Nykykodin lämmitysjärjestelmät

Ilari RautanenAntero Mäkinen

Vattenfallyle

energia-auringosta.fi

Tampereen kaupunki

asuntotoimi

Pirkanmaan kunnat

Ympäristöterveys Rakennusvalvonta

www.neuvoo.fi

www.facebook.com/raneneuvoo

Lämmönjakojärjestelmät

• Vesikiertoiset• Patterit• Lattialämmitys• (IV-koneen esilämmityspatteri)

• Ilma• IV-kone

maalämpöfoorumi.fi

Vesikiertoinen lämmönjako• Vaihtoehtoina ovat patterit (radiaattorit tai konvektorit) tai lattialämmitys• Saman lämpöinen vesi kiertää joka patterille tai lattialämmityspiirille:

säädetään ulkolämpötilan mukaan ja hienosäätö pattereiden ja lattiapiirien termostaateilla

• Lattiarakenteeseen asennetuissa putkissa kiertää noin max. + 40 °C vesi• Putket voidaan asentaa niin betonilaattaan kuin puurakenteiseen lattiaan• Myös patterit nykyään usein matalalla veden lämpötilalla toimivia• Kosteisiin tiloihin erillinen lattialämmityspiiri: kosteiden tilojen lattialämmitys

halutaan usein pitää päällä myös kesällä

warmia

rakennusperintö.fi

Ilmakiertoinen lämmönjako• Lämmitys lämpimän ilman avulla• Tarvitaan lämmönjakokeskus: huolehtii veden lämmityksestä ja välittää sopivan

määrän kaukolämpöä ilmalämmityslaitteen vesipatteristoon• Voidaan käyttää myös maalämpöä• Useita laitevalmistajia tarjolla

Suomela

Legalett

IV-kone• Ilmanvaihtokone vie ulos ja tuo uutta puhdasta ja raikasta ilmaa sisälle• Lämmöntalteenotto mukana: poistuvasta ilmasta siirretään lämpö tulevaan

ilmaan lämmönvaihtimessa• IV-koneessa on myös esilämmityspatteri ja jälkilämmityspatteri• Nämä patterit voivat olla vesikiertoisia tai sähkölämmitteisiä

mannikko1214.blogspot.fitaloon.com

energiatehokaskoti.fi

Lämmön varaaminen• Vesi• Kivimassa• Suolakide (PCM, Phase change materials)

rakentaja.fi

tiili-info.fi

Vesilämmönvaraaja• Yleisin käytetty tekniikka• Suljettu kierto: ilma ei pääse liukenemaan veteen ja aiheuttamaan korroosiota• Varaajien koko vaihtelee: lämmönlähteen ja kulutuksen mukaan mitoitettava

rakentaja.fi

suomenekotalot.fi

Kivimassa lämmönvaraajana• Vanhin tekniikka esim. tulisijoissa• Suoralla auringon lämmöllä lämmitettävä kiviseinä• Lattialämmityksessä voidaan varata betonimassaa yön aikana

revontuli.fi

wikikko.info

Suolavaraaja (PCM)• Phase Change Material (PCM) eli faasinmuutosmateriaali• PCM-varaajat hyödyntävät lämmönvaraamisessa faasin (olomuodon)

muutosta, jonka yhteydessä joko vapautuu tai sitoutuu energiaa• Yleisin faasimuutos: neste-kiinteä• Epäorgaanisia ja orgaanisia suoloja, parafiineja ja rasvahappoja• Yleisin materiaali glaubersuola (natriumsulfaatti): 33% glaubersuolaa ja 67%

vettä

suomenekotalot.fi

Ilmaislämmöt• Ihmiset• Aurinko• Sähkölaitteet

valkokangas.net

checklistbyblond.casablogit.fi

papunet.net

Ihminen lämmönlähteenä

• Tuottaa keskimäärin 100W lämpöä

• Nukkuessa 85W• Toimistotyössä 105-125W• Kotitöissä 165W(ruuanlaitto) - 470W(siivous)

Aurinko• Auringon passiivinen hyödyntäminen, esim. ikkunoiden läpi tuleva lämpö

alppisalvos.fi

Kodin sähkölaitteet

• Ison television tai videotykin teho voi olla satoja watteja, josta iso osa menee lämmöksi huoneeseen

pixmania.com

hifitalo.fi

Lämmitysratkaisut ja -energiat

Suora sähkölämmitys• Suomessa n. 500 000 omakotitaloa lämpenee suoralla sähkölämmityksellä• Uusien erittäin energiatehokkaiden talojen osalla järkevä valinta

taloon.com

sahkoala.fi

Aurinkolämpö

Polarsol.com

• Toimii lisäenergianlähteenä, lämpimän käyttöveden lämmityksessä• Voidaan hyödyntää noin 6kk vuodessa, parhaimmillaan jopa 9kk

solarventi.fi

arevasolar.fi

Aurinkosähkö• Ei riitä koko vuoden tarpeisiin• Mitoitetaan yleensä kesäajan huipputehontarpeen mukaan• Voidaan liittää joko yhteen tai kolmeen vaiheeseen• Ei toimi sähkökatkon aikana

arevasolar.fi

Kattilaratkaisut• Pelletti• Hake• Klapi• (Vesikiertoinen takka)

wifotek.com

gilles.fiaaltoarina.fi

Takka• Kivi, tiili tai valumassa• Kiertoilma• Takkasydän• Vesitakka• Pellettitakka

Kiertoilmatakka

• Ilma kiertää takan rakenteiden sisällä ja lämpiää

Warmauunit

Vesitakka• Lämpimän käyttöveden tuottamiseen• E-luvun laskennassa huomioidaan kattilana

Waastek

Maalämpötukku

vesitakka.info

Pellettitakka• Melko helposti jälkiasennettavissa kevytpiipun kanssa lisälämmönlähteeksi• Myös vesikiertoisia malleja

cardonar.fi

Maalämpö• Porakaivo, maapiiri tai vesistö

• Rakennuksen lämmöntarpeen oltava yleensä yli 16 000 kWh/vuosi jotta taloudellisesti kannattava

• Porakaivon ja järjestelmän mitoitus!

• Tontin koko rajoittaa

Ilmavesilämpöpumppu• Investointina maalämpöä pienempi• Huomioitava ulkoyksiköstä

kondensoituva vesi ja sen pois johtaminen

• Laitteen sähkövastuksen tai rinnalla olevan toisen lämmönkehittimen oltava yhtä suuri teholtaan

parhaatlampopumput.fi

Maapiiri• Vesi- tai ilmakiertoinen• IV-koneen

esilämmityspatteri tai tulevan ilman esilämmitys

ewarco.fi

uponor

Poistoilmalämpöpumppu

Nibe

Ilmalämpöpumppu

• Yleensä lisälämmönlähde vanhoihin kohteisiin• Malleja myös uusiin, upotettavissa rakenteisiin

costella

Mitsubishi

Savukaasujen lämmöntalteenotto

• Käyttöveden lämmitykseen takkojen ja saunojen piipuista

hirsilinna.fi

Savukaasujen lämmöntalteenotto

hirsilinna.fi

Maakaasu

• Lähinnä kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa

• Muutamilla paikkakunnilla vaihtoehto myös omakotitaloihin

costella

Öljy• Nykyään usein aurinkolämmön tai vesitakan yhteydessä huipputehon

tuottamiseen

Hanakat.fi

oljylammitys.fi

Lämmöntalteenotto jätevedestä• Ei kovin monia vaihtoehtoja tarjolla• Keskimäärin kodin energiankulutuksesta menee veden lämmittämiseen noin

1000kwh / hlö, tästä voidaan ottaa noin 40% uudelleen talteen. • Vaatii isoja jätevesimääriä (esim. taloyhtiöiden yhteenliittymä?)

rakentaja.fi

passiv.fi

Aurinkosuojaus• Järkevintä ottaa huomioon jo arkkitehtisuunnittelussa• Lipat, markiisit, sälekaihtimet, kalvot• Koneellinen jäähdytys

aurinkosuojaus.fi

Kiitos!Kysymyksiä?