Opettajien oheismateriaali

Tapani Raittila Sara Hildénin taidemuseo

Eläväinen ääriviiva 20.3.-20.4.2007 Teemat: Muoto, viiva, piirtäminen Kierroksella käsiteltävät teokset: Mm. Harlekiini, 1953 Nuoren naisen muotokuva (Tellervo), 1978, musta- ja punaliitu paperille Istuva tyttö, 1973, musta- ja punaliitu paperille Tellervo, 1978, lyijykynä paperille Tyttö (Kaisa), 1974 Nuoren naisen muotokuva (Tellervo) Pojan pää, 1971, lyijykynä paperille Huivipäinen tyttö, 1978, huopakynä paperille Lettipäinen tyttö, 1977, lyijykynä paperille Tyttö profiilissa (Helena), 1978, lyijykynä paperille Emäntä Maria Turtiainen, 1949, lyijykynä paperille Emäntä Maria Turtiainen, 1950, öljy kankaalle Omenoita pöydällä, 1989, öljy levylle Valkoinen liemikulho, 1984, öljy kankaalle Asetelma, 1984, vesiväri ja liitu paperille Sisäkuva, 1980-luku, öljy kankaalle Lukeva pöydän ääressä, 1995, öljy kankaalle Omakuvat Croquis-piirrokset (Oheismateriaalissa olevat Tapani Raittilan teosten kuvat: Sara Hildénin taidemuseo) YHTEISET TEHTÄVÄT: Kuvataide Croquis Croquis-piirustus on elävän mallin tutkiskelua pikaluonnosten avulla. Piirrokset tehdään yleensä nopeasti, jonka jälkeen malli vaihtaa asentoa. Kuvan voi tehdä lyijykynällä, puuväreillä, väriliiduilla tai vaikkapa vesiväreillä maalaten. Papereita kannattaa varata valmiiksi useampia, sillä kuvia olisi hyvä tuottaa nopealla tahdilla. Jos mahdollista, asettukaa mallin ympärille, jolloin kuvia tulee sekä etu- että takapuolelta. Millainen kuvasta tulee, kun aikaa on 5min, 2min tai vain 30sekuntia? Lyhyen ajan sisällä asennosta tulee löytää se olennainen, hahmo yksinkertaistuu. Saatteko piirrettyä mallin yhdellä viivalla, kynää nostamatta? Miltä näyttää jos samalle paperille piirtää useampia kuvia? Hahmot voivat mennä päällekkäin tai lomittua.

Kokeilkaa erilaisia asentoja; malli voi seistä, istua, kyykistyä, nojata.. Huomioikaa, että hän kääntyy välillä katsomaan eri suuntiin, jos olette hänen ympärillään. Mukaan voi ottaa yksinkertaisia esineitä esim. harjanvarren, jota malli voi pidellä tai johon hän voi nojata. Poseeraamisen apuna voi käyttää roolileikkiä; millaisessa asennossa seisoo voimamies tai ballerina? Miten suru, riemu tai kiukku vaikuttavat asentoon? http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=776 Ylen lyhyt opasvideo croquis-piirtämiseen, kesto 4:18 Asetelma Stilleben -ilmaisu, still-leven, esiintyi ensimmäisen kerran 1650-luvun hollantilaisissa taideteosluetteloissa. Sillä tarkoitetaan maalauksia, joiden aiheina ovat liikkumattomat, paikallaan pysyvät esineet. Perinteisiä asetelmia yhdistää usein pysähtynyt, hiljainen tunnelma ja vertauskuvallisuus. Myös hyvin arkisten esineiden muoto ja sommittelu riittää asetelman lähtökohdaksi. Kootkaa yhdessä asetelma. Käyttäkää elementteinä erilaisia kankaita, hedelmiä, pulloja, astioita, oksia.. Miettikää miten esineet kannattaa asetella, jotta asetelmasta tulee mielenkiintoinen ja tasapainoinen. Valaiskaa asetelma kohdevalolla, jotta siihen tulee selkeitä valo- ja varjokohtien eroja. Piirtäkää tai maalatkaa asetelma. Kuvaa tehdessä kannattaa miettiä miten esineiden kokoerot näkyvät kuvassa? Miten varjot ja valot asettuvat esineiden pinnalle? Jos kuvassa on läpinäkyviä esineitä, miten niiden takana olevat materiaalit ja värit näkyvät? Linopainanta Linopainanta on grafiikan kohopainomenetelmä, jossa linolevyn linoleum-pintaan kaivertamalla saadaan aikaan kuviollinen painolevy, jolla painaminen voidaan suorittaa. Tarvikkeet: Linolevyt, linovärit, tela, lasi/muovilevy, kaiverrin/linoveitsi, lyijykynä ja paperia 1. Suunnittele kaksivärinen, painettava kuva. Huomioi, että kuva täytyy siirtää linolevylle peilikuvana, jotta se painettaessa tulee paperille oikein päin. 2. Siirrä kuva levylle esim. kalkkeripaperin avulla. 3. Kaiverra valkoisiksi (paperinvärisiksi) jäävät alueet pois. 4. Pursota linoväriä lasi/muovilevylle. Telaa väriä, jotta se notkistuu ja leviää telaan tasaisesti. Kokeile myös tuputtaa väriä levylle vaahtomuovin palalla, jolloin on mahdollista tehdä monivärisiä kuvia. 5. Telaa väriä linolevylle. 6. Aseta paperi levyn päälle. Hiero telattuja kohtia sormilla tai lusikalla, jotta väri tarttuu paperiin. Kokeile painaa erilaisille papereille esim. japaninpaperi soveltuu linopainantaan erinomaisesti. 7. Nosta paperi varovaisesti ja aseta kuivumaan. 8. Vedokset voi merkitä näin: T.p.l’a 2/5 “Päärynävati” Tapani Raittila 1971 T.p.l’a = tire’e par l’artiste (ransk.) ”taiteilijan itsensä vedostama” 2/5 = työstä on otettu 5 vedosta, joista kyseessä on sarjan toinen vedos ”Päärynävati” = teoksen nimi Tapani Raittila 1971= tekijä ja tekovuosi

Biologia Anatomia Tutki kättäsi. Käsissä on paljon luita ja se taipuu monenlaisiin asentoihin. Etsi tietoa ja kuvia käden rakenteesta, kuinka monta luuta siinä on ja miten ne mahdollistavat käden toiminnan? - Käsi koostuu kahdeksasta ranneluusta, viidestä kämmenluusta ja 14 sormien luusta. Ranteissa näet sinisiä viivoja, mitä ne ovat ja miksi ne ovat sinisiä? - Viivat ovat laskimoita, joita pitkin veri palaa sydämeen. Niihin tullessaan se on luovuttanut osan kuljettamastaan hapesta ja muuttunut tummanpunaiseksi, jolloin se sinertää valtimonseinämien läpi kulkiessaan. Kysymyksiä kehosta Kuinka monta luuta ihmisessä on? - 206kpl. Missä sijaitsee kuuluu? –Ranteessa. Miten pallo- ja sarananivelet eroavat toisistaan? - Pallonivelten avulla voi liikuttaa raajoja kaikkiin suuntiin (esim. olkapää), kun taas sarananivelet sallivat vain koukistuksen ja ojennuksen (esim. polvi). Mihin kehon osaan osteoporoosi vaikuttaa? – Luustoon. Mikä on ihmisen suurin elin? – Iho. Mikä on ihmiskehon vahvin lihas? – Kieli. Mitkä ihmisen osat ovat niin yksilöllisiä, että niiden perusteella pystytään tunnistamaan kyseinen henkilö esim. rikostapauksissa? – Sormenpäät/sormenjäljet, iiris, hampaat http://ffp.uku.fi/terve/youme_index_fi.shtml http://www.innerbody.com/htm/body.html Englannin kieliset anatomia sivut Davidson, Sue : Kiehtova ihminen Merkurius-tietokirja ihmisen kehosta, taidokkaita kuvituksia ja läpileikkauskuvia.

Luonto

Tutkikaa Raittilan teosta Kesäkukkia (1987). Mitä kukkia maljakkoon on kerätty? Väreiltään ne ovat violetteja pitkänmuotoisia (lupiineja) ja vaaleanpunaisia pallomaisia (pioneja). Katsokaa netistä tai kirjoista miltä nämä kukat näyttävät valokuvissa, missä ne kasvavat, koska kukkivat. Kerätkää kimppu kevätkukkia ja asetelkaa ne maljakkoon. Maalatkaa vesiväreillä kuva kukista, työn kuivuttua sitä voi myös jatkaa ohutkärkisellä tussilla. Kevätkukkia voi myös kuivattaa kirjan välissä. Keskustelu Tutkikaa yhdessä Tapani Raittilan teosta ”Pöydän ääressä”. Raittilan mukaan maalaus on oma maailmansa. Millainen maailma tästä teoksesta välittyy? Mitä aikakautta se mielestänne edustaa? Keitä kuvassa istuvat henkilöt ovat ja mitä he ovat tekemässä? Voitte myös dramatisoida maalauksen eläväksi. Valitkaa jotkut oppilaista kuvan henkilöiksi ja asettukaa pöydän äärelle. Miten henkilöt toimivat ja mistä juttelevat? Voitte myös esittää tilannetta edeltäneet tai tilanteen jälkeiset tapahtumat.

Geometria Tapani Raittila katsoo ympäristöään, niin ihmisiä kuin esineitäkin, geometrisina muotoina. Geometria on matematiikan ala, joka tutkii kuvioita ja kappaleita ja niiden ominaisuuksia. Geometrian peruskäsitteitä ovat mm. piste, ympyrä, ellipsi, kolmio, neliö, pallo, lieriö.. Mitä muotoja löydätte alla olevista kuvista?

Kuva: Kuva-arkiston kokoelma 1900-luku Kuva: Kuva-arkisto / Erkki Mäntylä 1931 Esikoululaiset: Geometria Neljätoista neliötä Keksikää mahdollisimman monta.. kolmion muotoista esinettä/asiaa esim. pyramidi, talon katto-osa, tonttulakki neliön muotoista esinettä/asiaa esim. sanomalehti, ikkuna, taulu, ympyrän muotoista esinettä/asiaa esim. aurinko, lautanen, rengas, kukan keskusta Kolmiokorvainen kissa Leikatkaa paperista erilaisia ja erikokoisia geometrisia muotoja, esim. perusmuodot (ympyrä, neliö, kolmio), jotka lapset tuntevat, ja kootkaa niistä eläimiä, ihmisiä, rakennuksia.. Värikkäät kappaleet Väritä muodoltaan samanlaiset kappaleet samalla värillä.

Liikunta Kehonhahmotus-leikkejä 1. Istukaa piirissä ja jokainen vuorollaan voi sanoa mistä häntä kutittaa esim. Minä olen Maija ja minua kutittaa mahasta. Rapsuttakaa kyseistä kohtaa. 2. Liikutaan vapaasti tilassa musiikin tahtiin. Musiikin tauottua taputetaan tavuittain (Ka-ro-lii-na) oma nimi johonkin kehonosaan. Opettaja päättää kehonosan esim. reisi, olkapää, polvi. 3. Jakaudutaan pareittain. Opettaja sanoo jonkun kehonosan esim. käsivarsi, tukka, varpaat, selkä.. Oppilaat silittävät/kutittavat/taputtavat hellästi vuorotellen parinsa tuota osaa. 4. Liikutaan vapaasti musiikin tahtiin. Johtajan ohjeen ja esimerkin mukaan vaihdellaan tapaa kulkea esim. varpaillaan, takaperin, hyppien, jalat peppuun osuen.. Jokainen voi vuorollaan olla johtaja. 5. Liikutaan vapaasti tilassa musiikin tahtiin. Opettaja huutaa jonkin kehonosan, jolloin oppilaiden pitää mahdollisimman nopeasti ottaa itselleen ja koskettaa toista huudetulla osalla esim. kämmen, kyynärpää, peppu, poski. Jokaisella kerralla pari ja kehonosa vaihtuvat. Tehtävää voi vaikeuttaa sanomalla koordinaatiota vaativia kehonosia esim. jalkapohja tai huutamalla osapareja esim. korva-olkapää, jolloin toinen parista koskee korvalla ja toinen olkapäällä. 6. Oppilaat jaetaan 3-4 hengen ryhmiin. Opettaja huutaa esim. kolme jalkaa, neljä kättä, yksi peppu, jolloin ryhmän tulee koskea lattiaan vain edellä mainituilla osilla. Leikistä voi tehdä myös kilpailun, jolloin nopein ryhmä saa pisteen. 7. Jakaudutaan pareittain. Ensimmäinen parista menee lattialle makaamaan, toinen ”piirtää” makaavan ääriviivan pitkällä narulla/langalla lattiaan. Makaava nousee ylös liikuttamatta

narua. Tutkikaa kuviota. Erottuvatko raajat, pää, torso? Mahtuuko pari toisen kehon ”muottiin”? Vaihdelkaa asentoja esim. suorana, kippurassa, raajat levällään..

1. Säkeistön kaunis ja pehmeä tunnelma Liikutaan kauniisti piirtäen ilmaan, lattiaan ja seiniin eri kehonosilla pyöreitä, pehmeitä muotoja. Käytetään hyväksi koko tilaa ja kaikkia sen tasoja. Tämä säkeistö lauletaan ja soitetaan korostetun kauniisti ja hidastellen. 2. Säkeistön aggressiivinen tunnelma Harjoitus kuten edellä, mutta käytetään teräviä, suoraviivaisia ja pätkittäisiä liikkeitä. Säkeistön kohdassa ”se murtuen allani halkeaa” murtumista korostetaan lasten keksimillä äänillä ja liikkeillä. Säkeistö lauletaan kovalla äänellä, aggressiivisesti. 3. Säkeistön kirjainmuotojen opetteleminen Kävellään tilassa vapaasti, taustamusiikkina kevyt jazz. Lapset pysäyttävät takaapäin olkapäähän koskettamalla ystävän, jonka selkään he kirjoittavat oman nimensä etukirjaimen. (Lähde: Aija Leinonen: Kehrälintu silkkisiipi) DRAAMA /LIIKE Viiva seuraa kynää: Yksi valitaan kynäksi, joka johtaa joukkoa. Muut lapset ovat viivaa, jota kynästä tulee. Seuraa johtajaa -leikin säännöillä voidaan liikkua tilassa. Jokainen on vuorollaan kynänä. Millaista viivaa kynästä tulee, onko kynä terävä vai tylsä? Kynä voi vaihtua myös vesivärisiveltimeksi jne. Malli, luonnos ja maalaus: Joku ryhmästä asettuu taiteilijan malliksi johonkin tiettyyn asentoon. Seuraava Tekee mallista luonnoksen, eli koettaa asettua viereen aivan samaan asentoon. Muut voivat korjata luonnosta, jos asennoissa näyttää olevan eroja. Molemmat koettavat pysyä paikoillaan! Kolmas tekee mallin ja luonnoksen pohjalta vielä maalauksen, eli asettuu taas samaan asentoon. Jälleen katsojat voivat muutella asentoa jos on tarpeen. Luonnoksia ja maalauksia voi olla myös useampia. Jos tehdään vaikeita asentoja, kannattaa mallia vaihtaa usein. Luonnosmuistipeli Joku ryhmästä asettuu taas malliksi, ja muut ryhmä katselee häntä esim. puolen minuutin ajan jonka jälkeen malli purkaa asennon. Seuraavaksi luonnos tulee toistamaan saman asennon koettaen muistaa sen mahdollisimman tarkasti. Muut voivat jälleen antaa palautetta ja muuttaa asentoa. Seuraava luonnos tai maalaus koettaa aina muistaa asennon tarkasti, vaikka edellinen aina purkaa asennon pois. Tunnetko kaverisi? Lapset seisovat piirissä pitäen toisiaan kädestä. Yhdeltä peitetään silmät ja hän seisoo piirin keskellä. Sieltä hän lähtee etsimään kavereitaan (jotka pysyvät paikallaan) ja koettaa koskettamalla ja tunnustelemalla tunnistaa tämän lapsen. Muotokuva toista tunnustelemalla Ollaan pareittain vastakkain kosketusetäisyydellä. Jokaisella on suuri paperi ja vahaliituja. Vuorotellen tehdään parista muotokuva. Piirtäjä tunnustelee parinsa profiilia, ja samanaikaisesti toisella kädellä piirtää parin kuvaa paperille yksityiskohtineen. Paperiin ei katsota. Myös silmät voivat olla sidotut piirtämisvaiheessa. Omakuva – silmä silmä nenä suu (Lähde: Kuvasilta kuvataiteeseen)

Jokaisella oppilaalla on oma peili, jonka hän asettaa pulpetille. Kurkistamalla peiliin oppilas yrittää nähdä vain toisen silmänsä. Kumpi silmä näkyy? Tutkitaan silmän rakennetta, sen osia. Oppilas piirtää katsovan silmänsä pienelle paperille. Hän etsii peilistä toisenkin silmänsä piirrettäväksi toiselle paperinpalalle. Sitten hän piirtää, samoin peilistä tutkien, nenänsä ja suunsa, molemmat erillisille papereille. Näin hän saa piirrokset neljästä kasvojensa osasta, joista kootaan omakuva palapelin tapaan. Ennen liimaamista harkitaan tarkasti kasvonosien sijaintia, suhteita ja välimatkoja. Mitkä pään osat vielä puuttuvat? Mihin olisi piirrettävä posket, otsa, leuka, kaula ja hiukset? Näkyvätkö korvat? Omakuvan tarkastelua voi jatkaa tuomalla kotoa valokuvia. Kuvia kannattaa suurentaa monistuskoneella. jolloin aihe pelkistyy. Valokuvasuurennoksia verrataan palapeliomakuviin ja etsitään, mistä kohtaa ne muistuttavat toisiaan eniten. Kuvapareista kootaan omakuvanäyttely. Oppilaat muuntavat valokuvista tehtyjä suurennoksia piirtäen tai leikellen ja liimaten. He kuvittelevat minkä näköisiä ovat aikuisina tai vanhuksina. Mihin ammattiin he ehkä valmistuvat? Tuloksista kootaan tulevaisuuden luokkakuva: kuva luokkakokouksesta 40 vuoden kuluttua. Omakuva siluettina Kiinnitetään paperi seinälle, lapsi istuu sen eteen, piirtoheittimellä tms. heijastetaan valoa niin, että lapsen päästä heijastuu varjo paperille. Piirretään pään ääriviivat paperille. Profiilikuva leikataan irti ja liimataan toiselle paperille. Viiva ja väri Muistelkaa Tapani Raittilan sääntöä: kun viiva on töissä, ovat värit lomalla, kun värit ovat töissä on viiva lomalla. Miettikää miten hallitusti viiva liikkui vaikkapa Raittilan omassa kuvassa. Koettakaa olla kuin ääriviiva, joka tekee tarkkaa jälkeä. Liikkukaa vapaasti tilassa piirtäen ääriviivaa. Miettikää sitten värien leikkiä esim. niissä teoksissa joissa viiva oli lomalla. Muistelkaa värien laikkuja ja kulkekaa tilassa kuin vallattomat värit. Opettaja voi huutaa: viiva! Värit! Oppilaat kulkevat huudon mukaan. Katselkaa esim. Raittilan teosta Satamakuva. Millaista viivaa on teoksessa? Millaisia värejä? Millaista rytmiä kuvassa on? Tehkää kuvan pohjalta äänimaisema niillä soittimilla joita päiväkodilta löytyy. Myös itse keksityt soittimet käyvät hyvin. Mitkä soittimet kuvaavat viivoja ja mitkä värejä. Millainen kokonaisuus syntyy kun niitä yhdistetään yhteiseksi äänimaisemaksi.

Satamakuva, 1989

6. -luokkalaiset Geometria Tutkikaa miten esineen tutkiminen tasogeometrian (kaksiulotteinen) ja avaruusgeometrian (kolmiulotteinen) avulla eroaa. Mikä on ympyrän avaruusgeometrinen vastine? – Pallo Entä neliön? – Kuutio Mitä muita kolmiulotteisia muotoja on olemassa? – Kartio, lieriö/sylinteri Etsikää arkipäivän esineistä geometrisiä muotoja esim.

arpakuutio - kuutio

laatikko - suorakulmainen särmiö

limpsatölkki - lieriö

jäätelötötterö - kartio

kynttilä - pyramidi

joulukuusen koriste - pallo

Äidinkieli Tulenkantajat oli 1920-luvulla vaikuttanut kirjailijaryhmittymä. Ryhmä määritteli suomalaisuuden ensisijaisesti teollisuuden, kaupungistumisen ja modernin taiteen kautta. He korostivat nykyhetken merkitystä ja liittymistä kansainvälisiin trendeihin. Ryhmän tunnuslause oli ”Ikkunat auki Eurooppaan” ja he pyrkivät matkustamaan Euroopan suurkaupunkeihin, joista tärkein oli Pariisi. Tulenkantajat eivät olleet poliittisesti latautunut ryhmä, mutta se hajosi ristiriitoihin 1920-luvun lopussa. Tulenkantajiin katsotaan kuuluneen ainakin Olavi Paavolainen, Mika Waltari, Erkki Vala, Katri Vala, Sulho Ranta, Elina Vaara, Aaro Hellaakoski, Yrjö Jylhä, P. Mustapää, Uuno Kailas, Ilmari Pimiä ja Arvi Kivimaa. HUOM! Tulenkantajat on myös suomalainen rap/hip-hop-ryhmä. Kirjoita nykyaikaan sopiva Tulenkantajat henkinen runo tai kirjoitelma. Mika Waltari poti matkakuumetta Suuressa Illusionissa (1928): "Minua söi kevään kaipaus. –Saatoin nähdä mielessäni suuret, eurooppalaiset asemahallit, joiden lasikupujen alle syöksyi tunnissa neljäkymmentä höyryä tutisevaa junaa –saatoin tuntea kukkivien oranssien tuoksun Biarritzissa, kaikkien valtamerilaivojen kaipauksen, sireenien huudot sumuisen meren ylitse." Katri Vala uneksi itämaisia uniaan Sinisen oven ilmestymisvuonna 1926: Oi ihana kuumuus, kuinka otat hyviin käsiisi

minun palelevan sieluni! Nyt suljen silmäni ja annan jäsenteni levätä. Olen raukea ja kuuma, olen aivan läpikuultava täynnä sulanutta aurinkoa enkä jaksa pudistaa kasvoiltani pois unikon varisseita terälehtiä. Kirjoitustehtävä: Raittila välttää kuvissaan psykologiaa. Kuvat eivät siis pyri kertomaan tarinoita ihmisistä, joita esittävät. Edes omasta kuvastaan Raittila ei suostu sanomaan, että siinä näkyisi hänen persoonansa. Kuvailevuus, psykologisointi ja tunteet olivat ”kiellettyjä” hänen aikansa (1950-luvun) taideopetuksessa. Samaan aikaan kehittyi myös kirjallisuudessa suuntaus, jossa vältettiin kuvailua, tunteiden kuvauksia ja psykologisointia. Esim. Antti Hyryn novelli Junamatkan kuvaus (1961, löytyy teoksesta Novellit) käy esimerkiksi. Kirjoitustehtävä: Kirjoita tarina, jossa tapahtuu jotakin hyvin kauheata ja rajua tai hyvin ihanaa ja onnellista. Kirjoita sama tarina kahteen kertaan:

1. kerro vain tosiasiat. Pyri välttämään kuvailua, älä kerro miltä henkilöistä tuntuu, mutta voit kyllä kertoa mitä he ajattelevat ja ennen kaikkea miten he toimivat.

2. kuvaile tapahtumapaikat ja henkilöt. Kerro henkilöiden tunteista, kuvaile tilanteita eri aistien kautta.

Koeta viedä eriäväisyydet äärimmilleen. Lue tarinat läpi kirjoitettuasi ja koeta vielä karsia ensimmäisestä versiosta kuvailuja ja lisätä niitä toiseen. Kuvataidetehtävä: Piirrä tarinasta kaksi kuvaa. Pyri toisessa välttämään psykologisointia ja tunteita ja koeta taas kuvata toisessa tunteita vahvasti. Valitse materiaalit sen mukaan mikä sopii kumpaankin tavoitteeseen. Mieti voitko hyödyntää Raittilan näkemystä viivan ja värin käytöstä tässä yhteydessä. Raittila oppi André Lothen akatemiassa Pariisissa, että jos käyttää vahvaa viivaa kuvassa, silloin värit häivytetään pois. Jos taas käyttää vahvasti värejä, niin silloin viiva ei ole niin keskeinen ja se häivytetään Kuvataide Esittävä – ei esittävä, realistinen – abstrakti Tapani Raittilan taidetta sanotaan realistiseksi. Mitä realistinen tarkoittaa? Raittila ei ryhtynyt koskaan tekemään abstraktia taidetta 50-luvun taiteilijoille tyypilliseen tapaan. Mitä tarkoittaa abstrakti? Tee kaksi rinnakkaista kuvaa samoilla materiaaleilla, voit valiota esim. lyijykynäpiirroksen, vesivärit jne. Tee toisesta kuvasta realistinen. Mieti mikä on realismia ja miten se näkyy työssäsi. Tee rinnalle abstrakti taideteos. Millainen aihe voi olla abstraktissa teoksessa? Miten abstrakti eroaa realistisesta, miten voit käsitellä aihetta, jos kuva ei olekaan esittävä?

Historia Tapani Raittila syntyi vuonna 1921. Kuinka vanha hän oli kun Talvisota syttyi. Entä kuinka vanha hän oli jatkosodan aikaan? Raittila oli sodassa viisi vuotta, ensin aliupseerikoulussa ja sitten rintamalla. Mitä Suomessa tapahtui noiden viiden vuoden aikana? Millaisia vaikutuksia uskot sodalla olleen taiteilijoiden elämään? Millaista työskentely oli sodan jälkeen, pula-aikana? Esim: materiaaleista oli pulaa. Raittila repi rintamalla pudonneesta lentokoneen siivestä kangasta maalausta varten ja sodan jälkeen maalasi jauhosäkkien pellavakankaalle.