Opetus‐ ja kulttuuriministeriön ja Museoviraston välinen tulossopimus 2011‐2014 

      Tarkistettu 19.12.2011 

 

 

 

 

 

2  

 

Museoviraston organisaatio 1.5.2011 alkaen 

 

   

3  

 

1. Arvot, toiminta‐ajatus ja visio 

MUSEOVIRASTON TOIMINTAA OHJAAVAT SEURAAVAT PERIAATTEET 

Yhteistyö ja yhteistoiminnallisuus – Saavutettavuus – Pitkäjänteinen vastuullisuus –  

Toiminnan laadukkuus ja ammattitaito – Ajantasaisuus ja ennakoivuus  

 

TOIMINTA‐AJATUS  

Museovirasto tunnistaa ja vaalii muuttuvaa kulttuuriperintöä.  

Museovirasto huolehtii kulttuuriperinnön säilymisestä sekä tuottaa ja välittää uutta tietoa kulttuuriperinnöstä kumppaniensa kanssa. 

Museovirasto ylläpitää yhteiskunnallista arvokeskustelua kulttuurin merkityksestä, kulttuuriperinnön tilasta ja kehittämisen suunnasta. 

 

ULKOINEN VISIO   

Yhteiskunnassa on halu ja kyky kulttuuriperinnön monimuotoiseen säilyttämiseen. Kulttuuriperintö on osa ihmisten hyvää arkea.  

Museovirasto on arvostettu vaikuttaja, esimerkillinen toimija ja luotettava yhteistyökumppani.  

Museoviraston korkealaatuiset palvelut tarjoavat tietoa ja kulttuurielämyksiä. 

 

SISÄINEN VISIO 

Museovirastossa on yhteinen ymmärrys toiminnan keskeisistä tavoitteista ja niiden vaatimista resursseista.  

Virasto huolehtii osaamispääomastaan ja kehittää aktiivisesti toimintaansa.  

Työyhteisö on moniääninen ja –taitoinen ja virastoa johdetaan luovuutta edistävästi ja innostavasti. 

   

4  

2. Toimintaympäristön analyysi 

Julkisen sektorin toimintaedellytykset ja rakenteet ovat muutoksessa. Julkisen sektorin suuret rakenteelliset muutokset muokkaavat myös Museovirastoa organisaationa sekä sen toimintaympäristöä. Kasvaviin palvelutarpeisiin on pystyttävä vastaamaan niukkenevilla resursseilla. Jatkuva resurssien niukkeneminen johtaa väistämättä siihen, että toimintaympäristön paineista huolimatta Museoviraston palveluiden taso alkavat laskea ja pahimmassa tapauksessa rappeutuvat. Toiminnan on pystyttävä vastaamaan myös tuottovaatimusten kasvuun ja tehokkuuden lisäämisen tarpeeseen. Toimintamäärärahan leikkaus on merkittävin MV toimintaympäristössä tällä hallituskaudella vaikuttava muutos, jolla on toimintaan suuret kerrannaisvaikutukset.  

Luovuuden ja kulttuurin yhteiskunnallinen merkitys kasvaa. Kulttuuriperinnön arvo osana hyvinvointia tunnistetaan yhteiskunnassa aiempaa paremmin. Myös kulttuuriin ja kulttuuriperintöön liittyvien palveluiden kysyntä kasvaa, muun muassa kulttuurimatkailun merkitys kasvaa ja sen muoto muuttuu.  Samalla erilaisten kulttuurituottajien määrä lisääntyy, ja uusia toimijoita tulee sekä kulttuuriperintökentälle että sen ulkopuolelle. Se asettaa Museovirastolle haasteita sellaisten palveluiden tuottamiselle joita pidetään kulttuuriperinnön kannalta keskeisinä ja joilla pystytään vastaamaan käyttäjien tarpeisiin. Samalla korostuu Museoviraston ohjaavan ja neuvovan roolin merkitys. Kulttuurin merkityksen kasvu tarjoaa aiempaa paremman mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskunnan, kansalaisten ja palvelukäyttäjien käsitykseen kulttuuriperinnöstä ja sen saamaan arvostukseen. Kulttuurin käsitteen muuttuminen asettaa puolestaan haasteita tiedon tallennuksen ja välittämisen tehtäville.  

Kulttuuri moninaistuu ja monikulttuurisuus lisääntyy. Kulttuurin moninaistuminen tuo kulttuuriperinnön palveluiden käyttäjiksi uusia asiakasryhmiä ja tuo esille näiden ryhmien uudenlaisia tarpeita palveluiden sekä kulttuuriperinnön vaalimisen suhteen. Haasteita toiminnalle asettaa myös yhteiskunnan arvojen muutos ja sen huomioiminen omassa toiminnassa, muun muassa sen määrittelyssä mitä on kulttuuriperintö. Kansallisen kulttuurin pirstaloituminen on pysyvä ilmiö, jonka haltuunotto on Museoviraston toiminnan kestävyyden kannalta tärkeää. 

Väestö keskittyy, alueet erilaistuvat. Jatkuva alueellinen erilaistuminen asettaa haasteita palveluiden sekä kulttuuriperinnön säilymisen ja saatavuuden tasapuolisuudelle. Alueellinen näkökulma päätöksenteossa vahvistuu, ja on tärkeää olla alueellisesti läsnä sekä mukana keskeisissä aluetasolla kulttuuriperinnön suojelua ohjaavissa toiminnoissa. Kulttuuripalvelujen toimintaedellytykset vaihtelevat alueellisesti, ja toimijoiden mahdollisuuksia on pyrittävä vahvistamaan. 

Tieto‐ ja viestintäteknologian kehitys haastaa käytännöt ja rakenteet. Avoin ja vuorovaikutteinen verkkomaailma asettaa Museoviraston palvelut uudenlaisten haasteiden eteen. Toiminnan kannalta keskeinen kehittämishaaste on kansalaisten ja viranomaisten lisääntynyt palveluiden käyttö tietoverkkojen avulla. Tottumus sähköisiin kulttuurisisältöihin ja ‐palveluihin muuttaa perinteisten kulttuuripalvelujen kysynnän rakennetta. Laadukkaan sisällön merkitys verkossa kasvaa sekä määrä että laadun suhteen ja tarjoaa haasteiden lisäksi mahdollisuuksia saavuttaa aiempaa suurempia ja kokonaan uusia yleisöjä. Tulevaisuuden kannalta keskeistä on ratkaista digitaalisessa muodossa olevan kulttuuriperinnön pitkäaikaissäilytys. 

Kestääkö kehitys kulttuurisesti? Yhteiskunnan arvoissa – niin yksilöiden kuin poliittisissa – tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat Museoviraston toimintaan, ja mm. eettiset ja ekologiset kysymyksenasettelut nousevat painokkaammin yhteiskuntakeskustelun ja ‐politiikan kohteiksi. Tässä ilmastonmuutos on 

5  

keskeinen asia. Sen vaikutukset on huomioitava mm. rakennetun ja muun kulttuuriympäristön suojelussa. Myös riskeihin varautumisen tarve korostuu. Paineet Green Office – tyyppiseen toimintaan kasvavat. Yhteiskunnan odotukset kulttuurisesti kestävän yhteisön rakentamisesta kasvavat ja myös Museovirastoon kohdistuu odotuksia toimista kulttuurisesti kestävän kehityksen tukemiseksi. 

 

3. Viraston strategiset painopisteet osana kulttuuripolitiikan toimialan painotuksia 

Museoviraston strategista suunnittelua ja tulossopimusta ohjaavat hallinnonalan kulttuuripolitiikan painotukset. Näitä on esitetty muun muassa opetus‐ ja kulttuuriministeriön strategiassa 2020, kulttuuripolitiikan strategiassa 2020, opetus‐ ja kulttuuriministeriön toiminta‐ ja taloussuunnitelmassa 2009‐2012 sekä toimialan talousarvioesityksessä 2011. 

Tulossopimuskaudella Museoviraston toiminnassa huomioidaan erityisesti taide‐ ja kulttuuripolitiikan sekä ympäristöministeriön toimialan keskeisiä vaikuttavuuden tavoitteita, joita on esitetty valtion talousarvioesityksessä 2011. 

 

Suunnittelukauden 2011‐2014 tavoitteet 

Kulttuurin perustan vahvistaminen 

Kulttuurin perustaa vahvistetaan edistämällä kulttuuriperinnön ja –ympäristöjen säilymistä, kulttuurin ja tiedon saatavuutta, kulttuuriperintökasvatusta sekä kulttuurihallinnon toimivuutta ja kulttuurin kansainvälistymistä. Kulttuurisen perustan vahvistaminen edellyttää toiminnan ja palveluiden turvaamista nykytasolla. 

Museoviraston arkisto‐ ja tietopalveluiden avulla rakennetaan kansallisesti keskeistä museoalan tutkimusinfrastruktuuria. Kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämisestä ja alan tietopalveluista huolehditaan arkeologisia kokoelmia, arkistoaineistoja, kuvakokoelmia ja museoalan erikoiskirjastoa kartuttamalla ja sähköisiä palveluja kehittämällä. 

Rakennetun ympäristön inventointien tietojärjestelmä toteutuu 2012‐2013. Se tehostaa olennaisesti kulttuuriympäristötiedon lisäämistä, saatavuutta ja käytettävyyttä kuntien, kansalaisten ja viranomaisten tarpeisiin sekä auttaa integroimaan yhteen erilaista kulttuuriympäristötietoa. Haagin sopimuksen kansalliseen toteuttamiseen liittyvä luettelo merkittävästä kulttuuriomaisuudesta valmistuu 2012 kuluessa ja luettelon toimeenpanon tuki on määritelty ja organisoitu 2013 kuluessa. Toimintakauden lopussa aloitetaan maailmanperintöluettelon kansallisten ehdokaskohteiden listan päivittäminen. 

Kiinteiden muinaisjäännösten suojelun tehostamisen edellytyksenä on tarkempi tieto kohteiden sijainnista ja laajuudesta. Arkeologisen toiminnan laatuvaatimukset ovat käytössä 2012 kuluessa. Metsien kulttuuriperinnön inventointi (KMO) jatkuu ensi sijassa Metsähallituksessa. Virasto kehittää yhteistyössä mm. MMM:n ja metsähallinnon avulla edellytyksiä yksityismetsien kulttuuriperinnön turvaamiseen. Museoviraston ruotsalais‐suomalainen kehittämishanke saatetaan päätökseen 2013.  

Suomen Kansallismuseo ylläpitää Kansallismuseon lisäksi Kulttuurien museota, Suomen merimuseota, Seurasaaren ulkomuseota, kahta linnaa ja muita eri puolilla maata olevia museokohteita. Museoiden ja 

6  

linnojen monipuolinen ja elämyksellinen näyttely‐ ja ohjelmatoiminta syventää suomalaisten tietämystä omasta historiastaan ja kulttuuristaan, osana maailman kulttuuriperintöä. Suomen kansallismuseon toimintaa joudutaan tarkastelemaan uudelleen nyt esitettyjen talouskehysten kautta. Ne vaikuttavat museotoimintaan huomattavasti mm. kaventamalla Suomen kansallismuseon alueellista vaikuttavuutta. Myös Museoviraston kiinteistöstrategian toteuttaminen tulee vähentämään kävijämääriä. 

Suomen kansallismuseo kartuttaa kokoelmiaan yhteistyössä valtakunnallisten erikoismuseoiden ja maakuntamuseoiden kanssa. Tavoitteena on, että varsinkin lähimenneisyyden ja nykyajan aineellinen kulttuuriperintö ja siihen liittyvä tieto saadaan riittävän hyvin tallennetuksi.  TAKO‐yhteistyön koordinointia jatketaan. 

Museoviraston tehtävänä on johtaa ja kehittää maan museoalaa.  Kehityshankkeissa painotetaan museoalan vaikuttavuuden tehostamista ja arviointia. Kehittämistoimien toteuttaminen edellyttää erillisellä rahoituksella käynnistettäviä hankkeita. Museotilaston ylläpitämisestä luovutaan toistaiseksi. Kauden aikana käydään loppuun korotettua valtionosuutta saavien museoiden neuvottelut museolain mukaisesta toiminnasta nelivuotiskausille sekä toteutetaan yhdessä opetus‐ ja kulttuuriministeriön sekä muiden toimijoiden kanssa paikallismuseoiden toimintaa edistävä hanke alueellisen kulttuuriperinnön säilymisen varmistamiseksi ja paikallisen museotoiminnan kehittämiseksi. 

Aluetason toimintaedellytykset kulttuuriympäristön vaalimisessa koetetaan turvata nykytasolle yhteistyössä maakuntamuseoiden kanssa. Viranomaistoiminnassa pyritään entistä jäsentyneempään yhteistyöhön maakunta‐ ja muidenkin museoiden kanssa. 

 

Kaikkien väestöryhmien kulttuuriin osallistumismahdollisuuksien tukeminen 

Tulossopimuskaudella Museoviraston toiminnassa korostetaan asiakaslähtöisyyttä sekä fyysistä, tiedollista ja kulttuurista saavutettavuutta. Palvelujen saatavuuden maantieteellistä tasapuolisuutta painotetaan. 

Tulossopimuskaudella otetaan käyttöön kirjaston, arkistojen ja kokoelmien yhteinen asiakaspalvelukonsepti uusien toimitilojen ja organisaatiouudistuksen myötä. Asiakkaiden tiedonsaantia ja aineistojen käyttöä varten laaditaan sähköiset hakemistot sekä toimintaa yhtenäistävä palvelukonsepti, jota kehitetään asiakaspalautteen pohjalta. Tavoitteena on tarjota Museoviraston tietovarannot helposti ja esteettömästi saataville. Palvelut tuotteistetaan asiakaslähtöisesti ja niitä markkinoidaan laajemman asiakaskunnan saavuttamiseksi.  

Museoviraston arkistojen, kirjaston ja kokoelmien asiakaskäyntien odotetaan hieman lisääntyvän uuden palvelukonseptin myötä. Toisaalta verkkoasioinnin lisääntyminen vähentää paikalliskäyttöä pitemmällä aikavälillä. Muuttovuonna 2011 asiakaspalvelu on lähes puoli vuotta suljettu. Määrällisiä tavoitteita on ennen uuden yhteisen asiakaspalvelun käynnistymistä vaikea antaa, mutta kirjaston, arkistojen ja kokoelmien yhteisten asiakasmäärien kehitystä aletaan seurata vuodesta 2012 lähtien. Viraston asiankäsittelyä varten otetaan käyttöön Salama‐järjestelmä. 

Vuodesta 2012 eteenpäin asiakaspalvelun avoinnapitoa joudutaan rajoittamaan ja palvelutasoa joudutaan laskemaan käytettävissä olevan henkilötyön määrän vähentymisen vuoksi. Samasta syystä kokoelmien luettelointia ja sähköisen aineiston saamista verkkoon ei pystytä toteuttamaan suunnitellussa laajuudessa. 

7  

Suomen kansallismuseo ja sen ylläpitämät museot ja linnat edistävät suomalaisten aineellisen kulttuuriperinnön säilymistä ja vahvistavat sen merkitystä yhteiskunnassa. Näyttely‐ ja muu yleisötoiminta sekä tietoverkoissa olevat kokoelmatiedot ja opetusaineisto lisäävät kulttuurihistoriallisesti merkittävän esineistön yleistä tuntemusta ja kiinnostusta sen säilyttämistä kohtaan. Pienentyvän toimintamäärärahakehyksen aikaansaama taloudellinen paine uhkaa kohdistua museokävijöihin tavalla, joka on ristiriidassa kulttuuripalvelujen saavutettavuuden laajentamisen kanssa. Leikkaukset vaikuttavat myös museon kykyyn tuottaa ja pitää auki näyttelyitä, mikä suoraan vaikuttaa kulttuuritarjonnan kaventumiseen ja pienentää museoiden tulokertymää.  

Yleisötoimintaa on pyritty kehittämään asiakaslähtöisesti, huomioiden hallitusohjelman mukaisesti erityisesti lapset ja nuoret, sekä parantamalla museoiden henkistä ja fyysistä saavutettavuutta. Kehyksen leikkaukset eivät mahdollista näiden tavoitteiden saavuttamista. Kansallismuseon palvelukyvyn parantaminen ja näyttelytoiminnan kehittäminen edellyttävät uuden, maanalaisen vaihtuvien näyttelyiden tilan rakennuttamista. Uusi näyttelytila mahdollistaa myös Kulttuurien museon toiminnan Kansallismuseon tontilla ja yhteisiä resursseja hyödyntäen. Hanke on käynnistettävä mahdollisimman pian, jotta Kansallismuseo voisi osallistua täysipainoisesti vuoden 2017 viettämiseen. Suomen kansallismuseon tulostavoitteet eivät ole jatkuvasti kasvavia. Kulttuurien museon toiminnan päättyminen Tennispalatsissa tulee tuloskauden lopulla vaikuttamaan museoiden yhteiseen kävijämäärään. Kävijämäärää vähentää myös budjettileikkauksesta johtuva usean museon sulkeminen sekä esim. Kansallismuseon lyhentynyt avoinna pitoaika. 

Museoviraston johdolla laaditussa esiselvityksessä on kartoitettu Suomen museoiden kokoelmahallinnan ja kokoelmahallintajärjestelmien nykytila ja kehittämistarpeet. Erillisrahoituksella käynnistetyssä Museo 2015 – hankkeessa edetään kartoituksen viitoittamalla tavalla. Hankkeen tavoitteina on edistää yhteisten standardien, sanastojen ja luettelointimenetelmien käytön laajentamista sekä digitaalisen pitkäaikaissäilytyksen ratkaisuja museosektorilla. Lisäksi hankkeessa luodaan organisaatiomalli, joka mahdollistaa museoiden keskinäisen päätöksenteon koskien kokoelmahallinnan kehittämistä, KDK‐yhteistyötä ja muita koko alalle yhteisiä kokoelmien hallintaan ja niitä koskevan tiedon saatavuuteen liittyviä kysymyksiä. 

 

Maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteensovitus sekä ympäristötietojen sähköinen saatavuus 

Museoviraston toiminnalla edistetään myös ympäristöministeriön pääluokkatason yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita. Museovirasto edistää ympäristön historiallisen kerroksellisuuden turvaamista, kulttuuriympäristön monimuotoisuutta sekä siihen sisältyvien voimavarojen kestävää käyttöä, erityisesti kulttuurisesti ja ekologisesti kestävää rakentamista. Kulttuuriympäristöä, sen kestävää hoitoa ja korjaamista koskevan tiedon saatavuutta edistetään kaudella aktiivisesti. Ehdotetut leikkaukset tulevat väistämättä vaikuttamaan Museoviraston alueelliseen palvelukykyyn, vaikuttavuuteen ja asiakkaiden käytössä olevien rekisteriaineistojen laatuun. 

Yhteistyössä ympäristö‐ ja opetus‐ ja kulttuuriministeriön kanssa 2012‐2013 laadittavassa kulttuuriympäristöstrategiassa määritellään uuden vaalimispolitiikan toimintalinjat, joita Museovirasto osaltaan tulee sovittavalla tavalla toteuttamaan seuraavina vuosina.  Muutoin kulttuuriympäristöä vaalitaan kiinteiden muinaisjäännösten, rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman suojelun keinoin sekä 

8  

panostamalla muinaisjäännösten hoitoon ja rakennusrestaurointiin. Toiminnassa keskitytään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, erityisesti vuonna 2009 vahvistetun rakennetun kulttuuriympäristö (RKY)‐luetteloon sisältyvien alueiden ja kohteiden sekä Haag‐luettelon kohteiden turvaamiseen maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa. Toteutetaan ”Rakennettu hyvinvointi” ‐hanketta, jonka tavoitteena on tunnistaa toisen maailmansodan jälkeisen rakennetun ympäristön arvoja ja merkityksiä sekä luoda valmiuksia tämän aikakauden kulttuuriympäristöjen vaalimiseen. Museoviraston omien kohteiden osalta toteutetaan valtion ja Museoviraston kiinteistöstrategiaa. 

Kulttuuriympäristöä koskevan tiedon tuotantoa, ylläpitoa ja saatavuutta tukevia järjestelmä ylläpidetään ja kehitetään. Rakennusperinto.fi‐palvelun yhteistyösopimus on voimassa vuoden 2012 loppuun. Palvelun tulevaisuus ratkaistaan yhteistyössä ympäristöministeriön ja opetus‐ ja kulttuuriministeriön kanssa ottaen huomioon Museoviraston resurssit, portaalin suhde Museoviraston omaan verkkoviestintään ja sen kehittämiseen sekä kulttuuriympäristöstrategian toteuttamiseen. 

 

Oman toiminnan tuloksellinen kehittäminen 

Tulossopimuskaudella toiminnan keskeinen tavoite on Museoviraston organisaation uudistaminen ja organisaatiouudistuksessa asetettujen strategisten tavoitteiden, palvelukyvyn ja tuloksellisuuden turvaaminen tilanteessa, jossa virasto sopeuttaa toimintaansa niukkeneviin voimavaroihin.  

Palvelukyvyn ja vaikuttavuuden parantamisessa keskeisinä kehittämishankkeina ovat Museoviraston organisaation uudistaminen strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi aikaisempaa paremmin sekä kansallisen kulttuuriperinnön digitoinnin tehostaminen. Muutto uusiin toimitiloihin parantaa arkisto‐, kirjasto‐ ja kokoelmapalveluiden saatavuutta ja toiminnan tuottavuutta. Kokoelmatyöhön ja asiakaspalveluun käytettävissä olevien resurssien väheneminen merkitsee sekä uusien aineistojen käyttöönoton viivästymistä että asiakaspalvelun aukioloaikojen lyhentämistä. 

Vation budjettikehyksen leikkaus vaikuttaa väistämättä Suomen kansallismuseon museoiden ja museokohteiden näyttelytoimintaan ja avoinna pitoon. Museon nettobudjetointivelvoitteen kautta tällä on suora vaikutus museon kykyyn toteuttaa tässä sopimuksessa asetetut tavoitteet halutulla tavalla. Toiminnan tuottavuuden lisäämiseksi Museovirasto valmistautuu luopumaan osasta kiinteistöistään. Luopumisen pohjaksi Museoviraston kiinteistöstrategiaa terävöitetään ja strategia otetaan käyttöön aktiivisen työvälineenä. Viraston oman rakennuskannan hoitoa tehostetaan. 

Leikkaukset vaikuttavat myös viraston palvelukykyyn ja toiminnan volyymiin kulttuuriympäristön vaalimisessa.  Voimavarojen vähentymistä koetetaan kompensoida aiempaakin tarkemmalla toiminnan priorisoinnilla siinä määrin kun se on lakisääteisessä toiminnassa mahdollista. 

Avoimella, laadukkaalla ja aktiivisella viestinnällä pidetään huolta Museoviraston tunnettuudesta ja julkisuuskuvan myönteisestä kehittymisestä. Mediajulkisuuden määrä ja laatu heijastavat viraston näkyvyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä kulttuuriperinnöstä välittyviä mielikuvia. 

Viraston viestintästrategia päivitetään viraston kokonaisstrategian pohjalta. Tiedon kulkua edistävällä aktiivisella sisäisellä viestinnällä tuetaan viestintästrategian jalkauttamista ja viraston muutosprosesseja sekä edistetään yhteistyötä ja vuorovaikutusta osana henkilöstön hyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden lisäämiseen tähtääviä toimia. 

9  

Henkilöstön hyvinvointia ja organisaation osaamista edistetään henkilöstösuunnittelulla ja koulutuksella, palkkausjärjestelmää kehittämällä sekä työhyvinvointihankkeita toteuttamalla. Tämän vuoksi osaamisen kehittämistä pyritään suunnittelukaudella kohdentamaan aiempaa tarkemmin. Panostetaan resurssien puitteissa erityisesti muutosjohtamiseen ja –koulutukseen. Toiminnan arviointia uudistetaan viraston toimintakyvyn, reagointikyvyn, toiminnan profiilin ja toiminnan vaikuttavuuden pitkäjänteiseksi seuraamiseksi.  

Suomen kansallismuseon sisäinen organisaatio uudistettiin osana Museoviraston organisaatiouudistusta keväällä 2011. Organisaation toimintaa ei vielä vuoden 2011 jälkipuoliskon aikana ole päästy tarkastelemaan kaikilta osin objektiivisesti, koska koko viraston tasolla organisaatiomuutos oli hyvin laaja ja koska kaikkien museotoiminnan ja viraston välisten muuttuneiden vuorovaikutusten muotoutuminen vie pidemmän aikaa kuin tähänastisella tarkasteluvälillä on ollut mahdollista. Vielä vakiintumattomaan toimintamalliin kohdistuessaan leikkaukset väistämättä vahingoittavat uutta organisaatiomallia. 

   

10  

4. Tulostavoitteet  

4.1. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 

Kulttuuriperinnön hallintaan osoitettujen resurssien määrä Kulttuuriperinnön hallintaan osoitettujen resurssien toteutumaa arvioidaan suunnittelukaudella kahdesti, vuosina 2011 ja 2013.  

* Resurssit koostuvat Museoviraston budjettivaroista ml. lisäbudjetit, jaettavista avustuksista, investointimäärärahoista sekä käytettävissä olevista työllisyys‐ ja RISE‐resursseista. 

 

Viraston mukanaolo politiikka‐ohjelmissa ja keskeisissä muissa ohjelmissa sekä työryhmissä  Viraston mukanaolon määrään keskeisissä ohjelmissa arvioivaan laadulliseen tavoitteeseen ei aseteta määrällistä tavoitetta, mutta toteutumaa arvioidaan suunnittelukaudella kahdesti, vuosina 2011 ja 2013.  

* Keskeisillä ohjelmilla tarkoitetaan toimialan valtakunnantason, ministeriötason sekä tarvittavissa määrin maakuntatason ohjelmia, lakeja valmistelevia ryhmiä sekä EU‐ ja EN‐tason komiteoita. Mukanaolo merkitsee vähintään valmistelu‐ tai muiden työryhmien jäsenyyksiä. 

 

Museokävijöiden määrä 

 

Mediaseuranta ja ‐analyysi Mikäli Museoviraston taloudelliset resurssit sallivat, otetaan vuonna 2013 käyttöön Hanselin puitesopimuksen mediaseurannan toimittajien joukosta seurantajärjestelmä, jolla on mahdollista saada tietoa sekä medianäkyvyyden määrästä että julkisuuden laadusta ja sen kehityksestä. Seuranta on jatkuvaa. Mitattavat muuttujat määräytyvät käytettävän järjestelmän tarjoamien mahdollisuuksien mukaan.    

    2011  

2012  

2013 

2014 

1  Kulttuuriperinnön hallintaan osoitettujen resurssien määrä* 

x ‐ x  ‐

    

2011   

2012   

2013   

2014 

2  Viraston mukanaolo politiikka‐ohjelmissa ja keskeisissä muissa ohjelmissa*  

x ‐ x  ‐

    

2009 toteutuma 

2011 tavoite 

2012 tavoite 

2013tavoite 

2014 tavoite 

3  Museoiden kävijämäärä  347 476 345 000 310 000 310 000  300 000

    

2009 toteutuma 

2011   

2012   

2013   

2014 

4  Medianäkyvyyden määrä  441* ‐ ‐ ‐  ‐

5  Laatumuuttujien kehitys  ‐ ‐ ‐ x  x

11  

4.2. Toiminnallinen tehokkuus 

Museoviraston tulostavoitteet talousarvioesityksessä 2011 ja vuoden 2009 toteutumatiedot 

  2009 toteutuma 

2011 tavoite 

2012 tavoite 

2013 tavoite 

2014tavoite 

6  Museokäynnin keskihinta, e  4,35 4,5 4,5 4,5  4,57  Museokäynnin keskitulo, e  2,51 2,4 2,4 2,4  2,48  Linnassa käynnin keskihinta, e  1,36 1,39 1,42 1,45  1,459  Linnassa käynnin keskitulo, e  2,15 1,98 2,08 2,12  2,1210  Henkilötyövuodet*  409 392 337 320  320*Kokonaishenkilötyövuosimäärä 

 Tulossopimuksen 2011‐2013 tulostavoitteet 

  2009 toteutuma 

2011  tavoite 

2012  tavoite 

2013 tavoite 

2014 tavoite

11  Kirjaston asiakaspalveluun käytetty työaika (tuntia) / lainat ulkopuolisille 

0,061  ‐  0,060  0,055  0,050 

 

 

4.3. Tuotokset ja laadunhallinta 

Museoviraston tulostavoitteet talousarvioesityksessä 2011 ja vuoden 2009 toteutumatiedot 

  2009 toteutuma 

2011 tavoite 

2012 tavoite 

2013  tavoite 

2014 tavoite

12  Käynnit* MV:n verkkosivuilla  3 537 829 4 600 000 4 000 000 4 500 000  5 000 000 13  Lausuntojen käsittelyaika, pv  43 37 60 50  50 14  Museoiden kokonaiskävijämäärä  347 476  345 000  310 000 310 000  300 000

15  Museoiden maksavien kävijöiden osuus 

58,98 %  58 %  58 % 58 %  60 %

16  Museoiden alle 18‐vuotiaiden osuus kävijöistä 

21,4 %  22 %  15 % 15 %  22 %

17  Linnojen kokonaiskävijämäärä  

202 500 180 000 200 000 192 000  190 000

18  Linnojen maksavien kävijöiden osuus  

82 %  80 %  84 % 81 %  81 %

19  Tutkimus‐ ja näyttelyjulkaisut, kpl 

6 6 2 2  3 

20  Esinetietojen digitointiaste**  28,4 % 30 % 43 % 45 %  46 %*Käyntejä mitataan sivulatausten määrän (onnistuneita sivujen pyyntöjä) perusteella. ** Esine‐ ja kuvakokoelmien saatavuusasteet perustuvat arvioon kokonaismäärästä 480 000 kokoelmayksikköä ja 3 000 000 kuvaa.   

12  

Tulossopimuksen 2011‐2013 tulostavoitteet     2009  

toteutuma 2011  tavoite 

2012  tavoite 

2013  tavoite 

2014 tavoite

21  Valokuvien sähköisen luetteloinnin aste* 

3,8 %  5,4 %****  5,0 %  5,0 %  5.0 % 

22  Sähköisesti luetteloitujen esineiden saatavuus internetissä % 

1,4 % 7 % 7 % 7 %  7 %

23  Sähköisesti luetteloitujen kuvien saatavuus internetissä % 

0,1 %  1,5 %  1,5 %  1,5 %  1,5 % 

24  Hoidetut muinaisjäännökset, lkm  

180  160  100  100  100 

25  Museoviraston myöntämin hoitoluvin hoidetut muinaisjäännöskohteet, lkm 

105  125  125  130  130 

26  Määräajassa annetut lausunnot, % 

75,8 %  80 %  60 %  60 %  70 % 

27  Käynnit** muissa verkkopalveluissa (Rakennusperinto.fi, Museoverkko, Suomen museo on‐line) 

2 065 029 2 100 000 2 200 000 2 500 000  2 500 000

28  Muinaisjäännösrekisterin lataukset (Paikkatietoikkuna, Kulttuuriperinto.nba.fi, Kansallinen paikkatietoportaali)**

273 856*** 1 300 000 1 300 000 1 300 000  1 300 000 

29  Muinaisjäännökseen kuuluvan rauhoitusalueen laajuutta koskevien tietojen saatavuus % muinaisjäännösten kokonaismäärästä  

51 %  53 %  40 %  45 %  50 % 

30  Kirjaston / tietokeskuksen kävijämäärä 

11 271 (kirjasto) 

‐ x x x

31  Asiakastyytyväisyysindeksi  ‐ kirjastot   ‐  ‐  4,4 

 ‐  4,4 

32  Sidosryhmätyytyväisyysindeksi  ‐  ‐  2,0  ‐  ‐ * Esine‐ ja kuvakokoelmien saatavuusasteet perustuvat arvioon kokonaismäärästä 480 000 kokoelmayksikköä ja 3 000 000 kuvaa. **Käyntejä mitataan sivulatausten määrän (onnistuneita sivujen pyyntöjä) perusteella. *** Vuonna 2009 toteutuma vain 3 kk ajalta. **** Vuoden 2011 toteutuma on 4,9 % x  Kehitetään v. 2012 uusi tunnusluku, joka kuvaa arkisto‐ ja tietopalveluyhteydenottoja ja aletaan seurata sen kehitystä sekä asetetaan tavoitteet vuoden 2012 jälkeen.   Museoviraston palvelukykyä ja laadun kehittymistä arvioidaan tulossopimuskauden aikana laadullisella mittarilla yhteisen palvelukonseptin aikaansaamisen ja toimivuuden osalta. 

    

2009   2011 luodaan 

2012   vakiinnute‐taan 

2013  arvioidaan  

2014 kehitetään 

33  Yhteinen palvelukonsepti  ‐ x x x  x

13  

4.4. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 

  2009 toteutuma 

2011 tavoite 

2012 tavoite 

2013  tavoite 

2014 tavoite

34  Koulutustilaisuuksiin osallistuminen (työpäivää / htv) 

2,6 2,9 2,5 2,5  3,0

35  Kokonaishenkilötyövuosien määrä 

409  392  337  320  320 

36  Työtyytyväisyysindeksi  3,22  3,4  3,2  3,0  3,1 37  Käynnit* Museoviraston 

intranetissä 812 078 982 613 1 000 000 900 000  900 000

*Käyntejä mitataan sivulatausten määrän (onnistuneita sivujen pyyntöjä) perusteella.  

 

5. Voimavarat (vuonna 2011) 

Museoviraston toimintamenojen kehitys tulosalueittain vuosina 2007-2011 (29.80.04.) 2007 (tot.) 2008 (tot.) 2009 (tot.) 2010 (budj.) 2011 (budj.) PÄÄJOHTAJA 187 000 197 000 202 000 166 000 ESIKUNTATOIMINNOT 129 000 134 000 123 000 140 000 KULTTUURIYMPÄRISTÖ 4 538 000 4 851 000 4 834 000 5 059 000 MUSEOT JA NÄYTTELYT 5 256 000 6 767 000 6 809 000 6 933 000 6 896 000 MUSEOTOIMEN KEHITTÄMINEN 845 000 838 000 868 000 873 000 HALLINTO 4 760 000 5 075 000 4 924 000 5 560 000 KIRJASTO 263 000 259 000 293 000 339 000 KUVA-ARKISTO 442 000 413 000 402 000 562 000 MUSEOVIRASTO YHTEENSÄ 16 420 000 18 543 000 18 455 000 19 632 000 19 813 000 Henkilötyövuodet (vakituiset) 287 267 257 265 258 

 

 

 

 

14  

6. Voimassaolo ja seuranta (raportointi) 

Tämä sopimus on voimassa vuoden 2014 loppuun. Sopimuksen edellytyksenä on, ettei se ole ristiriidassa eduskunnan ja valtioneuvoston päätösten kanssa. 

Tämän tulossopimuksen toteutumista käsitellään keväällä 2012, 2013 ja 2014 pidettävissä opetus‐ ja kulttuuriministeriö ja Museoviraston yhteisissä seurantakokouksissa. 

 

 

Helsingissä  19. päivänä joulukuuta 2011 

 

OPETUS‐ JA KULTTUURIMINISTERIÖ     MUSEOVIRASTO      

 

 

Riitta Kaivosoja       Juhani Kostet        

Ylijohtaja        Pääjohtaja   

 

 

 

   

Päivi Salonen         Pirjo Hamari       

Kulttuuriasiainneuvos      Hallintopäällikkö