VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki

24.5.2012, Rauma

Onko työvoimapolitiikka aktiivista vain juhlapuheissa?

© Timo Aro 2012

”Kun sana hyvinvointivaltio lausutaan, sinun tulee kumartaa ja ottaa lakki pois päästä”

- Raimo Sailas -

© Timo Aro 2012

Hyvinvointivaltio = täystyöllisyyden ja jatkuvan talouskasvun yhteiskunta

Palkkatyön kulta-aika 1970-1990’

Tulopoliittiset kokonaisratkaisut (TUPO), korporaatiot, konsensus, hajauttaminen jne.

Säännölliset ja vakaat työurat, elinikäiset työpaikat, 8-16 –työpaikat

TYÖ IDENTITEETIN PERUSTANA!!!!”Suomessa ei

kannata valmistaa mitään hevosta

pienempää”

- Tauno Matomäki -

© Timo Aro 2012

”Hyperkilpailun aika” (Juha Siltala), hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon

Useita ammatti-identiteettejä työuran aikana, jatkuva muutokseen varautuminen

Joustavat, muuttuvat ja poukkoilevat työmarkkinat, 8-24 –työpaikat ”joustotyömarkkinat”

Työn yksilöllistyminen, persoona ja sosiaaliset taidot korostuneessa asemassa:

Hyvä persoona = aktiivinen, rohkea, reipas, ilmaisutaitoinen, ”höpöttäjätyyppi”Huono persoona = ujo, hiljainen, perehtynyt, perinpohjainen

© Timo Aro 2012

Mitä on aktiivinen työvoima-politiikka vuonna 2012?Mitä on aktiivinen työvoima-politiikka vuonna 2012?

© Timo Aro 2012

Sosiaaliryhmien väliset terveys- ja kuolleisuuserot ovat Suomessa suuret. Pitkäaikaissairaudet ovat alimmissa sosiaaliryhmissä noin 50 prosenttia yleisempiä kuin ylimmissä sosiaaliryhmissä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012)

OECD:n tuoreen selvityksen mukaan tuloerot kasvoivat Suomessa eniten vuosina 1995–2005…mutta Suomi on yhä OECD-vertailussa pienten tuloerojen maa ja selvästi alle keskiarvon. Suomi oli seitsemännellä tilalla 30 maan joukossa (OECD 2011)

Erityisopetusta saavien nuorten määrä on kasvanut 1990-luvun puolivälistä lähtien (Tilastokeskus)

Nuorten mielenterveyshäiriöiden vuoksi saamat sairaslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet merkittävästi 2000-luvulla (Raitasalo-Maaniemi 2008). Arviolta jopa 15 -25 % nuorista kärsii jonkinasteisesta mielenterveyshäiriöstä (Kaltiala-Heino 2007). Mielialalääkkeiden käyttö on kaksinkertaistunut koko väestön osalta vuoteen 1990 verrattuna (Lääkelaitos). Mielenterveyshäiriöt ovat nousseet suurimmaksi syyksi sairauspoissaoloille ja uusille työkyvyttömyyseläkkeille (Raitasalo-Maaniemi 2007, 2008)

Aktiivisen työvoimapolitiikan toisella puolella 2012… 1 (2)

© Timo Aro 2012

Aktiivisen työvoimapolitiikan toisella puolella 2012… 2 (2)

Työkyvyttömyyseläkkeellä oli noin 250 000 henkilöä vuonna 2010. Yksi kuudesta haluaisi palata Työkyvyttömyyseläkkeellä oli noin 250 000 henkilöä vuonna 2010. Yksi kuudesta haluaisi palata työelämään. 2000-luvulla on jäänyt 25 000-30 000 henkilöä vuodessa työkyvyttömyyseläkkeellä. Joka päivä keskimäärin 5 nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi

Puolet työttömistä ei palaa takaisin työelämään. Työttömälle annettu koulutus nostaa mahdollisuutta palata työelämään kaksinkertaiseksi. Suurin työttömyysriski on nuorilla miehillä, yksinäisillä miehillä ja yksinhuoltajaäitien pojilla (Myrskylä 2010).

Riskiyhteiskunnan loukku: 7 % ei siirry peruskoulusta toiselle asteelle, 10 % keskeyttää ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja 18 % ikäluokasta ei suorita toisen asteen tutkintoa (Lähde: Allianssi). 30-vuotiaana joka viides mies ja joka kymmenes nainen on vain perusasteen koulutuksen varassa (Nuorten yhteiskuntatakuu 2012; Myrskylä 2012)

Työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella on noin 51 000 alle 30-vuotiasta nuorta tai nuorta aikuista, keskimäärin 5 % ikäluokasta. Syrjäytyneiden nuorten vanhemmista noin puolet on työttömiä tai työvoiman ulkopuolella. Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttaja-taustaisia: maahanmuuttajamiesten työttömyys- ja ulko-puolisuusriski on kolminkertainen kantaväestön kouluttamattomiin nuoriin verrattuna

© Timo Aro 2012

320.000150 000 henkilöä pitkäaikaistyöttömiä, rinnasteisia pitkäaikaistyöttömiä, toimenpiteeltä

työttömäksi jääviä ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyviä + 170 000 henkilöä työvoiman ulkopuolella

© Timo Aro 2012

© Timo Aro 2012

Aloitus-paikkojen

lisääminen

Ammatilli-nen työvoi-makoulutus

Työkokeilu ja -harjoittelu

Ammattistartti

Kuntoutta-va työtoi-

minta

Projektit

Oppisopi-mus

Työhönvalmennus

Palkkatuet

Valmenta-va työvoi-

makoulutus

Etsivä työ

Starttiraha

Nuorten yhteiskunta

takuu

Hallitusohjelman työllisyyspoliittiset linjaukset…

© Timo Aro 2012

…mutta jos halutaan pysyviä työllisyysvaikutuksia, on ”kysyntäharhan” sijaan …mutta jos halutaan pysyviä työllisyysvaikutuksia, on ”kysyntäharhan” sijaan vaikutettava työnteon kannustimiin eli tehtävä työnteko houkuttelevammaksi

© Timo Aro 2012

vuotta suomalaisten työuran keskipituus tällä hetkellä. Jos eläketaso halutaan säilyttää nykyisellään 2020-luvulla, niin työurien pituus pitäisi kasvaa nykyisestä noin 4 vuotta.

© Timo Aro 2012

18-vuotiaan työvuosien odotusarvo2010/Koulutusaste

Työvuosienodotearvo

Perusaste/miehet 25,87

Perusaste/naiset 23,13

Keskiaste/miehet 32,69

Keskiaste/naiset 33,36

Alempi korkea-aste/miehet 35,93

Alempi korkea-aste/naiset 36,72

Ylempi korkea-aste/miehet 38,35

Ylempi korkea-aste/naiset 36,76

Esim. keskiasteen tutkinto nostaa

miesten työvuosiodotetta

kuudella ja naisten yhdeksällä

vuodella!

© Timo Aro 2012

Aktiivisen työvoimapolitiikan jatkuva nuorallatanssiTY

ÖVO

IMA

N T

ARJ

ON

TA(ty

övoi

mar

eser

vit k

äyttö

ön)

Eläkeiän nosto, työurien pidentäminen

Kaikki työvoimapotentiaali käyttöön

(vajaakuntoiset jne.)

Koulutusaikojen lyhentäminen, työurien

aikaistaminen

Ulkomainen työvoima, ulkomainen tilapäistyövoima

TYÖ

VOIM

AN

KYS

YNTÄ

(työv

oim

an k

ysyn

nän

ja ta

rjonn

an ta

spai

no)

Julkisten työvoimapalveluiden

kehittäminen

Alueellisen liikkuvuuden edistäminen (tuet ja

avustukset)

Ammatillisen liikkuvuuden

kehittäminen (koulutus)

Kokeilut (nuorisotakuu, pitkäaikaistyöttömyyden

kuntakokeilu jne.)

Lähde: mukaillen Jensen 1989; Silvennoinen 2002 © Timo Aro 2012

TYÖN TARJONTA:”TYÖLINJA” TYÖN KYSYNTÄ:”TEMPPUTYÖLLISTÄMINEN”

Mitä opittavaa muiden kokemuksista?

© Timo Aro 2012

74,974,1

73,172,5

72,169,5

6968,1

65,765,1

64,664,464,364,264,2

63,861,961,8

60,759,7

59,559,2

58,558,5

57,757,6

56,955,8

55,6

50 53 56 59 62 65 68 71 74 77

AlankomaatRuotsi

TanskaSaksa

ItävaltaBritannia

SuomiKyprosTsekki

ViroLuxemburg

SloveniaEU27

PortugaliEA17

RanskaBelgiaLatviaLiettuaPuola

SlovakiaIrlanti

BulgariaRomaniaEspanja

MaltaItalia

UnkariKreikka

© Timo Aro 2012 Lähde: Eurostat

EU-maiden työllisyysaste (15-64 v.%) vuonna 2011

Suomen työllisyysaste

7:nneksi korkein EU-maista, mutta 4-5 %-yksikköä alhaisempi

kuin Tanskassa ja Ruotsissa!

Suurin ero Suomen ja Ruotsin välillä on 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteessa:

Ruotsi 70 % ja Suomi 56 %!

455,2

5,66,76,8

7,37,37,57,5

8,18,38,5

9,8101010,110,2

10,911,211,4

12,613,913,9

14,314,5

15,321,7

24,1

3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25

ItävaltaAlankomaatLuxemburg

SaksaTšekkiMaltaBelgiaRuotsiSuomi

RomaniaTanska

Britannia* **Slovenia

ItaliaKyprosRanska

PuolaEU 27 (jäsenmaiden keskiarvo)

EA 17 (euroalue)UnkariViro*

BulgariaLiettua*

SlovakiaLatvia* **

IrlantiPortugali

Kreikka * **Espanja

© Timo Aro 2012

EU-maiden työttömyysaste (%) maaliskuun lopussa 2012 (kausitasoitettu)

Lähde: Eurostat

Suomen työttömyysaste

9:nneksi alhaisin EU-maiden joukossa

maaliskuun lopussa 2012

7,98,6

13,615,1

16,517,117,4

1919,319,4

21,822,122,522,622,8

24,824,824,9

26,727,3

28,830,3

32,833,934,3

35,936,1

51,152,7

5 8 11 14 17 20 23 26 29 32 35 38 41 44 47 50 53

SaksaItävalta

MaltaTanska

SloveniaBelgia

LuxemburgTsekki

AlankomaatSuomi

RanskaEA17

Britannia**EU27Ruotsi

Romania*UnkariViro*Puola

Latvia*KyprosIrlanti

BulgariaSlovakiaLiettua*

ItaliaPortugaliEspanja

Kreikka*

© Timo Aro 2012 Lähde: Eurostat

EU-maiden alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (%) maaliskuun lopussa 2012 (kausitasoitettu)

Suomen nuorten työttömyysaste

10:nneksi alhaisin EU-maiden joukossa

Erot valtavan suuria

jäsenmaiden välillä: Saksan ja Itävallan alle 10

%:sta Espanjan ja Kreikan yli 50

%:iin

http://blogit.hs.fi/hsnext/interaktiivinen-grafiikka-visualisoi-eu-tasoista-dataa

© Timo Aro 2012

Tanskan reformipolitiikka: Alue- ja kuntareformi:

kuntakoon alarajaksi määriteltiin 20 000 asukasta,

271 kuntaa 98 kuntaa,

13 maakuntalääniä lakkautettiin tilalle 5 suuraluetta,

toimijat vahvat peruskunnat ja valtio, ei väliportaan hallintoa

Työvoimapoliittinen reformi: työvoimapolitiikkaa ohjataan ns. Flexicurity –periaatteen mukaan (joustavuus ja turvallisuus) eli työntekijöitä on helppo niin palkata kuin irtisanoa,

työvoimatoimistot ”kunnallistettu” uusiin suurkuntiin (valtio rahoittaa, kunnat tekee), esimerkiksi käsitettä ”pitkäaikaistyötön” ei tunneta,

ansiosidonnainen turva 90 % tuloista maksimimäärään asti (2250 €), mutta verotaso korkea (38 %),

opiskelijat oikeutettuja ansiosidonnaisen sosiaaliturvaan, jos valmistuneet vähintään 18 kk koulutuksesta eli opiskelu rinnastetaan työhön

© Timo Aro 2012

Tanskan aktiivinen työvoimapolitiikka:

Aktiivisen työvoimapolitiikan keinovalikoima periaatteessa sama kuin Suomessa, mutta käytännössätavoitteena lisätä työvoiman määrää ja tehdä työnteko kannattavaksi.

”Työ ensin” –periaate ohjaa kokonaisuutta. Sanktiot tiukat, jos kieltäytyy aktiivitoimenpiteistä.

Viranomaisohjaus tiukkaa ja säänneltyä: ensimmäisenä työttömyyspäivänä rekisteröidyttävä sähköisesti, kolmen viikon sisällä tehtävä CV-netti, neljän viikon jälkeen tehdään työnhakusuunnitelma, joka kolmas kuukausi ilmoittauduttava kunnalliseen työvoimatoimistoon, yhdeksän kuukauden jälkeen alkavat pakolliset aktiivitoimenpiteet ja tämän jälkeen jokaisen kuuden kuukauden passiivivaiheen jälkeen uusi aktiivitoimenpide

Nuorilla 18-19 -vuotiailla aktiivitoimenpiteet pakollisia kahden viikon työttömyyden jälkeen ja 20-30 -vuotiailla aktiivitoimenpiteet alkavat 13 työttömyysviikon jälkeen. Alle 25-vuotiailla ansiosidonnaisen pituus vain 6 kk.

© Timo Aro 2012

© Timo Aro 2012

Ruotsissa on tehty vuoden 2006 jälkeen isoja reformeja, joiden avulla on haluttu lisätä ensisijaisesti työvoiman tarjontaa. Reformeja tehty työttömyys- ja sairausvakuutukseen (=molempien em. ehtoja kiristetty ja työn vastaanottovelvoitetta tiukennettu) sekä työmarkkinapolitiikkaan (veroalennukset ansiotulovähennykseen, EU:n ulkopuolelta rekrytoidun työvoiman tarveharkinnasta luopuminen).

Aktiivisen työmarkkinapolitiikan tavoitteena vahvistaa a) työn tarjontaa ja b) luoda tehokkaat työmarkkinat (mm. aktiivinen työnetsintä, työmarkkinoilta ”eksyneiden” palauttaminen jne.)

Työmarkkinaohjelmat keskiössä, resursseja työllisyyteen huomattavasti Suomea enemmänOhjelmiin osallistuvat sidotaan ensisijaisesti erilaisiin työllisyystakuisiin (70 % osallistujista). Toimenpiteitä ohjattu erityisesti yli vuoden työttömänä olleille henkilöille, nuorille, pitkäaikaisella sairauslomalla oleville, sairausajan palkkaa saaville, pakolaisille jne.

Ruotsin idea on lisätä kaikin tavoin työvoiman määrää, jonka taas uskotaan lisäävän talouskasvua Ruotsissa työikäisten määrä kasvaa noin 5 prosentilla 2010-luvulla toisin kuin Suomessa (-4 prosenttia). Ruotsin suhteellista asemaa parantaa edelleen korkeampi työllisyysaste eri ikäluokissa, edullisempi ikärakenne, enemmän siirtolaisia, pidemmät työurat, vähäisempi rakennetyöttömyys ja ennen muuta määrätietoinen työmarkkinapolitiikka Ruotsissa talous- ja tuotannonkasvu = pitää tehdä enemmän työtä tai nopeammin eli lapioida esimerkiksi ojaa pidempään ja nopeammin tai palkata paljon uusia ojankaivajia kaivamaan innolla pitkää päivääSuomessa työvoiman määrä supistuu eli talouskasvu perustuu vain tuottavuuden kasvuun

Lähde: ETLA 2011, Miksi Saksa menestyy?; Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 19/2012, Labour Market Reforms and Perfomance in Denmark, Germany, Sweden and Finland; Reijo Vuorento 2012; Juhani Vartiainen

Ruotsin aktiivinen työmarkkinapolitiikka:

© Timo Aro 2012

© Timo Aro 2012

Talous- ja työmarkkinauudistuksen rooli Saksan menestyksessä?

1. Työmarkkinoiden joustavuus

2. Maltillinen palkkakehitys

3.Työvoimapoliittiset uudistukset

4. Vahva teollinen perusta

Lähde: ETLA 2011, Miksi Saksa menestyy?; Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 19/2012, Labour Market Reforms and Perfomance in Denmark, Germany, Sweden and Finland © Timo Aro 2012

Lähtökohta:Saksa oli yhdistymisen jälkeen 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella vaikeuksissa: työttömyys kasvoi nopeasti ja työttömyys oli pitkäaikaista ja koski erityisesti iäkkäämpiä ihmisiä. Työttömyysturva perustui työttömän statuksen säilyttämiseen työttömyyden aikana, aktiivinen työvoimapolitiikka ylläpiti statusta, työvoimapolitiikan keskeiset keinot liittyivät julkiseen tukityöllistämiseen ja pitkäkestoisiin koulutusohjelmiin

Työvoimapolitiikka oli kallista ja tulokset heikkoja, työttömyysturvajärjestelmä ja aktiivinen työvoimapolitiikka eivät tukeneettyöllistymistä -->järjestelmään haluttiin perusteellinen muutos (ns. Hartz-reformit).

Hartz-reformit:Sarja muutoksia työttömyysturvajärjestelmään ja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan 2002-2005 (neljä erillistä lakia). Työvoiman tarjontaan vaikutettiin leikkaamalla työttömyysturvan tasoa ja kestoa sekä tehostettiin aktiivista työvoimapolitiikkaa. Työvoiman kysyntää lisättiin työmarkkinasääntelyn purkamisella.

Työnhakijoita aktivoitiin kiristämällä oikeutta työttömyyskorvauksiin, lisättiin työnhakijoiden vastuuta työnetsinnästä (vastuutmääriteltiin erikseen), vähennettiin mahdollisuuksia kieltäytyä työtarjouksista

Työttömyyskorvaus ansiosidonnainen 60-67 % nettotuloista ja kesto 6-18 kk riippuen iästä ja työhistoriasta

Uudet tukijärjestelmät: itsensä työllistäville Ich –AG (Minä-Yhtiö, muistuttaa starttirahaa), ansioista riippumaton korvaus 345 € + asumistuki, palkkatuet työnantajille ja pienituloisille (minityöt alle 400 € ja midityöt 400-800 €, joista ei tarvitse maksaa sosiaaliturvamaksuja

Reformit siirsivät aktiivisen työvoimapolitiikan painopistettä työvoiman tarjontaan ja työvoimamenot suhteessa BKT:hen vähenivät. Työllisyysaste nousi ja reformit paransivat toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lähde: ETLA 2011, Miksi Saksa menestyy?; Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 19/2012, Labour Market Reforms and Perfomance in Denmark, Germany, Sweden and Finland

© Timo Aro 2012

© Timo Aro 2012

Suomen ”hybridi malli”?1. Työvoiman kysynnän lisääminen ”takuujärjestelmiä” kehittämällä eli työttömyyden

pitkittyminen laukaisee erilaisia toimenpiteitä, joilla työhön pääsyä ja paluuta edistetään: pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilu(t), nuorten yhteiskuntatakuu, muutosturva, tukityöllistäminen yms.

2. Työvoiman tarjonnan lisääminen tekemällä työnteko entistä houkuttelevammaksi Työlinjan valinta (periaatteena Ruotsin tavoin se, että työttömyys vähenee ainoastaan lisäämällä työvoiman tarjontaa. Kun työvoiman määrä kasvaa, talous kasvaa)

Korostaa työnhakijoiden tarpeiden tunnistamista ja toimenpiteiden kohdentamista hakijoiden profiloinnin avulla

Työvoimapotentiaali käyttöön porrastamalla työttömyysturvaa (=kiristäminen)

Työttömyysputken poistaminen

Työurien pidentäminen (eläkeiän nostaminen, opintojen nopeuttaminen)

Maahanmuuton lisääminen (ammattilaiset ja tilapäistyövoima)

Kaikki tarjontaa lisäävät keinot poliittisesti äärimmäisen epäsuosittuja!!!!…mutta ehkä olennaisia hyvinvointimallimme rahoittamisen kannalta!!!!

© Timo Aro 2012

Aktiivisen työvoimapolitiikan jatkuva nuorallatanssiTY

ÖVO

IMA

N T

ARJ

ON

TA(ty

övoi

mar

eser

vit k

äyttö

ön)

Eläkeiän nosto, työurien pidentäminen

Kaikki työvoimapotentiaali käyttöön

(vajaakuntoiset jne.)

Koulutusaikojen lyhentäminen, työurien

aikaistaminen

Ulkomainen työvoima, ulkomainen tilapäistyövoima

TYÖ

VOIM

AN

KYS

YNTÄ

(työv

oim

an k

ysyn

nän

ja ta

rjonn

an ta

spai

no)

Julkisten työvoimapalveluiden

kehittäminen

Alueellisen liikkuvuuden edistäminen (tuet ja

avustukset)

Ammatillisen liikkuvuuden

kehittäminen (koulutus)

Kokeilut (nuorisotakuu, pitkäaikaistyöttömyyden

kuntakokeilu jne.)

Lähde: mukaillen Jensen 1989; Silvennoinen 2002 © Timo Aro 2012

”TYÖLINJA” ”TEMPPUTYÖLLISTÄMINEN”

© Timo Aro 2012

KIITOS!!!© Timo Aro 2012