opas perhekuntoutuksen asiakasperheille · 2017-08-25 · 6 palveluopas perhekuntoutuksen...

Opas perhekuntoutuksenasiakasperheille

PALVELUOPAS

Sirkka Kosunen ja Päivi Aaltonen (toim.)

Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille �

Sirkka Kosunen ja Päivi Aaltonen (toim.)

Opas perhekuntoutuksenasiakasperheille

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITONLASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUSSÄÄTIÖ

� Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille

Julkaisija

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten KuntoutussäätiöPuhelin (02) 2777 [email protected]

Kuvat: Pekka Lyytinen ja Virpi TalvitieTaitto: Riitta Lestinen

Kirjapaino: Painotalo Painola, 2015

ISBN 978-952-5082-87-6 (nid.)ISBN 978-952-5082-88-3 (pdf)

Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille �

Lukijalle ...................................................5 1. Kuntoutusta ohjaavaa lainsäädäntöä ................................... 6

1.1. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista .......................... 61.2. Sosiaalihuoltolaki ................... 6 1.3. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista ..... 6 1.4. Laki kehitysvammaisten erityishuollosta ...................... 71.5. Laki omaishoidon tuesta ........ 7 1.6. Lastensuojelulaki ................... 71.7. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista ......................... 8 1.8. Kansanterveyslaki .................. 8 1.9. Terveydenhuoltolaki .............. 8 1.10. Erikoissairaanhoitolaki ........... 9 1.11. Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista ....... 91.12. Laki vammaisetuuksista ......... 9 1.13. Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ...................... 10

2. Kuntoutukseen liittyvät suunnitelmat ............................... ��

2.1. Kuntoutussuunnitelma .......... 112.2. Palvelusuunnitelma ............... 122.3. Erityishuolto-ohjelma ............ 122.4. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ........................... 122.5. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma ........................... 132.6. Asiakassuunnitelma ............... 13

3. Kunnan palvelut .......................... 143.1. Sosiaalitoimen palvelut.......... 143.2. Terveydenhuollon palvelut .... 223.3. Päivähoidon palvelut ............. 223.4. Sivistystoimen palvelut .......... 24

4. Kelan palvelut vammaisille lapsille ja nuorille ........................28

4.1. Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus ....... 284.2. Terapiat lääkinnällisenä kuntoutuksena ....................... 294.3. Harkinnanvarainen kuntoutus ............................... 294.4. Vammaistuet ......................... 304.5. Kuntoutusraha ....................... 30

Sisällysluettelo

4 Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille

4.6. Apuvälineet ............................ 304.7. Matkakorvaukset ................... 314.8. Erityishoitoraha ..................... 314.9. Nuoren kuntoutusraha .......... 324.10. Ammatillinen kuntoutus ........ 334.11. Työkyvyttömyyseläke ............ 33

5. Potilasvahinko .............................34

6. Liikennevahinko .......................... �56.1. Vakuutuskuntoutuskeskus (VKK r.y.) ................................ 356.2. Vakuutusyhtiöt ...................... 35

7. Edunvalvonta .............................. 37

8. Mistä apua, jos pulmia palveluissa? .................................38

9. Järjestöt perheiden tukena .........40

Hyödyllisiä linkkejäLähteet

Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille 5

Lukijalle

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön tarkoituksena on edistää sairaiden ja vammaisten sekä psyykkisissä ja sosi-aalisissa vaikeuksissa olevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä mahdollisuuksia hyvään ja tasavertaiseen elämään. Tarkoituksensa toteuttami- seksi säätiö tuottaa sekä kehittää perhekuntoutuksen palveluja ja niihin soveltuvia työmenetelmiä. Palveluohjausosaamista on kehitetty työyhteisössä ja erityisesti palvelu- ohjauksen kehittämisryhmässä.

Säätiössä toteutettavan palvelu- ohjauksen tavoitteena on osana perhekuntoutusprosessia yhdessä vanhempien kanssa selvittää perheen tilannetta ja palveluiden tarvetta sekä kokonaisvaltaisesti vahvistaa vanhempi-en voimavaroja ja elämänhallinnan tunnetta. Lisäksi tavoitteena on jakaa tietoa yhteiskunnan etuuksista ja palveluista. Palveluohjaus perustuu perheen tarpeeseen, on asiakas- lähtöistä, tavoitteellista sekä perheiden arkiympäristön ja kuntoutuksen toimintaympäristön huomioivaa. Palvelujen tulisi muodostua perheelle ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi. arkoituksenmukaiset, riittävät ja oikein kohdennetut palvelut tukevat kuntoutujan ja hänen perheensä kokonaisvaltaista kuntoutumista.

Palveluohjausta toteutetaan ryhmä- muotoisesti vanhempainryhmissä, jolloin pääpaino on tiedon jakami- sessa ja kokemusten vaihdossa. Perhekohtaisissa tapaamisissa keski- tytään palvelutarpeen kartoittamiseen ja perheen yksilölliseen tukemiseen. Palveluohjaajalla on tietämystä eri palveluista ja niitä ohjaavasta lain-säädännöstä. Hän voi osallistua sovitusti kuntoutujaa koskeviin verkostotapaamisiin.

Palveluopas on tarkoitettu helpotta-maan perhekuntoutuksen asiakas- perheiden palveluihin ohjautumista. Oppaan alussa kuvataan lyhyesti kuntoutusta ja perheiden palveluita ohjaavaa lainsäädäntöä sekä kuntoutuk-seen liittyviä suunnitelmia. Sen jälkeen esitellään kunnan ja Kansaneläke- laitoksen järjestämät tuet ja palvelut sekä liikennevahinkoihin liittyvät palvelut. Oppaan lopussa kerrotaan muutoksenhakumenettelyistä sekä esitellään järjestöjen mahdollisuuksia toimia perheiden tukena.

Toivomme oppaan helpottavan perheiden asiointia palveluissa!

Säätiön palveluohjaajat


Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallankäytön kulmakivi. Se sisältää säännökset mm. yksilön perusoikeuksista. Mikään muu laki ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa. EU-lainsäädäntöohjaa osaltaan Suomenlainsäädäntöä.

1.1. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksistaLakia sosiaalihuollon asiakkaan ase-masta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi. Laki koskee sekä viran-omaisten että yksityisten järjestämää sosiaalihuoltoa. Lain mukaan asiakas on otettava huomioon, kun tehdään asiakkaaseen liittyviä päätöksiä. Tukea ja palveluja järjestettäessä on selvitettävä asiakkaan tarpeet, mieli- piteet ja kokemukset. Asiakasta on kohdeltava oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812

1. Kuntoutusta ohjaavaa lainsäädäntöä

1.2. SosiaalihuoltolakiSosiaalihuollolla tarkoitetaan sosiaalipalveluja, toimeentulotukea, sosiaali-avustuksia, sosiaalista luottoa ja niihin liittyviä toimintoja. Suomalaisen sosiaalihuollon pääperi- aatteena ovat sosiaalisten ongelmien ehkäisy, väestön sosiaalisen turvallisuuden lisääminen sekä ihmisten omatoimisuuden ja itsenäisyyden lisääminen.


1.3. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimistaLakia vammaisuuden perusteella järjes-tettävistä palveluista ja tukitoimista kut-sutaan tavallisesti vammaispalvelulaiksi. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyk-siä elää ja toimia muiden kanssa yhden-vertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuudesta johtuvia haittoja ja esteitä. Vammaisten henkilöiden palvelut järjes-tetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaan. Vammaispalvelulakia sovelletaan tilanteessa, jolloin sosiaalihuolto-lain mukaiset palvelut eivät vastaa asiakkaan yksilöllisiä tarpeita.


Vaikeavammaisuuden määrittely tapah-tuu aina yksilöllisesti ja siinä huomioi-daan asiakkaan kokonaistilanne.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/1987/19870380

1.4. Laki kehitysvammaisten erityishuollostaLakia kehitysvammaisten erityishuollos-ta kutsutaan yleisesti kehitysvamma-laiksi. Kehitysvammalaissa säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palvelu-ja. Kehitysvammalain mukaiset palvelut eivät edellytä vaikeavammaisuutta.

Erityishuoltona annetut palvelut ovat statukseltaan ns. subjektiivisia oikeuksia. Erityishuollon tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen henkilön suoriutu-mista päivittäisistä toiminnoista, hänen toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito.


Parhaillaan on valmisteilla vammais-palveluja kehitysvammalain yhteen-sovittaminen. Tavoitteena on yhteinen erityislaki, joka turvaisi vammaisille henkilöille yhdenvertaiset palvelut.

1.5. Laki omaishoidon tuestaOmaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidon tuki on osa sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonai-suutta kunnassa. Kunta päättää, missä laajuudessa se järjestää omaishoidon tukea ja kuinka paljon se osoittaa talous-arviossa siihen resursseja. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet päättää kunta säännösten sallimissa rajoissa.


1.6. Lastensuojelulaki Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelulain mukaan lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasva- tuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417


1.7. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Lakia potilaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan potilaslaiksi. Sen tarkoitukse-na on selkiyttää ja yhtenäistää potilaan hoitoa ja kohtelua koskevien periaattei-den soveltamista, parantaa oikeusturvaa sekä potilaiden ja terveydenhuollon henkilöstön välisiä suhteita. Jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus saada terveydentilansa edellyttämää terveyden- ja sairaanhoitoa käytettävissä olevien voimavarojen mukaan. Potilaalla on oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun. Hoito järjestetään potilaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä kunnioitta-en. Potilaan yksilölliset tarpeet, äidin- kieli ja kulttuuri otetaan mahdollisuuksi-en mukaan huomioon. Potilaita hoidet-taessa huomioidaan myös omaiset.


1.8. Kansanterveyslaki Kansanterveyslaissa määrätään kunnan tehtävistä kansanterveystyön järjestämiseksi. Kansanterveystyöllä tarkoitetaan laissa yksilöön ja hänen elinympäristöönsä kohdistuvaa terveydenhoitoa ja yksilön sairaanhoitoa sekä niihin liittyvää toimintaa, jonka tarkoituksena on väestön terveydentilan ylläpitäminen ja edistä- minen. Laissa säädetään kunnan tehtä- viksi mm. ylläpitää terveysneuvontaa ja järjestää yleisiä terveystarkastuksia, järjestää kunnan asukkaiden sairaanhoito sekä ensiavun antaminen, yllä-pitää kunnan alueen oppilaitosten opiskelijoiden terveydenhoitoa,

huolehtia sairaankuljetuksista sekä yllä-pitää hammashuoltoa ja kouluterveyden- huoltoa. Kansanterveystyö kunnassa voi olla järjestetty joko kuntayhtymän tai oman terveyslautakunnan huolehtimana.


1.9. TerveydenhuoltolakiTerveydenhuoltolain tarkoituksena on

• edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta• kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja• toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilas- turvallisuutta• vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä• vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä • parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä.

Terveydenhuoltolain myötä kansalais- ten valinnanvapaus lisääntyy niin hoitopaikan kuin hoitohenkilöstönkin suhteen. Potilas tai asiakas voi valita sen terveydenhuollon toimintayksikön, jossa häntä hoidetaan. Lisäksi potilaan roolia oman hoitonsa suunnittelussa ja toteu-


tuksessa korostetaan. Terveyskeskusten asiakkaat voivat saada tavanomaisim-pia erikoissairaanhoidon palveluja myös omasta terveyskeskuksestaan. Terveydenhuoltolain tavoitteena ovat asiakaskeskeiset ja saumattomat palvelut.

Potilaalla on mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. Terveys-asemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituk-sella enintään vuoden välein. Kerrallaan voi olla vain yhden terveysaseman asiak-kaana. Terveysaseman vaihdosta on ilmoitettava sekä uudelle että vanhalle terveysasemalle riittävän ajoissa, vähintään kolme viikkoa ennen käyntiä.

Potilaalla on hoitopaikan mahdollisuuk-sien rajoissa oikeus valita myös häntä hoitava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen. Erikoissairaan-hoidon hoitopaikka valitaan yhdessä lähetteen antavan lääkärin tai hammas-lääkärin kanssa.

Jos henkilö oleskelee pidempiä aikoja kotikuntansa ulkopuolella esimerkiksi kesämökillä, hän voi saada hoito- suunnitelmansa mukaista hoitoa väli- aikaisen asuinkuntansa terveysasemalta.


1.10. ErikoissairaanhoitolakiErikoissairaanhoidolla tarkoitetaan lain- säädännössä lääketieteen ja hammas- lääketieteen erikoisalojen mukaisia sai-

rauden ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, lääkinnälliseen pelastustoimintaan sekä lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja. Kunta vastaa siitä, että sen asukkaat saavat tarpeellisen lainmukaisen erikoissairaan-hoidon. Erikoissairaanhoidon järjestä-miseksi kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa alueellaan erikoissairaanhoidon järjes-tämisestä yhtenäisin lääketieteellisin ja hammaslääketieteellisin perustein.


1.11. Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista Lain tarkoituksena on järjestää ja korva-ta kuntoutusta sekä turvata kuntoutujan toimeentuloa kuntoutuksen aikana. Kansaneläkelaitos korvaa kuntoutuksesta ja kuntoutukseen liittyvistä matkoista aiheutuvat kustannukset tämän lain mukaisesti.


1.12. Laki vammaisetuuksistaTämän lain tarkoituksena on tukea Suomessa asuvan vammaisen tai pitkä-aikaisesti sairaan henkilön selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, osallistumista työhön tai opiskeluun sekä hänen toimintakykynsä ylläpitämistä, hänen kotona asumistaan, kuntoutustaan ja hoitoaan. Vammaisetuuksia ovat mm. alle 16-vuotiaan, 16 vuotta


täyttäneen ja eläkettä saavan vammais-tuki. Vammaistuet ja eläkettä saavan hoitotuki myönnetään toistaiseksi tai määräajaksi. Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa Kansaneläkelaitos.


1.13. Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta Tämän lain tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnan vapautta

toimenpiteillä, jotka tukevat yhteis- kunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen saavuttamista, sekä turvata turvapaikanhakijoiden välttämätön toimeentulo ja huolenpito järjestämällä turvapaikanhakijoiden vastaanotto.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ alkup/1999/19990493

Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille ��

Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen on tavoitteellista ja suunni- telmallista yhteistyötä. Erilaisten suunnitelmien avulla pyritään turvaamaan lapsen ja perheen pitkä- jänteinen ja riittävä tuki eri elämänvaiheissa.

Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle, nuorelle ja hänen perheelleen laadi-taan vuosittain useita eri suunnitelmia. Näitä voivat olla palvelusuunnitelma, erityishuolto-ohjelma, lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutussuunnitelma, päivähoidon kuntoutussuunnitelma, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostettua tukea varten, henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS esiopetukseen tai opetukseen, oppimissuunnitelma tehostettua tukea varten, opiskelu- ja kuntoutus-suunnitelma KHOPS, omaishoidon hoito- ja palvelusuunnitelma ja asiakassuunnitelma. Kaikkia näitä suunnitelmia ohjaa lainsäädäntö ja

vastuu niiden laatimisesta on kunnan sosiaali-, terveys- tai sivistystoimella. Suunnitelmat laaditaan yhteistyössä perheen kanssa, jolloin saadaan vanhempien ja lapsen ääni kuuluviin. Seuraavassa esitetään lyhyesti joidenkin keskeisimpien suunnitelmien sisältöä.

2.1. Kuntoutussuunnitelma Kela järjestää vaikeavammaisen lääkin-nällistä kuntoutusta pääasiassa vaikeavammaiselle tai pitkäaikaissairaalle lapselle ja nuorelle. Kuntoutus perus-tuu kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan. Suunnitelma laaditaan julkisessa terveydenhuollossa ja sen tekemiseen osallistuu moniammatillinen hoitotiimi sekä kuntoutuja ja vanhemmat tai huoltajat. Sitä tehtäessä voi hyödyntää Kelan kuntoutussuunnitelmalomaketta. B-lääkärinlausuntoa voidaan käyttää myös kuntoutussuunnitelmana, mikäli siitä käy ilmi vastaavat tiedot. Suunni- telma tehdään 1–3 vuodeksi kerrallaan ja se suositellaan tarkistettavaksi vuosit-tain. Lapsen kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa on huomioitava erityisesti, miten hän suoriutuu päivittäisissä toiminnoissa suhteessa ikätoverien kehitykseen.

2. Kuntoutukseen liittyvät suunnitelmat

�� Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille

Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan kuntoutuksen toteuttamiseen tarvittavat tiedot• kuntoutusmuoto, kuntoutuksen ajoitus, kesto ja toteutustapa• lasten terapioihin liittyvät omaisen tai läheisen ohjaus- käynnit• lähiverkoston osallistuminen• toteutusympäristö ja tarve sen vaihtelulle• terapian jaksottaminen ja vuorottelu toisen terapian kanssa• mahdollinen toteuttajataho, palveluntuottaja• seurannan järjestäminen• seuraavan suunnitelman laatimisajankohta• yhteyshenkilön tiedot.

2.2. PalvelusuunnitelmaPalvelusuunnitelma laaditaan kunnan sosiaalihuollossa. Palvelusuunnitelma on suunnitelma niistä palveluista ja tukitoimista, joita vammainen henkilö tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästään. Suunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivästystä. Suunni- telmaan kirjataan vammaispalvelulain nojalla saatavat palvelut, niiden sisältö, järjestämistapa ja määrä. Se pitää tarkistaa 1–3 vuoden välein. 2.3. Erityishuolto-ohjelmaKehitysvammalain mukaan jokaista eri-tyishuollon tarpeessa olevaa henkilöä varten tulee laatia yksilöllinen erityis-huolto-ohjelma (EHO). Erityishuolto-ohjelmaan kirjataan ne palvelut, jotka henkilö saa kehitysvammalain nojalla. Erityishuolto-ohjelman tarkoitus on turvata kehitysvammaisen henkilön oikeusturvan ja perusoikeuksien toteu-tuminen. Erityistyishuolto-ohjelma on laadittava yhdessä asianomaisen henkilön itsensä, hänen edunvalvojansa tai muun huoltajan sekä sosiaalilauta- kunnan kanssa.

2.4. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaVarhaiskasvatussuunnitelma (Vasu) tehdään lapselle päivähoidossa yhdessä päivähoitohenkilöstön sekä vanhempien kanssa. Siihen kootaan mm. tietoja lapsen tavoista, opituista asioista, kehittämiskohteista. Se auttaa lapsen kehityksen seuraamisessa. Vanhemmat osallistuvat suunnitelman tekoon yhteis-työssä päivähoidon henkilöstön kanssa.

Kuntoutussuunnitelma sisältää• kuvauksen kuntoutujan elämäntilanteesta ja voimavaroista• kuntoutuksen tavoitteet• sairautta tai vammaa koskevat tiedot ja arvion ennusteesta• kokonaisvaltaisen toimintakyvyn kuvauksen (ICF)• kuntoutujan muun aktiivisen toiminnan kuvauksen • aikaisemmin toteutetun kuntoutuksen ja sen tulokset• suositukset terapioihin ja kuntoutukseen• käytettyjen arviointimenetelmien tulokset viitearvoineen.


Suunnitelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Suunnitelman tavoitteena on myös lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomiointi.

2.5. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Oppilaalle, jolle on tehty hallintolain mukainen erityisen tuen päätös, tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) päätöksen toimeenpanoa var-ten. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan tai tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laadinta ja seuranta on ensisijaisesti oppilaan opetuksesta vastaavan erityis-opettajan ja luokanopettajan/aineen- opettajan vastuulla. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä.

Suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. Se on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKS on joustava ja sitä tulee muuttaa, jos oppilaan tuen tarve tai opetuksen tavoitteet muuttuvat. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen oppimäärään, joka on asetettu hänelle henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmas-sa. Yksilöllisistä oppimääristä on tehtävä merkintä todistukseen.

2.6. Asiakassuunnitelma Sosiaalihuollon asiakkuuden alussa on asiakkaalle tehtävä palvelutarpeen arvio. Arviointi on aloitettava viipymät-tä. Se tehdään elämäntilanteen edel-lyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan kanssa. Palvelutarpeen arvi-ointi toimii asiakassuunnitelman pohjana.

Asiakassuunnitelman tekemisestä vastaa lapsen oma sosiaalityöntekijä. Asiakassuunnitelma on laadittava ja tar-kistettava yhteistyössä lapsen ja huolta-jan tai tarvittaessa lapsen muun laillisen edustajan kanssa. Asiakassuunnitelma laaditaan, ellei se ole ilmeisen tarpee-tonta (esimerkiksi vähäiset tukitoimet).

Asiakassuunnitelmaan kirjataan lapsen ja perheen palvelujen ja tuen tarve sekä olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan. Suunnitelma sisältää kuvauksen palveluista ja tukitoimista, joilla tuen tarpeeseen pyritäänvaikuttamaan. Suunnitelmasta selviää arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Suunnitelmaan kirjataan lisäksi asianosaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja tukitoimien järjestämisestä sekä sosiaali- työntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän henkilökohtaiset tapaamiset.

Asiakassuunnitelmaa laadittaessa on pyrittävä löytämään tukemisen ja auttamisen muotoja, jotka asiakkaat itse hyväksyvät ja joista kokevat saa-vansa apua.


3. Kunnan palvelut

että perheelle on tarjottava tarpeellista apua riittävän varhain.

Jos henkilö tarvitsee sosiaalihuoltoa, hänet on ohjattava hakemaan palveluja tai otettava hänen luvallaan yhteys sosi-aalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Jos suostumusta ei saada, yhteys sosiaali-huoltoon on kuitenkin otettava, kun henkilö on kykenemätön vastaamaan omasta terveydestään tai kun on kyse lapsen edusta. Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä säädetään lastensuojelu- laissa 25 ja 25 c §:ssä. Ohjaus- ja yhteydenottovelvollisuus on mm. päivähoidolla, opetustoimella, terveydenhuollolla, kuntoutuksella, poliisilla, Kelalla ja rikosseuraamus- virastolla.

Sosiaalihuollon asiakkuus alkaa hakemuksesta tai kun vireille tullutta asiaa ryhdytään selvittämään tai kun henkilölle annetaan sosiaalipalveluja. Asiakkuus päättyy kun palveluille ei ole enää tarvetta.

Erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arvioinnin tekee sosiaalityön- tekijä. Erityistä tukea tarvitseva lapsi on1. lapsi, jonka terveys tai kehitys vaarantuu kasvuolosuhteiden tai oman käyttäytymisen vuoksi tai 2. lapsi, jolla on erityisiä vaikeuksia

hakea ja saada tarvitsemiaan

Kuntien tulee tarjota asukkailleen riittävät perus-palvelut, kuten sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen palvelut.

3.1. Sosiaalitoimen palvelutEsimerkiksi sosiaalihuoltolaki, kehitys- vammalaki, vammaispalvelulaki ja lastensuojelulaki velvoittavat kunnat järjestämään erilaisia tukitoimia perheille. Kunnan sosiaalityöntekijältä perhe saa ohjausta liittyen kyseisten lakien palveluihin ja tukimuotoihin. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan asiakkaat ovat oikeutettuja hyvään palveluun ja kohteluun sekä saamaan tietoja oikeuksistaan ja velvolli- suuksistaan. Asiakaslaki korostaa asiakkaan mielipiteen ja toivomuksien huomioimista. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaan lapsiperheiden tuessa panostetaan varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisyyn. Sosiaalipalveluja (ks. kuvio 1, s. 15) on pyrittävä järjestämään peruspalveluiden yhteydessä (esimerkiksi perhetyö neuvo-lan kautta). Tavoitteena on, että perheet saavat tukea (esimerkiksi kotipalvelu, tukiperhe ja perhetyö) yleisinä perhe- palveluina ilman lastensuojelun asiakkuutta. Myös lastensuojelulaki korostaa sitä,

Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille �5

sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden,päihteiden ongelmakäytön, useanyhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun syyn vuoksi.

Erityistä tukea tarvitsevalla lapselle on laadittava asiakassuunnitelma, ja hänellä on oikeus tavata omaa työn- tekijää.

Asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös sosiaalipalvelujen järjestämi- sestä. Päätös on kiireellisissä tapauksissa toimeenpantava viipymättä ja muissa kuin kiireellisissä tapauksissa viimeistään 3 kuukauden kuluessa asian vireille- tulosta ellei viivästymiselle ole erityistä perustetta. Sosiaalipalveluja järjestetään tuen tarpeen pohjalta.

LastensuojeluLastensuojelun asiakkuus on tarpeen jos lapsen terveys tai kehitys vaarantuu ja 1. perhepalvelut eivät riitä ja tarvitaan lastensuojelun mukaisia tukitoimia tai2. perhepalvelut riittäisivät, mutta välttämättömiä palveluja ei haluta ottaa vastaan, minkä vuoksi tarvitaan lastensuojelun osaamista.

Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta, kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on vastaanottanut lastensuojeluilmoituksen tai avunpyynnön. Kun lastensuojelu- ilmoitus tai avunpyyntö on vastaanotettu, on sosiaalityöntekijän arvioitava kiireelli- sen lastensuojelun tarve. Ratkaisu siitä, ryhdytäänkö lastensuojelutarpeen selvi-tyksen tekemiseen, tulee tehdä seitsemän arkipäivän kuluessa ilmoituksen vastaan-

Palvelutarpeen arviointi ja

asiakassuunnitelma

Asumis- jalaitospalvelut

Kotipalvelu,kotihoito

Muun lainsäädännön

mukaisetsosiaalipalvelut

PerhetyöPäihde- jamielen-

terveystyö

Sosiaalinenkuntoutus

Valvotut jatuetut

tapaamiset

Kasvatus- japerhe-

neuvonta

Liikkumista tukevatpalvelut

Sosiaalityö jasosiaaliohjaus

Muut asiakkaidentarpeisiiin

vastaavat jahyvinvointia

lisäävät palvelut

Kuvio 1. Sosiaalipalvelut

Lähde: Sosiaali- ja tervyesministeriö 11.3.2015

�6 Palveluopas perhekuntoutuksen asiakasperheille

ottamisesta tai muusta lastensuojelu- asian vireille tulosta. Sen kuluessa lapselle ja hänen huoltajalleen on myös saatettava tiedoksi se, että lasten-suojeluilmoitus on vastaanotettu ja kerrottava tästä seuraavat toimenpiteet.

Lastensuojelutarpeen selvitys on tehtä- vä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lastensuojeluasia tulee vireille. Muilla toimijoilla on pyynnöstä velvolli-suus osallistua palvelutarpeen arviointiin. Selvityksen perusteella arvioidaan lapsen tai perheen palvelujen ja tukitoimien tarve. Lastensuojelun avohuollon tukitoimet ovat aina huoltajien ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumukseen perustuvia. Jos lapsen ja perheen tarvit-sema tuki voidaan antaa yleisten sosiaali- palveluiden kautta, ei lastensuojelun asiakkuutta tarvita.

Lastensuojelun asiakkuus ei ala vielä lastensuojelutarpeen arvioinnin aikana.Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun lapsen asiassa ryhdytään välittömiin kiireellisiin lastensuojelutoimiin tai lapselle myönnetään muita vain lasten-suojelun asiakkaille tarkoitettuja palvelu-ja ja tukitoimia.

Vain lastensuojeluasiakkaille tarkoitettuja tukitoimia ovat

• lastensuojelulain mukainen taloudellinen tuki• tehostettu perhetyö• perhekuntoutus• lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle.

Lastensuojelun asiakkaalle voidaan kuitenkin myöntää myös kaikkia muita sosiaalihuoltolaissa mainittuja palveluja.

Vammaispalvelulain mukaiset subjektiiviset palvelut ja tukitoimetVammaispalvelulailla edistetään vam-maisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Vammaisten henkilöiden palvelut järjestetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaan. Jos sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut eivät ole riittäviä tai sopivia, palvelut järjestetään vammaispalvelulain ja asetuksen mukaan. Vammaispalvelulain mukaisissa palveluissa ei ole ikärajaa. Vaikeavammaisuus määritellään vammaismaispalvelulaissa aina tapaus-kohtaisesti suhteessa haettavaan palveluun.

Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet voivat olla joko subjektiivi-sia tai määrärahasidonnaisia etuuksia. Subjektiivinen oikeus perustuu suoraan lakiin ja laissa on säädetty edellytykset edun saamiselle. Etuus on tällöin myön-nettävä jokaiselle, joka täyttää edellytykset haettavaan palveluun. Kunnalla ei siis ole harkintavaltaa subjektiivisen edun suhteen.

Vammaispalveluja ja tukitoimia järjes- tettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avuntarve ja elämäntilanne. Sosiaalitoimen on ryhdyttävä vammaispalvelujen tarpeen selvittämiseen seitsemäntenä


arkipäivänä siitä, kun yhteydenotto on tapahtunut. Tarvittavat palvelut kirjataan palvelusuunnitelmaan, joka on laadittava ilman viivästystä yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Palvelusuunnitelma tarkistetaan 1–3 vuoden välein.

Henkilökohtainen apuVaikeavammaisena pidetään hen-kilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisistä toiminnoista.

Henkilökohtainen apu mahdollis-taa yksilön omista lähtökohdista tapahtuvat elämänvalinnat, itse-määräämisoikeuden ja osallisuuden yhteiskunnan eri toimintoihin. Järjestämistavan tulee tukea ja edistää vaikeavammaisen henki-lön yhdenvertaista oikeutta elää yhteisössä sekä edesauttaa vaikea- vammaista henkilöä tekemään sa-manlaisia valintoja kuin muutkin ihmiset.

Kunnalla on henkilökohtaisen avun järjestämisvelvollisuus ja apu on maksuton sosiaalipalvelu. Henkilö- kohtaiseen apuun kuuluu mm. avustaminen päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksis-sa, yhteiskunnallisessa osallistu- misessa ja sosiaalisen vuoro- vaikutuksen ylläpitämisessä.

Henkilökohtaisen avun järjestämis-tapaa päätettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammai-sen henkilön mielipide ja toivomuk-set sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avuntarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Henkilökohtaisen avun järjestämi-nen edellyttää, että vaikeavammai-nen henkilö pystyy määrittelemään avun tarpeensa ja toteutustavan. Alaikäisten kohdalla voidaan osin tukeutua myös omaisten ja läheis-ten asiantuntemukseen, mutta avun järjestämisen ja päivittäisen toteuttamisen ei tule perustua pelkästään toisen henkilön esittä-miin näkemyksiin.

Henkilökohtaista apua voidaan myöntää kolmella tavalla • Työnantajamallissa, jossa vaikeavammainen henkilö toimii itse työnantajana, kunta korvaa henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset (työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen) sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut.

• Kunta voi antaa myös vaikea-vammaiselle henkilölle avustaja-palveluiden hankkimista varten sosiaalihuoltolaissa tarkoitetun palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen.


Kunta määrittelee kuinka pitkäl-le kuljetuspalvelut voivat ulottua. Usein on rajana oma kunta tai lähi-kunnat. Kuljetuspalveluilla lisätään lapsen tai nuoren omatoimisuus- ja itsenäistymistaitoja sekä ehkäis-tään syrjäytymistä.

Vammaispalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle tarvittaessa kuljetus- palveluihin liittyvät saattaja- palvelut. Saattajapalvelun sisäl-töä ei ole määritelty tarkemmin lainsäädännössä. Saattajapalvelun voidaan katsoa tarkoitettavan välit-tömästi ennen matkaa, matkan aikana ja välittömästi matkan jälkeen tapahtuvaa avustamista. Saattajapalvelusta ei voida periä maksua. Saattajapalvelun tarkoi-tuksena on mahdollistaa kuljetus- palvelujen käyttö.

Kuljetuspalveluna voidaan myöntää vähintään 18 yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa asiointi- ja virkistysmatkaa kuukau- dessa. Kunta korvaa asiakkaalle kuljetuspalveluista aiheutuneet kustannukset jälkikäteen tai järjestämällä matkan taksikorttia tai taksiseteleitä käyttäen. Kunnan on korvattava omavastuuosuuden (kuljetuspalveluista määrättävän asiakasmaksun) ylittävältä osin kuljetuspalveluista vammaiselle henkilölle aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.

• Kunta hankkii vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkisel-ta tai yksityiseltä palvelujen tuotta-jalta tai järjestää palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa.

Henkilökohtaisen avun eri järjestä-mistapoja voidaan yhdistää toisiinsa sekä muihin vammaispalvelulain ja muun sosiaalihuollon lainsäädän-nön mukaisiin palveluihin ja tuki- toimiin.

KuljetuspalveluHenkilöllä, jolla on erityisiä vaikeuk-sia liikkumisessa ja joka ei voi ilman kohtuuttomia vaikeuksia käyttää joukkoliikennevälineitä, on mah-dollisuus saada vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja ja tarvit-taessa saattajapalveluja.

Palvelun tarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti selvitysten perus-teella. Huomiota kiinnitetään vam-maisen henkilön omaan sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöön ja selvite-tään esimerkiksi missä palvelut tai harrastukset ovat saatavilla.

Lapsilla ei useinkaan ole kyse fyysi-sistä vammoista vaan kuljetuspal-velujen tarve voi johtua esimerkiksi hahmotusvaikeuksista, vaarantajun puuttumisesta, käytöshäiriöistä tai pelkotiloista, jolloin he eivät pysty käyttämään joukkoliikennevä-lineitä.


Tulkkipalvelu vammaisilleKuntien järjestettäväksi kuuluu viittomakielen opetus sekä puhetta tukevan tai ohjaavan kommuni- kaatiotavan opetus omaisille ja läheisille. Muut tulkkauspalvelut kuuluvat Kelalle. Esimerkiksi kuntoutukseenosallistuvalla vieraskielisellä kuntoutujalla on oikeus tulkin käyttöön. Kela huolehtii tulkin järjestämisestä ja korvaa tulkkauk-sesta aiheutuneet kustannukset. Tulkin tarve on kirjattava kuntou-tussuunnitelmaan tai B-lausuntoon.

Asunnon muutostyötVaikeavammaiselle henkilölle korvataan välttämättömät asunnon muutostyöt silloin, kun liikkuminen tai omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa on sairau-den tai vamman vuoksi kohtuutto-man vaikeaa. Korvattavia asunnon muutostöitä voivat olla mm. ovien levennykset, portaiden rampit sekä pesu- ja WC-tilat.

Kun rakennetaan uutta asuntoa, muutostöiksi katsotaan myös ne menot, jotka aiheutuvat vakio- asunnon muuttamisesta vammaiselle sopivaksi. Muutostyöksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu sekä esteiden poista-minen asunnon välittömästä lähi-ympäristöstä. Korjausavustusta haetaan sosiaalitoimelta ja hake-mukseen tarvitaan lääkärinlausunto.

Asuntoon kuuluvat välineet ja laitteetMuiden kuin lääkinnällisen kuntou-tuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimi-sesta aiheutuviin kustannuksiin voi saada korvausta vammaispalvelu-lain perusteella. Asuntoon kuulu- villa välineillä ja laitteilla on tarkoi-tus helpottaa vaikeavammaisen itsenäistä suoriutumista.

Asuntoon kuuluvina välineinä ja laitteina voidaan korvata esimerkiksi erilaiset turvahälytys- järjestelmät ja kuulovammaisten ovikello ja hälyttimet.

Palveluasuminen Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavan- omaisista elämän toiminnoista. Myös lapsella on mahdollisuus palveluasumiseen ja se voidaan järjestää kotona.

Vammaispalvelulain mukaiset määrärahasidonnaiset palvelutja tukitoimetOsa vammaispalvelulain tarkoittamis-ta palveluista ja tukitoimista on määrä-rahasidonnaisia palveluja tai tukitoimia, joita järjestetään kunnan vuosittain varaamien määrärahojen edellyttä- mässä ja mahdollistamassa laajuudessa sosiaalityöntekijän harkinnan mukaan.


Päivittäisissä toiminnoissa tarvittavat koneet ja laitteet Korvausta koneiden ja laitteiden hankintaan myönnetään sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvit-see niitä vammansa tai sairauten-sa takia liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnassa.

Perheellä on mahdollisuus hakea tukiperhettä tai tukihenkilöä lapselle. Tukihenkilöä ja tuki- perhettä voi hakea myös lastensuojelun avohuollon tukitoimena.

Sopeutumisvalmennus on tarkoitettu tueksi ja avuksi vammaiselle ja hänen perheelleen. Se voi olla neuvontaa tai käytännöllistä ohjausta esimerkiksi asumisessa. Myös tukiviittomien opetusta voidaan pitää sopeutumis- valmennuksena.

Ylimääräisiin vaatetuskustannuksiin voi hakea taloudellista avustusta kotikunnalta kun vamma tai pitkä- aikainen sairaus aiheuttaa vaattei-den huomattavasti suurempaa kulumista tai likaantumista tai estää valmisvaatteiden ja jalkineiden käyttöä.

Jos vammainen henkilö ei saa tukea erityisravintokustannuksiin Kelasta, hänelle voidaan harkinnan mukaan maksaa sitä vammaispalvelulain mu-kaisena tukena kotikunnasta. Tuen myöntämistä varten tarvitaan lääkärintodistus.

Kehitysvammalain mukaiset palvelutKehitysvammaiset henkilöt voivat saada palveluja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain eli kehi-tysvammalain perusteella. Kehitys- vammalain mukaisia palveluja saa henkilö, jonka henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi. Kehitysvammalain mukaiset palvelut eivät aina edellytä vaikeavammaisuutta.

Erityishuoltona annetuissa palveluissa kunnalla on erityinen järjestämisvastuu. Kehitysvammalakia sovelletaan, kun kehitysvammainen henkilö ei voi muiden lakien perusteella saada tarvitsemiaan palveluja. Lakia sovelletaan myös, kun vammaispalvelulain perusteella järjeste-tyt palvelut eivät ole asiakkaan kannalta riittäviä, sopivia tai palvelu on asiakkaal-le edullisempaa kuin vammaispalvelulain mukainen palvelu.

Erityishuollon tarkoituksena on auttaa henkilöä suoriutumaan päivittäisistä toiminnoista, tukea hänen toimeentulo-aan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito.

Erityishuoltoon kuuluvia palveluita voivat olla• tutkimus • terveydenhuolto • tarpeellinen ohjaus • kuntoutus


• toiminnallinen valmennus • muu yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta • henkilökohtaisten apuvälineiden järjestäminen • yksilöllinen hoito ja muu huolenpito.

Erityishuollon palveluja tarvitsevalle henkilölle on laadittava yksilöllinen erityishuolto-ohjelma (EHO). Se sisältää suunnitelman annettavasta erityishuollon toteuttamistavasta sekä seuraavasta erityishuolto-ohjelman tarkistuksesta. Monet erityishuoltona toteutettavat palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia.

Omaishoidontuki sosiaalipalveluna Vanhemmilla on mahdollisuus hakea omaishoidontukea, kun lapsen hoito on sitovaa ja vaativaa. Omaishoidon- tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu. Lain tarkoituksena on edistää hoidetta-van edun mukaista omaishoidon toteut-tamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus. Omaishoidontuki on koko- naisuus, joka sisältää hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut ja/tai omaishoitajalle maksettavan hoito- palkkion, vapaan ja omaishoitoa tukevat palvelut.

Omaishoidontukea haetaan kunnan sosiaalitoimistosta kirjallisesti. Hakemukseen kannattaa liittää viimei- sin kuntoutussuunnitelma, jossa lääkäri

on suositellut omaishoidontukea. Omaishoidontuen hakemiseen liittyy kotikäynti, jolloin vanhemmat ja sosiaali- työntekijä yhdessä arvioivat hoidon sito-vuutta suhteessa lapsen ikään ja kehitys-tasoon. Tuesta tehdään sopimus kunnan ja omaishoitajan välille.

Omaishoitosopimukseen liittyy aina hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka avulla varmistetaan omaishoidon toteut-taminen. Omaishoito yhdessä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa turvaa hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävät palvelut. Kunnan on huolehdit-tava hoitajan vapaan järjestämisestä. Omaishoitajalle kertyy pääsääntöisesti eläkettä.

Toimeentulotuki Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Sitä haetaan kunnan sosiaalitoimistosta. Viimesijai-suus edellyttää hakijan selvitystä siitä, ettei hän voi saada toimeentuloaan esi-merkiksi ansiotyöllä, yritystoiminnalla tai muista tuloista tai varoista.

Toimeentulotukea voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoi-hin. Samassa osoitteessa asuva avio- tai avopari ja huollettavat lapset kuuluvat samaan perheeseen, joten myös per-heenjäsenten tulo- ja menotiedot tarvitaan hakemukseen. Hakemuksen perusteella käsittelijä tekee laskelman ja siihen perustuvan toimeentulotukipäätöksen. Hakemukset käsitellään viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa


hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Toimeentulotukea myönnetään pää- sääntöisesti sille kuukaudelle, jolloin hakemus on saapunut. Toimeentulotuen siirtyminen Kelalle on valmisteilla.

Toimeentulotuki muodostuu perus- toimeentulotuesta (mm. ravinto, vaatteet, terveydenhuolto, lehti- tilaukset ja harrastukset), täydentä- västä toimeentulotuesta (päivähoito- maksut, erityistarpeista ja -oloista aiheutuvat menot) ja ehkäisevästä toimeentulotuesta (omatoimisen suoriutumisen tukeminen ja syrjäyty- misen ehkäiseminen). Perusosan suu-ruus vaihtelee perhekoon ja huolletta- vien lasten iän mukaan. Perusosan lisäksi perustoimeentulotukea annetaan kohtuullisiin asumismenoihin, kuten vuokraan tai vastikkeeseen, vesi-maksuun, lämmitykseen, sähkölaskuun ja kotivakuutusmaksuun sekä vähäistä suurempiin terveydenhuollon menoihin.

Toimeentulotukea myönnettäessä on otettava huomioon perheen taloudelli-sen aseman lisäksi perheen avohuollon lastensuojelullinen tarve. Kun lasten-suojelun tarve oleellisilta osin johtuu riittämättömästä toimeentulosta tai puutteellisista asumisoloista, tai kun mainitut seikat ovat esteenä lapsen kuntoutumiselle, on kunnan järjestet-tävä riittävä taloudellinen tuki ja kor-jattava asumisoloihin liittyvät puutteet tarvetta vastaavalla tavalla toimeen- tulonormien estämättä. Päätettäessä

toimeentulotuen myöntämisestä voidaan eräissä tapauksissa samalla määrätä, että toimeentulotuki tai osa siitä peritään myöhemmin takaisin.

3.2. Terveydenhuollon palvelutKuntalaisten perusterveydenhuolto hoidetaan kuntien terveyskeskuksissa tai -asemissa. Pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen ja hänen perheensä tulee saada samat terveyttä edistävät ja ehkäisevät palvelut kuin muidenkin lasten. Perusterveydenhuollon tehtä- vänä on omalta osaltaan selvittää, mitä lapsen sairaus tai vamma perheen elämälle ja selviytymiselle merkitsee, ja minkälaista tukea ja palveluja perhe tarvitsee lapsen kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen. Kunnat vastaavat asukkaidensa erikoissairaanhoidon järjestämisestä. Erikois-sairaanhoitoa varten maa on jaettu kahteenkymmeneen sairaanhoitopiiriin ja jokaisen kunnan on kuuluttava johon-kin sairaanhoitopiiriin. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on järjestää ja tuottaa erikois-sairaanhoidon palveluja alueensa väes-tölle. Erikoissairaanhoitoa varten pitää olla lääkärin lähete, ellei kysymys ole kiireellisestä hoidosta. Kuviossa 2 (s. 23) on kuvattu sairaanhoidon porrastus lapsen kuntoutuksessa.

3.3. Päivähoidon palvelutVanhemmilla on vastuu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Päivähoitoon siirtymi-nen on tärkeimpiä muutosvaiheita pienen lapsen elämässä. Päivähoitoa voidaan tarvita vanhempien työssä- käynnin, opiskelun tai lapsen kehityksen tukemisen vuoksi. Päivähoito voidaan


järjestää kunnallisena perhepäivä- hoitona tai päiväkotihoitona.

Päivähoidon muodon valintaan vaikuttavat mm. vanhempien toiveet, paikkakunnan mahdollisuudet, lapsen ikä ja kehitystaso sekä mahdollisesti lapsen vammaisuuden piirteet.Perhepäivähoitajan voi saada myös

lapsen omaan kotiin, jos lapsi on moni- vammainen tai infektioaltis.

Oman paikkakunnan päivähoidon vaihtoehdoista kannattaa tiedustella päivähoidosta vastaavilta henkilöiltä tai päiväkodin henkilökunnalta jo hyvissä ajoin ennen kuin lapsi aloittaa päivähoidossa.

Huoli lapsen kehityksestä

• vanhemmat• päiväkoti/ koulu• neuvola• sosiaalitoimiLähete perusterveyden-huoltoon

Perusterveydenhuolto

Tutkimukset• lääkäri• psykologi• sairaanhoitaja• fysio-/toiminta- terapeuttiTarvittaessa lähete erikoissairaanhoitoon tai perheneuvolaan

Erikoissairaanhoito

• kuntoutustutkimus• diagnosointi• kuntoutussuunnitelma ja sen vuosittainen päivitys• terapia- ja kuntoutussuositukset• C-lausunto vammaistuen hakemista varten• sosiaalinen tuki• verkostoyhteistyö kotikunnan kanssa

Perheneuvola

• kuntoutustutkimus• diagnosointi• kuntoutussuunnitelma ja sen vuosittainen päivitys• terapia- ja kuntoutussuositukset• C-lausunto vammaistuen hakemista varten • sosiaalinen tuki• perheterapeuttinen tuki• verkostoyhteistyö kotikunnan kanssaLähete erikoissairaanhoitoon

Kuvio 2. Sairaanhoidon porrastus lapsen kuntoutuksessa


Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona vanhemmilla on mahdollisuus valita yksityinen päivähoito joko yksityisessä päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Yksityistä päivähoitopaikkaa haetaan suoraan halutusta hoitopaikasta.

Palveluntuottaja päättää sekä lasten valinnasta että päivähoitomaksuista. Jos lapsi on yksityisessä päivähoidossa, maksetaan palveluntuottajille vanhem-pien anomana yksityisen hoidon tukea. Lisäksi tukeen voi kuulua myös kunnan omin perustein määrittelemä kuntalisä. Lakisääteisestä yksityisen hoidon tuesta saa lisätietoja Kelan sivuilta (www.kela.fi).

Palveluseteli on uusi tapa tukea kunta-laisia yksityisten päiväkotien palvelujen käytössä. Jos perhe hakee palvelusete-liä, he eivät voi samanaikaisesti saada Kelan myöntämää yksityisen hoidon tu-kea. Palvelusetelien saaminen on kunta-kohtaista.

Erityistä tukea tarvitseva lapsi päivähoidossaPääsääntöisesti erityistä hoitoa ja tukea tarvitsevan lapsen päivähoito voidaan järjestää ns. tavallisissa ryhmissä. Tarvittavat tukitoimet järjestetään lapsen tarpeiden mukaan. Lapsi voi olla useamman lapsen paikalla, jolloin ryhmä- koko on pienempi, lapsella voi olla avus-taja tai ryhmässä voi olla ylimääräinen työntekijä. Päivähoidon henkilökunta saa ohjausta ja koulutusta muilta ammatti-ryhmiltä esimerkiksi kuntoutusohjaajilta, terapeuteilta ja kuntoutustyöryhmiltä.

Lapsen aloitettua päivähoidossa laadi-taan yhteistyössä päivähoidon kanssa varhaiskasvatus- tai kuntoutussuunnitelma, joka tarkistetaan säännöllisin väliajoin. Suunnitelmia laadittaessa on hyvä olla mukana vanhempien lisäksi lasta kuntouttavat tahot. Eri osapuolten kesken sovitaan keskinäisestä työnjaosta ja yhteisistä toimintalinjoista ja kirjataan ne suunnitelmaan. Suunnitelmassa selvitetään, miten lapsen orastavien valmiuksien kehittymistä voidaan tukea.

Kun lapsi on saanut diagnoosin, hänelle usein suositellaan päivähoitoa osana kokonaiskuntoutusta. Päivähoidosta katsotaan tällöin olevan selkeää hyötyä lapsen kuntoutukselle ja perheen jak-samiselle. Kuntoutuksellisista syistä päivähoitoa tarvitsevan lapsen päivä- hoitohakemukseen tulee lisätä kuntou-tuksesta vastaavan lääkärin suositus kuntouttavasta päivähoidosta. Kuntoutuksellisten syiden taustalla voi olla erilaisia asioita, kuten kehitysvamma, kielelliseen kehitykseen liittyvät pulmat tai neurologinen häiriö. Erityisen tuen tarpeessa olevalla lapsel-la on etusija päivähoitopaikkoja haetta-essa. Osa kunnista on tehnyt linjauksen, jossa määritellään selkeästi oikeus maksuttomaan kuntouttavaan päivä- hoitoon tietyin kriteerein ja tietylle viikkotuntimäärälle.

3.4. Sivistystoimen palvelut

PerusopetusSuomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus


alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta ja päättyy, kun perus-opetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Oppivelvollisuus jat-kuu sen lukuvuoden loppuun, jolloin lapsi täyttää 17 vuotta. Jos perus- opetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, voidaan tehdä päätös pidennetystä oppivelvollisuudes-ta (=pidennetty oppioikeus). Pidennetty oppivelvollisuus alkaa pääsääntöisesti 6-vuotiaana ja kestää 11 vuotta. Piden-netyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas on aina myös erityistä tukea saava oppilas.

Jos lapsi tarvitsee sairaalaopetusta, hoidosta vastaavan sairaalan sijainti- kunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioonottaen on mahdollista.

Vammaisilla ja muilla erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustaja-palvelut, muut opetus- ja oppilas- huoltopalvelut, erityiset apuvälineet sekä eräissä tapauksissa myös kuntoutuspalvelut.

Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaa-maan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työs-kentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioi-

da monipuolisesti. Oppilaan arvioinnista ja sen eri muodoista tulee tiedottaa niin oppilaille kuin huoltajallekin lukuvuoden alussa. Mikäli opetuksessa ja arvioinnis-sa on tehty yksilöllistettyjä päätöksiä, ne on kirjattu HOJKS:an ja ne näkyvät myös perusopetuksen kirjausjärjestel-mässä (esim. Wilma).

EsiopetusEsiopetuksella tarkoitetaan kuusi- vuotiaille tarjottavaa maksutonta opetusta. Esiopetuksen tavoitteena on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteis-ten oppimiskokemusten avulla. Tavoit-teena on myös, että lasten kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavat ongelmat havaitaan, niihin puututaan ja ennalta ehkäistään näin mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia.

Perusopetuslain mukaan lasten on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetuksesta vastaavat kunnat, joiden on osoitettava esiopetuspaikka jokaiselle lapselle. Vanhemmat saavat tietoa esi-opetuksesta oman kuntansa sosiaali- tai sivistystoimesta.

Oppimisen ja koulunkäynnin tukiOppilaalle annettava tuki peruskoulussa rakentuu kolmiportaisesti. (ks. kuvio 3, s. 26) Oppilas voi olla kerrallaan vain yhdellä tuen tasolla. Tukea annetaan niin


Erityinen tuki

Tehostettu tuki

Yleinen tuki

Tarvitaan pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma.

Tarvitaan pedagoginen selvitys ja HOJKS.

kauan ja sen tasoisena kuin se on tar-peellista. Yksittäistä oppilasta koskevista järjestelyistä ja tukimuodoista tiedote-taan vanhemmille tapauskohtaisesti. Op-pilaan saaman tuen muoto on salassa pidettävää tietoa, mutta se on kirjattuna ja vanhempien nähtävillä perusopetuk-sen kirjausjärjestelmässä (esim. Wilma).

Jokaisella oppilaalla on oikeus laaduk-kaaseen opetukseen ja mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin. Oppilaalla, joka on tila-päisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhyt-aikaista tukea, on oikeus saada mm. tukiopetusta (yleinen tuki).

Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänel-le tehdyn oppimissuunnitelman mukai-sesti. Tehostettu tuki sisältää oppilaalle annettavia tukimuotoja sekä tarvittavia pedagogisia järjestelyjä. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsi-tellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilas-huollon kanssa. Tehostetun tuen oppi-laalle laaditaan oppimissuunnitelma.

Erityinen tuki muodostuu erityis- opetuksesta ja muusta oppilaalle annet-tavasta tuesta silloin, kun tehostettu tuki ei riitä selviämään koulutyöstä. Erityisopetus järjestetään muun opetuksen yhteydessä osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä on tehtävä pedagoginen selvitys, jota tarvittaessa täydennetään psykologi- sella tai lääketieteellisellä asiantuntija- lausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjal-linen hallintopäätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Erityisopetuksessa olevalle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), josta on käytävä ilmi erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Ennen erityisen tuen päätöksen teke-mistä on kuultava oppilasta ja huoltajaa tai oppilaan laillista edustajaa. Ennen kuulemistilaisuutta oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus perehtyä päätöksen perusteena oleviin

Kuvio 3. Perusopetuksen tuen tasot


asiakirjoihin ja tietoihin. Opetuksen järjestäjän on koetettava löytää yhteis- ymmärrys oppilaan ja huoltajan kanssa, mutta myös oikeus ja velvollisuus tehdä päätös oppilaan edun mukaisesti, vaikka vastoin huoltajan tahtoa. Lähtökohtana on aina hyvän yhteistyön ja luottamuk-sen ilmapiirin rakentaminen.

KoulumatkatJos esiopetusta, perusopetusta tai lisä-opetusta saavan oppilaan koulumatka on pidempi kuin viisi kilometriä, oppi-laalla on oikeus maksuttomaan kulje-tukseen. Maksuttomaan kuljetukseen on oikeus myös silloin, kun koulumatka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomi-oon ottaen on liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus.

Oppilaan päivittäinen koulumatka kou-luun ja takaisin kotiin saa odotuksineen kestää yhteensä enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas lukuvuoden alkaessa on täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa erityisopetusta, saa koulumatka kestää enintään 3 tuntia.

Vammaisten nuorten tukipalvelut opiskeluunOpiskelija voi olla oikeutettu vammais-palvelulain nojalla saamaan henkilö- kohtaista apua opinnoista selviytymisen tueksi. Vaikeasti kuulo- tai puhevammai- nen henkilö voi saada tarvitsemiaan tulkkauspalveluja opiskelua varten.

Jos opiskelija ei sairauden tai vamman vuoksi selviydy opinnoista ilman kalliita apuvälineitä, ne voi saada ammatillisena kuntoutuksena Kelasta.

Perusopetuksen jälkeen erityistä tukea tarvitseva nuori voi

• saada erityistä tukea lukio-opintoihin (esim. lisävuosi ja erityisjärjestelyt yo-kokeessa)• saada yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta perusopetuksessa (= 10-luokka)• suorittaa ammattitutkinnon ammatillisen oppilaitoksen tavallisessa opetusryhmässä erityisoppilaana• suorittaa ammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksena• suorittaa ammattitutkinnon ammatillisessa erityisoppilaitoksessa tai -ammattioppilaitoksen erityislinjalla• osallistua koulutuskokeiluun ammatillisessa (erityis)oppilaitoksessa• osallistua erityisesti vammaisille suunnatuille kursseille ja koulutuslinjoille kansanopistoissa• osallistua ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen• osallistua vammaisten opiskelijoiden valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen • osallistua työpajatoimintaan, työtoimintaan tai päivätoimintaan.


4. Kelan palvelut vammaisille lapsille ja nuorille

Kela järjestää vammaisille ja pitkäaikaissairaille lapsille ja heidän perheilleen palveluita. Ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kuntoutuksesta on kuitenkin kotikunnalla.

4.1. Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutusKun vaikeavammainen lapsi tai nuori saa Kelasta lapsen korotettua tai ylintä vammaistukea ja hänet on luokiteltu vaikeavammaiseksi, voidaan lapselle myöntää Kelan vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta.

Terapiamuodot

• fysioterapia• musiikkiterapia• neuropsykologinen kuntoutus• psykoterapia• puheterapia• toimintaterapia• monimuototerapia• päiväkuntoutus

Terapian erityismuodot

• fysioterapiassa allas-, lymfa- ja ratsastusterapia• toimintaterapiassa ratsastusterapia• psykoterapiassa kuvataideterapia

Terapialaji

Vaikevammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen terapialajit• yksilöterapia• ryhmäterapia• psykoterapiassa perheterapia

Kuvio 4. Terapiat lääkinnällisenä kuntoutuksena


1.1.2016 alusta alkaen vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämis- perusteet muuttuvat. Jatkossa kuntou-tukseen pääsy ei enää edellytä, että hakija saa korotettua tai ylintä vammais-tukea. Samassa yhteydessä kuntoutuk-sen nimeksi tulee vaativa lääkinnällinen kuntoutus.

Kuntoutus voi olla esim. avoterapiaa, sopeutumisvalmennus/kuntoutus- kursseja ja/tai yksilöllisiä laitos- kuntoutusjaksoja.

4.2. Terapiat lääkinnällisenä kuntoutuksenaKela korvaa vaikeavammaisille lapsille ja nuorille erilaisia avoterapioita. (ks. kuvio 4, s.28) Terapiat haetaan kun-toutushakemuksella KU 104, johon liite-tään kuntoutussuunnitelma.

Terapia myönnetään yleensä 1–3 vuo-deksi kerrallaan. Vaikeavammaisen lapsen tai nuoren terapiaan voi kuulua

ohjauskäyntejä perheessä, päivä- kodissa tai koulussa. Terapiat voivat olla yksilö- tai ryhmäterapiaa.

4.3. HarkinnanvarainenkuntoutusKela järjestää ja korvaa myös harkinnanvaraista kuntoutusta. Harkinnanvaraista kuntoutusta voivat hakea lapset ja nuoret, jotka eivät ole vaikeavammaisia. Harkinnanvarainen kuntoutus on määrärahasidonnaista eikä kuntoutus-päätöksistä ole valitusoikeutta. Harkinnanvarainen kuntoutus voi olla esimerkiksi kuntoutus- ja sopeutumis- valmennuskursseja, psykoterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta ja koulunkäyntiä helpottavien apuvälineiden korvaamista silloin, kun terveydenhuolto ei vastaa niiden hankkimisesta. Harkinnanvaraiseen kuntoutukseen haetaan kaavakkeella KU 132.

Vammaistuen porrastuksen perusteet

• Perusvammaistuki • lapsen hoidosta ja huolenpidosta aiheutuu tavanomaista suurempi, vähintään viikoittainen rasitus ja sidonnaisuus

• Korotettu vammaistuki • lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus ja sidonnaisuus ovat vaativaa ja ne vievät päivittäin huomattavasti aikaa

• Ylin vammaistuki • lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle vaativaa ja ympärivuorokautista rasitusta ja sidonnaisuutta


4.4. VammaistuetVammaistukien tarkoituksena on tukea vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua.

Alle 16-vuotiaan vammaistukiAlle 16-vuotiaan vammaistuki on tarkoi-tettu pitkäaikaisesti sairaalle tai vammaiselle lapselle. Vammaistuki on porrastettu kolmeen ryhmään. Alle 16-vuotiaan vammaistukea haetaan lomakkeella EV 258, johon liitetään lääkärinlausunto C (ei saa olla 6 kk vanhempi) ja voimassa oleva kuntoutussuunnitelma. Mukaan on hyvä laittaa myös yksityiskohtainen selvitys lapsen päivittäisestä avun tarpeesta. Lapsen vammaistuki voidaan myöntää määrä-ajaksi tai siihen asti kunnes lapsi täyttää 16 vuotta. Kela ratkaisee asian sen mukaan, miten pysyvä lapsen hoidoista, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus on ja miten paljon nämä sitovat perhettä. Vammaistuki on verotonta tuloa.

16 vuotta täyttäneen vammaistuki16 vuotta täyttäneen vammaistuen tarkoitus on helpottaa 16–64-vuotiaan selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Vammaistukea maksetaan 16 vuotta täyttäneelle sai-raalle tai vammaiselle henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan. Vammaistuki on porrastettu kolmeen ryhmään haitan, avun- tarpeen, ohjauksen ja valvonnan tar-peen sekä erityiskustannusten määrän perusteella. 16 vuotta täyttäneen tukea haetaan lomakkeella EV 256.

Vammaistukien määrään eivät vaikuta tulot tai varallisuus eikä tuen saamista estä muut etuudet tai korvaukset.

Eläkettä saavan hoitotukiYleensä alle 20-vuotiaalle ei myönnetä työkyvyttömyyseläkettä, ennen kuin nuoren mahdollisuudet ammatilliseen kuntoutukseen on tutkittu. Jos nuorella ei ole edellytyksiä ammatilliseen kuntou-tukseen, hän jää eläkkeelle. Eläkkeen lisäksi hän voi saada eläkettä saavan hoitotukea, jota haetaan lomakkeella EV 256.

4.5. KuntoutusrahaKuntoutusrahaa haetaan Kelalta. Se on yleensä saajan sairauspäivärahan suuruinen ja verollista tuloa. Osallistuessaan lapsensa kanssa kun-toutukseen vanhemmat voivat hakea kuntoutusrahaa, kun he ovat palkatto-malla työvapaalla tai vuosilomalla. Saadessaan kuntoutuksen aikana jotain muuta Kelan maksamaa etuutta, esimerkiksi vanhempainrahaa, kotihoidon- tukea tai opintotukea, oikeus kuntoutus-rahaan tutkitaan tapauskohtaisesti. Kuntoutusrahaa haetaan neljän kuukau-den kuluessa kuntoutuksen alkamisesta kuntoutusrahahakemuksella KU 112. Hakemukseen liitetään palvelun- tuottajan todistus kuntoutukseen osallistumisesta. Paikallinen Kela opastaa kuntoutusrahan hakemisessa.

4.6. ApuvälineetKela voi myöntää apuvälineinä esimerkiksi atk-laitteistoja, lukutelevision sekä piste- ja isonäyttöjä, kun sairaus tai vamma haittaa nuoren selviytymistä


opinnoista tai työstä. Apuvälineen voi saada aikaisintaan peruskoulun 7. luokalta alkaen, jolloin opiskelujen tulee tähdätä ammatillisiin opintoihin ja työelämään pääsyyn.

4.7. MatkakorvauksetKela korvaa matkan julkiseen terveyden- huoltoon tai Kelan järjestämään kuntou-tukseen pääasiassa halvimman matkus-tustavan mukaan. Korvausta haetaan kuuden kuukauden kuluessa matkan tekemisestä tai maksun suorittami- sesta toimittamalla Kelan toimistoon matkakakorvaushakemus SV 4. Kela vähentää matkakorvauksesta oma-vastuuosuuden. Vuotuisen omavastuuosuuden täyttyessä Kela korvaa matkakustannukset täysimääräisenä Kelan korvausten mukaisesti.

Asiakas voi seurata oman vuotuisen omavastuuosuutensa täyttymistä Kelan sivuilla www.kela.fi/asiointi. Kela seuraa vuotuisen omavastuu-osuuden täyttymistä ja lähettää sen täytyttyä asiakkaalle postitse vuosi-omavastuukortin.

Asiakkaalle korvataan omalla autolla tehdyt alle 100 km matkat asiakkaan oman ilmoituksen perusteella. Yli 100 km matka omalla autolla korva-taan terveydenhuollon antaman todistuksen tai liikenneolosuhteista johtuvan syyn perusteella. Erityisajoneuvoa, esimerkiksi taksia käytettäessä, tarvitaan aina terveyden-huollon ammattihenkilön allekirjoittama todistus. Todistuksen voi allekirjoittaa myös muu henkilö, kun todistukseen kirjoitetaan luvan antaneen lääkärin nimi. Terveydenhuollon ammatti- henkilön antaman todistuksen matka-korvausta varten voi saada joko kertamatkalle, määräajaksi tai toistaiseksi. Saadakseen Kelalta täysimääräisen korvauksen, tulee taksi tilata alueelli- sesta tilausnumerosta.

4.8. ErityishoitorahaVanhemmat voivat hakea Kelasta erityishoitorahaa, jos he osallistuvat alle 16-vuotiaan lapsen sairaudesta tai vammasta johtuvaan hoitoon tai kuntoutukseen niin, että he joutuvat tilapäisesti olemaan pois töistä.

Erityishoitorahan perusteet

• vanhempi osallistuu alle 7-vuotiaan lapsen hoitoon sairaalassa tai poliklinikalla

• vanhempi osallistuu 7–15-vuotiaan vaikeasti sairaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoitoon

• vanhempi hoitaa kotona alle 16-vuotiasta vaikeasti sairasta lasta ja kotihoito liittyy lapsen sairaalahoitoon tai sairaalan poliklinikkahoitoon

• oman, myös aviopuolison tai avopuolen lapsen, adoptiolapsen tai muun sellaisen lapsen hoitoon, jota hän tosiasiallisesti hoitaa vanhemman tavoin.


Suunnitelma voidaan laatia lomakkeelle KU 110. Henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma nuoren kuntoutusrahaa varten laaditaan lääke-tieteellisen arvion pohjalta.

KHOPS:n sisältö

• sairauden, vian tai vamman vaikutus nuoren ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksiin

• arvio ammatillisen kuntoutumisen tavoitteista

• suunnitelma nuoren opiskelun järjestämisestä ja toteuttamisesta sekä tarvittavista tukitoimista ammatillisen kuntoutumisen edistämiseksi.

Vanhempi voi saada erityishoitorahaa siitä päivästä lukien, josta lääkäri on katsonut vanhemman osallistumisen lapsen hoitoon tarpeelliseksi. Erityishoitorahan saamisessa ei ole omavastuuaikaa ja sitä voidaan maksaa molemmille vanhemmille, jos hoita- van lääkärin mukaan molempien vanhempien sairaalahoitoon osallistu-minen on tarpeellista. Erityishoitorahaa haetaan neljän kuukauden kuluessa lapsen hoidon alkamisesta erityis- hoitorahahakemuksella SV 89 ja mukaan liitetään lääkärintodistus D, jossa on perustelut erityishoitorahan myöntöedellytysten täyttymisestä.

4.9. Nuoren kuntoutusrahaNuoren kuntoutusrahan tavoitteena on tukea nuoren ammatillista kuntoutumista ja työllistymisen edistämistä. Kuntoutusrahaa voidaan maksaa 16–19-vuotiaalle henkilölle, jonka työ- ja ansiokyky on olennaisesti heikentynyt.

Hakemus (KU 111) laitetaan vireille jo ennen kuin nuori täyttää 16 vuotta. Mukaan liitetään lääkärinlausunto B sekä opiskelu- ja kuntoutumismis- suunnitelma.

Nuoren kuntoutusrahaa haettaessa nuoren tulee esittää kotikunnassa laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS). Suunnitelma laaditaan yhdessä nuoren ja hänen huoltajiensa sekä tarvittaessa asiantuntijaviranomaisten kanssa.


Suunnitelmaa tulee tarkistaa, jos nuoren kuntoutus ei edisty suunnitelman mukaisesti tai jos ammatilliset tavoitteet täsmentyvät kuntoutuksen aikana. Kela seuraa kuntoutuksen toteutumista. Kirjallinen suunnitelma toimitetaan Kelaan kuntoutusrahahakemuksen käsittelyä varten.

Nuoren kuntoutusraha on verollista tuloa. Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen yhtäjaksoisesti, kunnes nuori täyttää 20 vuotta tai siihen asti kunnes opinnot ovat valmiit. Nuoren kuntoutusrahaa voidaan maksaa oppisopimus- koulutuksen aikana. Nuoren kuntoutus-rahaa maksetaan kesäloman aikana 20 % alhaisempana korvauksena.

Kuntoutusrahan saajan on mahdollista hakea myös tarvikerahaa. Samalta ajalta nuoren on mahdollisuus saada verotonta yli 16-vuotiaan vammaistukea.

4.10. Ammatillinen kuntoutusPerusopetuksen päättänyt nuori voi saada Kelasta työelämään tähtäävää ammatillista kuntoutusta, jos sairaus tai vamma rajoittaa olennaisesti työn ja ammatin valintaa.

Toimeentuloturvana voidaan 16 vuotta täyttäneelle maksaa kuntoutustukea kuntoutuksen ajalta. Ammatillista kuntoutusta voi saada, jos nuoren työkyky on olennaisesti heikentynyt tai hänellä on uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Kuntoutuksen tarkoitus on edistää työssä jaksamista, työhön palaamista tai työikäisen nuoren työelämään pääsyä. Osana ammatillista kuntoutusta myönnetään esimerkiksi koulutusta tai apuvälineitä työstä tai opinnoista selviämiseksi.

4.11. TyökyvyttömyyseläkeTyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää vasta, kun on selvitetty ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet tai jos ammatillinen kuntoutus on sairauden vuoksi keskeytynyt tai päättynyt tuloksettomana. Asiakas voi saada lisäksi eläkkeen- saajan hoitotukea, joka on tarkoitettu tukemaan sairaan tai vammaisen asiakkaan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa. Se korvaa sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia.


5. Potilasvahinko

Potilasvahinkona korvataan

• sairaanhoitokustannukset• muut vahingosta aiheutuneet kulut

• hoitotuki • vaatelisä • kohonneet kodinhoitokustannukset • apuvälineet

• ansion menetys• tilapäinen haitta (kipu ja särky)• pysyvä kosmeettinen haitta• hautauskulu• perhe-eläke.

Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti Suomessa annetun terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneen henkilövahingon.

Potilasvahinkolain perusteella ei korva-ta kaikkia terveyden- tai sairaanhoidon yhteydessä aiheutuvia seurauksia, vaan ainoastaan ne henkilövahingot, jotka ovat todennäköisesti aiheutuneet

hoidosta. Aiheutuneen vahingon tulee olla syy-yhteydessä hoitoon. Vahinkoilmoitus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa siitä kun potilas sai tietää vahingosta. Korvauksia haetaan potilasvakuutuskeskukselta.

Potilasvakuutus on toissijainen. Potilasvahingon yhteydessä kuntoutukset ja terapiat järjestää Kela ja terveydenhuolto. Potilas on myös oikeutettu vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin.


6. Liikennevahinko

Lakisääteinen liikenne- vakuutus on ensisijainen vahinkojen korvaaja, kun lapsi vammautuu liikenneonnettomuudessa.

6.1. Vakuutuskuntoutuskeskus (VKK r.y.)Vakuutuskuntoutuskeskus on vakuutus- alan yhteinen palveluyritys, johon on keskitetty kuntoutuksen erityis- osaamista. VKK avustaa vakuutus- laitoksia kuntoutusasioiden valmiste- lussa, hoitamisessa ja yhdenmukaista-misessa. VKK suunnittelee ammatillista kuntoutusta sekä toimintakykyä edistä-vää ja ylläpitävää kuntoutusta yhdessä kuntoutujan, yhteistyökumppaneiden ja vakuutustusyhtiöiden kanssa.

Kuntoutusselvittely alkaa vakuutus- yhtiön toimesta. Suunnittelun pohjana käytetään hoidon ja kuntoutuksen seurannasta vastaavan julkisen terveydenhuollon laatimaa kuntoutus-suunnitelmaa sekä kotikunnan sosiaali-toimen laatimaa palvelusuunnitelmaa. VKK arvioi kuntoutustarvetta ja kuntoutusmahdollisuuksia. Kuntoutuksen tarve, sisältö ja tarkoituksenmukaisuus arvioidaan yksilöllisesti.

Lapsen ja nuoren kuntoutuksen suun-nittelu painottuu toimintakykyä yllä- pitävään kuntoutukseen. Kuntoutus- tarpeen arvioinnissa ja suunnittelussa VKK:n kuntoutussuunnittelija tekee yhteistyötä lapsen vanhempien, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen sekä kuntoutuslaitosten kanssa. Kun tarvittavat selvitykset on hankittu, VKK ottaa kantaa ehdotettuihin apu- väline- ja muihin tukiratkaisuihin ja laatii vakuutusyhtiölle kirjallisen lausun-non tilanteesta. Vakuutusyhtiö tekee VKK:n lausunnon pohjalta korvausratkai-sun. Jos vammasta aiheutuvat rajoitteet myöhemmin pahenevat ja tilanne muut-tuu, voidaan kuntoutusselvittely VKK:ssa käynnistää uudelleen. Tällöin kuntoutuja voi ottaa yhteyttä suoraan VKK:een tai korvaavaan vakuutusyhtiöön. Korvauksenhakijalla on oikeus saada kirjallinen korvauspäätös, jossa on liitteenä ohjeet muutoksenhaku- käytännöistä.

6.2. VakuutusyhtiötLiikennevakuutuslain mukaan henkilö- vahingot korvataan vahingonkorvaus- lain säännösten mukaisesti. Korvatta-vuus ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Korvausarvioinnissa otetaan huomioon vamman laatu ja vaikeusaste sekä vahingon kärsineen ikä. Kulukorvausten maksaminen edellyttää tositteiden ja kuittien toimittamista vakuutusyhtiöön.


Vakuutusyhtiön korvaamat etuudet

• ansionmenetyskorvaus• esinevahinkokorvaus• tilapäisen haitan korvaus• kivun ja säryn korvaus• tarpeelliset sairaanhoito- ja muut kulut (esim. matkakulut)• muut tarpeelliset kulut (hoitotuki, vaatelisä ja apuvälineet sekä kohonneet kodinhoitokustannukset)• kuntoutustutkimus ja kuntoutus (ammatillinen ja toimintakyky) • läheisen sairaanhoito- ja muut kulukorvaukset (esim. ansion menetys- ja matkakulukorvaus kuntoutuksen aikana)• asumiskokeilu, asunnon muutostyöt ja palveluasumisesta aiheutuneet lisäkustannukset• tulkkipalvelut• valmentava koulutus ja tuettu työ• pysyvän haitan korvaus• hautauskulukorvaus• elatuksen menettämiskorvaus (perhe-eläke leskelle, alaikäisille lapsille ja opiskelijoille).

Korvauskäytännössä nojaudutaan oikeuskäytäntöihin sekä liikenne- vahinkolautakunnan suosituksiin.

Kuntoutuskustannusten korvaamisesta on säädetty erikseen laissa, jonka perus-teella vakuutuslaitokset korvaavat toi-mintakykyä edistävästä ja ylläpitävästä kuntoutuksesta sekä työ- ja ansiokykyyn liittyvästä ns. ammatillisesta kuntoutuk-sesta aiheutuvat kustannukset. Vakuutusyhtiön kuntoutuksen korvaus- velvoite perustuu ns. syy-yhteyteen eli kuntoutustarpeen on pohjauduttava korvattavaan vahinkoon.

Toimintakykyä edistävällä ja ylläpitä- vällä kuntoutuksella tuetaan kuntoutu-jan mahdollisimman itsenäistä suoriutu-

mista sekä mahdollisuuksia osallistua arkielämän toimintoihin. Ammatillisena kuntoutuksena vakuutuslaitos voi kor-vata esimerkiksi kuntoutustarpeen ja -mahdollisuuksien arviointia, ammatin- valinnan ohjausta, koulutuskokeiluja, ammatillista koulutusta, työkokeilu- jaksoja tai erilaisia työjärjestelyjä työ-paikalla.

Vaikka vakuutuslaitos korvaa tarvitta- van kuntoutuksen, säilyy kuntoutuksen tarpeen arviointi ja seurantavastuu hoitovastuussa olevalla julkisen terveydenhuollon yksiköllä. Samoin vastuu päivähoidon ja perusopetuksen järjestämisestä sekä tarvittavien avustuspalveluiden järjestämisessä säilyy lapsen/nuoren kotikunnalla.


7. Edunvalvonta

Yli 18-vuotiaalle henkilölle voidaan määrätä edunvalvoja silloin, kun täysi- ikäinen on sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemätön valvomaan etuaan ja huolehtimaan itsestään.

Edunvalvoja voidaan määrätä taloudelli-siin asioihin tai sellaisiin henkilöä koskeviin asioihin, joiden merkitystä hän ei ymmärrä.

Edunvalvoja voidaan myös määrätä yksittäiseen oikeustoimeen, kuten huolehtimaan perinnönjaosta tai kiinteistökaupasta. Edunvalvojan määrää hakemuksesta maistraatti.

Hakemus ja lääkärinlausunnot toimitetaan maistraattiin. Ilmoituksen edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä voi tehdä kuka tahansa. Maistraatilla on ilmoituksen saapumisen jälkeen asiassa selvitysvelvollisuus. Maistraatti hankkii päätöksentekoon tarvittavat lääkärin-lausunnot.

Edunvalvojan tehtävät ja velvollisuudet on säädelty tarkasti. Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva ja suostuva henkilö, jolla on riittävät kyvyt ja taito. Edunvalvoja voi olla henkilön lähiomainen. Edunvalvonnan tarpeen jatkuminen tarkistetaan määräajoin.


Joskus asiakkailla voi olla pulmia palvelujen saamisessa tai järjestämi- sessä. He voivat kokea tulleensa kohdelluksi epäasiallisesti. Vaihtoehtoja pulmien selvittämiseksi on useita.

Sosiaaliasiamies

Jokaisella kunnalla on nimetty sosiaali-asiamies, jonka kanssa voi selvitellä asioitaan, jos asiakas kokee tulleensa sosiaalipalveluissa väärin kohdelluksi. Sosiaaliasiamies avustaa sosiaalihuollon asiakkaita esimerkiksi toimeentulo- tukeen, lastensuojeluun tai vanhusten ja vammaisten palveluihin liittyvissä asioissa. Sosiaaliasiamies palvelee sekä julkisen että yksityisen sosiaalihuollon asiakkaita.

8. Mistä apua, jos pulmia palveluissa?

Kunnan sosiaaliasiamies toimii asiakkaan oikeuksien edistämiseksi

• tiedottamalla asiakkaan oikeuksista • neuvomalla asiakasta asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa • avustamalla asiakasta muutoksenhaussa• neuvomalla muistutuksen laatimisessa.

Sosiaaliasiamies voi olla useamman kunnan yhteinen, tai kunta voi ostaa sosiaaliasiamiespalvelut. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot löytyvät kunnan puhelinkeskukselta, neuvonnasta, sosiaalivirastosta, kunnan Internet-sivulta tai puhelinluettelosta.

PotilasasiamiesJokaisella terveydenhuollon toiminta- yksiköllä on potilasasiamies, joka antaa tietoa potilaalle tämän oikeuksista ja toimii potilaan oikeuksien edistämiseksi. Potilasasiamiehen tehtävänä on neuvoa ja ohjata potilasta, jos tämä on tyyty- mätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. Hän voi avustaa potilasta muistu-tuksen, kantelun tai potilasvahinko- ilmoituksen teossa. Potilasasiamies ei ota kantaa potilaan lääketieteellisiin hoitopäätöksiin. Hän ei ota myöskään kantaa siihen, onko potilaan hoidossa tapahtunut hoitovahinko.


MuistutusAsiakas/potilas voi tehdä muistutuksen esimerkiksi epäasiallisesta kohtelusta tai hoidosta, viranomaisen passiivisuudesta päätöksenteossa tai hoitotakuuajan ylittymisestä. Muistutus kannattaa tehdä kirjallisena. Muistutus toimitetaan yksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle lääkärille.

Muutoksenhaku ja valitusHaetusta etuudesta tai tuesta pitää saada aina kirjallinen päätös, jossa on perustelut tuen tai etuuden myöntämi-selle tai epäämiselle. Näin päätökseen on helpompi hakea muutosta tai valittaa päätöksestä. Päätöksistä löytyy ohjeet valitusmenettelyyn. Jos haetaan muutosta kunnan viran- haltijan päätökseen, valitusosoituksen mukainen oikaisupyyntö on tehtävä 30 vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista sosiaalilautakunnalle tai muulle valitusosoituksessa ilmoite- tulle toimielimelle.

Lautakunnan päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valituksen tekemiseen kannattaa hankkia lakimiehen apua. Hallinto-oikeuteen tehtä-vään valitukseen voi saada valtion kustantaman oikeusavun, jolloin yksi-tyisen avustajan tai lakimiehen palkkio

maksetaan kokonaan tai osittain valtion varoista. Korkeimpaan hallinto-oikeu-teen voi valittaa valitusluvan kautta.

Erityishuolto-ohjelmaan voidaan hakea muutosta aluehallintovirastolta, mikäli henkilö itse, hänen edunvalvojan-sa tai muu huoltajansa tai sosiaalilauta-kunta katsoo, ettei erityishuolto-ohjelma ole tarkoituksenmukainen tai sitä ei ole tehty.

Kelan useimpia etuuksia koskeviin päätöksiin voidaan hakea muutosta. Virheeseen päätöksessä voi hakea oikaisupyyntöä 30 päivän kuluessa siitä Kelan toimipisteestä, josta päätös on annettu. Vaihtoehtoisesti voi hakea muutosta Sosiaaliturvan muutoksenhakulauta- kunnalta valittamalla 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jos on tyytymätön muutoksenhakulauta- kunnan päätökseen, voi valittaa siitä 30 päivän kuluessa vakuutusoikeuteen.

Vakuutusyhtiöiden korvauspäätöksiin voidaan hakea muutosta. Muutoksen- haku liikennevahinkoon liittyvissä korvausasioissa haetaan liikennevahinko- lautakunnalta ja kuntoutukseen liittyvis-sä asioissa suoraan vakuutusoikeudesta. Muutoksenhaku on myös mahdollista toteuttaa käräjäoikeuden, hovioikeuden ja korkeimman oikeuden kautta.


9. Järjestöt perheiden tukena

Valtakunnallisten ja kuntien palvelujen lisäksi perheet voivat saada tukea erilaisilta järjestöiltä.

Järjestöillä tarkoitetaan ns. kolmannen sektorin toimijoita, joiden tunnus- piirteinä ovat yhteishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon toiminta. Erilaisten järjestöjen lisäksi näitä toimijoita voivat olla yhdistykset, osuuskunnat ja säätiöt.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa järjestöillä on erittäin merkittävä rooli. Suomalaisten sosiaali- ja terveys- järjestöjen rooli alan edelläkävijänä ja kehittäjänä on merkittävä ja tunnus- tettu. Järjestöjen kirjo ja palvelut ovat todella monipuoliset. Apua ja tukea löytyy lähes jokaiseen elämäntilan- teeseen ja oireyhtymään.

Järjestöjen palveluihin kuuluvat mm. uuden tiedon jakaminen, vertaistuki ja erilaiset keskustelu- foorumit, perheiden lomatuet ja yhteiset leirit, erilaiset kuntoutukset ja kuntoutuksen apuvälineet, lasten- hoitoapu sekä tuki erilaisissa elämän kriisi- tai muuttuvissa tilanteissa. Järjestöissä toimii alansa ammattilaisia ja omasta auttamishalustaan mukana olevia vapaaehtoistyöntekijöitä.

www.edu.fi www.finlex.fi www.kehitysvammaliitto.fi www.kela.fi www.kvtl.fi www.liikennevahinkolautakunta.fi www.opetushallitus.fi www.opetusluotsi.fi

Lähteet

www.adhd-liitto.fiwww.aivoliitto.fi www.autismiliitto.fiwww.autismisaatio.fi www.cp-liitto.fi www.ensijaturvakotienliitto.fi www.epilepsia.fi/epilepsialiittowww.harvinaiset.fiwww.jaatinen.info

www.pvk.fi www.sosiaaliportti.fiwww.thl.fiwww.stm.fi www.vakuutusneuvonta.fi www.valteri.fi www.verneri.fi www.vkk.fi

www.kehitysvammaliitto.fiwww.kvtl.fiwww.leijonaemot.fi www.mll.fi www.palvelupolkumalli.fiwww.papunet.net www.pelastakaalapset.fi www. pesapuu.fiwww.perhehoitoliitto.fi

Hyödyllisiä linkkejä

Yhteystiedot:

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten KuntoutussäätiöAlvar Aallon tie 27521540 PREITILÄPuhelin (02) 2777 [email protected]

Palvelupäällikkö Sirkka KosunenPuhelin +358 (0)40 835 [email protected]

www.lastenkuntoutus.net

ISBN 978-952-5082-87-6 (nid.)ISBN 978-952-5082-88-3 (pdf)

opas perhekuntoutuksen asiakasperheille · 2017-08-25 · 6 palveluopas perhekuntoutuksen...

Documents