oikeudenmukaisuus turvallisuus suvaitsevaisuus luottamus ...€¦ · 3 kajaanin kaupungin...

Kajaanin kaupunki

Varhaiskasvatus

VANAMON PÄIVÄKOTI

VUOSISUUNNITELMA

2017-2018

Oikeudenmukaisuus

Turvallisuus

Suvaitsevaisuus

Luottamus tulevaisuuteen

2

Sisällys

KAJAANIN KAUPUNGIN TAVOITTEET ......................................................................................................................... 3

Osaavan työvoiman saatavuus turvataan ............................................................................................................. 3

Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palveluiden järjestämistä ja tehostaa palveluiden tuotantoa .......... 3

Saavutettavuuden parantaminen .......................................................................................................................... 4

Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palveluiden Kajaanista .................................................................. 4

Halu auttaa yritysten kasvua ................................................................................................................................. 5

Leikki .......................................................................................................................................................................... 7

Ajattelu ja oppiminen (2.7) ........................................................................................................................................ 8

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (2.7) ........................................................................................... 9

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (2.7) .............................................................................................................. 10

Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (2.7) .......................................................................... 11

Osallistuminen ja vaikuttaminen (2.7) .................................................................................................................... 11

Kielten rikas maailma (4.5) ...................................................................................................................................... 12

Ilmaisun monet muodot (4.5) .................................................................................................................................. 13

Minä ja meidän yhteisömme (4.5) .......................................................................................................................... 15

Tutkin ja toimin ympäristössäni (4.5) ...................................................................................................................... 15

Kasvan, liikun ja kehityn (4.5) .................................................................................................................................. 16

Eri kieli- ja kulttuuriryhmien varhaiskasvatuksen toteuttamista (4.7) .................................................................... 18

Pedagogisen toiminnan arviointi ja kehittäminen (7.1) .......................................................................................... 19

3

KAJAANIN KAUPUNGIN TAVOITTEET

Osaavan työvoiman saatavuus turvataan

Mahdollistajat varhaiskasvatuksen tulosalueella:

- Kehitetään lasten sekä henkilöstön TVT- taitoja

- Olemme houkutteleva työnantaja

- Kannustamme henkilöstöä kouluttautumaan

- Sitoudumme perehdyttämään ja ohjaamaan opiskelijoita ja harjoittelijoita hyvin.

Näin toimimme:

- Tvt-vastaava tuo henkilöstön tietoon ajankohtaista tvt-materiaalia ja koulutuksia. Henkilöstöä kannustetaan osallistumaan erilaisiin koulutuksiin ja projekteihin.

- Jokainen ryhmä ottaa vähintään kaksi opiskelijaa toimikaudessa.

Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palveluiden järjestämistä ja tehostaa palveluiden tuo-

tantoa


- Sähköinen asiakaspalaute

- Lapsilta saatava palaute

- Kehityskeskustelut käydään vuosittain

- Työpaikkakokoukset toteutetaan säännöllisesti.

Näin toimimme:

- Aloituskeskustelu vanhemmille.

- Syksyllä kysely vanhemmille osallisuuteen liittyen Arvomittari-kaavakkeella.

- Talon kokous 2krt/kk, pedatiimi 1 krt/kk, työhyvinvointitiimi 1 krt/kk, ryhmien tiimipalaverit 1 krt/vk, kehittä-mispäivä 2 krt/vuosi.

- Kehityskeskustelut käydään koko henkilökunnalle.

- Ryhmissä ”hampurilais” –mallinen palautepaikka vanhempien mielipiteitä varten. Myös palautelaatikko käy-tössä.

- Lasten toiveet huomioidaan toiveidenpuu/osallisuudenpuulla.

4

Saavutettavuuden parantaminen


- Päiväkodeissa käytetään monipuolisia kanavia tiedottamiseen.

- Sähköinen tiedotus on toimivaa (kotisivujen päivittäminen)

- Toimivat tietoliikenne yhteydet

- Sähköiseen asiointiin kannustaminen

Näin toimimme:

- Kaikissa ryhmissä on kannettava tietokone ja tabletteja lasten ja aikuisten käyttöön. Lasten tabletit ovat käy-tössä päivittäin eri tavoin. Kuluntalahdessa lisäksi lasten tietokone.

- Henkilökuntaa kannustetaan Intran käyttöön. Panostamme ulkoiseen viestintään, mm. kiinnostavat ja ajan-kohtaiset Facebook-sivut. Toimintakauden aikana otetaan käyttöön Instagram-sovellus ja WhatsApp.

- Kutsutaan paikallista lehdistöä päiväkodin tapahtumiin vähintään 1 krt/v.

Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palveluiden Kajaanista

Mahdollistaja varhaiskasvatuksen tulosalueella:

- Huomioidaan asiakasnäkökulma palveluita järjestettäessä ja suunniteltaessa toimintaa.

- Tiedotetaan positiivisista tapahtumista: julkaisujen määrä

- Osallistutaan paikalliseen lastenkulttuuritarjontaan (Silmu, kulttuurilaitokset…)

- Vaalitaan työyhteisössä hyvää työyhteisön ilmapiiriä.

Näin toimimme:

- Vanhempien osallisuus, joustava pienryhmätoiminta ja henkilökunnan joustavuus mahdollistavat lasten ja

perheiden tarpeet huomioivan asiakasnäkökulman.

- Päiväkodin normaalista toiminnasta tiedotetaan kuukausitiedotteella joko etu- tai jälkikäteen. Poikkeavista

tapahtumista (esitykset, käynnit, tapahtumat) tiedotetaan riittävän ajoissa ennakkoon.

- Kulttuuri-, tvt- ja liikuntavastaavat tiedottavat aktiivisesti tapahtumista ja huolehtivat, että päiväkoti pääsee

niihin osallistumaan.

- Työyhteisön ilmapiiri: Kannatellaan positiivista ilmapiiriä: toisen työn kunnioitus; varhainen ongelmien esille-

otto; jokaisen oma vastuu vuorovaikutuksen laadusta; yhteiset liikunta- ja kulttuuritapahtumat; rentouttavat

taukotekemiset; erilaisten hyvien asioiden kirjaaminen perjantaisin (aihe päiväkodinjohtajalta)

Halu auttaa yritysten kasvua

5

Mahdollistaja varhaiskasvatuksen tulosalueella:

- Mahdollistetaan yritysten toiminta tarjoamalla varhaiskasvatuspalveluja tarpeen mukaisesti.

- Osallisuus polkuna yrittäjyyteen kasvamisessa.

Näin toimimme:

- Tarjotessamme varhaiskasvatuspalveluja joustamme toiminnassamme perheiden tarpeiden mukaan.

- Noudatamme toiminnassamme niitä lapsen osallisuuteen liittyviä asioita, joista olemme sopineet.

6

PEDAGOGISEN TOIMINNAN VIITEKEHYS

Kuva: Opetushallitus

7

Leikki Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilös-töllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa. Yhteisössä kannustetaan kaikkia kekseliäisyyteen, mielikuvi-tuksen käyttöön, omaan ilmaisuun ja luovuuteen. Leikki saa näkyä ja kuulua. Lasten leikkialoitteille, kokeiluille ja elämyksille annetaan tilaa, aikaa ja leikkirauhaa. Leikkiville lapsille ja aikuisille mahdollistetaan keskittyminen leikkiin. (4.4)

Näin toimimme ja

näin

osalllisuus

näkyy:

Leikki ohjaa päivän kulkua.

Päiväkodin toiminnassa koko talon leikkipäivä 1 krt/vk

Leikin rikastuttaminen.

Aikuinen läsnä leikissä.

Ennakointi leikin lopettamisessa.

Ryhmien väliset leikkipäivä vierailut

Lasten toiveiden kuuntelu-> aikuinen heittäytyy toiveiden maailmaan.

Leikkivälineiden vaihto ryhmien välillä.

Kuvat leikkivälineiden löytämiseksi ja leikkiaiheen löytämiseksi.

Tavoitteiden

tarkennus tiimiin:

Arviointisuunnitelma

ja arviointi:

Dokumentoidaan videoimalla ja kuvaamalla.

Keskustellaan ryhmissä videoiduista leikeistä.

Kuinka monta ryhmien välistä leikkipäivävierailua on ollut? Arvio marraskuun lopussa.

8

Ajattelu ja oppiminen (2.7) Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa ja muodostavat perus-

tan muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Tiedon hankinta, jäsentäminen ja uuden luominen edellyt-

tävät luovaa ja kriittistä ajattelua, jonka perustaa luodaan varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea las-

ten ajattelun ja oppimisen taitoja.

Lasten ajattelu ja oppiminen kehittyvät monipuolisten ja merkityksellisten kokemusten avulla. Ihmettelylle, oivaltamiselle

sekä oppimisen ilolle tulee olla tilaa. Leikissä lapsilla on mahdollisuus käyttää mielikuvitustaan ja luovuuttaan, kokeilla yh-

dessä ideoitaan ja tutkia maailmaa. Lasten taitoja jäsentää, nimetä ja kuvata ympäristöä ja sen ilmiöitä tuetaan iän ja kehi-

tyksen mukaisesti. Lapsia rohkaistaan kysymään ja kyseenalaistamaan. Heidän kanssaan iloitaan onnistumisista ja opetel-

laan kannustamaan toisia. Lapsia kannustetaan myös sinnikkyyteen ja olemaan lannistumatta epäonnistumisista sekä kek-

simään ratkaisuja eri tilanteissa. Heitä ohjataan suuntaamaan ja ylläpitämään tarkkaavaisuuttaan. Päivittäinen, riittävä

fyysinen aktiivisuus tukee lasten ajattelua ja oppimista. Toiminnan pedagoginen dokumentointi (luku 4.2) sekä yhteinen

pohdinta auttavat lapsia havaitsemaan oppimistaan ja tunnistamaan vahvuuksiaan. Tämä vahvistaa lasten uskoa omiin

kykyihinsä.

Paikallisesti päätetyt asiat:

Varhaiskasvatuksen perusta on yhdessä tekeminen vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa. Lapsi harjoittelee oppimaan

oppimisen taitoja kehitystasonsa mukaisesti. Lapsen omaa minää vahvistetaan ja lasta rohkaistaan omaan ajatteluun posi-

tiivisella palautteella. Lasta kannustetaan ideoimaan, toteuttamaan ja arvioimaan omaa tekemistä kuvin, sadutuksin, vide-

oinnin ja omien tuotosten kautta.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (2.7) Lapset kasvavat kulttuurisesti, kielellisesti ja katsomuksellisesti moninaisessa maailmassa. Tämä korostaa sosiaalisten ja

vuorovaikutustaitojen sekä kulttuurisen osaamisen merkitystä. Osaamiseen kuuluu taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää

Näin toimimme ja

näin

osalllisuus

näkyy:

Lapsi mukana toiminnan ideoinnissa ja suunnittelussa sekä toteutuksen suunnittelussa

Aikuisen aito läsnäolo kuuntelijana->lapsen ajatukset ja ideat ideapuuhun

Ajankäyttö niin, että pohdinnalle, ihmettelylle ja keskustelulle on aikaa. Aikuisen rooli

rikastuttaa lapsen ajatuksia ja viedä pohdintaa eteenpäin.

Miksi ja miten kysymysten käyttö lasten kanssa keskusteltaessa.

Tavoitteiden

tarkennus tiimiin:


ja arviointi:

Ideapuu, jonka toteutumista arvioidaan marraskuun lopulla ryhmissä

Kukin työntekijä kirjaa viikon vk 44, kuinka monta lapsen tai lapsiryhmän kanssa aidosti käytyä

pohdintaa/keskustelua on ollut.

9

eri näkemyksiä sekä kyky reflektoida omia arvoja ja asenteita. Vuorovaikutustaidoilla sekä kyvyllä ilmaista itseään ja ym-

märtää muita on tärkeä merkitys identiteetille, toimintakyvylle ja hyvinvoinnille. Toimiva vuorovaikutus erilaisista kulttuuri-

ja katsomustaustoista tulevien ihmisten kanssa edellyttää oman ja muiden kulttuurin ja katsomuksellisen taustan ymmär-

tämistä ja kunnioittamista. Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kulttuurista osaamista sekä heidän vuorovaikutus-

ja ilmaisutaitojaan.

Lapsia rohkaistaan tutustumaan toisiin ihmisiin, kieliin ja kulttuureihin. Henkilöstö toimii mallina lapsille erilaisten ihmisten

sekä kielellisen, kulttuurisen ja katsomuksellisen moninaisuuden myönteisessä kohtaamisessa. Lapsia ohjataan ystävällisyy-

teen ja hyviin tapoihin. Yhteistyöhön perustuva toiminta luo mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja eri

tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa. Lasten kanssa harjoitellaan asettumista toisen asemaan, opetellaan tarkastelemaan

asioita eri näkökulmista sekä ratkaisemaan ristiriitatilanteita rakentavasti. Tämä vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja. Lapsia

tuetaan kulttuuri-identiteettien rakentamisessa. Varhaiskasvatuksessa saadut kokemukset, tiedot ja taidot kulttuuriperin-

nöstä vahvistavat lapsen kykyä omaksua, käyttää ja muuttaa kulttuuria. Esimerkiksi leikit, ruokailuhetket ja juhlat tarjoavat

tilaisuuksia jakaa kokemuksia erilaisista perinteistä ja tavoista. Lapsia tuetaan myönteisen suhteen luomisessa moninaiseen

ympäristöön.

Paikallisesti päätetyt asiat

Lapsi harjoittelee aikuisen ohjauksessa hyvän vuorovaikutuksen taitoja, kuuntelemaan toisia ja hyväksymään eriävät mieli-

piteet sekä harjoittelee ongelmatilanteiden selvittelyä rakentavasti. Varhaiskasvatuksessa luodaan myönteisiä ihmissuhtei-

ta, harjoitellaan tunnetaitoja sekä erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Jokainen lapsi on arvokas ja häntä kohdellaan

sen mukaisesti. Itseilmaisua ja kielitietoisuutta tuetaan lorujen, leikkien, draaman ja satujen avulla.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (2.7) Itsestä huolehtimiseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät taidot ovat kaikille tärkeitä. Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen.

Näin toimimme ja

näin

osalllisuus

näkyy:

Tutustumme Suomeen ja suomalaisuuteen, painopisteenä kainuulaisuus

Tutustumme muuhun maailmaan ja kansoihin esim. eri kulttuuritaustaisten lasten

kautta, lasten ulkomaanmatkojen avulla tai ulkomaisten vieraiden avulla. Musiikkia

eri kulttuureista.

Maailmakartta, karttapallo, google Street view

Vuorovaikutus- ja tunnetaitoja harjoitellaan ”Pienten askelten” –hengessä.

Vuorovaikutustaitojen harjoittelu pienimuotoisen draaman avulla.

Kaikki työyhteisössä, lapset ja aikuiset puhuvat ystävällisesti. Ystävällistä käyttäyty-

mistä harjoitellaan ikätason mukaisesti puheen lisäksi kuvien, draaman ja videoinnin

avulla.

Tavoitteiden

tarkennus tiimiin:


ja arviointi:

Lasketaan, kuinka monta muihin maihin liittyvää ”kontaktia” olemme lasten kanssa saaneet.

Arvioidaan tiimeissä vähintään kerran kuussa ryhmän ”henkeä”. Kirjaus tiimivihkoon.

10

Lasten itsenäisyyden asteittaista lisääntymistä tuetaan. Lapsia autetaan, ja heitä kannustetaan pyytämään apua sitä tarvi-tessaan. Lasten kanssa harjoitellaan erilaisia taitoja kuten pukeutumista, ruokailua sekä henkilökohtaisesta hygieniasta ja omista tavaroista huolehtimista. Lapsia ohjataan toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti varhaiskasvatuksen oppimisympä-ristöissä sekä lähiluonnossa ja liikenteessä. Lasten kanssa käsitellään heidän hyvinvointiaan edistäviä asioita kuten levon, ravinnon, liikunnan ja mielen hyvinvoinnin merkitystä. Lapsia autetaan tunteiden ilmaisussa ja itsesäätelyssä. Lasten tunne-taidot vahvistuvat, kun heidän kanssaan opetellaan havaitsemaan, tiedostamaan ja nimeämään tunteita. Lapsia ohjataan myös kunnioittamaan ja suojelemaan omaa ja toisten kehoa. Paikallisesti päätetyt asiat:

Varhaiskasvatus huomioi omalta osaltaan, että lasten päivittäinen liikuntasuositus toteutuu. Päiväkodeissa toteutetaan Ilo

kasvaa liikkuen –ohjelmaa ja huomioidaan Varhaisvuosien fyysinen aktiivisuus –suositukset. Lapsille tarjotaan tekemisen ja

osallistumisen mahdollisuuksia yhteisiin arjen työtehtäviin, esimerkiksi pöytien kattamiseen, vaatteiden viikkaamiseen ja

vastaaviin päivittäisiin tekemisiin.

Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (2.7) Monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vuo-

rovaikutuksessa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Näin toimimme ja

näin

osalllisuus

näkyy:

Arjen askareet ikätason mukaisesti: pukeminen, riisuminen, viikkaaminen.

Ruokailussa ikätason mukainen omatoimisuus: paljonko haluat ruokaa, leivän voite-

lu, maidon kaataminen, likaisten astioiden poisvienti, pöytien pyyhkiminen

Terveellinen ja monipuolinen ravinto, kutsutaan Martat

Liikuntaa ja ulkoilua sään antamatta estää. Pukeutuminen sään mukaan.

Vanhempien ohjaus sopivasta pukeutumisesta ulkona ja sisällä.

Hammaspastillit.

Henkilökohtainen hygienia, käsien pesu, suun pyyhkiminen, vaatteet

Leikin ja muun toiminnan jälkien siivoaminen

Tavoitteiden

tarkennus tiimiin:


ja arviointi:

Kuinka usein on kertoja, jolloin ei ulkoiltu. Kirjataan tiimivihkoon. Miksi?

11

edistävät lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea näiden taitojen

kehittymistä.

Monilukutaito on kulttuurisesti moninaisten viestien ja ympäröivän maailman ymmärtämisen sekä vuorovaikutuksen näkö-

kulmasta keskeinen perustaito. Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Moniluku-

taidon perustana on laaja tekstikäsitys, jonka mukaan erilaiset tekstit voivat olla muun muassa kirjoitetussa, puhutussa,

audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa. Siihen sisältyy erilaisia lukutaitoja kuten kuvanlukutaito, numeerinen luku-

taito, medialukutaito ja peruslukutaito. Monilukutaito liittyy kiinteästi ajattelun ja oppimisen taitoihin. Lasten kanssa nime-

tään asioita ja esineitä sekä opetellaan erilaisia käsitteitä. Lapsia innostetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan viestejä

erilaisissa, myös digitaalisissa, ympäristöissä. Monilukutaitoisiksi kehittyäkseen lapset tarvitsevat aikuisen mallia sekä rikas-

ta tekstiympäristöä, lasten tuottamaa kulttuuria sekä lapsille soveltuvia kulttuuripalveluja.

ja viestintäteknologisiin välineisiin, sovelluksiin ja peleihin. Digitaalista dokumentointia hyödynnetään leikeissä, tutkimises-

sa Lasten kanssa tutkitaan ja havainnoidaan tieto- ja viestintäteknologian roolia arkielämässä sekä tutustutaan erilaisiin

tieto-, liikkumisessa sekä taiteellisessa kokemisessa ja tuottamisessa. Mahdollisuudet kokeilla ja tuottaa sisältöjä itse ja

yhdessä muiden lasten kanssa käyttäen apuna tieto- ja viestintäteknologiaa edistävät lasten luovan ajattelun ja yhteistoi-

minnan taitoja sekä lukutaitoa. Henkilöstö ohjaa lapsia tieto- ja viestintäteknologian monipuoliseen ja turvalliseen käyt-

töön.


Varhaiskasvatuksen tieto ja viestintätekniikan oppimisen tavoitteet löytyvät Kainuun maakunnallisesta TVT-strategiasta.

Jokaiseen päiväkotiin on nimetty tvt-vastaavat, jotka antavat muille työntekijöille ohjausta tieto- ja viestintäteknisten väli-

neiden hyödyntämisessä. Tvt-vastaavat tiedottavat muille työntekijöille tarjolla olevista tieto- ja viestintätekniikkaan liitty-

vistä koulutuksista.

Osallistuminen ja vaikuttaminen (2.7) Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisön toimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämään vaikuttavissa asioissa. Varhaiskasvatuksessa

Näin toimimme ja

näin

osallisuus

näkyy:

PCS-kuvat strukturoimassa päivää, lapsen itseohjautuvuutta, leikkien ja tekemisen

löytämistä.

Kuvat merkitsemässä leikkivälineiden paikkoja

Kotona/päiväkodissa - taulu lapsen kuvalla tai nimellä.

Liikennemerkkien tutkiminen

”kuvallinen tarina” ”kamerakynä”

Tabletin käytön ja tiedonhaun opettelu yhdessä lapsen kanssa.

Kuvia ryhmien päivästä, tapahtumista Drivessä vanhempien/lasten nähtävinä.

Facebook käytössä toiminnasta kertomisessa ulospäin.

Lasten uutiset. Lapset kuvaajina.

Ikonien oppiminen jo perinteisissä leikeissä.

Kaikkien työntekijöiden kannustaminen oppimaan uutta tvt-asioissa ja tiedonjakami-

nen

Tavoitteiden

tarkennus tiimiin:


ja arviointi:

Onko leikkivälineiden paikat kuvitettu marraskuun lopussa.

Arvioidaan fb julkaisujen määrä marraskuun lopussa

12

kunnioitetaan näitä demokratian toteutumisen keskeisiä periaatteita. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten kehitty-viä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä kannustaa oma-aloitteisuuteen. Lasten arvostava kohtaaminen, heidän ajatustensa kuunteleminen ja aloitteisiin vastaaminen vahvistavat lasten osallistu-misen ja vaikuttamisen taitoja. Lapset suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa. Samal-la lapset oppivat vuorovaikutustaitoja sekä yhteisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitystä. Henkilöstö huo-lehtii siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Osallistumisen ja vaikuttamisen kautta lasten käsitys itsestään kehittyy, itseluottamus kasvaa ja yhteisössä tarvittavat sosiaaliset taidot muovautuvat.


Aikuinen on aktiivinen ja aloitteellinen vuorovaikutussuhteessa lapseen. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten vähi-

tellen kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Lapset ja huoltajat osallistuvat varhaiskasvatussuunnitelman teke-

miseen, toteuttamiseen ja arviointiin yhdessä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Lapsi on aktiivinen ja vastuullinen

toimija, jonka mielipiteitä arvostetaan.

Kielten rikas maailma (4.5) Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten kielellisten taitojen ja valmiuksien sekä kielellisten identiteettien kehitty-

mistä. Varhaiskasvatuksessa vahvistetaan lasten uteliaisuutta ja kiinnostusta kieliin, teksteihin ja kulttuureihin. Kielen kehi-

tyksen tukeminen kytkeytyy lapsen monilukutaidon kehittymiseen (luku 2.7). Lisäksi se on yhteydessä muun muassa lasten

kulttuuriseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvään laaja-alaiseen osaamiseen. Kehittyvät kielelliset taidot avaavat

lapsille uusia vaikuttamisen keinoja, mahdollisuuksia osallisuuteen ja aktiiviseen toimijuuteen.

Kieli on lapsille sekä oppimisen kohde että väline. Sen avulla lapsi ottaa haltuun erilaisia tilanteita ja asioita sekä toimii

vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ilmaisee itseään ja hankkii tietoa. Lasten kielellistä kehitystä tukee monipuolinen var-

haiskasvatuksen kieliympäristö sekä yhteistyö huoltajien kanssa. Varhaiskasvatuksessa lapsille annetaan kannustavaa ja

johdonmukaista palautetta heidän kielenkäyttö- ja vuorovaikutustaidoistaan.

Näin toimimme ja

näin

osallisuus

näkyy:

Lasten toiveiden puu. Arvomittarikaavake vanhemmille; mitä asioita he haluavat pai-

nottaa toiminnassa.

Lapsen osallistuminen myös toiminnan toteutuksen valmisteluun.

Lasten osallistaminen äänestämällä, esim. minne mennään retkelle, mikä kirja luetaan,

mikä oli mukavaa jumpassa

Aikuinen on kiireetön ja läsnä oleva kuuntelija, mutta hän myös aktivoi lasta kyselemäl-

lä.

Toiminnan videointi -> reflektointi

esim kuvataan aamupalahetki ( gopro, timelaps, iMotion)

Lasten toivelaulut talon yhteisellä ”lauliksella”.

Tavoitteiden

tarkennus tiimiin:


ja arviointi:

Tarkastellaan tiimeissä marraskuussa, miten lasten osallisuus näkyy lasten vasuissa ja niistä

johdetussa toiminnassa.

Kuinka monta lasten toivelehteä on tipahtanut puusta alas toteutuneena marraskuun lopussa.

Miten vanhempien arvomittarikyselyn tulokset näkyvät ryhmän toiminnassa?

13


Kieleen tutustuminen tapahtuu varhaiskasvatuksessa arjen kaikissa vuorovaikutustilanteissa työntekijöiden ja toisten lasten

kanssa. Kielen oppimisen tukena käytetään kuvia.

Ilmaisun monet muodot (4.5) Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tavoitteellisesti tukea lasten musiikillisen, kuvallisen sekä sanallisen ja kehollisen ilmaisun

kehittymistä sekä tutustuttaa heitä eri taiteenaloihin ja kulttuuriperintöön. Lasten ilmaisulle on luonteenomaista kokonais-

valtaisuus ja ilmaisun eri muotojen luova yhdisteleminen. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen edistävät lasten oppimis-

edellytyksiä, sosiaalisia taitoja ja myönteistä minäkuvaa sekä valmiuksia ymmärtää ja jäsentää ympäröivää maailmaa. Ajat-

telun ja oppimisen taidot kehittyvät, kun lapset tutkivat, tulkitsevat ja luovat merkityksiä erilaisia ilmaisun taitoja harjoitte-

lemalla. Kyky kuvitella ja luoda mielikuvia on keskeistä myös lapsen eettisen ajattelun kehittymiselle. Kulttuuriperintöön,

taiteeseen ja ilmaisun eri muotoihin tutustuminen vahvistaa lasten osaamista myös monilukutaidon sekä osallistumisen ja

vaikuttamisen osa-alueilla.


Varhaiskasvatuksen toiminnassa on tilaa lapsista lähtöisin olevalle luovuudelle ja kekseliäisyydelle. Lasten kiinnostuksen

kohteet ja ajankohtaiset aiheet huomioidaan työtapojen valinnassa. Varhaiskasvatuksen työntekijät keskustelevat lasten

kanssa ja havainnoivat lasten toimintaa lapsilähtöisten ideoiden toteutumisen mahdollistamiseksi.

Näin toimimme ja

näin

osallisuus

näkyy:

Sadutus tableteilla, lorut, kuvakirja ja/tai satu joka päivä. Riimittely ja kielellä leikkimi-

nen. Lasten tuottamien lorujen/riimien kirjaus ja niiden esittäminen.

Kertova puhe aamupiirillä. Kaikilla mahdollisuus kertoa kuulumiset ja tärkeät asiat. Pal-

lo tms. kertojan kädessä.

Kirjoitettua tekstiä näkyvillä: lasten nimet useassa paikassa, huonekalujen yms. nimiä.

Muiden kielten tervehdyksiä.

Lasten tuottama oma teatteri.

Kuvat käytössä kielen oppimisessa.

Tilataan kirjat kirjastosta 1 krt/kk. esim teemoittain, kiinnostuksen kohteen mukaan

Tavoitteiden

tarkennus tiimiin:


ja arviointi:

Montako sadutusta /lapsi/toimikausi.

Muodostuisiko lasten omista loruista ja rallatuksista kirjanen?

14

Varhaiskasvatuksen arjessa mahdollistetaan lapsille omaehtoinen kulttuuriin tuottaminen sekä luodaan tilaisuuksia päästä

esiintymään toisten lasten sekä aikuisten kanssa esimerkiksi varhaiskasvatusyksiköiden alueellisissa yhteisissä tapahtumis-

sa.

Sadut, lorut ja musiikki ovat tärkeä osa päivittäistä varhaiskasvatusta Kajaanissa. Varhaiskasvatuksen toiminnassa tarjotaan

päivittäin lapsille omaehtoista tai ohjattua toimintaa ilmaisun parissa.

Minä ja meidän yhteisömme (4.5) Lasten elinpiiri laajenee heidän aloittaessaan varhaiskasvatuksen kodin ulkopuolella. Kodin perinteiden, toimintamallien,

arvojen ja katsomusten lisäksi lapset kohtaavat toisenlaisia tapoja ajatella ja toimia. Varhaiskasvatuksen tehtävä on kehit-

tää lasten valmiuksia ymmärtää lähiyhteisön monimuotoisuutta ja harjoitella siinä toimimista. Tehtävää lähestytään eetti-

sen ajattelun, katsomusten, lähiyhteisön menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden sekä median näkökulmista. Toimin-

nassa voidaan käyttää monipuolisesti esimerkiksi satuja, musiikkia, kuvataidetta, leikkiä, draamaa, erilaisia mediasisältöjä

sekä vierailijoita, vierailuja ja lähiympäristön tapahtumia. Minä ja meidän yhteisömme -oppimisen alue tukee erityisesti

lasten kulttuuriseen osaamiseen, vuorovaikutukseen ja ilmaisuun sekä ajatteluun ja oppimiseen liittyvää laaja-alaista osaa-

mista (luku 2.7).


Varhaiskasvatuksen toimintaryhmien säännöt luodaan yhdessä lasten kanssa ja laitetaan lasten nähtäville kuvilla tai muu-

toin lapsille sopivalla tavalla havainnollistettuina.

Näin toimimme ja

näin

osallisuus

näkyy:

Ilmaisun eri osa-alueiden suunnittelu ja toteutus lasten ajatusten pohjalta. Aikuinen

huolehtii, että käytettävät tekniikat ja harjoiteltavat asiat (esim. värit) toteutuvat ikä-

tason mukaisesti ko. toiminnassa.

Lasten tuottamat esitykset ( nukketeatteri, tanssi, sirkus, musiikki, elokuva) kuvataan

iPadilla

Taidemuseokäynnit tai muu kuvallinen tutustuminen taiteeseen.

Materiaalit lasten saatavilla oma-aloitteiseen työskentelyyn.

Ilmaisussa kierrätysmateriaalien käyttö.

Koko talon ”laulis” kaksi kertaa kuukaudessa. Lasten toivemusiikki osana ”laulista”.

Oman ryhmän viikoittainen ”laulis”. Uusia ja perinnelauluja.

Työntekijöiden ilmaisullisten taitojen käyttö koko talossa.

Tavoitteiden

tarkennus tiimiin:


ja arviointi:

Koko talon ”laulisten” toteutuminen, montako kertaa kaudessa.

Miten käytetty työntekijöiden ilmaisutaitoja. Arviointi marraskuun loppu ja huhtikuu.

15

Tutkin ja toimin ympäristössäni (4.5) Varhaiskasvatuksen tehtävä on antaa lapsille valmiuksia havainnoida, jäsentää ja ymmärtää ympäristöään. Lapsia ohjataan

tutkimaan ja toimimaan luonnossa ja rakennetussa ympäristössä. Varhaiskasvatus tukee lasten matemaattisen ajattelun

kehittymistä sekä vahvistaa myönteistä suhtautumista matematiikkaan. Varhaiskasvatukseen sisältyy myös ympäristökas-

vatusta ja teknologiakasvatusta. Oppimisympäristöihin liittyvät omakohtaiset havainnot, kokemukset ja elämykset auttavat

lapsia ymmärtämään syy- ja seuraussuhteita sekä kehittymään ajattelijoina ja oppijoina. Lasten kehittyvä taito nimetä asioi-

ta sekä käyttää erilaisia käsitteitä edistää monilukutaitoa.


Varhaiskasvatuksen toimintayksikköjen lähiympäristöjä hyödynnetään oppimisympäristöinä. Oppimisympäristöjä kuvataan

tarkemmin luvussa 3.2.

Varhaiskasvatuksen toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen näkökulma. Hankinnat tehdään harkiten ja suositaan

välineitä, jotka ovat kestäviä ja tarvittaessa korjattavia. Askarteluissa hyödynnetään kierrätys- ja luonnonmateriaalia. Lapsia

ohjataan käyttämään vettä ja sähköä tuhlaamista välttäen. Lasten kanssa harjoitellaan ja opetellaan ruuan arvostamista.

Näin toimimme ja

näin

osallisuus

näkyy:

Ryhmien säännöt lasten kanssa. Säännöt kirjoitetun tekstin ohella kuvina.

Eri ympäristöissä liikkuminen: metsä, kaupunki ja sen liikenne, museot, kirkko, kirjasto.

Linja-autolla kulkeminen. Käyttäytymissäännöt eri paikoissa ja sääntöjen perustelut.

Retkien dokumentointi tabletille.

Kaikille kaveri -> aikuisten vastuullinen toiminta asiassa.

Kiusaamiselle nollatoleranssi.

Yhteistyö muiden ryhmien lasten kanssa (leikki, retket)

Yhteistyö lähialueen palvelutalojen kanssa (Onni, Helmi, Mariankartano)

Tavoitteiden

tarkennus tiimiin:


ja arviointi:

Tarkistetaan, onko kaikilla ryhmillä kuvitetut säännöt marraskuussa.

Kuvattujen retkien katselu ja arviointi lasten ja aikuisten kanssa. Miten meni, mitä opittiin.

16

Yhdessä voidaan esimerkiksi yhdessä seurata ruuan hävikkiä. Opetellaan ruuan annostelua: ”minkä verran jaksan syödä”.

Merkkipäiviä juhlistettaessa suositaan aineettomia lahjoja.

Kasvan, liikun ja kehityn (4.5) Kasvan, liikun ja kehityn -oppimisen alueeseen sisältyy liikkumiseen, ruokakasvatukseen, terveyteen ja turvallisuuteen liit-

tyviä tavoitteita. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on luoda pohja lasten terveyttä ja hyvinvointia arvostavalle sekä fyysistä

aktiivisuutta edistävälle elämäntavalle yhdessä huoltajien kanssa. Tämä oppimisen alue tukee erityisesti itsestä huolehtimi-

seen ja arjen taitoihin liittyvää laaja-alaista osaamista.


Varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä lapsille tarjotaan ravintosuositusten mukaisia aterioita. Varhaiskasvatuksessa tarjot-

tavien aterioiden myötä lapset tutustuvat suomalaiseen ja kainuulaiseen ruokakulttuuriin.

Kajaanin LiikuntaVasu 2015 toimii varhaiskasvatuksen liikuntaa ohjaavana suunnitelmana, joka löytyy Kajaanin kaupungin

intrasta. Kajaanin varhaiskasvatus on mukana valtakunnallisessa lasten liikkumis- ja hyvinvointiohjelmassa Ilo kasvaa liikku-

en. Varhaiskasvatusyksiköt toteuttavat ohjelmaa omien kehittämiskohteidensa kautta ja Varhaisvuosien fyysisen aktiivi-

suuden suositusten mukaisesti.

Näin toimimme ja

näin

osallisuus

näkyy:

Toimintaa viedään ulos ja lähiympäristöön (metsä, urheilukenttä) mahdollisimman pal-

jon. Aikuiset jakavat ideoita toimintavaihtoehdoista metsässä.

Kerätään toimintaa varten luonnonmateriaalia.

Ohjataan lapsia pesemään kädet turhaan vettä valuttamatta.

Piirustuspaperia käytetään tarkoituksenmukaisesti

Varaston askartelumateriaalia käytetään tehokkaasti

Ruokailussa lapset kertovat kuvien avulla ottavatko paljon vai vähän ruokaa.

Matemaattista ajattelua ja käsitteitä arjen toiminnoissa päivittäin. Aikuiset kertovat

toisilleen eri käyttötavoista.

Eko-Kurret vierailevat

Tavoitteiden

tarkennus tiimiin:


ja arviointi:

Arvioidaan marraskuun lopussa, kuinka monta kertaa kuukaudessa ryhmät toimivat ulkona.

Kirjaus tiimivihkoon.

Kertaus tiimeissä marraskuun lopussa: miten käytimme matemaattista ajattelua.

17

Kaikissa päiväkodeissa toimii nimetyt liikuntavastaavat, joiden tehtävänä on edistää varhaiskasvatuksessa olevien lasten

liikkumista ja yhteistyössä muiden liikuntavastaavien kanssa järjestää liikuntatapahtumia.

Lasten motorista kehitystä havainnoidaan päiväkodeissa havainnointilomakkeen avulla. Lasten motoriseen kehitykseen

liittyvä havainnointilomake täytetään lapsen varhaiskasvatussuunnitelman yhteydessä vuosittain.

Havainnointityön tukena ja dokumentoinnissa käytetään tieto- ja viestintäteknisiä välineitä esimerkiksi videoimalla lasten

liikkumista eri tilanteissa. Jokaisen lapsen liikkumista videoidaan vähintään kerran vuodessa ja tarkastellaan kerättyä aineis-

toa yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa.

Eri kieli- ja kulttuuriryhmien varhaiskasvatuksen toteuttamista (4.7)

(täytetään tarvittaessa)

Varhaiskasvatuksen lähtökohtana on tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus. Osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee eri kieli-

ja kulttuuritaustaisten lasten mahdollisuutta oppia suomea toisena kielenä luonnollisissa vuorovaikutustilanteissa, pien-

ryhmätoiminnassa ja yksilöopetuksena. Varhaiskasvatuksessa hyödynnetään Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen ko-

touttamisohjelmaan 2015 koottuja maahanmuuttajatyössä käytössä olevia toimintamalleja ja materiaaleja.

Huoltajien kanssa keskustellaan varhaiskasvatuksen tavoitteista ja periaatteista tasavertaisesti ja vastavuoroisesti. Huolta-

jat perehdytetään varhaiskasvatuksen toiminta-ajatukseen ja varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tarvittaessa käytetään tulk-

kausta.

Näin toimimme ja

näin

osallisuus

näkyy:

Olemme osallisena Ilo kasvaa liikkuen –ohjelmassa. Muistamme sisällyttää ohjelman

antia toimintaamme. Pienet askeleet riittävät.

Videoidaan liikuntatuokiossa koko ryhmää. Myös yhden lapsen liikkumisen seuraami-

nen videoimalla saattaa olla tarpeellista.

Sisällä liikuntavälineet lasten saatavilla. Hyppyruutuja ja muita liikuntaa edistäviä kuvi-

oita lattioihin.

Joka keskiviikko ulkona esillä vain liikuntavälineet. Lasten motivointi ja ohjaus käytös-

sä.

Lapset osallisena liikuntatuokioiden suunnittelussa, valmistelussa ja siivouksessa.

Ruokailussa kuvat niitä tarvitsevilla lapsilla.

Salaatin syömisen edistämiseksi tarjotaan ennen keittoa salaatti. Pienikin maistelu riit-

tää.

Syksyisin poimitaan marjoja ja tehdään niistä leipomuksia.

Liikunnan havainnointilomaketta käytetään tarpeen mukaan. Se on hyvä väline muis-

tuttamaan, mihin liikunnassa tulee kiinnittää huomiota.

Tavoitteiden

tarkennus tiimiin:


ja arviointi:

Millä tavoin liikuntavälineiden käyttö sisällä eri ryhmissä on toteutunut. Arvio marraskuun lo-

pussa.

Mitä Ilo kasvaa liikkuen –ohjelmaan olemme toteuttaneet? Arvio marraskuun lopussa.

18

.

Pedagogisen toiminnan arviointi ja kehittäminen (7.1) Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edel-

lytysten parantaminen. Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman ja lasten varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen seu-

ranta, säännöllinen arviointi ja kehittäminen ovat osa tätä tehtävää. Varhaiskasvatuksen toimintaa arvioidaan ja kehitetään

kansallisen tason sekä järjestäjä-, yksikkö- ja yksilötason näkökulmista.

Pedagoginen dokumentointi on varhaiskasvatuksen suunnittelun, toteuttamisen, arvioimisen ja kehittämisen keskeinen

työmenetelmä. Se on jatkuva prosessi, jossa havainnot, dokumentit ja niiden vuorovaikutuksellinen tulkinta muodostavat

ymmärrystä pedagogisesta toiminnasta. Pedagoginen dokumentointi mahdollistaa lasten ja huoltajien osallistumisen toi-

minnan arviointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen. (4.2)


Näin toimimme ja

näin

osallisuus

näkyy:

Selkeä perehdyttäminen alussa. Näytetään arkitoiminnasta tehtyjä videoita. Pereh-

dyttäminen jatkuu niin kauan kuin lapsi on varhaiskasvatuksen piirissä.

Käytetään intran materiaalia

Henkilökohtainen opastus esim. sähköisessä ilmoittautumisessa.

Kuvien käyttö eri tilanteissa. Tabletin hyödyntäminen sanojen opettelussa.

Kerrotaan eri kulttuurista tulevalle, milloin meillä on juhlapyhiä ja mitä ne tarkoitta-

vat. Vastavuoroisesti ollaan kiinnostuneita heidän juhlapyhistänsä ja niihin liittyvistä

traditioista.

Tavoitteiden

tarkennus tiimiin:


ja arviointi:

Mitä olemme oppineet muiden kulttuurien tavoista omien kysymystemme avulla? Kuinka

olemme onnistuneet perehdyttämisessä? Arviointi marraskuun lopussa.

19

Monitahoarvioinnista saatava palaute käsitellään kaikissa varhaiskasvatuksen toimintayksiköissä ja suunnitellaan, miten

arviointituloksia hyödynnetään yksikkökohtaisen toiminnan kehittämisessä. Suunnitelma kehittämistyön toteuttamiseksi

sekä toteutuneen suunnitelman arvioimiseksi kirjataan varhaiskasvatusyksikön vuosisuunnitelmaan.

Varhaiskasvatuspalveluista kerätään toimintayksikkökohtaista palautetta vuorovuosittain monitahoarviointikyselyn kanssa

toimintavuoden kevätkaudella lapselta ja hänen huoltajiltaan. Vanhemmilta ja lapsilta saatu palaute käsitellään yksikkökoh-

taisesti ja palautteesta nousevat kehittämistavoitteet kirjataan vuosisuunnitelmaan sekä mahdollisesti ryhmäkohtaiseen

varhaiskasvatussuunnitelmaan.

.

Arvioinnista nous-

seet kehittämisen

tavoitteet ja suun-

nitelma sen toteut-

tamiseksi:

Kuvallinen dokumentointi drive-kansioihin joka ryhmässä vanhempien nähtäväksi.

Kuvan pedagoginen merkitys. Kysellään suullisesti vanhemmilta palautetta nähdystä

toiminnasta.

Videomateriaalia arjen perustoiminnoista, jota näytetään vanhemmille esim. vanhem-

paintapahtumissa.

Muu videoitu materiaali ryhmän ja lasten toiminnasta. Mikä on kyseisen videoinnin

pedagoginen tarkoitus?

Iltapäivävihko

Tavoitteiden

tarkennus tiimiin:

Toteutuneen

suunnitelman

arviointi:

Mitä materiaalia on kuvattu ryhmästä ja lapsista?

Mitä aineistoa niistä on saatu ryhmän/lapsen toiminnalle? Arvio marraskuun lopussa.

Miten lasten vasujen sisällöt näkyvät ryhmän toiminnassa?

oikeudenmukaisuus turvallisuus suvaitsevaisuus luottamus ...€¦ · 3 kajaanin kaupungin...

Documents