omaishoitajille ja läheisille...kotiin saatavat palvelut, hoitotarvikkeet, apuvälineet ja kodin...

Palveluopas 2015–2016Omaishoitajille ja läheisille

AMMATTILAISTEN KÄYTTÄMÄT HOITOTARVIKKEET NYT KAIKKIEN SAATAVINA

FENNO MEDICAL OY TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN

ARJEN APUVÄLINEET Tuet ja suojat Liikkuminen Ruokailu Pukeminen

JÄSENETU

10% ALENNUS

Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n jäsenille

HYGIENIA Peseytyminen Ihonhoito Desinfiointi Suuhygienia

SUOJAUS Käsineet Ruokalaput Vuoteen- ja istuinsuojat

LIIKUNTA JA HYVINVOINTI TasapainoharjoitteluLihashuolto Hieronta Käsiterapia

KOTIAPTEEKKI Ensiapu Mittarit Vaa’at Lääkkeiden otto

MOLI-INKONTINENSSISUOJAT Tippasuojat Inkohousut Teippivaipat Vyö- ja muotovaipat

HAAVANHOITO Haavanhoitotuotteet Sidonta ja lastoitus Kompressiohoito

KATETRIT Kestokatetrit Kertakäyttökatetrit

Pyydä postimyyntiluettelo ja tilaa kätevästi kotiovelle asti!

09 276 360fennokauppa.fi

Palveluopas 2015–2016 1 Omaishoito .................................................................... 7Kuka on omaishoitaja? .............................................................. 71.1 OmaishOidOn tuki ...................................................... 7Kenelle ja milloin tukea myönnetään? ................................ 7Mistä ja miten tukea haetaan? ............................................... 7Omaishoitosopimus ................................................................... 7Hoitopalkkio ................................................................................. 8Eläketurva ...................................................................................... 8Omaishoitajan vapaapäivät .................................................... 8Hoidettavalle annettavat palvelut ........................................ 9Omaishoitajalle annettava tuki .............................................. 9Palveluista perittävät maksut ................................................. 9Tapaturmavakuutus ................................................................... 9Omaishoidon tuen päättyminen jakeskeytyminen ............................................................................ 101.2 OmaishOidOn tulevaisuus ................................. 10Omaishoitoa kehitetään – tulevaisuuden näkymiä ....... 10Omaishoidon tavoitetila vuoteen 2020 mennessä ........ 10

2 Palveluilla paremmaksi ................................. 132.1 hyvä tietää ...................................................................... 132.2 aakkOsellinen hakemistO .................................. 13Apteekit .......................................................................................... 13Apuvälineet ................................................................................... 13Asiakasmaksut ............................................................................. 13Asiamiehet ..................................................................................... 13Asumispalvelut ............................................................................ 15Asumistuki ..................................................................................... 15Asunnon muutostyöt ................................................................ 15Ateriat .............................................................................................. 15Autoveronpalautus ja auton hankintatuki ........................ 15Avustajat, tukihenkilöt .............................................................. 16Edunvalvoja / Maistraatti ......................................................... 16Edunvalvontavaltuutus ............................................................. 16Eläkettä saavan hoitotuki ......................................................... 16Eläkkeet .......................................................................................... 16Erityishoitoraha ........................................................................... 16Erityinen tuki lasten päivähoidossa ..................................... 17Henkilökohtainen apu .............................................................. 17Henkinen tuki omaishoidossa ................................................ 17Hoitotahto ..................................................................................... 18Hoitotarvikkeet ............................................................................ 18Hoitotuet ........................................................................................ 18Hoitovapaa .................................................................................... 18Kirjastot ........................................................................................... 19Korjausavustus ............................................................................. 19

Kotihoito ........................................................................................ 19Kotipalvelu .................................................................................... 19Kotisairaala .................................................................................... 20Kotisairaanhoito .......................................................................... 20Kotitalousvähennys .................................................................... 20Kuljetuspalvelut ........................................................................... 20Kuntoutus ...................................................................................... 20Lapsen hoitotuki ......................................................................... 21Lomatoiminta ............................................................................... 21Lyhytaikaishoito .......................................................................... 21Lääkekorvaukset ......................................................................... 21Maksukatot ................................................................................... 21Matkakorvaukset ........................................................................ 22Muutoksenhaku .......................................................................... 22Nuoren kuntoutusraha ............................................................. 22Oma-apuryhmä, vertaistuki ................................................... 23Palveluasuminen ......................................................................... 23Palvelumaksut .............................................................................. 23Palvelusetelit ................................................................................ 23Perhehoito ..................................................................................... 23Perhevapaa, poissaolo työstä perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi ............................................. 24Pitkäaikaishoito ........................................................................... 24Potilasvakuutus ........................................................................... 24Pysäköimislupa ja vapautus ajoneuvoverosta ................. 25Päihteet .......................................................................................... 25Päivätoiminta ............................................................................... 25Rahan käyttö ja omaisuuden hoito ...................................... 25Ruokavaliokorvaus ..................................................................... 25Seurakuntien tuki omaishoitajille ......................................... 25Sopeutumisvalmennus ............................................................. 26Sotaveteraanien ja sotainvalidien etuuksia ....................... 26Tapaturmavakuutus ................................................................... 26Terveydenhuollon maksukatto .............................................. 26Toimeentulotuki .......................................................................... 27Tulkkipalvelut ............................................................................... 27Työttömyysturva ......................................................................... 27Vammaisetuudet ......................................................................... 27Vammaispalvelut ......................................................................... 28Vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki ....................................... 28Vähennykset verotuksessa ...................................................... 29Yhdistystoiminta ......................................................................... 29

3 Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry ...... 30

4 Palvelu- ja tuoteilmoitukset .................... 33

JUTTUSEURAA LUOTTAMUKSELLA

OMAISHOITAJAKORTISTA TURVAA ARKEENMonia omaishoitajia mietityttää, mitä hoidettavalle tapahtuu, jos itse joutuu onnettomuuteen. Omaishoitajakortti tuo turvaa sekä hoitajalle että hoidettavalle.

6 €Tilaa kortti: punaisenristinkauppa.fi tai 020 701 2211

Haluatko jutella arjen haasteista, kun hoidat läheistäsi kotona? Juttuluuri on sinua varten!Koulutetut vapaaehtoiset päivystävät torstaisin klo 13–15 numerossa 0203 88100.

Kaikki aiheet ovat yhtä tärkeitä. Soita meille, kun kaipaat juttuseuraa!

Lankapuhelimesta 0,08 € + 0,07 €/min Matkapuhelimesta 0,08 € + 0,2 €/min

Lue lisää: omaishoito.fi

PalveluoPas on suunnattu omaishoitajille ja omaishoitajien kanssa työsken-televille ammattilaisille. Yhteiskunnan tarjoamat palvelut on lueteltu aakkosjärjes-tyksessä. Jos palvelusta vastaa vain yksi viranomainen, se on mainittu otsikossa.

Opas auttaa omaishoitajaa selvittämään, millainen palvelu tai tuki olisi tarpeen omaishoitotilanteessa. Luettelo ei ole kattava ja joidenkin hakusanojen alle mahtuu useita erilaisia mahdollisuuksia.

Kotiin saatavat palvelut, hoitotarvikkeet, apuvälineet ja kodin muutostyöt helpot-tavat arjen sujumista ja suovat omaishoitajalle omaa aikaa tai lepoa. Taloudelliset tuet turvaavat toimeentuloa ja kattavat sairaudesta tai vammasta johtuvia kustan-nuksia. Paikallisyhdistyksissä, ryhmissä, lomilla ja kuntoutuskursseilla omaishoitajat voivat tavata toisia omaishoitajia ja jakaa kokemuksia.

Taloudellisia tukia ja palveluja täytyy aina erikseen hakea, niitä ei saa automaatti-sesti. Hakeminen saattaa aluksi tuntua monimutkaiselta, jos edessä on joukko uusia käsitteitä ja lomakkeita. Hallintolain mukaan viranomaisen on toimivaltansa rajois-sa annettava asiakkaalleen neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyk-siin. Neuvonta on maksutonta. Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, asiakas tulee opastaa oikeaan osoitteeseen.

Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry

kannen kuva:

Rodeo Oy

tuotettu Ray:n tuella

19. painos, ISBN 978-952-5659-17-7

Julkaisija:

Omaishoitajat ja läheiset -liitto ryHämeentie 105 A 18, 00550 HelsinkiPuh. 020 7806 500Omaishoidon neuvontapuhelin 020 7806 599 ma–to klo 9–15, neuvontapuhelin on maksullinenwww.omaishoitajat.fi

toimitus:

Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry

sivunvalmistus:

Mainostoimisto Uniikki Oywww.uniikki.net

Painopaikka:

Forssa Print

ilmoitukset:

Markkinointiosaaja Yes We Can OyPuh. 040 735 7531

Lukijalle

Palveluoppaan tiedot löytyvät myösOmaishoitajat ja läheiset -liiton nettisivuilta www.omaishoitajat.fi

[email protected] | puh. 02 44 54 840Ruissalon Kylpylä, Turku

MONIPUOLINENKUNTOUTUSKESKUS RUISSALO

• Omaishoitajien ja hoidettavien yhteislomat kuntoutusosastolla kylpyläpuitteissa

• Intervallihoitojaksot

• Muut toipilashoito- ja hoivapalvelut

Sairaalaoikeudet omaava Kuntoutusosasto ja kylpylähotelli saman katon alla upeissa merellisissä puitteissa

www.ruissalo.fiKuntoutusosasto p. 02 44 54 143LISÄTIETOJA

www.mtlh.fi/Maaseudun Terveys-

ja lomahuolto ry ja RAY

Tiedustele myös tuettujen lomien mahdollisuutta vuonna 2016

7

1 Om

aishoito

1 Omaishoitokuka on omaishoitaja?Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huol-ta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyvästä läheisestään. Omaishoitotilanne voi syn-tyä vähitellen ja omaishoidon tarve kas-vaa esim. läheisen ikääntymisen muka-naan tuomien sairauksien vuoksi. Joskus omaishoitotilanne syntyy äkillisesti sai-rauden tai vammautumisen seurauksena esimerkiksi silloin, kun perheeseen syn-tyy vammainen lapsi. Monet omaishoi-tajat käyvät myös samanaikaisesti ansio-työssä.

On tärkeää, että hoitava henkilö tunnis-taa ajoissa olevansa omaishoitaja tai että omaishoitajuus voi olla pian ajankohtais-ta. Omaishoitajan on saatava tehtävään-sä tietoa ja tukea. Kaikesta ei tarvitse sel-viytyä yksin.

1.1 OMAISHOIDON TUKI Omaishoidon tuella tarkoitetaan koko-naisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoi-tajalle myönnettävästä hoitopalkkios-ta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidon tukijärjestel-mää ollaan uudistamassa (Katso kohta 1.2). Muutoksia saattaa tulla tämän op-paan voimassaoloaikana. Mahdollisista muutoksista kerrotaan Lähellä-lehdessä, oman kotikuntasi tiedotteissa ja tiedo-tusvälineissä.

kenelle ja milloin tukea myönnetään?Raja läheisten toisilleen antaman avun ja virallisen, kunnan tukeman omaishoita-juuden välillä on liukuva. Hoivan ja avun

tarpeen lisääntyessä ja hoidon sitovuu-den ja vaativuuden kasvaessa siirrytään tavanomaisesta auttamisesta omaishoi-tajuuteen. Omaishoidon tukea voidaan myöntää sekä pitkä- että lyhytaikaisen hoidontarpeen perusteella silloin, kun omaisen antama hoito on hoidettavan edun mukaista ja edellytykset omaishoi-don toteuttamiseksi ovat olemassa.

Omaishoidon tuki ei ole ns. subjektii-vinen (= ehdoton) oikeus. Omaishoi-don tuen myöntämisperusteet ja hoi-topalkkioiden suuruus voivat vaihdella kunnasta toiseen. Suomessa on yli 350 000 omaishoitajaa. Omaishoidon tu-kea myönnetään noin 43 000 (2014) omaishoitotilanteeseen.

mistä ja miten tukea haetaan?Omaishoidon tuen järjestämisestä vastaa hoidettavan kotikunta. Omaishoidon tuki on hoidettavalle myönnettävä sosiaali-palvelu. Tarkempaa tietoa hakumenette-lystä saa oman kunnan sosiaalitoimistos-ta. Käytännössä omaishoidon tukiasioita hoitaa yleensä kotipalveluohjaaja ja van-hus- tai vammaistyön sosiaalityöntekijä. Kun hakemus on tehty, omaishoidon tu-esta vastaava henkilö tekee kotikäynnin hoitoja palvelutarpeen arvioimiseksi.

OmaishoitosopimusOmaishoidon tuesta laaditaan omaishoi-tajan ja kunnan välille sopimus, jonka liit-teenä on oltava hoitoja palvelusuunni-telma. Omaishoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan eikä hoidettavaan, vaan kysees-sä on toimeksiantosopimus. Omaishoito-

8

1 Om

aishoito

sopimus on voimassa toistaiseksi. Vain erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Tarvittaessa sopimusta on tarkistettava.

Omaishoitosopimuksen tulee sisältää tiedot ainakin1. hoitopalkkion määrästä ja maksuta-

vasta2. omaishoitajan oikeudesta vapaapäi-

viin3. vapaan järjestämisestä 4. määräaikaisen sopimuksen kestosta

sekä 5. hoitopalkkion maksamisesta hoidon

keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä

6. kunnan yhteyshenkilön nimi

Omaishoidon tukisopimukseen kuuluu aina hoitoja palvelusuunnitelma, johon kirjataan omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö, hoidettavan ja hoitajan tarvitsemat palvelut sekä selvitys hoidet-tavan hoidon järjestämisestä omaishoi-tajan vapaan tai muun poissaolon aika-na.

hoitopalkkioHoitopalkkio porrastetaan hoidon si-tovuuden ja vaativuuden perusteella. Omaishoidon tuen hoitopalkkion suu-ruus on 1.1.2015 lukien vähintään 384,67 euroa kuukaudessa ja hoidollisesti ras-kaaseen siirtymävaiheeseen on mahdol-lista hakea omaishoidon tukea, joka on vähintään 769,33 euroa kuukaudessa. Tällainen siirtymävaihe voi olla esimer-kiksi saattohoito tai hoidettavan toipu-minen vakavasta leikkauksesta. Perheen

tulot ja varallisuus eivät vaikuta palkki-on määrään. Hoitopalkkio on verotetta-vaa tuloa.

eläketurvaOmaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa. Omaishoidon hoitopalkkio kartuttaa eläkettä, jos palk-kio on maksettu ennen 68 vuoden täyt-tämistä. Tämä koskee vuonna 1940 ja sen jälkeen syntyneitä henkilöitä. Tarkem-pia tietoja ennen vuotta 1940 syntynei-den eläkkeistä sekä muista omaishoita-jan eläkettä koskevista kysymyksistä saa Kevan (Kuntien eläkevakuutus) neuvon-nasta, Unioninkatu 43, Helsinki, puh. 020 614 2837 maanantaista perjantaihin klo 8–16.

Omaishoitajan vapaapäivätOmaishoidon tuesta sopimuksen teh-neellä omaishoitajalla on lakisääteinen oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoises-ti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoito-työhön ympärivuorokautisesti tai jatku-vasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimat-ta, että hoidettava viettää vähäisen osan vuorokaudesta (n. 7 h/vrk) kotinsa ulko-puolella käyttäen sosiaali- tai terveyspal-veluja, esimerkiksi päiväsairaalaa, tai saa-den kuntoutusta tai opetusta.

Mikäli kunnan kanssa sovitaan, va-paapäiviä voi koota pidemmäksi ajan-jaksoksi, ketjuttaa esimerkiksi viikoksi tai kahdeksi kerrallaan. Kunta voi myös määritellä sen, kuinka pitkän ajanjakson kuluessa vapaita voi kerätä esimerkik-si samaan tapaan kuin työsuhteissa toi-

9

1 Om

aishoito

mitaan lomanmääräytymisjakson ja lo-man pitämisajankohtien suhteen. Kunta voi lisäksi järjestää sopimuksen tehneel-le omaishoitajalle vähimmäismäärää enemmän vapaapäiviä sekä alle vuoro-kauden pituisia virkistysvapaita.

Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjes-tämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan aikana. Vapaan järjestäminen on mah-dollista mm. lyhytaikaisena hoitona van-hain- tai hoivakodissa, terveyskeskusten tai sairaaloiden vuodeosastoilla tai koti-palvelun avulla. Kunnat voivat tehdä toi-meksiantosopimuksen tehtävään sovel-tuvan henkilön kanssa tai hankkia hoitoa myös ostopalveluna yksityisiltä palvelu-jentuottajilta tai myöntämällä omaishoi-tajalle palveluseteleitä.

Omaishoitajan lakisääteisen vapaan ai-kana järjestettävästä hoidosta voidaan periä enintään 11,30 euron hoitomak-su/vrk (v. 2015). Tämä alennettu palve-lumaksu koskee myös palvelusetelillä annettavia palveluja. Vapaapäivien ajal-ta on oikeus omaishoidon hoitopalkki-oon. Myös tuen ulkopuolella toimivat omaishoitajat tarvitsevat lepoa, virkistys-tä ja vapaapäiviä. Vaikka kunnalla ei ole järjestämisvelvollisuutta, omaishoitajan kannattaa keskustella kunnan kanssa ti-lanteestaan ja hakea palveluita.

hoidettavalle annettavat palvelutOmaishoidon tukeen sisältyy hoidetta-valle annettavia sosiaali- ja terveyspal-veluja, jotka kirjataan palvelusuunnitel-maan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kodinhoitoapu ja siihen liittyvät tukipal-velut (esimerkiksi ateria-, kylvetys- ja kul-jetuspalvelu), henkilökohtainen avusta-

ja, apuvälineet, päivä- ja lyhytaikaishoito ja muut terveydenhuollon palvelut.

Omaishoitajalle annettava tukiKunnan on nimettävä omaishoitajalle yh-teyshenkilö ja annettava ohjausta ja neu-vontaa. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan voidaan kirjata myös omaishoitajan tar-vitsema kuntoutus sekä eri järjestöjen tuottamia palveluja tukimuotoja kuten vertaistukea, lomia, virkistystä, koulutus-ta ja sopeutumisvalmennusta.

Palveluista perittävät maksutSosiaali- ja terveydenhuollon palve-luista voidaan periä maksuja siten kuin asiakasmaksuista on säädetty. Omais-hoidon tukeen liittyvistä palveluista voi-daan periä tulotasoon perustuvia pal-velumaksuja (esim. kotipalveluista ja kotisairaanhoidosta). Kunta voi kuitenkin alentaa tai jättää asiakasmaksut perimät-tä. Omaishoitajalla on mahdollisuus neu-votella hoitoja palvelusuunnitelmaa tehdessään myös palvelumaksujen peri-misestä. Palveluja varten kunta voi antaa myös palveluseteleitä.

tapaturmavakuutusOmaishoidon tuesta hoitajan kanssa so-pimuksen tehnyt kunta on velvollinen ottamaan hoitajalle tapaturmavakuu-tuslaissa tarkoitetun ns. vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen. Vakuutusturva käsittää kaikki omaishoitotilanteessa tai siihen liittyvällä matkalla sattuneet tapa-turmat. Tapaturman sattuessa tulee heti pyytää lääkärinlausunto (E-lausunto) ja ilmoittaa asiasta kuntaan, joka toimittaa vahinkoilmoituslomakkeen omaishoita-jalle.

10

1 Om

aishoito

Omaishoidon tuen päättyminen ja keskeytyminenKunta voi irtisanoa omaishoitosopimuk-sen päättymään aikaisintaan irtisano-mista seuraavan kahden kuukauden ku-luttua. Omaishoitajan irtisanomisaika on yksi kuukausi. Sopimus päättyy kuiten-kin heti, jos hoito ei enää vastaa hoidet-tavan etua tai vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuu-den. Hoitajan huonokuntoisuus voi olla peruste sopimuksen purkamiselle. Irtisa-nomisajasta riippumatta sopimus päät-tyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muu-toksista johtuen käy tarpeettomaksi. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilas-ta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäises-ti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua.

1.2 OMAISHOIDON TULEVAISUUS

Omaishoitoa kehitetään – tulevaisuu-den näkymiäOmaishoidon kehittäminen ja tukemi-nen on tunnistettu ja tunnustettu asia Suomessa. Omaishoidon tarve tulee kas-vamaan entisestään kotona annettavan hoivan ja hoidon lisääntyessä. Omaishoi-toa kehittämällä pystytään vähentämään miljardeilla euroilla vuodessa sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. Omaishoidon ja omaishoitajien jaksamisen tukeminen edistävät hoidettavien, omaishoitajien ja koko omaishoitoperheen hyvinvointia.

Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2012 alkupuolella asetettiin työryhmä pohtimaan omais-hoidon kehittämistä. Laajapohjaisen työryhmän valmistelema Kansallinen

omaishoidon kehittämisohjelma valmis-tui keväällä 2014. Ohjelmassa kuvataan omaishoidon tavoitetila Suomessa vuon-na 2020.

Kehittämisohjelma perustuu yhden-vertaisuuden, turvallisuuden, ihmis-arvon kunnioittamisen, itsemäärää-misoikeuden ja luottamuksen arvoille. Ohjelma sisältää konkreettisen toimen-pidesuunnitelman ohjelman toteuttami-seksi. Kehittämisohjelmassa omaishoitaja nähdään ammattihenkilöstön yhteistyö-kumppanina ja asiantuntijana. Keskeisiä, omaishoitajan asemaa parantavia muu-toksia ovat muun muassa esitys uudesta omaishoitolaista ja erilaiset omaishoita-jan jaksamista ja hyvinvointia tukevat toi-menpiteet.

Omaishoidon tavoitetila vuoteen 2020 mennessä1. Omaishoitajien nykyistä vahvempi

asema ja keskinäinen yhdenvertai-suus on saavutettu.

2. Sitova ja raskas omaishoito on so-pimusomaishoidon piirissä, muita omaishoitajia tuetaan sosiaalihuolto-lain mukaisin palveluin.

3. Sopimusomaishoitoa tukevien palve-luiden ja hoitopalkkioiden järjestä-mis- ja rahoitusmalli turvaa omaishoi-tajien yhdenvertaisuuden.

4. Sopimusomaishoitajien hoitopalkkiot on määritelty laissa.

5. Omaisiaan ja läheisiään hoitavien, hei-dän hoidettaviensa ja koko omaishoi-toperheen hyvinvointi on turvattu.

6. Ansiotyön ja omaishoidon yhteenso-vittamiseen kehitettyjä joustoja hyö-dynnetään.

7. Omaishoitoon liittyviä asiakasmaksu-

11

1 Om

aishoito

ja on sisällytetty maksukattoon.8. Omaishoidon toimijoiden yhteistyötä

on vahvistettu eri hallinnonalojen toi-menpitein.

9. Järjestöjen ja seurakuntien rooli omaishoitajien tukena on selkiytetty.

Työryhmä esittää, että voimassa ole-va laki omaishoidon tuesta kumotaan ja säädetään uusi laki sopimusomaishoi-dosta, joka astuu voimaan vuonna 2016. Keskeinen, ja omaishoitajan aseman kannalta olennainen, parannus lakiesi-tyksessä ovat työryhmän esittämät yh-tenäiset omaishoidon tuen myöntämis-perusteet ja palkkioluokat koko maahan. Tällä muutoksella turvattaisiin omaishoi-tajien yhdenvertainen kohtelu asuin-paikkakunnasta riippumatta.

Kehittämisohjelmassa omaishoito mää-ritellään hoitomuodoksi, joka tukee hei-kentyneen toimintakyvyn, sairauden tai vamman vuoksi hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien kaikenikäisten henkilöiden kotona asumista. Omaishoito voidaan valita hoitomuodoksi, jos se on hoidetta-van edun ja toiveiden mukaista ja hänel-lä on omaishoitajaksi halukas, kykenevä ja soveltuva omainen tai muu läheinen. Omaishoitoa tuetaan tarvittaessa palve-luilla.

Esityksen mukaan omaishoito voidaan toteuttaa joko sopimusomaishoitona tai muuna omaishoitona. Sopimuksen tehneiden omaishoitajien määrä esite-tään lisättäväksi 40 000:sta 60 000:een. Omaishoitoa, jossa hoiva ja hoito eivät täytä uuden lain kriteerejä, toteutetaan ns. muuna omaishoitona, ilman sopi-musta ja tuettuna uuden sosiaalihuolto-lain mukaisesti. Tällaisia omaishoitotilan-

teita Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000. Perhe- ja ystävyyssuhteisiin kuuluva läheisapu esim. kaupassa käyn-ti, ulkoilutus, pankkiasioiden hoito tms. ei ole omaishoitoa.

Uudistuksen eteneminen edellytti po-liittista päätöstä toteuttamisesta, jota ei kuitenkaan vielä tätä kirjoitettaessa (ke-säkuu 2015) ole tehty. Maaliskuun 2014 jälkeen ainoat selkeästi omaishoitaji-en jaksamista tukevat uudet toimenpi-teet olivat hallituksen syksyllä myöntä-mä 4,8 miljoonan euron lisämääräraha omaishoitajien jaksamisen tukemiseen sekä kuluvan vuoden alussa käynnis-tynyt uuden omaishoitolain valmiste-lu. Lisämääräraha oli kohdennettu tukea saavien omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin ja hoidettavien toi-meksiantosuhteisen sijaishoidon järjes-tämiseen. Suosituksena oli, että tarkas-tukseen kutsutaan esimerkiksi vähintään 2–3 vuotta omaishoitajina toimineet henkilöt.

Omaishoidon kehittäminen mainittiin kaikkien nykyisten hallituspuolueiden vaaliohjelmissa. Sipilän hallitusohjelmas-sa omaishoidon kehittämiseen on varat-tu 75 miljoonaa vuodessa omaishoitajien jaksamisen tukemiseen. Hallitusohjel-massa on kirjaus kehittää ”omaishoita-jien ja vastaavien vapaaehtoishoitajien sekä perhehoitajien sijaisjärjestelyjä si-ten, että hoitajille voidaan turvata mah-dollisuus huolettomiin vapaisiin tar-vittaessa”. Ohjelmassa luvataan antaa ”omais- tai perhehoitosuhteen alkaessa tai kestäessä etukäteinen hoitopaikka-lupaus, että hoidettava saa hoitopaikan siinä vaiheessa, kun omais- tai perhe-hoitaja ei enää jatka”. Taustamuistiossa

12

1 Om

aishoito

todetaan, että ”Kirjaus kattaa sopimus-omaishoitajat ja myös muut omaistaan hoitavat, vaikka ei saisi sopimusta, niin pitää olla tukipalveluja käytössä.”

Hyvää hallitusohjelmakirjauksissa on se, että sijaisjärjestelyjä ei ole rajattu koske-maan vain niitä omaishoitajia, joilla on sopimus, vaan se koskisi myös ilman so-pimusta olevia. Tarkoitukseen varattu summa ei ole paljon, kun ajatellaan niitä miljardisäästöjä, joita omaishoidolla vuo-sittain tehdään, mutta oikein käytettynä sillä voidaan helpottaa monen omaishoi-tajan arkea.

Omaishoitajat ja läheiset -liitto on kan-nanotossaan edellyttänyt, että hallitus täsmentää, miten sijaisjärjestelyt toteute-taan ja miten varmistetaan, että hoidet-tavat saavat sopivan ja tarkoituksenmu-kaisen hoitopaikan asuinpaikkakunnasta

riippumatta. Lisäksi liitto edellyttää, että omaishoitoon varatun määrärahan käy-tölle laaditaan seuranta- ja raportointi-suunnitelma. Näin vältetään omaishoi-tajien tukemiseen tarkoitettujen varojen käyttäminen muuhun tarkoitukseen. Li-säksi liitto vaatii, että hallitusohjelman toimintasuunnitelmaan lisätään päätös kansallisen omaishoidon kehittämisoh-jelman ja uuden lain toteuttamisesta.

Omaishoito koskettaa meitä kaikkia jos-sain elämän vaiheessa ja siksi omaishoi-to ja omaishoitajien hyvinvointi on yhtei-nen asiamme. Omaishoitajan hyvinvointi heijastuu koko perheeseen.

Kansallinen omaishoidon kehittämisoh-jelma löytyy Sosiaali- ja terveysministeri-ön nettisivuilta www.stm.fi/julkaisut/ra-portteja-ja-muistioita.

Omaishoitajat ja läheiset -liitto seuraa omaishoidon kehittämisen etenemis-tä ja tiedottaa siitä nettisivuillaan www.omaishoitajat.fi ja Lähellä-lehdessä.

2 Palveluilla paremm

aksi

2 Palveluilla paremmaksi2.1 hyvä tietääSosiaali- ja terveydenhuollon lainsää-dännössä edellytetään usein hoitoa, kun-toutusta ja/tai palveluja koskevan suun-nitelman laatimista palveluja tarvitseville asiakkaille ja perheille. Palvelun tarvitsi-jalla on oikeus osallistua näiden suunni-telmien tekemiseen.

2.2 aakkOsellinen hakemistO

apteekitResepti- ja itsehoitolääkkeiden lisäksi ap-teekeista saa mm. lääkkeiden annostelu-palvelua sekä henkilökohtaista ohjausta lääkkeiden käytöstä. Apteekkiin voi toi-mittaa vanhentuneet ja käyttämättä jää-neet lääkkeet ja siellä järjestään mm. ve-renpaine- ja verensokerimittauksia.

Sähköinen resepti eli eResepti on lää-kemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekir-joittaa sähköisesti sekä tallentaa keski-tettyyn tietokantaan Reseptikeskukseen. Lääkäri antaa potilaalle tiedot määrätyis-tä lääkkeistä. Lääkkeen voi hakea mis-tä tahansa apteekista. Potilaalla on edel-leen oikeus saada halutessaan paperinen resepti ja kieltäytyä eReseptistä. Täysi-ikäinen voi katsella omia Reseptikeskuk-sessa olevia tietojaan osoitteessa www.kanta.fi. Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla.

apuvälineetApuvälineiden tarkoituksena on tukea niiden tarvitsijaa selviytymään mahdolli-simman hyvin päivittäisistä toiminnoista

ja askareista. Tavanomaiset apuvälineet myönnetään pääsääntöisesti maksutta tai lainaksi lääkinnällisenä kuntoutukse-na terveyskeskuksen kautta. Vaativat ja kalliit apuvälineet kuten liikkumisen ja kommunikoinnin apuvälineet sekä ym-päristönhallintalaitteet kuuluvat erikois-sairaanhoidon vastuualueeseen.

Peruskoulua käyville vammaisille lap-sille saa apuvälineitä koulun kautta. Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksena vaativat erityistason apuvälineet, jotka ovat vamman tai sairauden vuoksi tar-peen opiskelusta selviytymiseksi.

Sosiaalitoimistosta voi hakea tukea liik-kumisessa, viestinnässä, henkilökohtai-sessa suoriutumisessa kotona ja vapaa-aikana tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankintaa varten. Vammais-palvelulain mukaan kustannuksista voi-daan korvata puolet. Lisätietoja saa mm. terveyskeskuksesta, sosiaalityöntekijöil-tä ja kuntoutusohjaajilta sekä netistä os-oitteesta www.thl.fi/apuvalineet.

asiakasmaksut Katso kohta Pitkäaikaishoito ja Palvelu-maksut.

asiamiehetJokaisessa terveydenhuollon yksikössä on nimetty POTILASASIAMIES, jonka teh-tävänä on tiedottaa potilaan oikeuksista sekä edistää ja valvoa oikeuksien toteu-tumista. Potilasasiamiehen puoleen voi kääntyä esimerkiksi, jos on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun.

SOSIAALIASIAMIES neuvoo ja opastaa

13

Varaukset www.hotellimaailma.fi tai 020 055 055 (0,59/min + pvm/mpm)

Lisätiedot www.rantasipi.fi

/rantasipi.fi

KYLPYLÄLOMAKAHDELLE

84,-alk.

yö / huone

K Y L P Y L Ä H OT E L L I T

RANTASIPI kylpylähotelleista löydät allasosaston riemut, hemmottelevat hoidot, hyvinvointiosastot, uuden hyvän olon aamiaisen ja monipuoliset ravintolapalvelut.

Sisältää 1 yön majoituksen 2 hengen huoneessa, aamiaisen, kylpylän allasosaston, saunan ja kuntosalin käytön. Voimassa PINS- ja K-Plussa-kortilla vuoden 2016 loppuun, hinta saattaa vaihdella päivän ja saatavuuden mukaan.

NAUTI KYLPYLÄN LÄMMÖSTÄ


aksi

sosiaalihuollon asiakkaita. Laki painot-taa asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun niin, että asiakkaan etu, toi-veet ja yksilölliset tarpeet otetaan huo-mioon. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedon saa kunnasta.

VAMMAISASIAMIEHEN tehtävänä on edistää vammaisen ja liikkumis- sekä toi-mintarajoitteisten henkilöiden elämi-sen edellytyksiä kunnassa. Toimi ei ole lakisääteinen. Jokaisen kunnan on lisäk-si asetettava vammais- ja vanhusneuvos-to osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuk-sien varmistamiseksi sekä huolehdittava sen toimintaedellytyksistä.

asumispalvelutSosiaalihuoltolain mukaan asumispal-veluilla tarkoitetaan palveluja tukiasu-misen järjestämistä sellaiselle henkilöl-le, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjes-tämisessä. Asumispalveluihin kuuluvat mm. veteraanien, vanhusten, vammais-ten ja mielenterveyskuntoutujien asun-not. Asumispalvelut voidaan järjestää tuki- tai palveluasunnoissa tai perheko-deissa. Tarkempaa tietoa saa sosiaalitoi-mistosta, katso myös kohta Palveluasu-minen.

asumistukiPienituloiset henkilöt voivat hakea asu-mistukea Kelasta. Asumistukea voi saada sekä vuokra- että omistusasuntoon. Erik-seen maksetaan asumislisää perheettö-mille opiskelijoille ja eläkkeensaajan asu-mistukea siihen oikeutetuille. Vuoden 2015 alusta omaishoidon tuen hoito-palkkiota ei huomioida enää tulona ylei-sessä asumistuessa. Tarkempaa tietoa

saa Kelan paikallistoimistoista.

asunnon muutostyötAsunnon muutostöillä tarkoitetaan kor-jaus- ja rakennustöitä, jotka helpottavat vaikeavammaisen henkilön päivittäistä selviytymistä asunnossaan. Tällaisia ovat esimerkiksi ovien leventäminen, luiski-en rakentaminen, kylpyhuoneen ja wc:n laajennus, kynnysten poistaminen ja vä-lineiden asentaminen. Korvaushakemus kustannuksista on hyvä jättää sosiaali-toimistoon ennen korjaustöiden aloit-tamista. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan fysio- tai toimintaterapeutin lausun-to muutostöiden tarpeesta ja sisällös-tä sekä rakennusliikkeen tai kunnan ra-kennusmestarin laatima kustannusarvio. Korvauksia voi hakea myös jälkikäteen 6 kuukauden ajan. Katso myös kohta Kor-jausavustus.

ateriatKotiateriapalvelun piiriin pääsemisestä ja hinnoista saa lisätietoa sosiaalitoimistos-ta ja kotipalvelusta tai kotihoidosta. Pal-velutaloissa ja kortteliklubeissa on tarjol-la edullisia aterioita. Monet kauppaketjut kuljettavat ruokaostokset kotiin pientä palvelumaksua vastaan.

autoveronpalautus ja auton hankin-tatuki Vammainen henkilö voi saada autove-ronpalautusta omaan käyttöönsä han-kitusta autosta. Vero voidaan palauttaa osittain tai kokonaan. Autoveronpalau-tusta voi hakea jo ennakkoon tai 6 kuu-kauden kuluessa auton hankkimisesta. Katso myös kohta Pysäköimislupa ja va-pautus ajoneuvoverosta.

Varaukset www.hotellimaailma.fi tai 020 055 055 (0,59/min + pvm/mpm)

Lisätiedot www.rantasipi.fi

/rantasipi.fi

KYLPYLÄLOMAKAHDELLE

84,-alk.

yö / huone

K Y L P Y L Ä H OT E L L I T

RANTASIPI kylpylähotelleista löydät allasosaston riemut, hemmottelevat hoidot, hyvinvointiosastot, uuden hyvän olon aamiaisen ja monipuoliset ravintolapalvelut.

Sisältää 1 yön majoituksen 2 hengen huoneessa, aamiaisen, kylpylän allasosaston, saunan ja kuntosalin käytön. Voimassa PINS- ja K-Plussa-kortilla vuoden 2016 loppuun, hinta saattaa vaihdella päivän ja saatavuuden mukaan.

NAUTI KYLPYLÄN LÄMMÖSTÄ

15


aksi

Myös omainen voi toimia auton kul-jettajana, jos vammainen henkilö ei itse siihen kykene. Tällaisessa tapaukses-sa haetaan ns. harkintaperusteista vero-huojennusta. Verohuojennuksen perus-teena oleva ”muu erityinen syy” voi myös olla perheen pienet tulot. Tarkempia tie-toja: Tullin autoveroneuvonta, puh. 0295 5203 tai www.tulli.fi.

Vammaispalvelulain mukaan sosiaalivi-rasto voi lisäksi myöntää taloudellista tu-kea auton hankintaan. Välttämättömät auton muutostyöt korvataan kokonaan.

avustajat, tukihenkilötAvustajatoiminta tarkoittaa lähinnä saattajapalvelua virkistys- ja harras-tustoimintaan, kuten ulkoiluun, eloku-viin, teatteriin ja retkille, osallistumisen mahdollistavaa apua. Avustajapalvelui-ta kannattaa tiedustella kotipalvelusta, kotisairaanhoidosta, seurakunnan dia-koniatyöntekijältä tai paikkakunnalla toi-mivista järjestöistä.Erityistä tukea sosiaalisissa suhteissa, harrastustoimintaan osallistumisessa tai muussa vapaa-ajan vietossa tarvitseval-le kouluikäiselle lapselle ja nuorelle voi-daan sosiaalitoimiston kautta järjestää vapaaehtoinen tukihenkilö. Kuljetuspal-veluihin oikeutetuilla vaikeavammaisilla henkilöillä on oikeus niihin liittyviin saat-tajapalveluihin, katso myös kohta Henki-lökohtainen apu.

edunvalvoja / maistraattiMaistraatti tai käräjäoikeus voi määrätä edunvalvojan henkilölle, joka ei itse ky-kene valvomaan oikeuksiaan tai hoita-maan asioitaan. Edunvalvoja on päämie-hensä luottohenkilö. Edunvalvojan on

myös huolehdittava siitä, että valvottava saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kun-toutuksen ja että valvottava saa varois-taan riittävästi rahaa omaan käyttöönsä. Edunvalvojaksi voidaan perheen toivei-den mukaan määrätä esimerkiksi lähi-omainen, luotettu ystävä tai virallinen virkamies-edunvalvoja.

edunvalvontavaltuutusMaistraatin antamalla edunvalvontaval-tuutuksella voi jo etukäteen huolehtia siitä, että joku toinen hoitaa taloudellisia ja muita asioita tulevaisuudessa, jos itse ei niitä enää pysty hoitamaan esim. sai-rauden vuoksi. Maistraatin tulee vahvis-taa edunvalvontavaltuutus ja valvoa val-tuutetun toimintaa, www.maistraatti.fi. Katso myös kohta Hoitotahto.

eläkettä saavan hoitotukiKatso kohta Vammaisetuudet.

eläkkeetEläkkeistä saa tietoa mm. Kelan oppais-ta ja paikallistoimistoista sekä työeläke-laitoksista. Yleistä eläketietoa saa myös Eläketurvakeskuksen neuvonnasta, puh. 029 411 2801 tai www.etk.fi.

Omaishoidon tuen ja eri eläkkeiden yh-teensovittamiseen liittyvissä kysymyksis-sä kannattaa ottaa yhteyttä Kuntien elä-kevakuutuksen eläkeneuvontaan, puh. 020 614 2837 tai omaan eläkelaitokseen.

erityishoitorahaKela voi maksaa ansionmenetyksen kor-vauksena erityishoitorahaa lapsen van-hemmalle tai huoltajalle (myös puolison lapsista sekä kasvatti- ja ottolapsista), jos hän osallistuu alle 16-vuotiaan, sai-

16


aksi

raan tai vammaisen lapsen hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa tai poliklini-kalla, kuntoutus- ja sopeutumisvalmen-nuskursseilla tai em. hoitoon liittyvässä kotihoidossa ja lääkäri katsoo sen tar-peelliseksi. Alle 7-vuotiaan lapsen sairau-den ei tarvitse olla vaikea. Kotihoidossa edellytetään aina vaikeaa sairautta, sa-moin 7–15-vuotiaan lapsen kohdalla. Li-sätietoa saa Kelasta.

erityinen tuki lasten päivähoidossaErityisen tuen tarpeen aiheuttajana voi olla esimerkiksi sairaus tai vammaisuus. Arvioinnin tueksi hankitaan yleensä lää-kärin tai muun asiantuntijan lausunto. Tukitoimenpiteitä voivat olla esimerkik-si pienryhmätoiminta, perustaitojen har-jaannuttaminen, lapsen itsetunnon vah-vistaminen ja lapsen oman toiminnan ohjaus. Lapselle voidaan myös järjestää avustaja tai erityisryhmä. Monissa kun-nissa toimii lisäksi vammaisten lasten eri-tyisryhmiä ja -päiväkoteja.

henkilökohtainen apuHenkilölle, joka tarvitsee runsaasti apua jokapäiväiseen elämään liittyvissä asiois-sa, voidaan korvata vammaispalvelulain perusteella avustajan palkkaamisesta ai-heutuvat kustannukset. Vammaispalve-lulaki takaa vaikeavammaiselle henkilöl-le oikeuden henkilökohtaiseen apuun. Vammainen itse toimii avustajan työn-antajana, mutta kunta maksaa palkan ja muut henkilökulut. Kunta voi antaa myös palvelusetelin, jolla apu hankitaan tai jär-jestää itse palvelun omana toimintana tai ostopalveluna. Samassa taloudessa asuva henkilö voi toimia henkilökohtai-sena avustajana; omainen sen sijaan

voi toimia avustajana vain perustelluis-ta syistä. Omaishoidon tukea voidaan myöntää myös henkilölle, jolla on esi-merkiksi omaishoitajan ansiotyön aikana oikeus henkilökohtaiseen apuun. Henki-lökohtaista apua voidaan myöntää 30 h tai enemmän, mikäli tarve sitä edellyttää esim. hoidettavan harrastustoiminnoissa avustamiseksi. Lisätietoja saa sosiaalitoi-mistosta.

henkinen tuki omaishoidossaJaksaakseen tehtävässään omaishoitajan on hyvä huolehtia myös itsestään ja omi-en voimavarojensa riittävyydestä. Hen-kisen väsymyksen kanssa ei tulisi jäädä yksin. Omaishoitajan kannattaa puhua ti-lanteestaan ammattihenkilön kuten ter-veydenhoitajan, sosiaalityöntekijän, koti-palveluohjaajan tai omalääkärin kanssa. Kannattaa kysyä myös sijaishoitomah-dollisuudesta.

Eräs hyväksi havaittu jaksamisen tuke-misen keino on omaishoitajien ryhmä-toiminta, katso kohta Oma-apuryhmä, vertaistuki.

Valtakunnallisia auttavia puhelimia• Valtakunnallinen kriisipuhelin:

010 195 202 (Suomen Mielenterveysseura)

• Vertaislinja muistisairaiden omaisille: 0800 96 000 (Muistiliitto ry)

• Palveleva puhelin: 01019 0071, ruotsiksi: 01019 0072 (Suomen ev.lut. kirkko)

• Lasten ja nuorten puhelin: 116 111 ja Vanhempain puhelin: 0600 12277 (Mannerheimin Lastensuojeluliitto)

17


aksi

• Omaishoidon neuvonta 020 7806 599 ma–to klo 9–15 (Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry)

Järjestöt eivät peri puheluista maksua, mutta soittajan puhelinliittymästä riip-puen puhelinoperaattori laskuttaa puhe-luista hinnastonsa mukaan.

hoitotahtoHoitotahdossaan ihminen ilmaisee tah-tonsa sellaisen tilanteen varalta, jos-sa hän ei enää itse kykene päätöksen-tekoon. Tahdonilmaisut koskevat usein elämän loppuvaiheen hoitopäätök-siä, kuten hoidon jatkamista ja hoidon lopettamista, mutta ne voivat koskea myös hoitopaikan valintaa, hoivan ar-kea ja muita potilaan elämänkatsomuk-sen kannalta tärkeitä seikkoja. Tällaisen hoitotahdon voi antaa lähiomaisilleen tai terveydenhuollon työntekijälle sairaus-kertomuksiin liitettäväksi. Lomakemalle-ja hoitotahdon ilmaisemiseksi voi tulos-taa mm. osoitteista www.hus.fi tai www.muistiliitto.fi tai www.terveyskirjasto.fi.

hoitotarvikkeetTerveyskeskus antaa kotikäyttöön tietty-jen pitkäaikaisten sairauksien hoidossa ja seurannassa tarvittavia hoitovälineitä ja -tarvikkeita, esimerkiksi katetrit, avan-ne- ja virtsapussit, vaipat ja sokeritautia sairastavien päivittäiset hoitotarvikkeet. Hoitotarvikkeiden tarpeen arvioi aina hoitava lääkäri. Tarvikkeet ja välineet luo-vutetaan maksutta eikä niistä tule pe-riä omavastuuosuuksia, toimituskuluja eikä muitakaan maksuja. Kuntaliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön suosituk-

sen mukaan hoitotarvikkeita tulisi saa-da maksutta, jos hoidon tarve jatkuu yli 3 kuukautta. Lisätietoa terveyskeskuksesta tai www.kuivaksi.fi.

hoitotuet Katso kohta Vammaisetuudet.

hoitovapaaTyöntekijällä on oikeus saada hoitova-paata lapsensa tai muun hänen talou-dessaan vakituisesti asuvan lapsen hoi-tamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.

Osittaista hoitovapaata voi käyttää työ-ajan lyhentämiseen enintään 6 tuntiin päivässä tai keskimäärin 30 tuntiin vii-kossa. Oikeus osittaiseen hoitovapaa-seen kestää lapsen toisen kouluvuoden loppuun. Pidennetyn oppivelvollisuu-den piiriin kuuluvan lapsen vanhemmil-la on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen kolmannen lukuvuoden loppuun.

Vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan lapsen työssäkäyvillä vanhemmilla on oi-keus käyttää osittaista hoitovapaata sii-hen asti, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta, jos lapsi vaatii erityistä huoltoa ja hoitoa.

Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillises-ti on työntekijällä oikeus saada tilapäistä hoitovapaata lapsen hoitamiseksi tai hoi-don järjestämiseksi enintään neljä työ-päivää kerrallaan.

Lisäksi työntekijällä on oikeus olla ly-hytaikaisesti poissa työstä, jos hänen vä-litön läsnäolonsa on välttämätöntä hä-nen perhettään kohdanneen sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennal-ta arvaamattoman ja pakottavan syyn

18


aksi

vuoksi.Työn ja omaishoidon yhteensovittami-

seksi työsopimuslakiin on tehty muutos, joka mahdollistaa omaishoitajalle mah-dollisuuden jäädä hoitamaan omaistaan myös pitemmäksi aikaa. Laissa ei ole säännöksiä vapaan pituudesta.

kirjastotMonet kirjastot järjestävät asiakkaal-le maksutonta kirjaston kotipalvelua yk-sityishenkilöille, jotka eivät ikänsä tai terveydentilansa vuoksi jaksa tai pys-ty tulemaan tavalliseen kirjastoon. Ce-lia-kirjasto on valtion erikoiskirjasto, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta esim. ää-nikirjoina, pistekirjoina ja elektronisi-na kirjoina. Celian kirjoja voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on sairauden tai vamman vuoksi vaike-aa. Lisätietoa Celiasta suomeksi (09) 2295 2200, [email protected] ja ruotsiksi (09) 2295 2230, [email protected]

korjausavustus Korjausavustuksia voidaan myöntää asunnon kunnostamiseen silloin, kun ruokakunnassa on vähintään yksi vam-mainen tai yli 65-vuotias henkilö. Avustuksia on myönnetty esimerkiksi vanhojen asuntojen kylpyhuone- ja keit-tiöremontteihin, omakotitalojen kattoi-hin, lämmitykseen ja jopa maalaustöihin. Kustannuksista voidaan korvata 40 %.

Valtion rahoittaman korjausavustuk-sen saamiseen vaikuttavat hakijaruo-kakunnan tulot ja varallisuus. Jos hoi-toa tarvitseva henkilö ei ole oikeutettu vammaispalvelulain mukaisiin asunnon muutostöihin tai jos korjaustarve ei kuu-lu muutostöiden piiriin, kannattaa tie-

dustella korjausavustuksia kunnan asun-totoimistosta.

kotihoito Monissa kunnissa kotisairaanhoito ja ko-tipalvelu on yhdistetty kotihoidoksi. Koti-hoidon mahdollisuutta kannattaa kysyä riittävän aikaisessa vaiheessa hoidetta-van asuinkunnasta, palvelujen saannin varmistamiseksi.

kotipalveluPalveluja saavat ikäihmiset, vammaiset ja sairaat. Lapsiperheillä on oikeus saa-da kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Per-heelle on järjestettävä tarvittaessa ko-tipalvelua esimerkiksi perheenjäsenen vamman, sairauden, uupumuksen tai eri-tyisen perhetilanteen vuoksi. Erityinen perhetilanne voi olla myös perheessä, jossa on omainen hoidettavana.

Kotipalveluista ja kotihoidosta laadi-taan yhdessä palvelun käyttäjän kanssa palveluja hoitosuunnitelma. Sen toteu-tumista seurataan ja sitä tarkistetaan pal-velujen tarpeen muuttuessa.

Kotipalvelu tukee ja auttaa, kun asiakas tarvitsee sairauden tai alentuneen toi-mintakyvyn vuoksi apua kotiin selviyty-äkseen arkipäivän askareista ja henkilö-kohtaisista toiminnoista kuten hygienian hoitamisesta. Kotipalvelu voi olla tila-päistä tai jatkuvaa.

Kotipalvelun tukipalveluina voidaan jär-jestää esimerkiksi ateria-, kylvetys-, pyyk-ki- ja siivouspalveluja sekä asiointiapua, päivätoimintaa tai turvapuhelinpalvelu-ja. Kotipalvelulla on useilla paikkakun-nilla myös ilta- ja yöpartiot, jotka käyvät huonokuntoisten asiakkaiden luona. Ko-

19


aksi

tipalvelua voi myös saada omaisen tarvi-tessa virkistystä ja lomaa.

Kotipalvelua haetaan sosiaalitoimis-tosta. Kotipalvelusta peritään asiakkaan maksukyvyn mukainen maksu. Kunnat tai asiakas voivat myös ostaa palveluita yksityisiltä palvelun tuottajilta. Useissa kunnissa on mahdollisuus saada palvelu-seteleitä tarvittavien kotipalveluiden os-tamiseksi.

kotisairaalaJoillakin paikkakunnilla toimii myös koti-sairaala. Sen tarkoituksena on mahdollis-taa potilaan hoito kotona hänen niin ha-lutessaan. Kotisairaalan toiminnasta saa tietoa terveyskeskuksesta tai keskussai-raalasta.

kotisairaanhoitoKotihoidon tarkoituksena on mahdol-listaa asiakkaan kotona asuminen sai-raudesta huolimatta huolehtimalla tar-vittavista terveyden- ja sairaanhoidon palveluista. Kotisairaanhoito kuluu ter-veyskeskuksen järjestämiin palveluihin, joissa esimerkiksi terveydenhoitaja tai lä-hihoitaja hoitaa asiakasta kotona hoito-suunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa kotisairaanhoidon lääkärit tekevät myös kotikäyntejä. Kotisairaanhoidosta peri-tään asiakkaan maksukyvyn mukainen maksu.

kotitalousvähennys Katso Vähennykset verotuksessa.

kuljetuspalvelutKunnan on järjestettävä vammaispalve-lulain perusteella kuljetuspalveluita hen-kilöille, joilla on vaikeuksia liikkua julkisil-

la kulkuneuvoilla. Vaikeavammaisilla on oikeus saada vammaispalvelulain mu-kaan kuukaudessa vähintään 18 yhden-suuntaista matkaa erityiskulkuneuvolla, kuten taksilla tai invataksilla alennetulla hinnalla, joka vastaa julkisen liikenteen taksoja.

Vammaispalvelumatkat on tarkoitet-tu asioimiseen ja virkistykseen eikä niitä voi käyttää terveydenhuollon matkoihin tai kuntoutukseen. Korvaus haetaan Ke-lasta. Kuljetustuki voidaan myöntää joko yksilöllisesti tai ryhmäkuljetuksina (esim. palvelukeskukseen). Kuljetuspalveluita haetaan sosiaalitoimistosta.

kuntoutusKuntoutustarpeen arvioi ja kuntoutus-suunnitelman laatii hoitava lääkäri ter-veyskeskuksessa tai sairaalassa. Lää-kinnällisenä kuntoutuksena voidaan myöntää esimerkiksi erilaisia terapioita (avokuntoutus), apuvälineitä, laitoskun-toutusjaksoja tai sopeutumisvalmennus-ta. Ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat esimerkiksi perus-, jatko- ja ammat-tikoulutus, kuntoutustutkimus, työkokei-lu ja työhön valmennus.

Kuntoutusta rahoittavat terveyden-huolto, sairaalat ja terveyskeskukset, Kela sekä vakuutusyhtiöt (liikennevahingot, työtapaturmat ja ammattitaudit). Tervey-denhuollon ja Kelan työnjako riippuu sairauden tai vamman vaikeusasteesta ja kestosta sekä kuntoutujan iästä. Tarkem-pia tietoja saa terveydenhuollon työnte-kijöiltä sekä Kelan paikallistoimistoista.

Hoitotyötä tekevän omaisen on syy-tä oman jaksamisensa takia huolehtia myös omasta kuntoutuksestaan. Kela tarjoaa kuntoutuskursseja myös pari-

20


aksi

kursseina, joihin pääsee mukaan myös hoidettava. Kela rahoittaa omaishoita-jien kuntoutuskursseja, joita haetaan Kelan paikallistoimistoista (lomake KU 132). Hakemuksessa on tärkeää kuvata omaishoitotilannetta. Liitteeksi tarvitaan B-lääkärinlausunto omaishoitajasta.

Omaishoitajalle kurssit ovat maksutto-mia, myös matkat korvataan omavastuu-osuuden (14,25 euroa/suunta, v. 2015) ylimenevältä osalta. Omaishoitajien kun-toutuskursseja voi tiedustella Omaishoi-tajat ja läheiset -liitto ry:stä puh. 020 7806 533 tai Kelan paikallistoimistoista.

lapsen hoitotukiKatso Vammaisetuudet.

lomatoimintaOmaishoitajat ja läheiset -liitto järjes-tää sosiaalisten lomajärjestöjen kanssa omaishoitajille suunnattuja lomia. Ha-kulomakkeita voi tilata Omaishoitajat ja läheiset -liitosta puh. 020 7806 533 tai tulostaa www.omaishoitajat.fi-sivuilta. Lomat ovat yleensä viiden vuorokauden mittaisia ja niissä on omavastuuosuus. Osa lomista on yhteisiä sekä hoitajalle että hoidettavalle tai lomalle voi osallis-tua koko perhe. Useimmilla lomajaksoil-la on mukana liiton lomaohjaaja. Yleen-sä tuettua lomaa voi saada korkeintaan joka toinen vuosi.

lyhytaikaishoitoLyhytaikaishoidon tarkoituksena on tu-kea asiakkaan kotona asumista. Erityi-sesti lyhytaikainen ja jaksottainen hoito voi olla suureksi avuksi omaishoitotilan-teessa, jossa omaishoitaja tarvitsee le-poa ja omaa aikaa esimerkiksi kuntou-

tukseen tai lomalle osallistumiseen. Lyhytaikaishoito voi kestää muutamasta vuorokaudesta yhteen kuukauteen. Ly-hytaikaista hoitoa järjestetään erilaisis-sa laitoksissa, hoitokodeissa tai palvelu-taloissa. Lyhytaikaishoito voi olla myös jaksottaista esimerkiksi kolme viikkoa kotona ja yksi viikko laitoksessa. Lyhytai-kaishoidosta saa lisätietoa kunnan sosi-aalitoimistosta.

lääkekorvauksetKelasta voi hakea korvausta lääkkeistä, perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmis-teista, jotka lääkäri on määrännyt sairau-den hoitoon. Alennus lasketaan ostoti-lanteessa, kun asiakas esittää Kela-kortin. Oikeutta erityiskorvauksiin on haettava erikseen Kelan paikallistoimistosta. Ha-kemuksen liitteeksi tarvitaan B-lääkärin-lausunto.

Useimmat vaihtokelpoiset lääkevalmis-teet kuuluvat viitehintajärjestelmän pii-riin. Tällöin korvaus lasketaan enintään lääkkeen viitehinnasta. Lääkekuluista os-taja maksaa aina ns. omavastuuosuuden. Jos korvattujen lääkekustannusten oma-vastuuosuudet ylittävät 612,62 euroa (v. 2015), lääkekuluista saa lisäkorvausta. Katon täyttymisen jälkeen asiakas mak-saa vain 1,50 euron omavastuun lääkettä kohti. Korvauksen saa suoraan apteekis-ta, kun esittää Kela-kortin ja Kelan ilmoi-tuksen lisäkorvausoikeudesta. Korvausta voi myös hakea jälkeenpäin puolen vuo-den ajan. Lisätietoja saa apteekeista tai Kelasta.

maksukatotKatso Terveydenhuollon maksukatto, Mat-kakorvaukset ja Lääkekorvaukset.

21


aksi

matkakorvauksetKela maksaa sairauden tutkimuksesta ja hoidosta. Kela korvaa myös kuntoutuk-seen tehtyjä matkoja, kun kuntoutus pe-rustuu Kelan tai julkisen terveydenhuol-lon kuntoutuspäätökseen. Kela ei korvaa erikseen tehtyä lääkkeiden hakumatkaa apteekkiin.

Korvausta maksetaan omavastuuosuu-den (14,25 €/matkasuunta) ylittäväl-tä osalta. Jos asiakkaan maksettavaksi jääneet matkakulut kalenterivuodessa ylittävät vuotuisen 272 euron omavas-tuuosuuden, ylittävät kustannukset kor-vataan kokonaan. Vuotuiseen omavas-tuuosuuteen lasketaan mukaan sekä matkojen omavastuuosuudet että nii-tä pienemmät kertakustannukset. Mat-kakustannukset voivat olla asiakkaan tai saattajan tai perheenjäsenen kustan-nuksia. Muista hakea myös kiinteää oma-vastuuosuutta pienemmät matkakus-tannukset kuuden kuukauden kuluessa matkan tekemisestä.

muutoksenhaku Henkilö, joka on tyytymätön viranomai-selta saamaansa päätökseen, voi yleensä hakea päätökseen muutosta, ts. hänel-lä on valitusoikeus. Hakijalla on oikeus saada kirjallinen päätös, joten suulli-seen vastaukseen ei kannata tyytyä. Pää-töksessä on myös ilmoitettava, mihin osoitteeseen ja minkä ajan kuluessa va-lituksen voi tehdä. Muutoksenhakuaika lasketaan postileiman mukaan siitä kirje-kuoresta, jossa päätös lähetettiin.

Omaishoidon tukea koskeva valitus tehdään 14 päivän sisällä päätöksen tie-doksisaannista sosiaali- tai perusturva-lautakunnalle. Lautakunnan päätökseen

tyytymätön voi valittaa edelleen 30 päi-vän kuluessa hallinto-oikeuteen. Samaa valitustietä käytetään, jos halutaan valit-taa vammaispalvelulakia koskevista pää-töksistä.

Terveydenhuollossa ei ole selvästi kir-jattua valitustietä. Jos potilas on tyyty-mätön terveydenhuollon päätöksiin, hä-nen tulee tehdä muistutus hoitoyksikön johtavalle lääkärille. Jos asiassa ei päästä yhteisymmärrykseen, potilas voi tehdä kantelun aluehallintovirastoon.

Kelan päätöksiä koskevat valitukset lä-hetetään Kelan paikallistoimistoon, jossa voidaan tehdä mahdollinen oikaisupää-tös. Jos päätöstä ei oikaista, Kela lähet-tää valituksen eteenpäin Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan ja ilmoit-taa siitä asiakkaalle. Jos viranomainen on toiminut virheellisesti tai lainvastaises-ti, asiasta voi kannella aluehallintoviras-toon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle, www.oikeusasiamies.fi.

nuoren kuntoutusraha Kela voi maksaa 16–19-vuotiaalle nuo-relle kuntoutusrahaa, jos hänen työ- ja ansiokykynsä tai mahdollisuus valita ammatti ja työ ovat olennaisesti heiken-tyneet. Edellytyksenä kuntoutusrahan saamiselle on kotikunnassa laadittu hen-kilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumis-suunnitelma (KHOPS), joka on laadittu nuoren, hänen huoltajansa ja muiden kotikunnan asiantuntijoiden yhteistyö-nä. Jos lääkäri ei ole osallistunut suunni-telman tekoon, tarvitaan lisäksi lääkärin-lausunto.

22


aksi

Oma-apuryhmä, vertaistukiOmaishoitajien hyväksi todettu tukimuo-to on ryhmätoiminta. Samassa elämän-tilanteessa olevien omaishoitajien on helppo keskustella omasta tilanteestaan. On tärkeää huomata, ettei ole yksin, vaan että muillakin on samanlaisia ajatuksia, tunteita, huolia ja iloja. Omaishoitajien ryhmätoimintaa on useilla paikkakunnil-la Omaishoitajat ja läheiset -liiton paikal-lisyhdistysten, kunnan, seurakunnan, eri järjestöjen tai jonkin muun tahon järjes-tämänä.

PalveluasuminenPalveluasumista voi järjestää joko vam-maispalvelulain tai sosiaalihuoltolain perusteella. Kunnan on järjestettävä pal-veluasuminen vaikeavammaiselle hen-kilölle, joka tarvitsee vammansa tai sai-rautensa vuoksi toisen henkilön apua päivittäisissä toiminnoissa.

Vammaispalvelulain mukaiseen palve-luasumiseen kuuluvat asunto sekä asu-miseen liittyvät palvelut. Palveluasumi-nen voidaan toteuttaa palvelutalon tai muun vastaavan lisäksi myös vammaisen henkilön omistus-, vuokra- tai muussa vastaavassa asunnossa järjestämällä sin-ne tarvittavat palvelut. Vammaispalvelu-lain mukaiset palveluasumiseen liittyvät palvelut ovat maksuttomia.

Sosiaalihuoltolain mukaista palvelu-asumista kunnat järjestävät yleensä van-huksille tarkoitetuissa erityisissä palvelu-taloissa. Palvelutaloja ylläpitävät kunnat, järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat. Palvelutalossa asuva asukas maksaa itse vuokran sekä palvelumaksun. Asukas voi saada asumiseensa asumistukea. Kunnat järjestävät myös ympärivuorokautista te-

hostettua palveluasumista. Palveluasu-mista voi tiedustella kunnan sosiaalitoi-mesta.

PalvelumaksutKunta voi periä maksuja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Useimmat mak-sut määritellään asiakkaan tulojen perus-teella. Useimmiten omaishoidon tukeen liittyvistä palveluista peritään palvelu-maksuja (mm. vapaapäiväjärjestelyistä ja kotihoidon palveluista). Omaishoita-jalla on mahdollisuus neuvotella palveluja hoitosuunnitelmaa tehdessään myös palvelumaksuista kunnan kanssa.

PalvelusetelitJoissakin kunnissa on käytössä palveluse-teleitä mm. siivouspalveluja ja omaishoi-tajien palveluja varten. Palveluseteleiden avulla omaishoitaja ja hoidettava voivat valita ja maksaa tarvitsemansa palvelut. Seteli kattaa yleensä vain osan kustan-nuksista. Palveluseteleiden arvo, sisältö ja ostettavien palvelujen valinnanmah-dollisuudet vaihtelevat kunnittain. Lisä-tietoja Kuntaliitosta, www.kunnat.net.

PerhehoitoPerhehoidolla tarkoitetaan henkilön kas-vatuksen, hoivan ja huolenpidon järjes-tämistä perhehoitajan yksityiskodissa. Perhehoito voi olla jatkuvaa tai lyhytai-kaista esim. omaishoitajan vapaan ajaksi järjestettyä tilapäishoitoa. Lisätietoa per-hehoidosta saa kunnan sosiaalitoimesta ja www.perhehoitoliitto.fi.

23


aksi

Perhevapaa, poissaolo työstä per-heenjäsenen tai muun läheisen hoita-miseksiTyöntekijällä on mahdollisuus jäädä mää-räajaksi pois työstä perheenjäsenen tai muun läheisensä hoitamiseksi. Perheen-jäsenellä tarkoitetaan samassa taloudes-sa asuvien henkilöiden lisäksi eteneväs-sä tai takenevassa polvessa työntekijän, tämän avio- tai avopuolison tai rekiste-röidyssä parisuhteessa elävän lähisuku-laisia. Työstä poisjääminen edellyttää aina sopimusta työntekijän ja työnanta-jan välillä. Työntekijällä ei ole subjektiivis-ta oikeutta vapaaseen, mutta työnanta-jan on annettava selvitys, mikäli vapaan järjestäminen ei ole mahdollista. Poissa-olo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi on palkatonta. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä lääketieteel-linen tai sosiaaliviranomaisten antama selvitys poissaolon ja sen keskeyttämi-sen perusteesta.

Pitkäaikaishoito Pitkäaikaista hoitoa annetaan kunnal-lisissa ja yksityisissä vanhainkodeissa, asuin- ja hoivakodeissa sekä terveyskes-kuksen tai vanhustenhuollon palvelukes-kuksen vuodeosastolla. Pitkäaikaishoito-paikkaa haetaan yhteistyössä lääkärin kanssa.

Laitoshoitomaksua määrättäessä kun-tien tulee ottaa huomioon kotiin jäävän perheen elatus. Ennen pitkäaikaisen lai-toshoidon maksun määräämistä tulee selvittää, onko asiakkaalla avio- tai avo-puolisoa, alaikäisiä lapsia tai täysi-ikäisiä opiskelevia lapsia, joiden elatuksesta asiakas on kokonaan tai osittain vastannut. Maksua määrättäessä yhteistaloudessa

eläneen henkilön tai alaikäisten lasten elatus tulee turvata. Selvityksessä tulee ottaa huomioon vanhempien vastuu 18 vuotta täyttäneen lapsen koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin.

Pitkäaikaishoitoon lähtevän asiakkaan hoitomaksu on enintään 85 % hänen nettotuloistaan. Jos hoitoon menee per-heen suurituloisempi puoliso, niin hoi-tomaksu on enintään 42,5 % puolisoi-den yhteenlasketuista nettotuloistaan (v. 2014 alkaen).

Vammaisetuudet (eläkettä saavan hoi-totuki, alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja ruoka-valiokorvaus) otetaan huomioon pitkä-aikaisen laitoshoidon maksun määrää-misen perusteena olevana tulona. Myös kotona olevan puolison vammaisetuudet otetaan huomioon tulona asiakasmaksu-lain nojalla. Lain mukaan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilökohtaiseen käyttöön tulee jäädä vähintään 105 eu-roa (v. 2014 lähtien) kuukaudessa. Kun-ta voi harkintansa mukaan alentaa hoito-maksuja tai jättää ne perimättä, jos kotiin jäävän perheen toimeentulo vaarantuisi maksujen takia.

PotilasvakuutusPotilasvakuutus korvaa potilasvahin-kolain mukaisesti Suomessa tervey-den- ja sairaanhoidon yhteydessä po-tilaalle aiheutuneen henkilövahingon. Ilmoitus potilasvahingosta tehdään Po-tilasvakuutuskeskukselle, joka hoitaa korvauskäsittelyn ja korvausten maksa-misen. Lisätietoja saa potilasasiamiehel-tä tai potilasvakuutuskeskuksesta www.pvk.fi.

24


aksi

Pysäköimislupa ja vapautus ajoneu-voverostaLiikuntaesteinen voi hakea invalidien py-säköimislupaa, jolla auton saa pysäköidä mahdollisimman lähelle asiointikohdet-ta tai vammaisille tarkoitetuille yleisille pysäköintipaikoille. Lupaa haetaan koti-kunnan poliisiviranomaisilta ja siihen tar-vitaan lääkärinlausunto sekä muita selvi-tyksiä. Luvan voi saada myös silloin, kun omainen on auton kuljettaja, lupa on henkilökohtainen eikä ajoneuvokohtai-nen.

Invalidipysäköimisluvan myöntämisen jälkeen voi hakea vapautusta ajoneuvo-verosta. Lisätietoja saa Liikenteen tur-vallisuusviraston neuvonnasta, puh. 029 534 5125 tai nettisivuilta www.tra-fi.fi. Lisäksi uuden auton hankintaan voi saada palautuksen autoverosta.

PäihteetJos tarvitaan lääkitystä, tulee huomioi-da, että alkoholi ei sovi lainkaan tai sopii erittäin huonosti yhteen joidenkin lääk-keiden kanssa. Alkoholin ja lääkkeiden yhteensopivuus tuleekin aina tarkistaa lääkäriltä. Lisäksi on hyvä muistaa, että ikääntymisen myötä elimistö reagoi al-koholiin voimakkaammin kuin aikaisem-min.

Jos oma tai hoidettavan alkoholin käyt-tö huolettaa, kannattaa asiasta keskus-tella esimerkiksi terveyskeskuslääkärin, sosiaalityöntekijän, seurakunnan dia-koniatyöntekijän tai A-klinikan työnteki-jän kanssa. Lisätietoja aihealueesta löy-tyy osoitteesta www.paihdelinkki.fi

PäivätoimintaPäiväsairaaloissa annetaan hoidettavalle hoitoa yleensä yhdestä kolmeen päivään viikossa. Ohjelmaan kuuluu varsinaisen hoidon lisäksi ruokailua, peseytymispal-velua ja virkistystä. Yleensä kunta järjes-tää myös kuljetuksen.

Monet kunnat tai järjestöt järjestä-vät lisäksi päivätoimintaa vanhuksille tai vammaisille. Muistisairaille on olemassa myös omia päivähoitopaikkoja. Päivätoi-mintoja voi tiedustella terveyskeskukses-ta, sosiaalitoimistosta ja kotihoidosta.

Rahan käyttö ja omaisuuden hoitoPääsääntöisesti useimmat hoidettavat hoitavat raha-asiansa itse tai myöntävät esimerkiksi valtakirjalla hoitavalle omai-selle oikeuden käyttää tilejään. Esimer-kiksi läheisen sairastaessa jotakin muis-tisairautta voidaan kuitenkin tarvita edunvalvojaa. Lisätietoja kannattaa tie-dustella maistraatista tai sosiaalityönte-kijöiltä, katso kohta Edunvalvoja / Maist-raatti.

RuokavaliokorvausRuokavaliokorvaus on tarkoitettu kelia-kiaa sairastavalle henkilölle, jota hän voi käyttää gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuviin kustannuksiin. Lisätietoa Ke-lan paikallistoimistosta.

seurakuntien tuki omaishoitajilleSeurakunnat ja diakoniatyö tarjoavat omaishoitajille ryhmiä, omaishoitaji-en virkistyspäiviä, luentoja ja leirejä. Li-säksi seurakunnat tarjoavat jäsenilleen mahdollisuuden keskustella luottamuk-sellisesti seurakuntapapin tai diako-nin kanssa. Sairaalapappien ja -lehtorei-

25


aksi

den palvelut on tarkoitettu sekä potilaita että omaisia varten. Jaksamiseen voi ha-kea apua myös seurakunnan perheasi-ainneuvottelukeskuksesta ja mielen-terveystyön parissa työskenteleviltä toimenhaltijoilta. Tarkempia tietoja saa diakoniatyöntekijöiltä.

sopeutumisvalmennusSopeutumisvalmennus auttaa vammais-ta tai sairasta henkilöä itseään ja hänen läheisiään elämään sairauden tai vam-maisuuden kanssa mahdollisimman täy-sipainoista ja hyvää elämää.

Sopeutumisvalmennus järjestetään pääasiassa kurssi- ja ryhmämuotoisena, mutta myös yksilöllisesti. Sopeutumis-valmennusta voi tiedustella terveyskes-kuksesta, sairaalasta, kansanterveys- ja vammaisjärjestöistä, Kelasta, sosiaalitoi-mistosta tai vakuutusyhtiöstä, jos henki-lö saa vammautumisensa tai sairautensa vuoksi korvausta. Sopeutumisvalmen-nukseen pääsemiseksi tarvitaan lääkä-rin laatima kuntoutussuunnitelma, jos-sa suositellaan sopeutumisvalmennusta.

sotaveteraanien ja sotainvalidien etuuksiaRintamaveteraanit, sotainvalidit ja hei-dän omaisensa sekä kaatuneiden ja ka-donneiden omaiset voivat saada valtion (Valtiokonttori) ja kuntien varoista erityi-siä korvauksia, palveluja, hoitoa ja kun-toutusta.

Rintamaveteraaneilla ja sotainvalideil-la sekä vaikeavammaisten sotainvalidien aviopuolisoilla, leskillä ja sotaleskillä on oikeus kuntoutukseen, jota järjestetään laitos-, päivä- tai avokuntoutuksena. Rin-tamaveteraani tai sotainvalidi voi halu-

tessaan antaa osan omasta kuntoutuk-sestaan aviopuolisolleen, kun hän on itse mukana kuntoutusjaksolla. Tarkempia tietoja saa terveyskeskuksesta ja sotain-validien sekä aviopuolisoiden ja leskien kuntoutuksen osalta Valtiokonttorista.

Rintamasotilaseläkettä, rintamalisää ja ylimääräistä rintamalisää hallinnoi Kela. Kela korvaa myös hammashuollon kus-tannuksia rintamaveteraaneille. Veteraa-nilisää maksetaan henkilölle, joka saa korotettua tai ylintä hoitotukea ja myös rintamasotilaseläkelain mukaista ylimää-räistä rintamalisää. Veteraanilisä makse-taan myös laitoshoidossa olevalle vete-raanille. Veteraanilisä otetaan huomioon ylimääräisen rintamalisän tapaan vete-raanien sosiaali- ja terveydenhuollon maksukyvyn mukaista maksua määrittä-essä.Kotipalvelu sekä siihen liittyvät tukipal-velut ja laitoshoito ovat vähintään 20 %:n sotainvalidille maksuttomia. Näistä päät-tää henkilön kotikunta. Kunta voi tukea sotainvalidia hoitavaa henkilöä myön-tämällä tälle omaishoidon tukea, katso Omaishoito. Lisätietoja veteraanien ja so-tainvalidien etuuksista saa Valtiokontto-rista, puh. (09) 7725 8200 tai www.valtio-konttori.fi.

tapaturmavakuutusKatso Omaishoito/tapaturmavakuutus.

terveydenhuollon maksukattoKunnallisista terveyspalveluista perittä-villä asiakasmaksuilla on kalenterivuo-sittainen maksukatto, joka on 679 euroa (v. 2015). Maksukaton ylittymisen jälkeen ovat siihen sisältyvät avopalvelut mak-suttomia käyttäjälleen kalenterivuoden

26


aksi

loppuun. Alle 18-vuotiaan käyttämistä palveluis-

ta perityt maksut lasketaan yhteen hä-nen huoltajansa maksujen kanssa. Kun maksukatto ylittyy, palvelut ovat mak-suttomia kaikille niille henkilöille, joiden maksut ovat yhdessä kerryttäneet mak-sukattoa.

Terveydenhuollon maksukattoon las-ketaan kalenterivuoden aikana perityt maksut terveyskeskuksen avosairaanhoi-don lääkärinpalvelusta, yksilöllisestä fy-sioterapiasta, poliklinikkakäynnistä, päi-väkirurgisesta hoidosta, sarjahoidosta, yö- ja päivähoidosta, kuntoutushoidos-ta sekä lyhytaikaisesta sosiaali- ja tervey-denhuollon laitoshoidosta.

Omaishoitajan lakisääteiseen vapaa-seen liittyvä 11,30 euron (v. 2015) vuoro-kausimaksu ei kartuta maksukattoa.

toimeentulotukiKun henkilö tai perhe on taloudellisen tuen tarpeessa, eivätkä omat tulot ja va-rat riitä kattamaan välttämättömiä me-noja, henkilö tai perhe on oikeutettu toimeentulotukeen. Tuen tarvetta arvi-oitaessa otetaan kaikkien samassa talou-dessa asuvien perheenjäsenten menot ja tulot huomioon. Toimeentulotukiasiois-sa auttaa sosiaalitoimi.

tulkkipalvelutTulkkipalveluja on järjestettävä vaikeas-ti kuulovammaiselle, kuulo- ja näkövam-maiselle tai puhevammaiselle henkilölle. Lisätietoja saa lähimmästä Kelan toimis-tosta.

työttömyysturvaTyöttömyysturva kuuluu työikäiselle henkilölle, joka on ilmoittautunut työttö-mäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon. Työttömyysturvan saanti edellyttää, että hakija on työkykyinen ja työmarkkinoi-den käytettävissä.

Omaishoito ei automaattisesti ole työt-tömyyspäivärahan myöntämisen este, mutta omaishoitajan täytyy osoittaa ole-vansa työmarkkinoiden käytettävissä. Omaishoitajan on selvitettävä työvoima-toimistolle, miten läheisen hoito järjes-tyisi omaishoitajan työssäkäynnin aika-na. Sijaishoitojärjestelyt on syytä kirjata omaishoidon tukisopimukseen kuulu-vaan hoitoja palvelusuunnitelmaan.

vammaisetuudetVammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisen tai pitkäaikaises-ti sairaiden selviytymistä jokapäiväises-sä elämässä ja parantaa elämänlaatua. Vammaisetuudet ovat verottomia. Vam-maisetuuksia haetaan Kelasta ja hake-muksen liitteeksi tarvitaan C-lääkärin-lausunto. Vammaisetuuksia maksetaan myös niille, joiden hoitojakso julkisessa hoitolaitoksessa kestää yli 3 kuukautta.

Eläkettä saavan hoitotuki (ent. eläk-keensaajien hoitotuki)Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu tukemaan sairaan tai vammaisen eläk-keensaajan kotona asumista ja siellä ta-pahtuvaa hoitoa sekä vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Hoitotu-en saaminen edellyttää aina, että henki-lön toimintakyky on heikentynyt yhtäjak-soisesti ainakin vuoden ajaksi. Hoitotuki on suuruudeltaan kolmeportainen.

27


aksi

Alle 16-vuotiaan vammaistuki (ent. lapsen hoitotuki)Vammaisen ja pitkäaikaisesti sairaan lap-sen kotihoidon tukemiseksi Kela maksaa alle 16-vuotiaan lapsen vammaistukea. Vammaistuet ovat suuruudeltaan kolme-portaisia. Hoidon ja kuntoutuksen tar-peen tulee kestää vähintään kuusi kuu-kautta. Tuki päättyy lapsen täytettyä 16 vuotta, minkä jälkeen saattaa syntyä oi-keus 16 vuotta täyttäneen vammaistu-keen.

Yli 16-vuotiaan vammaistukiYli 16-vuotiaan vammaistukea voidaan maksaa 16–64-vuotiaalle henkilölle, joka ei ole eläkkeellä. Tuen myöntäminen edellyttää, että hakijalla on jokin saira-us tai vamma, joka aiheuttaa toiminta-kyvyn alentumista ainakin vuoden ajan. Vammaistuet ovat suuruudeltaan kolme-portaisia.

vammaispalvelutVammaispalvelujen tarkoituksena on edistää vammaisten mahdollisimman

omatoimista selviytymistä jokapäiväisis-sä toiminnoissa. Vammaispalveluihin si-sältyy mm. asumiseen liittyviä palveluja, kuljetus- ja saattopalveluja, taloudellisia tukitoimia ja korvauksia. Vammaispalve-lulaki ei tunne ikärajoja eikä mitään vam-maryhmää ole suljettu lain soveltamisen ulkopuolelle. Oikeus palveluihin riippuu vammaisuuden asteesta ja vammaisuus määritellään aina suhteessa haettavaan etuuteen. Palveluja on mahdollisuus ha-kea oman kunnan sosiaalitoimesta.

vapaaehtoistoiminta ja vertaistukiJärjestöt ja seurakunnat kouluttavat omaisten tueksi vapaaehtoistyönteki-jöitä. Vapaaehtoinen hoidettavan tu-kihenkilö tai ystävä antaa hoitajalle hengähdystauon hoitotyöstä. Vapaaeh-toistyöntekijöitä välittävät mm. Suomen Punaisen Ristin osastot, lähimmäispalve-luyhdistykset, seurakunnat ja kuntien so-siaalitoimistot. Vapaaehtoisten antama apu on maksutonta.

28


aksi

vähennykset verotuksessaInvalidivähennyksen saa henkilö, jol-la on sairaudesta tai vammasta aiheutu-nut pysyvä, vähintään 30 %:n haitta-aste. Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan haitta-asteeksi katsotaan 100 % ja osa-eläkettä saavan 50 % ilman lääkärinlau-suntoa.

Kotitalousvähennyksen saa henki-lö, joka maksaa kotonaan tai vapaa-ajan asunnossaan tehdystä työstä ulkopuoli-selle työntekijälle palkkaa tai työkorva-usta. Vähennysoikeus koskee myös vero-velvollisen tai puolison vanhemmille tai isovanhemmille ostettuja palveluja. Puo-lisoista vähennyksen voi saada kumpikin erikseen.

Palveluja voivat olla kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöt sekä asunnon kunnossa-pito- tai perusparannustyöt. Vähennyk-sen piirin kuuluvat myös tietotekniikan asennus- ja neuvontapalvelut. Omaishoi-taja ei voi saada verovähennystä sellai-sesta työstä, joka kunnan kanssa teh-dyn sopimuksen mukaan kuuluu hänen omaishoitotyöhönsä.

Kotitalousvähennyksen enimmäismää-rä vuonna 2015 on 2 400 euroa vuodessa ja vähennykseen liittyy 100 euron oma-vastuuosuus. Ostaessasi palvelun yrityk-seltä korvaus on 45 % arvonlisäverol-

lisesta työkorvauksesta ja palkatessasi henkilön, 15 % ja työnantajan sivukulut.

Veronmaksukyvyn alentumisvähen-nys on harkinnanvarainen. Myöntämi-seen vaikuttavat verovelvollisen ja hänen perheensä tulot ja varallisuus. Myöntämi-nen edellyttää erityisen syyn, esimerkiksi sairauden tai työttömyyden olemassa-oloa. Tarkempia tietoja saa verovirastos-ta, www.vero.fi.

yhdistystoimintaOmaishoitajien omana järjestönä toimii Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, joka on valtakunnallinen kaksikielinen liitto. Se antaa ohjausta omaishoitajille ja huo-lehtii omaishoitajien asemaan liittyvistä kysymyksistä. Liiton paikallisyhdistyksil-lä on monipuolista toimintaa eri puolilla maata. Lisätietoja saa liiton nettisivuilta www.omaishoitajat.fi ja liiton toimistois-ta. Keskustoimiston puh. 020 7806 500.

Mielenterveyskuntoutujien omaisilla on lisäksi oma etuja palvelujärjestö Mie-lenterveysomaisten keskusliitto – FinFa-mi ry, www.finfami.fi

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen tiedotus, palvelut ja toiminta on monil-ta osin suunnattu myös sairastuneiden ja vammaisten omaisille.

Tiedustelutpuh. 0400 341 306 29

3 Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry

maailmassa on vainneljänlaisia ihmisiä

heitä, jotka ovat olleet omaishoitajiaheitä, jotka ovat omaishoitajia

heitä, joista tulee omaishoitajia jaheitä, jotka tarvitsevat omaishoitajia.

Rosalynn Carter

Oletko omaishoitaja?Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry (Förbundet närståendevårdare och vänner rf ) on omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa edunvalvonta- ja tukijärjestö. Liit-to on perustettu vuonna 1991. Paikallisyhdistyksiä on 69 ja henkilöjäseniä yli 11 000 (kesäkuu 2015).

Liitto toimii omaishoitajien aseman parantamiseksi valtakunnallisella tasolla mm. antamalla kannanottoja ja lausuntoja sekä vaikuttamalla lainsäädäntöön ja mielipideilmastoon. Liitto tarjoaa ohjausta ja neuvontaa sekä koulutusta omais-hoidon kysymyksissä. Omaishoitoperheiden tukemiseksi toteutetaan erilaisia kehittämishankkeita.

Kuvat: Antero A

altonen ja Rodeo Oy

3 Om

aishoitajat ja läheiset -liitto ry

30

3 Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry

aktiivisia paikallisyhdistyksiäPaikallisyhdistyksissä omaishoitajat saavat neuvoja ja tietoa sekä tapaavat samassa elämäntilanteessa eläviä ihmisiä. Yhdistykset järjestävät omaishoitajille erilaisia ver-taisryhmiä, retkiä, tapahtumia, valmennusta ja virkistystä. Lisäksi yhdistykset ajavat omaishoitajien asiaa paikallisella tasolla, tarjoavat tilaisuuksia vapaaehtoistoimin-taan ja väylän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

liity jäseneksi Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n paikallisyhdistykseenJäsenenä saat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Lähellä-lehden, Palveluoppaan, Omaishoitajien loma- ja kuntoutuskurssioppaan, paikallisyhdistyksen jäsenyyden sekä vaihtuvia yhteistyökumppanien etuja. Voit liittyä jäseneksi myös netissä www.omaishoitajat.fi. Jäsenmaksu on 20 € vuodessa (v. 2015).

Mikäli tiedät, mihin paikallisyhdistykseen haluat liittyä, kirjoita yhdistyksen nimi liittymislomakkeeseen, muussa tapauksessa liitämme sinut lähimmän paikallisyh-distyksen jäseneksi.

TÄYTÄ TEKSTATEN

Paikallisyhdistyksen nimi:

Sukunimi:

Kaikki etunimet:

Osoite:

Postinumero: Postitoimipaikka:

Jäseneksi voit liittyä myös www.omaishoitajat.fi

liityn jäseneksi

3 Om

aishoitajat ja läheiset -liitto ry

Omaishoitajat ja läheiset -liitto ryFörbundet närståendevårdare och vänner rf

TUNNUS 5009275

00003 VASTAUSLÄHETYS

Vastaanottajamaksaa

postimaksun

maa

ilmas

sa o

n va

in n

eljä

nlai

sia

ihm

isiä

heitä

, jot

ka o

vat o

lleet

om

aish

oita

jiahe

itä, j

otka

ova

t om

aish

oita

jiahe

itä, j

oist

a tu

lee

omai

shoi

tajia

jahe

itä, j

otka

tarv

itsev

at o

mai

shoi

tajia

.Ro

saly

nn C

arte

r

löydät meidät myös Facebookistawww.facebook.com/omaishoitajatjalaheiset

Hämeentie 105 A 1800550 HelsinkiPuh. 020 7806 500www.omaishoitajat.fi

omaishoidon neuvonta ma–to klo 9–15 puh. 020 7806 599Puhelun hinta on kiinteästä puhe-linverkon liittymästä soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 5,52 snt/min. Ja matkaviestinverkosta soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 22,14 snt/min.

4 Palvelu- ja tuoteilmoitukset

Omaishoitajat ja läheiset -liitto ryFörbundet närståendevårdare och vänner rf

TUNNUS 5009275

00003 VASTAUSLÄHETYS

Tilaa TENA-tuotteet suoraan kotiin

TENA Kauppa on nopein ja helpoin tapa hankkia TENA-tuotteita. Tilaa naisten ja miesten inkontinenssisuojat, laadukkaat pesu-ja ihonhoitotuotteet sekä innovatiivisia terveystuotteita kuten kotikäyttöönkin sopiva virtsatieinfektiotesti. Tuotteettoimitetaan suoraan haluamaasi osoitteeseen.

TENA Kaupasta saat henkilökohtaista tuoteneuvontaa japalvelua puhelimitse 02 437 9660 ma-pe klo 8-16.

Puhelimitse 02 437 9660Verkosta tenakauppa.fi

www.tenakauppa.fi

Henkilökohtainenpalvelu

LUE LISÄÄ: OMAISHOITO.FI

Huolehdithan omasta hyvinvoinnistasi, kun hoidat läheistäsi kotona?

Kanssakulkijat ovat koulutettuja vapaaehtoisia, jotka vierailevat kotonanne yksin tai pareittain ja piristävät sekä sinun että läheisesi arkea.

Jos toivot tukea arkeenne, ota yhteyttä: 040 548 0377.

Hyvä seura virkistää!Kysy lisää:040 548 0377

SENIORARBETE

2• 2014 TEEMA: Onko varaa hyvään vanhuuteen?

Alansa vahva asiantuntija – lehti vanhustyön ammattilaisille ja päättäjille!Vanhustyö-lehdestä saat uusia ideoita ja virikkeitä oman työsi kehittämiseksi. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asian tuntijapuheenvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymistä laaja-alaisesti. Seuraamme alan kehitystä, kerromme kehittämistoiminnan tuloksista, tutkimuksista sekä arjen kokemuksista.

Vuoden 2012 lukijatutkimuksen mukaan vastaajat pitävät Vanhustyö-lehteä luotettavana ja asiantuntevana. Yli 90 % vastaajista oli sitä mieltä, että lehti on melko tai hyvin luotettava. Lähes 80 % vastaajista säilyttää lehden ja käyttää sen sisältöä hyödykseen työpalavereissa ja oman työnsä kehittämisessä.

Vanhustyö-lehti • toimii tukena henkilöstön koulutuksessa ja kehittämisessä • toimii lähdemateriaalina opetuksessa • auttaa pysymään ajan tasalla vanhustyössä• sopii myös omaishoitajille ja vanhuksille itselleen.

Lehti ilmestyy seitsemänä teemanumeroina vuodessa. Kesän lehti on kaksoisnumero. Vuoden 2014 lehtien teemoina ovat Tutkimuksesta käytäntöön, Onko varaa hyvään vanhuuteen?, Arkityön sisällöt toimiviksi, Arvokas vanhuus on ihmisoikeus.Aina., Yhdessä kaiken ikää ja Turvallinen asuminen ja virikkeellinen elinympäristö.

Vanhustyön keskusliittoVastauslähetys

Tunnus 5007758

00003 Helsinki

Vastaanottaja

maksaa

postimaksun

Nimi

Lähiosoite

Postinumero- ja toimipaikka

Laskutusosoite (jos ei sama)

Oppilaitos

TILAUSKORTTI

Irtonumero 6,5 € / lehti sisältäen postituskulut! Tilaukset myös: [email protected] tai www.vtkl.fi > Verkkokauppa > Lehti.

Toimitus: Päätoimittaja Pirkko KarjalainenToimituspäällikkö Leena Valkonen Toimittaja Herttakaisa Kettunen

Osoite:Malmin kauppatie 26, 00700 [email protected]

Määräalennus -yhteinen laskutusosoite, lehdet voidaan lähettää eri osoit-teisiin kpl 2 tilausta 40 €/tilaus/vuosi kpl 3–4 tilausta 33 €/tilaus/vuosi kpl 5> tilausta 26 €/tilaus/vuosi

Tilaan Vanhustyö-lehden

Vuosikerta vuosikerta 43 € opiskelijatilaus 26 €Kestotilaus 40 €/vuosi

SENIORARBETE

2• 2014 TEEMA: Onko varaa hyvään vanhuuteen?

SENIORARBETE

Tilaukset: [email protected] / 09 350 8600Verkkokaupan kautta tilaat lehden ja muita vanhustyöhön liittyviä julkaisuja vaivattomasti.

Tutustu valikoimiin: www.vtkl.fi > Verkkokauppa

Tarjoamme pääkaupunkiseudulla• Omaishoidon lomitusta• Kotipalvelua ja kodin puhtauspalveluja• Kotisairaanhoitoa• Jalkahoitoa kotiin tuotuna• Kotipalvelua lapsiperheille

Ota yhteyttä!Puhelin 09 3508 6070, www.vtkl-palvelut.fi

Vaikuttavaa vanhustyötä

Tiedot jäsenyhteisöjen palveluistawww.vtkl.fi > palveluhaku

Lehti sopii ikääntyvien ja vanhusten parissa työskenteleville ammat-tilaisille, luottamushenkilöille ja alan opiskelijoille, myös omaishoitajille ja vanhuksille itselleen.

Lehti ilmestyy seitsemänä tee-manumeroina vuodessa. Kesän lehti on kaksoisnumero.

Tilaushinnat: vuosikerta 43 €, kestotilaus 40 €, opiskelijatilaus 26 €Määräalennus -yhteinen laskutusosoite, lehdet voidaan lähettää eri osoitteisiin: 2 tilausta 40€/tilaus/v, 3-4 til.33€/tilaus/v. 5>til. 26€/tilaus/v.

Monipuolista apua kotiin!

Hetki hengähdysaikaa

Kehitysvammaisten Palvelusäätiö tarjoaa omaishoidon lomitusta ja muuta tilapäishoitoa perheille, joissa on kehitysvammainen tai muuten erityistä tukea tarvitseva perheenjäsen.

• Perhelomitusta • Perhehoitoa• Ryhmälomitusta• Teema- ja harrastekursseja

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ – KAIKEN IKÄÄ

Ergonominen Kippis-tuoli auttaa liikkeelle

Myymälät:Ruoholahdenranta 5, HkiPuh. 0400 125 320Saimaankatu 18, LahtiPuh. 03 781 7996Verkkokauppa www.ettonet.fi

Ja paljon muuta!

Lähivessa Esteri – kuin tavallinen tuoli

Seniori/hoivasänky Vieno säätöpohjan kanssa. Lisäksi erilaiset patjaratkaisut.

kipparlahden apteekkiHerttoniemenranta, Hitsaajankatu 13,

00810 Helsinki, 020-741 5260www.kipparlahdenapteekki.fi

Pasilan apteekkiRatapihantie 6, 00520 Helsinki,

09-868 9240länsi-Pasilan apteekki,

Pasilanraitio 3, 00240 Helsinki, 09-148 1221

www.pasilanapteekki.fi

hansa-apteekki Keskikatu 4, 45100 Kouvola

05-341 4300www.hansa-apteekki.fi

Oulun keskus apteekki Isokatu 45, 90100 Oulu

p. 08-311 3112www.oulunkeskusapteekki.fi

Pateniemen apteekkiVäliahontie 56, 90800 Oulu,

08-555 5365toppilan apteekki

koskelantie 66, 90520 Oulu08-556 5417

www.pateniemenapteekki.fi

kalajoen apteekki Kalajoentie 30, 85100 Kalajoki

www.kalajoenapteekki.fi

kuusamon keskusapteekkiKitkatie 7, 93600 Kuusamo

p. 08-844 2200 www.kuusamonkeskusapteekki.fi

VARATTU

taulumäen apteekki Kauppakatu 58, 78200 Varkaus

017-555 0300www.taulumaenapteekki.fi

Pitkä- ja lyhyt aikaista laitoshoitoa, kotihoitoa,fysioterapiaa ja

liikuntaesteisten vuokra-asuntojaMÄNTYKOTI

Kangastie 11, 90500 Oulu044-5504801

KOSKENKOTIKoskitie 68, 90500 Oulu, p. 044-5504830

www.mantykoti.fi

kruununhaan apteekki Liisankatu 21, 00170 Helsinki

09-612 0760www.kruununhaanapteekki.fi

Graanin apteekki Graanintie 1, 50190 Mikkeli

015-361177www.graaninapteekki.fi

Sotainvalideja ja -veteraanejasekä muita ikäihmisiä.

www.ilveskoti.com

46

Toim

inta

a tuk

ee: R

aha-

auto

maa

ttiyh

dist

ys ry

SOITA EDESSUVANTO-LINJAPUH. 0800-06776

Apua ja tukea kaltoinkohtelua, hyväksikäyttöä ja väkivaltaa kokeneille ikääntyville.

Valtakunnallinen ja maksuton auttava puhelin päivystää ti ja to klo 12-18. Lakineuvonta joka parillisen viikon ke 16-18.

ÄLÄ JÄÄYKSINMIETTIMÄÄN

TÄYDEN PALVELUN

HOK-Elannon Perunkirjoitustoimisto

perunkirjoitustoimisto.fi

HOK-Elannon Perunkirjoitustoimiston asiantuntijat palvelevat Sinua kaikissa

perintö- ja perheoikeudellisissa asioissa.

• Perunkirjoitukset• Ositukset • Perinnönjaot• Testamentit• Avioehtosopimukset

• Edunvalvonta- valtakirjat• Perintösuunnittelu • Muut asiakirjat

HELSINKIFORUM, Yrjönkatu 23, puh. 010 76 66622, 010 76 66623HAKANIEMI, Siltasaarenkatu 26, puh. 010 76 66505, 010 76 66506TÖÖLÖ, Sibeliuksenkatu 1, puh. 010 76 66536, 010 76 66537ITÄKESKUS, Turunlinnantie 2, puh. 010 76 66593MALMI, Kirkonkyläntie 3, puh. 010 76 66632, 010 76 66631

ESPOOTAPIOLA, Tapiolan Keskustorni 2. krs., Tapiontori 1, puh. 010 76 66572LEPPÄVAARA, Läkkisepänkuja 3, puh. 010 76 66611ESPOONLAHTI, Kivenlahdentie 9, puh. 010 76 66641

VANTAATIKKURILA, Unikkotie 3, puh. 010 76 66563, 010 76 66564MYYRMÄKI, Ojahaanrinne 2, puh. 010 76 66601

KERAVAAleksis Kiven tie 1, puh. 010 76 66551

HYVINKÄÄPrismakeskus, Torikatu 9, puh. 010 76 66580

HOK-ELANNON

PERUNKIRJOITUSTOIMISTOT

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

PK_Omaishoitajanpalveluopas_2014_65x185_.indd 1 23.6.2014 13.19

Lue lisää: lahitapiola.fi/omaetu

Keskittämällä vakuutuksesi sinulla on

VARAA VALITA.

LÄHITAPIOLAN OMAETU JOPA 17 % + S-RYHMÄN BONUS JOPA 5 %

Jopa 5 % Bonusta LähiTapiolan vakuutuksista. Rekisteröi bonuksesi lahitapiola.fi/bonus Voit hoitaa rekisteröinnin myös puhelimitse numerossa 0800 123 222* tai lähimmässä LähiTapiolan toimistossa (kts. lähin toimistosi lahitapiola.fi). *ma-pe klo 8.00-18.00, puhelu on maksuton.

Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö.

Yksilöllinen hoito ja huolenpito pitkä-ja lyhytaikaisasiakkaille

Ohjelmalliset teemalomat•Omaishoitajat ja hoidettavat, seniorit,

vammaiset• Intervalli- ja toipilaspaikat

Tule rentoutumaan, kuntoutumaan ja virkistymään!

Hatunniementie 41, 13600 HämeenlinnaPuh. (03) 647 090, fax (03) 647 0919

[email protected]

HÄRMÄN KYLPYL ÄHÄRMÄN KYLPYL Ä

Varaa oma ilmoitustilasi Palveluoppaasta!

[email protected] tai puh. 0400 612 305

YesWeCan

kipparlahden apteekkiHerttoniemenranta, Hitsaajankatu 13,

00810 Helsinki, 020-741 5260www.kipparlahdenapteekki.fi

Pasilan apteekkiRatapihantie 6, 00520 Helsinki,

09-868 9240länsi-Pasilan apteekki,

Pasilanraitio 3, 00240 Helsinki, 09-148 1221

www.pasilanapteekki.fi

hansa-apteekki Keskikatu 4, 45100 Kouvola

05-341 4300www.hansa-apteekki.fi

Oulun keskus apteekki Isokatu 45, 90100 Oulu

p. 08-311 3112www.oulunkeskusapteekki.fi

Pateniemen apteekkiVäliahontie 56, 90800 Oulu,

08-555 5365toppilan apteekki

koskelantie 66, 90520 Oulu08-556 5417

www.pateniemenapteekki.fi

kalajoen apteekki Kalajoentie 30, 85100 Kalajoki

www.kalajoenapteekki.fi

kuusamon keskusapteekkiKitkatie 7, 93600 Kuusamo

p. 08-844 2200 www.kuusamonkeskusapteekki.fi

VARATTU

taulumäen apteekki Kauppakatu 58, 78200 Varkaus

017-555 0300www.taulumaenapteekki.fi

Pitkä- ja lyhyt aikaista laitoshoitoa, kotihoitoa,fysioterapiaa ja

liikuntaesteisten vuokra-asuntojaMÄNTYKOTI

Kangastie 11, 90500 Oulu044-5504801

KOSKENKOTIKoskitie 68, 90500 Oulu, p. 044-5504830

www.mantykoti.fi

kruununhaan apteekki Liisankatu 21, 00170 Helsinki

09-612 0760www.kruununhaanapteekki.fi

Graanin apteekki Graanintie 1, 50190 Mikkeli

015-361177www.graaninapteekki.fi

Sotainvalideja ja -veteraanejasekä muita ikäihmisiä.

www.ilveskoti.com

46

Valtakunnallinen Esperi Care tarjoaa jatkuvasti kehittyviä sosiaali- ja terveys-palveluja. Tarjoamme turvallista ja kodikasta lyhyt- tai pitkäaikaista asumispalvelua hoitoa ja hoivaa tarvitseville ikääntyneille sekä kehitysvammaisille ja eri tavoin vammau-tuneille. Kokeneet hoitotyön ammatti-

laisemme toimivat aina asiakkaan ehdoilla ja kuntouttavan hoitotyön otteella.

Tarjoamme myös tehostettua lyhytaikaista asumista esim. omaishoitajien vapaapäivien tai sairaalasta kotiutuvan kuntoutuksen ajaksi.

Myyntipalvelu p. 010 4088 [email protected]

Valtakunnallisesti luotettavaa yksilöllistä hoivaa

Ota yhteyttä ja anna meidän auttaa:

asiantuntija- jatukikeskusverkosto

Erityis-osaamista muisti-sairauksista ympäri Suomen

Lappi

Pohjois-Pohjanmaa

Kainuu

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

Etelä-Savo

Etelä-KarjalaKymen-

laakso

Uusimaa

Päijät-Häme

Keski-Suomi

Pirkanmaa

Kanta-Häme

Varsinais-Suomi jaSatakunta

Etelä-Pohjanmaa

Pohjan-maa

Keski-Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaa

Enemmän elämyksiä Rauhalahdessa

Katiskaniementie 8, 70700 KUOPIO p. 030 608 30, www.rauhalahti.fi

Rauhalahdessa on monipuolinen lomaohjelma, kylpylä, hemmottelevia hoitoja, tanssia, hyviäesiintyjiä, teatteria, perinne- ja savusaunaillat Jätkänkämpällä. Kylpylähotellin kaikki huoneetja kokoustilat on uudistettu. Tervetuloa viihtymään!Katso ajankohtaiset tarjoukset: www.rauhalahti.fi

Iloista lomaa koko perheelle

Kuntoudu ja lomaile Rokualla!

Lankapuhelimesta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min, matka-puhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min, sis. alv. 24%

[email protected] 7819 200WWW.ROKUA.COM

.Varmuusalusasut.Uimahousut.Vuodesuojat.Teippivaipat

Laadukkaat MediSet kestotuotteet kestävät yli 200 pesukertaa

KIITOS LUOTTAMUKSESTA!10.000 kpl MediSet- asiakkaan raja on ylittynyt syyskuussa ja haluamme kiittää siitä Teitä Hyvät Asiakkaamme.

VIRTSAN-

MediSet mukavuutta

– Varmuusalusasut

• kestävät yli 200 pesukertaa!

– Vuode-ja irtosuojat

• ympäristöystävälliset

– Uimahousut

• mukavat ja huomaamattomat

APUKARKAILUUN!

Tilaa ilmainen paperiesite

0400 223 446(myös puhelinmyynti)

Verkkokauppa; www.divisa.fi

UUTTA! EDULLISET PESTÄVÄT

PATJAN- JA TYYNYNSUOJAT - PYYDÄ ILMAINEN ESITE!

(NÄMÄ TUOTTEET EIVÄT OLE VIELÄ VERKKOKAUPASSA)

Olipa ikääntyvän läheisesi hoivan tarve pari tuntia viikossa tai pidempiaikainen hoivaratkaisu, Home Instead Seniorihoiva voi auttaa sinua.

Hoivanantajamme

tarjoavat runsaasti

eri hoivapalveluita, kuten

Olemme rinnallasi, jotta läheisesi voi asua omassa kodissaan.

• Seuranpitoa

• Henkilökohtaista avustamista

• Ruoanvalmistusta

• Asiointia ja kuljetuksia

• Kodinhoitoa

• Omaishoidon lomituksia

Soita ja pyydä maksuton konsultaatiokäynti!

010 841 7400

HomeInstead.fiJokainen Home Instead Seniorihoiva franchise -toimisto on yksityisesti omistettu ja johdettu. © 2015 Home Instead Finland Oy

Väinämöinen 2, 88900 KUHMO www.hyvinvointisampo.fiPuh. 08-6557111/ keskus

Kelan kuntoutus-ja sopeutumisvalmennuskurssit ovat asiakkaalle maksuttomia!

Omaishoitaja - Muista myös itseäsi!Meillä alkavat kurssit:- Omaishoitajien parikurssiAlkamispäivä 04.04.2016- Omaishoitajien kuntoutuskurssiAlkamispäivä 11.04.2016

Lisäksi meiltä myös- Kelan yksilölliset harkinnanvaraisetlaistoskuntoutukset- Sotainvalidi-, sotaveteraani-, lotta-, ja erityisryhmien kuntoutukset- Tehostettu palveluasuminen- Omaishoitajien vapaat palvelusetelillä

Omaishoitajana teet arvokasta työtä. Muista kuitenkin pitää huolta jaksamisestasi.

Validia Kuntoutuksen parikursseilla vietät virkistävän ja rentouttavan kuntoutus-jakson omaisesi kanssa. Vertaisryhmässä voit jakaa omia kokemuksiasi ja saat tukea muilta samassa elämäntilanteessa olevilta.

Validia Asumisen omaishoidon lomitus takaa läheisellesi turvaa ja huolenpitoa yli 20 paikkakunnalla ympäri Suomen – myös palvelusetelillä.

Tutustu luotettaviin ja laadukkaisiin palveluihimme osoitteessa validia.fitai soita ja kysy lisää

Validia Kuntoutus Lahti, p. 03 812 8207

Validia Asuminen, p. 020 33 1400

Validia on lupaus suomalaisesta, asiantuntevasta ja yhteiskunnallista hyvin-

vointia lisäävästä palvelusta. Validia Kuntoutus, Asuminen ja Ammattiopisto

kuuluvat Invalidiliitto-konserniin. | www.validia.fi

Omaishoidon lomitusta ja energiaa arkeen

HENGÄHDÄ HETKI, ME HUOLEHDIMME

RehaMedavain jota etsit

Vaihtuvapaineinen patja painehaavojen ennaltaehkäisyyn, hoidon tueksi sekä kivunlievitykseen. Patja kattaa riskiluokat 1-4. CuroCell Cirrus 2.0 yhdistää ilman ja pehmeän vaahtopinnan. Se tarjoaa korkean käyttömukavuuden sekä erinomaisen paineen jakautumisen.

Uutena ominaisuutena kantapääkevennys lievittää kantapäihin kohdistuvaa painetta. Hiljaisessa ja helppokäyttöisessä keskus-yksikössä on neljä erilaista säätömahdollisuutta. Monipuolisuutensa ansiosta patja sopii kaikille potilasryhmille.Vakiovarusteena Evac-päällinen, jossa on kahvat turvallista evakuointia varten.

’Hän pystyi nukkumaan paremmin ja hänen haavansa paranivat vähitellen.’

’Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan hän ei osoita tuntevansa kipua’

Curocell Cirrus 2.0

Rehamed Oy puh. 09 612 2250 www.rehamed.fi

Vaihtuvapaineinen patja painehaavojen ennaltaehkäisyyn,

omaishoitajille ja läheisille...kotiin saatavat palvelut, hoitotarvikkeet, apuvälineet ja kodin...

Documents