin softshell-takki, jonka voitti Aki Saarinen mikko Saarinen Ky:stä. Onnea voittajalle!

Tämän lehden parasta juttua voi äänestää osoit-teessa www.nurminenlogistics.com. Kaikkien vastaajien kesken arvotaan Wiesenthalin bluetooth-kaiutin. Äänes-tysaikaa on 15. tammikuuta 2014 asti. s

Nurmisen toiminta arvioitiin lokakuussa SQAS-auditoinneissa SQAS-järjestelmässä arvioidaan yhtiöiden toiminta liit-tyen muun muassa laatuun, turvallisuuteen, ympäristöön ja jatkuvaan kehittymiseen. Nurmisen toimintaa arvioitiin jälleen Packed Warehouse-kategoriassa, johon kuului katselmuksen aloitus pääkonttorilta ja katselmukset jokaisessa yhtiön termi-naalissa. Arvioinnin tulokset julkaistaan marraskuussa 2013. edellisellä arviointikierroksella 2010 Nurminen Logisticsin toi-minnan arvioitiin olevan erinomaisella tasolla.

SQAS-järjestelmän mukaisessa arvioinnissa katselmoita-van kohteen toimintatavat pisteytetään noin 600 kysymyksen vastausten perusteella. SQAS-arvioinnin läpikäyneiden orga-nisaatioiden tulokset ovat euroopan kemianteollisuuden kat-tojärjestö CeFIC:n jäsenyritysten nähtävillä järjestön extrane-tin kautta. s

EU:n tullietuusjärjestelmä uudistuu 1.1.2014 lähtienEuroopan yhteisö on myöntä-nyt vuodesta 1971 lähtien kehi-tysmaille tullietuuksia yleisellä tullietuusjärjestelmällään (GSP-järjestelmä, Generalized Sys-tem of Preferences). GSP-jär-jestelmän yleisen menettelyn piiriin kuuluville maille on myön-netty alennettuja tulleja tai tul-littomuutta. GSP-järjestelmästä aletaan soveltaa uutta asetusta 1.1.2014 lähtien. Uusi asetus N:o 978/2012 kumoaa nykyisen asetuksen N:o 732/2008.

Huomioitavaa uudessa GSP-asetuksessa on erityisesti ylei-sen menettelyn alaisuuteen kuuluvien edunsaajamaiden vähe-neminen. muun muassa Venäjä poistuu GSP-tullietuuden piiristä. Venäjältä tuodut alkuperätuotteet eivät saa enää alen-nettua GSP-kohtelua, vaan niistä kannetaan euroopan yhtei-sön integroidun tullitariffin, TARIC:n, mukainen kolmansien maiden yleinen tulli. Tämänhetkisen tiedon mukaan yleisen tul-lin kanto tulee olemaan nykyisen tulliprosentin tasoa, eikä sii-hen olisi tulossa korotuksia. Lisätietoja aiheesta löytyy muun muassa Suomen tullin verkkosivuilta. s

Vastuuta myös lasten liikenneturvallisuudesta

Nurminen Logistics haluaa kantaa vastuunsa muiden tiel-läliikkujien turvallisuudesta. Oman kuljetuskalustomme kun-nosta ja kuljettajiemme ammattitaidosta huolehtiminen on meille itsestäänselvyys ja jokapäiväistä työtä, mutta sen lisäksi olemme halunneet tänä vuonna panostaa myös las-ten liikenneturvallisuuteen.

Yhteistyössä Kouluinfon kanssa olemme hankkineet viime ja tänä syksynä kahden toimipisteemme lähikouluille liikenneturval-lisuuskirjoja, joiden avulla pienet koululai-set voivat opetella liikenteen pelisääntöjä ja välttää liikenteen vaaratilanteita. Kirjojen lisäksi Nurminen jakoi syyskuussa toimipis-teidensä lähikoulujen ekaluokkalaisille 800 heijastinta. s


5NURmINeN NyT

V.S

Om

eR

PU

RO

V.S

Om

eR

PU

RO

Tammikuun 2014 alus-ta Sappin Kirkniemen-tehtaan koko Helsingin sataman kautta kulkeva paperilogistiikka hoide-

taan Nurmisen Vuosaaren-terminaa-lin kautta. Yhteistyö alkaa pienem-millä erillä tämän vuoden viimeisellä

Eteläafrikkalainen paperiyhtiö Sappi keskittää kaiken Helsingin sataman kautta kulkevan paperinsa käsittelyn Nurminen Logisticsin Vuosaaren-terminaaliin. Kokonaisvaltainen logistiikkapalvelu yhdeltä toimittajalta yksinkertaistaa toimitusketjua ja parantaa kilpailukykyä.

Nurmisesta Helsingin sataman suurin paperin- ja kartonginkäsittelijä

neljänneksellä, ja tammikuun 1. päi-västä lähtien Nurminen vastaa koko volyymista.

– Toimitusketjumme Kirknie-men-tehtaaltamme kolmansien mai-den markkinoille yksinkertaistuu, kun annamme koko paperivolyymin Nurmisen hoidettavaksi Vuosaaressa.

Keskittäminen on kustannustehokas-ta ja parantaa omaa kilpailukykyäm-me, kertoo Sappin Logistics Process Leader Markus Höft.

Nurminen Logistics ja Sappi ovat tehneet pitkään yhteistyötä paperin-käsittelyssä. Nurminen on hoitanut Sappin IVY-maiden logistiikkaa Luu-


VUOsaaRessa6K

UV

AT

: Ve

IKK

O S

Om

eR

PU

RO

Vuosaaresta flätillä maailmalle

Tavallisen terminaalikäsittelyn lisäksi Nurminen tarjoaa asiakkailleen Vuosaaren-terminaalissa erilaisia ylimittaisten kappaleiden lastaus- ja pur-kupalveluita oheispalveluineen. Terminaalissa on erikoiskuljetusvarasto, heavy-halli, jossa on erikoisvahva lattia ja 80 tonnin siltanosturi, jolla esi-merkiksi koneet tai muut ylisuuret kappaleet saadaan helposti nostettua flat rack -merikuljetusalustoille.

Flat rackillä eli flätillä koneet ja muut alle 50 tonnin painoiset kappaleet pystyvät jatkamaan joustavasti matkaansa satamasta, sillä niitä voidaan kuljettaa konttialuksilla, joita on pääosa Helsingin sataman rahtilaivoista. Ilman flättiä kappaleet kuljetetaan projektilaivoilla, joita käy satamassa huomattavasti harvemmin.

Nurminen voi hoitaa koko kuljetusketjun sisältäen kuljetuksen termi-naaliin, lastauksen flätille, siirron satamaan ja lastauksen laivaan. Tämän lisäksi tarjoamme erilaisia suojaus- ja pakkauspalveluita. Kappale voidaan suojata merikuljetuksen ajaksi esimerkiksi pakkaamalla se laatikkoon, kutistemuoviin tai tyhjiöpakkaukseen.

Vuosaaren-terminaalin lisäksi Nurminen tarjoaa flätityspalvelua myös mussalon satamassa Kotkassa. s

mäen-terminaalinsa kautta vuodes-ta 2009.

– Nurminen on kilpailukykyi-nen ja joustava logistiikkatoimija. Olemme erittäin tyytyväisiä pitkään yhteistyöhömme ja vakuuttuneita sii-tä, että Nurminen pystyy tarjoamaan meille jatkossakin samanlaista luo-tettavaa logistiikkaa kuin tähänkin asti, Höft jatkaa.

Vuosaari on valmiina – Vuosaari on suhteellisen uusi ja erit-täin nykyaikainen terminaali, joten meillä on koko ajan ollut olemas-sa kaikki tarvittavat tilat, koneet ja ohjelmistot Sappin kaltaisen suuren paperiasiakkaan palvelemiseksi juuri tälle sopivalla tavalla. Paperinkäsitte-lymäärien kasvuun on valmistauduttu erikseen vain hiomalla vähän trukki-kalustoa paperinkäsittelyn nopeutta-miseksi, kertoo Nurmisen logistiikka-koordinaattori Leif Relander.

Sappin paperit tuodaan yhtiön Kirkniemen-tehtaalta rautateitse Nurmisen terminaaliin. Vuosaaren-terminaalin rautatiehalliin tulee 250 metriä pitkä pistoraide, ja vaunut voidaan ajaa purkuun sisään termi-naaliin. Paperi kontitetaan samassa terminaalissa merikontteihin ja lähe-tetään Vuosaaren satamasta pääasi-assa Euroopan ulkopuolelle.

– Sappi on meille merkittävä asi-akkuus, joka tuo Vuosaareen erittäin tervetulleita lisävolyymeja. Kasvavat tavaramäärät tuovat muun muassa yhden ylimääräisen yövuoron termi-naaliin maanantaista perjantaihin, Relander jatkaa.

Metsä Board jatkaa VuosaaressaSappin kanssa tehdyn sopimuksen lisäksi Nurminen Logistics on alle-kirjoittanut kahden vuoden jatko-sopimuksen Metsä Boardin kanssa kartongin käsittelystä Vuosaaren-ter-minaalissaan. Sappin ja Metsä Boar-din sopimusten tuoma vuosittainen

liikevaihto on yli 5 miljoonaa euroa. Paperin ja kartongin käsittelyvolyy-mi Vuosaaressa tulee olemaan noin

350 000 tonnia vuodessa, mikä tar-koittaa noin 31 000 konttiyksikköä TEU:ta. s


7VUOsaaRessa

8 PROJeKTIlOgIsTIIKKaa

J. mA

RT

IKA

INe

N


9PROJeKTIlOgIsTIIKKaa

PEttäMätöNtä ProjEKtiLogiStiiKKAAProjektilogistiikasta voi hyvällä omatunnolla sanoa, että kahta samanlaista päivää ei ole. Vaativien kokonaisuuksien hallinta vaatii erityisosaamista ja erinomaista vuorovaikutusta. Seuraavassa tutustumme sellutehtaan laitteiden toimitukseen Valko-Venäjälle.

Projekti toimitus Svetlogorskiin on toistaiseksi suurin suoma-laisen logis-tiikkayhtiön hoitama projekti Valko-Venäjälle.


Yli 450 kuormaa, noin 25 000 m3 toi-mitettavaa tavaraa, suunnilleen 30 las-tauspaikkaa ympä-ri maailmaa ja koh-teena Valko-Venäjä – konepajakonserni Andritzin selluteh-

dastoimitus kiinalaiselle asiakkaalle Svetlogorskiin on projektilogistiikaa parhaimmillaan. Andritz valitsi yhteis-työkumppaninsa Nurmisen hoitamaan projektin kuljetuslogistiikan. Svetlo-gorsk-projektin toimitukset alkoivat toukokuussa 2013.

Projekti on Andritzin kaltaisel-le suurelle konepajayhtiölle melko tavallinen, mutta Valko-Venäjä maa-na uusi. Valko-Venäjä on viime vuo-sina panostanut teollisuutensa ja inf-rastruktuurinsa kehittämiseen, ja maan kiinnostavuus investointikoh-teena on kasvanut. Nurminen Logis-ticsin projektitoimitus Svetlogorskiin on toistaiseksi suurin suomalaisen logistiikkayhtiön hoitama projekti Val-ko-Venäjälle.

– Valko-Venäjällä on tapahtunut paljon kehitystä ja maassa on käynnis-sä useita erilaisia projekteja. Kysees-sä ei todellakaan ole mikään takapa-jula, kertoo Andritz Oy:n logistiikasta vastaava Procurement Manager Satu Aronen.

Lokakuun alussa projektiin kuulu-vista kuormista kolmannes oli jo toi-mitettu onnistuneesti perille työmaal-le Svetlogorskiin. Kuljetukset tehdään asiakkaan pyynnöstä vain maanteitse, sillä rautatiekiskoilla on tulevan sellu-tehtaan ympäristössä kolme eri omis-tajaa ja rautatiekuljetusten hallin-ta olisi näin ollen hankalampaa kuin maantiekuljetusten. Yli 450 kuorman kokonaistoimitusmäärästä noin kol-masosa on ylileveitä, ylikorkeita tai raskaita maantie-erikoiskuljetuk-sia. Svetlogorsk-projektin tavaraeriä lastataan noin 30 paikassa ympäri

maailmaa, pääosin Suomessa, Ruot-sissa, Unkarissa ja Itävallassa. Pie-nempiä eriä lähtee myös useista muis-ta Euroopan maista. Kaukaisimmat lastauspaikat ovat USA:ssa. Kuljetus-reitit on optimoitu ja tavarat kulke-vat Valko-Venäjälle pääosin Nurmisen eri toimipisteiden kautta Suomessa ja Baltiassa. Mittavan projektikokonai-suuden logistiikan arvo on yli 2 mil-joonaa euroa.

tiedonkululla ei ole hintaaNurmisella logistiikkaprojektia vetää liikenteenhoitaja Harri Autio. Har-rilla on projektissa apuna Nurmisen Haminan-toimipiste jaostopäällik-kö Miia Sakin johdolla. Haminassa tehdään suurin osa projektissa tar-vittavasta kuljetusdokumentaatiosta ja hallinnoidaan projektin dokumen-tointia asiakkaan, Nurmisen ja vas-taanottajan välillä. Lisäksi Nurmisen huolitsijat konsultoivat asiakasta tul-liteknisissä kysymyksissä. Harri vas-taa kuitenkin kokonaisuudesta eli sii-tä, että asiakas pysyy tyytyväisenä niin logistiikan, projektinhallinnan kuin tiedonvälityksenkin osalta. Andritz arvostaa projektinhallinnan osaamis-ta ja rehellisyyttä.

– Logistiikkaprojektin johdolla on erittäin suuri merkitys toimitusten onnistumisessa. Kun logistiikalle las-ketaan hintaa, tarjouksessa muiste-taan mainita kaikki mahdolliset osa-alueet, paitsi tiedonvälitystä. Sille ei ole hintaa. Ilman toimivaa tietojen vaihtoa koko logistiikkaprojekti epäon-nistuu. Meille on tärkeää, että saamme heti tietoomme kaiken, mitä toimituk-sissa tapahtuu. Projektipäällikköm-me Harri Autio tietää mistä puhuu, on taitava viestimään ja pitää meidät hyvin ajan tasalla. Projekti on men-nyt siltä osin erittäin hyvin, Aronen kehuu.

Projektit ovat valtavia kokonaisuuk-sia, joiden logistiikassakin sattuu ja tapahtuu. Projektikuljettaja on suu-


NU

Rm

INe

N LO

GIS

TIC

SN

UR

mIN

eN

LOG

IST

ICS


11PROJeKTIlOgIsTIIKKaa

SUUNNitELMiSSA VALKo-VENäjä?Asukkaita: 9,6 milj. Pinta-ala: 207 600 km² Pääkaupunki: minsk Rahayksikkö: Valko-Venäjän rupla (BYR) etniset ryhmät: Valko-venäläiset 78 %, venäläiset 13 %, puolalaiset 4 %, ukrai-nalaiset 3 % Suurimmat kauppakumppanit: Vienti: Venäjä, eU, Ukraina, Kiina, Puola Tuonti: Venäjä, Saksa, Kiina, Yhdysvallat.

Valko-Venäjä itsenäistyi vuonna 1991. Valko-Venäjän talous perustuu vielä suu-relta osin viisivuotissuunnitelmiin, minkä ansiosta maan talouden painopisteet ovat tiedossa etukäteen. Valko-Venäjän koneteollisuus on tunnettu Belarus-trak-toreista, maz-kuorma-autoista ja Golsel-mashin puimureista. maa kuuluu Venäjän ja Kazakstanin kanssa Tulliliittoon, mutta WTO-neuvottelut ovat Valko-Venäjän osalta vielä alkuvaiheessa. Valko-Venä-jällä on useita vapaatalousalueita, joissa yritykset nauttivat veronalennuksista.

Valko-Venäjän vienti perustuu konei-siin ja laitteisiin, kivennäisainetuottei-siin, kemianteollisuuteen ja tekstiileihin sekä metalleihin ja elintarvikkeisiin. maa on riippuvainen tuontiöljystä ja -kaasusta, ja vaihtoehtoiset energiamuodot, kuten turve, on määritelty kehittämistoimien koh-teeksi. maan sähköverkko kaipaa inves-tointeja, samoin maatalouden alkutuotan-non tehostaminen, ja maataloustuotteita jalostavan teollisuuden kehittäminen.

Valko-Venäjän valtio ohjaa, kontrolloi ja myös rahoittaa monia investointiprojek-teja. Toisaalta maan on asteittain yksityis-tettävä suuria teollisuuslaitoksiaan tehok-kuuden parantamiseksi. Valtion rautainen kontrolli vaikuttaa myönteisesti esimer-kiksi rikollisuuden määrään.

Valko-Venäjällä tuotetut tuotteet ovat helposti kuljetettavissa niin Keski-euroo-pan kuin Itä-euroopankin sekä erityisesti Venäjän markkinoille. s

Lähde: www.sarus.fi

J. mA

RT

IKA

INe

N

Projekteissa on aina kysymys suurista koko-naisuuksista, päätöksistä ja rahoista.



rimpien haasteiden edessä juuri silloin, kun asiat eivät mene ihan nappiin.

– Meille on tärkeää se, miten yhteis-työkumppani ratkaisee eteen tulevia ongelmia. Jokainen valmistamamme laite räätälöidään tietylle asiakkaal-le tiettyyn kokonaisuuteen. Laittei-den valmistusaika voi olla kuukausia ja sen vuoksi ne on toimitettava ehjä-nä ja ajoissa perille. Myöhästymiset ja epäonnistumiset tulevat kalliiksi, Aro-nen muistuttaa.

Svetlogorsk-projektin logistiikas-sa Satu Aronen näkee yhden haasteen ylitse muiden – projektin työkielet ja kommunikoinnin heidän oman asiak-kaansa kanssa.

– Asiakkaamme on kiinalainen ja projektia viedään Valko-Venäjälle. Työ-

kielet asiakkaan suuntaan ovat siis kii-na ja venäjä, Aronen kertoo.

Yhden yhteistyökumppanin periaateAndritz valitsee logistiikkakumppanin-sa suuriin projekteihin pääasiassa kah-della perusteella: samalta toimittajalta pitää saada koko palvelu ja yhteistyö-kumppanista pitää olla aiempaa koke-musta. Projekteissa on aina kysymys suurista kokonaisuuksista, päätöksis-tä ja rahoista.

– Haluamme tehdä suurten pro-jektiemme logistiikkaa yhden yhteis-työkumppanin kanssa. Silloin yksi toimija vastaa meille päin koko logis-tiikkaprojektin onnistumisesta. Emme ole kiinnostuneita pitkistä alihankin-taketjuista, vaan arvostamme yhteis-


13Projektilogistiikkaa

työkumppanin valmiuksia toteuttaa kuljetuksia omien toimipisteidensä kautta maailmalla. Svetlogorsk-projek-tin kaltaisissa suurissa logistiikkako-konaisuuksissa ei voi harjoitella, vaan asioiden on mentävä kerralla oikein. Haluamme kehittää yhteistyötämme myös logistiikkayhteistyökumppanimme kanssa pitkäjänteisesti, Aronen toteaa.

Nurmisella iloitaan siitä, että yhtiön kyky toimittaa vaativia projektikoko-naisuuksia kansainvälisesti toimiville asiakkaille on huomioitu ja Andritz on valinnut Nurmisen jälleen kerran suu-ren projektitoimituksensa logistiikka-kumppaniksi.

– Valko-Venäjä on meille tuttua toi-minta-aluetta, olemme toimittaneet sinne suuria erikoiskuljetuksia aiem-

minkin muun muassa Baltian sata-mien kautta. Tehokas kokonaisuuden hallinta kuormasuunnittelusta rapor-tointiin tuo sekä tehokkuutta itse toi-mituksiin että kustannussäästöjä asiakkaille, kun kollikokoja ja toimi-tuseriä voidaan optimoida parhaalla mahdollisella tavalla. Svetlogorsk-pro-jekti vaatii juuri sellaista erityisosaa-mista, jossa Nurminen on parhaim-millaan, sanoo Nurminen Logisticsin projekti- ja erikoiskuljetusliiketoimin-nasta vastaava Senior Vice President Hannu Vuorinen.

Viimeisten Svetlogorsk-projektin kuormien arvioidaan saapuvan peril-le elokuussa 2014. Projektin kulkuun voi tutustua lisää tämän lehden kes-kiaukeamalla. s

Yhdessä tulee parasta jälkeäOnnistunut logistiikkapro-jekti vaatii aina tekijäkseen joukon todellisia oman alansa ammattilaisia. Svetlogorsk- projektin projektiryhmä kokoon-tui aloituspalaveriin huhtikuussa Nurminen Logisticsin toimistolla Vuosaaressa. Ryhmä projek-tin takana on: Miia Sakki (Nur-minen Logistics) (takarivi vas.), Satu Aronen, Harri Autio (Nur-minen Logistics), Timo Niemi (Nurminen Logistics), Christian Gutmeyer, Arja Rantanen, Ammi Stemberg (alarivi vas.), Nina Rönkkö, Kirsi Sutela, Martina Klöckl ja Jaana Siip-painen. s

J. Ma

Rt

ika

iNe

N

Nu

RM

iNe

N Lo

giS

tic

S

Palaset paikoilleenSuuren projektin kuljetuslogistiikka hoituu vaivattomasti, kun itse kuljetuksen lisäksi projektin kokonaishallinnan sekä tarvittavat huolinta-, dokumentointi- ja varastointipalvelut voi jättää saman luotettavan palveluntarjoajan käsiin. Nurminen vastaa koko kuljetusprojektista ja asiakas säästyy hankalalta ja aikaavievältä palasten hallinnalta. Seuraavalla aukeamalla kerätään projektikuormia Andritzin sellutehdastoimitukseen Valko-Venäjälle.

210mm

Latvia

Liettua

Ruotsi

Norja

Tanska

Puola

Itävalta

Unkari

Slovenia

Alanko-maat

Iso-Britannia

USAVietnam

Saksa

Viro

Venäjä

Ukraina

Suomi

Slovakia

Tšekki

Valko-Venäjä

SvetlogorskErikoiskuljetus

Normaalikuorma

SvetlogorSk -projekti

•sellutehtaan laitteiden kuljetuslogistiikka Valko-Venäjälle Svetlogorskiin

•projektikokonaisuuden logistiikan arvo yli 2 miljoonaa euroa

•Nurminen vastaa kuljettamisen lisäksi kuljetuslogistiikan kokonaishallinnasta

•projektin kuljetus-dokumentaatio tehdään pääosin Nurmisen Haminan-toimipisteessä

•projektikuljetukset alkoivat toukokuussa 2013

•yli 450 kuormaa, joista noin kolmannes maantie-erikoiskuljetuksia

•kokonaistavaramäärä noin 25 000 m3

•lastauspaikkoja noin 30 ympäri maailmaa, pääosin Suomessa, Ruotsissa, Unkarissa ja Itävallassa

•kaukaisimmat lastauspaikat USA:ssa ja Vietnamissa

•normaalikuormat viedään Suomesta pääosin Venäjän kautta Valko-Venäjälle

•Euroopasta tulevat normaalikuormat kuljetetaan Puolan ja Baltian kautta, kuten myös erikoiskuljetukset

•Kontit kulkevat Nurmisen Klaipedan-toimipisteen kautta

•Projektitoimitukset päättyvät elokuussa 2014.

pettämätöntä projektilogiStiikkaa

Nurminen Logisticsissa projektipalvelut räätälöidään aina vastaamaan asiakkaan yksilöllisiä tarpeita, ja Nurminen pystyy tarjoamaan koko toimitusketjun alusta loppuun käyttäen pääasiassa omaa kalustoaan ja omia terminaalejaan. Nurminen hoitaa myös tuonnin ja viennin tullauspalvelut, jotka kattavat kaikki kuljetuksiin ja kansainväliseen kauppaan liittyvät dokumentointipalvelut.

oma kaluSto ja omat terminaalit

Projektit kulkevat Nurmisen kyydissä sekä rekoilla, junan vaunuilla että laivoilla. Nurmisella on toistakymmentä omaa veto autoa ja lähes 40 erikoiskuljetuslavettia, joiden maksimikantavuus on 450 tonnia. Pisimmillä laveteilla on mittaa 44 metriä.

Nurmisen oma rautatiekalusto käsittää 1 000 junanvaunua. Vaunut liikkuvat nopeasti ja turvallisesti Suomesta itään. Asiakas voi seurata vaunujen liikkumista Nurmisen extranetin kautta tai saada päivittäin tiedon vaunuista omalta yhteyshenkilöltään Nurmisella.

Nurmisen terminaalit sijaitsevat Suomen itärajan tärkeimmillä rajanylityspaikoilla sekä Vuosaaren, Kotkan ja Haminan satamissa. Yhteensä yli 130 000 neliömetrin terminaaliverkosto mahdollistaa projektien välivarastoinnin logistisesti parhailla paikoilla.

Oman kalustonsa lisäksi Nurmisen käytössä on laajan yhteistyökumppaniverkostonsa monipuolinen kalustovalikoima.

kaikki palvelut yhdeltä tiSkiltä

Projektisuunnittelu yhdessä asiakkaan kanssa voidaan aloittaa jo ennen kuin kappaleita aletaan valmistaa. Kollikokojen optimointi hyvissä ajoin ennen tulevaa kuljetusta tuo sekä aika- että kustannussäästöjä. Nurmisen henkilöstö antaa kaiken asiantuntemuksensa asiakkaan käyttöön jo tarjouspyyntö vaiheessa.

Nurminen tarjoaa kaikki projektipalvelut yhdeltä tiskiltä. Yhdessä projektikuljetuksessa voidaan käyttää useita eri kuljetusmuotoja. Laaja yhteistyökumppanien verkosto takaa sen, että kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus ei ole ongelma. Luotettavan logistiikan ansiosta välimatkat ja kuljetusajat lyhenevät.

1Nurmisen myyntipäällikkö Dmitri Hmara istuu yhdeksän kolle-gansa kanssa maisemakontto-rissa uudenaikaisessa toimisto-

talossa Tallinnan keskustan tuntumassa. Täältä operoi Nurmisen Viron-tytäryh-tiö Nurminen Maritime Estonia. Viron-toi-mipisteellä on asiakkaina sekä huolin-

Myyntitykki Tallinnastataliikkeitä että suoria asiakkaita. Tavara kulkee Nurmisen kautta transitona Viron läpi Venäjälle ja muualle IVY-maihin.

2 Dmitrin lisäksi Viron-myyn-nissä on kaksi muuta myyjää, jotka ovat virkaiältään vielä nuoria. Tällä hetkellä Dmitri

kokeneempana ohjaa ja neuvoo heitä, mutta tulevaisuudessa kaikki kolme tule-vat tekemään täysipainoista myyntityötä itsenäisesti. Dmitrin vastuulla ovat Nur-misen Viron-toimipisteen suurimmat asi-akkaat. Hän ei kuitenkaan vain katso, että avainasiakkaat pysyvät tyytyväi-sinä, vaan osallistuu aktiivisesti myös

16 Sorvin ääreSSä


Nu

rM

INE

N Lo

gIs

TIc

s

uusasiakashankintaan. Dmitri painot-taakin kokemuksen merkitystä myynti-työn onnistumisessa. Pienessä työyh-teisössä myynti hoitaa koko prosessia hinnoittelusta operatiivisen toiminnan seurantaan. Dmitrin mukaan myyjälle on ensiarvoisen tärkeää tuntea koko tuotan-toprosessi läpikotaisin.

3 Dmitrin mukaan logistiikka muuttuu koko ajan ja sen vuoksi logistiikkayhtiöidenkin on etsittävä jatkuvasti uusia

tapoja toimia. Viron eduksi Dmitri laskee

nopean digitaalisen kehityksen, myös logistiikassa. Nurminen pystyy tarjoa-maan asiakkailleen yhä enemmän säh-köisiä palveluita. Baltian maista Viro on digitaalisessa kehityksessä Latviaa ja Liettuaa edellä.

4 Dmitri saa eniten irti työs-tään silloin, kun pitkän vään-nön jälkeen asiakkaan kanssa allekirjoitetaan yhteistyösopi-

mus tai satunnaisesta asiakkaasta tulee pysyvä asiakas. Dmitrin aika meneekin pitkälle asiakastapaamisissa. Tällä het-

kellä Viron-toimipisteen asiakkaista suu-rin osa on Venäjällä ja muualla IVY:ssä, mutta Dmitrin suunnitelmissa on myös muun euroopan valloitus.

5 Dmitrin mukaan myyntipääl-liköltä vaaditaan kunnian-himoa, määrätietoisuutta ja tuloshakuisuutta. Halu ja kyky

pärjätä digitaalisessa maailmassa auttaa aina. Hyvästä stressinsietokyvystäkään ei ole ainakaan haittaa ja sen lisäksi pitää olla valmis hulluun vauhtiin ja alati muuttuviin tilanteisiin. s

17

FaKTa

Myyntipäällikkö Dmitri Hmara• työskentelee Nurmisen Viron-

toimipisteessä• yhtiön palveluksessa 6 vuotta• 32-vuotias• valmistunut kauppatieteistä,

jonka jälkeen asunut 5 vuotta Lontoossa

• vapaa-aikanaan kasvattaa rotukissoja.

sORVIN ääRessä


KU

VA

T: V

eIK

KO

SO

me

RP

UR

O

FaKTa

• Nuffield–Leyland Club Finland on traktoriharrastajien oma järjestö Suomessa

• toiminnan tarkoituksena on Nuffield- ja Leyland-traktoreiden sekä niihin liittyvien maatalous-koneiden historian säilyttäminen ja tallentaminen

• yli 460 jäsentä ympäri Suomea• järjestää kesäisin alan

tapahtumia ja näyttelyjä sekä kerhomatkoja

• tarjoaa seikkaperäistä remontti-neuvontaa.

18 aKKUJa laTaamassa

Kuinka monta traktoria omistat tällä hetkellä?Tällä hetkellä minulla on neljä trak-toria: Nuffield 4/60 vuosimallia 1963, Leyland 384 vuosimallia 1971, Ford vuosimallia 1987 ja Nuffield Univer-sal Four vuosimallia 1960. Vanhin traktorini on siis vuodelta 1960 ja uusin vuodelta 1987.

Mistä traktoriharrastuksesi sai alkunsa?Isoisäni osti Nuffieldin traktorin vuonna 1970. Itse en ollut silloin vie-lä syntynytkään, mutta tuolla vuo-den 1963 Nuffield 4/60:llä on edel-leen minulle eniten tunnearvoa. Siihen aikaan se oli talon ainoa trak-tori, jolla tehtiin kaikki tilan työt. Sen jälkeen on tullut muutama trak-tori lisää.

Kuinka paljon aikaa traktorit vievät?Kaikki vapaa-aikahan tähän menee – traktoreissa riittää laitettavaa ja korjattavaa. Mutta ei tämä ole vain yksinään puuhastelua, vaan harras-tuksessa on myös sosiaalinen puoli. Osallistun aktiivisesti Nuffield–Ley-land Club Finland -kerhon toimintaan. Se on järjestö, joka kokoaa yhteen kaikki Nuffield- ja Leyland-trakto-

Alpo keräilee vanhoja traktoreitaNurmisen terminaalityöntekijä Alpo Kekkosen vapaa-aika kuluu kunnostaessa vanhoja traktoreita. Kesät kierrellään traktorikerhon tapahtumia ja näyttelyitä ihailemassa toisten harrastajien ajokkeja – yhdessä vaimon kanssa tietenkin.

reista kiinnostuneet Suomessa. Olen aiemmin ollut kerhon hallituksen puheenjohtajana ja nykyisin olen hal-lituksen varajäsen. Kerho osallistuu erilaisiin tapahtumiin ympäri Suomea ja järjestää kerhomatkoja. Tänä vuon-na kerho järjesti matkan Englantiin, maailman suurimpaan vanhojen höy-rykoneiden messutapahtumaan The Great Dorset Steam Fairiin.

Mitä kotona ajatellaan, kun olet kaiken vapaa-aikasi traktoreiden kimpussa?Itse asiassa vaimonikin on muka-na tässä harrastuksessa. Vaimon innostus alkoi, kun vein hänet ker-ran kerhon vuosikokoukseen. Nykyi-sin käymme kaikissa tapahtumissa yhdessä. Hän ei tosin osallistu trakto-reiden laitteluun, vaan korjaushom-

mat ovat enemmän minun heiniäni. Vaimolle tämä on enemmän sosiaali-nen harrastus.

ovatko kaikki traktorisi toimintakunnossa?Kolme neljästä traktoristani ovat täl-lä hetkellä kunnossa. Traktorit ovat hyötykäytössä, eivätkä vain pölyt-tymässä tallissa. Nuffield 4/60:llä pyöritetään nykyään klapikonetta eli tehdään polttopuita. Leylandil-la taas kuljetetaan puita ja Fordilla tehdään lumitöitä talvisin. Naapuril-ta alun perin ostamani Nuffield Uni-versal Four on ainoa traktori, joka ei tällä hetkellä toimi. Moottorin lohko halkesi ja ajattelin laittaa sen kun-toon talvella, kun on enemmän aikaa. Minulla on jo osa varaosistakin val-miina odottamassa. Kerhosta on täs-säkin hyötyä – sain moottorilohkon kerhon puheenjohtajalta, kun hänel-lä sattui olemaan ylimääräinen.

Missä olet oppinut kunnostamaan traktoreita?En ole koskaan käynyt mitään koulu-ja vaan olen oppinut kaiken itse teke-mällä. Näin vanhoissa masiinoissa kaikki toimii mekaanisesti eli kaiken pystyy korjaamaan itse, kunhan on tarvittavat varaosat. Usein käytetty-jä varaosia voi löytyä kerhon kautta. Kerhon nettisivuilla on foorumi, mis-tä minäkin etsin ensimmäiseksi tar-vitsemiani osia. Siellä myös jaetaan erilaisia tekniikkavinkkejä.

Kasvaako traktorikokoelmasi tulevaisuudessa?Ehdottomasti, jos sopiva yksilö osuu kohdalle. Leylandin ostin oikeastaan sen takia, että sain sen halvalla. Se oli tavallaan myös 30-vuotislahja itselleni. Suoraan sanottuna traktori oli silloin ihan romu. Olen laittanut sen melkein kokonaan uusiksi – vaih-doin sähköt, tein moottoriremontin ja vaihdoin renkaat. s


19aKKUJa laTaamassa

Fedor LarionovSenior Vice President, Rautatielogistiikka, Pietari

Aloitit Nurmisella heinäkuussa rau-tatielogistiikka-liiketoimintayksikön vetäjänä ja johtoryhmän jäsenenä. Missä työskentelit ennen Nurmiselle tuloa?Aiemmin johdin ranskalaisen Daherin tytäryhtiötä Pietarissa. Yhtiö tekee erilai-sia teollisuusprojekteja, esimerkiksi kul-jettaa ja tuo maahan energia-alan lait-

Fedor johtaa rautatieliiketoimintaa

teistoja. ennen Daheria työskentelin eurosibin palveluksessa.

Miksi valitsit Nurmisen? Nurminen on minulle tuttu yritys jo 15 vuoden takaa. Aikoinaan teimme tiivistä yhteistyötä vaunuoperoinnissa silloisen Huolintakeskuksen kanssa, josta myö-hemmin tuli Nurminen Logisticsin tytär-yhtiö. Kiinnostukseni heräsi heti kuul-tuani mahdollisuudesta työskennellä Nurmisella. Nurminen on yksi harvoista ulkomaalaisista yrityksistä Venäjällä, joka ei näe Venäjän markkinoilla vain

suurta potentiaalia, vaan on myös valmis investoimaan sinne.

Miten yhteistyö suomalaisten kollegojesi kanssa on alkanut? Kulttuurieroista huolimatta suomalai-set ja venäläiset ovat ajattelutavoiltaan melko lähellä toisiaan. Joissain aiem-missa työpaikoissani minulta on voi-nut viedä puoli vuotta sopeutua ja alkaa ymmärtää kollegoitani, mutta Nurmisella olimme samalla aaltopituudella heti. Oikeastaan ainoa haaste yhteistyössä suomalaisten ja venäläisten välillä on

Ve

IKK

O S

Om

eR

PU

RO


20 UUsIssa TehTäVIssä

yhteisen kielen puuttuminen. Pieta-rissa englannin kielen taitoon pitää kiinnittää huomiota uusia työnteki-jöitä rekrytoidessa ja kannustettava nykyistä henkilöstöä tehokkaampaan englannin kielen opiskeluun. meidän pitäisi vaihtaa sähköpostit puheluihin, niin kielitaitokin kehittyisi nopeammin.

Miten Nurmisen toimintaa tullaan kehittämään Venäjällä?Näen, että tulevaisuudessa palvelu-tarjontamme Venäjällä tulee kasva-maan. Haluamme tarjota nykyisille ja tuleville asiakkaillemme yhä monipuo-lisempia palveluita. Venäjällä on tällä hetkellä kysyntää erityisesti erikois-kuljetus- ja projektipalveluille. mark-kina on vakaa ja kasvaa 10–15 pro-senttia vuodessa. Lisäksi Venäjällä kasvaa kiinnostus logistiikan ulkois-tamiseen, vaikka vain harvat ovat sitä vielä tehneet. me haluamme olla edelläkävijä, joka tarjoaa asiakkail-leen laadukkaita ja monipuolisia pal-veluita.

Miten näet rautatieliiketoiminnan tulevaisuuden Venäjän markkinoilla?Venäjä on suuri maa ja rautatiet mer-kittävin kuljetusmuoto. Nurmisen stra-tegia perustuu tietyn vaunutyypin kohdemarkkinaan ja se on mieles-täni erittäin hyvä ratkaisu. myös Venä-jän markkinoilla on viime aikoina ollut havaittavissa hintapaineita ja kysyn-nän heikkenemistä, mikä johtuu ylei-sestä taloudellisesta tilanteesta. Uskomme kuitenkin, että aktiivisella ja tehokkaalla myyntityöllä saavutamme haluamamme tulokset.

Mitä teet vapaa-ajallasi?Liikun paljon, koska se on hyvä tapa tyhjentää pää työpäivän jälkeen. eri-tyisen paljon pidän pyöräilystä. Toinen harrastukseni on maalaaminen – jäljit-telen impressionistisia teoksia, joissa minua kiehtovat erityisesti värit. s

Elena Balašova Sales, Tallinna

olet aivan tuore nurmislainen. Miten työ on alkanut ja millaisia ovat ensivaikutelmasi yhtiöstä?minulla tuli juuri kuukausi täyteen Nurmisella – myynnissä. Työni on uusasiakashankintaa. Tällä hetkellä opettelen vielä uusiin tehtäviini, ja jokainen päivä tuo eteen jotain uutta ja mie-lenkiintoista. Työyhteisössämme on valtavasti kokemusta ja

ammattitaitoa. Haluan kehittyä yhtä hyväksi kuin kollegani, mutta se vaatii vielä aikaa ja paljon työtä.

tulit aivan toiselta alalta. Mikä logistiikassa kiinnostaa?en ole aiemmin työskennellyt logistiikka-alalla, mutta se on kiinnostanut minua aina. monet tuttavani ovat töissä logistiikkayhtiöissä ja heidän puheensa alan kiinnostavuu-desta saivat minutkin ajattelemaan, että voisin kokeilla siipiäni logistiikassa. enkä ole katunut. Toivon, että minusta on tulevaisuudessa paljon hyötyä Nurmiselle.

Sofja tirman Sales, Tallinna

työskentelet myynnissä. Mitä tehtäviisi kuuluu?Työni on myydä aktiivisesti palveluitamme, etsiä uusia asi-akkaita ja ylläpitää asiakassuhteitamme. myyntityön lisäksi osallistun myös tuotantoprosessiin eli suunnittelen kuljetuk-sia lähtien reittivalinnoista ja kuljetusmuotojen optimoinnista yhteistyökumppaneidemme kanssa. Hoidan myös laskutusta.

olet ollut puoli vuotta Nurmisella. Miten sinut on otettu työyhteisössä vastaan?minut on otettu hyvin vastaan ja pidän kovasti työkavereistani. Olen ystävystynyt koko porukan kanssa myös työn ulkopuolella. Tiedän, että voin koska tahansa kysyä keneltä tahansa apua ja saan sitä aina kun tarvitsen.

jana Korobtchenko viestintäassistentti, Vuosaari

olet ensimmäisessä viestinnän työpaikassasi. Miltä viestintä tuntuu?Valmistuin tosiaan vasta viime keväänä yliopistosta, jossa opiskelin markkinointia pääaineena. Siitä huolimatta työsken-tely viestinnässä on tuntunut luonnolliselta. Onhan viestintä ja

markkinointi eri asioita, mutta näkökulmasta riippuen viestinnän voi nähdä markkinoin-nin osana. Lisäksi Nurmisella viestintäosasto tekee paljon sellaisia tehtäviä, jotka jos-sain toisessa yrityksessä saattaisivat olla markkinointiosaston vastuulla. esimerkiksi esitteiden tekeminen ja messujärjestelyt ovat selkeästi markkinointia.

Uusi työ edellytti muuttoa turusta Helsinkiin. Kuinka olet viihtynyt?Olin harkinnut muuttoa Helsinkiin jo jonkin aikaa. Hainkin viime keväänä töitä pääosin pääkaupunkiseudulta. Olen viihtynyt Helsingissä erinomaisesti. monet opiskelukave-reistani ovat myös muuttaneet tänne äskettäin, mikä on varmasti helpottanut sopeu-tumista ja tutustumista kaupunkiin. Olen myös ihminen, joka pitää siitä, että ympärillä tapahtuu, ja Helsinki on juuri sellainen paikka. s

V.S

Om

eR

PU

RO

NU

Rm

INe

N LO

GIS

TIC

SN

UR

mIN

eN

LOG

IST

ICS


21UUsIssa TehTäVIssä

KU

VA

T: R

US

LA

N S

HA

mU

KO

V

22 samassa VeNeessä


23samassa VeNeessä

Viipuri on kautta aiko-jen ollut Venäjän port-ti länteen ja ihmiset ovat eläneet rajasta. Viipurin tullissa, Vii-

purista Svetogorskiin ulottuvalla alu-eella, työskentelee edelleen lähes 1 500 työntekijää. Haasteet tullauk-sessa eivät johdu ainakaan henki-löstön puutteesta. Olisiko kysymys enemmän siitä, että suomalaises-ta näkökulmasta katsottuna kaik-ki, mikä toimii erilailla kuin meillä, toimii huonosti? Juri Leontievin mukaan Venäjän tullauskäytännöis-sä voi olla kansallisia erityispiirteitä ja tullin organisaatio saattaa olla hie-man hitaasti kääntyvä, mutta kaikis-ta puutteistaan huolimatta Venäjän tulli on tärkeä viranomainen, joka tekee työnsä hyvin.

– Usein ajatellaan, että Venäjän tullin kanssa tekemisiin joutumi-nen on ihan hullun hommaa. Mut-ta ei asia niin ole, tullausprosessi on Venäjälläkin puolueeton. Pitää muis-taa, että Venäjän tulli on ollut ole-massa nykymuodossaan vasta reilut 20 vuotta. Se ei ole kovin pitkä aika. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen

Venäjän portilla länteenVuosi toisensa perään Venäjän-kauppaa tekeviä suomalaisyrityksiä haastaa yksi asia yli muiden – tullaus. Kohta 20 vuotta logistiikka-alalla ja tullauksen parissa työskennelleen ooo telkin johtaja juri Leontievin mukaan ongelma eivät ole epäloogiset tai arvaamattomat tullikäytännöt, vaan enemmänkin tiedon puute Venäjän tullin toiminnasta.

Venäjän tullijärjestelmä muuttui. Perestroikan aikana tullissa otettiin mallia eurooppalaisista tullijärjestel-mistä, muun muassa Saksasta. Jär-jestelmä on hyvä ja toimiva, mutta Venäjä on suuri maa ja myös tullin näkökulmasta hieman erilainen kuin esimerkiksi Suomi. Suomessa kul-kevat tavaravirrat ovat pääasiassa transitoa, kun taas Venäjälle tuota-vat tavarat jäävät kuluttajien käyt-töön. Sen vuoksi laitkin ovat tiukem-pia kuin transitomaissa, Leontiev selittää.

Leontiev painottaa, että jokaisel-la maalla on ja tuleekin olla järjestel-mänsä, jotka suojelevat maan talou-dellisia intressejä. Yksi tällaisista intresseistä on oman maan tuotan-non elinkelpoisuus tuontitavaroihin verrattuna. Leontievin mukaan on täysin normaalia, että Venäjä pitää huolta omasta tuotannostaan. Hänen mukaansa Venäjän hallituksen tulisi kuitenkin pitää huolta myös siitä, että oman tuotannon suosiminen ei hei-kennä venäläisen kuluttajan oikeut-ta saada markkinoille edullisempia ja kilpailukykyisempiä tuotteita.

– Venäjällä valtaosa valtion bud-jettivaroista tulee veroista ja mel-kein puolet tullimaksuista. Tullauk-sessa on siis kyse valtavista valtion tuloista. Nämä tulot eivät tule kui-

tenkaan tuontihyödykkeiden tullauk-sesta vaan energiavarojen viennistä. Tulli ylpeili aikoinaan sillä, että yli 50 prosenttia valtion budjetin varois-ta oli heidän ansiotaan. Energiavaro-jen vienti on kuitenkin hieman lyhyt-näköistä, Venäjän pitäisi kehittää omaa tuotantoaan ja siitä perittävil-lä veroilla hoitaa budjettiaan, Leon-tiev toteaa.

tullihuolinnassa tuuleeJuri Leontiev lähti valtiollisesta tulli-huolintayrityksestä Rostekista vuon-na 2012 ja perusti OOO Telkin. Ros-tek on ollut suurin peluri Venäjän tullausmarkkinalla vuodesta 1992. Rostekin perusti Venäjän tulli, joka omistaa 100 % yrityksestä. Kon-serniin kuuluu pääkonttori Mosko-vassa, 13 sivukonttoria ja 35 suljet-tua ja avointa osakeyhtiötä ympäri Venäjää, joiden palveluksessa on noin 6000 ihmistä. Vuonna 2012 Vladimir Putin antoi lähtölaukauksen Roste-kin toiminnan lopettamiselle todetes-saan, että valtionyhtiöillä, kuten tul-lilla, ei voi olla voittoa tavoittelevia tytäryhtiöitä.

– Venäjällä on käynnissä aktiivi-nen tullihuolintayhtiöiden muutta-minen tulliin sidonnaisista puhtaasti kaupallisiksi yhtiöiksi. Tullihuolin-tayrityksen perustaminen on ollut

Juri Leontiev johtaa viipurilaista tullihuolinta-yhtiö OOO Telkiä.


24 samassa VeNeessä

koko ajan vapaata, mutta kilpailla on pitänyt voimakkaan valtiollisen yhtiön kanssa. Nyt hallituksen tar-koitus on poistaa tullausmarkkinalta kaikki yhtiöt, joilla on kytköksiä val-tioon. Mielestäni tämä onkin ainoa oikea tapa toimia. Kilpailun on oltava vapaata ja rehellistä, Leontiev sanoo.

Paljon melua tir:stäJuri Leontievin puhelin soi tauko-amatta, kun asiakkaat kyselevät tulevasta TIR-carnet -muutoksesta. Heinäkuun 5. päivänä Venäjän tul-li ilmoitti, että se joutuu sanomaan irti sopimuksensa tullivakuuksista Venäjän kuljettajien liiton ASMAP:n kanssa 1. joulukuuta johtuen maksa-mattomista tullimaksuista. TIR-jär-jestelmässä tullivakuuksista vastaa-vat kansalliset kuljetusalan järjestöt kunkin maan alueella, oli kysees-sä kotimainen tai ulkomainen kul-jetusyritys. Venäjän tullin mukaan ASMAP:lla oli 1. kesäkuuta maksa-mattomia TIR-carnet -rikkeistä joh-tuvia tullivelkoja yli 20 miljardia ruplaa. Tulli ilmoitti, että se alkaa vaatia lisävakuutta TIR-kuljetuksis-ta taatakseen sen, että tullit tulevat maksettua.

– Venäjä haluaa lopettaa kuljetuk-set TIR-carnet’lla Venäjän alueella ja ottaa käyttöön omat passitusme-netelmänsä. Uskon, että kyseessä on poliittinen toimi, josta on sovittu hal-

litustasolla. Venäjän tulli ei olisi otta-nut tällaista askelta ilman hallituk-sen mahdaattia. Vaikuttaa siltä, että TIR-carnet’ista saatavat tulot halu-taan jäävän Venäjälle sen sijaan, että ne kerää joku sveitsiläinen järjestö. Kansainvälisissä passituksissa Venä-jällä pitää olla jatkossa aina vakuus, jonka tulli voi periä suoraan takaa-jan tililtä, jos toimitus ei saavu peril-le. Silloin velkaantumisongelma pois-tuu automaattisesti, kun tulli pääsee suoraan käsiksi vakuuksiin. Kuljet-taja voi hakea palautusta oikeusteit-se, mutta rahat ovat käytännössä jo valtiolla. Nyt tulli joutuu etsimään keinoja periä maksamattomia tulle-ja ASMAP:lta, Leontiev selittää.

TIR-sopimus on vuodelta 1975 ja osa sen pykälistä alkaa olla aut-tamattomasti vanhentuneita. Sopi-mus on kuitenkin kansainvälinen ja kaikki sopijaosapuolet ovat sitoutu-neet sitä noudattamaan. Uudempi Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazaks-tanin muodostaman tulliliiton tulli-laki sotii kuitenkin joitain TIR-sopi-

muksen pykäliä vastaan liittyen passituksiin.

– Totuus on, että kansallinen lain-säädäntö voi huonosti kilpailla kan-sainvälisten sopimusten kanssa. Jos Venäjän viranomaiset olisivat toimi-neet oikein, he olisivat katsoneet TIR-sopimuksesta, mitä siinä sanotaan lakkauttamisesta tai purkamisesta, ja toimineet sen mukaisesti. Meikäläi-set virkamiehet päättivät kuitenkin tehdä toisin. Niin kuin entinen pää-ministerimme Viktor Tšernomyrdin sanoi: ”Halusimme tehdä niin kuin on parasta, mutta tulos oli niin kuin yleensä”, Leontiev sanoo.

Muutokset voimaan joulukuussaJoulukuun 1. päivän jälkeen, kun muutos astuu voimaan, TIR-car-net suljetaan Venäjän rajalla ja siitä avataan uusi venäläinen passitusdo-kumentti. Kuljettajat ovat tilanteen suhteen voimattomia, sillä muita kei-noja, kuin ostaa lisävakuus, ei ole.

– Venäjän omasta transitopassi-tuksesta rajalta hankittuna tulee

”Vaikuttaa siltä, että

TIR-carnet’ista saatavat tulot

halutaan jäävän Venäjälle.

JURI LeONTIeV

POImINNaTFaKTa

1TIR eli Transports Internatio

naux Routiers on kansainvälinen tul-litransitojärjestelmä. TIR-merkityt kulje-tukset kulkevat sine-töitynä lähtömaasta kohdemaahan ilman normaaleja tul-limuodollisuuksia rajoilla. Käytäntö nopeuttaa ja helpottaa kansainvälistä tavaraliikennetta. Kauttakulkumaan tullimaksut turvataan kansainvälisellä takuulla.

2 TIR-passitusjär-jestelmän työs-

täminen alkoi toisen maailmansodan jäl-keen YK:n euroo-pan talouskomis-sion (UNeCe) tuella. ensimmäinen TIR-sopimus tehtiin vuonna 1949 muuta-man euroopan maan kesken. Tämän rajoitetun mallin menestyksellisyys johti neuvotteluihin TIR-yleissopimuk-sesta, joka hyväksyttiin vuonna 1959 UNeCe:n sisämaan kuljetuskomi-teassa ja tuli voimaan 1960. ensim-mäistä TIR-yleissopimusta tarkistet-tiin vuonna 1975, jolloin siinä otettiin huomioon järjestelmän toiminnasta saatu käytännön kokemus ja pyrit-tiin hyödyntämään teknistä kehitystä sekä muuttuneita tulli- ja kuljetus-sääntöjä.

3 TIR-järjes-telmässä on

mukana 68 sopija-osapuolta neljällä mantereella, mukaan lukien eU. Viimeisen kymmenen vuoden aikana TIR-carnet -dokumentteja on myönnetty vuo-dessa noin 3 miljoonaa kappaletta. s

juri Leontiev• tullihuolintayritys OOO Telkin

johtaja• koulutukseltaan insinööri

ja ekonomi• työskennellyt aiemmin

Rostekin palveluksessa• syntynyt Pietarissa, asunut

yli 20 vuotta Viipurissa• työskenteli opintojen

jälkeen ammattikalastajana• harrastaa työntekoa ja

matkustelua.


25samassa VeNeessä

luultavasti huomattavasti TIR-carnet’ta kalliimpi. Toiminta on mo - nopolisoitu, ja kriteerit sille, kuka lisävakuuksia voi antaa, ovat tiu-kat. Käytännössä katsoen Rostek ja vakuutusyhtiö Arsenal ovat ainoat toimijat, jotka täyttävät nämä kritee-rit. Rostekin tulevaisuus on avoinna, joten voidaan sanoa, että Arsenalil-la on monopoliasema. Lisävakuuden antaminen vaatii lisäksi sähköistä järjestelmää, jollainen on tässä vai-heessa olemassa vain Arsenalilla, Leontiev selittää.

Kuljetusyrityksellä on joulukuun ensimmäisen päivän jälkeen muuta-ma eri vaihtoehto selvitä lisävakuu-desta: yrittäjä voi esimerkiksi hank-kiutua Venäjän tullin ylläpitämään tullikuljettajien rekisteriin, hankkia tullilta yleispassitusluvan tai ostaa lisävakuuden Rostekilta tai Arsena-lilta, jos muut palveluntarjoajat eivät saa sähköisiä järjestelmiään toimi-maan määräaikaan mennessä. Sekä tullirekisteriin pääsy että yleispassi-tuslupa vaativat, että hakija on pysy-västi kirjoilla Venäjällä.

Tullikuljettajien rekisteriin pää-sy vaatii muun muassa nuhteeton-ta taustaa, mikä tarkoittaa sitä, että yhtiöllä ei tule olla avoimia rikesak-

koja tullille. Rikesakkojen kirjoitta-minen on helppoa ja niitä tehtaillaan-kin tullissa ahkerasti.

Yleispassitusluvan saa pankkita-kauksella tai rahavakuudella hake-malla sitä monimutkaisella menet-telyllä tullilta. Yleispassitusluvan lisäksi jokainen kuljetusyksikkö tar-vitsee erikseen takuutodistuksen, jol-la kulku onnistuu Venäjän alueella. Tullihuolitsijat, kuten Telk, auttavat tässä prosessissa. Telkille TIR-muu-tos on liiketoimintamahdollisuus, jos-ta yhtiö on iloinen. Yksityishenkilö-nä Juri Leontiev näkee asian hieman toisin.

– Uudella menettelyllä transi-topassituksista saatavat tulot saa-daan jäämään Venäjälle. Toisaal-ta taas autokuljetukset kallistuvat, mikä näkyy vääjäämättä myös loppu-tuotteen hinnoissa kuluttajalle. Hin-nat nousevat ja venäläisten ostoky-ky heikkenee. Mitä siitä seuraa, jos ei inflaatio? Venäjän hallitus on käynyt pitkää taistelua inflaatiota vastaan, mutta nyt tämä vesittää kaikki pon-nistelut, Leontiev toteaa.

Lopuksi on pakko kysyä, pitävätkö tarinat villistä tullausbisneksestä, jos-sa liikkuu valtavat rahat eikä ihmis-henki maksa mitään, paikkansa?

– Venäjällä oli vallalla ennen vuot-ta 1917 ja uudelleen taas 1990-luvun alussa vaihe, jossa kaikki pyrki-vät keräämään pääomia. Rahaa yri-tettiin tehdä kaikilla mahdollisilla konsteilla. Sama päti myös tullauk-seen 1990-luvun alussa. Nyt tilanne on tasoittunut, mutta poikkeuksiakin toki on. Useimmat pyrkivät rehelli-seen toimintaan, koska epärehelli-syys tulee nykyään kalliimmaksi. Ehkä meillä jonain päivänä on Venä-jälläkin samanlainen liiketoiminta-kulttuuri kuin Suomessa. Olemme oppineet paljon suomalaisilta ystä-viltämme. Kiitos heille, Leontiev tote-aa ja vastaa jälleen kerran soivaan puhelimeen. s

”” tekijä kertoo”Vuosaaren-rautatieterminaalissa traktorit ajettiin sisätiloissa vaunuista ulos, takarenkaat irrotettiin ja eturenkaiden tilalle vaihdettiin rautapyörät kuljetuksen ajaksi. Kontin oviaukon korkeus on pienempi kuin kontin sisäkorkeus ja sen vuoksi konttia piti lastauksen yhteydessä nostaa, jotta traktorin hytti mahtui sisään. Kontituksessa käytettiin tätä tarkoitusta var-ten rakennettua kontinnostolaitetta. Tämä kuvastaa hyvin toi-mintaamme: kehitämme räätälöityjä ratkaisuja, jotta asiakkai-demme arvokkaat lastit saadaan ehjänä turvallisesti perille. Globaalissa toiminnassa myös hyvät yhteistyökumppanit ovat kullanarvoisia.” s

timo Niemi Key Account manager, Nurminen Logistics Oyj

Asiakas kertoo”Olen tyytyväinen Nurminen Logistic-sin palveluihin. Kontitukset ovat suju-neet joustavalla asenteella ja ammat-titaidolla tiukassakin aikataulussa. Nurminen Logisticsilta löytyy kuljetus-ratkaisujen lisäksi asiantuntemusta myös globaaleista tullauspalveluista.”

Sami Pulli Dealer Central manager

Valtra/AGCO-yhtymä

Lue lisää referenssejämm

e osoitteessa ww

w.n

urm

inen

log

istics.com

.

Yhdysvaltalainen AgCo-yhtymä on maailman kolmanneksi suurin maatalouskonevalmistaja. Nurminen Logis-tics on ollut AGCO-yhtymään kuuluvan Valtran logistiikkapartneri erilaisissa projekteissa vuodesta 2010. Nurmi-nen kontittaa Valtran Suolahden-tehtaalta toimitettavia traktoreita Vuosaaren-terminaalissaan, josta ne laivataan maailmalle. Tämän vuoden kesäkuussa Nurminen toimitti 48 traktoria Kiinan Dalianista Kotkaan, mistä ne siirre-tään ensin jatkojalostukseen Suomessa ja sen jälkeen valmiit koneet kuljetetaan pääosin Venäjälle. Kesäkuussa Nurminen hoiti myös 20 traktorin kuljetuksen ja kuljetusdokumentoinnin Dalianista etelä-Afrikan Durbaniin.

NU

Rm

INe

N LO

GIS

TIC

S


26 ReFeReNssI

Nurminen Logisticsin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Laura Jokinen. Toimittaja: Jana Korobtchenko. Toimitusneuvosto: Laura Jokinen, Jana Korobtchenko, Risto Holopainen, Fedor Larionov, Janne Lehtimäki ja Hannu Vuorinen. Kannen iso kuva: Jaakko martikainen ja muut kuvat Nurminen Logistics. Keskiaukeman grafiikka: Sebastian Söderlund. Ulkoasu: Indicio Oy. Painopaikka: Libris Oy. ISSN 1797-8963.

Nurminen Logistics tuottaa korkealaatuisia logistiikkapalveluja, kuten rautatiekuljetuksia, terminaalipalveluja, huolintaa ja erikois- ja raskaskuljetuksia sekä logistiikan lisäarvopalveluita. Yhtiöllä on logistiikka-alan osaamista kolmelta vuosisadalta, vuodesta 1886 saakka. Nurminen Logisticsin päämarkkina-alueet ovat Suomi, itämeren alue ja Venäjä sekä muut itä-Euroopan maat. Yhtiön osake on listattu NASdAQ oMX Helsingissä.

Katso video!Nurminen haluaa menestyä erottumalla hyvällä asiakaspalvelulla ja kyvyllä löytää luoviakin logistiikkaratkaisuja silloin, kun niitä tarvitaan. Kuvasimme

viime keväänä kuusi lyhyttä videota, joissa pääosassa ovat ne samat ihmiset, jotka palvelevat teitä oikeassakin elämässä. Sotkimme hieman

tavallisen ihmisen arkea ja BtoB-yrityksen palveluita. Mitä syntyi? Katso ja kerro mielipiteesi videoistamme Paras juttu -äänestyksen

yhteydessä nettisivuillamme osoitteessa www.nurminenlogistics.com.

Nurmisen Pietarin-myynnin Pavel Novožilov ja itsekin videolla esiintyvä Larisa Zolotova seurasivat videoiden kuvauksia omakotitalon vintillä Helsingissä.

Arkielämän haasteiden kanssa videoilla painii venäläinen näyttelijä Roman Hardikov.

1. 3. 5.2. 4. 6.

PääkonttoriSatamakaari 2400980 HelsinkiPuhelin 010 545 00Faksi 010 545 [email protected]

nurminen news 2/2013 fi

Documents