Ojala IAsemakaavan selostusEhdotus 13.11.2017, tarkistettu 3.12.2018

Asemakaava nro 8637TRE:2451/10.02.01/2016

2

OJALA I ASEMAKAAVAASEMAKAAVA NRO 8637

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.5.2017 päivättyäja 13.11.2017 sekä 3.12.2018 tarkistettua asemakaavakarttaa nro8637. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan.

PERUS- JA TUNNISTETIEDOTAsemakaava koskee:

Tampereen kaupungin Ojalankylän (723) tiloja 4:9, 12:3, 12:4, 12:5, 12:7,12:8, 12:9, 12:10, 12:11, 12:14, 12:17, 12:22, 12:23, 12:24, 12:25, 12:27,12:28, 12:29, 12:30, 12:31 ja 17:1 sekä osaa Tampereen kaupungin Juvelankylän (583) tiloista 1:4, 1:26 ja 2:81

Asemakaavalla muodostuu:Tampereen kaupungin Ojalan kaupunginosan korttelit nro 7780-7810, katu- javirkistysaluetta.Tampereen kaupungin Tasanteen kaupunginosan katualuetta.

Kaavan laatija:Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, pro-jektiarkkitehti Katarina Surakka ja kaavoitusarkkitehti Hanna Ohtola.

Diaarinumero:TRE:2451/10.02.01/2016, pvm 7.4.2016

Vireille tulo:3.11.2016

Kaavan nimi ja tarkoitusOjalankylä ja Ojala, Ojala I, ensimmäinen asemakaava. Asemakaava numero8637.

3

TIIVISTELMÄ

Ojalan ensimmäinen asemakaava tarjoaa kodin 2000 asukkaalleAsemakaavalla mahdollistetaan uuden asuinalueen rakentaminenOjalaan, Ojalankylän ja Kumpulan läheisyyteen. Ojala toimii raken-teellisesti yhdessä Kangasalan puolelle suunnitteilla olevan Lammin-rahkan asuinalueen kanssa ja valmistuttuaan nämä asuinalueet tar-joavat kodin noin 12.300 asukkaalle. Ojalan ensimmäinen asema-kaava tuo alueelle noin 2000 asukasta. Ensimmäinen asemakaavaaloittaa alueen rakentumisen. Suunnittelua jatketaan myöhemminseuraavilla asemakaavoilla, joiden myötä alueesta kasvaa noin 4500asukkaan alue.Asemakaavalla mahdollistetaan uuden kokoojakadun rakentaminenAitolahdentieltä Kangasalan rajalle, josta se tulee jatkumaan ainaLamminrahkan eritasoliittymään asti. Rakentaminen sijoittuu kallioi-sille selänteille, ja luontoarvoiltaan rikkaat laaksoalueet jäävät lähivir-kistysalueiksi. Ojalan keskus sijoittuu Mossin puistokadun (pääkatu)ja Mossinkaaren risteyksen ympärille. Keskustassa rakentaminen onsuhteellisen tehokasta, kerrostalovaltaista. Tärkeimmät palvelut si-joittuvat keskustaan.

Uutta rakennusoikeutta noin 95 500 k-m2

Asemakaava-alueella uutta rakennusoikeutta muodostuu noin 95500 k-m2, josta AK-tonteilla on 29 300 k-m2, A-tonteilla noin 38 500k-m2 ja AO-tonteilla noin 23 500 k-m2.

107 omakotitonttia, kerrostaloja, yhtiömuotoisia pientaloja ja paljon puistoaAsemakaava-alueelle muodostuu 107 omakotitonttia, joista uusia ra-kennuspaikkoja on 92. Tämä vastaa noin vuoden tarvetta. Lähespuolet kaavan kerrosalasta sijoittuu yhtiömuotoisten pientalotonttienkortteleihin. Keskustaan tulee myös kerrostalokortteleita. Valtaosakaava-alueen pinta-alasta jää viheralueeksi.

Asemakaavan toteuttaminenKaavaa voidaan lähteä toteuttamaan heti sen saatua lainvoiman.

Metsäinen kaava-alue Kumpulan itäpuolellaSuunnittelualue sijaitsee Koillis-Tampereella, Kangasalan rajalla,Kumpulan asuntoalueen itäpuolella ja se on laajuudeltaan noin 77ha. Suunnittelualue käsittää Ojalan kylän ja sen viereistä metsäalu-etta. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

Ojala-Lamminrahkan asuinalueOjala suunnitellaan ja rakennetaan samanaikaisesti Kangasalanpuolella olevan Lamminrahkan alueen kanssa. Yhdessä Ojala jaLamminrahka muodostavat vuoteen 2040 mennessä noin 12.300asukkaan uuden asuinalueen, joka toimii rajan ylittävänä kokonai-suutena.

4

Tavoitteena mahdollistaa uuden kaupunginosan muodostuminenAsemakaavan tavoitteena on mahdollistaa uuden Ojalan kaupungin-osan rakentamisen aloittamisen.Asemakaava kuuluu maankäytön suunnittelun kaavoitusohjelmaanvuosille 2017 - 2021 (kohde numero 4 vuodelle 2017).

Asemakaavaprosessin vaiheetAsemakaavatyötä on valmisteltu tekemällä vuonna 2015 koko Ojalanalueelle yleissuunnitelmatasoinen asemakaavarunko, joka tarkentaatehtyä osayleiskaavaa ja toimii asemakaavasuunnittelun pohjana eriasemakaavahankkeissa.

AloitusvaiheOsallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 3.11 -24.11.2016 sekä lähettiin tiedoksi osallisille. Asemakaavamuutostaesiteltiin yleisötilaisuudessa 8.11.2016. Osallistumis- ja arviointi-suunnitelmasta saatiin 3 viranomaiskommenttia sekä 4 mielipidettä.

ValmisteluvaiheAsemakaavan valmisteluaineisto - kaavaluonnos, siihen liittyvä ha-vainnekuva, selostus ja selvitysaineistoa - olivat nähtäville 1.6. -22.6.2017. Valmisteluaineistoa esiteltiin yleisölle 6.6. pidetyssä asu-kastilaisuudessa. Valmisteluaineistosta saatiin 9 viranomaiskom-menttia ja 6 mielipidettä.

Ehdotusvaihe ja tullut palauteAsemakaavaa on tarkistettu mm. kaavaluonnoksesta tulleen palaut-teen ja tarkentuvan suunnittelun myötä kaavaehdotukseksi. Asema-kaavaehdotus siihen liittyvine aineistoineen oli julkisesti nähtävillä30.11.2017 - 2.1.2018. Kaavaehdotuksesta saatiin neljä viranomais-lausuntoa ja muistutukset kahdelta taholta.Lausunnot:Kangasalan kunta kiinnitti huomiota selostuksessa olevaan Ojalan -Lamminrahkan alueen asukaslukuun, joka erosi merkittävästi kuntienyhteisissä tavoitteissa esitetyistä asukasluvuista. Lausunnossaankunta myös huomautti vesihuollon ratkaisun eroavan kuntien yhtei-sessä toimeenpanosuunnitelmassa sovitusta.Selostuksessa esitettyä asukaslukua on tarkistettu vastaamaan vii-meisiä arvioita Ojalan - Lamminrahkan asukasmäärästä. Vesihuollonsuunnittelusta on todettu, että suunnittelun tarkentuessa myös suun-nitteluratkaisut tarkentuvat. Vesihuollon suunnittelussa on reunaeh-toina huomioitu mm. alueen vahvat luontoarvot, vaikeat maaston-muodot ja pääkadun mahdollinen rakentuminen vaiheittain.Pirkanmaan maakuntaliitto ilmoitti, että se ei jätä lausuntoa. Lau-sunto merkittiin tiedoksi.Pirkanmaan ELY-keskuksella toteaa lausuntonaan, että sillä ei olehuomautettavaa kaavan ratkaisusta. ELY-keskus esittää muutamia

5

liito-oravien kulkuyhteyksiin sekä lisääntymis- ja levähdyspaikkoihinliittyviä jatkosuunnittelussa huomioitavia seikkoja. Lausunto merkittiintiedoksi.Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaavamääräystä ja -se-lostusta on asianmukaisesti täydennetty, eikä maakuntamuseolla si-ten ole huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Lau-sunto merkittiin tiedoksi.MuistutuksetYksityishenkilön muistutuksessa toivottiin muistuttajan kiinteistönjakamista ehdotuksesta eroavalla tavalla sekä oudoksuttiin uudellekiinteistörajalle kaavassa tehtyä avo-ojan rasitetta.Kiinteistönomistajan esittämä rajan paikka tekisi uudesta muodostu-vasta tontista entistä pienemmän. Uusi tontti on jo ennestään merkit-tävästi vanhaa pienempi (uusi tontti 1044 m2, vanha tontti 1470 m2).Kaavan tavoitteena on tasapainoinen yhdyskunta-rakenne, ts. tasa-painoisen kokoiset tontit. Uusi muodostuva tontti on haasteellinenrakentaa maastonmuodoista johtuen, jolloin tontille täytyy varata riit-tävästi tilaa, jotta toteutus voi onnistua. Lisäksi kaavan mukainentontin raja on maastollisesti alavimmalla paikalla, jolloin molempientonttien kuivatus onnistuu niiden väliseen rajaojaan. Muistutuksenjohdosta käytiin neuvotteluja hulevesiasiantuntijoiden kesken ja pää-dyttiin siihen, että tonttien rajoilla olevat avo-ojamääräykset muutet-tiin putkivarauksiksi. Asiantuntijoiden mukaan kyseisessä paikassaviereisen kostean alueen vesien johtaminen onnistuu myös hulevesi-johdolla.Tampereen polkupyöräilijät kommentoi muistutuksessaan kaavanviiteaineistona olleiden katujärjestelypiirustusten ratkaisuja. Kom-mentit on toimitettu katusuunnittelijalle tiedoksi otettavaksi huomioonjatkosuunnittelussa. Yhdistys oudoksui Ojalassa käytettyä pysäköin-tinormia ja toivoi polkupyöräilijöiden parempaa huomiointia asema-kaavassa tai rakentamistapaohjeissa. Pysäköintinormi on kaupunginpysäköintipolitiikan mukainen, eikä asemakaavaehdotus estä yhdis-tyksen toivomien pyörän pesupaikkojen tai sähköpyörien latauspis-teiden toteuttamista. Muistutus ei aiheuta muutoksia kaava-aineis-toon.

Kaava-aineistoon tehdyt muutokset ehdotuksen nähtävilläolon jälkeenAsemakaavakartan korttelialueita on tarkistettu korttelien 7805 ja7806 osalta. Samalla Rahkankujan katualutta on lyhennetty. Kortte-lissa 7787 on maanomistajan aloitteesta muutettu tonttijärjestelyjä.Samalla muodostuvien omakotitonttien määrä on lisääntynyt yhdellä.Kortteleissa 7790, 7794, 7796, 7799, 7802 ja 7803 on tarkistettu ra-kennusalojen rajautumista. Kortteliin 7796 on lisätty ohjeellinen ajo-yhteysmerkintä (ajo) tonteille 1,2,7,8 ja 9. Korttelissa 7809 on tarkis-tettu vaadittavaa liikerakentamisen määrää. Kortteleissa 7799, 7802ja 7803 on tarkistettu liittymäkieltoja. AO-tonttien osalta tonttijako onmuutettu sitovaksi. Asemakaavaan on lisätty tarvittaville tonteille in-

6

formatiivinen merkintä viem-1 (Viemäröinnin korkeusasema sekä pa-dotuskorkeus on rakennustoimenpiteen yhteydessä tarkistettava)Jätteiden lähikeräyspisteiden (yl-2) sijaintia ja ohjeellista rajausta ontarkistettu. Ojalankylän alueella on tarkistettu nimistöä.Mossin puistokadun linjausta Aitolahdentien liittymän läheisyydessäon tarkistettu huomioimaan paremmin liito-oravan elinympäristönvaatimukset. Samalla kaava-alueen rajausta tarkastettiin.Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset ovat luonteeltaan teknisiämuutoksia, eivätkä ne edellytä kaavaehdotuksen asettamista uudel-leen nähtäville.

7

KAAVASELOSTUKSEN SISÄLTÖ

TIIVISTELMÄ 2

OJALAN ENSIMMÄINEN ASEMAKAAVA TARJOAA KODIN 2000 ASUKKAALLE 3UUTTA RAKENNUSOIKEUTTA NOIN 93 600 K-M2 398 UUTTA OMAKOTITONTTIA, KERROSTALOJA, YHTIÖMUOTOISIA PIENTALOJA JA PALJON PUISTOA 3ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 3METSÄINEN KAAVA-ALUE KUMPULAN ITÄPUOLELLA 3OJALA-LAMMINRAHKAN ASUINALUE 3TAVOITTEENA MAHDOLLISTAA UUDEN KAUPUNGINOSAN MUODOSTUMINEN 4ASEMAKAAVAPROSESSIN VAIHEET 4

KAAVASELOSTUKSEN SISÄLTÖ 7

1. LÄHTÖKOHDAT 10

1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 101.1.1 Ojala I on pääasiassa rakentamatonta metsämaata 101.1.2 Luonnonympäristö 101.1.3 Rakennettu ympäristö ja muinaisjäännökset 141.1.4 Väestö ja palvelut 211.1.5 Maanomistus: pääosin kaupungin maita 21

1.2 AIEMMIN TEHDYT SUUNNITELMAT 21

2. ASEMAKAAVAN KUVAUS 22

2.1 KAAVAN RAKENNE 222.1.1 Mitoitus 222.1.2 Palvelut 23

2.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVAT TAVOITTEET 232.2.1 Kaavatyön alussa asetetut laatutavoitteet 232.2.2 Tavoitteiden toteutuminen 23

2.3 ALUEVARAUKSET, KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 252.3.1 Korttelialueet 252.3.2 Muut alueet 28

2.4 NIMISTÖ 32

3. KAAVAN VAIKUTUKSET 32

3.1 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN 323.2 VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN, VETEEN, ILMAAN JA ILMASTOON 333.3 VAIKUTUKSET KASVI- JA ELÄINLAJEIHIN, LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN JA LUONNONVAROIHIN 34

3.3.1 Lepakot 353.3.2 Liito-orava 363.3.3 Valkolehdokki 393.3.4 Vesihuollon rakentamisen vaikutukset luonnonarvoihin 40

3.4 VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, YHDYSKUNTA- JA ENERGIATALOUTEEN SEKÄ LIIKENTEESEEN 413.5 VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN, MAISEMAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN 42

3.5.1 Kaupunkikuva, maisema ja rakennettu ympäristö 423.5.2 Kulttuuriperintö 43

3.6 VAIKUTUKSET ELINKEINOELÄMÄN TOIMIVAN KILPAILUN KEHITTYMISEEN 45

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 45

4.1 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KÄYNNISTÄMINEN 454.2 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET 45

4.2.1 Tavoitteiden tarkentuminen kaavaprosessin aikana 454.3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 45

4.3.1 Yhteistyö Kangasalan kunnan kanssa 464.4 ASEMAKAAVARATKAISUN KEHITTYMINEN SUUNNITTELUN AIKANA 46

8

4.4.1 Kaavan valmisteluaineiston laatiminen 474.4.2 Valmisteluaineistosta esitetyt mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen 47

5. KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SELVITYKSET 49

5.1 LIITO-ORAVASELVITYS 505.1.1 Liito-oravaselvityksen huomioiminen asemakaavaratkaisussa 52

5.2 LEPAKKOSELVITYS 525.3 KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITTELU 535.4 VIHERALUEIDEN YLEISSUUNNITTELU 565.5 MELUSELVITYS 565.6 HULEVESISELVITYS 575.7 SELVITYS KALLIORAKENTAMISEN VAIKUTUKSISTA 585.8 EKOTEHOKKUUSTARKASTELU 615.9 KAAVATALOUSTARKASTELU 61

6. KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET 63

6.1.1 Maakuntakaava 636.1.2 Ojalan osayleiskaava 676.1.3 Asemakaava 676.1.4 Kaupungin strategiat 676.1.5 Tonttijako 686.1.6 Pohjakartta 68

7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 69

7.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT 697.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS 70

7.2.1 Toimeenpanosuunnitelma 707.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA 70

8. LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 71

8.1 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA 71

9

10

1. LÄHTÖKOHDAT

1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista1.1.1 Ojala I on pääasiassa rakentamatonta metsämaata

Suunnittelualue sijaitsee Koillis-Tampereella, Kangasalan rajalla,Kumpulan asuntoalueen itäpuolella ja se on laajuudeltaan noin 77ha. Suunnittelualue käsittää Ojalan kylän ja sen viereistä metsäalu-etta. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Suunnittelualu-een kehittäminen liittyy läheisesti Kangasalan puolella olevan Lam-minrahkan alueen samanaikaiseen kehittämiseen.

1.1.2 LuonnonympäristöOjala sijaitsee kallioisella metsäselänteellä

Suunnittelualueen topografia. Alue on korkeussuhteiltaan pienipiirteistä ja vaihtele-vaa. Korkeusasema suunnittelualueella vaihtelee 105–146 mmpy. Maasto laskeekohti Olkahistenlahtea

11

Suunnittelualue sijaitsee Olkahisten ja Vatialan välisellä kallioisella metsäselän-teellä. Alueen maaperä: sininen on savea, harmaa turvetta, punainen kalliota jaruskea moreenia.

12

Vesistöt: Ojalan oja ja Halimasjärvenoja

Ojala kuuluu Näsijärven lähivaluma-alueeseen. Asemakaava-alueen pohjoisosistahulevedet johtuvat Ojalan ojan kautta Olkahistenlahteen. Ojalan oja kulkee Ojalankylän kautta ja on paikoitellen arka tulvimiselle. Asemakaava-alueen eteläosanhulevedet johtuvat Halimasjärveen, joka sijaitsee luonnonsuojelualueella. SekäOlkahistenlahti että Halimasjärvi ovat arkoja veden laadun vaihtelulle. Ojalassa eisijaitse pohjavesialueita.

13

Ojalan pohjoisosat ovat luontoarvoiltaan monipuolisiaOjalan pohjoisosissa on luontoarvoiltaan monipuolinen alue, jossaavainbiotoopit, liito-oravalle soveltuva elinympäristö ja arvokas le-pakkoalue yhdistyvät. Eteläosan luontoarvoiltaan monipuolinen alueyhdistyy läheiseen Halimasjärven luonnonsuojelualueeseen.Ojalan asemakaava-aluetta on selvitetty useaan otteeseen 2000-lu-vulla. Seuraavat selvitykset on tehty osayleiskaavaa varten:- Ojalan luontoselvitys 2003- Tampereen kaupungin lepakkoselvitys 2007- Lamminrahkan lepakkoselvitys 2008- Ojalan ja Lamminrahkan linnustoselvitys, 2008Tähän asemakaavatyöhön liittyen selvityksiä on vielä tarkennettu:- Ojala - Lamminrahka asemakaavat 8637 ja 8638 liito-oravaselvi-

tys. 2016- Ojalan asemakaavojen 8637 ja 8638 lepakkoselvitys, 2017- Mossin puistotien varren liito-oravakartoitus, 2018Edellä mainittujen selvitysten lisäksi aluetta sivusi myös Tampereenkantakaupungin lepakkokartoitus vuodelta 2002. Lisäksi alueella ontehty lajihavaintoja mm. liito-oravasta ja valkolehdokista useina vuo-sina 2000- ja 2010 -luvuilla.

Suunnittelualueen luontoarvot koottuina samalle kartalle.

14

1.1.3 Rakennettu ympäristö ja muinaisjäännöksetYhdyskuntarakenne

Suunnittelualue sijaitsee Kumpulan kylän itäpuolisella kallioisella mo-reeniselänteellä ja käsittää nykyisen Ojalankylän pientaloalueen.Alue on nykyisin valtaosin lähes luonnontilaista metsää.

Kaupunkikuva ja alueen rakennuskantaOjalankylän pientaloalue on rakentunut 1960-luvulta lähtien Ojalan-kyläntien varteen ilman asemakaavaa. Kylässä ei ole vesijohto- taiviemärijärjestelmää. Rakennuskanta muodostuu yhden perheenomakotitaloista ja niihin liittyvistä talousrakennuksista. Suurin osaomakotitaloista on yksikerroksisia, matalia ja harjakattoisia. Vanhim-mat asuinrakennukset ovat 1960-luvun alkupuoliskolta ja uusimmatrakennukset on 2000-luvulta.

15

Ojalankylä, viistoilmakuva itään, © Blom 2017

Rakennettu kulttuuriympäristöKaava-alueella on jäännöksiä 1800- ja 1900 -lukujen taitteessa toimi-neesta Lamminrahkansuon turvetehtaasta ja siihen liittyneestä kulje-tusradasta. Ojalan osayleiskaavan yhteydessä tehdyissä arkeologi-sissa selvityksissä (Mikroliitti Oy, arkeologinen inventointi 2010 ja in-ventoinnin täydennys 2011) todettiin turverata ja turvetehtaan jään-nökset muinaismuistoiksi ja ne on osayleiskaavassa merkitty osa-aluemerkinnällä sm-2 (Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolaillarauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä.) Kyseessä on Ojalan turve-rata ja tehdas -niminen kiinteä muinaisjäännös (mj.rek.nro1000019709), jonka pohjoinen osa sijaitsee asemakaava-alueella.Kiinteä muinaisjäännös on suoja-alueineen rauhoitettu muinaismuis-tolain nojalla. Muinaisjäännösalueen kajoaminen ilman muinaismuis-tolaissa säädettyä lupaa on kielletty (MML 1 §).Asemakaava-alueella olevasta turveradan osasta todetaan inven-tointiraportissa seuraavaa: ”Lamminrahkan turvetehtaasta on jäljellä1, 5 km mittaisen turveradan pohja joka on alkupäästään Ojalanky-läntienä. Tien päässä vanha turverata jatkuu metsämaastossa osinpengerrettynä ja osin mäkien halki kaivettujen maa leikkausten poh-jalla olevana urana.Ojalankyläntien päästä etelään on rakennettu korkea (n. 1,5-2,5 m)maavalli korpisuon läpi n. 350 m matkalla. Sen eteläpuolella ratakaartuu kevyesti perustettuna koilliseen ja on kaivettu maaleikkauk-seen jonka syvyys on alkupäässä 1 m ja kauempana koillisessa lä-hes 3 m.Turveradan pohja on Ojalankyläntien jälkeen hyvin säilynyt ja osinvarsin näyttävä rakenne.”

16

Ojalan turveradan ja kokoojakadun leikkauskohta, nykytilanne

Ojalan turveradan näkyvät rakenteet on mitattu Tampereen kaupungin kantakar-talle (http://kartat.tampere.fi/oskari)

Nyt laadittavassa asemakaavassa on osoitettu Ojalan alueen tuleviapientaloasumisen kortteleita palveleva, Mossinkaareksi nimetty uusikokoojakatu, jonka linjaus leikkaa turveradan muinaisjäännösaluetta.Kadun toteuttaminen tarkoittaa käytännössä muinaisjäännökseenkuuluvien rakennekerrosten häviämistä kyseiseltä kohdalta, joten onsyntynyt tarve dokumentoida muinaisjäännöksen nykytila kadun leik-kauskohdassa. Dokumentointi on toteutettu tekemällä maastokäynti,jonka havainnot on esitetty tiiviin selostustekstin ja kohdealueeltaotettujen valokuvien muodossa. Ojalan osayleiskaavatyön yhtey-dessä on tehty erillinen muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy,2010-11), jossa turveradan historiaa ja merkitystä on kuvattu tarkem-min.Kokoojakatu on linjattu pienipiirteisesti kumpuilevan maaston kor-keuskäyrien suuntaisesti. Loivasti kaartuva katu kohtaa luode-kaakko-suunnassa kulkevan turveradan linjauksen hieman vinossakulmassa. Katualueen leveys reunasta reunaan on kokonaisuudes-saan 15 metriä. Välittömästi leikkauskohdan pohjoispuolella vanharatalinjaus kulkee ympäröivän maanpinnan painanteita korkeam-malla, joten radan pengerrykset näkyvät maastossa selkeästi. Tulta-essa täsmälliseen leikkauskohtaan ratapohjan ja ympäröivän maas-ton korkeuserot tasoittuvat. Kyseiseen kohtaan sijoittuu myös pienia-lainen, ilmeisesti metsänhoidollista toimintaa palveleva levennys taikääntöpaikka. Tästä johtuen turveradan linjaus ei leikkauskohdassaerotu yhtä selkeästi kuin muualla reitin varrella. Varsinaisia näkyviä

17

ratarakenteita ei ole säilynyt, joten ratalinjaus näyttäytyy maastossalähinnä tavanomaista leveämpänä, paikoin pengerrettynä metsäreit-tinä.Ohessa on esitetty valokuvia kohteen keskeisistä näkymäsuunnista.Kadun tasaus ja korkeusasemat ratkaistaan tarkemmassa katusuun-nittelussa.

Kokoojakadun linjaus on osoitettu maastoon merkkikepein, jotka on sijoiteltu tule-van katualueen ulkoreunoille.

18

Kokoojakatu kaartuu loivasti kumpuilevasta metsämaastosta kohti turveradan mui-naisjäännösaluetta. Kuvan merkkikepit osoittavat katualueen eteläreunaa. Metsä-reitin levennyksestä ja ympäröivästä kasvillisuudesta johtuen ratapohjan muotohäviää osin näkyvistä.

Levennyksen pohjoispuolella turveradan linjaus on pengerrysten ansiosta vieläselvästi nähtävissä; toisin kuin välittömästi levennyksestä etelään. Kokoojakadunkeskilinja kulkee melko tarkalleen levennyksen pohjukasta.

19

Kuljettaessa Ojalankyläntien päästä kohti kuvan keskivaiheilla näkyvää kokooja-kadun ja turveradan leikkauskohtaa ratalinjaus erottuu selkeästi puiden rajaa-mana.

Metsän kasvillisuus juurakoineen alkaa jo vallata turveradan penkereitä. Kuvanmerkkikeppi osoittaa katualueen pohjoisreunaa.

VirkistysOjalan kautta kulkee hiihtolatu, joka yhdistyy Kangasalan latuverkos-toon. Ojalan metsät ovat lähiympäristön asukkaille merkittävä virkis-tysympäristö, ja alueen kattavaa polustoa käyttävät myös kauempaatulevat maastopyöräilijät.

Ojalan lähiympäristön ulkoilu- ja retkeilypalvelut, ote Pirkanmaan ulkoilu- ja retkei-lykartasta (kartat.tampere.fi/oskari)

20

LiikenneKaava-alueelle johtaa nykytilanteessa vain Ojalankyläntie sekä parimetsäautotietä. Aitolahdentiellä iltapäivän huipputunnin liikennemää-rät Ojalakyläntien kohdalla olivat joulukuun 2015 laskentojen mu-kaan 261 ajoneuvoa itään päin ja 153 ajoneuvoa länteen päin.

Julkinen liikenne kulkee Aitolahdentietä myöten. Kaava-alueen asuk-kaita palvelevat linjat 28 ja 90, ja vuorotiheys ruuhka-aikaan on noinneljä vuoroa tunnissa.Kaava-alueen läpi kulkee pyöräreitti. Lisäksi Aitolahdentietä kulkeesekä valtakunnallinen pyöräilymatkailureitti että seudullinen pyöräilynpääreitti.

Tekninen huoltoKaava-alueella ei ole yhteisesti järjestettyä vesihuoltoa.

Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt

Tampereen kaupungin meluselvityksen (2012) mukaan kaava-alu-eella ei liikennemelun keskiäänitaso nouse yli 45 dB. Tampereen il-manlaatumallinnuksen (2011) ei alueella ole myöskään ongelmiatyppidioksidin (NO2) tai hengitettävien hiukkasten (PM10) osalta.

21

1.1.4 Väestö ja palvelutKaava-alueen väestötiheys Ojalankylän osalta on noin 2 asukastahehtaarilla, muu osa kaava-aluetta on asumatonta metsämaata.Lähimmät päiväkodit sijaitsevat Olkahisilla, Tasanteella ja Atalassa.Lähin koulu sijaitsee Atalassa (1-6 luokat).

1.1.5 Maanomistus: pääosin kaupungin maitaSuunnittelualue on kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta Oja-lankylän aluetta ja kiinteistöä 4:9, jotka ovat yksityisessä omistuk-sessa.

1.2 Aiemmin tehdyt suunnitelmatAsemakaava on Ojalan yleiskaavan (2016) ja valmisteilla olevankantakaupungin yleiskaavan mukainen. Asemakaavatyön pohjaksilaadittiin vuonna 2015 kaavarunko, jossa määriteltiin pääpiirteittäinmm. katuverkko ja korttelialueet sekä rakentamisen tapa. Asema-kaava noudattaa pääpiirteissään kaavarungon ratkaisuja.

22

2. ASEMAKAAVAN KUVAUS

2.1 Kaavan rakenneVuoteen 2040 mennessä Ojala ja Kangasalan puolella sijaitsevaLamminrahkan alue tulevat muodostamaan yli kunnan rajan toimi-van, noin 11.000 asukkaan asuinalueen. Ojalan läpi kulkee pääkatu, joka johtaa Aitohdentieltä Kangasalanrajalle ja edelleen Kangasalan puolella Lamminrahkan asuinalueenläpi vt 12:n uuteen eritasoliittymään. Tehokkain rakentaminen sijoit-tuu Ojalan keskustassa olevan kiertoliittymän läheisyyteen. Samallealueelle sijoittuvat myös Ojalan palvelut. Rakentamisen tehokkuuspienenee keskustasta poispäin mentäessä. Keskustan rakentaminentäydentyy seuraavissa asemakaavavaiheissa.Korttelialueet sijoittuvat kallioisille mäille. Näiden väliin jäävät, paljoltisoiset, metsäalueet on jätetty viheralueiksi. Viheralueet muodostavatjatkuvan verkoston ja pientalot jäävät kylämäisiksi kokonaisuuksiksimetsän keskelle.Ojalankylän itäpuolelle on osoitettu pientaloalue, joka yhdistyy seu-raavissa asemakaavavaiheissa tehtäviin alueisiin.

Karkea massamalli Ojalan keskustan rakenteesta. Nelikerroksiset kerrostalot sijoit-tuvat Mossin puistokadun laidalle, kauempana rakennuskanta on kaksikerroksi-nen.

2.1.1 MitoitusAsemakaava-alueelle on osoitettu uutta rakentamista yhteensä 95000 k-m2. Rakennusalasta noin 30 % on kerrostalokortteleissa ja 65% pientalokortteleissa. Kaava-alueella on yhteensä 98 omakotitont-tia, mikä vastaa noin vuoden tarvetta.

23

2.1.2 PalvelutOjalan keskustaan osoitetaan julkisten lähipalveluiden korttelialue(YL), joka mahdollistaa mm. pienten lasten yksikön rakentamisen.Vastapäätä Y-tonttia, aukion laidalle osoitetaan asuinkerrostalojenkorttelialue, jolle saadaan rakentaa myös liike-, toimisto-, työ- ja pal-velutiloja (AK-36). Se mahdollistaa kaupallisten palveluiden sijoittu-misen alueelle.Jätehuolto järjestetään Ojalassa pääasiassa lähikeräysjärjestelmänavulla, vain keskustan kerrostalokortteleissa on kiinteistökohtainenkeräys. Lähikeräysjärjestelmää varten kaavassa on osoitettu keräys-paikkojen sijainti yt-2 -merkinnällä. Omakotivaltaisilla asuinalueillajätteiden lähikeräyspisteet on osoitettu yleisiltä alueilta ja yhtiömuo-toisten pientalojen kortteleissa lähikeräyspisteet on osoitettu kortteli-alueilta. Koska jätteiden lähikeräys on verrattain uusi konsepti, onasiaa esitelty rakentamistapaohjeessa.Viher- ja virkistyspalvelut ovat Ojalassa lähellä asukasta kattavan vi-heralue- ja virkistysverkoston ansiosta. Ojalan katuverkosto suunni-tellaan siten, että julkinen liikenne voi kattaa pääkadut. Tulevaisuu-dessa Ojala voi tukeutua Lamminrahkaan tulevaan raitiotiehen syöt-töliikenteen avulla.Lamminrahkan asuinalue ja sen palvelut sijaitsevat noin puolentoistakilometrin päässä. Lamminrahkaan rakennettava yhtenäiskoulu pal-velee myös Ojalan asukkaita. Koilliskeskuksen kattavat palvelut si-jaitsevat noin neljän kilometrin päässä.

2.2 Ympäristön laatua koskevat tavoitteet2.2.1 Kaavatyön alussa asetetut laatutavoitteet

Tavoitteena oli mahdollistaa Ojalan uuden kaupunginosan ensim-mäisen vaiheen rakentaminen kustannustehokkaasti ja alueenluonto- ja kulttuuriympäristön arvoja turvaten. Erityistä huomiota tulikiinnittää alueen liito-oravan elinpiirien turvaamiseen ja hulevesienmäärän ja laadun hallintaan. Tavoitteena oli myös laadukas kaupun-kiympäristö ja eri osa-alueiden omaleimaisuus.

2.2.2 Tavoitteiden toteutuminenLuonnonarvojen sekä kulttuuriympäristön arvojen turvaaminen

Merkittäviä luontoarvoja sisältävät alueet on asemakaavassa jätettyviheralueiksi ja luontoarvoista on tehty pikemminkin alueen vetovoi-matekijä. Kokonaisuudessaan kaavoituksessa on luontoarvot otettuhuomioon myös:· alueiden reunavyöhykkeiden suunnittelussa jättämällä riittävät suo-javyöhykkeet luontoarvojen ympärille (esim. Halimasjärven luonnon-suojelualue) ja antamalla ohjeistukset metsän valmennukselle tuleviamuutoksia varten· ottamalla luontoarvojen säilyminen myös pitkällä tähtäimellä huomi-oon metsänkäsittelyn ohjeistuksessa

24

· sovittamalla hulevesien käsittely niin, että alueen luontaista potenti-aalia hulevesien luontaisessa käsittelyssä hyödynnetään vaaranta-matta alueen luontoarvoja· huomioimalla alueen ekologiset yhteydet säilyttämällä ne viheralu-eina kaavoituksessa sekä ottamalla niiden säilyminen huomioonsekä viheraluesuunnittelussa että metsänkäsittelyssä (sekä valmen-nus että hoito).· Suojelemalla Halimasjärven luontoarvoja hulevesien käsittelynsuunnittelulla.Hulevesien käsittelyssä kaava-alueella on pyritty minimoimaan kiin-toaine- ja ravinnekuormitusta hyödyntämällä laajasti alueen nykyisiäkosteikkoja kiintoaineksen pidättämisessä ja virtaaman viivyttämi-sessä, joka vähentää järviin laskevien metsäpurojen eroosiota.Viivytysratkaisuja on Ojalan yleisillä alueilla kahta tyyppiä: luonnolli-seen maastonmuotoon ja nykyisiin kosteikkoalueisiin perustuvialuonnonmukaisia viivytysalueita sekä rakennettuja viivytysalueitaniillä paikoilla, joissa sopivia maaston painannekohtia ei ollut käytet-tävissä. Luonnolliseen maastonmuotoon perustuvat viivytysalueettoteutetaan nykyiselle maanpinnalle mahdollisimman vähäisin raken-nustöin. Rakennetut viivytysalueet on sijoitettu luontoarvot huomioi-den nykyisiin mahdollisimman alaviin maastonkohtiin.Ojalan osayleiskaavassa muodostettu Ojalan turveradan muinais-muistoalue on kokonaisuudessaan viheralueella. Katusuunnittelussaon kiinnitetty erityistä huomiota kadun korkeusasemien määrittelyynsiten, että kadun pinta tulee risteämiskohdassa mahdollisimman lä-helle nykyistä maanpintaa. Tällöin turveradan linjaus on hahmotetta-vissa myös tulevaisuudessa kadun molemmin puolin jatkuvana koko-naisuutena.

Laadukas kaupunkiympäristö ja eri osa-alueiden omaleimaisuusOjalan asema maisemarakenteessa on suunnittelun lähtökohtana:rakentaminen sijoittuu kallioisille selänteille, joiden etelärinteet ovatilmastoltaan alueen edullisimpia rakennuspaikkoja. Rakentamisentavoitteena on eloisa, pienipiirteinen ja kodikas ympäristö, jonkaasuinalueet ovat omaleimaisia ja tunnistettavia.Pienipiirteinen ja vaihteleva maasto edellyttää rakentamisen taitavaasovittamista ja hyvää suunnittelua. Etenkin rakennetun ja rakenta-mattomaksi jäävän alueen rajat ovat herkkiä ja vaativat huomioitasuunnittelussa.Suoraan viheralueisiin rajautuvien omakotitonttien rakennusala onviety reilusti kadun varteen ja tontin reunamille on jätetty jopa 10metriä leveä kaista, jolla maanpinta olisi saatettava luonnollisenmaan tasoon. Mahdollisesti tarvittavat luiskaukset ja tukimuurit onsijoitettava kokonaisuudessaan tontin puolelle.

25

Lähellä keskustaa olevat pientalotontit ovat pienempiä ja tehokkaam-min rakennettuja kuin kauempana keskustasta olevat tontit. Yhtiö-muotoiset pientaloalueet yhdistävät keskustan tehokkaasti rakenne-tut kerrostalokorttelit ja suhteellisen väljän omakotiasumisen. Yhtiö-muotoinen rakentaminen toimii myös meluesteenä pääkatujen jaomakotialueiden välillä.Tehokkaasti rakennettujen kerrostalokortteleiden osalta joudutaanmaastoon sovittamisen tavoitteesta tinkimään. Tontit tasataan katu-alueiden määrittämään korkotasoon ja Ojalan keskustan alueella ra-kentaminen edellyttää voimakasta louhintaa. Rajautuminen viheralu-eisiin on kuitenkin järjestettävä samalla huolellisuudella kuin omako-tialueillakin.Alueen omaleimaisuutta lisää myös kaavan edellyttämä puurakenta-minen eteläisten keskustakortteleiden alueella.

KustannustehokkuusKaavassa on pyritty etsimään mahdollisimman kustannustehokkaitavaihtoehtoja siten, että kaavan muista tavoitteista ei ole tingitty.Uutta asuinaluetta rakennettaessa koskemattomaan metsään nouse-vat aloituskustannukset väistämättä suuriksi. Lisäksi kaavan tavoitepientalovaltaisesta asuinalueesta nostaa suhteellisia kustannuksia(euro / asukas) verrattuna tehokkaammin rakennettavaan aluee-seen.

2.3 Aluevaraukset, kaavamerkinnät ja määräyksetAsemakaavamerkinnät ja määräykset ovat täydellisinä kaavakartanyhteydessä.

2.3.1 KorttelialueetPuurakentamisen edistäminen Ojalassa.

Ojala on valittu yhdeksi kohdealueeksi, jolla Tampereella edistetäänpuurakentamista. Asemakaavassa edellytetään kaikkien kerrostalo-korttelien rakennusten julkisivuissa käytettävän puuta. Lisäksi Mos-sin puistokadun eteläpuolella olevissa kortteleissa rakennusten tuleeolla pääosin puurakenteisia.

A-korttelit 7789 ja 7795, pohjoinen porttiPääkadun varrella, mäen harjalla sijaitsevat korttelit muodostavatporttimaisen sisääntulon rakennetulle alueelle, kun Ojalaa lähesty-tään pohjoisesta. Korttelit on rajattu maastonmuotojen mukaan. Ra-kentamisen ulkopuolelle jäävä jyrkkä rinne muodostaa reunan ympä-röivälle viheralueelle.Rakennukset saavat olla korkeintaan kaksikerroksisia. Tämä ja väljäkäyttötarkoitusmerkintä mahdollistavat monipuolisen rakennuskan-nan luomisen alueelle.

26

A-korttelit 7792 ja 7793, itäinen kumpareKorttelit sijaitsevat Mossinkaaren kokoojakadun varressa mäen laellaja tehokkaamman rakentamisen vyöhykkeen kokoojakadun ja pohjoi-sessa olevien omakotikortteleiden välille.Rakennukset saavat olla korkeintaan kaksikerroksisia. Tämä ja väljäkäyttötarkoitusmerkintä mahdollistavat monipuolisen rakennuskan-nan luomisen alueelle.

A-korttelit 7796 ja 7797, keskustan reunaKorttelit sijaitsevat Ojalan keskustan läheisyydessä, mutta omanavyöhykkeenään rajautuen pohjoisessa keskeiseen viheralueeseen.Rakennukset saavat olla korkeintaan kaksikerroksisia. Tämä ja väljäkäyttötarkoitusmerkintä mahdollistavat monipuolisen rakennuskan-nan luomisen alueelle.

A- korttelit 7798 ja 7804 - 7806, eteläinen porttiKorttelit ovat ensimmäinen merkki Ojalan keskustasta, kun aluettalähestytään etelästä päin. Ne toimivat välittävänä elementtinä raken-tamattoman metsän ja kaupunkimaisen rakentamisen välillä. Tämäntakia lähinnä puistokatua olevilla tonteilla rakennusten edellytetäänolevan kaksikerroksisia. Rakennukset on sijoitettava siten, että nesuojaavat ulko-oleskelualueita melulta. Lisäksi asuinhuoneiden pää-ikkunoita on oltava ainakin liikennemelulta suojatun pihan puolella.Kauempana puistokadusta rakennukset saavat olla korkeintaan kak-sikerroksisia. Tämä ja väljä käyttötarkoitusmerkintä mahdollistavatmonipuolisen rakennuskannan luomisen alueelle.

AK -korttelit 7796 - 7797Nelikerroksiset rakennukset ovat poikittain Mossin puistokatuun näh-den luoden yleisilmeestä ilmavan. Kattomuotona suositaan harjakat-toa, jonka erilaiset variaatiot tuovat katunäkymään vaihtelua. Asuin-rakennusten väliin, puistokadun varrelle on mahdollista rakentaa yk-sikerroksisia talousrakennuksia, jotka rajaavat katutilaa ja estävätosaltaan liikennemelun leviämistä asuinkortteliin.Pysäköinti järjestetään keskitetysti korttelien keskellä, jolloin tonteillesaadaan järjestettyä riittävästi viihtyisää viherpihaa asukkaita varten.Pysäköintialueen läpi on osoitettu johtorasite, joka palvelee jäteve-sien ja hulevesien johtamista alueen läpi.Rakennusten julkisivuissa on käytettävä puuta.

AKR -korttelit 7807 - 7808Rakennukset rajaavat Mossin puistokatua etelästä ja muodostavatsuhteellisen leveälle kadulle muurimaisen reunan. Tämän takia ra-kennukset on tuotava tontin rajalle asti.Korttelien eteläosissa on kaksikerroksisten rakennusten muodos-tama vyöhyke, joka luo mahdollisuuden myös pienimittakaavaiseenrakentamiseen keskustan alueella.

27

Korttelit toteutetaan puurakenteisina, kaavamääräyksellä edellyte-tään sekä rakennusten rungon että julkisivun olevan pääasiassapuuta. Rakennukset on sijoitettava siten, että ne suojaavat ulko-oles-kelualueita melulta. Lisäksi asuinhuoneiden pääikkunoita on oltavaainakin liikennemelulta suojatun pihan puolella.

AK-36 -kortteli 7809Kortteli osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jolla on sallittumyös liike- ja toimistorakentaminen. (AK-36). Korttelin pysäköinti onosoitettu Bruuninkujan varteen.Korttelin koilliskulmaan, Sokea Paavon pannu -nimisen aukion jakiertoliittymän viereen sijoittuu 6-kerroksinen pistetalo, joka muustarakennuskannasta poikkeavan korkeutensa takia muodostuu yhdeksiOjalan merkkirakennuksesta. Mossin puistokatua rajaa myös kortte-lin pohjoisreunassa oleva korkeintaan 4-kerroksinen rakennus-massa.Kortteli toteutetaan puurakenteisena, kaavamääräyksellä edellyte-tään sekä rakennusten rungon että julkisivun olevan pääasiassapuuta. Kortteli on rajattava viereistä aukiota vastaan vähintään 50cm korkealla, kaupunkikuvallisesti korkeatasoisella muurilla tai tuki-muurilla.

YL -kortteli 7810Kortteliin osoitetaan julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue(YL). Kortteliin voidaan sijoittaa alueelle suunniteltu pienten lastenyksikkö, joka käsittää päiväkodin ja 1-2 -luokat peruskoulusta.Ajoyhteys YL-tontille on järjestetty Polttoturpeenkadun kautta. Pysä-köinti on osoitettu Polttoturpeenkadun puoleisella reunalla. Kaksiker-roksinen rakennus on sijoitettu Mossin kaaren varteen ja korttelin itä-reunalle, näin leikkipiha yhdistyy toiminnallisesti viereiseen aukioonja leikkipuistoon. Rakennusoikeutta on kaavassa osoitettu 4000 k-m2.Kortteli toteutetaan puurakenteisena, kaavamääräyksellä edellyte-tään sekä rakennusten rungon että julkisivun olevan pääasiassapuuta. Kortteli on rajattava viereistä aukiota vastaan vähintään 50cm korkealla, kaupunkikuvallisesti korkeatasoisella muurilla tai tuki-muurilla.

AO -korttelitTavoitteena on luoda monipuolinen ja vaihteleva rakennuskanta si-ten, että osaksi varsin vaativien tonttien haasteet on mahdollistakäyttää suunnittelun voimavarana. Lisäksi tavoitteena on järjestäärakentaminen siten, että rakentamisen vaikutukset pysyvät kortteli-alueella, ja maisemallisesti arka rakentamisen ja viheralueen rajamuodostuu luontevaksi. Rakentaminen ohjataan pääasiassa tonttika-tujen varteen, jolloin tonttien takaosaan jää yhtenäinen vapaa-alue.

28

Erillispientalotonttien pinta-ala vaihtelee sen mukaan, miten kaukanaOjalan keskustasta tontti sijaitsee. Lähellä keskustaa (Kalliokankaan-kadun ja Kalliokankaankaaren varrella) tontit ovat suhteellisen pieniäja muodostavat tiivistä, kaupunkimaista pientaloaluetta. Tonttienkoko vaihtelee 450 ja 700 neliömetrin välillä. Ojalankylän tontit ovatvarsin suuria, joten kylän rakennetta täydennetäänkin suhteellisensuurilla tonteilla, tonttien koko vaihtelee 700 ja 1000 neliömetrin vä-lillä.Uudisrakennukset saavat olla korkeintaan kaksikerroksisia. KoskaOjalan maasto on pienipiirteinen ja vaihteleva, on suuri osa tonteistarinnetontteja ja toteutuva kerrosluku tullee vaihtelemaan 1-kerroksi-sen ja kellarillisen 2-kerroksisen välillä eri puolilla Ojalaa.

2.3.2 Muut alueetKatualueet

Katuja varten on kaavaan osoitettu katualueet. Kangasalan Lammin-rahkan eritasoliittymästä Aitolahdentielle kulkeva pääkatu (Mossinpuistokatu) on luonteeltaan kaupunkimainen lukuun ottamatta pohjoi-sinta osuutta, joka kulkee luontoarvoiltaan rikkaan metsäalueen läpi.

Mossin puistokadun pohjoisosassa pyöräily ja jalankuluyhteydet sijoittuvat vainkadun toiselle puolelle, jotta kadun leveys saadaan puristettua mahdollisimmankapeaksi. Kadun ulkoluiskaan voidaan istuttaa liito-oravalle soveltuvia puita, jottahyppymatka jäisi mahdollisimman lyhyeksi

29

Kaupunkirakenteen keskellä Mossin puistokatu on luonteeltaan kaupunkimainen.Puurivit erottavat jalankulun muusta liikenteestä. Pyöräilyä varten on varattu erilli-set pyöräkaistat ajoradalta. Eri osuuksilla välikaistaa voidaan käsitellä eri tavoin:keskustassa välikaistalle voidaan järjestää pysäköintiä puurivien väliin, viheraluei-den kohdalla välikaistan istutukset ovat vapaamuotoisemmat. Katupuiden lajit janiiden istutustapa voivat vaihdella alueittain, samoin muiden istutusten. Kalusteetja varusteet ovat tärkeässä osassa keskustan osuudella.

AukiotYL-korttelialueen viereen on osoitettu aukio (Sokean Paavon pannu).Siitä on tarkoitus kehittää urbaani eri sukupolvien kohtaamispaikka,joka toimii välittävänä tekijänä kaupunkimaisen Ojalan keskustan jasitä ympäröivien viheralueiden välillä.

Aukio rakennetaan viihtyisäksi, monikäyttöiseksi osaksi viheralueita. Aukion kalus-teet ja varusteet sekä pinnoitteet valitaan siten, että niitä on mahdollista hyödyntäämyös rullalautailussa.

Katualueille sijoittuvat myös jätteiden lähikeräyspisteet, Niistä onmahdollista kehittää pieniä aukiomaisia kohtaamispaikkoja, joissanaapuruston asukkaat voivat tavata toisiaan arkiaskareiden lomassa.Aukioille voi keskittää jätehuollon lisäksi myös esim. postilaatikot.

ViheralueetValtaosa kaava-alueesta (58%) on osoitettu viheralueeksi. Keskus-tan palveluihin tukeutuva keskeinen Lammikorvenpuisto on osoitettu

30

puistoksi (VP) reuna-alueiltaan. Puistoon on tarkoitus rakentaa leikki-puisto ja pallokenttä. Keskeisin, luontoarvoiltaan rikkain osa Lammi-korvenpuistoa on lähivirkistysaluetta (VL).Muut asemakaavan viheralueet ovat lähivirkistysalueita (VL). Viher-alueilla olevia luonnonarvoja (lepakon ja liito-oravan esiintymisalueetja muut luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet) ja niihinliittyviä hoito-ohjeita annetaan osa-aluemerkinnöillä.Asemakaavan yhteydessä on tehty viheralueiden yleissuunnitelma,jossa esitetään Ojalan viheralueiden kokonaiskonsepti, katuvihreänperiaatteet, hulevesien hallinta ja luontoarvojen huomioiminen sekämetsän valmentamisen periaatteet koko asemakaavoitettavalta alu-eelta (kaavarungon alueelta). Yleissuunnitelma on kaavan liitteenä.

Viheralueet on yleissuunnitelmassa esitetty metsätyyppien mukaan eri värein. Li-säksi kuvassa on esitetty symbolein viheralueille sijoittuvat toiminnot ja rasterillane alueet, jotka ovat erityisen hienoja tai vaikeasti rakennettavia.

Ojalan asuinalueen keskuspuistona toimii Lamminkorvenpuisto,jonka reuna-alueet on asemakaavassa osoitettu merkinnällä VP(puisto). Puiston itäreunaan muodostetaan toiminnallinen vyöhyke,jonne sijoittuvat leikki-, peli- ja kuntoilualueet. Maisemaa hoidetaansuhteellisen avoimena.

Puisto (VP)- luonteeltaan rakennettu

ja hoidettu viheralue,jossa käytetään esim.hoidettua nurmea ja pen-saita

- tarjoaa palveluita: raken-nettuja peli- ja leikkipaik-koja

Lähivirkistysalue (VL)- luonnonmukaisen kaltai-

nen viheralue (metsä tainiitty)

- rakentaminen rajoittuukulkureitteihin ja joihinkinkalusteisiin ja varusteisiinreittien varrella

31

Puiston läpi kulkee pyöräilyn aluereitti kohti Lamminrahkan koulua.

Konseptisuunnitelma Lamminkorvenpuiston toiminnallisista osista. (Ramboll,2017)

Katuvihreän suunnittelussa periaatteena on ollut lajiston monimuotoi-suus ja luonnonmukaisuus. Katuympäristön suunnittelu pohjautuukatujen jaksotukseen, jossa kunkin jakson luonne on määritelty ym-päristön luonteen ja katujen sijainnin mukaisesti.

32

2.4 NimistöOjalan nimistön perustuu paikalliseen nimistöön (Ojalankyläntie,Ojalantie, Ojalanpolku, Maanitynkatu, Metsä-Heikkilänkuja),Lamminrahkan turvetehtaaseen (Mossinradanura, Mossinradan-notko, Bäckströminkatu ja -kuja, Bruuninkatu ja -kuja, Polttotur-peenkatu, Turvetiilenpolku) sekä talonpoikaiseen tarve-esineistöön(Lapakkakatu, Lapakkapolku, Lapakka, Lestikatu, Lihtakatu,Luuvakatu, Ieskuja). Kaikki nämä teemat jatkuvat tulevissa asema-kaavavaiheissakin.Kangasalan Lamminrahkalta Aitolahdentielle kulkeva pääkatu on ni-metty Mossin puistokaduksi. Siitä erkautuva lenkkikatu, joka onvain osaksi tämän asemakaavan alueella, on nimetty Mossin kaa-reksi.

3. KAAVAN VAIKUTUKSET

3.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöönAsemakaavalla mahdollistetaan uuden, kaupunkimaisen asuinalu-een rakentaminen nykyisin virkistyskäytössä olevaan metsään. Lähi-alueen nykyisten asukkaiden virkistysmahdollisuudet luonnossa ka-penevat, mutta uusi asuinalue luo uusia palveluita ja parantaa liiken-neyhteyksiä.Uuden rakentamisen ja uusien katuyhteyksien myötä tulevan liiken-teen aiheuttamaan melua on arvioitu asemakaavatyön yhteydessätehdyssä meluselvityksessä. Selvityksen mukaan pääkadun varrellakortteleissa tarvitaan melusuojausta, jotta yöajan melutason oh-jearvo pihoilla täyttyy. Asemakaavassa edellytetään laatimaan ra-kennuslupavaiheessa meluselvitys, joka osoittaa miten melusuojaustoteutetaan niin, ettei valtioneuvoston asettamia ohjearvoja ylitetä.Julkisivuihin kohdistuva päiväajan melutaso ei edellytä erityistä julki-sivumääräystä kaavaan. Toiminnalliset viheralueet on osoitettu alu-eille, joilla arvioitu melutaso ei päivällä nouse yli 55 dB.

Kalliorakentamisen vaikutukset nykyiseen asujamistoonKatujen ja muun infrastruktuurin rakentaminen edellyttää maansiirto-töitä ja kallionlouhintaa katu- ja korttelialueilla. Kalliorakentamisenvaikutuksia lähialueen asutukseen on arvioitu asemakaavatyön yh-teydessä tehdyssä selvityksessä. Sen mukaan rikotuksesta ja lou-heen lastauksesta aiheutuvat päiväaikaiset keskiäänitasot eivät ylitävaltioneuvoston päätöksessä annettua ohjearvoa olemassa olevienasuinrakennusten piha- ja oleskelualueilla.Laskennallisen mallinnuksen perusteella noin 4,5 metriä korkeallameluvallilla murskaustoimintojen ja asutuksen välillä syntyviä kes-kiäänitasoja kyetään merkittävästi rajoittamaan ja annetut ohjearvotasuinrakennusten piha- ja oleskelualueilla alittuvat. Jopa silloin, kun

33

lastauksen ja rikotuksen impulssimaisuus otetaan huomioon. Päivä-ajalle kohdistuvaa kokonaiskeskiäänitasoa voidaan myös pienentäärajoittamalla toimien ajallista kestoa.Alustavan ilmanlaatuarvion mukaan alueelle on mahdollista sijoittaasiirrettävä murskaus- ja seulontalaitos Ojalan alueen rakennusvai-heessa. Ohjearvot eivät ylity nykyisen Ojalan kylän asuintalojen koh-dalla.

3.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoonKatujen ja muun infrastruktuurin rakentaminen edellyttää voimak-kaita maansiirtotöitä ja kallionlouhintaa katu- ja korttelialueilla sekävähäisempiä kaivu- ja louhintatöitä viheralueilla. Tehdyn massatasa-painotarkastelun mukaan Ojalan rakentaminen luo runsaasti ylimää-räisiä massoja, eikä tavoitteena olleeseen massojen tasapainoonalueen sisällä ole päästy. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että viher-alueet täytyy runsaiden luontoarvojen takia pitää luonnontilaisen kal-taisina alueina, eikä Ojalasta löydy luontevia paikkoja ylijäämämas-soille.Uusi rakentaminen aiheuttaa muutoksia nykyisin luonnontilaisen alu-een vesiolosuhteisiin. Rakennetuilta alueilta kerääntyvät hulevedetäärevöittävät vesistöjen virtaamia ja muuttavat veden laatua huo-nompaan suuntaan, ellei mitään tehdä. Tätä vaikutusta pyritään pie-nentämään hulevesien suunnitelmallisella käsittelyllä.Viheralueilla olevia kosteikkoja hyödynnetään hulevesien viivytyk-sessä, lisäksi rakennetaan muutamia viivytys- ja imeytyspainanteitaviheralueille. Suoalueiden vesitasapainosta ja hulevesien viivyttämi-sestä huolehditaan rajoittamalla tarvittaessa soilta purkautuvia vir-taamia. Viivytyksen avulla huolehditaan vesistöihin purkautuvien ve-sien laadusta ja vältetään voimakkaita valumapiikkejä vesistöihin.Ojalankylän nykyisellä asuinalueella hulevesien pääreitteinä toimivatojat risteilevät yleisten alueiden lisäksi pihoilla ja tonttien rajoilla. Rei-teillä on putkituksia ja muita esteitä. Asuinalueelle on tarkoitus raken-taa uusien alueiden toteutuksen yhteydessä kunnallistekniikkaa jasamassa yhteydessä pääreitit siirretään mahdollisuuksien mukaankatujen varteen. Tonteille jääville osuuksille muodostetaan rasite.Uuden asuinalueen ilmastovaikutusta voidaan tarkastella kahdestanäkökulmasta. Toisaalta luonnonympäristön muuttuminen rakenne-tuksi ympäristöksi vähentää alueen luonnon monimuotoisuutta,maanpinnan läpäisevyyttä ja biomassan tuotantoa, mikä laskee mer-kittävästi alueen ekotehokkuutta. Toisaalta asukkaiden sijoittuminenolevan kaupunkirakenteen läheisyyteen ja suhteellisen lähelle kes-kustaa aiheuttaa merkittävästi vähemmän liikenteen päästöjä, kuinjos sama määrä asukkaita sijoitettaisiin kauemmaksi keskustasta jaolevasta kaupunkirakenteesta.

34

3.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroi-hin

Rakentamattoman metsäalueen muuttaminen asuinalueeksi muuttaavoimakkaasti kaava-alueen luontoa. Nykyisellään laajan yhtenäisenmetsäalueen pirstoutuminen lisää voimakkaasti kasvillisuuteen koh-distuvaa reunavaikutusta. Tätä muutosta voidaan lieventää puustoonkohdistuvilla valmennushakkuilla, joissa tulevaa reunapuustoa totu-tetaan vähitellen muuttuviin kosteus- ja valo-olosuhteisiin.Metsäluonto tulee rakentamisen seurauksena muuttumaan myös ra-kentamattomilla alueilla lisääntyvän kulutuksen ja ns. kulttuurivaiku-tuksen seurauksena. Viheralueiden kokonaisvaltaisella suunnittelullapyritään vähentämään metsäluonnolle koituvia negatiivisia vaikutuk-sia mm. ohjaamalla kulkua hallitusti ja etsimällä toiminnoille parhai-ten soveltuvat paikat sekä esittämällä tarvittavia hoitotoimenpiteitämetsäalueille.

35

Kartalla on esitetty viime vuosina tehdyt luontoselvitysten tulokset sekä asemakaa-van korttelialueet. Halimasjärvenojan varren viheralueen puustoa kehitetään kor-vaamaan liito-oravan poistuvaa kulkuyhteyttä.

3.3.1 LepakotKesällä 2017 tehdyn lepakkoselvityksen (Ramboll) mukaan alueenlepakkotiheys on vähäinen ja havaittu lajisto luontotyypeille ja ympä-ristön rakenteelle tyypillinen. Alueella tavattiin pohjanlepakkoa ja viik-sisiippoja.Tulosten perusteella arvioidaan, että alueella ei ole lisääntymiskolo-niaa. Luokan III lepakoiden käyttämiä alueita tunnistettiin viisi kappa-letta. Lisäksi alueella on muita lepakoiden käyttämiä alueita, mutta

36

muut havainnot olivat yksittäisiä ohilentoja tai saalistuspaikkoja, joitaei nähty tarpeelliseksi rajata.Lepakkoalueet säilyvät pääosin ennallaan. Vain Kumpulan koillis-puolella sijaitsevalle alueelle (selvityksen D-alue) kohdistuu rakenta-mista: Osa Mossin puistokadusta ja osa kehämäisestä uudestaasuinalueesta sijaitsevat aluerajauksen sisällä. Luontoasiantuntijanarvion mukaan tämän rakentamisen vaikutus ei ole kokonaistilantee-seen nähden merkittävät, koska valtaosa lepakkoalueista sijaitseelaajojen yhtenäisten viheralueiden sisällä.

3.3.2 Liito-oravaOjalassa esiintyvien liito-oravien lisääntymis- ja ruokailualueet on jä-tetty rakentamisen ulkopuolelle. Viheralueiden suunnittelussa on py-ritty turvaamaan liito-oravien ja lepakoiden kannalta tärkeät puustoi-set kokonaisuudet ja niiden säilyminen ympäristön muuttuessa.Vuonna 2016 tehtiin Ojalassa asemakaavatasoinen liito-oravaselvi-tys (Ramboll). Selvityksen mukaan suurin osa havaituista liito-oravanelinympäristöistä on huomioitu jo osayleiskaavassa, jossa alueet onosoitettu viheralueeksi. Asemakaavassa liito-oravien elinympäristöton osoitettu sl-17 -merkinnällä ja tärkeät kulkuyhteydet sl-18 -merkin-nällä. Selvityksen mukaan osayleiskaavassa osoitettu pääkadun lin-jaus kulki liian lähellä pesimäpuita. Pääkadun suunnittelussa asiahuomioitiin. Kesällä 2018 tehtiin tarkentava liito-oravaselvitys Mossinpuistokadun varrella. Selvityksen pohjalta kadun linjausta tarkennet-tiin paaluvälillä 40 - 280.Osana Kantakaupungin yleiskaava 2040-työtä tehtiin vuonna 2016Tampereen kantakaupungin liito-oravaselvitys. Sekä kantakaupunginliito-oravaselvitys että Ojalan asemakaavatasoinen liito-oravaselvitysosoittivat, että Ojalan asemakaava-alueen kautta kulkee seudullisestimerkittäviä kulkuyhteyksiä pohjois-eteläsuunnassa. Kaavaratkaisumahdollistaa näiden reittien säilymisen, vain selvityksen reitti C:nitäinen yhteys katkeaa uuden asuinalueen kohdalla. Läntinen reittisäilyy.

Liito-oravan pesimäpuiden turvaaminen katusuunnittelun yhteydessäMossin puistokatu kulkee pohjoisosissaan liito-oravan elinpiirin läpi.Tällä osuudella on pyritty vähentämään ympäristölle aiheutuvia hait-tavaikutuksia käyttämällä mahdollisimman kapeaa katupoikkileik-kausta ja etsimällä kadulle linjaus, joka turvaa pesäpuiden säilymi-sen.

37

Mossin puistokadun pohjoispään linjaus on etsitty siten, että sen vaikutukset liito-oravan pesäpuihin jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Punertavat pisteet ovat pe-säpuita, oranssit ruokailupuita. Mustat poikkiviivat kertovat alla olevien leikkausku-vien sijainnin. Punaisella on kuvaan merkitty leikkaustarpeet ja sinisellä täyttö.

38

39

Katulinjaus liito-oravan elinympäristön läpi, leikkauskuvat pesäpuiden kohdalta.Kuvien alareunasta voi lukea pystyviivan etäisyyden kadun keskilinjasta metreinä.Kadun rakentamisen vaatiman alueen leveys on enimmillään noin 25 m. Rakenta-misen aiheuttamaa vaikutusta voidaan vähentää täydennysistutuksin.

3.3.3 ValkolehdokkiKesän 2017 aikana kaava-alueelta löytyi uusia valkolehdokin esiinty-miä. Valtaosa esiintymistä sijaitsee keskeisellä viheralueella ja tule-vat säilymään. Kaksi tunnettua esiintymää sijaitsee YL-tontin piha-alueella rakennusalan ulkopuolella ja yksi esiintymä Mossinkaaren

40

katulinjauksen alla. Nämä yksittäiset esiintymät tulevat todennäköi-sesti häviämään. Kokonaisuudessaan asemakaavan vaikutukset val-kolehdokin esiintymiin jäävät vähäisiksi, koska pääosa valkolehdo-keista säilyy.

3.3.4 Vesihuollon rakentamisen vaikutukset luonnonarvoihinVesihuollon rakentaminen aiheuttaa omat, osin muusta rakentami-sesta eroavat vaikutuksensa ympäröiviin viheralueisiin ja niiden luon-nonarvoihin. Kaavaehdotusta valmisteltaessa tutkittiin mahdollisuuttajohtaa jätevedet viettoviemäröinnin avulla Kalliokankaan alueeltaOjalankylään. Maaston korkeussuhteiden takia runkoviemäri joudut-taisiin johtamaan Ojalan keskeisen viheralueen kautta.

Karttatarkastelu jätevesiviemärin runkojohdon rakentamisen aiheuttamista vaiku-tuksista Ojalan keskeisen viheralueen luontoarvoihin. Kuvaan on arvioitu jäteve-silinjan rakentamisen vaikutusalue työvaroineen (15-16 m)

Jätevesilinjan aiheuttama hakkuuaukea pirstoisi keskeistä viheralu-etta entisestään, lisäksi kaivutöiden vaikutukset suoluontoon kohdis-tuisivat laajalle alalle.Vaihtoehtoisena ratkaisuna tutkittiin jätevesipumppaamoa, joka sijoit-tuisi viheralueelle Kalliokankaankaaren päähän. Myös tässä vaihto-ehdossa jouduttaisiin tekemään viettolinja viheralueelle Lamminkor-venkaaren ja Kalliokankaankaaren päiden väliin. Muutoin keskeinenmetsäalue jäisi kaivutöiden ulkopuolelle. Riskinä pumppaamoratkai-sussa on mahdollinen häiriötilanne, joka estää pumpun toiminnan.Tällöin jätevedet johtuisivat ylivuodon kautta suoraan pohjoispuoli-selle Kumpulanpuiston viheralueelle, ja sitä kautta Halimasjärveen.Pumppaamoa pidetään kuitenkin varsin toimintavarmana, koskapumpun toiminta on turvattu varajärjestelmällä, joka aktivoituu pum-pun vikatilanteessa. Lisäksi sähkökatko on hyvin harvinainen ilmiötaajaman maakaapeloiduilla alueilla. Tehdyn kustannuslaskennan

41

mukaan pumppaamo olisi toteutuskustannuksiltaan edullisempi vaih-toehto.Todennäköisyys pumppaamon vikatilanteeseen on hyvin pieni ja täl-löin luontoon kulkeutuvien jätevesien määrä suhteellisen vähäinen,mutta pumppaamovaihtoehdon rakentamisen aiheuttamat vaikutuk-set jäävät hyvin rajalliselle alalle. Viettoviemäröitävän jätevesilinjanrakentamisen aiheuttamat vaikutukset ovat keskeisen viheralueenluontoarvojen osalta laajat ja pysyvät, mutta viettoviemäri on toimin-tavarma ja immuuni mahdollisille sähkökatkoille.Kaavaratkaisu perustuu pumppaamovaihtoehdolle, koska sen ai-heuttamat vaikutukset luontoarvoiltaan arvokkaaseen viheraluee-seen katsottiin vähäisemmiksi kuin viettoviemärin rakentamisen.

3.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteensekä liikenteeseen

Asemakaavalla aloitetaan uuden asuinalueen rakentuminen nykyisinrakentamattomaan ympäristöön. Täysin valmiiksi rakentuessaannoin vuonna 2040 Ojala muodostaa yhdessä Kangasalan puolellasijaitsevan Lamminrahkan kanssa noin 12.300 asukkaan asuinalu-een. Uudet asuinalueet liittyvät olevaan Atalan ja Kumpulan kaupun-kirakenteeseen Tampereen puolella sekä kehittyvään Vatialan alu-eeseen Kangasalan puolella.Uuden asuinalueen rakentaminen vaatii merkittäviä investointeja,jotka vaikuttavat kuntatalouteen etenkin alkuvaiheessa. Alueelle tule-vat julkiset palvelut luovat kustannuksia myös pitkällä tähtäimellä.Ojalan ja Lamminrahkan palveluita kehitetään yhtenä kokonaisuu-tena, yli kuntarajan. Lamminrahkaan rakennettava yhtenäiskoulu pal-velee myös Ojalan asukkaita ja se toteutetaan Tampereen ja Kan-gasalan yhteistyönä.Ojalan ensimmäinen asemakaava vaatii noin 18 miljoonan euron in-vestoinnit toteutuakseen. Kokonaisuudessaan Ojalan asemakaava-alueiden toteuttamisen on laskettu vaativan 44 miljoonan euron in-vestoinnit.Ojalan asemakaava-alue on lähes kokonaan kaupungin omistuk-sessa. Kaava-alueen toteutuminen edellyttää mittavia panostuksiaalueen infraan. Mikäli alueen tonttien rakentuminen viivästyy, sitou-tuu 18 miljoonaa kaupungin varoja alueeseen ennen kuin alueentuotot alkavat realisoitua. Tampereen kaupunki ja Kangasalan kuntaovat sitoutuneet suunnittelemaan ja toteuttamaan Ojalan - Lammin-rahkan pääkadun, alueen vesihuollon ja Lamminrahkan yhtenäiskou-lun yhdessä, joten paineet infran toteuttamiseen nousevat tätäkinkautta.Tehtyjen laskelmien mukaan (Keko -tarkastelu 2017) kasvihuone-päästöt Ojalassa nousevat 50 vuoden aikana yhteensä noin 175 000tonniin hiilidioksidia. Tästä rakennusten rakentamiseen ja kunnossa-pitoon kuluu 74 000 tonnia ja henkilöliikenteeseen 46 000 tonnia.Rakennusten energiakulutus määräytyy rakennusvaiheessa, mutta

42

keskimääräisten päästökertoimien mukaan sen osuudeksi on arvioitu34 000 tonnia.Kaavatyön yhteydessä on tarkasteltu Ojalan ja Lamminrahkan ra-kentumisen vaikutusta nykyiseen liikenneverkkoon. Lamminrahkanuusi eritasoliittymä tulee palvelemaan aluetta siten, että yli puoletajoneuvoliikenteestä kulkee tulevan eritasoliittymän kautta. Kuitenkinvaikutukset ympäröivään liikenneverkkoon ovat merkittävät: tarkaste-lun mukaan Aitolahdentien eteläosien liikennemäärät nousevat 3000ajoneuvolla vuorokaudessa ja Rissonkadun liikennemäärä kasvaanoin 3400 ajoneuvolla vuorokaudessa.

Ajoneuvoliikenteen muutos nykytilanteeseen verrattuna. (Iltapäivän huipputuntivuonna 2040, ajoneuvoa tunnissa)

3.5 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ym-päristöön

3.5.1 Kaupunkikuva, maisema ja rakennettu ympäristöOjalan metsämaisema muuttuu radikaalisti alueen rakentuessa. Kaa-varatkaisu perustuu maiseman perusrunkoon siten, että rakentami-nen keskittyy kallioisille selänteille ja laaksot jäävät pääasiassa ra-kentamisen ulkopuolelle. Ojalankylän ja Kumpulan asuinalueenluonne muuttuu, kun ne tulevat liittymään osaksi tulevaa kaupunkira-kennetta.

43

Rakennetut asuinalueet vuorottelevat rakentamattomien viheraluei-den kanssa ja laajat, metsäiset viheralueet tulevat olemaan läsnämyös Ojalan keskustan kaupunkimaisessa ympäristössä. Rakenta-misen mittakaava pysyy maltillisena.Rakentamisen seurauksena luodaan uutta kaupunkikuvaa, jossa ko-hokohdaksi muodostuu Ojalan ydinkeskusta. Kaarevan puistokadunvarteen rakentuvat nelikerroksiset asuintalot kääntäen kadun suun-taan päätynsä rytmittävät puistokadun pohjoisreunaa. Eteläreunaarajaavat pitkittäin kadun varteen sijoittuvat nelikerroksiset asuintalot.Keskusta kiertoliittymä on osa aukiosarjaa, jonka avulla välitetäänmuutos urbaanista kaupunkirakenteesta kohti rakentamatonta virkis-tysaluetta.Ojalankylän rakennettu ympäristö tulee muuttumaan kaavan mahdol-listaman täydennysrakentamisen ja uuden katuyhteyden myötä ny-kyistä tiiviimmäksi ja kaupunkimaisemmaksi ympäristöksi. Kuitenkintonttikoot pysyvät Ojalankylässä muuta Ojalaa suurempina, eikä ra-kentaminen ole yhtä tiivistä kuin Ojalan muilla omakotialueilla.

3.5.2 KulttuuriperintöKaava-alueella sijaitsee Ojalan turverata ja tehdas -nimisen kiinteänmuinaisjäännöksen pohjoinen osa (mj.rek.nro 1000019709). Kiinteämuinaisjäännös on suoja-alueineen rauhoitettu muinaismuistolainnojalla. Muinaisjäännösalueen kajoaminen ilman muinaismuisto-laissa säädettyä lupaa on kielletty (MML 1 §).Asemakaavan suorat vaikutukset Mossin turveradan kiinteään mui-naisjäännökseen rajautuvat kohtiin, joissa uusi katu risteää turvera-dan kanssa ja turverata tulee näiltä osin tuhoutumaan. Maakuntamu-seo on todennut aikaisemmin Ojalan yleiskaavoituksen yhteydessäantamassaan lausunnossa, että rata voidaan katkaista kadun ris-teämiskohdassa kahdessa paikassa. Kiinteän muinaisjäännöksenristeämiskohdassa kadun rakentamiseen liittyvät kaivutyöt tuleetehdä arkeologin valvonnassa. Valvonnan yhteydessä dokumentoi-daan inventointia tarkemmin radanpohjan maan päälle erottuvat osatsekä rataan liittyneet maanalaiset kerrostumat. Mikäli katu rakennet-taisiin peittämällä ratalinja täyttömaalla, radan pintarakenne tulee do-kumentoida. Kadun rakentamiseen liittyvät valvonta- ja dokumentoin-tityöt kustantaa työhankkeen toteuttaja (MML 15 §).Koska yleiskaavoituksen yhteydessä tehty Ojalan turvaradan mui-naisjäännösalueen alustava rajaus on epätarkoituksenmukainenmuinaisjäännöksen pohjoispään säilyneisyyden ja nykytilan osalta,pidettiin asiasta muinaismuistolain 13§ mukainen neuvottelu19.9.2017. Neuvotteluun osallistuivat kaavoituksen ja Pirkanmaanmaakuntamuseon edustajien lisäksi maanomistajat.Ennen neuvottelua pidetyn maastokatselmuksen sekä tehdyn kiin-teistön käyttöhistoriaselvityksen perusteella päätettiin muinaismuisto-alueen rajausta muuttaa. Asemakaavassa esitetty muinaismuistoalu-een rajaus on tämän neuvottelun mukainen ja maakuntamuseon hy-väksymä.

44

Mossin radan ja kadun risteämiskohdat on määritelty yhdessä mu-seoviranomaisten kanssa jo osayleiskaavaa valmisteltaessa. Kadunrakenteet mahtuvat radan risteyskohdassa museon määrittelemän15 metrin leveyden sisään ja katu on linjattu korkeusasemaltaan si-ten, että kadun pinta tulee risteämiskohdassa mahdollisimman lä-helle nykyistä maanpintaa. Tällöin turveradan linjaus on hahmotetta-vissa myös tulevaisuudessa kadun molemmin puolin jatkuvana koko-naisuutena.

Havainnekuva turveradan ja Mossin kaaren risteyskohdasta.

Leikkauskuva turvaradan ja Mossin kaaren risteyskohdasta.

45

3.6 Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseenUuden asuinalueen vaatiman kunnallistekniikan ja rakennusten to-teuttaminen työllistää rakennusvaiheessa voimakkaasti. Asemakaa-van AK-36 -kortteli mahdollistaa myös pienimuotoisen yritystoimin-nan sijoittumisen alueelle. Jatkossa Ojalan palvelut luovat joitakintyöpaikkoja alueelle mm. päiväkodin ja kaupallisten palveluiden pii-riin.Uusi asuinalue vaatii suuria investointeja, jotka painottuvat rakenta-misen alkuvaiheeseen. Tehdyn kaavatalousselvityksen mukaan en-simmäisen asemakaavan edellyttämät investoinnit kunnallistekniikanrakentamiseen nousevat noin 18,4 miljoonaan euroon. Katurakenta-misen osuus on noin 9,4 miljoonaa euroa ja vesihuollon rakentami-sen noin 5,5 miljoonaa euroa. Kaavan myötä kaupunki saa tuloja lä-hinnä tonttien luovutuksen kautta. Arvioitu kaavan tuottama tulo onnoin 18,7 miljoonaa euroa..

4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Asemakaavamuutoksen käynnistäminenAsemakaavamuutos voitiin käynnistää, kun Ojalan osayleiskaava tulilainvoimaiseksi tammikuussa 2016. Kaavamuutos kuulutettiin vireille2.11.2016.

4.2 Asemakaavamuutoksen tavoitteetAsemakaavan tavoitteena on ratkaista uuden asuinalueen rakenta-minen Ojalan metsiin siten, että alueen luontoarvot, kulttuuriympäris-tön arvot ja virkistysarvot kuitenkin turvattaisiin.Ojalan asemakaava on tarkoitus laatia useassa vaiheessa. Kaupun-gin kaavoitusohjelmassa Ojalan ensimmäisen vaiheen asemakaa-valle on asetettu tavoitteeksi luoda 150 omakotitonttia ja 90 000 m2

asuinkerrosalaa sekä 1 000 m2 muuta kerrosalaa.4.2.1 Tavoitteiden tarkentuminen kaavaprosessin aikana

Luonto- ja kulttuuriarvojen painottaminen suunnittelussa sekä hanka-lasti rakennettavat tontit ovat johtaneet siihen, että omakotitonttientavoitemäärää ei saavuteta. Uudeksi omakotitonttien tavoitemääräksion suunnittelun aikana muodostunut noin sata uutta omakotitonttia.Muut määrälliset tavoitteet sekä laadulliset tavoitteet ovat pysyneetsamana koko suunnitteluprosessin ajan.

4.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusAsemakaavan vireilletulovaiheessa järjestettiin yleisötilaisuus, johonosallistui 29 lähialueen asukasta. Vireilletulovaiheessa saatiin neljäasukaspalautetta ja neljä viranomaislausuntoa osallistumis- ja arvi-ointisuunnitelmasta. Asemakaavan valmisteluvaiheessa järjestettyyn

46

yleisötilaisuuteen osallistui 26 lähialueen asukasta. Nähtävilläolonaikana saatiin yhdeksän viranomaiskommenttia ja kuusi asukasmieli-pidettä. Tulleeseen palautteeseen on vastattu kaava-aineiston yhtey-dessä olevassa palauteraportissa.Asemakaavan ehdotuksesta saatiin neljä viranomaiskommenttia jamuistutukset kahdelta taholta. Tulleeseen palautteeseen on vastattukaava-aineiston yhteydessä olevassa palauteraportissa.Asemakaavaa valmisteltaessa järjestettiin erillisneuvotteluja eri kau-pungin organisaatioiden kanssa. Kaavan tavoitteet ja kaavaluonnok-sen ratkaisut ovat hioutuneet näissä keskusteluissa. Kaavatyötä onohjannut erillinen ohjausryhmä, joka on hyväksynyt asemakaavanratkaisut.

4.3.1 Yhteistyö Kangasalan kunnan kanssaAsemakaavan laatimisen kanssa on samanaikaisesti laadittu Mossinpuistokadun yleissuunnitelmaa. Työtä on ohjannut molempien kun-tien edustajista koottu ohjausryhmä. Lisäksi Lamminrahkan asema-kaavaa laaditaan yhtä aikaisesti Ojalan asemakaavan kanssa. Työon vaatinut tiivistä yhteydenpitoa Kangasalan ja Tampereen kaavoit-tajien välillä. Ojala ja Lamminrahka tulevat muodostamaan yhtenäi-sen asuinalueen, jossa palveluita tarjotaan kuntarajan ylitse, mm.Ojalaa palveleva yhtenäiskoulu rakennetaan Kangasalan Lammin-rahkan puolelle.

4.4 Asemakaavaratkaisun kehittyminen suunnittelun aikanaAsemakaavaluonnos pohjautuu vuonna 2015 tehtyyn, koko Ojalanaluetta koskevaan kaavarunkoon. Kaavaratkaisu on tarkentunut mm.korttelialueiden rajauksen, katuverkoston ja rakennustyyppien osalta.

Ojalan kaavarunko vuodelta 2015 ja ensimmäisen asemakaavavaiheen aluerajattuna kaavarungolle.

47

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 3.11. - 24.11.2016.Siitä saatiin kolme viranomaislausuntoa ja neljä mielipidettä.Asukasmielipiteissä kritisoitiin kaavarungon suunnitelmaa lähinnäKumpulan läheisimmän asuinalueen osalta. Asuinalueen reunaaKumpulan suuntaan siirrettiin valmisteluvaiheessa siten, että väliinjää pienimmillään noin 50 metriä leveä viheralue.

4.4.1 Kaavan valmisteluaineiston laatiminenKaavan valmisteluaineisto on laadittu Tampereen kaupunkiympäris-tön suunnittelussa.

4.4.2 Valmisteluaineistosta esitetyt mielipiteet ja niiden huomioon ottaminenValmisteluaineistosta saatiin yhdeksän viranomaiskommenttia jakuusi asukasmielipidettä.Viranomaiskommentit liittyivät Ojalan turveradan muinaismuistonhuomioimiseen suunnittelussa, riittäviin viheryhteyksiin itä-länsi -suunnassa, olevan latureitin turvaamiseen Olkahisiin, kalliorakenta-misen aiheuttamiin vaikutuksiin sekä vaikutuksiin liito-oravien kulku-yhteyksiin. Lisäksi tuli kommentteja teknisen verkoston suunnitte-luun.Asukasmielipiteissä nousi vahvasti esiin huoli Kumpulan viereisenkallioselänteen kaavoittamisesta asumiseen. Lisäksi tuli huomioitakevyen liikenteen verkoston suunnitteluun ja hulevesien suunnitte-luun. Myös Aitolahdentien liikennemäärien kasvaminen herättihuolta.Tulleen palautteen myötä käynnistettiin kalliorakentamisen vaikutus-ten selvitys, jonka myötä varmistui Ojalan kallioaineksen soveltuvaninfrarakentamisen tarpeisiin. Kumpulan viereinen asuinalue jätettiinpois ensimmäisestä asemakaavasta. Tulleet huomiot tekniseensuunnitteluun ja ohjeet turveradan huomioimiseen on otettu suunnit-telutyössä huomioon. Kaavaratkaisu turvaa olevan latuyhteyden säi-lymisen ja riittävät liito-oravan kulkuyhteydet alueen sisällä ja ympä-ristöön.

4.4.3 Ehdotusaineistosta tullut palaute ja niiden huomioon ottaminenAsemakaavaa tarkistettiin mm. kaavaluonnoksesta tulleen palaut-teen ja tarkentuvan suunnittelun myötä kaavaehdotukseksi. Asema-kaavaehdotus siihen liittyvine aineistoineen oli julkisesti nähtävillä30.11.2017 - 2.1.2018. Kaavaehdotuksesta saatiin neljä viranomais-lausuntoa ja muistutukset kahdelta taholta.Lausunnot:Kangasalan kunta kiinnitti huomiota selostuksessa olevaan Ojalan -Lamminrahkan alueen asukaslukuun, joka erosi merkittävästi kuntienyhteisissä tavoitteissa esitetyistä asukasluvuista. Lausunnossaankunta myös huomautti vesihuollon ratkaisun eroavan kuntien yhtei-sessä toimeenpanosuunnitelmassa sovitusta.

48

Selostuksessa esitettyä asukaslukua on tarkistettu vastaamaan vii-meisiä arvioita Ojalan - Lamminrahkan asukasmäärästä. Vesihuollonsuunnittelusta on todettu, että suunnittelun tarkentuessa myös suun-nitteluratkaisut tarkentuvat. Vesihuollon suunnittelussa on reunaeh-toina huomioitu mm. alueen vahvat luontoarvot, vaikeat maaston-muodot ja pääkadun mahdollinen rakentuminen vaiheittain.Pirkanmaan maakuntaliitto ilmoitti, että se ei jätä lausuntoa. Lau-sunto merkittiin tiedoksi.Pirkanmaan ELY-keskuksella toteaa lausuntonaan, että sillä ei olehuomautettavaa kaavan ratkaisusta. ELY-keskus esittää muutamialiito-oravien kulkuyhteyksiin sekä lisääntymis- ja levähdyspaikkoihinliittyviä jatkosuunnittelussa huomioitavia seikkoja. Lausunto merkittiintiedoksi.Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaavamääräystä ja -se-lostusta on asianmukaisesti täydennetty, eikä maakuntamuseolla si-ten ole huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Lau-sunto merkittiin tiedoksi.MuistutuksetYksityishenkilön muistutuksessa toivottiin muistuttajan kiinteistönjakamista ehdotuksesta eroavalla tavalla sekä oudoksuttiin uudellekiinteistörajalle kaavassa tehtyä avo-ojan rasitetta.Kiinteistönomistajan esittämä rajan paikka tekisi uudesta muodostu-vasta tontista entistä pienemmän. Uusi tontti on jo ennestään merkit-tävästi vanhaa pienempi (uusi tontti 1044 m2, vanha tontti 1470 m2).Kaavan tavoitteena on tasapainoinen yhdyskunta-rakenne, ts. tasa-painoisen kokoiset tontit. Uusi muodostuva tontti on haasteellinenrakentaa maastonmuodoista johtuen, jolloin tontille täytyy varata riit-tävästi tilaa, jotta toteutus voi onnistua. Lisäksi kaavan mukainentontin raja on maastollisesti alavimmalla paikalla, jolloin molempientonttien kuivatus onnistuu niiden väliseen rajaojaan. Muistutuksenjohdosta käytiin neuvotteluja hulevesiasiantuntijoiden kesken ja pää-dyttiin siihen, että tonttien rajoilla olevat avo-ojamääräykset muutet-tiin putkivarauksiksi. Asiantuntijoiden mukaan kyseisessä paikassaviereisen kostean alueen vesien johtaminen onnistuu myös hulevesi-johdolla.Tampereen polkupyöräilijät kommentoi muistutuksessaan kaavanviiteaineistona olleiden katujärjestelypiirustusten ratkaisuja. Kom-mentit on toimitettu katusuunnittelijalle tiedoksi otettavaksi huomioonjatkosuunnittelussa. Yhdistys oudoksui Ojalassa käytettyä pysäköin-tinormia ja toivoi polkupyöräilijöiden parempaa huomiointia asema-kaavassa tai rakentamistapaohjeissa. Pysäköintinormi on kaupunginpysäköintipolitiikan mukainen, eikä asemakaavaehdotus estä yhdis-tyksen toivomien pyörän pesupaikkojen tai sähköpyörien latauspis-teiden toteuttamista. Muistutus ei aiheuta muutoksia kaava-aineis-toon.

49

4.4.4 Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset nähtävilläolon jälkeenOjalaan suunniteltu jätteiden lähikeräysjärjestelmä on uusi konseptija sen tekniset vaatimukset suunnittelulle tarkentuivat ehdotuksenvalmistuttua. Lähikeräyspisteiden sijaintia on tarkistettu siten, ettäomakotialueella keräyspisteet sijoittuvat katu- ja puistoalueille ja yh-tiömuotoisilla pientaloalueilla pisteet sijoittuvat korttelialueille.Tämän lisäksi kaavakarttaa on tarkistettu seuraavilta osin:

· Asemakaavakartan korttelialueita on tarkistettu korttelien7805 ja 7806 osalta. Samalla Rahkankujan katualutta on ly-hennetty.

· Korttelissa 7787 on maanomistajan aloitteesta muutettu tontti-järjestelyjä. Samalla muodostuvien omakotitonttien määrä onlisääntynyt yhdellä.

· Kortteleissa 7790, 7794, 7796, 7799, 7802 ja 7803 on tarkis-tettu rakennusalojen rajautumista.

· Kortteliin 7796 on lisätty ohjeellinen ajoyhteysmerkintä (ajo)tonteille 1,2,7,8 ja 9.

· Korttelissa 7809 on tarkistettu vaadittavaa liikerakentamisenmäärää. Kortteleissa 7799, 7802 ja 7803 on tarkistettu liitty-mäkieltoja.

· AO-tonttien osalta tonttijako on muutettu sitovaksi.· Asemakaavaan on lisätty tarvittaville tonteille informatiivinen

merkintä viem-1 (Viemäröinnin korkeusasema sekä padotus-korkeus on rakennustoimenpiteen yhteydessä tarkistettava)

· Jätteiden lähikeräyspisteiden (yl-2) sijaintia ja ohjeellista ra-jausta on tarkistettu.

· Ojalankylän alueella on tarkistettu nimistöä: Eerolanojanpolku=> Ojalanpolku, Vannapolku => Lapakkapolku, Vannakatu =>Lapakkakatu, Vanna => Lapakka, Kippokatu => Lestikatu,Korvokatu => Lihtakatu, Vakkakatu => Luuvakatu

· Kalliokankaankadun ja Kalliokankaankaaren lähikeräyspisteitälähinnä olevien tonttien rakennusalaa tarkistettiin ja näille ton-teille lisättiin ajoneuvoliittymäkielto lähikeräyspisteen kohdalle.

· Mossin puistokadun linjausta Aitolahdentien liittymän lähei-syydessä on tarkistettu paaluvälillä 40 - 280

· sl-17 -osa-alueen rajausta on tarkistettu Ojalanpuistossa Aito-lahdentien läheisyydessä

Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset ovat luonteeltaan teknisiämuutoksia, eivätkä ne edellytä kaavaehdotuksen asettamista uudel-leen nähtäville.

5. KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SELVITYKSET

Ojalan osayleiskaavaa varten laaditut selvitykset ovat toimineet ase-makaavatyön lähtötietoina.

50

Asemakaavatyön yhteydessä on laadittu seuraavat selvitykset jasuunnitelmat:- Ojalan liito-oravaselvitys (Ramboll, 2016)- Tarkentava liito-oravakartoitus 2018 (Tampereen kaupunki)- Ojalan alueen lepakkoselvitys (Ramboll, 2017)- Mossin puistokadun yleissuunnitelma (Ramboll, 2017)- Kaava-alueen katusuunnitelmaluonnokset (Ramboll, 2017) päivi-

tys 2018- Meluselvitys (Ramboll, 2017)- Viheralueiden yleissuunnitelma (Ramboll, 2017)- Lamminkorvenpuiston konseptisuunnitelma (Ramboll, 2017)- Hulevesiselvityksen tarkentaminen asemakaavatasoiseksi (Ram-

boll, 2017)- Ojalan päiväkodin alustava viitesuunnittelu (Arkkitehdit Kontu-

koski, 2017)- Ojalan alueen kalliorakentamisen vaikutukset (A-insinöörit, 2017)- KEKO-työkalulla tehty kaavan ekotehokkuustarkastelu (Tampe-

reen kaupunki, 2017)- Selvitys kaavataloudesta (Tampereen kaupunki, 2017)

5.1 Liito-oravaselvitysOjalassa tehtiin liito-oravaselvitys kesällä 2016 ja tarkentava kartoi-tus keväällä 2018. Selvityksen mukaan suurin osa havaitusta liito-oravan elinympäristöistä on jo Ojalan osayleiskaavassa otettu huo-mioon. Ne on määritetty luonnonmukaiseksi lähivirkistysalueeksi(VLL-3), suojaviheralueeksi (EV-4) tai luonnon monimuotoisuudenkannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Osayleiskaavaan on myösmerkitty ekologinen yhteystarve Aitolahdentien yli. Näillä alueilla olisisuositeltavaa pyrkiä pitämään ympäristö mahdollisimman luonnonti-laisena.Hyvän kulkuyhteyden säilyttäminen Aitolahdentien ja sen lähellä ole-vien elinympäristöjen välillä on liito-oravan kannalta tärkeä alueelli-sesti ja koko Tampereen mittakaavassa. Ilman alueiden välistä hy-vää puustoista kulkuyhteyttä liito-oravan liikkuminen ja levittäytymi-nen läntisiltä elinalueilta Kaupista ja Tasanteelta itään ja pohjoiseenvaikeutuu.Erityistä huomiota tulisi kohdistaa niiden pesien ympäristöön, jotkasijaitsevat Aitolahdentien varressa sijaitsevassa elinympäristössä.Kokoojakadun linjausta tulisi siirtää osayleiskaavassa esitetystä pe-sintöjen läheisyydessä etelämmäksi ja liito-oravien pesimäpuut sekäniiden lähiympäristön puusto säilyttää. Lisäksi huomiota tulisi kiinnit-tää hyvien puustoisten yhteyksien säilyttämiseen tien molemminpuolin. Tien muodostaman aukon tulee olla selvästi sitä reunustavienpuiden korkeutta kapeampi. Liito-oravan elinpiirin säilymisessä ovatoleellista tarpeeksi suuret ja lähekkäin sijaitsevat kuuset, jotka anta-vat suojaa, ja näiden läheisyydessä sijaitsevat lehtipuut, jotka toimi-vat ravintokohteina.

51

Pohjoisten elinympäristöjen ja lounaisen elinympäristön väliset yh-teydet kulkevat osayleiskaavan määrittelemän pientalovaltaisenasuntoalueen läpi. Siellä tehtiin kartoituksen yhteydessä yksittäinenpapanahavainto järeiden haapojen läheisyydessä. Alueelle olisi suo-siteltavaa jättää runsaasti kulkureitiksi soveltuvaa puustoa, ettei yh-tenäinen reitti pohjoisesta etelään jäisi ainoastaan kapean rinnekuu-sikon varaan Ojalankylän länsipuolella. Tämän kulkureitin osalta tu-lee erityistä huomiota kiinnittää tielinjan ylitykseen. Tielinjan aiheutta-man aukon tulisi olla kapeampi kuin sitä reunustavien puiden kor-keus, eikä yhteyden tulisi jäädä missään vaiheessa yksittäisten pui-den varaan.Maaniityn alueella yksi havaituista pesinnöistä jää osayleiskaavassamääritellyn pientalovaltaisen asuntoalueen (AP-1) sisälle. Pesintä onjäreässä haavassa, jonka ympärillä on runsaasti eri-ikäisiä haapoja.Pesäpuu, sitä ympäröivä haavikko ja muu puusto, erityisesti lähei-syydessä sijaitsevat vanhemmat ja varttuvat kuuset tulisi säästää,sekä säilyttää erinomainen puustoyhteys itään elinympäristön muihinosiin ja pohjoisempiin papanahavaintoihin.Asemakaavoituksessa olisi tärkeää säilyttää yhtenäisiä puustoisiayhteyksiä kaava-alueen lähistölle sijoittuville soveltuville elinympäris-töille.

52

Vuoden 2016 liito-oravahavainnot, pesinnät ja liito-oravalle soveltuvat elinympäris-töt ilmakuvalla. Liito-oravan havaitut elinympäristöt on numeroitu yhdestä viiteen(1-5). (Ramboll, 2016)

5.1.1 Liito-oravaselvityksen huomioiminen asemakaavaratkaisussaMossin puistokadun linjausta on tarkistettu pohjoisosaltaan siten,että pystytään minimoimaan kadun aiheuttamat vaikutukset liito-ora-van elinympäristöön ja taataan pesäpuiden säilyminen.Korttelialueet on sijoitettu siten, että pystytään järjestämään liito-ora-van kulkuyhteydet alueen halki. Ekologiset yhteydet ja niiden säilymi-nen on myös huomioitu kaavan yhteydessä tehtävässä viheralueidenyleissuunnitelmassa, joka osaltaan määrittää viheralueiden hoidon.

5.2 LepakkoselvitysSelvityksen tulosten perusteella alueen lepakkotiheys on vähäinen jahavaittu lajisto luontotyypeille ja ympäristön rakenteelle tyypillinen.Alueella tavattiin pohjanlepakkoa ja viiksisiippoja. Pohjanlepakoitahavaittiin metsäteiden ja polkujen yhteydessä ja muuten avoimillaalueilla. Viiksisiippoja havaittiin metsäisillä alueilla, havaintojen kes-kittyessä varttuneiden kuusimetsien yhteyteen. Tulosten perusteellaarvioidaan, että alueella ei ole lisääntymiskoloniaa. Luokan III lepa-koiden käyttämiä alueita tunnistettiin viisi kappaletta. Lisäksi alueellaon muita lepakoiden käyttämiä alueita, mutta muut havainnot olivatyksittäisiä ohilentoja tai saalistuspaikkoja, joita ei nähty tarpeelliseksirajata.Luokan II tärkeitä siirtymäreittejä tai ruokailualueita ei selvityksen yh-teydessä tunnistettu, kuten ei myöskään luokan I lisääntymis- tai le-vähdysympäristöjä. Havaittujen yksilömäärien ja ympäristön raken-teen perusteella arvioituna alueelle ei sijoitu lisääntymiskolonioita,mutta päiväpiilojen sijoittumista alueelle ei voida pois sulkea vaikkaniitä ei selvityksen yhteydessä havaittukaan.III -luokkaan luokiteltuja alueita suositellaan mahdollisuuksien mu-kaan säilyttämään, koska niiden merkityksen lepakoille arvioidaankasvamaan, mikäli alueen ympäristö rakenne muuttuu oleellisestiesimerkiksi rakentamisen seurauksena. Luokan III alueille ei kuiten-kaan ole EUROBATS sopimuksessa mainittu suoranaisia suosituk-sia.

53

5.3 Kunnallistekninen yleissuunnitteluKaavan valmistelun yhteydessä tehdään alueen kunnallisteknistäsuunnittelua. Alueen katusuunnitelmaluonnokset valmistuvat asema-kaavaehdotuksen aikataulussa. Samalla määritellään vesihuollonperiaatteet ja tarvittavat rasitteet. Vesihuollon järjestämiseksi alueelleon suunniteltu kahta jätevedenpumppaamoa, joista toinen sijoittuuKumpulanpuiston eteläosaan, Kalliokankaankaaren päähän ja toinenAitolahdentien varteen. Sähkönjakelun tarvitsemat varaukset sekäjätteiden lähikeräyksen tarvitsemat varaukset on huomioitu kaavaeh-dotuksessa.Alustavan tarkastelun mukaan kiinteistökohtaista jäteveden pump-paamista edellytetään mahdollisesti seuraavilta tonteilta: 7797-3 ja 4;7796-11; 7797-1; 7793-1 (riippuu tontin täyttämisestä ja rakennustensijoittelusta tontille); 7798-1 ja 2 (riippuu rakennusten sijoittamisestatontille); 7799-8 ja 9 (riippuu rakennuksen sijoittamisesta tontille).

54

Vesihuollon yleissuunnitelma, kaava-alueen pohjoisosa. (Ramboll, 2017)Sininen viiva kuvaa vesijohtoa, punainen viiva viemäriä ja punainen pallo jäteve-den pumppaamoa

55

Vesihuollon yleissuunnitelma, kaava-alueen eteläosa. (Ramboll, 2017)Sininen viiva kuvaa vesijohtoa, punainen viiva viemäriä ja punainen pallo jäteve-den pumppaamoa.

56

5.4 Viheralueiden yleissuunnittelu

Kaavatyön yhteydessä on tehty koko Ojalan kaavarungon alueelle viheralueidenyleissuunnitelma. Yleissuunnitelmassa esitellään viheralueiden, katuvihreän, hule-vesien hallinnan, luontoarvojen huomioimisen ja metsänvalmennuksen periaatteet.(Ramboll, 2017)

Lamminkorvenpuiston osalta on tehty puiston konseptisuunnitelma,joka on tarkoitus täydentää puiston yleissuunnitelmaksi vuoden 2018alussa.Suunnitelmat ovat kaavan liiteaineistona.

5.5 MeluselvitysOjalan alueesta on tehty alustava melutarkastelu, joka edelleen täy-dentyy asemakaavatasoiseksi meluselvitykseksi ehdotusvaiheen ai-neiston mukaisesti. Meluselvitys perustuu liikennetarkastelun arvioonpääkadun liikennemääristä vuonna 2040. Selvityksen mukaan pää-kadun varrella kortteleissa tarvitaan melusuojausta, jotta yöajan me-lutason ohjearvo pihoilla täyttyy. Asemakaavassa edellytetään laati-maan rakennuslupavaiheessa meluselvitys, joka osoittaa miten me-lusuojaus toteutetaan niin, ettei valtioneuvoston asettamia ohjearvojaylitetä.Julkisivuihin kohdistuva päiväajan melutaso ei edellytä erityistä julki-sivumääräystä kaavaan. Toiminnalliset viheralueet on osoitettu alu-eille, joilla arvioitu melutaso ei päivällä nouse yli 55 dB.

57

Ote meluselvityksestä, päiväajan keskiäänitaso. Ei mittakaavassa. (Ramboll,2017)

5.6 HulevesiselvitysKaavatyön yhteydessä on tehty hulevesiselvitys, jonka pohjalta kaa-vassa esitetään tarvittavat hulevesien käsittelyyn tarvittavat alueva-raukset.Alueen hulevedet johtuvat Näsijärven Olkahistenlahteen joko suo-raan metsäpuroja pitkin tai luonnonsuojelualueen keskellä sijaitse-van Halimasjärven kautta. Tampereen hulevesiohjelman toimenpide-suositusten perusteella kaava-alueella on pyritty minimoimaan kiinto-aine- ja ravinnekuormitusta hyödyntämällä laajasti alueen nykyisiäkosteikkoja kiintoaineksen pidättämisessä ja virtaaman viivyttämi-sessä, joka vähentää järviin laskevien metsäpurojen eroosiota.Halimasjärven valuma-alueella rakenteiden mitoitusperusteena onkäytetty kerran 20 vuodessa toistuvien rankkasateiden aiheuttamienylivirtaamien leikkaamista alueella nykyisin (rakentamaton metsä-alue) kerran 5 vuodessa toistuvan kevätylivirtaaman tasolle.Olkahistenlahden valuma-alueella rakenteiden mitoitusperusteenaon käytetty kerran 20 vuodessa toistuvien rankkasateiden aiheutta-mien ylivirtaamien leikkaamista alueella nykyisin (rakentamaton met-säalue) kerran 10 vuodessa toistuvan kevätylivirtaaman tasolle.

58

Tämä vastaa samalla Ojalankyläntien alle suunnitellun hulevesilinjanmaksimikapasiteettia noin 400 l/s. Hulevesilinja toimii alueen tulva-reittinä, koska alueen topografian ja nykyisen rakennuskannan (mm.selvästi katua alempana sijaitsevat tontit) vuoksi tulvareittiä ei olemahdollista järjestää avouomiin tai kadun pinnalle.Yleisten alueiden hallintaratkaisut on mitoitettu sillä lähtökohdalla,että korttelialueilla viivytetään 10 mm sademäärä, käytännössä 1 m3

jokaista 100 vettäläpäisemätöntä m2 kohti.Katu- ja viheralueiden hulevedet johdetaan korttelialueiden viivytyk-sistä tulevien hulevesien kanssa viheralueilla sijaitsevaan viivytysjär-jestelmään. Viheralueilla sijaitsevan järjestelmän tavoitteena on käsi-tellä katualueiden hulevesiä laadullisesti ja leikata poikkeuksellisettulvapiikit, joiden viivytykseen kiinteistökohtaiset järjestelmät eivätriitä.Viivytysratkaisuja on Ojalan yleisillä alueilla kahta tyyppiä: luonnolli-seen maastonmuotoon ja nykyisiin kosteikkoalueisiin perustuvialuonnonmukaisia viivytysalueita sekä rakennettuja viivytysalueitaniillä paikoilla, joissa sopivia maaston painannekohtia ei ollut käytet-tävissä. Luonnolliseen maastonmuotoon perustuvat viivytysalueettoteutetaan nykyiselle maanpinnalle mahdollisimman vähäisin raken-nustöin. Rakennetut viivytysalueet on sijoitettu luontoarvot huomioi-den nykyisiin mahdollisimman alaviin maastonkohtiin. Rakenteen to-teutus vaatii kuitenkin maankaivua noin 0,5...1 m syvyydeltä.Maankäytön suunnittelussa yhtenä lähtökohtana on ollut, että nykyi-siä uomia joudutaan muokkaamaan ja siirtämään mahdollisimmanvähän, ja työmaa-alueet eivät rajoitu suoraan metsäpuroihin. Tämämahdollistaa rakentamisen aikaisten hulevesien käsittelyn työmaa-alueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä.

5.7 Selvitys kalliorakentamisen vaikutuksistaKalliorakentamisen ja murskaustoiminnan vaikutuksia nykyiseenasujamistoon on selvitetty melun ja ilmanlaadun osalta tehdyissä sel-vityksissä. Samalla tutkittiin alueen kivilajien hyödynnettävyyttä katu-rakentamiseen.Kiviainesselvityksen perusteella kallioiden hyödyntäminen on mah-dollista louheena ja murskeena katurakenteiden kantavissa ja jaka-vissa kerroksissa. Päällysteissä hyödyntäminen on myös mahdollistaKVL:n sallimissa rajoissa.Rikki-ja arseenipitoisuudet eivät tehdyn selvityksen perusteella ra-joita kalliokiviaineksen käyttöä.Kallion kivilajivaihtelu aiheuttaa hajontaa testien ja määrityksien tu-loksiin. Los Angeles-ja kuulamyllytestien tulokset todennäköisesti pa-ranevat, kun kalliota louhitaan ja murskataan syvemmältä. Monivai-heinen murskaus jalostaa kiviainesta myös paremmaksi.

59

Meluselvityksen mukaan rikotuksesta ja louheen lastauksesta ai-heutuvat päiväaikaiset keskiäänitasot eivät ylitä valtioneuvoston pää-töksessä annettua ohjearvoa olemassa olevien asuinrakennustenpiha- ja oleskelualueilla.Alueen teillä liikkuvien kuorma-autojen lukumäärä on verraten pieni(80 kuorma-autoa/ vrk) ja kuorma-autoliikenteen aiheuttamat melu-vyöhykkeet jäävätkin vähäisiksi.Mikäli rikotuksen ääni on impulssimaista, tulee laskennallisiin melu-tasoihin tehdä +5dB impulssimaisuuskorjaus. Tällöin rikotuksen ai-heuttamat melutasot ylittävät päiväajan ohjearvotason nykyistenasuinrakennusten kohdalla.Murskaustoiminnasta aiheutuvat keskiäänitasot ovat merkittävästirikotus- ja lastaustoimintaa korkeammat ja annettu ohjearvotaso ylit-tyy useiden asuinrakennusten piha- ja oleskelualueilla (murskaustoi-minnan 55 dB keskiäänitason vyöhyke ulottuu noin 1 kilometrin etäi-syydelle laitteistosta), mikäli toimintaan ei kohdisteta melua torjuviatoimenpiteitä.Kiviaineksen käsittelyssä kustannustehokkaimmaksi meluntorjunta-toimeksi on todettu maa-aineksesta rakennettava meluvalli ja toimin-tojen oikeaoppinen sijoittaminen.Laskennallisen mallinnuksen perusteella noin 4,5 metriä korkeallameluvallilla murskaustoimintojen ja asutuksen välillä syntyviä kes-kiäänitasoja kyetään merkittävästi rajoittamaan ja annetut ohjearvotasuinrakennusten piha- ja oleskelualueilla alittuvat. Jopa silloin, kunlastauksen ja rikotuksen impulssimaisuus otetaan huomioon. Päivä-ajalle kohdistuvaa kokonaiskeskiäänitasoa voidaan myös pienentäärajoittamalla toimien ajallista kestoa.Tehdyssä selvityksessä tarkasteltiin vain kiviaineksen käsittelyn ym-päristöön aiheuttamaa meluhaittaa. Kiviaineksen ottamisessa käytet-tävät räjäytykset aiheuttavat kuitenkin lyhyillä etäisyyksillä tärinää lä-himpiin olemassa oleviin rakennuksiin. Ennen hankkeeseen ryhty-mistä tulee hankkeeseen kytkeä tärinäasiantuntija, joka suunnittelu-vaiheessa vastaa louhinnan riskien arvioimisesta sekä laatii työsuun-nitelman mukaisen tärinävaikutusten arvioinnin. Tärinäasiantuntijaosallistuu myös turvallisten työtapojen, katselmusten sekä tärinämit-tausten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tärinähaittoja voidaan vä-hentää hyvällä etukäteissuunnittelulla sekä seuraamalla tärinätasojalähimmissä häiriintyvissä kohteissa reaaliaikaisilla mittauksilla työnetenemisen mukaan sekä tarvittaessa työtapoja muuttamalla. Lou-hintatärinän suuruutta voidaan tehokkaimmin vähentää vaikuttamallasamanaikaisesti tai lähes samanaikaisesti räjähtävän räjähdysaineenmäärään. Tähän voidaan vaikuttaa mm. pienentämällä reikäkokoa,pienentämällä pengerkorkeutta, pienentämällä räjäytettävään kentänkokoa sekä ajoittamalla räjäytykset oikein.Ilmanlaatuselvityksessä selvitettiin murskaus- ja seulontalaitoksenalustavia ilmanlaatuvaikutuksia Ojalan suunnittelualueella ja nykyi-sen Ojalan kylän alueella. Laitoksen vuosituotanto oli alustavasti 80

60

000 t/a ja maksimipäivätuotanto 750 t/a. Pölynvähennystoimina olihuomioitu materiaalin kostutusta murskausvaiheessa, osittaista seu-lan kotelointia sekä kuljettimen kotelointi. Myös tiealueiden kasteluvähensi työmaateiden pölyämistä. Murskaus- ja seulontatoiminnanoperatiiviset päästöt muodostivat suurimman osan pölypäästöistä jane perustuivat murskattavan materiaalin kokonaismäärään ja läpime-noon.Laitoksen ja työmaaliikenteen päästöarvion ja ilmanlaatuvaikutustenmallinnusten mukaan murskaus- ja seulontalaitoksen vuorokaudenmaksimituotantoon perustuva voimakkain vaikutusalue ulottuu noin100 m koilliseen ja 150 m etelä-lounaaseen laitosalueen rajasta.Tällä alueella PM10-hiukkasten vuorokausiohjearvo 70 μg/m3 ylittyi.Pienhiukkasten WHO:n vrk-ohjearvo 25 μg/m3 ylittyi vastaavasti n.60 m koilliseen ja 100 m etelä-lounaaseen.Lähimpien nykyisten asuinrakennusten kohdalla korkeimmat PM10-hiukkasten vrk-pitoisuudet olivat 50-60 μgPM10/m3 ja PM2.5-hiuk-kasten vrk-pitoisuudet 10-15 μgPM2.5/m3. Työmaa-alueella nouda-tetaan ilmanlaadussa hiukkasten työhygieenisiä ohjearvoja (HTP-arvot, 8 h, 15 min). Hiukkasten vuosipitoisuudet jäivät lähialueella al-haisiksi ja laitoksen vaikutus näkyi hiukkasten vuosipitoisuuksissalähinnä laitosalueella ja lähiteillä. Mallinnuksissa on huomioitu alu-eellinen taustapitoisuus.Hiukkasten aluejakaumakuvat on tehty kahdella eri louhintalinja-vaihtoehdolla, louhinnan sijoittuminen alueen eteläosaan (S) tai koil-lisosaan (NE). Aluejakaumakuvat on esitetty Liitteissä 3-4.Alustavan ilmanlaatumallinnuksen perusteella suositellaan seuraa-vaa:• Alustavan ilmanlaatuarvion mukaan alueelle on mahdollista sijoittaasiirrettävä murskaus- ja seulontalaitos Ojalan alueen rakennusvai-heessa. Ohjearvot eivät ylity nykyisen Ojalan kylän asuintalojen koh-dalla. Mallinnusta on mahdollista tarkentaa laitostoteutuksen tarkem-man suunnittelutiedon mukaisesti.• Tarvittaessa murskeesta tulisi määrittää ns. hienoaines eli silttipitoi-suus, mikä vaikuttaa materiaalin pölyämiseen ja hiukkaspäästöihin.Lisäksi kallioaineksen arseenipitoisuus tulisi määrittää. Ulkoilman ar-seenipitoisuudelle on olemassa terveysperusteinen vuosipitoisuudentavoitearvo 6 ngAs/m3. (VNA 113/2017, Valtioneuvoston asetus il-massa olevasta arseenista, kadmiumista elohopeasta, nikkelistä japolysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä, 16.2.2017)• Laitostoteutuksessa erityistä huomiota on kiinnitettävä pölypäästö-jen vähennystoimiin. Murskattavan materiaalin kosteuteen tai kaste-luun, pölynkeräysmenetelmiin mm. seulonnassa pölynsuodattimiinsekä kuljettimien kattamiseen tai pölysuotimiin. Edelleen laitosalueenmaanpinnan ja tiealueiden pölypäästöjen vähennystoimiin, kutenkasteluun tulee varata riittävästi kapasiteettia kuivina aikoina.

61

• Jos laitosalueelle rakennetaan esim. meluvalleja, voi matalahkoesim. n. 4-5 m:n korkea meluvalli vähentää karkeamman pölyn leviä-mistä ja viihtyvyyshaittaa, mutta pienempien hiukkasten leviämiseensillä on matalana rakennelmana suhteellisen pieni vaikutus. Myösnykyinen metsäalue sitoo hiukkasia.

5.8 EkotehokkuustarkasteluKaavatyön yhteydessä tehtiin kaavan ekotehokkuustarkastelu Suo-men ympäristökeskuksen hallinnoimalla KEKO-työkalulla. Sen avullaon mahdollista määrittää yhdyskuntien rakentamisen ja käyttövai-heen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. KEKO laskee kasvihuone-kaasupäästöt, luonnonvarojen käytön sekä vaikutukset luonnon mo-nimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin. Työkalu tuottaa myösarvion alueen kokonaisekotehokkuudesta ja vertaa vaikutuksia kokomaan keskiarvoon.KEKO-arviointi perustuu käyttäjän syöttämiin tietoihin. Teemoja,joista lähtötietoja syötetään, ovat alueen sijainti ja mitoitus, maan-käytön muutos, sijainti yhdyskuntarakenteessa, luontoalueet ja viher-rakenne, rakennuskanta, uudisrakentaminen, energiakorjaukset,energiantuotanto ja liikenneverkko.Tarkastelu tehtiin sekä kaavaluonnoksesta että kaavaehdotuksesta.Tarkastelun perusteella sekä kasvihuonepäästöt, luonnonvarojenkäyttö ja luontovaikutukset ovat kaavaehdotuksessa vähäisempiäkuin kaavaluonnoksessa.

5.9 KaavataloustarkasteluTehdyn kaavataloustarkastelun mukaan Ojalan ensimmäisen ase-makaavan aiheuttamat infrarakentamisen kustannukset nousevatnoin 18 miljoonaan euroon. Kaikkiaan Ojalan kaavarungon alueellatarvittavan infran rakentaminen maksaa noin 44 miljoonaa euroa.Tontinluovutuksesta voidaan odottaa tulevan tuottoa noin 200 eur/k-m2, mikä tarkoittaa Ojalan ensimmäisen asemakaavan osalta noin

62

18,7 miljoonaa euroa. Alustavan arvion mukaan koko Ojalan alueentuotot nousisivat noin 50 miljoonaan euroon.

Kaavatalouslaskelman mukaiset toteutuskustannukset katurakentamisen, vesi-huollon rakentamisen, viheralueiden ja huleveden hallinnan osalta jaettuna eri to-teutusvaiheisiin. Laskelmat ovat uusimmassa hintatasossa 04/2017. Kustannusta-sona on käytetty MAKU-indeksiä 110,60. Indeksin perusvuosi on 2010=100. Las-kennassa ei ole huomioitu vaiheittain toteuttamista.

63

6. KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET

Asemakaava on voimassa olevan maakuntakaavan sekä voimassaolevan yleiskaavan mukainen.

6.1.1 MaakuntakaavaPirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Pirkanmaan maakuntakaa-van 2040 kokouksessaan 27.3.2017. Hyväksymispäätöksestä on va-litettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Pirkanmaan maakuntahalli-tus on 29.5.2017 MRL 201 §:n nojalla päättänyt maakuntakaavanvoimaantulosta ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakunta-kaava tuli päätöksen mukaisesti voimaan, kun päätöksestä kuulutet-tiin 8.6.2017.Maakuntakaavassa 2040 suunnittelualue on osoitettu taajamatoi-mintojen alueeksi. Suunnittelualueen eteläosaan, Tampereen jaKangasalan rajalle, on merkitty virkistysalue, ja alueen läpi on mer-kitty viheryhteys, jolla on erityistä merkitystä virkistysverkoston jaekologisten yhteyksien kannalta.

Ote hyväksytystä maakuntakaava 2040:stä 27.3.2017.Kaava-alueen likimääräinensijainti on osoitettu katkoviivoitetulla soikiolla.

64

6.1.2 Kantakaupungin yleiskaavaKantakaupungin yleiskaava 2040 on hyväksytty valtuustossa15.5.2017. Kaupunginhallitus on määrännyt yleiskaavan osittain voi-maan kuulutuksella 20.9.2018 lukuun ottamatta Hämeenlinnan hal-linto-oikeuden kumoamia osia ja Iidesjärven osayleiskaavan aluetta.Hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oi-keuteen.

Kartta 1, YhdyskuntarakenneSuunnittelualue on merkitty asumisen alueeksi sekä keskuspuistoverkostoksi. Alu-een läpi on osoitettu uusi pääkokoojakatu sekä liikenteen yhteystarve pohjoisensuuntaan.

65

Kartta 2, Viherympäristö ja vapaa-ajan palvelutKeskuspuistoverkosto ympäröi Ojalan asuinaluetta. Ohjeellisina virkistysyhteyk-sinä on osoitettu nykyinen yhteys Maurinkylästä etelään, itä-länsisuuntainen yh-teys Kangasalan kaupungin rajalla sekä asuinalueen läpi kulkeva pohjois-ete-läsuuntainen yhteys. Asuinalueelle on osoitettu ohjeellinen uusi kaupunginosa-puisto sekä ohjeellinen itä-länsisuuntainen ekologinen yhteys.

Kartta 3, KulttuuriperintöOjalan turverata on osoitettu merkinnällä alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuisto-lailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä.

66

Kartta 4, Kestävä vesitalous, ympäristöterveys ja yhdyskuntatekninen huoltoAlue kuuluu Näsijärven lähivaluma-alueeseen. Alueella on osoitettu Olkahisenlah-teen ja Halimasjärveen laskevat merkittävät ojat tai vesireitit sekä ohjeellisia alu-eellisia hulevesien viivytysaltaita. Alueen läpi on osoitettu pohjois-eteläsuuntaisenauusi ohjeellinen vesijohto sekä viettoviemäri. Alue on osoitettu jätehuollon kehittä-misalueeksi, jolla kotitalousjätteen keräämiseksi on tutkittava putkikeräyksen mah-dollisuutta.

67

6.1.3 Ojalan osayleiskaavaVoimassa oleva Kantakaupungin yleiskaava korvasi alueella28.1.2016 voimaan tulleen Ojalan osayleiskaavan. Asemakaavanvalmistelu on kuitenkin tehty kantakaupungin yleiskaavaa tarkem-man osayleiskaavan pohjalta.

Ote Ojalan osayleiskaavasta. Osayleiskaavakartta on yhdistelmäkartta, jossa nä-kyvät sekä Tampereen puolella sijaitsevat Ojalan ja Risson asuinalueet sekä Kan-gasalan puolella sijaitseva Lamminrahkan asuinalue. Ojalan - Lamminrahkan alu-etta on suunniteltu yhtenä, rajan ylittävänä kokonaisuutena. Osa Ojalan palveluistalöytyy Lamminrahkan puolelta, mm. yhtenäiskoulu.

6.1.4 AsemakaavaSuunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

6.1.5 Kaupungin strategiatKaupunkistrategia on kuvaus painotuksista ja tavoitteista, joita kau-punginvaltuusto pitää tärkeimpinä. Se sisältää keskeiset viestit Tam-pereen kehittämiselle ja on perusta kaupungin johtamiselle. Val-tuusto hyväksyi Yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki -kaupunki-strategian 19. elokuuta 2013.

68

Kaupunkistrategiaa toteutetaan mm. kaupunkirakenne- ja ympäristö-suunnitelmalla, joka on hyväksytty yhdyskuntalautakunnassa3.12.2013, joukkoliikennelautakunnassa 4.12.2013 sekä kaupungin-hallituksessa 16.12.2013.Tampereen uutta strategiaa laaditaan vuoden 2017 aikana. Pohjatyöon aloitettu jo keväällä kartoittamalla toimintaympäristön muutos-haasteita ja nykyisen strategian muutostarpeita. Linjauksia strategiansisällöistä tehdään kesällä toimintansa aloittavan uuden kaupungin-valtuuston johdolla. Kaupunginhallitus hyväksyi Tampere - Sinulleparas -kaupunkistrategian 31.10.2017. Tavoitteena on, että valtuustovoi hyväksyä uuden strategian vuoden 2017 lopulla.

6.1.6 TonttijakoAlueella ei ole voimassa olevaa tonttijakoa, vaan palstoitus perustuumaarekisterikiinteistöihin.

6.1.7 PohjakarttaPohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima jase on tarkistettu v. 2017.

69

7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmatAsemakaavakarttaan liittyy toteuttamista kuvaava havainnekuva,joka on toteutettu 3d-virtuaalimallina. Mallia on mahdollista tarkas-tella eri suunnista. Mallissa rakennukset on esitetty massoina ja ka-dut sekä niihin liittyvät tontit katusuunnitelman mukaisella tasauk-sella.Muita toteuttamista kuvaavia asiakirjoja ovat alustavat katusuunnitel-mat ja vesihuollon suunnitelmat, viheralueiden yleissuunnitelma,Lamminrahkanpuiston konseptisuunnitelma ja rakentamistapaohje.Nämä ovat asemakaavan liiteaineistona.

Havainnekuva Ojalan asemakaava-alueesta.

70

7.2 Toteuttaminen ja ajoitusKaavaa voidaan lähteä toteuttamaan heti sen saatua lainvoiman.

7.2.1 ToimeenpanosuunnitelmaOjalan ja Lamminrahkan asuinalueet on tarkoitus toteuttaa samanai-kaisesti kuntien välisenä yhteistyönä. Tätä tarkoitusta varten kuntienvälillä on vuonna 2013 laadittu ja vuonna 2017 päivitetty toimeenpa-nosuunnitelma, jossa on sovittu mm. yhteisesti rakennettavista hank-keista ja niiden aikataulusta sekä hankkeista, joiden toteutumiseksitehdään yhteistyötä.Toimeenpanosuunnitelman päivityksessä esitetyn aikataulun mu-kaan alueiden toteuttaminen alkaa vuonna 2018 Kangasalan alu-eella eritasoliittymän rakentamisella ja Tampereen alueella Ojala-Lamminrahkan pääkadun rakentamisella. Ensimmäiset asukkaatmuuttavat Ojalaan arviolta vuonna 2021 ja Lamminrahkaan vuonna2023.

Toimeenpanosuunnitelman liite 3a: asuntotuotannon vaiheistus. Pohjoinen Ojalanalue (Tamperetta) ja eteläinen Lamminrahkan alue (Kangasalaa) toimivat yhtenäkokonaisuutena. Ensimmäiset asukkaat voivat muuttaa jo vuonna 2021 Ojalaan, jaLamminrahkan viimeisten osien asukkaiden odotetaan muuttavan alueelle noinvuonna 2040.

7.3 Toteutuksen seurantaAsemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.

71

8. LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA

- Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.11.2016, tark. 29.5.2017 ja13.11.2017

- Asemakaavakartta 13.11.2017, tark. 3.12.2018- Asemakaavan seurantalomake.- Palauteraportti 3.12.2018- Rakentamistapaohjeet 3.12.2018- Havainnekuva, 3.12.2018

8.1 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista- Viheralueiden yleissuunnitelma, Ramboll 2017- Mossin puistokadun yleissuunnitelma, Ramboll 2017- Ojalan keskuspuiston ja keskusaukion konseptisuunnitelma,

Ramboll 2017- Ojalan katusuunnitelmaluonnokset, Ramboll 2017- Hulevesiselvitys, Ramboll 2017- Meluselvitys, Ramboll 2017- Kalliorakentamisen vaikutusten selvitys, A-insinöörit 2017- Liito-oravaselvitys, Ramboll 2016- Tarkentava liito-oravakartoitus, Tampereen kaupunki 2018- Lepakkoselvitys, Ramboll 2017- Selvitys kiinteistön 873-723-12-22 käyttöhistoriasta, Tampereen

kaupunki 2017- Ojalan asemakaava-alueen KEKO-tarkastelu, Tampereen kau-

punki 2017

Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Kunta 837 Tampere Täyttämispvm 05.08.2019Kaavan nimi Asemakaava nro 8637, Ojala, TasanneHyväksymispvm 17.06.2019 Ehdotuspvm 28.11.2017Hyväksyjä V-kunnanvaltuusto Vireilletulosta ilm. pvm 03.11.2016Hyväksymispykälä 93 Kunnan kaavatunnus 837-8637Generoitu kaavatunnus 837V170619A93 Kaava-alueen pinta-ala [ha] 77,1612 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 77,1612Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha]

Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm]Omarantaiset Ei-omarantaiset

Aluevaraukset Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Tehokkuus[e]

Pinta-alan muut.[ha +/-]

Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä 77,1612 100,0 95515 0,12 77,1612 95515A yhteensä 21,3942 27,7 91335 0,43 21,3942 91335P yhteensä Y yhteensä 0,9835 1,3 4000 0,41 0,9835 4000C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 44,7229 58,0 44,7229 R yhteensä L yhteensä 9,9696 12,9 9,9696 E yhteensä 0,0910 0,1 180 0,20 0,0910 180S yhteensä M yhteensä W yhteensä

Maanalaisettilat

Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Pinta-alan muut. [ha +/-]Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä

RakennussuojeluSuojellut rakennuksetSuojeltujen rakennusten muutos

[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]Yhteensä

Alamerkinnät

Aluevaraukset Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Tehokkuus[e]

Pinta-alan muut.[ha +/-]

Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä 77,1612 100,0 95515 0,12 77,1612 95515A yhteensä 21,3942 27,7 91335 0,43 21,3942 91335A 8,2485 38,6 38465 0,47 8,2485 38465AK 2,2853 10,7 18430 0,81 2,2853 18430AO 9,4538 44,2 23530 0,25 9,4538 23530AK-36 0,4478 2,1 3990 0,89 0,4478 3990AKR 0,9588 4,5 6920 0,72 0,9588 6920P yhteensä Y yhteensä 0,9835 1,3 4000 0,41 0,9835 4000YL 0,9835 100,0 4000 0,41 0,9835 4000C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 44,7229 58,0 44,7229 VP 4,4686 10,0 4,4686 VL 40,2543 90,0 40,2543 R yhteensä L yhteensä 9,9696 12,9 9,9696 Kadut 9,7676 98,0 9,7676 Katuauk./torit 0,1456 1,5 0,1456 pp 0,0564 0,6 0,0564 E yhteensä 0,0910 0,1 180 0,20 0,0910 180ET 0,0910 100,0 180 0,20 0,0910 180S yhteensä M yhteensä W yhteensä