Oiva Roina2014

Oulun jätehuOllOn

asiakaslehti

Onko poistuva ekopistepiste kierrätykselle s.5

Käänteinen pullopantti –

mikä jätteessämaksaa? s.4

Katso mihin uutta biokaasua käytetään s.4

Opettaja:

muuta rOsKa rahaKsi!

Oiva Roina julkistaa uudet

ympäristöstipendit kouluille s.10

PikajuoksijaEetu rantala:“uskon rituaaleihini” s.9

www.oulunjatehuolto.fi

2 Oiva Roina

Pääkirjoitus

Markku IllikainenKUVA: Harri Tarvainen

Oulun JätehuoltoPl 67, 90015 Oulun kaupunki www.oulunjatehuolto.fihenkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@oulunjatehuolto.fi

johtaja Markku illikainen p. 044 703 3950

ruskon jätekeskusRuskonniityntie 10, 90620 Ouluavoinna ma–pe klo 7–201.4.–30.11. välisenä aikana myös lauantaina klo 8.30–15 1.12.–30.3. lauantaisin suljettu

käyttöpäällikkö Markku heinonen p. 044 703 3971työnjohtaja Mika inkala p. 044 703 3965työnjohtaja Pekka jaara p. 044 703 3973Palveluneuvoja kati Piirainen p. 044 703 3976Vaaka p. (08) 5584 3970

Jäteneuvontawww.jateopas.fi ja ma–pe klo 8–16 p. (08) 5584 0010

Jätekeskusvierailut ja luennotMari juntunen p. 044 703 3977anne-Maria Vesa p. 044 703 3960Mika inkala p. 044 703 3965

jätevaris Oiva Roinan vierailut eskareihin:tiedottaja anne-Maria Vesa p. 044 703 3960

Yritysasiakkaatjohtaja Markku illikainen p. 044 703 3950käyttöpäällikkö Markku heinonen p. 044 703 3971

Ekopistereklamaatiottekstiviestit ja kuvaviestit ekopisteiden täyttymisestä ja yleisestä siisteydestä p. 044 703 3958käyttöpäällikkö Markku heinonen p. 044 703 3971

Palautteetwww.ouka.fi/jatehuolto/palautewww.ouka.fi/jatehuolto/hajuhaitat

Ympäristöhaittoja koskevat reklamaatiot Ympäristöpäällikkö katri Päivärinta p. 044 703 3953

Oulun JätehuoltoOiva Roina – Oulun jätehuollon asiakaslehtijulkaisija: Oulun jätehuoltoRuskonniityntie 10, 90620 Oulu, www.oulunjatehuolto.fi Päätoimittaja: Markku illikainenulkoasu: Mainostoimisto ajatus Oy jakelulevikki: 121 700 kpljakelu: hailuoto, ii, kempele, liminka, lumijoki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Raahe, siikajoki, simo, tyrnävä ja utajärvijulkaisun tekstit: anne-Maria Vesakannen kuva: anne-Maria Vesa

Yhtiöittämistä ei pidä kenenkään pelätä

untalain muutoksen seurauksena kunnalliset liike-laitokset, jotka harjoittavat lakisääteisen toiminnan lisäksi markkinaehtoista toimintaa, joutuvat kään-

nekohtaan. Markkinaehtoisen toiminnan takia liikelaitos on yhtiöitettävä joko kokonaan tai pelkästään markkinaehtoisen toiminnan osalta. Kolmas vaihtoehto on luopua markkinaehtoi-sesta toiminnasta kokonaan. Muutokset on tehtävä vuoden 2014 loppuun mennessä.

Oulun kaupunginvaltuusto päätti 6.10.2014 kokouksessaan, että Oulun Jätehuollon toiminta liikelaitoksena lakkautetaan ja että se aloittaa yhtiömuotoisena 1. tammikuuta 2015. Päätös on hyvä, eikä tule aiheuttamaan varsinaisessa jätteenkäsittelytoi-minnassa ja henkilöstötilanteessa minkäänlaisia muutoksia toisin kuin kaksi muuta tarjolla ollutta vaihtoehtoa olisivat tehneet.

Markkinaehtoisesta toiminnasta kokonaan luopuminen olisi aiheuttanut paineita nostaa jätteenkäsittelymaksuja ja vähentää henkilökuntaa. Ratkaisu, jossa olisi perustettu erillinen yhtiö, joka olisi toiminut samassa tuotantolaitoksessa ja käyttänyt sa-moja tuotantovälineitä liikelaitoksen kanssa, olisi ollut keinote-koinen – siinä olisi siirretty rahoja taskusta toiseen. Bonuksena olisi saatu huomattavan paljon hallinnollisia lisäkuluja. Erillisen yhtiön toimintaedellytykset olisivat olleet myös epävarmat, koska markkinaehtoisen toiminnan liikevaihto ei olisi noussut kovin suureksi.

Koko toiminnan yhtiöittämistä ei pidä kenenkään pelätä. Oulun Jätehuolto on jatkossakin osakeyhtiömuo-toisena kaupungin omistajaohjauksessa. Oulun Jätehuolto haluaa pitää ns. inhouse-aseman, joka tarkoittaa sitä, että kaupunki voi hankkia Oulun Jätehuollolta palveluita ilman kilpailutusta. Oulun Jätehuollolla ei ole mahdollisuutta ja vielä vähemmän aikomuksia tunkeutua esim. jätteenkuljetusmarkkinoille, kuten kuljetus- ja logistiikka-alan työnantajajärjestö on pelännyt. Inhouse-aseman säilyttämiseksi markkinaehtoinen toiminta ei siis voi nousta niin suureksi, että kunta olisi velvollinen kilpailuttamaan jätteenkäsittelytoiminnan.

Jätehuollon yhtiöittäminen turvaa nykyiset työpaikat ja kullekin työntekijälle kuntapalvelusta kertyneet etuudet. Yhtiöittäminen antaa liikelaitosta paremmat mahdollisuudet palkata tarvittaessa lisäväkeä. Oulun Jätehuollon henkilökunta on suhtautunut yhtiöittämiseen rauhallisesti, ja moni työntekijä on kertonut yhti-öittämisen lisäävän työmotivaatiota. Tämä varmasti tulee nostamaan työtehoa ja parantamaan työsuorituksia.

Oulun Jätehuollon toimialueen jätteentuottajien kannalta yhtiöittämisratkaisu on paras mahdollinen.

Hyvää joulunodotusaikaa kaikille!Markku Illikainenjohtaja, Oulun Jätehuolto

K

kopisteillä kerättävien pahvin, kar-tongin, lasin ja metallin kierrättä-minen hankaloituu. Heinäkuussa astui voimaan pakkausjäteasetus,

jonka seurauksena keräyspisteet uhkaavat vä-hentyä alle puoleen nykyisestä.

Samaan aikaan lain voimalla kiristetään asumisessa syntyneiden jätteiden hyödyntä-mistä materiaalina. Aivan kuin painaisimme samaan aikaan kaasua ja jarrua. Tässä voi käy-dä kehnosti.

Se tiedetään, että mitä helpompaa jonkun palvelun käyttäminen on, sitä enemmän pal-velua käytetään. Tällä hetkellä Suomessa on

untalain muutoksesta johtuen ne kunnan omistamat yhtiöt, joilla on lakisääteisten tehtäviensä li-säksi jatkuvasti markkinaehtois-

ta palvelutarjontaa, on yhtiöitettävä vuoden 2014 loppuun mennessä.

Oulun Jätehuollon tapauksessa markkina-ehtoisella palvelutarjonnalla tarkoitetaan sitä, että se käsittelee sellaisia yrityksiltä syntyviä jätteitä, joille on samanaikaisesti tarjolla kä-sittelypalveluita myös yksityisillä jätealan yri-tyksillä.

Lakimuutoksen vuoksi Oulun Jätehuolto yhtiöitetään, ja toiminta osakeyhtiönä alkaa 1.1.2015. Päätöksen yhtiöittämisestä teki Ou-lun kaupunginvaltuusto.

Osakeyhtiön tehtävätOsakeyhtiömuodossakin Oulun Jätehuollon lakisääteiseen tehtävään kuuluu asumisessa syntyvän jätteen, ns. yhdyskuntajätteen, sekä

Oiva Roina 3

noin 4 000 ekopistettä. Pakkausjäteasetuksen mukaan puolet vähemmänkin eli 1 850 valta-kunnallista keräyspistettä riittää.

Ekopisteiden pitää olla kaikkien saavutet-tavissa. En ole vielä laskenut, kuinka paljon minun matkani tavallisena kuluttajana lähim-mälle ekopisteelle pitenee.

Vaikka on asetuksessa etenkin omakotita-loasukkaita ilahduttava puoli: pakkausmuovin erilliskeräys kotitalouksilta alkaa uudelleen. Asetuksen mukaan pakkausmuovijätteen ke-räyspisteitä on oltava maassamme vähintään 500. Siis koko maassa. Eli keskimäärin jokais-ta 11 000 asukasta kohden on yksi pakkaus-

laadultaan siihen rinnastettavan hallinto-, pal-velu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvän jätteen jätehuollon järjestäminen.

Lakisääteisiin tehtäviin kuuluu myös sel-laisten yritystoiminnan jätteiden käsittely, joita yksikään yksityinen jätehuoltoyritys ei käsittele. Lisäksi Oulun Jätehuolto käsittelee rakennusjätteitä, pilaantuneita maita ja yritys-ten vaarallisia jätteitä, joille on tarjolla myös yksityistä käsittelypalvelua.

Oulun Jätehuolto vastaa jätelaissa kunnalle määrätyistä jätehuollon järjestämistehtävistä toimialueellaan, johon kuuluu 13 kuntaa ja lähes 300 000 asukasta.

Jätteenkuljetus ei kuu-lu Oulun JätehuollolleJätteenkuljetus ei kuulu osakeyhtiömuodossa-kaan Oulun Jätehuollon tehtäviin, eikä Oulun Jätehuolto voi tehdä päätöstä siitä, millainen

muovin keräysastia.Yhä pidemmälle on ajettava, jotta saa pak-

kausjätteensä materiaalina kierrätettäväksi. Moniko jaksaa nähdä vaivan? Suurin uhkaku-va on se, että jätteiden kierrättäminen materi-aalina vähenee asetuksen alhaisen minimike-räyspistemäärän johdosta.

Palvelun käytettävyyden helppous olisi huomioitava jatkossakin, kun vastuu siirtyy toukokuussa 2016 kunnallisilta jätelaitoksilta tuottajayhteisölle. Valitettavasti lain laatija ei huomioinut asiaa määritellessään keräyspistei-den minimimäärät. Matka ekopisteelle toden-näköisesti hankaloituu.

jätteenkuljetusjärjestelmä sen toimialueen kunnissa pitäisi olla. Jätteenkuljetuksesta päät-tää kunnan jätehuoltoviranomainen. Oulussa päätöksen tekee yhdyskuntalautakunta.

asiakkaille mikään ei muutuOulun Jätehuollon asiakkaisiin yhtiöittämi-nen ei vaikuta mitenkään. Jätteenkäsittely-palveluita tuotetaan lakien ja jätehuoltomää-räysten mukaisesti ja niitä ylläpidetään sekä kehitetään yhdessä asiakkaiden ja Oulun Jä-tehuollon kanssa.

Oulun Jätehuollosta osakeyhtiö

Oulun Jätehuollon toimialueel-la on 74 ekopistettä ja neljä uut-ta ekopistettä otetaan käyttöön Siikajoen kunnassa vuoden 2015 alussa. Verkosto on pääosin Oulun Jätehuollon omistama ja ylläpito on ulkoistettu Paperinkeräys Oy:lle. Uuden pakkausjäteasetuksen mu-kaan pakkausjätteiden keräysvas-tuu ja jätehuolto siirtyvät koko-naan tuottajayhteisön vastuulle 1.5.2016. Tuottajayhteisö, eli tuot-teiden valmistajat ja maahantuojat, vastaavat kartonki-, pahvi-, muovi-, metalli-, lasi- ja puupakkausjätteis-tä. Oulun Jätehuolto neuvottelee parhaillaan tuottajayhteisön kanssa vastuun siirtoon liittyvistä käytän-nön toimenpiteistä. Vaihtoehtoina ovat mm. ekopisteiden myynti tai vuokraus tuottajayhteisölle.

mitä tapahtuu Oulun Jätehuollon

ekopisteille?

E

K

Ekopisteverkosto harvenee?

KUVA: Anne-Maria Vesa

KUVA: Harri Tarvainen

4 Oiva Roina

mikä jätteessä maksaa?

onia meistä tympii maksaa jätekeskuk-seen tuotavista jätteis-

tä. Miksi roskasta pitäisi maksaa? eikö jätehuolto voisi ottaa jätteitä vastaan ilmaiseksi ja kattaa kulunsa verotuksella? ei voi, koska jätelain mukaan jokainen maksaa omista jätteistään. Oulun jätehuolto on lii-kelaitos, minkä vuoksi toimintaa ei saa rahoittaa verovaroista.

Jätekeskukseen tuo-tavien jätteiden hinta muodostuu karkeasti seuraavasti:Jätteen käsittelystä aiheutuu kuluja. Jättei-den käsittely on tänä päivänä tarkoin säädel-tyä ja ammattimaista toimintaa, sillä jätelain mukaan jätteen sijoittaminen kaatopaikalle on vasta viimeinen vaihtoehto. Tämän joh-dosta jätteiden kuljetuksesta ja käsittelystä ammattimaisesti eri laitoksissa aiheutuu mer-kittäviä kustannuksia.

Hallinto, henkilöstö-, neuvonta- ja tie-dotuskulut sekä jätehuoltoviranomainen. Ruskon jätekeskuksen kenttätoiminnoissa työskentelee 13 henkilöä. Hallinnossa työs-kentelee yhdeksän henkilöä, joiden tehtäviin kuuluu mm. johtaminen, ympäristöasiat, toi-mintojen suunnittelu, jäteneuvonta, tiedotus ja talous. Liikelaitosten johtokunta käyttää ylintä valtaa jätehuoltoasioissa ja erillinen jä-tehuoltoviranomainen valvoo toimintaa.

Jätekeskuksen perimillä maksuilla katetaan muiden vastaanottopisteiden rakentaminen ja ylläpito. Ekopisteet, Oivapiste ja vaaralli-sen jätteen keräys sisältyvät tähän. Esimerkiksi tänä syksynä noin 40 ekopisteelle asennetaan valvontakamera väärinkäyttäjien löytämiseksi.

Kaatopaikan ylläpitäjän on maksettava kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä jätevero. Valtio perii jäteveroa 50 euroa tuhatta kiloa kohden (1.1.2015 vero nousee 55 euroon) kaikista kaatopaikalle pysyvästi sijoitettavista jätteistä. Verolla valtio pyrkii ohjaamaan jät-teitä ensisijaisesti hyödynnettäväksi.

Kaatopaikan perustamiskustannukset. Kaatopaikan perustaminen on kallista. Ympä-ristövaikutusten torjumiseksi kaatopaikka on perustettava tiiviille maaperälle, jonka päälle on rakennettava tiivistyskerros, eriste- ja kui-vatuskerrokset sekä kaatopaikkakaasun ke-räysjärjestelmä. Kaatopaikan läpi suotautuva sadevesi on kerättävä erilleen, mikä edellyttää putkiston, pumppaamon ja altaan rakenta-

mista. Ylipäätään kaatopaikan ylläpitäjän on monin tavoin panostettava haittojen ja vaara-tilanteiden torjuntaan.

Kaatopaikan jälkihoitokulut. Kaatopai-kan ylläpitäjä vastaa kaatopaikan hoidosta vie-lä 30 vuotta kaatopaikan sulkemisen jälkeen. Esimerkiksi pinta- ja pohjavesistä otetaan vuo-sittain näytteitä analysoitavaksi, mm. Ruskon jätekeskuksen ohivirtaavassa Lopakkaojassa on jatkuvatoimisia pintaveden mittauspistei-tä. Tarvittaessa mitataan kaatopaikkakaasu-päästöjä ilmaan. Tämän vuoksi jälkihoitoon varataan rahaa nykyisten jätteidentuottajien maksuista, jotta tulevaisuuden jätteidentuot-tajilla ei tarvitse maksattaa nykyisen sukupol-ven tuottaman jätteen jälkihoitoa.

Tuloutus kaupungille. Oulun kaupungin omistamien liikelaitosten on siirrettävä osa lii-ketulostaan Oulun kaupungin käyttöön.

Jätemaksuilla rahoitetaan tehdyt ja tu-lossa olevat investoinnit, koska veroraho-ja ei voi käyttää. Jätehuollon kustannukset saattavat muuttua Oulun Jätehuollon omista toimista huolimatta. Esimerkiksi heinäkuussa 2014 astui voimaan asetus, jossa kerrotaan, millä suuntamerkeillä pakkausjätteen keräys on järjestettävä. Vuoden 2016 alussa astuu voimaan asetus, jonka mukaan kaatopaikalle sijoitettava jäte saa sisältää enintään 10 % or-gaanista ainesta (eli eloperäistä ainesta esim. paperia, puuta ja muovia).

•Harkitseostoksiasi.Kaikki

jäte on aikanaan ostettu

rahalla kaupasta.

•Teeyhteisiähankintojanaapu-

reiden, ystävien tai sukulaisten

kanssa.

•Noudatalajittelussatunnolli-

sesti oman kunnan jätehuolto-

määräyksiä.

•Lajitteleilmaisetjätteeteril-

leen ja vie ne ekopisteelle tai

Ruskon jätekeskuksen Oiva-

pisteeseen.

Jätemaksuja voi vähentää omatoimisesti

!

ruskon biojätteen ja lietteen käsittelylaitos lyhyesti

Ruskon biojätteen ja lietteen käsittelylaitoksella jätteet mädätetään suljetussa reaktorissa. Myös jätteiden vastaanottohallit ovat suljettuja tiloja, minkä ansi-osta jätekeskuksen hajuhaitat ja haittaeläimet vähenevät.

Oulun Jätehuolto toimittaa laitokselle 10 000–14 000 tonnia biojätettä vuo-dessa.Laitoksenvuosittainenkokonaiskapasiteettionyhteensä19000tonnia.Vuoden aikana se tuottaa noin 16 000 tonnia ravinnejäännöstä, josta tuotteis-tetaan kuivaa ja nestemäistä lannoitetta.

Käsittelyprosessin oheistuotteena syntyy biokaasua noin 15 000 MWh vuo-dessa, jolla lämmittäisi noin 1 500 omakotitaloa vuodessa. Syntyneestä biokaa-susta Oulun Jätehuolto ostaa vuosittain 8 000 MWh. Biokaasu hyödynnetään sähkönä ja lämpönä, ja Oulun Jätehuolto selvittää liikennepolttoaineen käyttö-mahdollisuutta sekä etsii uusia biokaasuasiakkaita.LaitoksenomistaaBiotehdasOy,joltaOulunJätehuoltoostaabiojätteenkä-

sittelypalvelut.Laitoksellatyöskenteleekolmehenkilöäkahdessatyövuorossa.

m

asennamme laitteita ja sähköjä, rakennuspro-jektista vastaavan Watrec Oy:n työmaapäällik-kö Carl-Henrik Nyström kertoo.

Rakennustyömaalla ei ole sattunut yh-tään työtapaturmaa, vaikka jätetäytön päälle rakentaminen teki työstä tavanomaista haas-tavampaa – Meitä on pieni porukka ja tun-nemme toisemme. Ainut hankaluus oli viime kesän helle. Tulimme töihin aamukolmelta välttääksemme työskentelyn päivän kuumim-paan aikaan. Koepaalutus piti tehdä tarkasti, ja selvisimme siitäkin hyvin. Laitoksessa on 430 kantavaa paalua, Nyström sanoo.

uskon jätekeskukseen rakenteilla olevalla biojätteen käsittelylaitok-sen rakennusprojekti on edennyt aikataulun mukaisesti. Laitoksella

käsitellään myös lietteitä. Syyskuun lopussa työmaalla pystytettiin reaktoreita ja asennet-tiin paikoilleen lietteiden vastaanottohallin seiniä ja kattoa. Keväällä alkanut urakka kes-tää yhteensä kahdeksan kuukautta.

– Olemme rakentaneet jo kolme vastaa-vaa laitosta. Kokemuksemme ansiosta Oulun yksikkö valmistuu ehkä hieman nopeammin kuin muut. Seuraava isompi vaihe alkaa loka-kuun lopussa, jolloin ryhdymme sisätöihin,

r

Biojätteen uusi käsittelylaitos valmistuu aikataulussa

Työmaapäällikkö Carl-Henrik Nyström

kertoo, että koekäyttö alkaa tammikuussa ja

että helmikuusta 2015 alkaen lietteet sekä

kotitalouksien ja kau-pan biojätteet käsitel-

lään laitoksella.

Vuonna 2013 peritty-jen jätteiden käsitte-lymaksujen käyttö on esitetty tarkemmin osoitteessa oulunjate-huolto.fi/tehtava.

KUVA: Anne-Maria Vesa

5Oiva Roina

Siikajoen kunnan suurin kirpputori

•SijaitseePaavolassa,osoitteessa Kirkkotie14,92430Paavola•Kirpputorionavoinna ti-keklo13–18,to-peklo12–17 ja la klo 10–15. •Myynnissäolevistatuotteistaon kuvia kirpputorin facebooksivuilla. •KirpputoriaylläpitääPaavolan nuorisoseura.

Mihin käyttö-kelpoiset tava-rat ja tekstiilit?

sKUVAT: Anne-Maria Vesa

iikajoen kunnasta tulee Oulun jätehuollon täysjäsen eli kunta saa käyttöönsä kaikki Oulun jä-

tehuollon tarjoamat palvelut. siikajoen kunta vastaa edelleen jätehuollon vi-ranomaistehtävistä, eli se päättää mm. palvelutasosta sekä seuraa jätehuollon toimivuutta.

Siikajokisten kotitalouksissa ja julkisessa toimin-nassa syntyvät jätteet käsitellään vuoden 2015 alusta Oulussa, ja Oulun Jätehuolto vastaa kunnan jäteneuvonnasta sekä kaikesta toiminnasta, mikä edistää jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä ja hyö-tykäyttöä. Oulun Jätehuolto tarjoaa jätehuoltopal-veluita myös kaikille alueen yrityksille. Kunnan oman kaatopaikan ympäristölupa päättyy vuoden lopussa, jolloin se suljetaan lopullisesti.

– Harkitsimme myös oman uuden kaatopaikan rakentamista, mutta se olisi ollut miljoonainves-tointi ja ympäristö- ja muiden lupienkin saaminen oli epävarmaa, kunnan tekninen johtaja Pekka Aitto-oja taustoittaa.

hyvä alku yhteistyölleEkopisteiden ja jäteaseman paikat on valittu ja ra-kennustyöt ovat käynnissä, ja kunnan omistamien kiinteistöjen jätteenkuljetuksen kilpailutus suo-

ritettu onnistuneesti. – Kaikista asioista olemme Oulun Jätehuollon kanssa päässeet yhteisymmär-rykseen, ja minulla on myönteinen kuva asioiden etenemisestä, Aitto-oja summaa.

Ekopisteillä entistä suuremmat astiatTekninen johtaja uskoo, että syväkeräyssäiliöiden ansiosta kuntaan rakennettavilla neljällä ekopis-teellä on varmemmin tilaa kaikkien jätteille kuin aikaisemmilla pienillä jäteastioilla varustetuilla hyötyjätepisteillä. Ekopisteet sijoitetaan Paavolaan, Ruukkiin, Revonlahteen ja Siikajoenkylälle.

muut paikalliset palvelutJäteasema avataan tammikuussa Ruukin yritys-puiston Kontiohalliin. Kunnallisen puu- ja risu-jätteen vastaanottopaikan järjestämisestä Ruukin kylään Aitto-oja kertoo neuvotelleensa paikallisen yrittäjän kanssa.

Siikajoen kunnassa on sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä, eli kiinteistöjen haltijat voivat itse valita jätehuoltoyhtiönsä. Siikajoen kunnan tekninen johtaja Pekka Aitto-oja kehottaa kotitalouksia kilpailuttamaan jätehuoltoyhtiöt uudelleen ennen vuo-denvaihdetta, jonka jälkeen kotitalouksien jätteet ajetaan suoraan kiinteistöiltä Ouluun.

Kiinteistöpäällikkö Juho Kauppila (vas.) kertoo, että Siikajoen rannalla sijaitse-vaan valoa tulvivaan 50-luvun teollisuus-halliin suunniteltiin toimistoja. Ikkunat ehdittiin uusia, mutta hanke kuitenkin kaatui. Ensi vuoden alussa halliin avataan Siikajoen kunnan jäteasema. Kiinteistön-hoitajana toimii Mikko Martinmäki.

Siikajoen kunta Oulun Jätehuollon jäseneksi

Yhteistyö lähtenyt hyvin käyntiin

6 Oiva Roina

osi-tv-ohjelmassa am-mattijärjestäjä painos-taa asuntonsa täyteen

tavaraa hamstrannutta päät-tämään, mistä tavaroista tämä luopuu ja koti järjes-tetään tip top kuntoon kah-dessa päivässä. Ahdistuneen näköinen asukas selittää ta-varoiden alkuperää ja tär-keyttä. Osalla kyse on psy-kologisesta epätasapainosta ja osalla tunnesiteestä tava-raan.

Vapaaksi tunne-siteistäOulussa ammattijärjestäjänä työskentelevä Sari Niskala vahvistaa, että tyypillisin on-gelma tavarasta luopumiselle ovat tunteet. Niskalan mukaan kaikkea ei tarvitse säästää. – Äidin perinnöstä voi ottaa vaikkapa vain li-paston, jonka päälle laittaa kehystetyn kuvan äidistä ja kynttilöitä. Siitä voi tehdä muis-tonurkkauksen. Ja lahjaksi saatu tavara on lahjan saajan omaisuutta. Lahjatavaralle saa tehdä mitä haluaa. Joskus on silti paikallaan tehdä kompromisseja hyvien suhteiden yllä-pitämiseksi, Niskala myöntää

säästäväinen vai itsekäs?Ammattijärjestäjä kyseenalaistaa säästäväisyy-den hyveenä ja kehottaa tekemään yhteishan-kintoja. – Se, että pitää varastossa tavaroita, joita ei itse käytä ja joille jollakulla toisella oli-si käyttöä, on mielestäni aika itsekästä. Lisäksi on tavaroita, esim. porakone, joita me käy-tämme vain muutamia sekunteja käyttöker-taa kohden ja laitteen koko eliniän aikainen käyttö saattaa olla yhteensä vain 10 minuut-tia. Tällaiset käyttöesineet olisi järkevää hank-kia yhdessä useamman perheen tai henkilön kanssa, Niskala sanoo.

Yhteistyössä ja hiljaa edeten hyvää tuleeJos tavaramäärä ahdistaa, eikä yksin pääse eteenpäin, miten ammattijärjestäjän paikalle tuloon voi varautua? – Tärkeintä on tehdä päätös ja varata aikaa raivaamiselle. Tätä ei tehdä kuten tosi-tv:ssä kahdessa päivässä ko-valla kiireellä, vaan yhteistyössä ja vähitellen, enkä minä pakota asiakasta mihinkään. An-

nan kotitehtäviä ja järjestämme paikat yhdes-sä, Niskala rauhoittelee.

Vähän sisään, paljon ulos, mutta ei kiireellä on periaate, jolla Sari Niskala hallitsee oman kotinsa tavaramäärää. Ammattijärjestäjän ne-lihenkisessä perheessä neuvotellaan aika ajoin, mitä säilytetään ja mistä luovutaan. Viimeksi neuvotteluissa päädyttiin siihen, että puolison kouluaikaiset penaalit säilytetään.

Sari Niskalan vinkit kodin tavaramäärän hallintaan

• Harkitseostoksia

• Mietirauhassakaikilletavaroillepaikka,jotta pinoja ei kertyisi

• Laitakierrätyskuntoonkotona,esim.jätevaunut keittiönkaapistoon

• Keksiitsellesisopivatapahallitatavara-määrää, hanki esim. kivoja säilytyskoreja

• Ylläpidäjärjestystä

t

Joskus tosi-tv on fiktiota

KUVA: Anne-Maria Vesa

Sari Niskala työskentelee Helsingissä päämajaa pitävän Tavararemontti ni-misen yrityksen franchising-yrittäjänä Oulun alueella.

7Oiva Roina

OKUVAT: Anne-Maria Vesa

ulun jätehuollon asiakastyytyväisyyskysely lähettiin viime keväänä 6 000 vastaanottajalle 12 kunnan alueella. Vastauksia saatiin lähes 600.

Vastaajat pitivät jätteiden lajittelua tärkeänä. Miltei kaikki vastaajat lajittelivat vaaralliset jätteet, paperin, kartongin, lasin ja metallin aina tai lähes aina. Astei-kolla 1–5 vastaajat antoivat Oulun Jätehuollon palve-luiden laadulle arvosanaksi 4,1.

Kaikissa jätekeskuksen palvelupisteissä henkilökun-nan asiantuntemus ja valaistuksen riittävyys koettiin olevan kaikista tutkituista seikoista lähimpänä ihanne-tilaa. Oulun Jätehuollon tiedottaminen koettiin luo-tettavaksi ja ymmärrettäväksi, tätä mieltä oli yhdeksän kymmenestä vastaajasta. Jäteneuvonnan puhelinpalve-lun (ka 4,6) vastaamisen nopeus ja ystävällisyys ovat täyttäneet asiakkaiden odotukset parhaiten.

toimenpiteet kehittämis-kohteille käynnissäKyselyn toteuttamisesta vastannut Aluekehityssäätiön kehittämispäällikkö Liisa Kytölä kertoo, että merkit-tävimmäksi ongelmakohdaksi koettiin täynnä olevat ja epäsiistit ekopisteet. Ongelmakohta oli tunnistettu Oulun Jätehuollossa jo ennen kyselyä, minkä johdosta syksyllä 2013 käynnistettiin ekopisteiden roskaamista vastustanut Älä ole Käki -kampanja.

Ekopisteiden kameraval-vonta laajeneeKuluvan syksyn ja talven aikana lähes 40 ekopisteelle asennetaan valvontakamera. Kameratallenteiden pe-rusteella Oulun Jätehuolto vaatii roskaajalta korvauk-sen ekopisteen siivouksesta ja kaikista muista jätekuor-man aiheuttamista kuluista sekä perii tekijältä jätelajin mukaisen jätteenkäsittelymaksun. Mikäli roskaaja ei

suostu vaatimuksiin, Oulun Jätehuolto antaa asian po-liisin tutkittavaksi.

Lisäksi Oulun jätehuoltoviranomainen valmistelee rekisteriä, johon merkitään mitä jätteitä miltäkin kiin-teistöltä haetaan ja kuinka usein. Rekisterillä seurataan sekä vakinaisesti asuinkäytössä olevien että vapaa-ajan asuntojen jätehuoltoa. Tällä tavalla puututaan niihin tapauksiin, joissa ekopisteelle viedään mökillä tai ko-tona syntyvää jätettä.

selkeyttä jätekeskuksen opasteisiinKytölä kertoo, että tutkimustulosten mukaan asiakkaat ovat Ruskon jätekeskuksen opasteisiin nykyisellään-kin tyytyväisiä, mutta että niiden selkeyteen kannat-taisi kiinnittää huomiota. Oulun Jätehuollon johtaja Markku Illikainen myöntää, että etenkin Oivapisteel-lä on ollut käytössä kirjava valikoima opasteita. Hän lupaa, että Oivapisteelle tulee keskenään samantyylisiä opastetauluja, joilla yhtenäistetään opastamista.

muuta kehitettävääKehittämistarvetta Kytölä huomasi kyselyvastausten perustella olevan myös jäteasemien aukioloajoissa, vaarallisen jätteen keräysauton reitissä ja aikataulussa. Illikainen toteaa, että jäteasemien aukioloajat on so-peutettu jäteasemille tuotuihin jätemääriin. Keräysau-ton reitti määräytyy kuntalaisten noutopyyntöjen pe-rusteella. Sen sijaan vaarallisen jätteen keräyspalvelun tunnettuutta hänen mukaansa on syytä lisätä

Aluekehityssäätiön kehittämispäällikkö Liisa Kytölä esit-teli Oulun Jätehuollon asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset.

Oulun Jätehuollon asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneiden kesken arvottiin palkintoja. Pääpal-kintona olleen tablettitietokoneen voitti Anne Nuottimäki Kiimingistä.Työkaveri Maija on patistanut Nuottimäkeä

vastaamaan kyselyihin.Nuottimäki oli jo ehtinytunohtaa vastanneensa Oulun Jätehuollon kyse-lyyn, kun sai tiedon arpajaisvoitosta.

– Olimme mieheni Karin kanssa suunnitelleet tablettitietokoneen ostamista, mutta nyt ei tarvit-se.Nuottimäet harrastavat moottoripyöräilyä ja

tabletti on reissuilla mukana. Se vie vain vähän ti-laa pyörän sivulaukussa ja kännykkään verrattuna sillä on paljon mukavampi selailla nettiä.

Vielä kerran kiitokset Annelle ja kaikille muille kyselyyn vas-tanneille!

Anne Nuottimäki voitti asiakastyyty-väisyyskyselyn arvon-nan pääpalkinnon

Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset:

Oulun Jätehuollon palveluihin ollaan erittäin tyytyväisiä

Kyselyiden lisäksi keräämme jatkuvaa ja vapaamuotoista asiakaspalautetta. Tätä varten Oulun Jätehuollon nettisivuilla on palautelomake, jonka avulla hankimme tietoja asiakkai-demme kokemuksista heidän meiltä saamistaan palveluista.

Lomake löytyy osoitteesta www.oulunjatehuolto.fi kohdasta Linkit ja palaute.

asiakaspalautetta jatkuvasti

8 Oiva Roina

Kotitalouksien vaaralliset jätteet kerätään autoon

esäkuusta 2013 lähti-en Oulun Jätehuolto on tarjonnut vaarallisen

jätteen autokeräyspalvelua koti-talouksille. Palvelu ulottuu kaik-kiin Oulun kaupunginosiin, ja se toimii asukkaiden etukäteen lähettämien noutopyyntöjen pe-rusteella. Palvelu on kotitalouk-sille ilmainen.

Tähän mennessä vaarallisen jätteen auto on kiertänyt Oulunsalossa, Yli-Iissä, Ylikiimingis-sä, Oulunlahdessa, Kaukovainiolla, Kastellissa, Hönttämäessä, Herukassa, Rajakylässä, Toppilas-sa, Haapalehdossa, Karjasillalla, Tuirassa ja Hau-kiputaalla. Lisäksi keräysauto on päivystänyt ta-pahtumissa Oulun kauppatorilla, Sanginjoella ja Äimärautiolla.

hyödynnä ilmainen keräyspalveluVaarallisen jätteen keräysautoon mahtuu yhteensä 3  500 kiloa jätteitä. Auton tilavuus on riittänyt hyvin, sillä kaupunginosaa kohden jätteitä on tullut vain muutama sata kiloa. Oulun Jätehuol-lon työnjohtaja Mika Inkala rohkaisee oululaisia käyttämään vaarallisen jätteen autokeräystä enem-män.

– Oulu on tunnettu ICT-osaamisestaan. Meil-lä kaikilla on tietokoneet kotona, joten kannustan rohkeasti ilmoittamaan nettilomakkeella meille vaarallisen jätteen noutotarpeesta. Vain sen avulla saamme asukkaiden tarpeet selville ja auton liik-keelle.

Vaarallisen jätteen autokeräyksen voi tilata myös puhelimitse numerosta (08) 5584 0010. Numero palvelee maanantaista perjantaihin klo 8–16. Noutopyyntöjen perusteella suunniteltujen keräyspäivien lisäksi auton voi pyytää paikalle ar-kipäivinä järjestettäviin tapahtumiin.

tarkka ostaminen vä-hentää vaivaa ja jätettäInkala muistuttaa, että vaarallisen jätteen kuten muunkin jätteen määrää voi vähentää. Jätteen vä-hentäminen säästää omaa vaivaa ja kukkaroa ja on ympäristölle lempeämpi vaihtoehto.

– Jos on vähänkään epävarma esim. maalaus-töistä, kannattaa käyttää ammattilaisen apua. Am-mattilainen osaa ostaa juuri oikean määrän maa-lia, ja säästöä tulee materiaalihankintakuluissa, eikä asukkaalle tule ylimääräistä vaivaa ylijääneen maalin hävittämisestä.

Vaarallista jätettä vai ei?Inkala kertoo, että vaarallisen jätteen autoon on tuotu myös jätteitä, jotka eivät ole vaarallista jä-tettä.

– Maalipurkin, joka on siveltimellä vedelty tyhjäksi ja jossa on vain kuivunutta maalia sisä-pinnassa, voi laittaa metallinkeräykseen. Tyhjät autonlasipesuainepullot voi laittaa polttokelpoi-seen sekajätteeseen.

Kaasupullot kauppaanMikäli kotona on täysinäisiä tai osittain nestekaa-sua sisältäviä pulloja, ne tulisi käyttää loppuun. Jos tämä ei ole mahdollista, pullot palautetaan myyjä-liikkeeseen. Vaarallisen jätteen keräysautoon niitä ei oteta, ei myöskään Ruskon jätekeskukseen.

KUVA:JenniTörmäläjaNooraVesa

Turvallisuutta kemikaalien käsittelyyn kouluissa

Ongelmajätteen uusi nimi

on vaarallinen jäte. !

K

Oulun Jätehuolto on kehittänyt koulujen vaarallisen jätteen kä-sittelyä yhdessä koulujen kanssa. Yhteistyö aloitettiin järjestämälläkouluille yleinen vaarallisen jätteen koulutuspäivä.Yksikouluttajistaolivaarallisen jätteen erikoisasiantun-tija Jussi Mattila Ekokemiltä.

Ensimmäisen koulutuksen jäl-keen opettajat laativat listan käy-tössään ja varastossaan olevista kemikaaleista ja listasivat opetuk-sen kannalta tarpeelliset kemikaalit. Seuraavassa koulutuksessa pereh-dyttiin käyttöön jääneiden kemikaa-lien asianmukaiseen varastointiin, kuljetukseen ja jätteenkäsittelyyn. Kemian, teknisen työn ja kuvaama-taidon opetuksessa käytettävien kemikaalien kartoitus ja rajaami-nen vain opetuksen kannalta tar-peellisiin on vähentänyt virheiden ja vahinkojen määrää varastoinnis-sa ja käsittelyssä koulussa ja se on tehnyt myös jätteenkuljetuksesta turvallista.

– Kemian opettajien ammattitai-to erilaisten vaaraominaisuuksien tunnistamisessa on meidän kannal-tamme ollut huomattavan tärkeä erityisesti jätteenkuljetuksia suun-niteltaessa.Yhteistyöneuvotteluissasovimme myös työnjaosta koulujen ja Oulun Jätehuollon välillä, ja nyt kouluilta tulevat vaaralliset jätteet on valmiiksi pakattu kuljetuksen ai-kainen turvallisuus huomioiden, jä-tehuoltoneuvoja Mari Juntunen kertoo.

Oulun Jätehuolto noutaa vaaral-liset jätteet koulusta kerran tai kak-si vuodessa. Kartoituksen ja usean koulun yhteisnoudon ansiosta kou-lut säästävät vaarallisen jätteen jä-tehuollosta aiheutuvista kustannuk-sista. Koulujen kanssa on sovittu kertauskoulutusten järjestämisestä vuosittain.

Oulun Jätehuollon vaarallisen jätteen kartoituspalvelu on maksu-ton kouluille ja se on varteenotetta-va vaihtoehto kaikille työyhteisöille, joissa useat henkilöt käsittelevät erilaisia omaan työhönsä tarvittavia kemikaaleja samoissa tiloissa.

Oulun Jätehuolto tarjoaa kou-luille kuten myös muille yhteisöille jatkuvaa kumppanuutta vaarallisten jätteiden käsittelyyn. Vaarallisen jät-teen käsittely ei rajoitu vain jättei-den noutoon ja vastaanottoon vaan yhteistyötä kehitetään ja ylläpide-tään yhdessä asiakkaan ja Oulun Jätehuollon kanssa.

Lisätietoja vaarallisen jätteen palveluista:

Mari JuntunenjätehuoltoneuvojaOulun Jätehuoltop. 044 703 3977

Kotitalouksien vaarallisia jätteitä otettiin Oulun Jätehuollon yhteistyö-kumppanin autoon Oulun kauppatorilla kesäkuussa.

9Oiva Roina

tarvitaan myös tavoite, uskoa itseen ja sinnikästä harjoittelua.

KUVAT: Anne-Maria Vesa

h arvalla meistä tavallisista ihmisistä on paperille kirjattu tavoite työ- tai yksi-tyiselämässä. Pikajuoksija eetu Rantala on julkistanut työuransa tavoitteen kaikelle kansalle: olla ensimmäinen suomalainen, joka juoksee sata metriä

alle 10 sekunnin.

”Urheilu on kasvattanut minua ih-misenä, olen oppinut käsittelemään pettymyksiä ja onnistumisia. Olen ta-vannut paljon uusia ihmisiä. Toisaal-ta aikaa ei aina ole ollut kavereille ja bileille. Enemmän urheilu on kuiten-kin antanut kuin ottanut.”

Menestykseen pikajuoksun huipulla tarvi-taan lahjakkuutta, hyvä perimä ja paljon nopeita lihassoluja. Eetu Rantalalle on an-nettu ne kaikki. Äidin puolen suvusta löy-tyy muitakin lahjakkaita urheilijoita. Serkku Ville Sorvoja pelaa lentopalloa Ettassa ja pikkuserkku Antti Kalapudas jääkiekkoa Kärpissä. Lahjakkuus on kaiken menestyk-sen perusta. Eikö niin?

usko ja omistautu-minenPaitsi että ei ole. Rantalakaan ei usko pinko-vansa kovin nopeasti pelkän fyysisen lahjak-kuuden ja harjoittelun voimalla. Rantalan mielestä fyysinen valmennus on 80 prosent-tia menestyksestä ja loput tulee henkisestä valmistautumista ja kapasiteetista.

– Pitää olla uskoa itseen, siihen että pys-

tyy. Pitää omistautua asialleen ja olla valmis tekemään uhrauksia sen vuoksi. Pettymyk-sen sattuessa pitää olla pettynyt, mutta sii-hen ei pidä jäädä kiinni. Isompi kuva pitää olla koko ajan näkyvissä. Jokaisen kisan alus-sa teen omat keskittymisrituaalini. Minulla on eri rituaalit eri matkoille.

menestys vaatii sinnikkyyttäRantala käy läpi kehitystään analyyttisesti ja tilastoi tulokset. Kauden tilastosta poimi-taan mm. 10 parasta juoksua, joiden keskiar-von perusteella kehityksestä tehdään johto-päätöksiä. Kun tavoitteet täyttyvät, Rantala nostaa rimaa. Pikajuoksijalla on kokemusta myös takapakista.

– Eteneminen edellyttää pitkäjäntei-

syyttä. Ei voi ajatella, että kaikki heti mul-le tänne nyt. Vuosi vuodelta selviää, miten homma etenee. Takana on kausia, jolloin tu-lokset ovat vain huonontuneet. Sitten tulee pyrähdys eteenpäin. Menen eteenpäin vuosi kerrallaan ja realistisesti.

tukijoukot tärkeitäValmentaja Jukka Vähäkankaan lisäksi sa-maa työtä tekevät ja samoja tunteita läpi-käyvät ihmiset ovat tärkeitä. Rantala on osa valmennusryhmää, johon kuuluu seitsemän muuta pikajuoksijaa, naisia ja miehiä.

– Välillä työ on tunteiden vuoristorataa. Epämiellyttävin tunne on pahoinvointi mai-tohapon sietokykytreeneissä. Se jotenkin helpottaa, että valmennusryhmässä on ver-taiskärsijöitä. Harjoittelen myös maajouk-kueen kanssa ulkomailla.

rantala kannustaa urheilemaanPikkupoikana Rantala harrasti jalkapalloa, uimahyppyä ja pesäpalloa. Hän kannustaa kaikkia nuoria liikkumaan ja kehottaa valit-semaan itselle mieluisan lajin sekä muistut-taa arkiliikunnankin vaatimasta sitkeydestä ja sietokyvystä.

– Kannattaa kokeilla eri urheilulajeja, aina ei tarvitse sitoutua ammattimaisesti. Innostus tulee rakkaudesta lajiin. Liikunta vapauttaa endorfiineja aivoissa ja tuo hy-vänolon tunteen. Alussa saattaa tuntua pa-halta, mutta jos sietää pientä epämukavuut-ta, saa mukavuuden tunteen.

Lahjakkuuskaan ei yksin riita

Kotitalouksien vaaralliset jätteet kerätään autoon

Turvallisuutta kemikaalien käsittelyyn kouluissa

Roskaa kuin rahaa! stipendihaaste on heitetty – roskia ei!

(1 x Siivoustalkoot = 2 x 100 € x 3) x 30 = Siis-

timpää!

(3 x siivoustalkoot = 2 x 100 € x 3) x 30

= Siistimpää!

facebook.com/oiva.roina

OPEttaJa! Oulun JätEhuOltO haastaa sinut muKaan YmPäristötEKOOn!

Kun osallistutte vuosittaisiin siivoustalkoisiin, koulunne saa kaksi ympäristöstipendiä kolmeksi vuodeksi.

Myönnämme kolmellekymmenelle ensimmäisenä siivoustalkoisiin ilmoittautuneelle ja osallistuneelle ylä- tai alakoululle kolmen vuoden ympäristöstipendit. Yhden stipendin arvo on 100 euroa. Lukuvuoden päätteeksi kukin koulu valitsee keskuudestaan yhden tai kaksi ympäristöasioissa kunnostautunutta stipendin saajaa. Stipendit voidaan myöntää myös luokalle tai pienryhmälle.

siivoustalkoiden kulku:- Koko koulu sitoutuu siivoamaan roskia puistoista, ekopisteistä ym. yleisistä ulkotiloista- Talkoista on raportoitava jälkeenpäin- Järjestäkää talkoiden yhteyteen hauskaa oheistoimintaa, ja ilahduttakaa muita kertomalla siitä Oiva Roinan Facebook-profiilissa- Siivoustalkoot voidaan pitää milloin tahansa sulan maan aikana

Ilmoittautuminen 1.2.2015 mennessä Oulun Jätehuollon tiedottajalle: anne-maria.vesa@oulunjatehuolto.fi.

10 Oiva Roina

11Oiva Roina

uutisia Oulun Jätehuollosta

KUVAT: Anne-Maria Vesa

sOulun Jätehuolto mukana Yrityskylässä mitä tarkoittaa orgaanisen jätteen

kaatopaikkakielto?

uomessa astuu voimaan 1.1.2016 jätelakia täydentävä asetus, jonka mukaan tavanomaiselle kaatopaikalle sijoitettava jäte saa sisältää enintään 10 prosent-tia orgaanista eli biologisesti hajoavaa jätettä. Tavoitteena on hyödyntää jätet-

tä enenevästi materiaalina ja energiantuotannossa, minkä ansiosta jätteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ja kaatopaikkojen vesistökuormitukset vähenevät. Rakennus- ja purkujätteen osalta asetus on voimassa vasta 1.1.2020. Ruskon jätekeskuksessa asetuksen voimaantuloon on varauduttu hyvissä ajoin: lokakuusta 2012 lähtien seka- ja rakennusjä-tekuormat on lajiteltu lajitteluareena Larella ja kotitalouksien kiinteistöllä lajittelema polt-tokelpoinen sekajäte on hyödynnetty energiana Laanilan ekovoimalaitoksella.

m arraskuussa Oulun Toppilaan avataan Yrityskylä, jossa Ou-lun seudun kuudesluokkalai-

set saavat opetella talous- ja työelämän taitoja. Kaikki alueen kuudesluokkalaiset pääsevät harjoittelemaan johonkin Yrityskylään raken-netuista yrityksistä

Oulun Jätehuolto on mukana Yritysky-lässä ja laatii käsikirjoituksen, jonka avulla koululaiset voivat perehtyä jätehuollon rooliin yhteiskunnassa, harjoitella jätehuollon käy-tännön järjestämistä, yhteistyötä Yrityskylän muiden yritysten kanssa, jätehuollon asian-tuntijapalveluiden myyntiä Yrityskylän muille yrityksille sekä jäteneuvontaa ja jätehuollon järjestämistä henkilöasiakkaille. Yrityskylän avulla koululaiset voivat tutustua erilaisiin työtehtäviin Oulun Jätehuollossa, esimerkiksi jätehuoltoneuvojan, käyttöpäällikön ja johta-jan tehtäviin.

Oulun Jätehuollon palveluneuvoja Kati

Piirainen toimii Oulun Jätehuollossa Yritys-kylä-hankkeen kummitätinä. Päivätyökseen Piirainen organisoi Oulun kaupungin hal-linnoimien kiinteistöjen jätteenkuljetuksia ja hän on myös avustanut oman entisen oppilai-toksensa OAMK:n luonnonvarayksikön opis-kelijoita jätehuoltoon liittyen.

– Yrityskylä on minulle henkilökohtaisesti sekä Oulun Jätehuollolle iloinen asia. Pääsem-me kertomaan Oulun Jätehuollon toiminnas-ta sekä jätteen vähentämisestä, lajittelusta ja kierrättämisestä. On myös hyvä, että oppilaat näkevät millaista työtä Oulun Jätehuollossa tehdään jätekeskuksessa ja jäteneuvontatyön saralla. Uskon, että Yrityskylä antaa kuudes-luokkalaisille sekä hyviä valmiuksia toimia osana yhteiskuntaa että eväitä työelämään tulevaisuudessa. Osallistuminen Yrityskylä-toimintaan saattaa herättää oppilaissa kipinän jopa tulevaan ammatinvalintaan.

Yrityskylä on Taloudellisen tiedotustoi-miston (TAT) kehittämä koulutusmalli, joka sai syyskuussa kaksi kansainvälistä tunnusta: se voitti World Innovation Summit for Edu-cation (WISE) -kilpailun ja sai International Partnership Network (IPN) -koulutusjär-jestön palkinnon parhaasta innovatiivisesta kumppanuushankkeesta maailmalla. Oulun lisäksi Yrityskylä on myös 11 muussa kaupun-gissa Suomessa.

Oulun Jätehuollon asumisessa syntyvän ja siihen rinnastettavan jätteen (ns. yhdys-kuntajätteen) käsittely 2012–2013

ssitran vieraat Oulun Jätehuollossa

itran resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -yksikön johtaja Mari Pantsar-Kallio vieraili kollegansa Matti Aistrichin kanssa Oulun Jätehuollossa syyskuussa. Oulun Jätehuollon johtaja Markku Illikainen esitteli vieraille, miten jätteen kierrättäminen

materiaalina on noussut Oulussa jätteenpoltosta huolimatta sekä tulevia hankkeita kierrätyksen lisäämiseksi.

r uskon jätekeskuksessa otetaan vuodenvaihteessa käyttöön uusi materiaalina kierrätettä-

vien maksullisten jätteiden vastaanotto-kenttä Kierrätyspiha Kirsi, jonne puretaan betoni-, tiili-, laatta-, lasi- ja asfalttijätteet sekä painekyllästetyn puun kuormat.

Kierrätyspiha Kirsi sijaitsee vaakatoi-miston sekä muiden jätteiden vastaanotto-paikkojen, Oivapiste ja Lare, välittömässä yhteydessä, mikä vähentää asiakkaan aja-

mista jätekeskuksen alueella sekä tekee asioinnista nopeaa. Asiointiturvallisuutta lisää alueen hyvä valaistus, asvaltoidut tiet sekä riittävän suuri liikennöintialue pihalla. Tosiaan lähelle sijoitetut jätteiden purkupaikat ja ammattitaitoiset kenttä-henkilöt takaavat laadukkaan ja nopean palvelun Ruskon jätekeskuksessa.

Oivapisteen toiminta jatkuu kuten en-nenkin Kierrätyspiha Kirsin rinnalla.

Kierrätyspiha Kirsi nopeuttaa ja helpottaa asiointia

Kati Piirainen on Yrityskylän kummitäti

Oulun Jätehuollossa.

67 700 / 55%

27 900 / 22%

9 750 / 8%

18 400 / 15%

2012

materiaali-kierrätys

muu hyödyntäminen

Kaatopaikka-sijoitus

Energiana hyödyntäminen (sis. paalivaraston)

82 400 / 70%

10 950 / 9%3 400 / 3%

21 400 / 18%

2013

12 Oiva Roina

Riesana vaarallinen jäte?

Onko kotiisi kertynyt

jäteöljyä, maalia, lakkaa,

tärpättiä, auton akkuja,

voimakkaita pesuaineita,

torjunta-aineita..?

Ilmoita meille taloutesi vaarallisista jätteistä.

kun tilauksia tulee postinumeroalueeltasi riittävästi, tuomme nouto-auton lähikauppanne tai ekopisteenne tuntumaan.

Katso lisätiedot ja tee maksuton ilmoitus menemällä osoitteeseen www.oulunjatehuolto.fi ja klikkaamalla punaista noutopyyntö-kuvaketta tai soittamalla numeroon 08 5584 0010.

Mietityttääkö yritys-

toimintasi kierrätys,

lajittelu, keräysastiat,

turvallisuus, riskit..?

Me neuvomme ja noudamme!

kutsu meidät kartoittamaan yrityksesi jätehuollon nykytila maksutta. avullamme teet työskentelystänne kustannustehokkaampaa, helpom-paa ja turvallisempaa.

teemme mielellämme tarjouksen tarpeellisista järjestelyistä noutopal-veluineen! asianmukainen loppukäsittely raportoidaan ympäristöluvan mukaiseksi dokumentiksi.

Ota yhteyttä: mari.juntunen@oulunjatehuolto.fi tai 044 703 3977

Lue lisää netistä osoitteessa www.oulunjatehuolto.fi