Tiistai 24. lokakuuta 2017 Pyhäjärveläisyyden vaalija – Karjalan puolustaja N:o 10 62. vuosikerta

Nuorten mietteitäjuhlamatkastaPyhäjärvelle

Erika Hurme ja muita suvun teini-ikäisiä osallis-tui kesän matkalle ja Pyhäjärvi-juhlille. Nuortenkommentteja reissusta sivulla 3.

Pyhäjärvi-seura julkaisi60-vuotishistoriikkinsa

DNA-näytekertoosuku-juurista

Vpl. Pyhäjärvi-seuravietti 60-vuotisjuhlaan-sa lauantaina 14.10. Kar-jala-talolla Helsingissä.

Juhlassa julkaistiinKauko Hinkasen toi-mittama seuran histo-riikki. Kirjaa myydäänseuran tilaisuuksissa(hinta 20 euroa) tai sitävoi tilata Kaisa-LiisaKorhoselta (kts. osoitetakasivulta: Pyhäjärvi-seuran tuotteet).

Kirjan ennakkoonmaksaneille historiikkilähetetään postitse taisopimuksen mukaan.

Muusta juhlaohjel-masta kerrotaan seuraa-vassa lehdessä.

Inka ja Arttu Harjuntausta tulossa herran ehtool-liselta Pyhäjärvi-juhlilla Karjalassa. Kuva: MinnaHämäläinen. SIVU 2.

Sotavainajien muistonvaalimisyhdistyksen pu-heenjohtaja eversti evp.Pertti Suominen luen-noimassa. Kuva: Kaari-na Pärssinen. SIVU 10.

Suku-tutkijatkoolla

Lauantaina 30.9.2017 kokoontui eri puolilta Suomea yli kaksikymmentä tiedonha-luista, DNA-sukututkimuksesta kiinnostunutta pyhäjärveläistaustaista henkilöä Kin-nalan Koukulle Sastamalan Kiikkaan. Osanottajia oli Rovaniemeltä, Kuopiosta,Helsingin ja Turun seudulta sekä tietysti ihan lähiseudultakin.

Tilaisuus aloitettiin Koukun Marjan ja Kallen talon esittelyn jälkeen tulokahvilla.Antero Pärssisen avauksen jälkeen käytiin lyhyt esittelykierros, jossa ilmeni mm. että22:sta osanottajasta 8:lla oli DNA-tutkimus jo aloitettu. Karjala-DNA-projektissa onmukana kaikkiaan 16 pyhäjärveläistä.

Asiantuntijaksi seminaariin kutsuttu Karjala-DNA-ryhmän Co-AdministraattoriPaavo Salonen kävi seuraavan puolentoistatunnin ajan läpi DNA-sukututkimuksenperusteita, tutkimuksella saatavia tuloksia ja erityisesti tutkimuksen aloittamista, eritutkimuskohteita jne. Isälinja-, äitilinja- ja serkkututkimusten perusteet selvisivätosanottajille omien ajatusten ja sukututkimustavoitteiden pohjaksi.

SIVU 10

DNA-näytteen otto Veijo Hynniseltä. Kuva: Kaa-rina Pärssinen.

VPL.PYHÄJÄRVI2

24. lokakuuta 2017

Tiistai 24. lokakuuta 2017

Taatamme Kalevi Hämä-läinen kysyi talvella, läh-detäänkö kesällä Karjalanmatkalle, ja olimme velje-ni kanssa heti valmiit mu-kaan. Perjantai-aamunanoin viiden aikaan Tuo-miston autolla lähdimmekohti Pyhäjärveä, jossa jär-jestettiin Pyhäjärvi-juhlat.

Meitä oli linja-autossa46 henkilöä väliltä Ikaali-nen-Lahti. Tietenkin kul-jettajana oli aina rauhalli-nen ja mukava MattiHeikkilä. Minä Inka javeljeni Arttu olemme Mik-kelistä ja olimme matkallamummun ja taatan kans-sa. Taata on syntynyt Kar-jalassa Vernitsan kylässä,ja näin meidänkin juuretjohtavat sinne.

Illalla saavuimme ma-japaikkaamme Käkisalmenmökkikylään. Vastaanotto

Mieluisa matka taantan ja mummunkanssa Pyhäjärvelle Karjalaan

oli hyvä ja oppaammeNatalia puhui hyvin suo-mea, joten kaikki järjes-tyi eikä ollut ns.kielimuuria.

Lauantaina aamupalanjälkeen kiiruhdimmeKirkkoaholle, missä meitäoli vastassa Pertti Ha-kanen, joka ohjeisti meil-le, mihin pystytämme tel-tat sunnuntaista juhlaa var-ten. Voi sitä puheensori-naa ja vilskettä, joka syntyy,kun ihan muutama karja-lainen laitetaan samaanpaikkaan, mutta tulostakinsyntyi. Juhla-aukio oli val-mis sunnuntain kekkereitävarten.

Tämän jälkeen lähdim-me linja-autolla kiertämäänPyhäjärveä ympäri Alaky-lään Konnitsaan. Poikke-simme Noitermaan ase-malla, josta niin monet per-

heet lähtivät evakkomat-kalle vuonna 1944. Mei-dänkin joukossa oli muu-tama, jotka olivat pieninälapsina tältä asemalta läh-teneet.

Saaprussa pidimme kah-vitauon. Siitä jatkoimmematkaa Yläjärvelle, missäInkisen veljekset jäivätpois kyydistä. Sortanlah-dessa hajaannuimme, osalähti henkilöautoilla Rau-takorpeen, Haapalaan jaVernitsalle ja linja-auto lähtiKeljaan, Rantakylään. Melähdimme Vernitsalle taa-tan syntymäpaikalle. Tämäoli minun ja Artun kolmaskerta, ja silti edelleen yhtämieleenpainuva. Kävimmemyös Jahvenitsan rannassaLaatokalla. Hieno hiekka-ranta, josta isomummum-me Vieno Hämäläinen(Kymäläinen) usein ker-

toi, kuinka hän isänsäkanssa lähti siitä kalaan.Nyt ei tehnyt mielimennä uimaan, kun vesioli niin kylmää. Sunnun-taiaamuna lähdimme sit-ten historiallisille Pyhä-järvi-juhlille. Ilma olikaunis ja aurinkoinen. Juh-lakansa hymyili auringonkanssa kilpaa. Kirkkokah-vit juotiin kenttäolosuh-teissa. Juhlat olivat erittäinonnistuneet ja viihtyisät.

Matkaterveiset mukanareissaajille!

Syysterveisin

INKA JA ARTTUHARJUNTAUSTA

kirjoittajat ovatVieno Hämäläisenpojantyttärenlapset

Entäs sitten?Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö on perustettu vuonna1948. Säätiön tarkoituksena on karjalaistenja ensisijaisesti entisten pyhäjärveläistentaloudellisen ja henkisen toiminnan tukemi-nen ja kehittäminen. Tätä tarkoitusta säätiötoteuttaa huolehtimalla pääasiassa lahjoituk-sina saamastaan omaisuudesta, julkaise-malla Vpl. Pyhäjärvi-lehteä ja osallistumallavuosittain pidettävän Vpl. Pyhäjärvi-juhlanjärjestelyihin.Säätiön toiminnasta ovat vuosikymmentensaatossa huolehtineet syntyperäiset pyhä-järveläiset ja heidän jälkeläisensä aktiivisestija säännöllisesti. Toiminta on ollut varsinvilkasta.Hyvänä esimerkkinä olkoon viime kesänäPyhäjärvellä pidetty Vpl. Pyhäjärvi-juhla, jokavalmisteltiin hyvässä yhteistyössä Plodovo-jen paikallishallinnon kanssa. Talkooporuk-kamme oli ahkeraa ja laittoi kirkkoahonalttareineen, telttoineen ja siistimisineenjuhlakuntoon varsin reippaaseen tahtiin.Juhlan ohjelma oli perinteinen ja isäntiemmeesittämällä ohjelmalla höystetty. Sopivanlämmin aurinkoinen päivä antoi mainiotpuitteet juhlamme onnistumiselle. Kiitoksetkaikille juhlaan osallistuneille.Säätiön talous on hyvässä kunnossa. Säätiötoteuttaa tarkoitustaan kokoamalla yhteenPyhäjärvellä toimineiden rahastojen, järjes-töjen ja yhteisöjen varoja, jakamalla niistäsekä muillakin tavoin hankkimistaan varoistaapurahoja, ja yleensä tukemalla sellaistalaillista toimintaa, joka edistää ensisijaisestientisten pyhäjärveläisten taloudellisen jahenkisen toiminnan kaikinpuolista menesty-mistä. Hallintoneuvoston suostumuksellavoidaan varoja käyttää myös karjalaistenyhteisten asiain hyväksi. Taloudellisestisäätiön toiminnan jatkuminen on turvattupitkäksi aikaa.Ensi keväänä säätiö täyttää 70 vuotta.Keväällä pidetään myös hallintoneuvostonkokous, jonka yhtenä tehtävänä on valitahallinnon jäsenet erivuoroisten tilalle. Toivon,että saisimme hallintoomme mukaan myösnuorempia toimintaamme sitoutuvia henki-löitä uusine raikkaine ideoineen ja tapoineentoimia. Nyt joukolla uusia aktiiveja etsimään.Pyhäjärveläisyyden vaaliminen jatkukoonmahdollisimman pitkään.

Hyvää syksyn jatkoa toivottaenTUOMO HINKKANENhallintoneuvoston vpj.

lisätietoja säätiöstä:www.karjalanliitto.fi/vplpyhajarvisaatio

Kalevi Hämäläinen Noitermaan ase-malla. Tästä sitä lähdettiin kesäkuus-sa 1944 vuoden vanhana.

Lea Jokinen ja Ritva Manninen laa-tokan Jahvenitsan rannassa.

Raimo ja Ritva Manni-nen sekä Lea JokinenVernitsalla.

Matti Äijö siskonsa Anja Kuukkula-Äijö kanssaensimmäistä kertaa Vernitsalla tutkimassa kart-taa miten pääsisi isänsä Heikin entiselle kotipai-kalle Piskasenmäen suunnalle.

Satu Holma kirkonpaikan muistopatsaalla Tuuk-kalan muinaispuku päällään. Lausui runon vaina-jain päivänä. Kirjoittanut: Hilja Matikainen.

Tiistai 24. lokakuuta 2017 VPL.PYHÄJÄRVI 3

Kysymykset Pyhäjärvellesuuntautuneen matkan tii-moilta laati Erika Hur-me joukon vanhempana.

Millä mielin lähditalun perin matkaan?

Erika Hurme 19 v.:Ennen matkaa epäilin

hieman, olisiko matkallatarpeeksi kiinnostavaa te-kemistä ja näkemistä. Mi-nua myös jännitti juhla,koska olin saanut tehtä-väksi nuoren puheenvuo-ron pitämisen. Toisaaltaolin myös utelias näke-mään, mitä uusi maa ja

Nuorten mietteitä matkasta Pyhäjärvelle 14.-17.7.2017uudenlainen reissu tuo mu-kanaan.

Aina Kiiala 17 v.:Lähdin matkaan hieman

ennakkoluuloisena, koskapitkät bussimatkat eivätkuulostaneet kovin houkut-televilta ja ennakko-odo-tukseni Venäjästä perustui-vat siihen, mitä olin muiltajoskus kuullut.

Petra Hurme 17 v.:Lähdin matkaan avoimin

ja odottavaisin mielin. Vä-hän toki harmitti, kun kuu-lin, ettei yöpymispaikas-samme ollut wifiä.

Onni-Matti Kiiala 15 v.: Lähdin matkaan hyvin

mielin.

Vastasiko matkaennakko-odotuksiasi?

Erika: Matka oli lopultapaljon mielenkiintoisempikuin osasin odottaa. Tottakai koko päivän viettämi-nen bussissa on vähän pit-käveteistä nuorelle, eikä ai-van jokainen kerrottu faktaja tarina saavuttanut ym-märrystä mielessäni. Siltiminusta oli hauska kuun-nella vanhempien ihmistenjuttuja, ja todeta, että osa

mummoista ja vaareistavoi olla aivan yhtä coolejaja hauskoja kuin nuoret-kin.

Aina: Osittain kyllä, osit-tain ei. Minulle tuli aluksipieni kulttuurishokki ja tun-tui hieman avuttomalta,kun en osaa lukea kyrillisiäaakkosia enkä puhua ve-näjää.

Petra: Matka vastasi jon-kin verran ennakko-odo-tuksiani, mutta jotkin asiatpääsivät myös yllättämään,kuten se, kuinka rähjäistäVenäjällä oli.

Onni-Matti: Ajattelin,että matka olisi tylsä, kos-ka bussissa olisi vain van-hempia ihmisiä, mutta seolikin ihan mukava.Olinpelannut mummin luonaKarjala-muistipeliä ja tut-tuja paikannimiä tuli mat-kan aikana esiin.

Mitä mieltä olitPyhäjärvenkirkkoahollajärjestetystäPyhäjärvi-juhlasta?

Erika: Juhla oli tunnel-maltaan aivan erilainen kuinaiemmat Pyhäjärvi-juhlat,joissa olen lapsuudessaniollutpaikalla. Tunnelmantekivätkaunis kesäpäivä jaerityinen ja merkitykselli-nen paikka. Oli hienoa saa-da puhua juhlan aikana, jaolla yhdessä auttamassajuhlan toteuttamisessa.

Aina: Tanssinohjaajanapidin erityisesti paikallistentanssijoiden esityksistä.Olen ollut Pyhäjärvi-juhlis-sa aiemminkin, mutta enmuista niistä paljoakaan,koska niistä on jo suhteelli-sen pitkä aika.

Onni-Matti: Pyhäjärvi-juhla oli mukava ja osuihyvälle päivälle.

Mitä ajatuksiaevakkoon lähteneidenkotipaikkojennäkeminen herätti?

Erika: Suurimman vai-kutuksen minuun teki näh-dä vanha Noitermaan py-säkki, josta niin monet oli-vat joutuneet lähtemäänmatkaan ja jättämään ko-tinsa. Laiturilla seistessämietin, miltä paikalla onnäyttänyt, kun perheet ovattulleet sinne lähteäkseen.Kaikista kiinnostavinta olitietenkin kuunnella mum-min kertovan hänen van-hempiensa kotipaikoista.

Aina: Huomasin, kuinkapaljon tunteita monilla mat-kallamme olevilla ihmisilläoli kyseisiä paikkoja koh-taan. Uskoisin ymmärtävä-ni heitä nyt paremmin.

Petra: Oli hienoa nähdäihmisten kotipaikkoja, jakuulla kun he kertoivat niistätarinoita.

Onni-Matti: Paikat näyt-täisivä tehkä erilaisilta, jostäältä ei olisi tarvinnut läh-teä.

Mikä asia jäimatkastapäällimmäisenämieleen?

Erika: Se, että matkus-tamisen ei aina tarvitseolla suurissa kaupungeissakäymistä, vaan maahanvoi myös tutustua paikanhistorian kautta. Tarkoi-tan tällä sitä, että opinpaljon karjalaisuudesta jajuuristani matkalla, muttavierailin myös ensimmäis-tä kertaa Venäjällä ja siksi-pä minua kiinnosti myösvenäläinen kulttuuri.

Aina: Päällimmäisenämielessä ovat kaikki tari-nat, joita matkaseurueensuuremmalla elämänko-kemuksella varustetut ih-miset kertoivat, sekä met-sä, jonka läpi pääsi Laato-kan upealle rannalle.

Petra: Päällimmäisenä jäimieleen se, kuinka erilais-ta Venäjällä oli verrattunaSuomeen. Myös hauskatbussimatkat jäivät hyvinmieleen.

Onni-Matti: Tullissameni aika paljon aikaa.

Onni-Matti, Aina, Petra, Erika ja Taina Käkisalmen torilla.

Tilaa nytDVD

Pyhäjärvi-juhlilta,20 euroa +

lähetyskulut

Ahvosilla sukukokousAhvosten kolmas sukukokous pidettiin Helsingissä23.9.2017 Kansallisteatterilla. Yleinen sääntömääräi-nen kokous oli järjestetty Suomi 100 vuotta teemankunniaksi. Kokous alkoi klo 09.00 sääntömääräisilläasioilla ja sukuvaakunan valinnalla. Ruokailun jatauon jälkeen päivä jatkui sitten teatterinäytöksellä.

Kokoukseen oli ilmoittautunut ennakkoon 45sukuseuran jäsentä ja paikalle oli saapunut muutamavähemmän. Sukuseuran hallitus jatkaa entisessä vah-vuudessaan. Puheenjohtajana jatkaa edelleen JyrkiAhvonen Espoo. Jokaista sukuhaaraa edustaa halli-tuksessa yksi jäsen. Yksi henkilövaihdos toteutettiin,koska Kalervo Ahvonen, Rovaniemi, oli pyytänyteroa pitkien kokousmatkojen vuoksi. Tilalle valittiinhänen veljensä poika Tuomas Ahvonen Espoosta.Kahden sukuhaaran edustajia kaivattaisiin vielä mu-kaan hallitustyöskentelyyn, varsinkin kun sukukirja-työ on vielä työstämisvaiheessa. Heihin ei toistaiseksiole vielä saatu yhteyttä. Kuitenkin kaikkien sukuhaa-rojen edustajat pyritään saamaan mukaan ainakinkirjatoimikuntaa valittaessa.

Sukuvaakunan avoin kilpailu julistettiin Imatrankokouksessa 2015. Hallitus oli työstänyt asioita niin,että vuosikokouksessa esiteltiin viisi vaakunaehdo-tusta, joista kokousedustajat äänestivät valintansamukaan. Hyväksyttyjä ääniä vaalissa annettiin 39 kpl.Äänestyksessä eniten ääniä, noin 46 %, sai KalervoAhvosen suunnittelema vaakunaehdotus. Toiseksitullut sai ääniä, noin 20 %, kolmanneksi noin 18 %,neljäs noin 13 % ja viides noin 3 %. Hallitus jatkaavaakunan rekisteröintitoimenpiteitä eniten ääniä saa-dun ehdotuksen pohjalta suunnittelijan kanssa.

KokousedustajaKALEVO AHVONEN

Itselle tai lahjaksi DVD Pyhäjärvi-juhlilta!Tilaukset Pirjo Kiiala puh. 044 281 5047 tai pirjo.kiiala@gmail.com.

Tiistai 24. lokakuuta 2017VPL.PYHÄJÄRVI4

Kirkonsanoma

Kirkonsanoma

Tänä vuonna minulla tuleeolemaan kaksi merkittävääkokemusta Vpl. Pyhäjär-veen liittyvistä seikoista.Ensimmäinen oli vuotui-nen Vpl. Pyhäjärvi-juhla,joka pidettiin rajan takanaaidossa perinnemaisemas-sa, toinen on Helsingin seu-dun Vpl. pyhäjärveläisten60-vuotisjuhla.

Olen itse vain harrastus-merkin verran ”pyhäjärve-läinen”, eli kuten anopillanioli tapana sanoa ”pyhäjär-veläisten miniä”. Silti olenikään kuin tempautunutmukaan ja usein pohtinut,mikä tässä toiminnassa onvaikuttavaa.

Mieleeni nousee Raama-tun vuorisaarna. Miksi?Vuorisaarnassaan Jeesus siu-naa ”hengessään köyhät”.Kyllä evakkomatkalla ol-leet kokivat, mitä on ollasekä ulkonaisesti että sisäi-sesti ns. ”heikoilla”. Uskoi-sin, että nämä evakkoajan

ja sitä seuranneen sota-ajankokemukset ovat piirtyneetniin vahvasti mieleen, että”muistojen ilta” ja sunnun-tai-aamun jumalanpalvelusovat säilyneet juhlien ohjel-massa. Hengessään köyhätajuaa, ettei kestä omassavarassaan, vaan tarvitseeJumalan antamaa siunaus-ta.

”Autuaita ovat murheel-liset”. Miten se havainnol-listuikaan kotiseutukierrok-sella, entisen Vpl. Pyhäjär-ven alueella. Voi vahvastiaistia, mitä näiden rakkai-den seutujen menettämi-nen on merkinnyt. Ja kui-tenkin Vapahtajan lupaa-ma lohdutuskin on ollutläsnä ja se on kantanut.Elämä on antanut paljonarvokasta ja onnellista si-sältöä.

”Autuaita ovat kärsivälli-set”. Tässä on Vapahtajantarjoama kannustus ja tuki.Vapahtajan rohkaisun vah-

vistamina ovat sodan ko-keneet ja uutta elämää ra-kentaneet, kestäneet. Kär-sivällisyys vaatii luonteen lu-juutta ja uskoa parempaan.Kärsivällisyys kasvaa luot-tavaisessa mielessä.

Sitten on se syvälle luo-taava siunauksen toivotus:”Autuaita ovat rauhanteki-jät”. Meiltä ei odoteta peh-meyttä, joka hyväksyy vä-kivallan ja epäoikeuden-mukaisuuden, vaan meitäkehotetaan suhtautumaanrakentavasti ja ystävällisestimyös ”vaikeisiin” ihmisiin.Suomi on valtiona elänytviisaasti ison naapurinsa vie-ressä, ja ihmisten väliset yh-teydet ovat pikkuhiljaavahvistuneet.

Kesän juhlissa todettiin,miten nykyisin entisen Vpl.Pyhäjärven alueella asuvasukupolvi ei ole vastuussasodan tapahtumista. Vaik-ka arvet ovat syvät, voim-me rakentaa rauhaa. Pyhä-

järveläiset ovatkin monellatapaa osoittaneet, mitenvoidaan ottaa merkittäviäaskelia ihmistenvälistensuhteiden kehittämisessärajan molemmin puolin.

Jeesuksen vuorisaarna eiole laki, vaan kutsu ava-rampaan, armahtavam-paan ja siunausta tuotta-vaan elämään.

Olen aistinut, että pyhä-järveläiset ovat kipuilleetja työstäneet Vuorisaar-nan sanomaa. Jotain hy-vin valloittavaa ja raikastaoli kesän juhlien venäläis-ten lasten perinteen mu-kaisessa, viehättävässätanssiesityksessä. He toi-vat omalla taitavalla ja su-loisella ohjelmaosuudel-laan lupauksen elämäneheytymisestä ja avoimentaivaan antamasta ilosta.

SILJA FORSBERG

Avoimen taivaan alla

Rakas puolisoni, isämme ja pappamme

Reini AnttiKIISKIs. 10.01.1933 Pyhäjärvi (VPL)k. 21.09.2017 Laitila

Jäi ahkera työsi muistoksi meille,hyvän sydämes ohjeet elämän teille.Sä aina muistit ja huolta kannoit,et paljon pyytänyt vaan kaikkesi annoit.

Lämmöllä muistaenMarjaJari ja Sanna Sini ja Jaakko Susan ja Juuso Jasmin ja Niko Jani ja TaruTeemu, Elina, Robert, Ada-Maria jaRiannaSamu, Mirva, Jessi ja Tessamuut sukulaiset ja ystävät

Siunaus toimitettu. Lämmin kiitos osanotosta.

Rakkaamme

Ritva AulikkiHEINILÄo.s. Karilainens. 20.9.1930 Vpl. Pyhäjärvik. 15.9.2017 Kangasala

Ilta kun yöksi vaihtui,tuli tyyntä ja hiljaista niin.Yksi portti vain hiljaa aukes,joka iäksi suljettiin.Rakkaudella kaivatenJukka, Petri ja Jari perheineenSisarukset perheineen

Siunaus toimitettu. Kiitämme osanotosta.

Sisaremme Ritva Aulik-ki Heinilä s. Karilainensyntyi silloisen Viipurin lää-nin Pyhäjärvellä 20. päi-vänä syyskuuta 1930opettajapari Ville jaDaisy Karilaisen kol-mantena lapsena. Aiem-min olivat syntyneet josisar Irma ja veli Ylermi.Vauva kasvoi, oppi no-peasti ja osoitti sopeutu-vaa mieltä sekä hyvää lii-kuntataitoa.

Vanhempamme halusi-vat ison perheen ja sen hemyös saivat. Joka toinenvuosi syntyi uusi lapsi. Per-hettä kohtasi kuitenkin suu-ri suru, kun Ylermi-velikolmevuotiaana menehtyiKäkisalmen sairaalassakeuhkopussintulehduk-seen, jota ei vielä tuolloinosattu hoitaa. Varsin vä-häisestä iästään huolimat-ta Ritva-sisar oli ollut sai-raalle veljelleen läheinen jatärkeä.

Perheen kokema surupainui kuitenkin vähitellentaka-alalle. Tyttäriä kasvoiaikuisiksi yhteensä viisi japoikia kaksi. Vanhemmatsisarukset saivat olla nuo-

Runotyttömme Ritva –poissa luotamme

rempien perään katsomas-sa sekä talon töihin osallis-tumassa pienestä pitäen.

LapsuudestanuoruusvuosiinRitva aloitti koulunkäynninPyhäjärven Alakylässä. Äi-timme oli samassa koulus-sa opettajana.

Perheen hyvä elämämuuttui kuitenkin pian. Tal-visota syttyi ja evakkoonlähdettiin 1939 marras-kuussa. Tuli kiire lähtö jaoli hirvittävän kylmä. Kaik-ki oli jätettävä. Turvallinenelämä katosi. Muuttoja, kul-kemista, nälkää, parkuviapikkulapsia ja sairaita van-huksia – ”minne myö män-nään?” Perhe oli aluksievakkona Alavudella Poh-janmaalla. Muita lyhytaikai-sia asuinpaikkoja olivatKeuruun Huttula, Vaaja-koski ja Anttolan Hauhala.

Evakkolasten koulun-käynti vaikeutui suuresti,kun paikkakunnat ja kou-lut vaihtuivat usein.

Oppikoulun vanhimmatsisarukset aloittivat Käki-salmessa. Ainakin Irma jat-koi koulunkäyntiä Mikke-

lissä. Oletan Ritvan jatka-neen samassa koulussa kuinIrma. Ville isä toimi vuo-sina 1940-1942 opettajanaMikkelin nuoriso-opistol-la. Perhe asui Hauhalan kou-lulla, josta äiti puolestaanoli saanut opettajan toi-men. Sisaruksista nuorim-mat Urpo Mikael ja AuneInkeri ovat syntyneet Mik-kelissä – pyhän Mikaelinkaupungissa.

Takaisin PyhäjärvelleTakaisin Karjalaan palattiinniin pian kuin mahdollistaoli. Kotiinpaluujuhlaa vie-tettiin 24.06.1942. Samallavietettiin kastejuhlaani. Isä-kin pääsi mukaan ja toikenttäpullossa Syvärin vet-tä, jolla nuorimman tyttä-ren pää sitten valeltiin.Asuimme aluksi Alakylänkoululla. Omassa talossam-me asui paluumuuttajia, joi-den koti oli tuhottu tai sot-kettu asuinkelvottomaksi.

Taas evakkotielleEvakkotielle Karjalasta jou-duttiin kuitenkin lähtemäänuudelleen kesällä 1944 ko-valla kiireellä. PäädyimmePylkönmäelle ja sieltä Mul-tian Sahrajärven koululle,josta isämme oli saanut työ-paikan. Isä kuitenkin me-nehtyi sydänkohtaukseen josaman vuoden lokakuussa.

Leskeksi jäänyt äitimmehoiti hänen työtään vuo-den loppuun. Työpaikkahänelle löytyi ValkealanPukkilasta, jossa asuttiinseuraavan vuoden kesäänsaakka. Sisarukset Irma jaRitva jatkoivat koulukäyn-tiä Kallion yhteiskoulussaHelsingissä, jossa he asui-vat mummin ahtaassa yksi-össä. Samassa asunnossa olimuitakin opiskelevia suku-laisia ja lattiatila oli yöai-kaan patjoja täynnä. Loh-tua tilanteeseen tilanteeseentoi se, että koulun silloinen

rehtori Martti Ruutu olihyvin ymmärtävä evakko-lapsia kohtaan.

Lounais-HämeessäDaisy-äidin saatua työpai-kan Tammelan kirkonky-län koululta jatkui Ritvankoulunkäynti Forssan yh-teislyseossa. Näillä paikka-kunnilla Ritvan harrastuk-set, lausunta, näytteleminen,tanhut ja voimistelu toivatmenestystä ja iloa Ritvalleja koko perheelle. Äidinkanssa olimme aina katso-mossa mukana ja äitikinlausui toisinaan runoja.

Ritva oli kaikkialla pidet-ty ja suosittu. Olin ylpeä,kun pääsin kerran itsekinmukaan pikkuosaan Tope-liuksen satunäytelmään, jos-sa Ritvalla oli tärkeä rooli.Osasin ulkoa Ritvankinvuorosanat sekä runot, joi-ta hän esitti monessa tilai-suudessa. Muistan niistäosan vieläkin. Aale Tynni jaKaarlo Sarkia tekivät eri-tyisen suuren vaikutuksen.Karjalaisten kesäjuhlissakäytiin yhdessä äidin, Rit-van ja tanhuryhmän kans-sa. Ritva esiintyi myös Fors-sassa teatterissa ja teki vaa-tivan suorituksen eräässäHenrik Ibsenin tunnetuistanäytelmistä.

PäätösammatinvalinnastaRitva haaveili teatterikou-lusta, mutta pääsikin sittenSeinäjoelle sairaanhoito-kouluun, jossa suoritti ar-vostetun sairaanhoitajan tut-kinnon. Ritva oli myöshyvä pesäpallon pelaaja javiihtyi siksi hyvin Pohjan-maalla, jossa hän Seinäjoel-la pelasi joukkuetasolla.

Kun Jouppilan nelosetsyntyivät Seinäjoen sairaa-lassa, oli äitimme siellä ty-tärtään katsomassa ja yö-pyikin opiston tiloissa. Entiedä, näkikö äiti todella

itse lapset, mutta innostusoli suurta Suomessa. Oli-han onnistunut tapahtumaosoitus maamme kehitty-neestä hoitotasosta. Kaikkivauvaperheen jäsenet selvi-sivät hyvin ja heistä tuliaikansa suomalaisten suur-suosikkeja.

Perhe ja työTuleva aviomies Pasi Hei-nilä löytyi Tammelan Pih-tikoskelta, kun perhe vieläasui Tammelan kirkonky-län koululla. Äitimme januorimmat lapset muutti-vat Hyvinkäälle 1952.

Ritva ja Pasi vihittiin Hy-vinkään vanhassa puukir-kossa 1953 Ritvan ammat-tiopintojen ollessa loppu-suoralla. Nuoripari muuttisitten 1954 Tampereelle,josta Ritvalle löytyi heti työ-tä silloisesta TampereenYleisestä Sairaalasta. Myö-hemmin Ritvan työpaikak-si tuli Pikonlinnan sairaala,jossa hän teki pitkän jaarvostetun työuran osas-tonhoitajana. Hän pääsi to-teuttamaan uusia syöpähoi-toja ja osallistui aktiivisestihoitajien yhteisöihin var-haiseläkkeelle jäämiseensäasti v. 1985. Pasi tuli puo-lestaan tunnetuksi Kanga-salan Soittokunnan johtaja-na. Nuorena solmittu avio-liitto kesti yli 60 vuotta.Leskeksi Ritva jäi tammi-kuun alussa 2013 ja muuttisen jälkeen perheen oma-kotitalosta Kangasalan kes-kustaan kerrostaloon. Rit-van kaunis siunaustilaisuuspidettiin 3.10.2017 Huuti-järven kappelissa ja hänpääsi lepoon aviomiehensäviereen.

Ritvan ja Pasin kolmepoikaa Jukka, Petri ja Jariovat perheineen asuneet lä-hellä ja tuoneet iloa elä-mään sekä pitäneet hyvähuolta Ritva-mummusta.Kullakin pojalla on kaksi

lasta, joilla puolestaan lap-senlapsia yhteeensä viisi.

Ritvan kaunis muistoluokoon valoa elämääm-me ja uskoa hyvyydenvoimaan.

SisaruksetTERTTU, URPO

ja AUNE

Sairaanhoitaja ja per-heenäiti Ritva 1989.

Ritva 21-vuotiaana Tam-melan koulun savusau-nan edessä toukokuus-sa 1951.

Tiistai 24. lokakuuta 2017 VPL.PYHÄJÄRVI 5

KERROPERHEUUTISET

Pyhäjärvi-lehdessä.Julkaisemme joka numerossa tietoja

perhetapahtumista.

Muistathan kysyä asianosaisiltaluvan tietojen

julkaisuun, kiitos!

Elämää ja ihmiskohtaloitavuosilta 1917-1921

TilauksetVpl. Pyhäjärvi-Säätiö ja

Vpl. Pyhäjärvi-seura

Anniina Korhonen onkevään 2017 ylioppilasSuonenjoen lukiosta. Van-hemmat JaanaPunto jaAri Korhonen. Jaanan äition Riitta Punto o.s. Kaa-salainen. Riitan edesmen-nyt isä oli Matti Kaasa-lainen Pölhölästä.

Ovella vieraat vastaanot-taa feresipukuinen päivän-sankari puolisonsa kanssa.Lukuisat ruusu- ja muutkukkakimput kertovat juh-lijan muistamisesta omaakieltään.

Pöytä on katettu kau-niisti Myrna-kupein ja kar-jalaisin lautasliinoin. Herk-kupöytä saa veden he-rahtamaan kielelle sitä kat-soessa. Kaikki leipomisetkarjalanpiiraista pikkulei-piin ovat päivänsankarinitse valmistamia. On Lii-sa Hiltusen merkkipäi-vä, tai eilenhän 70 vuottatuli täyteen, mutta nyt päi-vää juhlitaan oman per-heen ja läheisten ystävienkesken.

Kuparisen perheeseenodotettiin seitsemänkym-mentä vuotta sitten pie-nokaista. Kahden pojanjälkeen vanhemmat Mai-ja Ilona (o.s. Puhakka) jaJohannes olivat iloisiapontevasta tyttärestä, jokakasteessa sai nimen LiisaMaija Anneli. Pojat:vuonna 1944 syntynyt Ju-hani ja vuonna 1945 syn-tynyt Matti saivat pikku-siskon. Vuonna 1952 per-he lisääntyi vielä Kaisa-tytöllä.

Kuparisen perhe asuiLiisan syntymän aikoihinSavonlinnassa. Liisan äitioli kotoisin Kerimäeltä,mutta äidin isä oli syntyi-sin Kontiolahdelta, ja isäKarjalasta Viipurin lääninPyhäjärveltä. Karjalaisuusoli leimaa-antava koko

Merkkipäiviä

Liisa Hiltunen vietti 70-vuotispäiviäänperheen elämälle. Käytiinkarjalaisissa pikkujouluissaja muissa juhlissa. Liisa lau-sui niissä pikkutyttönä ru-noja.

Isä ei puhunut sodasta.Liisa ja Matti ovat käyneetSortavalassa ja Viipurissa.Liisan vanhemmat vihit-tiin sodan keskellä Hatsinsaarella. Liisa ei ole vieläkäynyt isän kotipaikalla,mutta ensi kesän matka-suunnitelmassa se on. Liisatuntee olevansa sydänjuuri-aan myöten karjalainen.

Ollessaan kolmevuotiasLiisa muutti perheensäkanssa Vihantiin, jossa isäJohannes sai TVH:n työn-johtajan toimen. Äidille löy-tyi työpaikka VihannissaKasviöljy Oy:n ruokalanemäntänä yli kahdeksikym-meneksi vuodeksi. Hän olitaitava leipoja ja ruuanlait-taja. Varmaan siitä juontaajuurensa Liisan ja Kaisantaidotkin keittiöaskareisiin.

Liisa avioitui nuorenaMatti Hiltusen kanssa.Matti ajoi kuorma-autoatyömaalla, jossa Liisan isäoli työnjohtajana ja Liisatyöskenteli toimistossa ot-taen kuormat ylös. Siitäromanssi sai alkunsa.

Liisa Hiltunen suoritti kes-kikoulun jälkeen kauppa-opiston naimisissa ollessaan.Pieni Sari-tyttö oli opiske-lun ajan päivisin samassataloudessa asuvan Matin äi-din hoivissa. Kauppaopis-to alkoi v. 1969 ja loppui v.1971. Kesällä 1970 käviPaavolan Säästöpankin joh-

taja Veikko Anttila pyytä-mässä Liisaa kesätöihin.Varsinaisesti pankkiura al-koi 1.3.1972 ja kesti sääs-töpankin, myöhemminpankkipostin loppumiseensaakka Paavolassa. Työ-paikka pysyi samana, vaik-ka nimi muuttui moneenotteeseen. Se ehti olla Ou-lun Säästöpankki, OulunAluesäästöpankki ja Suo-men Säästöpankki ja mitäniitä kaikkia olikaan.

Haastateltavani ehti työs-kennellä pankkiuran jälkeenNousevassa Rannikkoseu-dussa eli Norsussa vieläkymmenen vuotta vuodes-ta 2001 vuoteen 2011, ainaeläkkeelle jäämiseen saak-ka. Matti oli jäänyt vähänennen eläkepäiville. Nyt onrattoisaa kulkea yhdessäkarjalaisten tilaisuuksissa, las-ten luona ja harrastaa luon-nossa liikkumista, marjas-tusta ja sienestystä.

Perheeseen kuuluu kol-me reipasta tyttöä: Sari,Riikka ja Kirsi. Riikalla onkolme poikaa eli Luukas13 v, Matias 10 v ja Pee-tu 5 v. Kirsin lapset ovatEepi 7 v ja Roosa 3 v.

Sari ja Riikka perheineenasuvat Oulussa ja Kirsi Re-vonlahdella. Eläkkeellä onaikaa käydä auttamassa las-tenhoidossa aina tarpeenmukaan. Tehtävä on näilleisovanhemmille erittäin mie-luinen. Kaikki merkkipäi-vät ja muut juhlat Liisa jaMatti viettävät koko suvunkanssa yhdessä. Mukana onusein tyttöjen puolisoiden-

kin vanhemmat tai muutalähisukua.

Liisa on toiminut vuosi-kymmenet Paavolan Kar-jalaseuran sihteerinä ja senjälkeen rahastonhoitajana jahallituksessa. Hän on yksikantava voima seurassam-me toimeliaisuutensa ja jär-jestelykykynsä johdosta. Sa-moin hänelle uskottiin Kar-jalaseurojen Pohjolan piirinrahastonhoitajan tehtävät.Mahdollisuuksien mukaanHiltusen pariskunta suun-taa kulkunsa karjalaisille ke-säjuhlille. Usein samassaasuntovaunussa yöpyy Sari-tytär ja Liisan Kaisa-sisko.

Liisalle on myönnetty an-sioistaan Paavolan Karjala-

seuran toiminnassa Karja-lan liiton hopeinen ansio-merkki.

Liisa vietti vuosipäiväälähisuvun ja muun lähipii-rin seurassa.

Hän on ihminen, jostahuokuu nöyrä kiitollisuuselämästä ja sen antamistalahjoista. Leppoisa ilmapii-ri säteilee hyvää oloa läsnä-olijoihinkin.

Onnittelemme lämpi-mästi päivänsankaria ja toi-vomme edelleen kaikkeahyvää ja Jumalan siunaus-ta.

Ruukki, 16.9.2017

KERTTU TIRI

Torstaina 9.11. juhlitaanAulis Lankisen 90-vuotis-syntymäpäiviä. Aulis syn-tyi Pyhäjärvellä Keljan ky-lässä August ja KatriLankisen perheeseenkuopuksena.

Huoleton lapsuus päät-tyi sotaan, kun perhe jou-tui lähtemään evakkomat-kalle. Uusi koti laitettiin sit-ten Virroille.

Siellä Auliskin aikanaanperusti perheen, meni nai-misiin kauniin ja ahkeran vir-tolaistytön, Seijan, kans-sa. Perhe kasvoi vielä vii-den tyttären verran.

Maanviljelys, karjanhoitoja metsätyöt olivat arkeamonta vuotta ennen an-saittua eläkeikää. Mutta niinkiirettä ei koskaan ollut, et-teikö sunnuntai olisi ol-lut lepopäivä, ja aikaa viedätyttäret järvelle tai metsäänretkelle.

Eläkepäivinä ovat saa-neet sitten myös lapsenlap-set nauttia ukin terassi-letuista ja makkaranpais-tosta laavulla.

Aulis Lankinen 90-vuotiaaksiLämmin ja kaikille ystä-

vällinen karjalai-suus on säilynyt isän muka-na koko matkan.

Kiitollisuus elämästä ja en-nen kaikkea luja luotta-mus Jumalan armoon onkantanut läpi elämän, ja kan-taa edelleen.

Karjalasta, mennees-tä ajasta ja Taivaan Isän rak-kaudesta ovat saaneetkuulla niin lapset kuin lap-senlapsetkin. Aulis-ukin jaSeija-mummin esirukouk-set kantavat perhettä mones-sa polvessa.

Ukin esimerkki Jumalan, luonnon ja muiden ihmis-ten arvostamisesta jakunnioittamisesta ovat anta-neet jälkipolville hienot eväätelämään. Olemme siitä rak-kaalle isälle ja ukille kiitollisia.

Lasten ja lastenlasten puo-

lestaMARJO NIEMI

Kesän 2018Vpl.

Pyhäjärvi-juhlat

vietetäänHarjavallassa

Tilaa oma Vpl. Pyhäjärvi-lehti itsellesi tai läheiselle lahjaksi!vuosikerta 35 euroa, 12 numeroa vuodessa

Tiistai 24. lokakuuta 2017VPL.PYHÄJÄRVI6

Porsaanmäen kylä sijaitsiVpl. Pyhäjärvellä, Noiter-maan koulupiirissä. Kyläkäsitti Sakkolasta päin tul-taessa rautatien ja Kiima-järven välisen alueen. Ete-lässä kylä rajoittui Sakko-lan pitäjään ja pohjoisessaKiimajärven kylään.

Nykyisin Kiimajärvi jaPorsaanmäen kyläaukeatnäkyvät hyvin uudellemaantielle, sillä ne sijaitse-vat tältä osin koko mat-kan rautatien läntisellä puo-lella. Useissa eri kirjoituk-sissa vuosien saatossaolemme saaneet tutustuaPorsaanmäkeen kyläläistenkertomuksista. Aivan eri-tyisesti tulevat mieleenToini Pelkosen o.s. Ve-sikko, ja edesmenneenAune Inkisen o.s. Vis-kari sekä paimenpojan elinykyisin Huittisissa asu-van Mikko Vesikon ker-tomukset. Heikki Kart-tusen ja Anna-LiisaHeikkilän toimittamissaNoitermaan koulupiirinkirjoissa on myös Por-saanmäen asiat selvitettyvarsin tarkasti.

Minuakin, Reino Äiki-ää, pyydettiin Mikko Ve-sikon toimesta tarkista-maan ja kirjoittamaan vie-lä Porsaanmäen asioista.Olin alkuun hieman vas-taan, koska kylä sinänsäoli minulle Rotjanlahdenpojalle hieman vieras.

Taloluettelo karttaan:1. Matti Vesikko2. August Vesikko3. Väinö Isopahkala, Varpu Anttonen4. Kuisma-Hännikäinen5. Tauno Kinnari6. Vihtori Vanhatalo7. Nestori Vanhatalo8. Toivo Vanhatalo9. Juho ja Emilia Laamanen10. Matti Viskari ja AleksanteriViskari11. Anni Riikonen12. Wettersrand John ja Maria13. Tommo ja Helena Rekonius14. Mikko Hynnä, puoliso Anna Maria os. Nuora15. Mikko Vesala, puoliso Aliina os. Häkkinen16. Yrjö Inkinen (Savimäkeä)17. Pelkoset(Savimäkeä)

Porsaanmäen asukkaitaToki tiesin suunnilleen mis-sä kylä sijaitsi ja olin kylässämuutaman kerran käynyt-kin. Muutaman yön nuk-kumisen jälkeen asia tuliesiin aivan uudella tavalla.Porsaanmäen 15 talosta janiiden yli 60 asukkaasta ha-vaitsin Mikko Vesikonmuistiinpanoista Huittisiinsotien jälkeen muuttaneenainakin väliaikaisesti varsinhuomattava osan.

Edelleen Huittisissa vai-kuttaa porsaanmäkeläistenjälkikasvua varsin runsaasti.Tulin tuntemaan MikkoVesikon 70 vuotta sittenperheeni muuttaessa Län-gelmäeltä Huittisiin. Measuimme Käyrän talossa jalähellä nykyistä rautasiltaaoli August Vesikko per-heineen evakossa. Mikkoon minua jonkin verranvanhempi, joten nuorukai-sina me liikuimme eri po-rukoissa.

Mikko Vesikko oli kart-takopioon luonnostellut ta-lojen paikat ja asukkaidennimet. Aloin olla yhä enem-män kiinnostunut asiat.Niinpä tutustuin Anna-

Liisa Heikkilän ja HeikkiKarttusen kirjoittamaanNoitermaan historiikkikir-joihin, Aune Inkisen jaToini Pelkosen kirjoituksiinVpl. Pyhäjärvi-lehdessä, jaihmeekseni huomasin joi-denkin omienkin kirjoitus-ten käsitelleen vanhoissa leh-dissä yksittäisiä perheitä.

Lähdetietoista on help-po havaita, että vuosisadan1900 vaihtumisen jälkeenon kylään muuttanut asuk-kaita muista kylistä, muttamyös pitäjän ulkopuolelta.Avioliittojen kautta ovat su-kulaissuhteet tiivistyneet eritalojen kesken ja lisäksi onuseita suurperheitä, joissavanhan parin ohella taloaasuivat useat veljekset. Näinainakin Viskarilla, Vesikol-la ja Laamasella. Tosinennen sotia suurperheet oli-vat jo hajoamassa ja jatko-sodan jälkeen evakkotai-paleen päätyttyä mm. Huit-tisiin muodostettiin mm.sisarusten kesken kokonaanomia tiloja.

Olen aikoinaan kirjoitta-nut kirjan ”Karjalaiset Huit-tisissa”, ja tämän kirjan lo-

pussa on luettelo Huittisis-sa 1951 vuoden lopussaasuvista karjalaisista. Onkintodettava, että monenevakkotaipaleen jälkeenHuittisiin muuttaneen por-saanmäkeläisenkin nimipuuttuu kirjasta, koska sii-nä ovat vain silloin elossaolevat ja Huittisissa asuneethenkilöt. Vierailu Huittis-ten eri hautausmailla ker-too monen porsaanmäke-läisen jo päättyneistä elä-män vaiheista.

HuittisiinmuuttaneitaporsaanmäkeläisiäMikon isän August Vesi-kon perhe muutti ensinLauhanmaahan, sitten Laut-takylän keskustaan ja lo-puksi uudelle maatilalla Ve-siniityn tien varteen. Myö-hemmin perhe muuttiVampulaan, joka nykyisinkuuluu Huittisten kaupun-kiin.

Perheen vanhin tytärHilja meni naimisiin naa-purin pojan Arvo Joki-niemen kanssa ja teki elä-

mäntyönsä Porissa. Perheenlapsista Mikko ja Hilkkaasuvat nykyään Huittisissa.

Kuisman perikunta/Hännikäisen perhemuutti Vesiniitylle ja myö-hemmin tila myytiin. TytärAira oli naimisissa Erkki-Jokiniemen kanssa siirty-en emännäksi tien toisellepuolen tietä.

Matti Vesikko muuttivaimonsa Marian ja Veik-ko-pojan kanssa Huittis-ten Lauhaan ja viimeisenäisäntä toimi Veikko Ve-sikko perheineen. Matintyttäret Toini Pelkonen jaTellervo Lemmetti oli-vat jo omissa perheissäänmuualla Suomessa.

Väinö ja Hilja Isopah-kala lastensa Pertin ja Ker-tun sekä anoppi VarpuAnttosen kanssa muutti-vat Karhiniemelle. VäinöIsopahkala oli ammatti-maalari ja hänen poikansaPertti perusti myöhemminedelleen toiminnassa ole-van, nyt nuoremman pol-ven hoitaman VäriliikeLataman. Pertti Isopahka-lan ja Mikko Vesikon evak-

kovaiheen tapahtumistaolemme saaneet lukea Mi-kon kertomana Vpl. Py-häjärvi-lehden palstoilla.Pertti sairastui ja menehtyitämän vuoden heinäkuunlopulla eikä siis enää ollutmukana tätä juttua lopulli-seen muotoon tekemässä.Pertin lapset perheineenjatkavat isoisän aloittamanVäriliike Lataman toimin-taa.

Vihtori Vanhatalo ostitilan Karhiniemelle (lapsetSeppo ja Seija Isorau-tio)

Laamasen suurperhees-tä Huittisiin muuttivat mm.Väinö ja Kaino Laama-nen lastensa Saaran jaSannan kanssa HuittistenLauhaan. Torsti Laama-nen muutti perheensäkanssa Huittisten Räikän-maahan ja leskeksi jäänyttytär Tyyne Turunen lap-sineen Huittisten Jokisi-vulle. Tilan osti myöhem-min Torstin poika Mark-ku.

Tapani Laamanenmuutti myös HuittistenRäikänmaahan perustelul-

Tiistai 24. lokakuuta 2017 VPL.PYHÄJÄRVI 7

Porsaanmäen poika ja pojanpoika yhteiskuvassa.Mikko kertoo poikien olevan vähissä, mutta po-janpoikia ja tyttärenpoikia on muutamia.

le tilalle. Maanviljelystä jat-kaa poika Esa Laama-nen perheineen ja tilanviljelykset ovat laajentu-neet usean sadan hehtaa-rin laajuisiksi.

Juho ja Maria Laa-manen nuorempien las-tensa Viljon ja Anninkanssa muuttivat Huittis-ten Vesiniitylle. Perheentytär Elma oli jo ennensotia avioitunut Kiima-järven kylästä olleenHeikki Herran kanssaja muuttivat HuittistenSuontaustanmaahan.

Hynnät lienevät hekinmuuttaneet ainakin väliai-kaisesti Huittisiin.

Matti Viskari on olluteräs perusmuuttaja Huit-tisiin. Jo talvisodan jäl-keen hän hankki pika-asutustilan Huittisten Lau-hasta, mutta muuttaessaanjatkosodan alussa takaisin

Pyhäjärvelle luovutti tilantakaisin valtiolle. Jatkosodanjälkeen hän osti HuittistenRipovuoren juurella olevanvalmiiksi rakennetun maa-tilan. Myöhemmin hänenpoikansa Lauri oli isäntä-nä ja tällä hetkellä tilaa pitääLaurin tytär miehensä kans-sa.

Matti Viskarin lapsistaAune solmi avioliiton Noi-termaan Savimäeltä lähtöi-sin olevan Pauli Inkisenkanssa ja perheen asuinpai-kaksi tuli Korkeakoskelleperustettu maatila, jota van-hempien kuoltua viljeleepoika Yrjö ja ja vaimonsaMerja.

Matin lapsista Vernerirakensi omakotitalon Huit-tisiin tehden elämäntyönsävankilan vartijana. Nuorinlapsista, Jaakko, muutti pää-kaupunkiseudulle ja alku-peräisestä Matin ja Iidan

lapsista on elossa enää Ka-nadassa asuvat sisaruk-set Yrjö ja Anni. LauriViskari meni naimisiin Ve-siniityn Jokiniemen talon tyt-tären kanssa.

Aleksanteri ja HelenaViskarin perhe muuttiHuittisten Räikänmaahan jaisännän kuoltua v. 1948,talo siirtyi aikanaan nyt joedesmenneelle Vilho Vis-karille. Perheen lapsista onelossa enää tytär Aino, jokasolmi avioliiton lähistölläasuneen Helge Kaunis-maan kanssa.

Matti ja Aleksanteri Vis-

kari asuivat samaa pitkääasuinriviä, mutta omissa ta-louksissaan Porsaanmäelläja perheeseen kuuluinkinennen sotia peräti 14 hen-keä.

Porsaanmäkeläiset ovatsotien jälkeen vaikuttaneetHuittisissa varsin voimalli-sesti, oli kysymyksessä sit-ten yhteiskunnalliset asiat taimaatalouden kehittäminen.Matti Viskari toimi aikoi-naan pitkään Huittisten kun-nanvaltuustossa ollen usei-ta vuosia valtuuston pu-heenjohtajakin. Tapani Laa-masen pojista Esa Laama-

nen on hänkin kunnallis-mies ollen jo valtuustossauseita kausia.

Porsaanmäkeläisillä onnäin edelleenkin varsin mer-kittävä asema Huittisissa.

Mikko Vesikko on mer-kinnyt muistiin poikavuo-sien tapahtumia Porsaan-mäellä. Jotain on niistä hänon lehtemme palstoilla ker-tonutkin. Varsinkin muut-to talvisodan evakosta ta-kaisin Porsaanmäelle oli ky-län pojille varsin seikkailu-rikasta aikaa. Nurkanlah-desta saatiin runsaasti lah-noja. Venäläisiä perunoita

kaivettiin talven jälkeen v.1943 maasta. Hevosenhauta ja venäläisten kypä-rä kepin päässä löytyi lä-heltä Vesalaa. Rautatienkiskot olivat kiharalla javangit niitä oikoivat. Sak-salaiset sotilaat jututtivatmeitä pikkupoikia. Katti-lapangan mäestä löytyikorsuja ja taistelupaikko-ja. Jännittävää oli kuljettaalehmiä rautatien toisellepuolelle.

REINO ÄIKIÄ jaMIKKO VESIKKO

Mikko Vesikko on jälleen kerran kutsunut Porsaanmäen kylän jälkipolven kotiseutumatkalle Huitti-siin. Elokuisen matkan aikana kierreltiin evakkovaiheen päätteeksi rakennettuja ja asuttujakyläläisten pihapiirejä. Esa Laamasen maatilalle Huittisten Räikänmaahan kokoonnuttiinyhteiskuvaan. Henkilöt vas. Pirjo Boelius o.s. Jokiniemi, Esa Laamanen, Päivi Seppänen o.s.Pelkonen,Päivin aviopuoliso Hannu Seppänen, Mikko Vesikko, Irmeli Aumo o.s. Pelkonen, Leo Jokiniemi jaSirkka Marjamäki o.s. Jokiniemi.

Käkisalmi, Metsäpirtti, Py-häjärvi, Rautu, Räisälä,Sakkola ja Vuoksela pitä-vät vuosittain yhteisen ko-kouksen tammi- ja syys-kuussa. Nyt kokoonnut-tiin entisen Kalvolan kun-nan Palotalolla 16 hengenvoimalla 30.9.2017 Hä-meenlinnan Iittalassa. His-toriasta on merkille pan-tavaa, että sekä Kalvolanettä Vuokselan kirkon onsuunnitellut arkkitehti Il-mari Launis. Kokouk-sen järjestelyistä kahvituk-sineen vastasi Vuoksela.Puheenjohtajana toimiTapio Sihvo ja sihteerinäEbba Penttilä. TaistoVirkki hoiti kuvauksen.

Keskusteltiin pitäjienmenneistä ja tulevista ta-pahtumista. Jokaisella pi-täjällä on aktiivista toi-mintaa. Juhlia oli pidettynykyisillä ja entisillä koti-

Suvannon seudun säätiöt ja pitäjäyhteisöt kokoontuivatseuduilla. Vuokselalla onmyös oma juhlavuosi. Kun-ta on perustettu 1.11917 ja100-vuotismatka oli tou-kokuussa. Ajankohtaisiasääntömuutoksia on sääti-öissä tehty ja historiikkejaja muitakin kirjoja on pitä-jistä kirjoitettu.

Yhteistyön jatkotoimen-piteistä keskusteltiin. Enti-sellä kotiseudulla olevien,meille suojeltujen alueidenja muistomerkkien paikois-ta ja niihin liittyvien sopi-musten voimassaolon var-mistamisesta tultiin siihentulokseen, että Karjalan Lii-ton olisi hyvä sopia yhtei-set pelisäännöt.

Pitäjien yhteisessä suku-tutkimuspiirissä on menos-sa DNA-projekti, johonnäytteen on antanut jo yli1000 henkilöä. DNA-näyt-teen avulla saadaan selville,mistä päin karjalaiset ovat

tulleet asuinseuduilleen jamihin eri heimoihin hepohjimmiltaan kuuluvat.

Verkossa on pitäjilläomia suljettuja Facebook-ryhmiä, joissa keskustelujakäydään useiden satojen jä-senien kesken.

Keväällä 1818 Taipa-leenjoki syntyi, kun tulva-vesi alkoi virrata Taipaleenkannaksen yli. Virtaustaedesauttoivat aiemmin teh-dyt kaivuutyöt. Samassayhteydessä Suvantojärvenpinta alkoi laskea.

Päätettiin tehdä yhteinen200-vuotismatka Taipa-leenjoelle tulevana kevää-nä. Seuraava yhteinen ko-kous päätettiin pitää27.1.2018. Sakkola on sil-loin järjestelyvuorossa.

PIRJO KIIALAKuvan alarivissä vasemmalta Ebba Penttilä, Anja Lehtinen, Erkki Heiska-nen ja Taisto Virkki. Takarivissä vasemmalta Jarkko Peltola, Riitta Mäkelä,Esko Pulakka, Pirjo Kiiala. Aila Alanen, Hannu J. Paukku, Antti Hynnä, JariMarsela, Tapio Sihvo, Kalevi Hyytiä, Aimo Pärssinen ja Matti Takala.

Tiistai 24. lokakuuta 2017VPL.PYHÄJÄRVI8

Useimmat omaa sukuaantutkivat pyhäjärveläisetovat kirkonkirjoista pääs-seet seuraamaan esipolvi-aan 1720-luvulle saakkamelko pienellä vaivalla.Lisäksi 1770-luvun asuin-paikoista on ollut saatavil-la digitoituna verotuskart-toja ja -tilastoja. Niidenpohjalta julkaistiin viitisenvuotta sitten tässä lehdes-sä kirjoittamani artikkeli-sarja kyläretkestä sen ajanPyhäjärvellä.

Nykyisin trendinä onsiirtyä kirkonkirjojen jäl-keen DNA-tutkimuksiin,jolloin ehkä saadaan sel-ville oletettuja sukulaisiahyvässä tapauksessa vii-densadan vuoden päähän.

Nykyisin Kansallisarkis-ton verkkosivujen (digi.narc.fi) kautta löytyy digi-toituna verotusdokument-teja, myös kirkonkirjojavarhaisemmista ajoista,Pyhäjärveltä 1591-luvultaalkaen. Kirjallista tietoa onmyös vuodelta 1500 ve-näläisten laatimassa Kar-jalan alueen verokirjassa,joka laadittiin, kun seutuoli juuri siirtynyt Novgo-rodilta Venäjän hallintaan.J. V. Ronimus käänsi sensuomeksi vuonna 1906(Novgorodin vatjalaistenviidenneksen verokirja v.1500 ja Karjalan silloinenasutus, Joensuu). Tämälähde kertoo, että Pyhä-järvellä, joka siis sijaitsiPähkinäsaaren rauhan ra-jan itäpuolella, oli jo siinävaiheessa runsas asutus jakäytännössä kaikki kylätolivat jo olemassa.

Pyhäjärven hallintahisto-riassa oli monia käänne-kohtia, joista kaksi vaikut-ti merkittävästi asutukseen.Jälkimmäinen oli luonnol-lisesti evakkoon lähtö1940-luvulla ja alueen asu-tuksen uusiutuminen eripuolelta Neuvostoliittoamuuttaneilla. Ensimmäi-nen tapahtui 1580-luvulla,kun Ruotsi valtasi Pyhä-järven läpi kulkien Käki-salmen alueen 5000 jalka-miehen ja 1500 ratsumie-hen voimin ja samalla voi-makkain ottein tyhjensi eri-tyisesti kaupungin etelä-puolisen alueen rauhaauhkaavista vääräuskoisis-ta, siis ortodokseista. Tyh-jentyneitä venäläisten pa-jarien hoveja ja tiluksia alet-tiin asuttaa uudella väellä.

Varhaisin ruotsalaistenverotuslista Pyhäjärveltäon vuodelta 1591. Tässäilmaistiin henkilöidenasuinpaikat vain viittauk-sella lähimpiin järviin,Pyhä-, Kiima- ja Yläjär-veen. Henkilöistä kahdellakolmasosalla oli sukunimi(esim. Hauhia, Pärssi-nen, Pöysti), loput kulki-vat isän nimellä (esim. Knu-tinpoika). Voitaneen pitäähyvänä tulkintana, että su-kunimelliset tulivat lähialu-

Kyläkierros, osa 1Pyhäjärven asutus vuosina 1500-1770

eilta, joissa käytettiin jo su-kunimiä, ja muut jostainkauempaa Savosta tai Hä-meestä.

Sotatilahallinto päättyivuoden 1595 Täyssinänrauhaan, jonka rajankäyn-nin jälkeen vuonna 1597Ruotsin armeija ja hallintovetäytyi takaisin vanhanPähkinäsaaren rauhan rajantaakse eli Pyhäjärven kor-keudella Vuoksen taakse.Poiketen Käkisalmen poh-joispuolen pitäjistä orto-doksiväestöä ei tällöin enääollut Pyhäjärvellä. Mielen-kiintoista on, että luterilai-set uudisasukkaat näyttivätpysyneen rauhan jälkeenpaikallaan, lienee ollut samase, kenelle veroja makselee.

Seuranneelta venäläistenlyhyeltä hallintoajalta ei do-kumentteja ole tiedossa.Ruotsalaiset aloittivat Kä-kisalmen uudelleen valta-uksen kesällä 1610 ja maa-liskuussa 1611 linnan puo-lustajat antautuivat. Alkoiuudestaan ruotsalaisten so-tatilahallinto. Pyhäjärvenalueen verokirjat saatiinvuonna 1613 laadittua janiissä oli huomattavastienemmän asukkaita kuinvuonna 1591. Kaikki olivatselkeästi luterilaisia. Uusissaverokirjoissa olivat kyläteriteltynä ensimmäistä ker-taa myöhemmillä nimillään.Pyhäjärvi siirtyi virallisestiRuotsille vasta vuonna1617 Stolbovan rauhassa.

Valtausajan hallinnostasiirtyminen rauhan ajan hal-lintoon näytti aiheuttaneenkatkon henkilöverokirjojentekoon, kun vuoden 1617jälkeen seuraava oli vastavuodelta 1631. Ehkä kirju-reilla oli kovasti töitä Inke-rin ja Baltian puolella. Ar-vattavasti vuotuiset verotkuitenkin maksettiin aikai-sempien listojen mukaan.Ruotsin vallan aikana muu-tamia katkoja lukuun otta-matta päästään seuraamaanasutusta vuoteen 1696 asti.Vuosisadan loppu ja seu-raavan alku oli ankaraa ka-tovuosien takia, kuolleisuusoli kovaa.

Sadan vuoden ruotsalais-valta päättyi Pyhäjärvelläkäytännössä vuonna 1710,kun isovihan alkusoittonavenäläiset valtasivat Käki-salmen ja Viipurin. Uusialueen venäläinen haltija lait-toi nopeasti käyntiin vero-tuksen, ensimmäinen listaverollisista syntyi jo vuon-na 1712. Tämän venäjän-kielisen luettelon SanteriPalviainen löysi ja käänsiäskettäin Pyhäjärven osal-ta.

On huomattava, että nytUudenkaupungin rauha vi-rallisti alueen hallinnan vas-ta vuonna 1721. Uusi ve-näläishallinto laati väestölu-ettelon vuonna 1724 jamaakirja tarkistettiin vuon-na 1727, virkamiehinä oli-vat ruotsinkieliset kirjurit.

Näyttää siltä, että myös vir-kamiehille taisi olla sama,kuka palkan maksoi. Pyhä-järvi oli tästä eteenpäin vuo-den 1917 itsenäistymiseenasti osa Venäjää.

Olen koonnut kaikistavuoden 1591 jälkeisistä di-gitoiduista verotus-, henki-lö- ja maakirjoista vuoteen1727 asti kuvaleikesarjan,joka on julkaistu Pyhäjär-ven facebook-ryhmässä.

Aloitan uuden Pyhäjär-ven kyläkierroksen ja tar-kastelen edellä mainittujendokumenttien pohjalta ky-lien asukkaita ja muutoksiavuodesta 1591 alkaen 1700-luvun puoliväliin ulottuva-na aikana. Tavoitteena onkertoa ainakin pääosa ky-lissä kulloinkin asuneista su-vuista ja saada selkoa suku-jen liikkeistä myös pitäjänsisällä. Esille tulee pitkäai-kaisia vuodesta 1591 astipaikalla olleita sekä myöseräitä sukuja, joita olivatsiirtyneet muualle jo 1600-luvulla, yksi tällainen oli

monessa kylässä paikallaollut Kuopan suku, jokamyöhemmin löytyi Metsä-pirtistä.

Kylien nimet ovat elä-neet vuosien varrella. Käy-tän kylänimistön pohjanaviimeisintä, mutta pyrinmainitsemaan myös var-haisemmat nimet kunkinkylän kohdalla, esimerkki-nä Lahdentakois, jokamuuttui Porsaanmäeksi,asukkaidensa eli 1600-lu-vun lopulla paikalla asu-neen Porsas-suvun mu-kaan.

Kyläkierros alkaa:Stor Pyhä (Pyhäkylä)Varhaisimpina aikoina1600-luvulla käytettiin ni-mitystä Pyhäjärven kylä,joka jakaantui kahteenosaan: Stor-Pyhä (myö-hempi Pyhäkylä) ja Lill-Pyhä. Lill-Pyhän kylän alu-eesta alettiin käyttää pianuusia nimiä: Watikkala jaFilikylä (Fililä). Lisäksi jon-kin aikaa esiintyy Taltta-

nimisen asukkaan perunaTalttaby. Kappalaisen en-simmäinen pappila sijaitsiLill-Pyhässä ja alueen tilojaoli pitkään seurakunnan pre-bende-tiloina.

Pikku Pyhäkylän alue ka-tosi kartoilta ja kylälistalta1800-luvun alkupuolella,kun Taubilan hovi laajensiomassa hallinnassa oleviaalueitaan länteen ja talot jaasukkaat siirrettiin muualle.Watikkalan kylän nimi pa-lasi 1800-luvun loppupuo-lella uuteen käyttöön uu-dessa paikassa Pyhäkylässäsijaitsevien pappilan mai-den kupeeseen. Oheisessakuvassa on Lill-Pyhän alu-een sijainti.

Vuonna 1631 Pyhäky-lässä (Stor Pyhä) asui Kä-kisalmen eteläisen lääninmaavouti Hindrick Hind-rickson eli hovi oli ole-massa. Samoin pappilassaoli kirkkoherra LaurentiusBjur. Seurakunnan on mai-nittu syntyneen vuonna1632 ja tältä pohjalta vuon-

na 1932 pidettiin 300-vuotisjuhlat. Tulkitsisin niin,että seurakunta oli perus-tettu jo hieman aiemmin.Myöhemmin Lars Bjurtoimi Käkisalmen ja Py-häjärven yhteisenä kirkko-herrana, asuinpaikkana säi-lyi Pyhäkylä.

Pyhäkylän muina asuk-kaina mainitaan SigfridHövelin (suku paikalla jo1591, muutti Inkeriin en-nen vuotta 1637), KnutKaasalainen (paikalla1591), Matti ja Lauri Pu-kero (paikalla 1613, Mattilähti Pähkinälinnaan), Lau-ri Kuoppa (1613), SimoKuparinen (1613, 1630-luvulla Tuuteriin), Olli Vi-rolainen (1613), Chris-ter, Bertil ja Erik Hiiri(1613), Antti Lemmetti,Tuomas Kovero, JöranMöller, Lauri Kånskisekä yksi, jolla ei ollut vieläsukunimeä (palasi Suo-meen).

Inkeriin Ruotsin valtaa-mille ja osin tyhjentyneille

Stor Pyhä (Pyhäkylä).

Tiistai 24. lokakuuta 2017 VPL.PYHÄJÄRVI 9

alueille muutti 1630- ja1640-luvuilla sekä myö-hemmin Pyhäjärveltä mui-takin. Siis muutaman kym-menen Pyhäjärvellä viete-tyn vuoden jälkeen jatket-tiin matkaa kohti parem-miksi ajateltuja olosuhtei-ta. Inkerin henkikirjoistalöytyy mainintoja saapu-neista.

Vuonna 1696 eli vii-meisellä ruotsalaislistallaPyhäkylästä löytyi tilallisi-na neljä Kaasalaista,Kuoppa, Virolainen sekäuusia: Inkinen (1683),Rampa (1683), Leppä-nen (1687), Pohjalainen(1691) ja Orpana (1696).Lisäksi muina asukkainaolivat Kovero, Hiiri sekäPäiväläinen (1646) jaAhvonen (1685). Kuop-pa vuoden 1696 jälkeen.

Vuosi 1712: Pappila,hovi ja KoveroKäkisalmen valtausvaihevuonna 1710 oli jättänytjälkensä Pyhäkylään. Kirk-koherra Serlachius olipaennut Ruotsiin, toinenkappalainen Jarpenius olisurmattu pakomatkallaHassinmäen seudulla. Toi-nen kappalaisista JohanUrsinus näytti kuitenkinpian palanneen perheensäkanssa pappilaan hoita-maan kirkkoherran tehtä-viä. Lainaus Santeri Palviai-sen kääntämästä henkilölu-ettelosta:

Pogostassa puinen kirk-ko, em. kirkossa pastor-JuganUrsimo v 50. Hä-nellä vaimo Katerina Fu-demanova (Högman)40. Hänellä kaksi poikaaJugan 16, Karl 13 ja kol-me naimatonta tytärtäKrestina 15, Katerina 10ja Magreta 7. Pastorillarenki Ollij Hristorov 40ja kaksi piikaa Anna Mat-tieva 70, Marja Nilieva35.

Samassa kirkossa kou-lumestari Gort Fangalev35. Hänellä vaimo Rebe-ka Ennosovo 28 ja eläämoision tilalla saman kir-kon luona.

Omassa talossa lukkariJugan Pagarin 30, hä-nellä naimaton tytär Ka-terina 6 ja myös veli Jur-jan 25.

Kirkolla viljelysmaata 7desjatiinaa (desjatiina on li-kimain hehtaari) keskinker-taista maata, kesannolla 5,5desjatiinaa, kaskea 25 des-jatiinaa. Kaikkiaan 37,5 des-jatiinaa, mutta hyvää maatalisäksi 23 2/3 tsetverttiä(tsetvertti on tilavuusmittaja kuvaa kylvömäärää) pel-toa ja kaksi muuta vuoro-viljelyssä. Tilojen rakennuk-sia ja puutarhaa kaksi des-jatiinaa, heinäniittyjä kaksidesjatiinaa, hautausmaapuoli desjatiinaa.

Koulumestari oli erittäinyllättävä asukas, kun Pyhä-järvellä ei tiettävästi ollutkoulua. Arvelen, että Käki-salmessa koulu on vaurioi-tunut ja siksi opettaja asuiPyhäkylässä. Pappilan lisäk-si Pyhäkylän hovi oli asut-tu. 1600-luvun puolivälissäYxkull-Gyllenspäng olisaanut läänityksenä suun-nilleen puolet Pyhäjärvestäja paikalliseksi inspehtorik-si tuli Baltiasta puolalaissu-kuinen Albrecht Orbins-ki. Läänitys peruttiin ko-konaan vuoden 1680 tie-noilla suuressa reduktiossa.Tämän jälkeen alkoi ns. ve-rovuokrausaika, jolloin ve-rojen keräys ulkoistettiin jakilpailutettiin viiden vuo-den välein. Orbinskin sukujäi paikalle vuokraajana.

Ensimmäisen Albrechtinisänsä niminen poika olipaikalla vuonna 1710 jahaudattu 23.5.1710 eli il-meisesti venäläisten hyök-käysvaiheessa. Tätä taustaavasten on yllättävää löytääOrbinskin suku hovin isän-tänä venäläisten hallinta-ai-kana vuonna 1712. Ohei-sessa Pyhäkylän kartassa ontalojen ja peltojen sijaintivuonna 1774. Orbinskin-hovin paikalle oli tällöinmuuttanut kappalainen.Karttaan merkitty hoviLeppäniemessä on myö-hempää perua.

…..saman pogostan Or-binskin moisio Pyhäjärvenrannalla ja siellä moisiontila, ja siellä asuu ulkomaa-lainen (siis ruotsalainen) nai-nen Katrina Kavtenova(Gyllenspång) 60, sen Al-brert Jeganovin (AlbrechtJohanin) vaimo, joka en-nen tätä asui moisiossa isän-

tänä. Hänellä poika Jugan11, ja neljä naimatonta ty-tärtä: Anna Magrita 30,Katrina 20, Rebekta 18,Sofja 16. Hänellä renki lu-terilainen Mikka Kazalev40 (Kaasalainen). Hänenluonaan asuu myös leskiMarina Orbinskaja 60,hänellä kaksi naimatonta ty-tärtä Lispeta 12 ja Ker-tonstina 10.

Tilan maita 2 desjatiinaa.Moisiossa viljelyksessä 10desjatiinaa keskinkertaistamaata, 10 desjatiinaa ke-sannolla, 40 desjatiinaa kas-kea. Niittyä 240 desjatiinaa,kaskea 378 desjatiinaa.Kaikkiaan 668 desjatiinaa,mutta hyvää maata lisäksi178 tsetverttiä ja heinäniit-tyjä molemmilla puolillajokea Tikoeki, ja pelloissaja pusikoissa 30 desjatiinaa.

Edellä mainittu 11-vuo-tias JohanOrbinski siirtyi ai-kuisena sotilasuralle Ruot-sin puolelle, ensin Lappeen-rantaan sotilaskouluun jasitten sotilastehtäviin rajal-le.

Vuonna 1712 mainitaanpappilan ja hovin asukkai-den lisäksi ainoastaan yksipopuli eli kylä oli muutentyhjentynyt. Arvaukseni on,että aikaisempia asukkaitaoli siirtynyt nälkäjaksojen jahyökkäysvaiheen aikana su-kulaisten luo muihin kyliin.

….kuivalla maalla ja siel-lä populin tila Mikk jaKoverev (Kovero) 60, hä-nellä vaimo Varpa Osi-patjudeva 40 ja poika Gei-ka (Heikki), 12.

Vuoden 1724Stor Pyhän asukkaatPappilassa oli uusi kirkko-herra, Anders Strandman,lukkarina Matti Karkiai-nen, entinen Johan Paka-rinen oli torpparina. Uni-lukkariksi (spögubbe) olitullut Matti Lavonen. OlliIjäs oli torpparina, aiem-min renkinä (?) ja populinaJöran Huuhka. Vuonna1720 kuolleen entisen kirk-koherra Ursinuksen leskiperheineen oli myös pai-kalla.

Kuriositeettina vuoden1724 väestöluettelo paljas-tanee myös perhesalaisuu-den. Johan Ursinuksella onsanottu olevan 1710-luvun

lopulla syntynyt poika Pet-ter, josta tuli myöhemminensin kappalainen Pyhäjär-velle ja sitten Räisälän mai-neikas kirkkoherra. Luette-lossa ei mainita äitinsä Kat-rina Högmanin yhteydes-sä Petteriä, äiti olisi synnyt-täessään ollut 45-50-vuoti-as, vaan naimattomallaKristiina-tyttärellä on va-jaan vuoden ikäinen poikaPetter. Tämä Petter löytyyvuoden 1723 kasteluette-losta joulukuulta ja isäksimainitaan komissaariBérsén, siis venäläishallin-non virkamies. Jos Ursi-nusten jälkeläiset tekisivätDNA-testejä, niin tulosehkä yllättäisi.

Pyhäkylässä olleen hovintilanne oli muuttunut, Ruot-sin vallan aikaisten läänitys-ja vuokraisäntien tilalle olitullut venäläisiä. Uusi hal-linto antoi lahjoitusmaita,joka kyllä tarkoitti käytän-nössä samaa kuin aikaisem-mat läänitykset. Vuonna1724 olivat päätien itäpuo-len tilat kreivi Andrei Mat-vejevin hallussa, mutta tätäomistusta johdettiin Taubi-lasta. Kun Pyhäjärven kir-konkirjoista löytyy vuodel-ta 1734 Zacharias Or-binskin kuolinmerkintä,niin oletettavasti Orbinskitolivat edelleen Pyhäkylänhovilla. Tiluksia hoitivatKaasalaiset. Osa Orbinski-en suvusta jäi Venäjän puo-lelle, mutta poistui Pyhäjär-veltä.

Vuonna 1727 maakirjas-sa mainitaan tilanhaltijat japopulit. Vilja kylvettiin pää-osin peltoon, kaskikylvöähyvin vähän. Tynnyrinala onnoin puoli hehtaaria.

(kylään v. 1591) asukasHiirellä Knut Antin Kaasa-lainen

(1613) Simo TuomaanHiiri, ¾ aateria, kylvö 6tynnyriä peltoon, ¼ kas-keen

(1613)Esko Ollin Viro-lainen, lautamies, 3/8 aate-ria, kylvää 3 tynnyriä (pel-toon)

asukas Matti Sikiö, tullutHiitolasta

(1613) Mikko Matin Ko-vero, 1 1/32 aateria, 7,5tynnyriä peltoon, ½ kas-keen

asukas Johan SigfridinSirkiä, vanha ja köyhä

(1683) Jaakko PetterMatin Inkinen, 2 kotia, 2 x3/8 aateria, 6 tynnyriä pel-toon, ½ kaskeen

asukas Luukas Hyväri-nen, köyhä

(uusi) Martti Petterin jaJöran Jöranin Kankainen,¾ aateria, 6 tynnyriä pel-toon, ½ tynnyriä kaskeen

asukas Isak Iliäinen, huo-nonäköinen

(uusi) Bertil Laurin Ak-kanen, starosta, 3/8 aate-ria, 3 tynnyriä peltoon, 1/3kaskeen

(uusi) Simo Jaakon Piip-pu, ¾ aateria, 6 tynnyriäpeltoon, ¼ kaskeen

asukas Johan Heiskanen,rakennusmies?

Hovin entiset maat:Johan Ursinus, moisniek-

ka, entisen kirkkoherranpoika, 1,5 aateria, 12 tyn-nyriä peltoon, 1 kaskeen

kirkkoherra Ursinuksenleski, 1 aateri, 9 tynnyriäpeltoon

asukas Staffan Huppu-nen, edellisen torppari

Käkisalmen ja Pyhä-järven yhteisen kirkko-herran pappila

kirkkoherra AndersStrandman, 2 aateria, 12tynnyriä peltoon

torppareita: Johan Baga-rin, Olli Ijäs ja Heikki Mosa

Kappalaisen pappila(Jacob Jarpenius,k. 1710)Tila muodostettu vuon-

na 1685, nyt autio, asuma-ton ja metsittynyt, PåhlLemmitty mainittu aiem-maksi asukkaaksi. Arvio si-jainnista: Mahoinen

Vuoteen 1770 mennes-sä asutuksessa tapahtuiluonnollisesti edelleen muu-toksia, tällöin paikalle olitullut aikaisemmin muuallaPyhäjärvellä asuneita suku-ja, mm. Savolainen (var-haisin tieto muualta vuon-na 1591), Äijö (1593), Sir-kiä (1613), Pusa (1613),Naskali (1631), Äikäs(1637), Muli (1683), Lius(1683), Tontti (1685), Pen-nanen (1694), Sarnin(1727), Vuohelainen(1724), Heiskanen (1727)ja Kuisma (1727). Näitäuudempia tulokkaita Pyhä-järvellä olivat Ronkoinen,Roini, Hersalainen, Kak-sonen ja Sallinen.

Virolaisen suku siirtyiPattoisiin 1770-luvulla,Hentoset tulivat Paarinas-ta 1760-luvulla. Koulujär-jestelmä tuli pitäjiin ja kou-lumestarin tointa hoiti aluksilukkari Barck, sittemminSlöör. Uusin kirkko oli vi-hitty vuonna 1765. Suntio-na oli Bäckman ja lukkari-na Karkiainen.

Lill-Pyhä eliFilikylä ja WatikkalaKyläryhmän varhaisimpiaasukkaita olivat Huumo-set (suku paikalla jo v. 1591),heitä oli myös Kiimajär-vellä ja Alakylässä. Lill-Py-hässä Huumosia oli vuo-teen 1640 asti.

Hoikan suku mainitaanvuonna 1613 ja vuoden

1640 jälkeen he olivat ai-van naapurissa Kipruassaja sen jälkeen Alakylässä,suku näyttää poistuneenPyhäjärveltä vuoden 1696jälkeen.

Druskat olivat paikallavuonna 1613 ja muuttivatmyöhemmin Pyhäkylään.Pohjalaisten sukua oliLill-Pyhässä myös vuo-desta 1613 asti ja näyttä-vät hävinneen 1600-luvunlopulla. Pohjalainen-nimi-siä tuli uudestaan paikalle1760-luvulla. Jöran Talt-ta oli vuonna 1631, mut-ta muutti Inkeriin ennenvuotta 1637. Patama olivuonna 1631 ja Kostiai-nen vuosien 1631-1651listalla.

Nimismies Olli Hanik-ka mainitaan kylässä vuo-desta 1617 vuoteen 1651.Kappalainen Johan Eri-ci piti majaa vuodesta1641 alkaen virkakauten-sa loppuun vuoteen 1662.Kirkolle oli pitkä matkaja ensimmäienen kappa-laisen pappila rakennettiinvasta myöhemmin lähem-mäs.

Vuonna 1696 Watikka-lassa asui kolme Pohja-laista, Filikylässä Sarvi jaKonssa. Vuonna 1712 oliaivan uusia asukkaita:

Filikylä, siellä luterilai-nen tila: Jugan Juganov(Johan Johanin Tihveräi-nen) 40, vaimo Anna Per-televa 30, poika Jugan ½,naimaton tytär Lasteika(Skolastika) 10

Taltan kylä, Watikkala,siellä luterilaisen tila: To-mas Mattiev (TuomasMatin Pikko) 42, vaimoAnni Geikova 50, poika-puoli Lavrij Pertilev (Ko-vero?) 20 ja naimattomattyttäret Karina 17 ja Anni6.

Vuoden 1727maakirjas-sa (Watikkala, Filikylä/Talttaby / LillPyhä):

Tuomas Matin Pikko, 1aateri, kylvö 6 tynnyriäpeltoon ja 1 kaskeen.

asukas Lauri Kovero,nuori mies (ofärdigkarl)

Juho Juhon Tihveräinen,2/3 aateria, 4,2 tynnyriäpeltoon, 1 kaskeen (pap-pilan prebende)

Matti Simon Iliäinen, 3/16 aateria, yksi tynnyri pel-toon.

Asukas Martti MatinKarjalainen

Vuonna 1774 Lill-Py-hän alueella asui Tihve-räisiä, Kotosia, Hutriai-sia ja Hämäläisiä. KunTaubilan toimintaa voi-makkaasti alettiin laajen-taa 1820-luvulla, tyhjen-nettiin kylät laajenevienpeltojen tieltä.

Kyläkierros jatkuu seu-raavaksi Pyhäjärven poh-joisreunaa itään.

ESKO SIMONENesko.simonen@dlc.fi

p.050 369 5066

Lill-Pyhän alueen sijainti.

Tiistai 24. lokakuuta 2017VPL.PYHÄJÄRVI10

Vpl Pyhäjärveltä lähtöisinoleva Matikaisten sukukun-ta kokoontui 3.9.2017 No-kian Edenissä 30-vuotis juh-lakokouksen merkeissä.Kokouspaikka Pyhäjärvi-sali loi hienot puitteet ta-paamiselle. Paikalla oli 27sukukunnan jäsentä, nuo-rempaa ikäluokkaa ja lap-siakin ilahduttavasti.

Sukukunnan ensimmäi-nen kokous pidettiin 22.-23.8.1987 Vääksyssä ser-kusten Kalevi ja MattiMatikaisen aloitteesta.Sen jälkeen on kokoon-nuttu vuosittain pitämäänyhteyttä suvun jäsenten vä-lillä ja vahvistamaan karja-laista identiteettiä.

Sukukunta koostuu vuo-sina 1860-1948 eläneenMatikaisen veljessarjan jäl-keläisistä. Suvun historiaavoidaan seurata vuodesta1658 alkaen. Pyhäjärvenvanhimpaan vuosien 1737-1747 rippikirjaan on Por-saanmäen kylään merkittyBertill Matikain perhei-neen. Hän oli syntynyt 1658ja kuoli 18.3.1743. Tätävanhempia tietoja ei olesaatavilla, eikä koskaan pys-tytä selvittämään, mistä Ma-tikaiset Pyhäjärvelle tulivat.

Sukukunta on julkaissutvuonna 1997 sukututki-mukseen ja suvun jäsentenmuistelmiin perustuvan su-kukirjanVpl Pyhäjärvi Ma-tikaiset 1658-1997. Kirjanon koonnut Eila Mati-kainen.

Juhlakokouksessa nimi-tettiin sukukunnan perus-tajajäsen Matti Matikainensukuneuvokseksi. Suku-kunnan puheenjohtaja luo-vutti Matille kunniakirjanosoituksena sukukunnaneteen tehdystä arvokkaastatyöstä. Myös Eila Matikai-nen kukitettiin kiitoksena30 vuoden aktiivisesta toi-minnasta.

Puheessaan sukukokouk-

Matikaisten sukukunta 30 vuottaseen osallistuville juuri ni-mitetty sukuneuvostotesimm. seuraavaa:

”Sukuseuramme ko-koontumiset vastaavat jaovat vastanneet tarkoitus-taan, ainakin täällä voidaantavata toisiamme kerranvuodessa ja kuulla kuulu-misia. Eikä meidän tuleunohtaa omaa kieltämme,vaikka oma kotiseutu onmenetetty. Eikä myöskäänomia karjalaisia tapoja soviunohtaa.

Me tarvitsemme omanolemassaolemisen uskon,tarvitsemme oman sukum-me vaalimista sekä ajan-kohtaistamista ja mennei-den sukupolvien kunnioit-tamista, jotka ovat elämäntaisteluissa säilyttäneet meil-le nykyisille sukupolville it-senäisen ja turvallisen elä-män. Me tiedämme mistäolemme lähtöisin ja kotoi-sin, mihin heimoryhmäänkuulumme”.

”Meidän kannattaa antaaarvo menneille sukupolvil-le ja vaalia arvokkaita muis-tojamme. Toivonkin tälle30-vuotiskokoukselle ilois-ta ja rakentavaa mieltä jaasiallista asioiden käsittelyä.Eläköön Karjalan kansa jaheimo ja sukukuntamme!”.

Sukuneuvoksen puheen-vuoron jälkeen katseltiinsukukunnan kotiseutumat-kalta v. 1990 Matti Hällinkuvaama video. Tunteetnousivat pintaan, niin monimatkalla mukana ollut su-kukunnan jäsen on jo pois-sa joukostamme. Taipaleenharjun maisemissa tanssit-tiin ja laulettiin 27 vuottasitten piirissä ympärilläm-me kappale kauneinta Suo-mea.

Sukukunta sai 30-vuotis-kokouksessa myös arvok-kaan lahjan. Tuula Pelto-nen Jämsästä lahjoitti Mår-tens Matikaisesta (s.1877, k. 1948) ja hänen

Juhlakokouksessa nimitettiin sukukunnan perus-tajajäsen Matti Matikainen sukuneuvokseksi.Myös Eila Matikainen kukitettiin kiitoksena 30vuoden aktiivisesta toiminnasta.

vaimostaan Helenastavanhoihin valokuviin pe-rustuvan valokuvasuuren-noksen. Näin sukukun-nalla on muotokuvat jokahden sukuhaaran esi-vanhemmista.

Lounaan jälkeen iltapäi-vällä oli ohjelmassa perin-teinen kisailuosio, mm.Karjala-aiheinen tietokil-pailu. Kuten aina, myöställä kertaa kokous päättyiyhdessä laulettuun Karja-laisten lauluun. Seuraavan

sukukokouksen ajankohtaon sunnuntai 2.9.2018 klo10.00. Paikka on vieläavoin.

Matikaisten sukukunnansukuneuvostoon kuuluvattällä hetkellä Jouni LahtiTampereelta (pj), SeppoHellsten Jämsästä, EskoMatikainen Nurmijärvel-tä, Kullervo MatikainenRaumalta ja Marja HälliHelsingistä (siht.).

MARJA HÄLLI

Vantaalla lokakuun ensim-mäisenä viikonloppuna jokahdeksannentoista kerranjärjestetty Kuulutko suku-uni -tapahtuma kokosi jäl-leen reilusti yli 2000 suku-tutkimuksesta kiinnostu-nutta kävijää. Näytteil-leasettajilla oli tällä kertaayli 90 osastoa. Mukananäiden joukossa oli myösSuvannon seudun suku-tutkimuspiiri. Siihen kuu-luu Metsäpirtin, Raudun,Sakkolan,Vuokselan jaVpl. Pyhäjärven entistenpitäjien alueilla asuneidensukujen tutkijoita.

Tapahtuman luennoissakeskityttiin sukututkimuk-sen tekemiseen liittyneidenaiheiden lisäksi nyt, sata-vuotiasta Suomen itsenäi-syyttä juhlittaessa, kerto-maan tavallisten ihmisten

Kuulutko sukuuni -tapahtumassa esilläSotien vaikutukset tavallisten ihmisten sukutarinoihin

sukutarinoihin vaikuttanei-den sotien seuraamuksista.Luentojen otsikkoina oli-vat mm. Sotilaskantakortit,Sodissa kaatuneet ja ka-donneet, Kuolo- ja nälkä-vuodet ja Itsenäisyyssenaa-tin toiminta 1917-1918. Li-säksi kerrottiin mm.Sotapolku.fi -hankkeesta.Sotapolku on joukko-osas-ton sodan aikana kulkemareitti tapahtumineen, jokanyt on rakennettu digitaali-selle kartalle. Tämä tapah-tuu siirtämällä tiedot sota-päiväkirjoista palveluun jakarttapohjaan. Näin syntyyainutlaatuinen polku, jossajoukko ja siinä palvelleetihmiset sidotaan aikaan,paikkaan ja tapahtumiin.

Kentälle jääneidensotavainajienjäänteitä löytyy yhäLokakuun toisella viikollaViipurista noudettiin tänävuonna maastosta löydet-tyjen 44 sotavainajan pie-niin valkoisiin arkkuihin kät-ketyt jäänteet. Kentälle jää-neiden suomalaisten soti-laiden jäänteiden etsinnöis-sä on vuonna 1992 alka-neiden etsintöjen tuloksenalöydetty ja palautettu Suo-meen haudattaviksi tähänmennessä noin 1300 so-tavainajan jäänteet. Heistänoin 360 on tunnistettu.

Tämä kävi ilmi Sotavai-najien muiston vaalimisyh-distyksen puheenjohtajaneversti evp. Pertti Suomi-sen luennosta, jonka ai-heena oli Sodissa kaatu-neet ja kadonneet. Tänä ja

muutamana viime vuonnaovat vainajien jäänteitä etsi-neet ja löytäneet ennenmuuta venäläiset tutkijat.Vain kaksi tänä vuonna löy-detyistä on suomalaistentutkijoiden löytämiä.

Jäänteet pyritään tunnis-tamaan Helsingin yliopis-ton oikeuslääketieteen lai-toksen tutkimuksissa. Vai-najien tunnistamisessa ontukeuduttu löytyneisiin tun-tolevyihin, DNA-analyysei-hin, oikeuslääkärien suorit-tamiin pituus- ja ikämääri-tyksiin sekä sotahistorialli-seen tutkimukseen.

Tunnistetut haudataankotiseutujensa sankari-hautausmaihin tai sukuhau-toihin. Tunnistamattomaton haudattu Lappeenran-nan. Joensuun ja Kajaaninsankarihautausmaille. Lap-

peenrantaan on haudattukaikkiaan tähän mennessä891 sotavainajan jäänteet,joista 77 on tunnistettujasotavainajia.

Suomen sodissa 1939-1944 menehtyi lähes 95.000henkeä. Heistä talvisodanuhreina jäi kentälle tai kato-si 4200 sotavainajaa. Jatko-sodan päättyessä kentällejääneitä ja kadonneita oli6000 vainajaa. Sotavangeik-si jäi 4000, joista palasi2100, kuoli todistettavasti760 ja jäi tuntemattomilleteille noin 1000 henkilöä.

Luovutetulle alueelle onsankari- tai sukuhautoihinhaudattu tai poissaolevanasiunattu 6800vainajaa. Hau-tapaikka ei ole tiedossa noin2500 sotavainajasta.

Sotavainajien muistonvaalimisyhdistys ylläpitää

vuosien 1939-1945 sodissaja niiden sotavankeudessamenehtyneiden, Suomenrajojen ulkopuolelle jäänei-den suomalaisten sotavai-najien muistoa.

Yhdistys tukee mahdol-lisuuksiensa mukaan myösmuiden tahojen tekemäävaalimistyötä sekä kotimaas-sa että ulkomailla. Tavoit-teena on, että omaiset saisi-vat tietoja sotavainajien vai-heista ja hautapaikoista sekämahdollisuuden käydä heil-le pystytetyillä muistomer-keillä.

KAARINAPÄRSSINEN

SukututkimuspäivässäMarja ja Kalle Koukuntarjoaman maittavan lou-naan jälkeen paneuduttiinyksityiskohtiin. Käytiin läpitestin tilaamisen yksityis-kohdat sekä nähtiin, kuin-ka Veijo Hynninen an-toi DNA-näytteen pos-ken sisäpuolelta PaavoSalosella mukana olleillavälineillä. Tietokoneilta tut-kittiin myös saatuja tulok-sia.

Rovaniemen mies, Ka-lervo Ahvonen, oli saa-nut oman isälinjatestinsätulokset sähköpostiinsa vii-meisen vuorokauden ai-kana. Näin saatiin käytän-nön esimerkki siitä, mitäsieltä FamilyTreeltä tulee,ja miten niitä tuloksia tul-kitaan. Kalervon serkku-testi tuli päivää myöhem-min eikä ehtinyt seminaa-riimme. Allekirjoittaneelletuli myös edeltävän vii-kon aikana kauan odotet-tua tietoa YFull-testistä.Niillä tiedoilla päästään lä-helle Pärssisten 1600-lu-vun lopulta puuttuvia tie-toja. Projekteihin liittymi-sen opastuksen tuloksenaKarjala-DNA-ryhmäänliittyi kolme paikalla ollut-ta.

DNA-suku-tutkimusta opittiinKinnalan Koukulla

Tilaisuudessa painotettiinerityisesti sitä, että kukinlaittaisi sinne DNA-sivuilletiedossa olevan vanhimmanesivanhemman nimen, syn-tymä- ja kuolinajan paikka-tietoineen ja omaa suku-puuta niin paljon kuin ontutkittu. Näin autetaan mui-ta DNA:ssa mukana oleviaja saadaan sieltä myös var-memmin apua omiin tut-kimuksiin. Näillä tiedoillaon tärkeä asema, kun pääs-tään liittämään perinteisensukututkimuksen ja DNA-tutkimuksen tietoja.

Vilkkaan keskustelun jatuloksiin liittyvien yksityis-kohtien pohdinnan jälkeenoli aika päättää tapahtu-mamme iltapäiväkahviin,kiittää Paavo Salosta, osan-ottajiamme ja talon isäntääja emäntää hyvin sujunees-ta lauantaipäivästämmeDNA-sukututkimuksen sa-loihin perehtymällä.

Lopuksi heitettiin kysy-mys vastaavan seminaarinpitämisestä ensi kesän Py-häjärvi-juhlien yhteydessälauantaina Harjavallassa?

ANTEROPÄRSSINEN

Kalervo Ahvo-nen Rovaniemi,Pekka De-mentjeff Kuo-pio, Erkki jaHannele Jär-v e n p ä ä , s e k äEija VälimaaS a s t a m a l a ,Kirsti Dement-jeff Kuopio.Kuva: KirstiNaskali.

Tiistai 24. lokakuuta 2017 VPL.PYHÄJÄRVI 11

Muista isää 12.11. hankkimallalahjaksi uutuuskirja!

Taubilan kartano –lahjoitusmaakaudesta Fazerin aikaan176 sivus n. 150 valokuvaa koko B5

Hinta vain 30 euroa + läh. kulut.Lisätietoa ja tilaukset:

taubila@pp.inet.fi tai 040 021 3369seija.jokinen@netti.fi tai 040 835 5820

Noudettavissa myös hallituksen jäseniltäilman lähetyskuluja.

Sekä http://vpl-pyhajarvi.fi kirjapuoti.Vpl Pyhäkylä-Seura.

WERNITSAN VILJELYKSILTÄSORTANLAHDEN

KAUPPAPAIKKAANKyläkirja kertoo Vpl. Pyhäjärven Wernitsan,

Sortanlahden, Haapalan ja Rautakorvenkylähistoriaa. Tarinoiden tukena selkeät

karttalehdet.Hinta 40 euroa + postitus ja pakkaus.

Kirjan toimittanut Ikaalisten KarjalaseuraYhteystiedot, puh. 040 734 28 65 /sähköposti, lea.jokinen@ippnet.fi

Juho Kaasalaisen (Ala-mäe Juho Vpl. Pyhäjär-ven Musakanlahdesta) lap-senlapset ovat pitäneet ser-kustotapaamisia parinvuoden välein vuodesta2006, jolloin kokoonnut-tiin Koskenpäällä. Vuon-na 2015 pidetyn tapaami-sen jälkeen myös seuraa-va polvi halusi mukaan.

Niinpä tämänkertaisetisännät, Juhani, Jyrki jaJarmo Rantalainen(Ilmi o.s. Kaasalainenpojat), päätyivätkin kut-sumaan koolle laajemmanjoukon. Lauantaina elo-kuun 19. päivänä kokoon-nuimme Hauhon Lautsi-aan. Siinä oli meitä serk-kuja, vanhempiemmeserkkuja, puolisoita ja seu-raavia sukupolvia yhteen-sä peräti 76 henkeä. Ja voimite meil olkii lustii. So-atii hoastella suut makiaks

Heikki Kaasalaisen jälkipolvea koolla

Karjalan lapsia laulavia; Soile-täti suvun vanhim-pana näyttää mallia taustanaan serkukset Kaija(Kaasalainen) Silver ja Veijo Hynninen. Nuorem-paa polvea Essi Hynninen, taustalla eläytyy An-niina Taponen, jolle Soile on isoisotäti. Vasem-massa reunassa serkuston Aila Laiho.

– mone kans ihka ensi-mäistä kertoa.

Kutsuttuna oli HeikkiJuhonpoika Kaasalaisen(lampuodin poika s.3.9.1870, k. 12.12.1948Koskenpää) jälkipolvea si-ten, että läsnä oli JuhoHeikinpoika Kaasalai-sen (s. 6.7.1896 Vernitsa, k.12.8.1969 Jämsänkoski) jäl-keläisiä neljää polvea, Ama-lia Karmalan o.s. Kaasa-laisen jälkeläisiä kahta pol-vea, Maria Heikkosen o.s.Kaasalainen jälkeläisiäyhtä polvea, samoin kuinTuomas (s. 12.7.1907 Ver-nitsa, k. 23.8.1985 Ikaali-nen) ja Kaarlo (s. 3.5.1912Vernitsa, k. 17.10.1976Ikaalinen) Kaasalaisen jäl-keläisiä. Iäkkäimpänä läsnäoli Juhon tytär Soile Sip-pola o.s. Kaasalainen (s.14.5.1937 Musakanlahti),nuorin Aino Rantalainen

(s. 10.11.2016, Helsinki).Heikin jälkipolvea oli

koolla siis viidettä suku-polvea myöten! Etäisin ter-vehdys saatiin Melina Ran-talaiselta (Jarmon tytär)videoteitse livenä Roomas-ta.

Puitteet Lautsiassa olivatmainiot. Rantalaisen veljek-set olivat valmistaneet oh-jelman huolella. Kokoon-tumisen ja ruokailun jäl-keen oli valokuvaus perhe-kunnittain ja esittäytyminensukuhaaroittain. Varsinainenohjelma alkoi Pirjo Jalo-sen (Juhon Helli-tyttärentytär) pitämällä lupsakkaal-la tervetuliaispuheella. Oh-jelma jatkui terveisillä Vpl.Pyhjärvi-juhlilta Kannaksel-ta, jotka esitti valokuvienkera Mirja Alarotu o.s.Tenkanen (Heikin Maria-tyttären Helvi Tenkasen o.s.Heikkonen tytär). Ohjel-massa kuultiin sitten en-simmäisiä kokemuksia javinkkejä liittyen geneettiseensukututkimukseen (DNA-tutkimukseen). Tähän oliperehtynyt Sanna Johans-son, joka on Juhon Tais-to-pojan tytär.

Varsin fyysisellä ja konk-reettisella tavalla sukua jaerityisesti erään sen jäsenenvaiheita oli tutkinut RiinaHynninen (kirjoittajan ty-tär). Em. Juho KaasalaisenLiisa-puolison (o.s. Nolo)veli Sulo muutti 50-luvullaAustraliaan. Hän oli muut-tanut sukunimensä Olma-koskeksi ja hänen tiedet-tiin myös kuolleen Austra-liassa. Muutoin olivat tie-tomme hyvin sirpaleisia, sil-lä Sulon Terttu-tytärtä eitavoitettu.

Riinan sinnikkään selvit-telyn ansiosta saimme kuul-la tarkoin Sulon Australi-aan menoajankohdan (lai-van nimeä ja kuvaa myö-ten), asuin- ja työpaikoistasekä myös hautausmaanSydneyssä, jonne siellä nytasuva Riina oli vienyt kuk-katervehdyksensä – isoiso-enonsa haudalle. Ohjelmanpäätti Pauli Karmala (Hei-kin Amalia tyttären Jaak-ko-pojan poika), joka ker-toi taustastaan ja runois-taan esittäen näytteitä ru-noteoksistaan.

Valmisteltua ohjelmaa olisopivasti niin sisällöltäänkuin kestoltaankin. Karja-laissuvun kyseessä ollen ns.vapaaseen sanaan ei tarvin-nut kehottaa – puhumatta-kaan yhteislauluista. ”Kiel-kakkaroita paistettii yle ai-kaa” ja kuulumisia vaihdet-tiin ja kukkuivatpa sielläKarjalan käkösetkin aina-kin laulujen muodossa.

Hauska yksityiskohta olijokaisen kaulaan annetut isotnimilaput, joissa oli myöspätkä sukupuuta kertoenkunkin yhteyden ”kantaisä”Heikkiin. Ohjelma antoimonelle myös uutta tietoamm. DNA-tutkimuksen jaKannaksen kuulumistenosalta.

Isännille tuliaisiksi ku-dotut Kiimajärven kin-taat.

Pauli Karmala kertomassa runoistaan ja sukuyhte-ydestään salintäyteiselle yleisölle.

Riina Hynnisen kyykänheittovuoro pyhäaamunkisassa.Taustalla osa kannustusjoukoista.

Lauantai-ilta jatkui päi-vällisellä ja vilkkaalla seu-rustelulla saunomisineen,uinteineen ja makkaranpais-toineen. Joitakin todisteitaon siitä, että viimeiset haas-telijat (Heikin kolmatta janeljättä polvea) poistuivatyöpuulle kukon jo valmis-tellessa aamukonserttiaan.

Pyhäaamu valkeni aurin-koisena ja kuulaana. Aami-aishuonetta lähestyessä joäänestä kuuli, että Kaasalai-sia (=puurolaisia?) oli joaamupuurolla. Ja hyvin aa-miainen maistuikin, vaikkatuntui, että juuri oli syötyillallista ja makkaroita gril-lin ääressä. Mutta niinhänse onkin, että ”millokaa eiuo nii täynnä, jottei puoltamahu. Ja silviisii se onkii,jot meil pittää syyvä”.

Syytä olikin tankata, sillävuorossa olivat kyykkäot-telut. Kyykkä oli miltei jo-kaiselle ensikokemus. Kii-tos vain Kangasalan Karja-la-seuralle pelivälineiden lai-nasta! Parittaisista peleistävoittajat etenivät ja loppu-otteluun houkutti luvassaoleva yllätyspalkinto! Javoittaja saatiin – Terhi Jääs-keläinen (Juhon Elsi-tyt-tären tytär) tiimeineen pesimuut. Jaa palkinto? No seoli kilpailun ylituomarin (Ju-hani Rantalainen) oivallisestivalitsema – Terhi sisaruksi-neen saa kutsua koolle seu-raavan serkustotapaamisenparin vuoden päästä!

Uskon, että 72 kanssanitapaamiseen osallistunuttaserkkua ja sukulaista yhty-vät kiitoksiini Jussi-, Jyrki-ja Jarmo-serkuillemme tä-män mainion tapahtumanjärjestämisestä, joka saattoiyhteen nuorimpiakin suku-polvia. Ja muistin tueksi onvielä luvassa valokuvakirjatalvi-iltoina selattavaksi ke-sää muistellen.

Konkreettisina kiitoksinaisäntiä varustettiin Karjala-aiheisilla tarvikkeilla esiilii-noja, piirakkapulikkaa jaserkusten (Riina ja Sini Hei-kin 4. polvea) kutomia Kii-majärven kintaita myöten.Musakanlahtihan sijaitsi Kii-majärven länsirannalla.

VEIJO HYNNINENAlamäe Hellin poika

Tiistai 24. lokakuuta 2017VPL.PYHÄJÄRVI12

Julkaisija: Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö srKotisivut: www.karjalanliitto.fi/vplpyhajarvisaatio

Päätoimittaja:Marjo Ristilä-ToikkaKorpimetsontie 1637570 Lempääläpuh. 040 730 2622marjo.ristila-toikka@kolumbus.fi

Tilaukset, jakeluhäiriöt jaosoitteenmuutokset:Toimitus, päätoimittajaKorpimetsontie, Lempääläkts. yhteystiedot vierestä

.Lehden vuosikerran tilaushinta 35 euroaIlmoitushinnat (pmm): kuolinilmoitukset.....0,70 e

tekstissä.....................0,80 epienin ilmoitus..........20 eHintoihin lisätään alv. 24%

Painopaikka:Botnia-Print OyKokkola

Vpl. Pyhäjärvi-SäätiönasiamiesKirsti NaskaliMiharintie 31237200 Siuropuh. 040 719 2692kirsti.naskali @gmail.com

Toimitusneuvosto:Tarja Kopalainen, PerttiHakanen, Mauri Hauhia,Kirsti Naskali, Esko Pu-lakka, Markku Pärssinen jaMarjo Ristilä-Toikka. Sivunvalmistus:

Marjo Ristilä-Toikka

Toimituksella on oikeuslyhentää ja muokatalehteen lähetettyä aineistoa.

Seuraava Pyhäjärvi-lehtiilmestyy marraskuussa 2017.

Aineistot toimitukseen viimeistäänpe 10.11. mennessä, kiitos!

TAPAHTUMAKALENTERI

Vpl. Pyhäjärvi-pöytästandaariSuunnittelu Kaarle Viika,1963. Hinta 42 euroa.

Vpl. Pyhäjärvi-isännänviiriKoko 45x400 cm.Suunnittelu Kaarle Viika,1992. Hinta 75 euroa.

Hintoihin lisätäänpostituskulut.

Tilaukset ja lisätiedotPirjo Kiiala,puh. 044 281 5047 taipirjo.kiiala(at)gmail.com.

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiöltätuotteita itselle tai

lahjaksi:Pyhäjärvi-kirja350 s.Reino O. Kukko –Kaarle Viika, 1989.Historiaa sanoin ja kuvin,sekä murresanastoselityksineen.Hinta 25 euroa.

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön 60-vuotishistoriikki136 s. Reino Äikiä, 2008.Runsaasti kuvia ja muis-teluita säätiön alkuajoiltaja eri paikkakunnilla pi-detyistä Pyhäjärvijuhlistaja muista pyhäjärveläis-ten tapahtumista.Hinta 20 euroa.

Suvannon seutu1917-1921, elämää jaihmiskohtaloita336 s.Suvannon seudunpaikallishistoriantyöryhmä, 2015.Hinta 40 euroa.

Vpl. Pyhäjärvi-Säätiönadressit

Adressit:Karjalanneito, Pyhäjärven

kirkon alttaritaulu, Kullerot,Valoisa polku ja Iiris. Adressi

sisältää kaksi tai useampiasisälehtivaihtoehtoja, joista voivalita sopivimman ja poistaaylimääräiset. Hinta 12 euroa

kappale + postituskulut.

Tilaukset:Pirjo Kiiala,

puh. 044 281 5047tai pirjo.kiiala@gmail.com.

Vpl. Pyhäjärvi -tuotteitaedullisesti lahjaksija omaan käyttöön

Hanki nyt vaakunapaita, jota saatavana jälleenkaikissa pohjaväreissä valkoinen, helmenharmaa jamusta. Tuote, juuristamme kertova Vpl. Pyhäjär-ven vaakunapaita, sopii esim. lahjaksi ja asuksesituleville kotiseutumatkoille, vaikka koko ryhmälle.Aidon värisellä Vpl. Pyhäjärven vaakunan kuvallaja tekstillä PYHÄJÄRVI VPL varustettua erittäinhyvälaatuista T-paitaa löytyy valkoisissa ja mustissasekä V- että pyöreällä kaula-aukolla, mutta hel-menharmaissa vain pyöreäaukkoisena. Koot S, M,L, XL hinta 15 e/kpl ja isommat koot XXL jaXXXL 20 e/kpl. Mustia V-aukkoisia vain muuta-ma iso koko jäljellä.

Dokumenttielokuva Muistojen järvi vuosilta1939-44 Pyhäjärvellä, mukana liuskan seloste elo-kuvasta, DVD:n hinta 20 e/kpl.

Seuran 50-vuotishistoriikki (2007) tarjoushin-taan 10 eur/kpl. Hanki myös kirja Suvannonseutu 1917-1921, elämää ja ihmiskohtaloita: hintajäsenille 30 euroa, muille 40 euroa.

Postitettaessa lähetyksiin lisätään postituskulut.Tilaukset ja tiedustelut toistaiseksi ainoastaan Kai-sa-Liisa Korhonen 050-590 5433, e-mailkaisaliisa.korhonen@kolumbus.fi

Vpl. Pyhäjärvi-seura ry

Kotisivut osoitteessa:www.karjalanliitto.fi/

vplpyhajarvisaatio

Lahden seudun Vpl Pyhäjärvi-kerhon marraskuunkokous pidetään torstaina 2.11.2017 Ravintola Wanhas-sa Herrassa osoitteessa Laaksokatu 17, Lahti. Aloitetaanklo 13. Tervetuloa!

Tampereen Seudun Vpl. Pyhäjärvikerhon marras-kuun tarinatuokio on maanantaina 6.11.2017 klo 12.00Koulukatu 12, Tampere. Tervetuloa! Tiedoksi saate-taan myös, että kerhon pikkujoulua vietetään lauantainajoulukuun 9. päivänä klo 15 Ravintola Frans Emilissä, F.E. Sillanpään katu 2, 33230 Tampere. Pikkujoulustatarkemmat tiedot ovat marraskuun lehdessä.

Syksyn pitäjäesittelyt Karjala-talolla: 9.11. Pälkjär-vi ja Sakkola.

Vpl.Pyhäjärvi-seura ry:n sääntömääräinen syysko-kous su 19.11. klo 14 Sortavala-salissa. Karjalatalonosoite: Käpylänkuja 1, Helsinki. Tervetuloa!

Karjalaiset pitäjä- ja sukumarkkinat Karjala-talollaHelsingissä 18.11. Klo 14. elokuvaesitys Rakkaus jasota, kertoo sanoittaja, runoilija Helena Eevan elämästä.Lisätiedot www.karjalanliitto.fi

Vanhoja Vpl. Pyhäjärvi-lehtiä voit katsella netistäkotisivuiltamme.

Mistä löydän hyvät lahjat?Tässä vihjeet: Hanki kirjapari

Kaunista Vpl Pyhäjärveä, osat I ja ll.Yhteensä 736 sivua ja 1750 kuvaa. Koko A4.

Hinta vain 95 euroa + läh. kulut.Suvannon seutu 1917-1921

elämää ja ihmiskohtaloita 335 sivua.Hinta vain 40 euroa + läh. kulut.

Lisätietoja ja tilaukset:taubila@pp.inet.fi tai 040 021 3369

seija.jokinen@netti.fi tai 040 835 5820Noudettavissa myös johtokunnan jäseniltä

ilman lähetyskuluja.Sekä http://vpl-pyhajarvi.fi kirjapuoti.

Tuleeko lehtesi oikealla osoitteella?Ilmoita muutos toimitukseen taiverkkosivujemme lomakkeella.

HUOM!Osoite ei vaihdu

vain postiin ilmoittamalla.

Muistojen järvi -DVD:stä on otettu toinenlisäpainos. DVD julkaistiin v. 2007. Uuteenpainokseen v. 2011 lisättiin Kaarina Pärssi-sen kirjoittama esite. Levyä voi ostaa seurantilaisuuksissa tai tilata Kaisa-Liisa Korho-selta. Hinta on 20e / kpl.