Oleskeluluvan saamisen edellytykset

Perheenyhdistämiskoulutus7.2.2017

Ylitarkastaja Leena Turku

Yleistä

• Suomessa laillisesti (oleskelulupa tai Suomen kansalaisuus) oleskelevan ja maassa tosiasiassa asuvan tai tänne samaan aikaan muuttavan henkilön perheenjäsen voi hakea oleskelulupaa perhesiteen perusteella

• Henkilö, jonka oleskeluoikeuteen ja oleskeluun hakemus perustuu = perheenkokoaja (PK)

• Perheenjäsen, joka hakee lupaa = hakija

• Migri.fi:ssä useita, perhesiteen luonteen (lapsi, puoliso, huoltaja jne.) mukaisia hakemuslomakkeita ja niihin liitettäviä perheselvityslomakkeita

• Lomakkeissa listataan vaadittavat liitteet

Perheenjäsen

• Perheenjäsenen määritelmä ulkomaalaislain 37 §:ssä

• Ulkomaalaislain mukaisia perheenjäseniä ovat:– aviopuoliso – rekisteröity parisuhdekumppani – avopuoliso ( 2 v. yhteiselämää tai yhteishuollossa oleva

lapsi)– huollossa oleva naimaton alle 18 -vuotias lapsi– huollossa oleva naimaton alle 18 -vuotias kasvattilapsi– alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja

Kasvattilapsi

• Kasvattilapsi– alle 18-vuotias naimaton lapsi, joka on – huoltajansa tosiasiallisessa huollossa ja tosiasiallisen

huollon tarpeessa oleskelulupahakemuksen ratkaisupäivänä,

– mutta jonka huoltosuhteesta ei ole saatavissa virallista selvitystä (kasvattilapsi).

• Rinnastaminen edellyttää:– luotettavaa selvitystä siitä, että lapsen aikaisemmat

huoltajat ovat todistettavasti kuolleet tai kadoksissa ja – lapsella on ollut tosiasiallinen huoltosuhde

perheenkokoajaan tai tämän aviopuolisoon ennen perheenkokoajan Suomeen saapumista.

• Kasvattilapsi voi olla myös perheenkokoaja

Tosiasiallinen perhe-elämä

• Nk. vanha ja uusi perhe: onko perheside ollut olemassa jo perheenkokoajan muuttaessa Suomeen?

• Oleskelulupa perhesiteellä myönnetään tosiasiallisen perhe-elämän viettämistä varten ja sellaisen perusteella

• Otetaan huomioon, onko tosiasiallinen perhe-elämä katkennut perheenjäsenistä riippumattomista syistä sekä kulunut aika

• Jos aviopari on tuore, voi olla ettei ole juuri ollut mahdollisuutta viettää perhe-elämää, mutta tämän täytyy olla Suomeen tulon tarkoitus

Muu omainen

• Poikkeuksellisesti myös ydinperheen ulkopuolisilla omaisilla on mahdollisuus saada oleskelulupa

• Ulkomaalaislaissa käytetään termiä muu omainen

• Perheenkokoajana voi olla vain– Suomen kansalainen– Ulkomaalainen, joka on saanut oleskelulupansa

pakolaisuuden tai toissijaisen suojelun perusteella.

• Kohtuusharkinnassa huomioon: – Täysi riippuvuus – Kiinteän perhe-elämän jatkaminen

Perhesiteen todistaminen

• Asiakirjaselvitys perhesiteestä• Asianosaisten kirjalliset ja suulliset kuulemiset

– Suullisen kuulemisen tekee Maahanmuuttovirasto tai Suomen edustusto

– Syitä suullinen kuulemiselle esim. asiakirjattomuus, luku- ja kirjoitustaidottomuus, ristiriitaiset/epäselvät kirjalliset selvitykset, alaikäisyys

• DNA-testi– Järjestetään, jos perhesiteestä ei muuten saada

riittävää näyttöä– Voidaan tehdä vain asiakkaan suostumuksella

(kirjallinen)– Maahanmuuttovirasto päättää tutkimuksen

tekemisestä ja kutsuu asiakkaat näytteenottoon

Turvattu toimeentulo

Perheenyhdistämiskoulutus 7.2.2017Ylitarkastaja Pekka Lindroos

Turvattu toimeentulo oleskeluluvan edellytyksenä • Lupa edellyttää turvattua toimeentuloa, jollei laissa toisin säädetä.

Hakijan/perheenkokoajan esitettävä selvitys asiasta

• Perheenkokoja voi perhesideasioissa turvata hakijan toimeentulon

• Oleskelu kustannetaan tavanomaisilla tuloilla siten, että hakijan ei voida olettaa joutuvan toimeentulotuen tai vastaavan etuuden tarpeeseen -> lähtökohtana ohjeelliset rajat

• Tavanomainen tulo = palkka, yritystulo, varallisuudesta saatavat tulot, eläke tai vastaava. Myös esim. asumistuki ja lapsilisä ovat hyväksyttäviä tuloja

• Yksittäistapauksessa voidaan poikkeuksellisesti poiketa lapsen edun tai poikkeuksellisen painavan syyn takia

Uusi laki 1.7.2016

• Ulkomaalaislain uudistus koskien toimeentuloedellytyksen soveltumista kv-suojelua saaneiden perheenjäseniin tuli voimaan 1.7.2016

• Vaikuttaa siihen, keitä kaikkia edellytys koskee

• Ei vaikuta siihen, miten toimeentuloedellytystä tulkitaan, jos se soveltuu

10

Pakolaisaseman saaneen perheenjäsenet

• Jos perheenkokoajan oma päätös on tehty ennen 1.7.2016, vanha laki soveltuu kokonaisuudessaan -> vanhoilla perheenjäsenillä ei ole toimeentuloedellytystä

11

Pakolaisaseman saaneen perheenjäsenet

• Jos PK:n päätös on tehty 1.7.2016 tai sen jälkeen, toimeentuloa ei vaadita: turvapaikan 1.7.2016 tai sen jälkeen saaneen

perheenjäseneltä, jos perhe on muodostettu ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa ja hakemus jätetään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun perheenkokoaja on saanut turvapaikkapäätöksen tiedoksi tai

Suomeen pakolaiskiintiössä 1.7.2016 tai sen jälkeen

hyväksytyn perheenjäseneltä, jos perhe on muodostettu ennen kuin perheenkokoaja on hyväksytty pakolaiskiintiöön ja oleskelulupahakemus jätetään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun perheenkokoaja on saanut hyväksymispäätöksen tiedoksi

12

Kolmen kuukauden sääntö I

• Lasketaan siitä, kun PK sai tiedoksi päätöksen, jolla hänelle myönnettiin pakolaisasema

• PY-hakemuksen jättäminen 3 kk määräajassa voi kuitenkin olla mahdotonta Suomen viranomaisista johtuvista syistä

• Lain valmistelussa kiinnitettiin huomiota siihen, ettei em. tilannetta voi laskea hakijan vahingoksi

• Sähköisen hakemuksen tekeminen katkaisee 3 kk määräajan, täytyy kuitenkin päästä siitä 3 kk sisällä edustustoon tunnistautumaan

13

Kolmen kuukauden sääntö II

• Jos edustustoon pääsee jättämään hakemuksen suoraan, hakemus on jätettävä 3 kk kuluessa

• Jos edustustossa on ajanvaraus (kuten yleensä on), hakijoiden täytyy varata aika hakemuksen jättämiselle 3 kk kuluessa PK:n päätöksen tiedoksiannosta

• Jos ensimmäinen saatu aika menee jonotilanteen takia yli 3 kk päähän ja hakijat käyttävät saamansa ajan, viivästys johtuu Suomen viranomaisesta eikä toimeentuloa vaadita

• Jos yli 3 kuukauden viivästys johtuu muista syistä kuin Suomen viranomaisista, toimeentulo vaaditaan. Voi kuitenkin edelleen hakea lupaa!

14

Toissijaista, humanitaarista tai tilapäistä suojelua saaneen perheenjäsenet

• Toimeentulovaatimus sekä uusille että vanhoille perheille.

• Ei siirtymäsäännöstä -> lähtökohtana toimeentulovaatimus riippumatta PK:n päätöksen tai PY-hakemuksen ajankohdasta.

• Humanitaarinen suojelu poistui laista jo toukokuussa 2016, mukaan lukien perhesidehakemuksia koskeva UlkL 114 § -> "normaalit" PY-säännökset toimeentulovaatimuksineen soveltuvat

15

Muut omaiset

• Muilla omaisilla on nyt toimeentulovaatimus, paitsi jos oleskelulupa myönnetään Suomeen yksin tulleen alaikäisen lapsen ulkomailla olevalle alaikäiselle sisarukselle, jos sisarukset ovat asuneet yhdessä ja jos heidän vanhempansa eivät ole elossa tai näiden olinpaikka on tuntematon

• Ei siirtymäsäännöstä eli koskee lähtökohtaisesti kaikkia hakijoita riippumatta PK:n päätöksen tai OLE-hakemuksen ajankohdasta

16

Vaaditaanko siis toimeentuloa?

• Onko perheenkokoajalla pakolaisasema (turvapaikan tai kiintiöpakolaisuuden perusteella). Jos ei ole -> vaaditaan

• Jos on pakolaisasema, onko kyse vanhasta vai uudesta perheenjäsenestä. Jos kyse on uudesta -> vaaditaan

• Jos kyse on vanhasta -> onko perheenkokoajan päätös tehty ennen 1.7.2016 vai sen jälkeen. Jos ennen -> ei vaadita

• Jos jälkeen, onko sen tiedoksiannosta kulunut alle 3 kuukautta, kun hakemus jätetty tai aika varattu. Jos alle -> ei vaadita, jos yli -> vaaditaan

Alaikäinen perheenkokoaja • Toimeentulovaatimus koskee myös tilannetta, jossa PK on

alaikäinen

• Lainsäätäjä ei halunnut kannustaa "ankkurilasten" käyttöön

• Lapsen etu otetaan kuitenkin huomioon yksilöllisesti