Sipoon kunnan esiopetuksenopetussuunnitelma 2016

Nimi Sipoon kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma2016

Kunta SipooHyväksymispäivämäärä 1.6.2016

SISÄLTÖ

1. Opetussuunnitelman laadinta, arviointi ja kehittäminen. . . . . . . . . . . . . . 1

2. Paikalliset erityispiirteet ja esiopetuksen erilaiset järjestämisen tavat. . . . . 3

3. Opetussuunnitelmaan liittyvä tiedotus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

4. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmäänperustuva esiopetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

5. Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

6. Esiopetuksen tehtävä osana oppimisen polkua. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

7. Arvoperusta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

8. Oppimiskäsitys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

9. Laaja-alainen osaaminen esiopetuksessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

10. Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet. . . . . . . . . . . . . . . 16

11. Oppimisympäristöt esiopetuksessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

12. Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa. . . . . . . . . . . . . . . 19

13. Koulun aloittaminen ja kouluvalmiuden arviointi. . . . . . . . . . . . . . . . . 2313.1. Pidennetty oppivelvollisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

14. Monipuoliset työtavat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

15. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

16. Opetuksen yhteiset tavoitteet ja oppimiskokonaisuudet. . . . . . . . . . . . 3016.1. Ilmaisun monet muodot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3116.2. Kielen rikas maailma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3316.3. Minä ja meidän yhteisömme. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3416.4. Tutkin ja toimin ympäristössäni. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3516.5. Kasvan ja kehityn. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

17. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä. . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

18. Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45

19. Yleinen tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51

20. Tehostettu tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53

21. Erityinen tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55

22. Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59

23. Oppilashuolto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6123.1. Oppilashuollon ja kolmiportaisen tuen ryhmät kunta- ja esikoulutasolla

Sipoossa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67

1. Opetussuunnitelman laadinta,arviointi ja kehittäminen

Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen esiopetuksen opetussuunnitelman laadinnastaja kehittämisestä. Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään esiopetuksen kasvatus-ja opetustyön, oppilashuollon, huoltajien ja esiopetuksen yhteistyön sekä esiopetuksenmuun toiminnan järjestämisestä ja toteuttamisesta esiopetuksen kansallisten perusteidenpohjalta. Opetussuunnitelma laaditaan siten, että se määrittelee, ohjaa ja tukee esiopetuksenjärjestämistä kaikissa esiopetuksen yksiköissä. Opetuksen järjestäjä ottaa huomioon paikalliseterityispiirteet, lasten tarpeet sekä esiopetusta koskevan arviointitiedon ja kehittämistyön tuloksetopetussuunnitelmaa laatiessaan.

Opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon myös muut paikalliset suunnitelmat, kuten:

• mahdollinen varhaiskasvatuksen suunnitelma• perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma• perusopetuksen opetussuunnitelma• mahdollinen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma• lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma• yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma• mahdollinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä muut

opetuksen järjestäjän tekemät koulutusta, lapsia ja perheitä koskevat suunnitelmat japäätökset.

Opetuksen järjestäjä hyväksyy opetussuunnitelman erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä,saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa esiopetusta varten. Paikallinenesiopetuksen opetussuunnitelma voidaan laatia kaikille opetuksen järjestäjän esiopetuksenyksiköille yhteisenä tai siten, että suunnitelma sisältää opetuksen järjestäjän yhteisiäsekä yksikkökohtaisia osia sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Opetuksenjärjestäjät voivat myös sopia järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä opetussuunnitelmaalaadittaessa, sitä arvioitaessa ja kehitettäessä. Lisäksi opetuksen järjestäjän tulee laatiaesiopetuksen opetussuunnitelmaan perustuva vuosittainen suunnitelma ja tiedottaa huoltajilleennalta siinä päätetyistä keskeisistä asioista. Suunnitelmassa tarkennetaan, miten paikallistaopetussuunnitelmaa kussakin esiopetuksen yksikössä kyseisen vuoden aikana toteutetaan.

Opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että esiopetuksen henkilöstö sekä huoltajat voivatosallistua opetussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen. Myös lasten näkemyksiä kuullaanja hyödynnetään kehittämisessä. Huoltajien ja lasten kannalta mielekkäisiin osallistumis-ja vaikuttamistapoihin kiinnitetään erityistä huomiota. Perusopetuslaki velvoittaa laatimaanesiopetuksen opetussuunnitelman yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviähoitavien viranomaisten kanssa. Lasten eheän oppimisen polun turvaamiseksi on tärkeää, ettämuun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstö saa mahdollisuuden tutustua ja osallistuaesiopetuksen opetussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen.

Esiopetuksessa olevalla lapsella on perusopetuslain turvaama oikeus saada opetussuunnitelmanmukaista opetusta sekä suotuisan kehityksen ja oppimisen edellyttämää tukea jokaisenaesiopetuksen työpäivänä. Tämän oikeuden turvaamiseksi jokainen esiopetuksessa olevan lapsenkanssa työskentelevä noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja muitatoimintaa ohjaavia normeja. Myös lapsen kasvun ja oppimisen tukeen kuuluvat lasten yksilöllisetsuunnitelmat laaditaan yhteisen opetussuunnitelman pohjalta.

Opetuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa esiopetusta ja sen vaikuttavuuttasekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arvioinnin tarkoitus on esiopetuksen laadunkehittäminen ja lasten oppimisen edellytysten parantaminen. Paikallisen opetussuunnitelmanja sitä tarkentavan vuosittaisen suunnitelman toteutumisen seuranta ja arviointi on osaarviointitehtävää ja siihen perustuvaa kehittämistä.Opetuksen järjestäjän ja esiopetuksenyksiköiden tuottaman tiedon lisäksi esiopetuksen arvioinnissa voidaan hyödyntää kansallisten

Ope

tuss

uunn

itelm

an la

adin

ta, a

rvio

inti

ja k

ehitt

ämin

en

1

Ope

tuss

uunn

itelm

an la

adin

ta, a

rvio

inti

ja k

ehitt

ämin

en

arviointien ja kehittämishankkeiden tuloksia. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa edistää avointaja rakentavaa itsearviointia.

Muutokset opetussuunnitelman perusteissa edellyttävät vastaavien muutosten tekemistäpaikalliseen opetussuunnitelmaan ja viemistä käytäntöön. Opetuksen järjestäjä voi tarkistaaopetussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja toimivuutta myös paikallisista tarpeista lähtienja kehittämistyön tuloksia hyödyntäen.

-----------

Esiopetussuunnitelma on laadittu Sipoon kunnassa Opetushallituksen esiopetuksenopetussuunnitelman 2014 perusteiden mukaan ja seuraten Opetushallituksen aikataulua.Työ on aloitettu perusteiden kommentoinnilla, johon osallistuivat lapset, vanhemmat jatyöntekijät. Työstöä on tehty moniammatillisesti ja kunnan eri osastoja ja työntekijöitäosallistaen. Opetussuunnitelmatyö on rakentunut ohjausryhmän ja työryhmän pohjalle, joitaon johtanut koordinaattori. Esiopetuksen lapsia on kuultu ja järjestetty osallistava tehtäväesiopetukseen liittyvien kysymysten pohjalta. Myös vanhemmille on järjestetty sähköinen kysely.Opetussuunnitelmatyössä on ollut Kehittämispäiviä, joissa on osallistettu lapsia, vanhempia,poliittisia päättäjiä sekä kunnan työntekijöitä.

• Yhtenäinen opetussuunnitelma laaditaan samansisältöisenä suomeksi ja ruotsiksi.• Opetussuunnitelma laaditaan kuntakohtaisena.• Rakenteena on Opetushallituksen rakenne ja kirjaus on tehtyn sähköiseen

opetussuunnitelmapohjaan. Sipoon esiopetuksen opetussuunnitelma julkaistaan kunnankotisivuilla.

• Paikalliset erityispiirteet ja erilaiset järjestämistavat kirjataan Sipoon esiopetuksenopetussuunnitelmaan.

• Esiopetusta järjestetään kunnan palveluverkkosuunnitelman linjausten mukaantulevaisuudessa.

• Sipoon kunnan lapsia koskevat suunnitelmat otetaan huomioon opetussuunnitelmaavalmisteltaessa: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, Oppilashuollon- käsikirja,Sipoon kunnan varhaiskasvatussuunnitelma, Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma /Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma.

• Opetussuunnitelmaa toteutetaan yksikköäkohtaisen työsuunnitelman avulla ja arvioidaanyksikkökohtaisella toimintakertomuksella vuosittain.

• Työsuunnitelmat ja Toimintakertomukset hyväksytään koulutusjaostoissa.• Mikäli mahdollista Työsuunnitelmat ja Toimintakertomukset tehdään yhteistyössä

lähikoulun kanssa.• Vuosittaiset yksikkökohtaiset suunnitelmat käydään läpi vanhempainilloissa ja ovat

saatavilla Wilmassa.

2

2. Paikalliset erityispiirteet jaesiopetuksen erilaiset järjestämisentavat

Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen esiopetuksen opetussuunnitelman laadinnastaja kehittämisestä. Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään esiopetuksen kasvatus-ja opetustyön, oppilashuollon, huoltajien ja esiopetuksen yhteistyön sekä esiopetuksenmuun toiminnan järjestämisestä ja toteuttamisesta esiopetuksen kansallisten perusteidenpohjalta. Opetussuunnitelma laaditaan siten, että se määrittelee, ohjaa ja tukee esiopetuksenjärjestämistä kaikissa esiopetuksen yksiköissä. Opetuksen järjestäjä ottaa huomioon paikalliseterityispiirteet, lasten tarpeet sekä esiopetusta koskevan arviointitiedon ja kehittämistyön tuloksetopetussuunnitelmaa laatiessaan.

Opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon myös muut paikalliset suunnitelmat, kuten:

• mahdollinen varhaiskasvatuksen suunnitelma• perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma• perusopetuksen opetussuunnitelma• mahdollinen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma• lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma• yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma• mahdollinen kestävän kehityksen tai kulttuurikasvatuksen suunnitelma sekä muut

opetuksen järjestäjän tekemät koulutusta, lapsia ja perheitä koskevat suunnitelmat japäätökset.

____________________

Paikalliset erityispiirteet

Sipoo on laaja luonnonläheinen kaksikielinen kunta, jossa esiopetusta järjestetään sekä suomeksiettä ruotsiksi. Kieliryhmittäin järjestettävän opetuksen lisäksi meillä on kielikylpyopetustaesiopetuksesta yhdeksännen luokan loppuun.

Esiopetuksen järjestäminen

Esiopetus tulee järjestää lapsen iän ja edellytyksien mukaisesti niin että se edistäälapsen tervettä kasvua ja kehitystä. Sipoon kunnassa esiopetusta järjestetään päiväkotienkokopäiväryhmissä ja koulujen yhteydessä. Esiopetusryhmät muodostetaan pääsääntöisestikoulujen oppilaaksiottoalueiden mukaisesti. Kielikylpyopetuksen oppilaaksiottoalueena onkoko kunta. Esiopetuksen kokopäiväryhmässä työskentelee pääsääntöisesti kaksilastentarhanopettajaa ja yksi lastenhoitaja. Ryhmässä voi lisäksi toimia avustaja tukea tarvitsevialapsia varten. Tämän lisäksi moniammatillinen yhteistyö ja tuki lapsen ympärillä tulee tarvittaessatoimia luonnollisena osana lapsen arkea, tukien lasta hänen omassa toimintaympäristössään.

Lapsella on oltava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaansa ja ryhmän työskentelyyn sekätoimintaympäristöön. Lapsen mielipiteitä tulee kuunnella ja ne tulee huomioida mahdollisuuksienmukaan suunnittelu, toteutus ja arviointivaiheessa; esimerkiksi leikkejä, työtehtäviä, työtapojatai materiaaleja valittaessa. Osallisuuden kautta tuetaan lapsen päätöksentekokykyä, itsenäistätoimintaa sekä kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksikasvamisessa.

Esiopetus koulun yhteydessä

Koulun yhteydessä sijaitsevassa esiopetusryhmässä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaantoiminnassa ja työskentelyssä koulun toimintaa ja monipuolisia tiloja. Fyysiseentoimintaympäristöön tutustuminen madaltaa osaltaan esiopetusvuoden jälkeen lapsen kouluunsiirtymistä. Erilaiset esi- ja perusopetuksen yhteiset tapahtumat ja juhlat luovat osaltaan pohjaayhteistyölle ja tiedonsiirto esiopetuksesta alkuopetukseen on luontevaa.

Pai

kalli

set e

rityi

spiir

teet

ja e

siop

etuk

sen

erila

iset

järje

stäm

isen

tava

t

3

Pai

kalli

set e

rityi

spiir

teet

ja e

siop

etuk

sen

erila

iset

järje

stäm

isen

tava

t

Esiopetus päivähoidon yksiköissä

Esiopetus ja koulu tekevät yhteistyötä muun muassa järjestämällä koulun ja päiväkodinvälisiä erilaisia tapahtumia. Tapahtumien tarkoitus on vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tarjotaesiopetuksessa oleville lapsille ensimmäinen katsaus koulumaailmaan. Kun koulu järjestää jonkintilaisuuden, kutsutaan esiopetusryhmä usein mukaan. Kyse voi olla esimerkiksi joulujuhlienkenraaliharjoituksista tai jostain muusta tilaisuudesta, jossa järjestetään ohjelmaa, laulamista taitanssia.

Koulun ja esiopetuksen välisen yhteistyön perustavoite on, että lapsi jo esiopetusvuotensaaikana tulisi tutuksi koulumaailman kanssa. Esiopetusryhmä saa tutustua kouluun muun muassasellaisen liikuntatoiminnan kautta, jota sisäliikuntakaudella järjestetään koulun liikuntasalissa.

Toimintavuoden aikana käydään tutustumassa kouluun, opettajiin ja koulun rutiineihin. Käyntienyhteydessä lapset saavat tutustua siihen, millaisia koulun oppitunnit, välitunnit ja ruokailutilanteetovat.

Esiopetuksen ja koulun tavoite on luoda läheinen yhteistyösuhde. Yhteistyön tarkoituson varmistaa, että esiopetuksesta kouluun siirtyminen sujuisi jokaisella lapsella parhaallamahdollisella tavalla. Esiopetuksen ja koulun yhteinen erityisopettaja edistää tiedonkulkua.Oppilaat tulevat myös tutuiksi opettajan kanssa, joten lapsilla on tuttu ja luotettava aikuinen, johonhe voivat turvautua aloittaessaan koulutiensä.

Esiopetus joustavassa opetusryhmässä

Sipoon kunnassa esiopetusta toteutetaan joustavin opetusjärjestelyin (esiopetus/alkuopetus).Tavoitteena on tarjota laadukasta kasvatusta ja opetusta, jossa huomioidaan lastenerilaiset lähtökohdat. Joustavilla opetusjärjestelyillä tarkoitetaan variaatioita ryhmienmuodostamisessa, oppimisympäristössä, sisällöissä ja työtavoissa. Kaikissa tapauksissanoudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Joustavat opetusjärjestelyt mahdollistavatvuosiluokkiin sitomattoman opetuksen, jossa esiopetus voi olla mukana.

4

3. Opetussuunnitelmaan liittyvä tiedotus• Sipoon kunnan esiopetuksen opetussuunnitelma löytyy Sipoon kotisivuilla.• Opetussuunnitelmaa toteutetaan yksikköäkohtaisen työsuunnitelman avulla ja arvioidaan

yksikkökohtaisella toimintakertomuksella vuosittain.• Työsuunnitelmat ja Toimintakertomukset hyväksytään koulutusjaostoissa.• Mikäli mahdollista Työsuunnitelmat ja Toimintakertomukset tehdään yhteistyössä

lähikoulun kanssa.• Vuosittaiset yksikkökohtaiset suunnitelmat käydään läpi vanhempainilloissa ja ovat

saatavilla Wilmassa.

Ope

tuss

uunn

itelm

aan

liitty

vä ti

edot

us

5

Erit

yise

en m

aailm

anka

tsom

ukse

en ta

i kas

vatu

sopi

llise

en jä

rjest

elm

ään

peru

stuv

a es

iope

tus

4. Erityiseen maailmankatsomukseentai kasvatusopilliseen järjestelmäänperustuva esiopetus

Valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle luvan esiopetuksenjärjestämiseen. Järjestämisluvassa opetuksen järjestäjälle voidaan määrätä erityiseenmaailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva erityinen koulutustehtävä.

Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvassaesiopetuksessa toiminnan, kasvatuksen ja opetuksen tulee noudattaa esiopetukselle asetettujayleisiä tavoitteita sekä oppimiskokonaisuuksien toteuttamiselle asetettuja yhteisiä tavoitteita.Esiopetuksessa noudatetaan näitä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita sitouttamattalapsia tiettyyn opetuksen taustalla olevaan maailmankatsomukseen tai kasvatusjärjestelmäntaustalla olevaan arvo- ja kasvatusfilosofiseen järjestelmään. Poikkeamista ja painotuksistamäärätään järjestämisluvassa ja valtioneuvoston asetuksessa.

______________

Sipoossa ei tällä hetkellä toimi erityiseen maailmankatsomukseen liittyviä arvoperusteita käyttäviäyksiköitä. Perheet voivat hakeutua kuntarajojen yli tällaiseen toimintaan.

6

5. Esiopetuksen järjestämistä ohjaavatvelvoitteet

Huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksentavoitteet saavuttavaan toimintaan. Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville lapsilleoppivelvollisuutta edeltävänä vuonna esiopetusta. Esiopetusta voidaan järjestää päiväkodeissaja kouluissa. Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet perustuvat Suomen perustuslakiin,perusopetuslakiin ja -asetukseen ja sen nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen, oppilas- jaopiskelijahuoltolakiin sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Suomen perustuslainmukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän,alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muunhenkilöön liittyvän syyn perusteella. Opetuksen järjestämisessä on otettava huomioon myösvelvoitteet, jotka tulevat muusta lainsäädännöstä sekä kansainvälisistä sopimuksista, joihinSuomi on sitoutunut. Tällaisia ovat muun muassa yhdenvertaisuuslaki, tasa-arvolaki, Euroopanihmisoikeuksien sopimus ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus.

Esiopetuksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani taiviittomakieli. Lisäksi osa opetusta voidaan antaa muulla kuin edellä mainituilla perusopetuslainmukaisilla opetuskielillä, jos se ei vaaranna lasten mahdollisuuksia seurata opetusta. Tästämäärätään tarkemmin kohdassa Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä.

Perusopetuslain mukaan esiopetuksen tavoitteena on osaltaan tukea lasten kasvua ihmisyyteenja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisiatietoja ja taitoja. Laissa säädetään, että esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatustaparantaa lasten oppimisedellytyksiä. Esiopetuksella on myös sivistystehtävä ja tasa-arvoisuudenedistämisen tehtävä ja opetuksen tulee turvata riittävä yhdenvertaisuus koko maassa. Opetuksenja kasvatuksen tarkemmista tavoitteista säädetään valtioneuvoston asetuksessa.

Esiopetus kestää yleensä yhden lukuvuoden, ja sitä annetaan vähintään 700 tuntia. Pidennetynoppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetuksen toteuttamisen vaihtoehdot kuvataanLapsen kasvun ja oppimisen tuen yhteydessä. Esiopetusta järjestettäessä otetaan huomioon, ettäopetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää muita varhaiskasvatuspalveluja.

Esiopetus toteutetaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta laaditun paikallisenopetussuunnitelman mukaisesti. Esiopetuksessa otetaan myönteisellä tavalla huomioon lastenerilaiset kielelliset, kulttuuriset, katsomukselliset ja uskonnolliset taustat. Lasten mielipiteitäkuunnellaan ja heidän identiteettiensä kehittymistä tuetaan.

Esiopetusta koskeva lainsäädäntö korostaa huoltajien osallisuutta. Huoltajilla on oikeus saadatietoa esiopetuksen tavoitteista ja toiminnasta jo ennen esiopetukseen ilmoittautumista sekälapsensa esiopetuspäivästä esiopetuksen aikana. Huoltajien mielipiteitä ja tietoja kuullaan sekäheidän antamaansa palautetta hyödynnetään esiopetuksen kehittämisessä.

Esiopetus, opetuksessa käytettävät oppimateriaalit ja välineet sekä tarvittava oppilashuolto ovatmaksuttomia. Lapsille on tarjottava jokaisena esiopetuspäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty,täysipainoinen, maksuton ateria, ja ruokailutilanteen on oltava ohjattu.

Esiopetukseen osallistuvalla lapsella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Turvallisuusotetaan huomioon oppimisympäristöissä ja kaikessa esiopetuksen toiminnassa. Lastenkokeman turvallisuuden perustana ovat keskinäiseen kunnioitukseen ja huolenpitoon perustuvatoimintakulttuuri ja esiopetukseen soveltuvat oppimisympäristöt. Turvallisuuteen liittyviä tehtäviäkäsitellään tarkemmin Kasvua ja oppimista tukevan toimintakulttuurin sekä Oppilashuollonyhteydessä. Opetuksen järjestämisessä otetaan lisäksi huomioon työsuojeluun liittyvätsäännökset, henkilötietoja koskevat säännökset sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustanselvittämistä ohjaavat määräykset. Esiopetuksessa käytetään tarvittaessa perusopetuslainmukaisia kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja esiopetukseen soveltuvalla tavalla.Opetuksen järjestäjä huolehtii lain edellyttämän suunnitelman laatimisesta joko erillisenä tai osanapaikallista opetussuunnitelmaa.

Esi

opet

ukse

n jä

rjest

ämis

tä o

hjaa

vat v

elvo

ittee

t

7

Esi

opet

ukse

n jä

rjest

ämis

tä o

hjaa

vat v

elvo

ittee

t

Kunta tai esiopetuksen järjestämiseen luvan saanut muu opetuksen järjestäjä voi hankkiaesiopetuspalvelut julkiselta tai yksityiseltä palveluiden tuottajalta. Opetuksen järjestäjä vastaasiitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään esiopetusta koskevien säädösten, järjestämisluvansekä näiden opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

_________________________

Esiopetus on velvoittavaa kaikille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua. Sipoossa esiopetustaannetaan sekä suomenkielellä että ruotsinkielellä. Esiopetusryhmiä on sekä koulujen yhteydessäettä omina yksiköinään päivähoidon puolella (kts. 1.2). Palvelua tarjotaan kunnallisena jaostopalveluna.

Sipoossa esiopetusta järjestetään myös kielikylpyopetuksena (kts. 4.4).

8

6. Esiopetuksen tehtävä osanaoppimisen polkua

On tärkeää, että varhaiskasvatus, siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetus muodostavatlasten kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Laadukkaankokonaisuuden lähtökohtana on, että opettajat sekä muu henkilöstö tuntevat oppimisen poluneri vaiheet, niiden keskeiset tavoitteet, ominaispiirteet ja käytännöt. Lasten kasvun tukemisenja oppimisen sujuvuuden vuoksi siirtymävaiheet suunnitellaan ja niitä arvioidaan yhdessäosiossa. Yhteistyö esiopteuksen aikana ja siirtymävaiheissa kuvatulla tavalla. Opetus- ja muuhenkilöstö tekevät huoltajien kanssa yhteistyötä lasten oppimisen polun kaikissa vaiheissa.Tavoitteena on, että kunkin lapsen oppimisen polku varhaiskasvatuksesta esiopetukseen jaedelleen perusopetukseen jatkuu joustavasti lapsen tarpeista lähtevänä. Tämän varmistamisessahenkilöstön yhteistyön ja osaamisen suunnitelmallisella johtamisella esiopetusyksiköissä jaopetuksen järjestäjän tasolla on tärkeä merkitys.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan esiopetuksen erityisenä tavoitteena on edistää yhteistyössähuoltajien kanssa lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lasten sosiaalisia taitojaja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. Esiopetuksessa käytetäänvarhaiskasvatukseen soveltuvaa pedagogiikkaa ja kunnioitetaan lasten mielenkiinnon kohteitaopetuksen järjestämisessä. Leikki eri muodoissaan on vahvasti läsnä esiopetuksen toiminnassa.Huoltajat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa jaarvioinnissa. Kasvun ja oppimisen tuen sekä oppilashuollon järjestämisessä tehdään tarvittaessayhteistyötä monialaisesti.

Esiopetus on tavoitteellista toimintaa. Opetuksen tavoitteet määrittyvät opetussuunnitelmanperusteiden ja niiden pohjalta laaditun paikallisen opetussuunnitelman mukaan. Lastenosaamistasolle ei opetussuunnitelmassa aseteta yhteisiä tavoitteita. Yksilöllisesti pohdituttavoitteet hyödyttävät lasten kasvua ja oppimista, joten opettaja keskustelee kunkin lapsenyksilöllisistä tarpeista, toiveista ja oppimisen tavoitteista lapsen ja hänen huoltajansa kanssa.Esiopetuksen henkilöstö ottaa nämä tarpeet ja toiveet huomioon opetusta suunniteltaessa sekäoppimisympäristöjen kehittämisessä. Tavoitteellisuuden lisäämiseksi opettaja voi yhteistyössälapsen ja huoltajan kanssa laatia kullekin lapselle oppimissuunnitelman. Oppimissuunnitelma onlaadittava, mikäli lapsi saa tehostettua tukea. Erityisen tuen piirissä oleville lapsille laaditaanhenkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Esiopetuksessa seurataan ja tuetaan kunkin lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalistakehitystä sekä hänen tietojensa ja taitojensa kehittymistä. Tavoitteena on samalla pyrkiäennaltaehkäisemään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Lapsen minäkäsitys vahvistuuarvostavan vuorovaikutuksen, monipuolisten oppimiskokemusten sekä kannustavan palautteenavulla. Esiopetuksen aikana lapset tutustuvat lähiympäristöön, sen ihmisiin ja luontoonsekä näiden moninaisuuteen. Leikillä ja mielikuvituksen käytöllä on tärkeä merkitys lastenmyönteisen kehityksen sekä uusien tietojen ja taitojen opettelun kannalta. Esiopetus tarjoaalapsille tilaisuuksia vuorovaikutukseen, ilmaisun eri muotoihin ja uusiin kokemuksiin. Lastenmielenkiinnon kohteisiin tutustutaan yhdessä erilaisissa oppimisympäristöissä. Näin lapsilleavautuu mahdollisuuksia ystävyyteen, oppimisen iloon ja uusiin kiinnostuksen kohteisiin.

Kun huoltaja on ilmoittanut lapsen esiopetukseen, lähtökohtana on, että lapsi osallistuukaikkeen toimintaan. Opetuksen järjestäjä päättää ja tiedottaa huoltajille lapsen sairaudesta taimuusta syystä johtuvan vapautuksen hakemiseen liittyvistä käytännöistä. Huoltaja, opettaja sekäesiopetuksen järjestämiseen osallistuva henkilöstö huolehtivat yhteistyössä lasten säännöllisestäosallistumisesta esiopetukseen.

_______________________

Palveluverkkoa suunniteltaessa otetaan huomioon lapsen yhtenäinen oppimispolkuvarhaiskasvatuksesta perusopetukseen.Siirtymävaiheissa noudatetaan sovittuja rakenteita japidetään huolta tiedonsiirrosta ja siihen tarvittavista dokumenteista (kts.3.3).

Esi

opet

ukse

n te

htäv

ä os

ana

oppi

mis

en p

olku

a

9

Esi

opet

ukse

n te

htäv

ä os

ana

oppi

mis

en p

olku

a

Keväällä esiopetukseen ilmoittautumiseen liittyen on huoltajilla ja tulevalla esiopetuslapsellamahdollisuus tutustua tulevaan esiopetuspaikkaan. Tutustumisen yhteydessä voidaan siirtääja jakaa tarvittavaa tietoa sekä lapsesta että esiopetusyksikön toiminnasta. Huoltajienkanssa käydään vuosittain kehityskeskusteluja, järjestetään vanhempainiltoja ja erilaisiateematapaamisia, jotta osallisuus varmennetaan.Päivittäisten keskustelujen, erilaisten kyselyjen,palautteiden, arviointien ja Wilma viestinnän kautta mahdollistetaan osallisuus, vaikuttaminen jatiedonsiirto.

10

7. ArvoperustaEsiopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen lapsi onainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi,nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi yksilönä ja yhteisönsä jäsenenä. Lapsilla on oikeusoppia sekä rakentaa käsitystään itsestään ja maailmasta omien lähtökohtiensa mukaisesti.

Lapsilla on oikeus oppia leikkien ja iloita oppimastaan. Lasten aikaisemmat kokemukset jataidot ovat osa heidän oppimisen polkuaan. Lasten erilaisuutta sekä erilaisia tapoja toimiaja oppia arvostetaan. Lasten käsityksiä ja mielipiteitä pidetään tärkeinä, ja he osallistuvatoppimisympäristöjen rakentamiseen sekä edellytystensä mukaan toiminnan suunnitteluun jaarviointiin. Lapsia rohkaistaan yhdessä tekemiseen ja yhteisöllisyyteen.

Jokaisella lapsella on oikeus hyvään opetukseen. Kannustava palaute ja oikeudenmukainenkohtelu kuuluvat hyvään esiopetukseen. Lapsilla on oikeus ilmaista itseään ja ajatuksiaan,käsitellä tunteita ja ristiriitoja sekä kokeilla ja opetella uusia asioita. Esiopetus tukee lastenkykyä ymmärtää arvoja, noudattaa terveellisiä elämäntapoja sekä kehittää tunnetaitojaan jakauneudentajuaan.

Esiopetuksen henkilöstön ja huoltajien yhteistyö auttaa turvaamaan lasten hyvinvointia.Esiopetuksen henkilöstön avoin ja kunnioittava suhtautuminen erilaisiin perheisiin sekäkotien erilaisiin katsomuksiin, uskontoihin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin on rakentavanvuorovaikutuksen ja opetuksen perusta.

Esiopetuksessa noudatetaan kestävän elämäntavan periaatteita ja otetaan huomioonsen eri ulottuvuudet: sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen. Esiopetustoimintaympäristönä tukee lasten tasa-arvoisuutta. Siihen sisältyvät muun muassa mielipiteidenja sukupuolten tasa-arvo. Esiopetus edistää lasten mahdollisuuksia kehittää kykyjään ja tehdävalintoja ilman sukupuolesta johtuvia ennakko-odotuksia ja rajoituksia. Tasa-arvopyrkimyksiätäydentää laaja-alainen yhdenvertaisuuden periaate. Opetus on lapsia puoluepoliittisesti,uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta. Esiopetusta ei saa käyttää kaupallisenvaikuttamisen kanavana.

________________

Perusteissa mainittua arvoperustaa tuetaan lisäksi Sipoon varhaiskasvatuksen arvoperustalla,jossa arvoina ovat:

• turvallisuus• kiireettömyys• toisten ihmisten ja luonnon kunnioittaminen ja niistä välittäminen• suvaitsevaisuus

Esiopetuksen arvoperustassa otetaan myös huomioon huoltajilta esiin nousseet arvot:

• oppimisen ilo• hyvä vuorovaikutus• positiivinen ajattelu

Kaksikielisen ja luonnonrikkaan Sipoon painopisteinä ovat kieli, liikunta ja luonto, joiden avullalasten hyvinvointia ylläpidetään.

Arv

oper

usta

11

Opp

imis

käsi

tys

8. OppimiskäsitysEsiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonkamukaan lapset omaksuvat uusia tietoja ja taitoja vuorovaikutuksessa toisten lasten, opettajien,eri yhteisöjen ja lähiympäristön kanssa. Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma, jossatoiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu yhdistyvät. Olennaistaoppimisessa on lasten oma toiminta ja luottamus omiin mahdollisuuksiinsa oppijana. Lisäksilasten tahdolla ja kehittyvällä taidolla toimia yhdessä on merkitystä oppimiselle. Lapset oppivatesiopetuksessa leikkien, liikkuen, tutkien, erilaisia työtehtäviä tehden, itseään ilmaisten sekätaiteisiin perustuvassa toiminnassa. Myönteiset tunnekokemukset, ilo ja uutta luova toimintaedistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.

Oppimisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen aiemmat kokemukset ja hänen osaamisensa. Ontärkeää, että uusilla opittavilla tiedoilla ja taidoilla on yhteys lasten arkeen ja kokemusmaailmaan.Esiopetuksen ohjatussa toiminnassa ja leikissä lapset opettelevat toimimaan yhteistyössä muidenkanssa ja asettamaan tavoitteita omalle ja yhteiselle toiminnalle. Lapsia kuunnellaan, kuullaanja heidän kanssaan keskustellaan sekä ohjataan heitä ottamaan huomioon toiset. Näin lapsillesyntyy kokemus ryhmän ja yhteisön jäsenyydestä. Tavoitteena on, että uusien tietojen ja taitojenoppiminen herättää lapsissa halun oppia lisää.

12

9. Laaja-alainen osaaminenesiopetuksessa

Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdonmuodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteenedellyttämällä tavalla. Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuuläpi elämän. Se vahvistuu vähitellen oppimisen polun aikana eri tiedon- ja taidonaloihin liittyvässäopiskelussa sekä arjen toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Laaja-alaisen osaamisen tarvekorostuu ympäröivän maailman muuttuessa. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu ja työn teko sekäkansalaisena toimiminen edellyttävät nyt ja tulevaisuudessa laaja-alaista, tiedonalarajat ylittävääosaamista.

Laaja-alaisen osaamisen kehittämisen tehtävä otetaan huomioon kaikessa esiopetuksentoiminnassa: toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjä kehitettäessä sekä kasvatus- jaopetustyössä. Tehtävä perustuu valtioneuvoston asetuksen periaatteelle tarkastella opetustakokonaisuutena. Sen toteutuminen edellyttää suunnitelmallista työskentelyä ja tavoitteidentoteutumisen arviointia sekä esi- ja perusopetuksen yhteistyötä.

Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen edistää lasten kasvua yksilöinä ja yhteisönsä jäseninä.Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet tukevat heidän valmiuttaan suuntautua elinikäisen oppimisenpolulle ja luovat pohjaa kestävän elämäntavan omaksumiselle. Esiopetuksessa painopisteenäovat kestävän elämäntavan sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat. Lasten laaja-alaisenosaamisen kehittymiseen vaikuttaa opeteltavia tietosisältöjä enemmän se, miten esiopetuksessatyöskennellään, millaisiksi oppimisympäristöt rakennetaan sekä miten lasten oppimista jahyvinvointia tuetaan.

Ajattelu ja oppiminen

Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa ja muodostavat perustan muunosaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Tiedon määrä ja sen nopea uudistuminenedellyttävät taitoja uuden omaksumiseen sekä oman oppimisen ohjaamiseen. Tiedonjäsentäminen ja uuden luominen edellyttävät luovaa ja kriittistä ajattelua. Esiopetuksen tehtäväon rohkaista ja auttaa lapsia kehittämään ajattelun ja oppimisen taitojaan sekä vahvistaa lastenluottamusta omaan osaamiseensa.

Lasten muistin ja mielikuvituksen kehittymistä tuetaan esimerkiksi lorujen, musisoinnin jadraamatoiminnan avulla. Leikin, pelien ja erilaisten ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtävienkäyttö tarjoaa lapsille elämyksiä sekä oivaltamisen ja uuden löytämisen iloa. Monipuolinenliikkuminen ja havaintomotoriset harjoitukset tukevat lasten oppimista. Lapsia kannustetaankokeilemaan ja opettelemaan myös heille vaativia asioita ja heitä ohjataan kysymään jakyseenalaistamaan. Heitä rohkaistaan iloitsemaan onnistumisista ja kannustamaan toisiasekä samalla olemaan lannistumatta epäonnistumisista. Toimintaa dokumentoidaan, siitäkeskustellaan, ja sen onnistumista pohditaan yhdessä lasten kanssa. Samalla autetaan lapsiahavaitsemaan edistymistään ja oppimistaan.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Vuorovaikutustaidoilla sekä kyvyllä ilmaista itseään ja ymmärtää muita on tärkeä merkitysyksilön toimintakyvylle ja hyvinvoinnille kulttuurisesti monimuotoisessa maailmassa. Taitokuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä kuuluu hyvään vuorovaikutukseenja kulttuuriseen osaamiseen. Myönteisten ihmissuhteiden luominen ja ongelmatilanteidenrakentava ratkaiseminen edellyttävät yhteistyötaitoja. Esiopetuksen tehtävä on tarjota lapsillemahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja turvallisesti vertaisryhmän jalähiyhteisön aikuisten kanssa.

Lapsia rohkaistaan tutustumaan toisiin ihmisiin ja toimimaan heidän kanssaan. Juhlat,leikit ja yhteistyöhön perustuva toiminta luovat mahdollisuuksia harjoitella käyttäytymistä eritilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa.Lapsia kohdellaan arvostavasti ja heitä ohjataanystävällisyyteen ja hyviin tapoihin. Lasten kanssa tutustutaan lähiympäristöön ja sen kulttuuriseen La

aja-

alai

nen

osaa

min

en e

siop

etuk

sess

a

13

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

esi

opet

ukse

ssa

monimuotoisuuteen. Lapsia ohjataan arvostamaan oman ja toisten perheiden perinteitä ja tapoja.Lasten kielitietoisuuden kehittymistä tuetaan ja heitä rohkaistaan ilmaisemaan itseään eri keinoin.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Itsestä huolehtiminen, terveyteen ja turvallisuuteen sekä arjen teknologian hallintaan liittyvättaidot ovat tärkeitä kaikille. Kyse on yksilön hyvinvoinnista sekä kestävään elämäntapaansitoutumisesta. Esiopetuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin liittyviä taitoja sekäohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Esiopetuksessa tuetaan lastenmyönteistä suhtautumista tulevaisuuteen.

Esiopetuksessa lapsia ohjataan edellytystensä mukaan huolehtimaan itsestään, toisista, omistatavaroista ja yhteisestä ympäristöstä. Opetuksessa ja yhteistyössä huoltajien kanssa käsitelläänlasten arkielämän rytmiä sekä ruokailun ja levon merkitystä. Erityisesti kiinnitetään huomiotamonipuoliseen ja riittävään liikuntaan lasten hyvinvoinnin ja oppimisen edellytyksenä. Lastenkanssa pohditaan heidän hyvää oloaan edistäviä ja haittaavia tekijöitä. Lapsia ohjataan toimimaanturvallisesti lähiliikenteessä. Heitä ohjataan pyytämään ja hakemaan apua tarvittaessa. Lastenkanssa kokeillaan teknologisia ratkaisuja ja harjoitellaan laitteiden ja välineiden turvallista käyttöä.

Monilukutaito

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Se liittyykiinteästi ajattelun ja viestinnän taitoihin ja kykyyn hankkia, muokata, tuottaa, esittää, arvioidaja arvottaa tietoa erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Tietoa voidaan tuottaa ja esittääsanallisten, kuvallisten, numeeristen tai muiden symbolijärjestelmien tai näiden yhdistelmienavulla. Monilukutaito sisältää erilaisia lukutaitoja, kuten peruslukutaidon, numeerisen lukutaidon,kuvalukutaidon ja medialukutaidon. Monilukutaitoon liittyy laaja tekstikäsitys, jonka mukaan tekstitvoivat olla muun muassa kirjoitettuja, puhuttuja, audiovisuaalisia tai digitaalisia. Monilukutaidon eriosa-alueet ovat yksilön, ihmisten keskinäisen vuorovaikutuksen, yhteiskunnan, kansalaisuuden jatyöelämän näkökulmasta keskeisiä perustaitoja. Monilukutaidon kehittyminen luo perustaa muulleoppimiselle ja opiskelulle. Monilukutaidon kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa ja jatkuukoko elämän ajan. Esiopetuksen tehtävä on tukea lasten monilukutaidon kehittymistä yhteistyössähuoltajien kanssa.

Lapsia kannustetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan erilaisia viestejä. Niiden avullaopetellaan ilmaisua ja vuorovaikutusta ja niiden herättämiin ajatuksiin ja tunteisiin eläydytäänyhdessä. Lasten kuvalukutaidon, kirjoittamisen, lukemisen ja numeerisen lukutaidon sekämedialukutaidon kehittymistä tuetaan. Monilukutaitoisiksi kehittyäkseen lapset tarvitsevat aikuisenmallia sekä rikasta tekstiympäristöä, lasten tuottamaa kulttuuria sekä lapsille soveltuviakulttuuripalveluja, kuten elokuvia, leikkiloruja ja musiikkia. Lasten osallisuus vahvistuumonilukutaidon kehittymisen myötä. Samalla lasten maailma avautuu, jäsentyy ja saa uusiamerkityksiä.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on tärkeä kansalaistaito. Sitä tarvitaan lastenja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteiskunnallisessaosallistumisessa. Se on osa monilukutaitoa sekä media- ja opiskelutaitoja, joita tarvitaanopiskelussa ja työelämässä. Esiopetuksen tehtävä on kotien rinnalla edistää lasten tieto- javiestintäteknologista osaamista.

Opetuksessa tutustutaan erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin, palveluihin ja peleihin.Tieto- ja viestintäteknologian avulla tuetaan lasten vuorovaikutustaitoja, oppimisen taitoja sekävähitellen kehittyvää kirjoitus- ja lukutaitoa. Mahdollisuudet kokeilla ja tuottaa itse edistävät lastenluovan ajattelun ja yhteistoiminnan taitoja. Lapsia ohjataan omaksumaan turvallisia ja ergonomisiakäyttötaitoja.

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustaa demokraattiselleja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisöntoimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten oikeuksiin kuuluvat

14

kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämäänsä vaikuttavissa asioissa. Esiopetuksessakunnioitetaan näitä demokratian toteutumisen keskeisiä periaatteita. Esiopetuksen tehtävä ontukea lasten vähitellen kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja.

Esiopetuksen toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä lasten, esiopetuksenhenkilöstön ja huoltajien kanssa. Kun lapset ovat mukana vaikuttamassa, he oppivat samallahahmottamaan yhteisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitystä. Lasten arvostavakohtaaminen, heidän ajatustensa kuunteleminen ja yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssatoimiminen vahvistavat lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Lapsia kannustetaanauttamaan toisia ja pyytämään tarvittaessa apua. Lasten on tärkeä saada kokea ja tietää, että helapsina ovat oikeutettuja aikuisten apuun ja suojeluun.

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

esi

opet

ukse

ssa

15

Toim

inta

kultt

uurin

keh

ittäm

istä

ohj

aava

t per

iaat

teet

10. Toimintakulttuurin kehittämistäohjaavat periaatteet

Toimintakulttuuria arvioidaan ja kehitetään siten, että se tukee esiopetuksen tavoitteidentoteutumista. Kehittämisessä otetaan huomioon, että toimintakulttuuriin vaikuttavista seikoista osaon kirjoitettuja ja tiedostettuja, osa tiedostamattomia ja joskus myös tahattomia. Toimintakulttuurivaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei.Lasten kanssa työskentelevien aikuisten on tärkeä tiedostaa, että heidän tapansa toimia ja ollavuorovaikutuksessa välittyy mallina lapselle.

Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää toimintatapojen ja pedagogiikan johtamista,henkilöstön ja lasten osallisuuden turvaamista ja sitoutuneisuutta yhteisiin toimintatapoihin.Vastuu kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä ja esiopetusta johtavilla henkilöillä.Toimintakulttuuria kehitetään muun muassa kokeilemalla monipuolisia työtapoja, uusiaratkaisuja oppimisympäristöihin sekä kehittämällä ammatillista osaamista yhteistyöverkostoissa.Järjestelmällinen itsearviointi ja jatkuva kehittäminen ovat luonteva osa esiopetuksen arkea.

Kehittämistyössä on tärkeää hyödyntää sekä lasten että huoltajien kokemuksia ja mielipiteitä.Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä tuen ja oppilashuollon ammattilaistenkanssa on välttämätöntä lasten sujuvan oppimisen polun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Kaikille yhteinen esiopetus

Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana on kaikille yhteinen esiopetus, jossa kukin lapsi voitoimia, kehittyä ja oppia omana ainutlaatuisena yksilönään sekä yhteisön jäsenenä. Toimintaakehitetään inklusiiviseen ja kulttuurista monimuotoisuutta tukevaan suuntaan. Jokaiselle lapsellesuunnitellaan sopivia oppimisen haasteita sekä turvataan tarvittava kasvun ja oppimisen tuki. Ontärkeää, että lapset saavat kokemuksia siitä, että heistä ollaan kiinnostuneita, heitä arvostetaanja heidän mielipiteillään ja toiminnallaan on merkitystä.

Toimintakulttuuri tukee avointa vuorovaikutusta ja yhteisöllisten toimintatapojen kehittymistä.Esiopetuksen toiminnassa näkyvät lapsiryhmässä edustettuna olevat kielet ja kulttuuritsekä uskonnot ja katsomukset. Lapsia rohkaistaan vuorovaikutukseen ja toimimaan osanavertaisryhmää. Heitä ohjataan ottamaan muut huomioon sekä kunnioittamaan toistenyksilöllisyyttä. Näin luodaan pohjaa monimuotoisessa yhteiskunnassa toimimiselle.

Oppimisen ja oivalluksen ilo

Esiopetuksen toimintakulttuuri edistää kaikkien esiopetusyhteisössä toimivien oppimista.Esiopetusyhteisö kannustaa kokeilemaan, yrittämään ja erehtymään sekä havaitsemaan asioidenpositiivisia puolia. Onnistumisista ja oivalluksista iloitaan yhdessä. Erilaiset tapahtumat, retket jajuhlat värittävät esiopetuksen kulttuurista vuodenkiertoa.

Esiopetus toteutetaan siten, että lasten leikille, aloitteille ja kokeiluille on sijaa. Lapsia rohkaistaanilmaisemaan itseään, harjoittelemaan ja opettelemaan erilaisia taitoja, tietoja ja työtapoja omaantahtiinsa. Leikillä on tärkeä merkitys muun muassa lasten kielen kehityksessä, uusien taitojenoppimisessa, tunteiden käsittelyssä ja kulttuuri-identiteetin muodostumisessa. Esiopetuksessalapsilla on mahdollisuus leikkiä omaehtoisesti sekä opetella uusia leikkejä ja pelejä. Leikkiä erimuodoissaan hyödynnetään opetuksessa monipuolisesti.

Lapsi osallisena ja oman elämänsä toimijana

Toimintakulttuuri tukee yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Henkilöstön tehtävä onvarmistaa, että kaikki lapset saavat ilmaista näkemyksiään ja mielipiteitään ja että lasten ideoitaja aloitteita otetaan huomioon toiminnassa. He saavat kokemuksia esiopetusryhmää koskevastapäätöksenteosta ja erilaisista työtehtävistä. Lasten tekemiä päätöksiä ja toimintaa arvioidaanyhdessä ja samalla lapsia ohjataan vähitellen kantamaan yhdessä vastuuta. Näin lapsille syntyykokemuksia osallisuudesta ja toimijuudesta.

Hyvinvointi ja turvallinen arki

16

Toimintakulttuuri tukee avointa vuorovaikutusta lasten kesken, lasten ja henkilöstön välilläsekä aikuisten keskuudessa. Keskinäinen kunnioitus, huolenpito ja välittämisen asenne toisiaja ympäristöä kohtaan näkyvät toiminnassa. Lapsia rohkaistaan ja ohjataan tunnistamaan,ilmaisemaan ja säätelemään erilaisia tunteita. Lapsia ohjataan toimimaan toiset huomioon ottaenerilaisissa ristiriitatilanteissa.

Esiopetuksessa kiinnitetään huomiota terveisiin elämäntapoihin. Lasten kanssa liikutaanmonipuolisesti sekä sisällä että ulkona ja heitä ohjataan välttämään yhtäjaksoista istumista sekävaihtamaan työskentelyasentoja. Esiopetuspäivään kuuluu myös mahdollisuus rauhoittumiselle.Lapsia ohjataan toimimaan turvallisesti oppimisympäristöissä. Turvallisen arjen käytännöissänoudatetaan Oppilashuollon yhteydessä kuvattuja turvallisuuteen liittyviä oppilashuollonperiaatteita sekä suunnitelmia.

-----------------------------------------------------------------------------------

Sipoossa toimintakulttuuria koskevat periaattet, sisällöt ja toimintatavat kirjataan yksikkökohtaisiinTyösuunnitelmiin. Toimintakulttuurin arviontia tehdään sekä Toimintakertomuksessa ettäkehityskeskusteluissa lasten ja huoltajien kanssa. Arviointia tehdään päivittäin sekäarviointirakenteiden mukaan itsearviointina, vertaisarviointina että huoltajien tekemän arvioinninja henkilökunnan arvioinnin avulla (kts. 4.2).

Toim

inta

kultt

uurin

keh

ittäm

istä

ohj

aava

t per

iaat

teet

17

Opp

imis

ympä

ristö

t esi

opet

ukse

ssa

11. Oppimisympäristöt esiopetuksessaOppimisympäristöillä tarkoitetaan esiopetuksessa tiloja, paikkoja, välineitä, yhteisöjä jakäytäntöjä, jotka tukevat lasten kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Oppimisympäristötmuodostavat pedagogisesti monitahoisia ja joustavia kokonaisuuksia. Ne tarjoavatmahdollisuuksia leikkiin, luoviin ratkaisuihin ja asioiden monipuoliseen tarkasteluun lapsiamotivoivia ja toiminnallisia työtapoja käyttäen.

Kehittämistä ohjaavat näissä perusteissa määritellyt arvoperusta, oppimiskäsitys sekätoimintakulttuurin kehittämiselle asetetut tavoitteet. Lisäksi otetaan huomioon lastenosaaminen, heidän kiinnostuksen kohteensa ja yksilölliset tarpeensa sekä esiopetuksentoteuttamisen periaatteet. Oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä. Netarjoavat myös mahdollisuuksia leikkiä ja työskennellä rauhassa ja kiireettömässä ilmapiirissä.Oppimisympäristöissä kiinnitetään huomiota ergonomiaan, ekologisuuteen, esteettisyyteen,esteettömyyteen ja sekä tilojen valaistukseen, sisäilman laatuun, siisteyteen ja viihtyisyyteen.

Oppimisympäristöjä kehitetään niin, että ne edistävät vuorovaikutusta ja yhteisöllistä tiedonrakentumista. Yhteisesti sovitut säännöt ja toimintatavat luovat ilmapiiriltään turvallisen ja muitakunnioittavan oppimisympäristön. Monipuoliset oppimisympäristöt tukevat lasten aktiivisuutta,terveen itsetunnon ja sosiaalisten taitojen kehittymistä sekä oppimaan oppimisen taitoja ja tasa-arvoa. Lapset osallistuvat oppimisympäristöjen rakentamiseen. Heidän ideansa ja tuotoksensanäkyvät oppimisympäristöissä. Tämä tukee lasten osallisuutta ja antaa heille onnistumisenkokemuksia sekä vahvistaa vuorovaikutusta vertaisryhmän kanssa.

Oppimisympäristöinä käytetään ulko- ja sisätiloja, lähiluontoa ja rakennettuaympäristöä. Esiopetuksessa käytetään ja sovelletaan myös tieto- ja viestintäteknologiaatarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi hyödynnetään eri yhteistyökumppaneiden, kuten kirjasto-,kulttuuri- ja liikuntatoimen tarjoamia mahdollisuuksia. Lasten omia leikkikaluja, tieto- javiestintäteknologisia laitteita ja muita välineitä voidaan käyttää huoltajien kanssa sovituilla tavoilla.Tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat lapsille kokonaisvaltaisen oppimaiseman jakannustavat aktiiviseen, yhteisölliseen ja itsenäiseen oppimiseen.

------------------------------------------

Sipoossa esiopetusta antavat niin koulujen yhteydessä olevat kuin omana yksikkönään toimivatesiopetuspaikat. Lähellä olevia laajoja metsä- ja piha-alueita käytetään oppimiympäristöinäsisätilojen lisäksi. Oppimisympäristöä arvioidaan ja kehitetään yhdessä lasten ja huoltajienkanssa ja työstöä tehdään tiimi- ja työpalavereissa, kehittämispäivillä ja yksikkökohtaisentoimintakertomuksen avulla. Lasten ja huoltajien antamaa palautetta ja arviointeja hyödynnetääntoiminnan kehittämisessä. Osallisuutta tuetaan ottamalla lapset ja vanhemmat mukaan toiminnansuunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheessa.

18

12. Yhteistyö esiopetuksen aikana jasiirtymävaiheissa

Yhteistyön tavoitteina on, että esiopetus, muu varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavatjohdonmukaisen, lapsen kasvua ja oppimista tukevan jatkumon. Yhteistyöllä varmistetaanesiopetuksen laatua sekä vahvistetaan lasten ja huoltajien osallisuutta. Yhteistyön tulee ollasuunnitelmallista. Yhteistyötä kehitetään ja arvioidaan yhdessä opetuksen järjestäjän johdolla.

Yhteistyö esiopetuksessa

Oppimisen polun eri vaiheiden tavoitteiden ja käytäntöjen tunteminen on laadukkaanopetuksen perusta. Esiopetuksen, muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstönyhteistyöllä opetussuunnitelmien laatimisessa ja kehittämisessä edistetään varhaiskasvatuksen,esiopetuksen ja perusopetuksen laatua. On tärkeää, että varhaiskasvatuksen, esiopetuksenja alkuopetuksen henkilöstöllä on myös mahdollisuus tutustua toistensa toimintaan jaoppimisympäristöihin käytännössä. Lasten kasvun ja oppimisen tukemiseksi tulee opetuksen jatuen käytäntöjen olla yhdenmukaisia.

Esiopetuksen henkilöstö tekee yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kanssalasten hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukemiseksi. Lasten kasvun ja oppimisentuen sekä esiopetuksen oppilashuollon käytäntöjä arvioidaan ja kehitetään monialaisessayhteistyössä. Esiopetuksen henkilöstön yhteistyöllä lähiympäristön toimijoiden kanssa edistetäänoppimisympäristöjen monipuolisuutta. Näin lasten oppimisympäristöt avautuvat ympäröiväänyhteisöön ja maailmaan.

Henkilöstön keskinäinen yhteistyö esiopetuksessa on välttämätöntä opetuksen laadunja esiopetusyhteisön hyvinvoinnin kannalta. Yhteistyö esiopetusyhteisön aikuisten keskentoimii samalla esimerkkinä lapsille. Lasten yhteistyötaitojen vahvistaminen on yksikeskeisistä esiopetuksen tavoitteista. Esiopetuksessa käytetään erilaisia yhteistyömuotoja japienryhmätoimintaa. Lapsia kannustetaan ja ohjataan toimimaan ryhmän jäsenenä ja kehittämäänomia yhteistyötaitojaan. Lapsia kuullaan toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinninyhteydessä heille sopivalla tavalla.

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

Vastuu huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä.Yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen sekä osapuolten tasa-arvoinenvuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyö edellyttää esiopetuksen henkilöstönaloitteellisuutta sekä henkilökohtaista vuorovaikutusta huoltajien kanssa. Yhteistyössä otetaanhuomioon perheiden moninaisuus, yksilölliset tarpeet ja huoltajuuteen liittyvät kysymykset.Yhteistyössä hyödynnetään eri viestintävälineitä ja käytetään tarpeen mukaan tulkkia taikieliavustajaa. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö tarjoaa myös mahdollisuuksia huoltajienväliselle keskustelulle.

Huoltajien kokemukset lastensa aiemmasta kasvuympäristöistä, kehityksestä, oppimisestaja mielenkiinnon kohteista otetaan esiopetuksessa huomioon. Opettaja keskustelee kunkinlapsen huoltajan kanssa perheen ja esiopetuksen arvoista, kasvatuskäytännöistä ja tavoitteista.Lasten ja huoltajien näkemyksiä otetaan huomioon opetuksen toteuttamisessa ja mahdollisenlapsikohtaisen oppimissuunnitelman laatimisessa. Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua jaosallistua lapsensa esiopetuspäivään. Keskustelulle huoltajien kanssa varataan riittävästi aikaa.Huoltajien kieli- ja kulttuuritietoutta sekä muuta asiantuntemusta voidaan hyödyntää esiopetuksentoteuttamisessa.

Huoltajien kanssa keskustellaan lasten kasvun ja oppimisen etenemisestä. Erityisen tärkeääyhteistyö huoltajien kanssa on lasten kasvun ja oppimisen tukea suunniteltaessa ja toteutettaessa.Huoltajien tulee saada tietoa kuljetuksista ja oppilashuollosta esiopetuksen aikana sekä lapsilleesiopetuksen lisäksi tarjolla olevista muista varhaiskasvatuspalveluista. Huoltajien ja lastenpalaute otetaan huomioon opetusta, tuen muotoja ja toimintakulttuuria kehitettäessä.

Yht

eist

yö e

siop

etuk

sen

aika

na ja

siir

tym

ävai

heis

sa

19

Yht

eist

yö e

siop

etuk

sen

aika

na ja

siir

tym

ävai

heis

sa

Yhteistyö siirtymävaiheissa

Siirtyminen kotoa tai aiemmasta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluunovat lapsille tärkeitä elämänvaiheita. Onnistunut siirtyminen edistää lasten turvallisuudentunnetta ja hyvinvointia sekä heidän kasvu- ja oppimisedellytyksiään. Siirtymävaiheidenkäytäntöjen tulee olla suunnitelmallisia. On tärkeää, että paikallisissa varhaiskasvatustaja perusopetusta koskevissa suunnitelmissa on yhtenäinen linja siirtymävaiheisiin liittyvistäkäytännöistä. Käytäntöjä arvioidaan ja kehitetään henkilöstön yhteistyössä. Huoltajilta saatupalaute otetaan kehittämisessä huomioon.

Opetuksen järjestäjä luo yhteistyön ja tiedon siirron käytänteet, joiden avulla lasten siirtyminenkotoa tai aiemmasta varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja sieltä perusopetukseen tapahtuumahdollisimman joustavasti lasten kasvua ja oppimista tukevalla tavalla. Tavoitteena on, ettäopetuksen, oppimisen tuen sekä oppilashuollon järjestämisen kannalta keskeinen tieto siirtyylapsen siirtyessä yksiköstä toiseen tai koulutusasteelta toiselle. Tiedon siirrossa noudatetaanvoimassa olevia säännöksiä. Esiopetuksen tai perusopetuksen siirtymävaiheissa ja erityisestipoikkeuksellisesta aloittamisajankohdasta päätettäessä hyödynnetään aikaisempien ja tulevienopettajien asiantuntemusta lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja tukemisesta.

Lapsen ja huoltajan kanssa keskustellaan esiopetukseen ja kouluun siirryttäessä alkavanopetuksen tavoitteista, tehtävästä sekä toimintatavoista. Tavoitteena on, että lapset ja huoltajattutustuvat esi- ja alkuopetuksen oppimisympäristöihin, toimintaan ja henkilöstöön jo ennenopetuksen alkua. Perusopetukseen siirtyville lapsille ja heidän huoltajilleen annetaan tietoaperusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnasta.

____________________

Sipoossa siirtymävaiheista on sovittu seuraavaa:

1. Siirtymävaihe varhaiskasvatus - esiopetus

Siirtyminen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen

Tuen tarpeessa olevien lasten lapsikohtainen palaveri:

Lapsikohtaisessa palaverissa käydään läpi ne lapset, joilla on päivähoidon puolella ollut jotakintuen tarvetta.

Ajankohta maalis-huhtikuu

Koollekutsuja varhaiskasvatuksenerityisnopettaja

Läsnäolijat hallinnollinen päiväkodinjohtaja/rehtori,perhepalvelukeskuksen psykologi,varhaiskasvatuksenerityisopettaja,lähettäväja vastaanottava lastentarhanopettaja, laaja-alainen erityisopettaja

Läsnäolivat tarvittaessa muut yhteistyötahot

Tarvittavat luvat huoltajien luvat

Tiedonsiirto varhaiskasvatuksenerityisopettaja lähettääkoosteen tuen tarpeista opetusjohtajille

Tiedonsiirtopalaveri ryhmien muodostamisen tueksi:

Tämä on lopullinen siirtopalaveri, jossa käydään ryhmäkohtaisesti läpi kaikki esiopetukseensiirtyvät lapset, myös ne esiopetukseen ilmoitetut lapset, jotka eivät siirry päiväkodista.

20

Ajankohta huhti-toukokuu

Koollekutsuja varhaiskasvatuksenerityisopettaja

Läsnäolijat hallinnollinen päiväkodinjohtana/rehtori,varhaiskasvatuksenerityisopettaja, laaja-alainen erityisopettaja, lähettävä javastaanottava lastentarhanopettajat,

Läsnäolijat tarvittaessa muut yhteistyötahot

Tarvittavat luvat huoltajien luvat

Seurantapalaveri:

Palaverissa käydään yhdessä läpi, kuinka syksy on alkanut näiden lasten kohdalla, ja voidaanvielä tarkentaa mahdollisia esiin tulleita kysymyksiä.

Ajankohta lokakuu/marraskuu

Koollekutsuja esiopetusryhmän lastentarhanopettaja

Läsnäolijat rehtori/ hallinnollinen päiväkodinjohtaja, laaja-alainen erityisopettaja, lastentarhanopettaja

Läsnäolivat tarvittaessa muut yhteistyötahot

Tarvittavat luvat huoltajien luvat

Lomake Valmis lomake johon on jo koottu kaikkiaikaisemmat palaveritsekä huoltajien luvat.

Lapsihavainnointi tai kuvaus lapsesta SINETTI

2. Siirtymävaihe esiopetus - alkuopetus

Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Tiedonsiirtopalaveri ryhmien muodostamisen tueksi:

Tässä siirtopalaverissa käydään ryhmäkohtaisesti läpi kaikki alkuopetukseen siirtyvät lapset.

Ajankohta toukokuu

Koollekutsuja vastaanottavan koulun rehtori

Läsnäolijat lastentarhanopettajat, alkuopettajat

Läsnäolijat tarvittaessa koulunkäynninohjaaja, muut asiantuntijat

Tarvittavat luvat ei tarvitse

Oppilaskohtainen palaveri tarvittaessa:

Palaverin tarkoituksena on yksittäisen oppilaan tuen tarpeen arvioiminen ja suunnittelu.

Yht

eist

yö e

siop

etuk

sen

aika

na ja

siir

tym

ävai

heis

sa

21

Yht

eist

yö e

siop

etuk

sen

aika

na ja

siir

tym

ävai

heis

sa

Ajankohta kevätlukukauden aikana

Koollekutsuja laaja-alainen erityisopettaja jalastentarhanopettaja yhteistyössä

Läsnäolijat laaja-alainen erityisopettaja, huoltaja,lastentarhanopettajat, alkuopettaja

Läsnäolijat tarvittaessa asiantuntija(t), koulunkäynninohjaaja

Tarvittavat luvat Huoltajan suostumus

Seurantapalaveri:

Palaverissa käydään yhdessä läpi, kuinka syksy on uusilla ekaluokkalaisilla alkanut ja voidaanvielä tarkentaa mahdollisia esiin tulleita kysymyksiä.

Ajankohta lokakuu/marraskuu

Koollekutsuja alkuopettajat

Läsnäolijat alkuopettajat, lastentarhanpettajat, laaja-alainen erityisopettaja

Läsnäolijat tarvittaessa oppilashuollon henkilöstö, asiantuntijat,koulunkäynninohjaaja

Tarvittavat luvat ei tarvitse

22

13. Koulun aloittaminen jakouluvalmiuden arviointi

Pääsääntöisesti lapset aloittavat koulunkäynnin sinä vuonna, jona he täyttävät seitsemän vuotta.Lapsen koulunkäynnin aloitusta voidaan tarvittaessa lykätä yhdellä vuodella. Lykkäyksen tuleeperustua lääkärin tai psykologin asiantuntija-arvioon, päätöksen lykkäyksestä tekee rehtori. Ns.kouluvalmiusarviointi tehdään yleensä sellaiselle lapselle, jonka kohdalla on perusteltua pohtiakoulun aloittamisen lykkäämistä tai jolle harkitaan koulun aloittamista pienryhmässä. Tällöintarvittavat tutkimukset suorittaa koulupsykologi tai perhepalvelukeskuksen psykologi ja ne ovatperheelle maksuttomia. Lapset, joilla on mahdollisesti ennakoitavissa tuen tarvetta, mutta koulunaloittaminen omassa lähikoulussa on mahdollista, voidaan tutkia tarvittaessa esim. ensimmäisenkouluvuoden aikana.

Lapsella on oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin, jos lapsella psykologistenja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella on edellytykset suoriutua opiskelusta.Lausuntoa varten tehtyjä tutkimuksia eivät tee sipoolaiset koulupsykologit, vaan asianmukaisettestaukset ja lausunnot huoltajien tulee hankkia ja kustantaa itse. Opetuksen järjestäjä voimainittujen selvitysten perusteella antaa lapselle myös luvan aloittaa perusopetus vuottasäädettyä myöhemmin. Koulun aloituksen aikaistaminen ja lykkääminen tehdään vanhempienanomuksesta. Anomus tehdään lähikoulun rehtorille, joka tekee asiasta päätöksen.

Opetuksen aloittamisajankohdasta säätää Perusopetuslaki seuraavasti: 27 § Opetuksenpoikkeava aloittamisajankohta

Kouluvalmiuden arviointi

Kouluvalmiusarvioinnin tarpeen selvittäminen tehdään tiiviissä yhteistyössä esiopetuksenhenkilökunnan, lapsen huoltajien, esiopetuksen erityisopettajan, perhepalvelukeskuksenpsykologin ja koulupsykologien sekä johtavien erityisopettajien kesken. Lähtökohtana on ajatussiitä, että koulun tulisi olla valmis ottamaan vastaan erilaiset oppijat ja järjestää kulloinkin tarvittavattukitoimet. Joskus on lapsen edun mukaista lykätä koulunkäynnin aloittamista tai aloittaakoulupolku pienemmässä ryhmässä, ja tätä varten on tarpeen tehdä selvitykset kouluvalmiudesta.

Lastentarhanopettajat, esiopetuksen erityisopettajat tai muut asiantuntijat tekevät esityksenlapsista joille kouluvalmiustutkimus tulisi tehdä. Erityisopettajat keräävät tiedon em. lapsistatammikuun aikana ja täyttävät lapsen huoltajien sekä lastentarhanopettajien kanssa lomakkeenEsitys kouluvalmiustutkimukseen osallistumisesta, jolla esitetään kouluvalmiusarviointiinosallistumista. Asia käsitellään oppilashuoltoryhmässä.

Mikäli lapselle on tehty erikoissairaanhoidossa, Sipoon kunnassa tai muualla jo aiemminkouluvalmiutta tai sitä sivuavia selvityksiä, niitä ei useimmiten ole tarkoituksenmukaistauusia. Tällöin kouluvalmiustutkimuksen sijaan kootaan tietoja ja arvioidaan kokonaistilannetta.Palaverissa käydään läpi myös lapset, joille pohditaan koulun aloittamisen lykkäystä taipienluokkapaikkaa sekä lapset, joille tutkimukset on tehty muualla jo aiemmin.

Huoltajilta pyydetään lupa arvioinnin suorittamiseen sekä lapsen asian käsittelyynarviointipalaverissa.Tämän jälkeen pidetään koulupsykologien ja johtavien erityisopettajienkesken palaveri, jossa päätetään kouluvalmiusarviointiin osallistuvat lapset. Samalla saadaanoleellista tietoa muualla tutkituista sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevista oppilaista, jotkamahdollisesti tarvitsevat pienluokkapaikkaa tai muita erityisiä tukitoimia tulevina syksyinä. Tämäon välttämätöntä opetusryhmien muodostamisen ja resurssien ennakoinnin vuoksi, kun johtavaterityisopettajat huolehtivat pienluokkapaikkaa jonottavien oppilaiden koordinoinnista. Kielitaidonriittävyyteen (suomen-/ruotsin kieli) liittyvät arviot tekee lähikoulun erityisopettaja tai muu sovittutaho.

Aikataulu ja prosessin eteneminen

Esiopetusvuoden aikana tuetaan ja seurataan lapsen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivistaja emotionaalista kehitystä sekä ennalta ehkäistään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia.

Kou

lun

aloi

ttam

inen

ja k

oulu

valm

iude

n ar

vioi

nti

23

Kou

lun

aloi

ttam

inen

ja k

oulu

valm

iude

n ar

vioi

nti

Vuoden aikana lapset tekevät erilaisia tehtäviä ja heille tehdään kartoituksia. Lapsen kehityksestäkeskustellaan säännöllisesti huoltajien kanssa. Erityisopettaja tapaa lapsia sekä yksittäin ettäryhmätilanteissa esiopetusvuoden syksyllä.

Esiopetuksessa teetetään tammikuussa yhteinen tehtäväpaketti kaikille lapsille. Tehtäväpaketinkäy teettämässä erityisopettaja. Ryhmän lastentarhanopettaja, tarvittaessa muut henkilökunnanjäsenet ja koulupsykologi ovat mukana havainnoimassa tilannetta, jotta saadaan näkemys siitä,miten lapsi toimii testitilanteessa ryhmässä. Ryhmätehtävän lisäksi erityisopettaja tapaa jokaisenesioppilaan kahden kesken. Oppilashuoltoryhmässä käydään läpi tulokset sekä tehdään päätösniistä lapsista, joille esitetään kouluvalmiusarviointia tai muita tukitoimia.

Lasten ja lapsiperheiden psykologi huolehtii tutkimiensa lasten osalta luvasta luovuttaa tietoja.Kaikki lapset ilmoittautuvat normaalisti kouluun helmikuussa, vaikka heille esitettäisiinkinkouluvalmiuden arviointiin liittyviä tutkimuksia.

Koulupsykologi tapaa huoltajat ennen kouluvalmiustutkimuksia. Vanhempien tapaamiset pyritäänpitämään helmikuussa tai maaliskuun alussa, jolloin saadaan tärkeää lisätietoa lapsesta japäätetään kouluvalmiustutkimusten aloittamisesta yhdessä vanhempien kanssa. Vanhempienkanssa käytävä puhelinkeskustelu voi joskus korvata tapaamisen. Kouluvalmiustutkimukseensisältyy yleensä 2-5 tutkimuskertaa. Osana kouluvalmiustutkimuksia koulupsykologi käyyleensä havainnoimassa esiopetuksessa lapsen toimintaa. Psykologi on yhteydessä suoraanopetusyksiköihin aikataulu- ym. kysymyksistä. Tutkimusten päätyttyä koulupsykologi kutsuuhuoltajat palauteneuvotteluun, jossa käydään läpi tulokset ja sovitaan jatkotoimenpiteistä.Tulosten perusteella koulupsykologi voi suositella koululykkäystä tai puoltaa koulun aloitusta.

Kuva 1. Kouluvalmiustutkimusprosessi (PDF-kuvasta)

Koulun aloituksen aikaistaminen ja lykkääminen

Lapsella on oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin, jos lapsella psykologistenja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella on edellytykset suoriutua opiskelusta.Opetuksen järjestäjä voi mainittujen selvitysten perusteella antaa lapselle myös luvan aloittaaperusopetus vuotta säädettyä myöhemmin. Koulun aloituksen aikaistaminen ja lykkääminentehdään vanhempien anomuksesta. Anomus tehdään lähikoulun rehtorille, joka tekee asiastapäätöksen.

Opetuksen aloittamisajankohdasta säätää Perusopetuslaki seuraavasti: 27 § Opetuksenpoikkeava aloittamisajankohta

13.1. Pidennetty oppivelvollisuusPidennetty oppivelvollisuus

Jos lapsen ei ole vammaisuuden tai sairauden perusteella mahdollista saavuttaa perusopetuksentavoitteita yhdeksässä vuodessa, hänellä on perusopetuslain mukaan oikeus pidennettyynoppivelvollisuuteen. Tällöin oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jolloin lapsi täyttää kuusi vuotta jase voi kestää 11 vuotta (PoL 25§ ). Oppivelvollisuus päättyy sinä vuonna, kun sen alkamisesta onkulunut 11 vuotta tai kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu.

Syitä pidennettyyn oppivelvollisuuteen voivat olla:

• vakava vamma (esim. näkö- tai kuulovamma, fyysinen tai vakava psyykkinen vamma taikehitysviivästymä)

• vaikea sairaus

Lapselle, joka kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, tehdään aina samanaikaisesti myöspäätös erityisestä tuesta, yleensä ennen oppivelvollisuuden alkamista, eli kun lapsi täyttää 5vuotta. Lapsella on oikeus aloittaa vapaaehtoisessa esiopetuksessa sinä vuonna, jolloin häntäyttää 5 vuotta. Tämän menettelyn tarkoituksena on parantaa lapsen koulunkäyntivalmiuksia,jotta lapsi selviäisi koulunkäynnistään parhaalla mahdollisella tavalla.

24

Lapsen huoltajille tulee antaa ajoissa riittävästi tietoa pidennettyä oppivelvollisuutta koskevistavaihtoehdoista ja eri valintojen seurauksista.

Mikäli opetusryhmässä on pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia oppilaita, säätää lakiryhmäkoosta seuraavaa:

• opetusryhmässä, joka koostuu pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevista oppilaista, eisaa olla enempää kuin 8 oppilasta.

• vaikeasti vammaisista oppilaista koostuvassa opetusryhmässä saa olla enintään 6oppilasta.

• mikäli opetusryhmä koostuu oppilaista, jotka kuuluvat pidennetyn oppivelvollisuuden piiriinja erityisen tuen piiriin kuuluvista oppilaista, määräytyy opetusryhmän koko enemmistönmukaan

• mikäli pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvaa oppilasta opetetaan ryhmässä, jossaei ole muita erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita, saa opetusryhmässä olla korkeintaan20 oppilasta

Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta ja erityisestä tuesta

Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuudenalkamista. Päätöksen tekee opetusjohtaja. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestätuesta. Pidennettyyn oppivelvollisuuteen voidaan kuitenkin siirtää myös silloin, kun oppilas on joaloittanut perusopetuksessa. Tällöin oppilaan hyödyksi tulee pienempi opetusryhmä (enintään20 oppilaan ryhmä) sekä mahdollisuus opetuksen järjestämiseen valtioneuvoston asetuksen(2001/1435) 9 §:ssä säädetyn erityissäännöksen mukaan perusopetuksen tuntijakoasetuksestapoikkeavalla tavalla. Oppivelvollisuutta ei kuitenkaan pidennetä perusopetuksen loppuvaiheesta,vaan pidennys muodostuu aina oppivelvollisuuteen kuuluvasta esiopetuksesta. Oppilaalla onmyös mahdollisuus kerrata yksi vuosiluokka.

Vapaaehtoinen esiopetus

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella on oikeus osallistua vapaaehtoiseen,maksuttomaan esiopetukseen vuosi ennen oppivelvollisuuden alkamista (PoL 26a §). Tämäoikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta.

Vapaaehtoiseen esiopetukseen osallistuvalle erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tulee laatiahenkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhdessä huoltajan jatarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Koulun laaja-alainen erityisopettaja vastaa lapsen erityisentuen antamisesta esiopetuksessa. Suunnitelman tulee sisältää lapsen kasvulle ja kehitykselleasetettavat tavoitteet sekä arvio lapsen vahvuuksista ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöistä javaikeuksista. Suunnitelmaan kirjataan lapsen oppimisympäristöön liittyvät muutostarpeet sekäopetukseen osallistumisen edellyttämät tuki- ja oppilashuoltopalvelut, niistä vastaavat tahot jaedistymisen seuranta ja arviointi.

Opetuksen järjestäjä on joku kunnan esiopetusta antava yksikkö päiväkodissa taikoulussa. Päätöksen esiopetuspaikasta tekee joko opetusjohtaja tai päiväkodinjohtajariippuen siitä, järjestetäänkö esiopetus koulussa vai päivähoidon yhteydessä. Esiopetuksenopetussuunnitelman perusteet.

Oppivelvollisuuteen kuuluva esiopetus

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen tulee osallistua oppivelvollisuudenalkamisvuonna järjestettävään esiopetukseen (PoL 26 §). Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissäolevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla:

Lapsi aloittaa vapaaehtoisessa esiopetuksessa sinä vuonna, jolloin hän täyttää 5 vuotta, jatkaatoisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämänjälkeen perusopetuksen.

Lapsi aloittaa opiskelun sinä vuonna, jolloin hän täyttää 6 vuotta. Ensimmäinen vuosion oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvaa esiopetusta, jonka jälkeen hän jatkaaperusopetuksessa.

Kou

lun

aloi

ttam

inen

ja k

oulu

valm

iude

n ar

vioi

nti

25

Kou

lun

aloi

ttam

inen

ja k

oulu

valm

iude

n ar

vioi

nti

Lapsi aloittaa 6-vuotiaana oppivelvollisuuteen kuuluvassa esiopetuksessa ja jos esiopetukseenhalutaan käyttää kaksi vuotta, perusopetuksen aloittamista lykätään niin, että lapsi aloittaaperusopetuksen sinä vuonna, jona hän täyttää 8 vuotta. Tällöin tehdään päätös perusopetuksenaloituksen lykkäämisestä.

On tärkeää, että huoltajan kanssa käydyissä keskusteluissa esitellään erilaiset tavat, joidenmukaan pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan opetus voidaan järjestää. Valintaopetuksen järjestämistavasta tehdään lapsen tuen tarpeen ja esiopetuksen aikana tapahtuneenkasvun ja kehityksen perusteella. Esiopetus voi kestää enintään kaksi vuotta.

Oppivelvollisuuteen kuuluva esiopetus voidaan järjestää päivähoidon tai koulunesiopetusryhmässä, erityisopetusryhmässä tai valtion erityiskoulussa. Opiskelun järjestämisestäneuvotellaan yksilöllisesti lapsen tarpeet huomioiden huoltajien, opetuksen järjestäjän jaerityisopetuksen edustajan, muiden kuntoutukseen osallistuneiden asiantuntijoiden sekä hoitoonosallistuneen varhaiskasvatuksen /esiopetuksen henkilöstön kanssa. Opiskelupaikan valinnassaotetaan huomioon lähikouluperiaate ja lapsen yksilöllinen tuen tarve sekä kunnan mahdollisuudettarvittavan tuen tarjoamiseen.

Kun oppivelvollisuus on alkanut, lapsi merkitään sen koulun oppilasluetteloon, jossa häntodennäköisesti aloittaa opiskelun esiopetuksen jälkeen tai jonka esiopetusryhmässä esiopetuson järjestetty. Kun pakollinen esiopetus järjestetään päivähoidon yksikössä, opetusjärjestelyihinliittyvä hallinnointi tapahtuu kuitenkin opetustoimessa. Tällöin pidennetyn oppivelvollisuudenpiirissä olevalla lapsella on ensimmäisen oppivelvollisuusvuoden aikana oikeus saadapäivähoitopalveluita, joiden maksut perustuvat kunnan päivähoitomaksumääräyksiin.

Oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksenjärjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetusvuodenaikana henkilökohtaisen suunnitelman mukaisen opetuksen järjestämisessä toimiiyhdyshenkilönä ja konsultoivana ohjaajana lapsen tulevan koulun erityisopettaja.

26

14. Monipuoliset työtavatOhjattu ja lasten omaehtoinen leikki sekä havainnolliset, lasten aktiivisuutta ja luovuutta edistävättyötavat ovat olennainen osa esiopetuksen toimintaa. Työtapojen valintaa ja käyttöä ohjaavatesiopetukselle asetetut tehtävät ja tavoitteet sekä lasten tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksenkohteet. Monipuolisilla työtavoilla tuetaan lasten kasvua ja oppimista, heidän laaja-alaisenosaamisensa kehittymistä sekä vahvistetaan heidän sosiaalisia taitojaan.

Esiopetuksessa työtavat ovat sekä oppimisen väline että opettelun kohde - vähitellen kehittyvätaito, jota lapset tarvitsevat oppimisen polulla. Tämän vuoksi on tärkeää, että opettaja ohjaalapsia kokeilemaan ja käyttämään erilaisia työtapoja ryhmissä, työpareina ja itsenäisesti. Lapsetosallistuvat toiminnan suunnitteluun, työtapojen valintaan ja tekevät erilaisia työtehtäviä. Tämäon arjen osallisuutta, jonka tavoitteena on tukea lasten aloitteellisuuden kehittymistä ja omaavastuunottoa. Oppimista edistää se, että lapset ovat mukana miettimässä työskentelyn tavoitteitaja he tietävät, mitä heiltä odotetaan. Tehtyjen valintojen ja työskentelyn onnistumista arvioidaanyhdessä.

Leikkiessään lapset oppivat ja hahmottavat maailmaa. Tämän vuoksi leikki eri muodoissaanon keskeistä esiopetuksessa. Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat tarjoavat elämyksiä javahvistavat lasten oppimismotivaatiota. Tavoitteena on, että lapset käyttävät kaikkia aistejaan,liikkuvat, kehittävät muistiaan ja mielikuvitustaan sekä nauttivat oivaltamisesta. Oppimisen jayhteisöllisten toimintatapojen kehittymisen tukemiseksi esiopetuksessa käytetään esimerkiksierilaisia pelejä. Yhdessä työskenneltäessä lapsia rohkaistaan kyselemään, ihmettelemään,tutkimaan, päättelemään ja ratkaisemaan ongelmia sekä toimimaan tavoitteellisesti yhteisenpäämäärän suuntaisesti. Lapsille järjestetään myös mahdollisuuksia kokeilla ja toimia itsenäisesti.

Monipuolisten työtapojen käyttö edellyttää, että oppimisympäristöissä on riittävästi erilaisia leikkiinja opetteluun soveltuvia materiaaleja, havainto- ja työvälineitä sekä mahdollisuuksia käyttäätieto- ja viestintäteknologiaa. Toimivat oppimisympäristöt tarjoavat tilaisuuksia eriyttää lastentyöskentelyä. Onnistumisen kokemuksilla ja kannustavalla palautteella tuetaan lasten myönteisenitsetunnon kehittymistä. Tavoitteena on, että lasten halu kokeilla ja opetella vahvistuu ja heillesyntyy luottamus siihen, että he pystyvät oppimaan uutta.

Työtapoja kehitetään yhteisesti henkilöstön itsearvioinnin sekä lapsilta ja huoltajilta saadunpalautteen perusteella.

________________________

Sipoon kunnassa käytetään perusteiden mukaisia työtapoja.

Sipoossa painotetaan kielellisen kehittymisen tukemista, liikuntaa ja luontoa. Oppimista tuetaanleikin, liikkumisen, vertaisryhmien ja luonnon kautta. Pihoja ja luontoa oppimisympäristönäkäytetään aktiivisesti. Lapset halutaan mukaan toiminnan suunnitteluun, toteutukseen jaarviointiin. Lapset saavat kiinnostuksenkohteiden mukaan tutkia, toimia, oivaltaa ja oppiakäyttäen erilaisia sisä- ja ulkotiloja,välineitä ja materiaaleja. Osallistaminen onnistuu pitämälläluokkakokouksia/esiopetuskokouksia ryhmissä. Projektioppiminen työskentelytapana tuo lapsienkiinnostuksen kohteet esille. Aikuinen on ohjaaja ja mahdollistaja. Hän luo olosuhteet,mahdollisuudet ja oppimisympäristöt, joissa jokainen oppija voi kehittyä omien taitojen, tietojenja tyyliensä mukaan.

Aikuisen tulee olla mukana leikissä ohjaajana ja mahdollistajana. Hän tuo leikkiin materiaalia,auttaa tarvittaessa alkuun ja vetäytyy pois, kun sen aika on. Aikuisen ohjauksella on suurimerkitys leikin onnistumisessa, jos leikkitaidoissa on haastetta. Leikinohjaukseen panostetaan,jotta nekin lapset, jotka jäävät ulkopuolelle tai eivät omin voimin pääse etenemään leikissä,saavat tukea leikkiinsä. Kaikkia leikin eri muotoja harjoitellaan ohjauksen ja vertaisryhmäntuella. Digitaalinen toiminta otetaan huomioon sosiaalisen vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyydentoiminnan mahdollistajana. Sosiaalisten taitojen kehittyminen, vertaisryhmässä toimiminen jaopettaminen on jokapäiväistä oppimista tukevaa toimintaa.

Mon

ipuo

liset

työt

avat

27

Arv

ioin

ti op

etuk

sen

ja o

ppim

isen

tuke

na

15. Arviointi opetuksen ja oppimisentukena

Arviointi on kiinteä osa esiopetusta. Arvioinnilla on esiopetuksessa kaksi tehtävää: sen avullasuunnitellaan ja kehitetään opetusta sekä tuetaan kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista.Arviointi on havainnoinnin, dokumentoinnin, arviointipäätelmien ja palautteen muodostamakokonaisuus, johon osallistuvat opettajien lisäksi muu esiopetuksen henkilöstö sekä lapset jahuoltajat.

Esiopetuksen tehtävänä on edistää yhteistyössä huoltajien kanssa lasten kehitys- jaoppimisedellytyksiä. Tavoitteellisen ja lasten kehitystä tukevan opetuksen edellytyksenä on,että opettaja saa tietoa lasten aiemmista kasvuympäristöistä, kehittymisestä ja oppimisestasekä mielenkiinnon kohteista. Keskeisiä tiedonlähteitä ovat lapsen huoltaja, aiemmanvarhaiskasvatuksen henkilöstö sekä lapsi itse. Esiopetuksen opettaja hyödyntää tietojalapsen henkilökohtaisten tavoitteiden suunnittelussa yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa.Suunnittelun apuna voidaan käyttää lapsikohtaista esiopetuksen oppimissuunnitelmaa.

Opettaja seuraa kunkin lapsen kehittymistä ja oppimista esiopetuksen aikana. Seurannankohteena ovat lasten työskentely, käyttäytyminen ja heidän oppimisensa edistyminen eri tiedon-ja taidonaloilla. Seuranta perustuu jatkuvaan havainnointiin sekä monipuoliseen dokumentointiin.Lasten tekemät työt ja omat kokemukset ovat osa dokumentointia ja arviointia. Myös huoltajanhavainnot lapsensa oppimisesta ja hyvinvoinnista ovat tärkeitä. Kootun seurantatiedon ja siitäjohdettujen arviointipäätelmien pohjalta opettaja suuntaa opetusta ja oppimisympäristöjä sekälasten mahdollisesti saamaa tukea.

Opettaja ja lasta ohjaava muu henkilöstö antavat lapsille päivittäin rohkaisevaa ja kannustavaapalautetta lasten vahvuuksista ja kehittämisalueista. Koottua dokumentaatiota käytetään niin,että kukin lapsi voi havaita edistymistään. Tämä rakentaa lasten myönteistä käsitystäitsestään oppijana. On tärkeää, että huoltajat saavat usein palautetta lapsensa työskentelystä,käyttäytymisestä ja oppimisen edistymisestä, jotta he voivat osaltaan tukea lastaan.

Esiopetuksessa kehitetään lasten edellytyksiä itsearviointiin. Lapsia rohkaistaan kuvaamaan,mistä he esiopetuksessa pitävät, missä he ovat omasta mielestään onnistuneet ja mitähe haluaisivat opetella jatkossa. Opettaja ohjaa lapsia myös pohtimaan yhteisten tehtävienonnistumista. Lasten oppimisen polun aikana vähitellen kehittyvä itsearviointitaito on osaoppimisen taitoja.

On tärkeää, että tarpeelliset tiedot kunkin lapsen esiopetuksen aikaisesta työskentelystä sekäkasvun ja oppimisen etenemisestä ovat opettajan käytettävissä lapsen siirtyessä ensimmäiselleluokalle. Tämä varmistetaan esiopetuksen ja koulun henkilöstön sekä huoltajien ja lastenyhteistyöllä. Tietojen siirtämisessä voidaan hyödyntää esiopetuksen aikana koottuja kunkin lapsenetenemistä kuvaavia dokumentteja sekä lapselle mahdollisesti laadittua oppimissuunnitelmaa taiHOJKSia. Opetuksen järjestäjä vastaa toimivien siirtymävaiheen käytäntöjen luomisesta. Tietojensiirrossa noudatetaan voimassa olevia säännöksiä.

Opetushenkilöstön tavoitteellinen itsearviointi on esiopetuksen laadun ylläpitämisen jakehittämisen ehto. Opettajat käyttävät lasten kasvun ja oppimisen seurannasta saamaansaarviointitietoa ja dokumentaatiota pedagogisessa suunnittelussa ja opetuksen uudelleensuuntaamisessa. Lapsilta ja huoltajilta saatu palaute otetaan huomion toiminnan kehittämisessä.

Lapsille annetaan lukuvuoden päätteeksi esiopetuksen osallistumistodistus. Todistukseenmerkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun/päiväkodin ja lapsen nimi, lapsenhenkilötunnus sekä todistuksen antamispäivä. Lisäksi todistukseen merkitään, että todistuson Opetushallituksen 22.12.2014 hyväksymien esiopetuksen opetussuunnitelman perusteidenmukainen. Todistus voi sisältää yleiskuvauksen toteutuneesta esiopetuksesta. Todistukseen eimerkitä lapsen persoonaan, oppimisen etenemiseen tai lapsen toimintaan liittyviä kuvauksia.

________________________28

• Sipoossa käytetään sähköistä tiedonsiirtolomaketta esiopetuksesta alkuopetukseentai lapsen vaihtaessa esiopetuspaikkaa. Lomake on Wilmassa, joka on sähköinenyhteydenpito-ohjelma.

• Esiopetuksen laadun arviointia ja mittaamista tehdään havainnoinnin ja arviointien avulla:itsearviointi, vertaisarviointi, tiimiarviointi, kehityskeskustelut, palautteet

• Sipoossa otetaan käyttöön yhtenäinen Sipoon kunnan esiopetuksen osallistumistodistus.Todistuspohja on Wilmassa.

Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena

• Alkukartoitukset tehdään esiopetusvuoden alkaessa kaikille esiopetuslapsille. Arjessahavainnoidaan, seurataan ja kiinnitetään huomiota lapsen hyvinvointiin, kasvuun jakehittymiseen.

• Kehityskeskustelut pidetään syksyllä ja keväällä; Havainnoinnin kohteena ovat lapsentyöskentely, käyttäytyminen, oppiminen ja hyvinvointi. Pohjana käytetään tietoa aiemmistakasvuympäristöistä, kehittymisestä ja oppimisesta sekä mielenkiinnon kohteista.

• Henkilökunnan itsearviointi: Henkilökunnan itsearviointia tehdään keskustelun jasähköisen itsearviointilomakkeen avulla säännöllisesti. Arvioinnin kohteena ovat työtavat,tavoitteiden saavuttaminen, toiminta, tiimityö ja työyhteisön kehittyminen. Tärkeää on myösarvioida prosesseja, ilmiöitä ja toimintakultturia sekä sen muutoksia. Arviointia peilataanopetussuunnitelman arvoihin.

• Lasten itsearviointi: Lasten itsearviointia voidaan tehdä erilaisia dokumentaatiovälineitäja -tapoja (esim. vanhat kännykät, tabletit, valokuvat, video, piirtäminen, askastelu,haastattelu jne.) käyttäen ja prosesseja arvioiden. Arvioinnin kohteena ovat tehdyt työt,omat kokemukset (onnistumiset, haasteet), oma oppiminen, kehittyminen ja hyvinvointi.Lapsen itsearviointilomake on Wilmassa.

• Lapsiryhmän itsearviointi: Lapsiryhmän itsearviointia tehdään keskuteluina ja erilaistenmenetelmien avulla arjen toimintojen yhteydessä.

• Vertaisarviointi: Lapset antavat toisilleen palautetta arjen erilaisissa tilanteissa jatoiminnoissa. Aikuinen mahdollistaa ja ohjaa palautteen antamista tarpeen mukaan.

• Tiimiarviointi: Tiimiarviointia tehdään viikkopalaverien yhteydessä ja puolivuosittainesimiehen kanssa.

• Kehityskeskustelut: Jokainen työntekijä käy vähintään kerran vuodessakehityskeskustelun oman esimiehensä kanssa.

• Huoltajilta saatava palaute: Huoltajilta kerätään palautetta syksyllä ja keväällä. Lisäksihuomioidaan tuonti- ja hakutilanteet myös palautteenantotilanteina.

• Osallistumistodistus: Esiopetukseen osallistunut lapsi saa osallistumistodistuksenSipoon kunnalta. Esiopetuksen esimies (päiväkodinjohtaja/rehtori) allekirjoittaaosallistumistodistuksen. Osallistumistodistuksen lisäksi voidaan yksiköissä tehdä ja liittääomia dokumentteja. Sipoon kunnan virallinen esiopetuksen osallistumistodistus onWilmassa.

• Vuosikalenteri/Vuosikello: Vuosikelloon kirjataan vuosittain toistuvat toiminnat,tiedonsiirrot, kartoitukset, 6-vuotistarkastukset, arvioinnit, kehityskeskustelut.

• Lapsilta saatava palaute työtavoista: Lapsilta kysytään palautetta teematyöskentelystä/projektityöstä. Palautteessa arvioidaan prosessi: suunnittelu-toteutus-arviointi -vaiheet

• Tiedonsiirrot: Tiedonsiirrot tehdään sähköisinä esiopetuksesta kouluun.Tiedonsiirronnivelvaiheet ovat varhaiskasvatuksesta esiopetukseen, esiopetuksesta mahdollisestitoiseen esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen. Tiedonsiirto tapahtuupääsääntöisesti Wilman kautta.

• Yksikkökohtainen Työsuunnitelma tehdään vuosittain. Se hyväksytäänkoulutusjaostoissa.

• Yksikkökohtainen Toimintakertomus tehdään vuosittan. Se hyväksytäänkoulutusjaostoissa.

Arv

ioin

ti op

etuk

sen

ja o

ppim

isen

tuke

na

29

Ope

tuks

en y

htei

set t

avoi

tteet

ja o

ppim

isko

kona

isuu

det

16. Opetuksen yhteiset tavoitteet jaoppimiskokonaisuudet

Esiopetus on luonteeltaan eheytettyä opetusta, joka muodostuu eri laajuisista ja eri tavointoteutetuista oppimiskokonaisuuksista. Oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen lähtökohtina ovatlasten kiinnostuksen kohteet sekä tässä luvussa kuvatut opetukselle asetettavat yhteisettavoitteet. Yhteiset tavoitteet perustuvat eri tiedon- ja taidonaloista nouseviin, esiopetuksenkannalta oleellisiin opetuksen tavoitteisiin sekä laaja-alaiselle osaamiselle asetettuihintavoitteisiin. Yhteiset tavoitteet ovat opettajan työtä ohjaavia tavoitteita.

Oppimiskokonaisuuksina toteutetun opetuksen tavoitteena on tukea lasten kokonaisvaltaistakasvua ja hyvinvointia sekä tarjota monipuolinen perusta heidän osaamisensa edistymiselle.Leikki ja muut lapsille ominaiset tavat oppia ja työskennellä ovat opetuksen ja toiminnanlähtökohtana. Oppimiskokonaisuuksien kesto ja toteutustapa vaihtelevat valitun aihepiirin,tilanteen ja lasten oppimisen etenemisen mukaan. Lapset osallistuvat oppimiskokonaisuuksiensuunnitteluun ja toteutumisen arviointiin opettajan ohjauksessa. On tärkeää, että jokaisellalapsella on mahdollisuus oppia ja työskennellä omaan tahtiinsa sekä kehittää taitojaanvuorovaikutuksessa toisten lasten, opettajan ja muun henkilöstön kanssa monipuolisissaoppimisympäristöissä. Oppimiskokonaisuuksien tehtävä on tarjota lapsille uusia ja innostaviaoppimiskokemuksia sekä mahdollisuuksia työskennellä kullekin lapselle sopivia oppimisenhaasteita sisältävien tehtävien parissa. Opetuksessa otetaan huomioon lasten erilaiset tuentarpeet ja annetaan lapsille riittävästi tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.

Tässä luvussa kuvatut opetukselle asetetut yhteiset tavoitteet on ryhmitelty viideksikokonaisuudeksi. Kuhunkin kokonaisuuteen on koottu tavoitteita, joilla on toisiinsa liittyviäopetuksellisia ja kasvatuksellisia tehtäviä. Eri kokonaisuuksien tavoitteita ja sisältöjäyhdistellään pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla esiopetuksen oppimiskokonaisuuksiamuodostettaessa.

_______________________

Opetuksen yhteiset tavoitteet ja oppimiskokonaisuudet

• Toimintamuotona on systemaattinen, jatkuva lapsen kuuleminen ja asioiden kirjaaminen jadokumentoiminen muistiin (dokumentoinnin kirjalliset ja sähköiset muodot, kuvat, videot)

• Luodaan monipuoliset oppimisympäristöt sekä sisällä että ulkona ja käytetään monipuolisiatyötapoja; eheyttävää opetusta

• Lasten kiinnostuksen kohteet ja opetuksen yhteiset tavoitteet yhdistetäänoppimiskokonaisuuksiksi, joissa käytetään laaja-alaista osaamista

• Lasta on kunnioitettava, kuultava, hänet on nähtävä, hänen toimintaansa on havainnoitavaja hänen kiinnostuksenkohteensa on huomioitava, jotta häntä voi tukea hänen omassaoppimispolussaan.

• Lasten kuuleminen ja osallisuus toiminnan suunnittelu-toteutus-arviointi - vaiheessa.• Lapsi on oman toimintansa tekijänä ja aikuinen toiminnan mahdollistajana• Toiminnassa huomioidaan yhteisöllisyys, yhteistekeminen, yksintekeminen,

parityöskentely, ryhmätyöskentely, lapsi-aikuinen kontakti, lapsi-lapsi suhteet• Vetäytyvät,harhailevat lapset autetaan leikinohjauksella ja aikuisen tuella vertaisryhmään

ja toimintaan mukaan, jotta syrjäytymistä voidaan ehkäistä mahdollisimman aikaisessavaiheessa ja toisaalta edistää lapsen kehitystä ja oppimista.

• Toimitaan Kiusaamisen ehkäisy -ohjelmien ja KIVA-koulu periaatteiden mukaan

Ilmaisun monet muodot:

- musiikillinen toiminta: rytmin, tauon ja sykkeen huomioiminen tärkeänä osana oppimista

30

- kuvallinen ajattelu ja kuvailmaisu: BYOD -> käytettyjen kameroiden/älypuhelimien itsenäinenkäyttö kuvaamiseen ja videointiin; oman toiminnan, oppimisen ja kehittymisen seuraaminen,osallisuuden lisääminen

Kielen rikas maailma:

- toteuttaminen yhteistyössä alkuopetuksen ja Kulttuuri ja vapaa-aika toimintojen kanssa

Minä ja meidän yhteisömme

- Suomalaisen perinteen, Sipoon kunnan kulttuurin ja eri kieliryhmien perinteiden jakaminen javaaliminen toiminnassa sekä juhlissa ja juhlapäivinä

- osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tuetaan eri materiaalien ja ohjelmien kautta

Tutkin ja toimin ympäristössäni

- ympäristökasvatus: Sipoon omien kohteiden hyödyntäminen

- Sipoon varhaiskasvatuksen Ympäristöohjelman mukaan toimiminen (linkki)

- lajittelun, kierrätyksen ja kestävän kehityksen huomioiminen toiminnassa

Kasvan ja kehityn

- Liikunnalliseen projektiin osallistuminen kerran vuodessa, esim. Jalkapallopäivään yhteistyössäSibboVargarna:n kanssa

- Seikkailuliikunnan, perinneleikkien ja pihaleikkien huomioiminen liikunnallisen toiminnantukemisessa sekä ulkona että sisällä

16.1. Ilmaisun monet muodotLasten oppimisedellytykset, sosiaaliset taidot ja myönteinen minäkuva vahvistuvat, kun hesaavat valmiuksia ympäröivän maailman jäsentämiseen. Nämä valmiudet kehittyvät, kun lapsettutkivat, tulkitsevat ja ilmaisevat itseään ja maailmaa erilaisia ilmaisun taitoja harjoittelemalla.Harjoittelu tukee myös lasten keskittymiskyvyn ja itsesäätelytaitojen kehittymistä. Esiopetuksentehtävä on kehittää lasten ilmaisua musiikillisen, kuvataiteellisen, käsitöiden sekä suullisenja kehollisen ilmaisun perustaitoja harjoittelemalla. Kulttuurin ja ilmaisun eri muotoihintutustuminen vahvistaa lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä monilukutaidonkehittymistä. Eri ilmaisumuotojen käyttö esiopetuksen arjessa ja juhlissa tarjoaa mahdollisuuksiatuoda esille kulttuurista monimuotoisuutta ja iloita siitä.

Ope

tuks

en y

htei

set t

avoi

tteet

ja o

ppim

isko

kona

isuu

det

31

Ope

tuks

en y

htei

set t

avoi

tteet

ja o

ppim

isko

kona

isuu

det

Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet

Esiopetuksessa lapsia rohkaistaan ja ohjataan käyttämään ilmaisun eri muotoja. Opetussuunnitellaan niin, että lapset saavat elämyksiä taiteesta sekä kokemuksia luovastaprosessista ja siihen kuuluvasta suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin kokonaisuudesta.Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaankertomaan ideoistaan, työskentelystään ja niihin liittyvistä erilaisista kokemuksista. Toiminnantuotoksia tarkastellaan yhdessä, ja yhteinen tekeminen näkyy oppimisympäristöissä. Lastenilmaisussa ja työskentelyn dokumentoinnissa käytetään monipuolisesti erilaisia materiaalejaja välineitä. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti eri oppimisympäristöjä ja lähiseudunkulttuuritarjontaa.

Yksityiskohtaisemmat tavoitteet

• Esiopetuksen musiikillinen toiminta on monipuolista ja moniaistista, ja sen tavoitteena onvahvistaa lasten kiinnostusta ja suhdetta musiikkiin. Lapsille tarjotaan kokemuksia heidänomista musiikillisista taidoistaan laulun, tanssin, liikkeen, soiton ja oman musiikin luomisenavulla. Heidän kanssaan opetellaan lauluja ja tutustutaan eri musiikkityyleihin ja soittimiin.Musiikilla leikitään, kokeillaan ja improvisoidaan. Lasten kanssaan havainnoidaan äänentasoa, kestoa, voimaa ja sointivärejä musiikillisessa toiminnassa. Opetus tarjoaa lapsillekokemuksia musiikin tekemisestä yhdessä.

• Esiopetuksessa harjoitellaan käsitöiden tekemistä ja erilaisten työvälineiden käyttöä.Lapsia innostetaan käsitöiden tekemiseen. Lasten kanssa kokeillaan sekä kovienettä pehmeiden materiaalien käyttöä ja opetellaan niiden käsittelyssä tarvittaviatekniikoita ja perustaitoja. Lapsia rohkaistaan suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisiakäsitöitä mielikuvituksensa ja omien taitojensa puitteissa yhdessä toisten kanssa.Lapset suunnittelevat ja valmistavat opettajan ohjauksessa myös pitempikestoisenkäsityön. Työskentelyssä voidaan hyödyntää paikallisia tai lapsiryhmän taustoihin liittyviäkäsityöperinteitä.

• Esiopetuksessa tuetaan lasten kuvallisen ajattelun ja kuvailmaisun kehittymistätekemällä, tulkitsemalla ja arvioimalla erilaisia kuvia. Opeteltava asia suunnitellaan lastenkokemusmaailmasta ja kiinnostuksen kohteista lähtien. Lapsia rohkaistaan kokeilemaanerilaisia kuvan tekemisen tapoja, välineitä ja materiaaleja. Kuvan tekemisen taitojaharjoitellaan moniaistisesti esimerkiksi maalaamalla, rakentamalla ja mediaesityksiätekemällä. Lasten kanssa havainnoidaan heidän itse tuottamiensa kuvien lisäksitaideteoksia, median kuvia, esineiden muotoilua sekä rakennetun ja luonnon ympäristönkohteita. Lapsia ohjataan tulkitsemaan ja kertomaan ajatuksiaan kuvallisista viesteistä.Kuvia tarkasteltaessa kiinnitetään huomiota esimerkiksi väreihin, muotoihin, materiaaleihin,tekijään, esitysyhteyteen ja kuvien herättämiin tunteisiin.

• Lapsia rohkaistaan suulliseen ja keholliseen ilmaisuun monipuolisten harjoitusten jaleikin avulla. Tavoitteena on, että lapset saavat kokemuksia siitä, miten kielellä ja kehollavoidaan leikkiä ja viestiä monimuotoisesti. Lasten mielikuvituksesta nousevia tai heidänkokemiaan ja havaitsemiaan asioita työstetään yhdessä ilmaisun keinoin. Opetuksessahyödynnetään loruja, runoja sekä lasten kirjallisuutta. Lapset saavat kokemuksia sekäspontaanista ilmaisusta että yhteisesti suunnitellusta prosessista. Ilmaisumuotoina voidaankäyttää esimerkiksi draamatoimintaa, sanataidetta ja tanssia.

___________________

- musiikillinen toiminta: rytmin, tauon ja sykkeen huomioiminen tärkeänä osana oppimista

- kuvallinen ajattelu ja kuvailmaisu: BYOD -> käytettyjen kameroiden/älypuhelimien itsenäinenkäyttö kuvaamiseen ja videointiin; oman toiminnan, oppimisen ja kehittymisen seuraaminen,osallisuuden lisääminen

32

16.2. Kielen rikas maailmaKieli on lapsille sekä oppimisen kohde että väline. Esiopetusiässä kielestä tulee yhä vahvemminlasten ajattelun, ilmaisun ja vuorovaikutuksen väline, jonka avulla he jäsentävät arkeaan jarakentavat maailmankuvaansa. Esiopetuksen tehtävä on tukea lasten kielellisten taitojenkehitystä kokonaisvaltaisesta kielen merkityksen hahmottamisesta kohti yksityiskohtaisempaakielen rakenteiden ja muodon havaitsemista. Keskeistä on vahvistaa lasten kiinnostusta jauteliaisuutta puhuttua kieltä sekä lukemista ja kirjoittamista kohtaan. Kielellinen mallintaminenja runsas myönteinen palaute ovat tärkeitä oppimiselle. Erilaisten viestien tulkitseminenja tuottaminen suullisesti ja viestinnän välineitä käyttäen ovat osa vähitellen kehittyväämonilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista laaja-alaista osaamista. Esiopetuksessa lastenkielellisen ja kulttuurisen taustan monimuotoisuus tunnistetaan, sitä kunnioitetaan ja senjatkuvuutta tuetaan. Eri kielten havainnointi tukee lasten kielitietoisuutta sekä kulttuuriseenosaamiseen ja vuorovaikutukseen liittyvän laaja-alaisen osaamisen kehittymistä.

Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet

Esiopetuksen tavoitteena on edistää lasten kielellistä kehitystä ja vuorovaikutustaitoja sekävahvistaa heidän kiinnostustaan kieliin ja kulttuureihin. Lasten kielellisen tietoisuuden kehittymistäedistetään kielellä leikkien, loruillen sekä tutustuen monipuolisesti puhuttuun ja kirjoitettuunkieleen. Lasten kehittyvää luku- ja kirjoitustaitoa tuetaan leikkien ja toiminnallisten harjoitustenavulla. Opetus ja oppimisympäristöt suunnitellaan niin, että niissä on lapsille runsaastimahdollisuuksia havainnoida, tutkia ja kokeilla puhuttua ja kirjoitettua kieltä sekä laajentaasanavarastoaan. Opetuskielen lisäksi esiopetuksessa havainnoidaan muita kieliä. On tärkeää,että lapset, joiden äidinkieli on muu kuin esiopetuksen kieli, saavat vahvan tuen opetuskielentaidon kehittymiselle ja samalla kokemuksen, että heidän kotona puhumansa kieli on tärkeä jaarvokas.

Yksityiskohtaisemmat tavoitteet

• Lasten suomen/ ruotsin/ saamen/ viittomakielen taidon kehittymistä tuetaanmonipuolisesti esiopetuksen aikana.

• Opetus tarjoaa lapsille mahdollisuuksia harjoitella kuuntelemista ja puhumista erilaisissatilanteissa. Heitä ohjataan kertomaan ja keskustelemaan sekä eläytymään, ymmärtämäänja muistamaan kuulemaansa. Sanojen merkityksiä pohditaan yhdessä ja sanoillaleikitellään. Yhteisissä keskusteluissa lapset kehittävät taitojaan kysyä, päätellä ja arvioidakuulemaansa. Lapsia innostetaan tarinoiden tekemiseen ja taitoa harjoitellaan esimerkiksisaduttamalla tai digitarinoita tekemällä.

• Lapsille luetaan erilaisia tekstejä ja niistä keskustellaan yhdessä. Tämä auttaa lapsiaymmärtämään lukemisen merkitystä. Opettajan mallintamisen ja erilaisten harjoitustenavulla lapset saavat kokemuksia siitä, miten puheen voi muuttaa kirjoitetuksi kieleksi jakirjoitetun kielen puheeksi. Kirjoitettua ja puhuttua kieltä tutkitaan yhdessä. Lapsia ohjataanhavaitsemaan, että puheen voi jakaa pienempiin osiin, kuten sanoihin, tavuihin ja äänteisiin.

• Lasten lukutaidon kehittymistä tuetaan järjestämällä heille mahdollisuuksia leikilliseenkirjoittamiseen ja omien tekstien tuottamiseen tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen.Lapsia innostetaan yhdessä ja omatoimisesti tunnistamaan ja tuottamaan eri tavoinkirjaimia, sanoja ja tekstejä taitojensa ja mielenkiintonsa mukaisesti heille mielekkäissäasiayhteyksissä.

• Opetuksessa käytetään monipuolisesti lastenkirjallisuutta. Lapsia rohkaistaan tutkimaan jalukemaan oman taitonsa mukaisesti erilaisia tekstejä sekä kertomaan ja ilmaisemaan eritavoin kuulemastaan tai lukemastaan.

• Erilaisten leikkien ja harjoitusten avulla tuetaan lasten hienomotoristen taitojen kehittymistäsekä heidän kykyään hahmottaa tilaa ja suuntia. Lapsia ohjataan arkoituksenmukaiseenkynäotteeseen ja näppäimistöjen käyttöön.

• Esiopetuksessa tuetaan lasten kielellisiä valmiuksia havainnoimalla eri kieliä yhdessälasten kanssa. Erityisesti tarkastellaan lapsiryhmässä ja lähiympäristössä puhuttuja kieliä.Näin tuetaan lasten kielitietoisuuden ja oman kielellisen ja kulttuurisen identiteetinkehittymistä. Samalla lapsia autetaan havaitsemaan ympäröivän maailman kielellinen ja

Ope

tuks

en y

htei

set t

avoi

tteet

ja o

ppim

isko

kona

isuu

det

33

Ope

tuks

en y

htei

set t

avoi

tteet

ja o

ppim

isko

kona

isuu

det

kulttuurinen rikkaus ja kiinnostavuus. Opetuksessa voidaan käyttää esimerkiksi erikielisiälauluja, leikkejä ja viittomia.

_________________

- toteuttaminen yhteistyössä alkuopetuksen ja Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kanssa

- Kielikylpyopetus varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja alkuopetukseen

16.3. Minä ja meidän yhteisömmeLasten elinpiiri laajenee heidän kasvaessaan. Kodin perinteiden, toimintamallien, arvojenja katsomusten lisäksi lapset kohtaavat toisenlaisia tapoja ajatella ja toimia. Esiopetuksentehtävä on vahvistaa lasten valmiuksia ymmärtää yhteiskunnan monimuotoisuutta ja toimiasiinä. Aihetta lähestytään historiallisesta ja yhteiskunnallisesta sekä etiikan ja katsomustennäkökulmista. Lähiyhteisön menneisyyttä sekä ajankohtaisia asioita pohtimalla suunnataanlasten mielenkiintoa yhteiskunnallisiin asioihin. Arjen eettisten valintojen pohdinta sekäomien tunnetaitojen kehittäminen ja rakentavan käyttäytymisen harjoittelu vahvistavat lastenvuorovaikutustaitoja. Tutustuminen lähiyhteisön tapoihin sekä uskontoihin ja muihin katsomuksiinyhdessä kokonaisuuden muiden tavoitteiden kanssa tukee lasten kulttuurisen osaamisen javuorovaikutustaitojen kehittymistä sekä ajatteluun ja oppimiseen liittyvää laaja-alaista osaamista.Opetuksessa toimitaan yhteistyössä huoltajien kanssa kunkin perheen taustaa, katsomuksia jaarvoja kuullen.

Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet

Tavoitteena on edistää lasten mielenkiintoa yhteiskunnan, erityisesti lähiyhteisön toimintaanja vahvistaa heidän osallisuuttaan toimintaympäristössään. Lapsia ohjataan havainnoimaannykyisyyttä ja heille luodaan mahdollisuuksia eläytyä menneisyyden tapahtumiin ja tilanteisiin.Opetuksessa tuetaan lasten eettisen kohtaamisen ja ajattelun taitoja sekä tunnetaitojenkehittymistä. Lapset tutustuvat opettajan johdolla niin omaan kuin muihinkin lapsiryhmässä tailähiyhteisössä edustettuina oleviin katsomuksiin ja uskontoihin sekä niihin liittyviin tapoihin japerinteisiin. Lapsia rohkaistaan kysymään ja heidän pohdinnoilleen ja ihmettelylle annetaantilaa. Kokonaisuuden työtapoina korostuvat keskustelut sekä erilaiset eläytymisen mahdollistavatmenetelmät.

Yksityiskohtaisemmat tavoitteet

• Lasten kanssa tutustutaan johonkin lähiympäristön henkilöön tai kohteeseenhistoriallisesta näkökulmasta. Aihetta lähestytään havainnollisesti ja moniaistisesti eriilmaisutapoja hyödyntäen. Lisäksi opetuksessa voidaan käsitellä lapsia kiinnostavia muitahistoriallisia tapahtumia, henkilöitä, kulttuureja ja kulttuuriperintöä. Tiedon lähteinä voidaankäyttää lähiyhteisön jäseniä, esineistöä ja ympäristöä sekä hyödyntää lasten huoltajienasiantuntemusta omasta kulttuuriperinnöstään. Opetuksessa voidaan hyödyntää myösjuhlaperinteitä, kertomuksia, perinneleikkejä ja vanhoja lauluja.

• Lasten kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin herätetään keskustelemalla heitäkiinnostavista lähiyhteisön ja yhteiskunnan ajankohtaisista asioista. Lasten kanssatutustutaan mediaan ja kokeillaan median tuottamista leikinomaisesti. Mediatarjonnansisältöä ja todenmukaisuutta pohditaan yhdessä lasten kanssa. Opetuksessa tutustutaanlasten oikeuksiin hyödyntäen YK:n yleissopimusta lapsen oikeuksista. Lasten kanssalaaditaan ja kehitetään esiopetusryhmän sääntöjä. Samalla autetaan lapsia ymmärtämään,että yhteisön säännöt ovat ihmisten luomia sopimuksia. Lähiympäristöä hyödynnetään niinettä lapsilla on mahdollisuus aitoon osallistumis- ja vaikuttamiskokemukseen.

• Esiopetukseen sisältyy koko ryhmälle yhteistä eettistä kasvatusta. Kasvatus liitetäänlasten arkeen ja käytännön tilanteisiin, joihin liittyy tunteita ja eettisiä valintoja.Lapsia ohjataan tunnistamaan tunteitaan, toimimaan ystävällisesti ja vastuullisesti sekäratkaisemaan rakentavasti lasten keskinäisiä ristiriitatilanteita. Lasten kanssa pohditaanystävyyttä ja toisten kunnioittamista, ilon ja pelon aiheita, tyttönä ja poikana olemiseenliittyviä oletuksia sekä oikean ja väärän erottamista. Yhteisten keskustelujen lisäksi

34

luontevia tapoja eettiseen kasvatukseen antavat esimerkiksi roolileikit sekä sadut ja mediankertomukset. Opetuksessa voidaan hyödyntää sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja kehittäviäopetusohjelmia ja materiaaleja.

• Esiopetuksen katsomuskasvatuksessa yhteisen tutustumisen kohteena ovatlapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja katsomukset. Uskonnottomuutta tarkastellaanesiopetuksessa muiden katsomusten rinnalla. Katsomuskasvatus liitetään arjen asioihin,juhliin ja ajankohtaisiin tapahtumiin, joilla on uskonnollista tai katsomuksellista merkitystä.Tavoitteena on auttaa lapsia ymmärtämään ja kunnioittamaan sekä omia että toistenlasten ja perheiden erilaisia katsomuksellisia perinteitä sekä niihin liittyviä tapoja jakäsityksiä. Lapsia rohkaistaan erilaisten elämänkysymysten pohdintaan yhdessä toistenkanssa toimien. Samalla heidän valmiutensa ymmärtää uskontoihin ja katsomuksiin liittyviäsanoja ja käsitteitä vahvistuvat. Opetuksessa hyödynnetään esimerkiksi vierailuja jalähiympäristön tapahtumia.

______________________

- Suomalaisen perinteen, Sipoon kunnan kulttuurin ja eri kieliryhmien perinteiden jakaminen javaaliminen toiminnassa sekä juhlissa ja juhlapäivinä.

- Tehdään yhteistyötä seurakuntien ja järjestöjen kanssa.

- Käytössä olevia ohjelmia tms: Askeleet, Stegvis, Tunteet, Tunnekortit, Kummitoiminta.

16.4. Tutkin ja toimin ympäristössäniLasten toimintaympäristö - lähiluonto ja rakennettu ympäristö sekä muut esiopetuksenoppimisympäristöt - tarjoavat runsaasti aineksia lasten oppimiselle. Erityisen tärkeää opetuksenliittäminen lasten kokemusmaailmaan ja heidän toimintaympäristöönsä on matemaattistentaitojen opettelussa sekä teknologia- ja ympäristökasvatusten toteuttamisessa.Toimintaympäristöön liittyvät havainnot, kokemukset ja tiedot, niiden jäsentäminen ja kuvaaminenauttavat lapsia kehittymään ajattelijoina ja oppijoina. Kehittyvä taito nimetä asioita sekä ymmärtääja käyttää erilaisia käsitteitä edistää lasten monilukutaitoa. Esiopetuksen tehtävänä on tukealasten matemaattisen ajattelun kehittymistä ja kiinnostusta matematiikkaan. Tehtävänä onmyös vahvistaa lasten luonnontuntemusta ja luontosuhdetta sekä tutustua arjen teknologiaan.Esiopetuksessa tutustutaan tutkivaan oppimiseen havainnoimalla ja tutkimalla ympäristöä sekäkokeilemalla ja päättelemällä.

Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet

• Esiopetuksessa vahvistetaan pohjaa lasten matemaattisen ajattelun kehittymiselle jamatematiikan oppimiselle. Lapsia ohjataan kiinnittämään huomiota arjessa ja ympäristössäilmenevään matematiikkaan. Opetus luo mahdollisuuksia luvun, muutoksen ja ajankäsitteiden sekä tason ja avaruuden hahmottamisen ja mittaamistaitojen kehittymiselle.Opetuksen tavoitteena on tarjota oivaltamisen ja oppimisen iloa matemaattisen ajatteluneri vaiheissa oleville lapsille.

• Opetuksessa havainnoidaan luontoa. Lasten ympäristöherkkyyden ja luontosuhteenkehittymistä tuetaan tarjoamalla lapsille kokemuksia luonnossa liikkumisesta sekäsen tutkimisesta. Lapsia ohjataan myös havainnoimaan ympäristön teknologiaa sekäkokeilemaan ja keksimään omia ratkaisuja.

• Opetuksessa tutustutaan tutkivaan työtapaan. Lapsia rohkaistaan tekemään kysymyksiäja etsimään niihin yhdessä selityksiä. Lapset opettelevat vertailemaan, luokittelemaansekä järjestämään havaintojen tai mittausten pohjalta saatuja tietoja. Heitä rohkaistaantekemään päätelmiä ja keksimään ratkaisuja arjen ongelmiin sekä kokeilemaan ratkaisuja.Opetuksessa harjoitellaan dokumentointia eri välinein sekä esittämään tuloksia eri tavoin.

Yksityiskohtaisemmat tavoitteet

Ope

tuks

en y

htei

set t

avoi

tteet

ja o

ppim

isko

kona

isuu

det

35

Ope

tuks

en y

htei

set t

avoi

tteet

ja o

ppim

isko

kona

isuu

det

• Lapsia kannustetaan kehittämään matemaattisia taitojaan toiminnallisesti, leikkienja eri aisteja käyttäen erilaisissa oppimisympäristöissä. Opetuksessa tutustutaanmatematiikkaan ja sen osa-alueisiin havainnollisesti ja yhdessä toimien.

• Lapsia innostetaan pohtimaan ja kuvailemaan matemaattisia havaintojaan erilaisissaarjen tilanteissa opettajan mallintamisen ja kielellistämisen avulla. Havaintoja harjoitellaanesittämään itse ja kuvien sekä erilaisten välineiden avulla. Toiminta suunnitellaan niinettä siinä on paljon mahdollisuuksia luokitella, vertailla, asettaa järjestykseen asioitaja esineitä sekä löytää ja tuottaa säännönmukaisuuksia. Opetukseen kuuluu muistiakehittäviä leikkejä ja tehtäviä. Lapsia kannustetaan myös toimintaympäristöön liittyvienongelmanratkaisutehtävien päättelyyn ja ratkaisujen etsimiseen.

• Lukukäsitteen kehittymistä tuetaan monipuolisesti leikkien ja työskennellen. Lapsiainnostetaan havainnoimaan lukumääriä ympäristöstä sekä liittämään ne lukusanaan janumeromerkkeihin taitojensa mukaan. Lukumääriä vertaillaan ja tutkitaan lukumääränmuutosta käytännön esimerkkejä keksien. Erityisesti opetuksessa kiinnitetään huomiotalasten lukujonotaitojen ja nimeämisen kehittämiseen.

• Erilaisilla harjoituksilla tuetaan lasten tason ja tilan hahmottamista. Lapsia kannustetaantutkimaan ja kokeilemaan 2- ja 3-ulotteisuutta sekä opettelemaan sijainti- ja suhdekäsitteitä,kuten edessä, ylhäällä ja joka toinen, esimerkiksi liikuntaleikkien avulla. Lasten geometrisenajattelun vahvistamiseksi heille järjestetään mahdollisuuksia rakenteluun, askarteluun jamuovailuun. Opettajan ohjauksessa lapset tutustuvat ympäristössä oleviin muotoihin jaharjoittelevat nimeämään niitä.

• Esiopetuksessa kokeillaan mittaamista keholla ja eri välineillä. Opetuksessa harjoitellaanajankäsitteitä, kuten joskus, eilen ja aamulla. Aikajärjestystä pohditaan yhdessä esimerkiksivuorokaudenaikoja havainnoimalla.

• Opetuksessa hyödynnetään muun muassa leikkejä, pelejä ja tarinoita sekä tieto- javiestintäteknologiaa.

• Esiopetuksen ympäristökasvatus tarjoaa lapsille luontokokemuksia sekä mahdollisuudentutkia ja tutustua kasveihin, eläimiin ja luonnon ilmiöihin.Ympäristöä havainnoidaaneri aistein sekä havaintovälineiden avulla. Opetukseen voi kuulua myös pieniäkokeita. Havainnoista keskustellaan ja havaintotietoa harjoitellaan luokittelemaan.Samalla opetellaan luontoon liittyvien käsitteiden käyttöä ja päätelmien tekemistä sekäpohditaan syy-seuraus suhteita. Lasten luonnontuntemusta hyödynnetään opetuksessa.Lasten kanssa harjoitellaan tiedon hankintaa hakemalla yhdessä tietoa joistakin lapsiakiinnostavista asioista. Opetuksessa luodaan pohjaa kestävälle elämäntavalle tutustumallaluonnonsuojeluun. Lapsia ohjataan huolehtimaan ympäristöstään ja sen viihtyisyydestä.

• Lasten kanssa havainnoidaan ja pohditaan arjessa esiintyviä teknologisia ratkaisujaja niiden ominaisuuksia ja toimivuutta. Opetuksessa tuodaan esille, että teknologia onihmisen luovan toiminnan aikaansaamaa. Lapset tutustuvat teknologiaan keksimällä,askartelemalla ja rakentamalla itse erilaisia rakenteita ja ratkaisuja eri materiaalejahyödyntäen. Lapsia kannustetaan kuvailemaan tekemiään ratkaisuja. Opetuksessavoidaan hyödyntää oppimisympäristöjen välineiden lisäksi esimerkiksi lasten omialeikkikaluja ja miettiä niiden toimintaperiaatteita.

______________________

- ympäristökasvatus: Sipoon omien kohteiden hyödyntäminen

- Sipoon varhaiskasvatuksen Ympäristöohjelman mukaan toimiminen (linkki)

- lajittelun, kierrätyksen ja kestävän kehityksen huomioiminen toiminnassa

16.5. Kasvan ja kehitynItsestä huolehtiminen ja siihen liittyvät arjen taidot ovat osa esiopetuksen tavoitteena olevaalaaja-alaista osaamista. Kehittyäkseen tällä osaamisen alueella lapset tarvitsevat kokemuksia,tietoja ja pohdintaa, joiden pohjalta heidän arvostuksensa ja taitonsa voivat vähitellenkehittyä. Esiopetuksessa tehtävää lähestytäänliikunnan, ruuan, kuluttajuuden, terveyden36

sekä turvallisuuden näkökulmista. Esiopetuksen tehtävänä on luoda pohjaa terveyttä jahyvinvointia arvostavalle ja liikunnalliselle elämäntavalle sekä kehittää lasten terveysosaamistaja turvataitoja. Lisäksi tehtävänä on edistää kestävään elämäntapaan kuuluvia ruoka-, kulutus- japuhtaustottumuksia.

Kokonaisuuteen liittyvät opetuksen yleiset tavoitteet

Lapset saavat monipuolisia kokemuksia liikunnasta ja alkavat ymmärtää liikkumisen yhteyttähyvinvointiin ja terveyteen. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia lasten motoristen ja sosiaalistentaitojen kehittymiselle. Erityisesti kiinnitetään huomiota lasten yleisten oppimisedellytystenkannalta tärkeiden havaintomotoristen taitojen kehittymiseen. Lasten kanssa tutustutaanterveelliseen ruokaan ja pohditaan sen merkitystä. Lapsia ohjataan kohtuulliseen kulutukseen.Opetuksessa pohditaan terveyteen liittyviä tekijöitä sekä tuetaan lasten valmiuksia pitäähuolta terveydestään. Lapset saavat tietoja turvallisesta liikkumisesta lähiympäristössä sekäesiopetuksen oppimisympäristöissä.

Yksityiskohtaisemmat tavoitteet

• Esiopetuksen tavoitteena on innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti ja kokemaanliikunnan iloa. Liikkumisen ja leikkien avulla lasten yhdessä toimimisen taidot kehittyvät.Samalla heidän kehonhallintansa vahvistuu sekä heidän taitonsa hahmottaa omaankehoaan ja sen eri osia suhteessa ympäröivään tilaan, käytettävään aikaan ja voimaankehittyy. Ohjatun liikkumisen lisäksi huolehditaan siitä, että lapsilla on mahdollisuuksiapäivittäiseen omaehtoiseen liikkumiseen sekä sisällä että ulkona. Yhteistyössä huoltajienkanssa lapsia rohkaistaan liikkumaan myös vapaa-ajalla erilaisissa tiloissa ja ulkonaerilaisissa olosuhteissa.

• Esiopetuksessa harjoitellaan monipuolisesti ja säännöllisesti arkeen liittyviä motorisiaperustaitoja eri ympäristöissä. Näitä ovat tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot.Tasapainoa harjoitellaan pysähtymisiä ja harhauttamisia sisältävien leikkien avulla taitaitoradalla leikitellen. Liikkumistaitoja edistetään kierimistä, kiipeämistä, juoksua jahyppelyjä sisältävillä harjoituksilla. Välineenkäsittelytaitoja harjoitellaan työntämällä javetämällä sekä käyttämällä monipuolisesti eri välineitä ja palloja. Lisäksi lapsia innostetaanharjaannuttamaan hienomotorisia taitojaan sorminäppäryyttä ja tarkkuutta kehittävienpelien ja leikkien avulla. Tavoitteena on, että toiminta antaa kaikille lapsille mahdollisuuksiaosallistumiseen ja onnistumiseen sekä tukee lasten hyvinvointia ja toimintakykyä.

• Esiopetuksessa ruokailutilanteita käytetään päivittäisen terveyttä edistävän syömisen jaruokaan liittyvän osaamisen oppimisympäristönä. Ruokailutilanteista luodaan lastenkanssa mahdollisimman viihtyisiä ja lapsia ohjataan hyviin tapoihin. Suomalaisen ruoka-ja tapakulttuurin lisäksi opetuksessa tutustutaan johonkin muuhun ruoka- ja tapakulttuuriinkotien asiantuntemusta hyödyntäen.

• Lasten kanssa tarkastellaan lapsiin kohdistuvaa mainontaa sekä pohditaan kohtuullisenkuluttamisen merkityksestä. Esimerkiksi lasten leikeissä ja piirroksissa ilmenevät tulkinnatkulutuksesta ja mainonnasta voivat toimia esiopetuksen kuluttajakasvatuksen pohjana.

• Lapsia ohjataan ymmärtämään liikunnan, levon ja hyvien ihmissuhteiden merkitystähyvinvoinnille ja terveydelle. Lasten kanssa pohditaan terveyttä ja sairauksia janiiden syitä sekä ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan fyysiseen terveyteensä jamielen hyvinvointiin. Hyvistä ihmissuhteista ja niiden merkityksestä mielen hyvinvoinnillekeskustellaan. Kaveruutta ja toisten huomioon ottamista sekä tunteiden tunnistamistaja hallintaa harjoitellaan arjen tilanteissa. Lasten kanssa havainnoidaan nukkumisen jaliikkumisen määrää sekä mietitään niiden yhteyttä päivittäiseen virkeyteen ja hyvään oloon.Opetuksessa haetaan tietoa hygieniasta ja harjoitellaan siihen liittyviä perustaitoja osanaesiopetuksen arkea.

• Lapset saavat esiopetuksessa tietoa oikeudestaan turvalliseen elämään, arvostavaankohteluun ja koskemattomuuteen. Lasten kanssa havainnoidaan ja pohditaan arjentoimintaympäristöihin ja esiopetuksen oppimisympäristöihin liittyviä yleisimpiä fyysisiä japsyykkisiä vaaratilanteita. Tavoitteena on tukea lasten turvallisuuden tunnetta, antaaheille valmiuksia pyytää ja hankkia apua sekä toimia turvallisesti tavallisimmissaarjen tilanteissa. Lapsia rohkaistaan hakemaan aikuisen apua esiopetuksenongelmatilanteissa ja kiusaamista kohdatessaan sekä kertomaan huolistaan. Opetuksessa

Ope

tuks

en y

htei

set t

avoi

tteet

ja o

ppim

isko

kona

isuu

det

37

Ope

tuks

en y

htei

set t

avoi

tteet

ja o

ppim

isko

kona

isuu

det

harjoitellaan lähiliikenteessä liikkumisen sääntöjä sekä turvallista toimintaa tieto- javiestintäteknologisissa ympäristöissä ikäkaudelle sopivalla tavalla.

_________________

- Liikunnalliseen projektiin osallistuminen kerran vuodessa; esim. Jalkapallopäivään yhteistyössäSibboVargarna:n kanssa

- Seikkailuliikunnan, perinneleikkien ja pihaleikkien huomioiminen liikunnallisen toiminnantukemisessa sekä ulkona että sisällä

38

17. Kieleen ja kulttuuriin liittyviäerityiskysymyksiä

Kaikkien lasten esiopetuksessa noudatetaan samoja esiopetuksen opetussuunnitelmanperusteiden mukaisia esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita. Lasten vaihtelevatkielelliset ja kulttuuriset taustat ja valmiudet otetaan esiopetuksessa huomioon. Esiopetuksentavoitteena on tukea jokaisen lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteettien kasvua sekä opettaa lapsiakunnioittamaan eri kieliä ja kulttuureja. Erityisenä tavoitteena on tukea kaksi- ja monikielistenlasten eri kielten taitoa.

Perusopetuslain mukaan esiopetuksessa käytettävä kieli on suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voiolla myös saame, romani tai viittomakieli. Opetuskielenä voidaan käyttää myös muita kieliä, kun seei vaaranna opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Erillisessäryhmässä esiopetus voidaan antaa pääosin tai kokonaan muulla kielellä. Huoltajille tarkoitettutiedotus ja keskeiset asiakirjat tulee olla saatavana perusopetuslain mukaisella esiopetuksenopetuskielellä.

Erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat esiopetuksessa

Saamelaislasten esiopetuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten saamelaistaidentiteettiä ja tietoisuutta omasta kulttuuristaan sekä antaa lapsille mahdollisuus opetellasaamelaisia perinnetietoja ja -taitoja. Opetuksessa voidaan hyödyntää lähiympäristöäsekä yhteistyötä huoltajien ja saamelaisyhteisön kanssa. Esiopetusta voidaan järjestääsaamenkielisenä tai kaksikielisenä kielikylpyopetuksena.

Silloin kun esiopetus järjestetään jollakin kolmesta saamen kielestä, sen erityisenä tavoitteenaon vahvistaa kielen ymmärtämistä ja kielen käyttötaitoja. Tavoitteena on lisätä lasten valmiuksiatoimia saamenkielisessä ympäristössä, oppia saamen kieltä ja saamen kielellä.

Romanilasten esiopetuksen erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten identiteettikehitystä jatietoisuutta omasta historiastaan ja kulttuuristaan. Lisäksi tuetaan kaksikielisyyttä yhteistyössälasten perheiden kanssa. Lapsille annetaan romanikielen opetusta mahdollisuuksien mukaan.Romanikielen opetuksessa tutustutetaan lapsia romanikieleen ja -kulttuuriin, laajennetaan sana-ja ilmaisuvarantoa sekä rohkaistaan käyttämään kieltä erilaisissa kielenkäyttötilanteissa.

Viittomakieltä käyttävien lasten esiopetus toteutetaan ensisijaisesti viittomakielisessä ryhmässätai sekaryhmässä, joka koostuu viittomakielisistä ja puhuttua kieltä käyttävistä lapsista.Viittomakielisen esiopetuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa lasten kieli- ja kulttuuri-identiteettiä antamalla heille mahdollisuus omaksua viittomakieltä. Tavoitteena on myös vahvistaalasten suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakielistä ilmaisua ja viittomavarantoa sekärohkaista käyttämään viittomakieltä ja lisätä lasten valmiuksia toimia erilaisissa kieliympäristöissä.

Esiopetuksessa tuetaan vieraskielisten ja monikielisten lasten kielitaidon sekä identiteetin jaitsetunnon kehittymistä. Suomen/ruotsin kielen taidon kehittymistä edistetään kielitaidon eri osa-alueilla lasten tarpeista ja edellytyksistä lähtien sekä ohjatusti että esiopetuksen arjessa. Erillistäsuomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta ja lasten oman äidinkielen/äidinkielten opetusta tarjotaanmahdollisuuksien mukaan. Maahanmuuttajataustaiset lapset voivat osallistua joko esiopetukseentai perusopetukseen valmistavaan opetukseen tai molempiin.

Kaksikielinen esiopetus

Kaksikielisen esiopetuksen tavoitteena on hyödyntää lasten varhaisen kielenoppimisenherkkyyskautta tarjoamalla tavanomaista esiopetusta monipuolisempaa kielikasvatusta.Opetuksessa luodaan motivoivia kieltenoppimistilanteita, joilla rakennetaan pohjaa elinikäisellekielten opiskelulle. Tavoitteena on, että toiminta monikielisessä ympäristössä kehittää lastenkielitietoisuutta. Lasten kaksi- tai monikielistä kieli-identiteettiä tuetaan ja heille tarjotaantilaisuuksia käyttää ja omaksua kieliä toiminnallisesti ja leikinomaisesti. Myös monenlaisetkulttuurit, joita tuodaan tietoisesti esiin ja keskusteltavaksi, kohtaavat luontevasti tällä tavoinjärjestetyssä opetuksessa.

Kie

leen

ja k

ulttu

uriin

liitt

yviä

erit

yisk

ysym

yksi

ä

39

Kie

leen

ja k

ulttu

uriin

liitt

yviä

erit

yisk

ysym

yksi

ä

Suppeamman kaksikielisen esiopetuksen tavoitteena on herättää lasten mielenkiinto jamyönteinen asenne kieltä kohtaan. Laajamittaisessa kaksikielisessä esiopetuksessa pyritäänluomaan lapsille valmiuksia toimia kaksikielisessä ympäristössä ja oppia opetuskielen lisäksimyös muulla kielellä.

Kaksikielistä opetusta voidaan toteuttaa usealla tavalla. Yhteistä toteutustavoille on se, kielet eivätole pelkästään opetuksen ja oppimisen kohteena, vaan niitä käytetään oppimiskokonaisuuksienopetuksessa ja esiopetuksen arjen toiminnassa.

Laajamittainen kaksikielinen esiopetus

Kotimaisten kielten varhainen täydellinen kielikylpy esiopetuksessa

Ruotsinkielistä kielikylpyä voidaan järjestää suomenkielisessä esiopetuksessa ja suomenkielistäkielikylpyä ruotsinkielisessä esiopetuksessa. Lisäksi sekä suomen- että ruotsinkielisessäesiopetuksessa voidaan järjestää saamenkielistä kielikylpyä. Kotimaisten kielten varhainentäydellinen kielikylpy on ohjelma, joka alkaa esiopetuksesta ja kestää perusopetuksen loppuun.Esiopetuksen ja koulun opetuskieli sekä toinen kotimainen kieli tai saamen kieli muodostavatkokonaisuuden. Esiopetus toteutetaan pääosin kielikylpykielellä. Lasten äidinkielen tai äidinkieltentaitojen kehittymistä tuetaan yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa. Kielikylpyopettaja käyttääjohdonmukaisesti ainoastaan kielikylpykieltä. Lapsia kannustetaan kielikylpykielen monipuoliseenkäyttöön, mutta heillä tulee olla mahdollisuus tulla ymmärretyksi myös äidinkielellään. Lapsiakannustetaan opetuskielisen kulttuurin lisäksi myös toisen kotimaisen kielen mukaiseen taisaamelaiseen kulttuuriin tutustumiseen. Kotimaisten kielten kielikylvyn tavoitteena on antaalapsille valmiudet jatkaa opiskelua sekä opetuskielellä että toisella kotimaisella kielellä tai saamenkielellä. Esiopetuksen ja tulevan kielikylpykoulun välisessä yhteistyössä varmistetaan, ettäkoulussa on käytettävissä riittävästi tietoa kouluun siirtyvien lasten kielenkehityksen vaiheesta.

Muu laajamittainen kaksikielinen esiopetus

Muussa laajamittaisessa kaksikielisessä esiopetuksessa osa toiminnasta (vähintään 25 %)toteutetaan jollakin muulla kielellä kuin perusopetuslaissa säädetyllä opetuskielellä. Jotkut lapsistavoivat puhua kyseistä kieltä äidinkielenään. Toiminta suunnitellaan siten, että eri kieliryhmätsaavat oppimiselleen tarvittavaa tukea. Ryhmissä voi olla myös lapsia, joille kumpikaanopetuksessa käytettävä kieli ei ole äidinkieli. Pääsääntöisesti nämä lapset ohjataan valmistavaanopetukseen, jos sellaista on saatavilla.

Kaksikielisessä esiopetuksessa toiminta suunnitellaan niin, että kahdella kielellä toteutetustaesiopetuksesta muodostuu kokonaisuus, jossa molemmat kielet ovat läsnä ja kehittyvätvähitellen opettajan mallintamisen ja lasten aktiivisen toiminnan kautta. Mikäli mahdollista, kukinopettaja käyttää vain jompaakumpaa kieltä aktiivisesti. Lapsia kannustetaan monipuoliseenkielenkäyttöön. Myös opetuskieliin liittyviä kulttuureita tuodaan lasten ulottuville. Tavoitteena onvalmius jatkaa opiskelua molemmilla kielillä. Tavoite asettaa vaatimuksia oppimisympäristöilleja edellyttää yhteistyötä esiopetuksen ja perusopetuksen järjestäjän välillä lasten siirtyessäperusopetukseen.

Suppeampi kaksikielinen esiopetus

Kielirikasteinen esiopetus

Kielirikasteisella esiopetuksella tarkoitetaan esiopetusta, jossa alle 25 % toiminnasta järjestetäänsäännöllisesti ja suunnitellusti jollakin muulla kuin perusopetuslaissa säädetyllä opetuskielellä.Kielirikasteinen esiopetus antaa luontevia mahdollisuuksia tuoda monikielisyyttä ja kulttuurienkohtaamisia esiin esiopetuksen arjessa ja toimintakulttuurissa. Tavoitteena on, että lapset olisivatsekä kielen oppijoita että käyttäjiä. Tavoitteena voi olla siirtyminen kielirikasteiseen tai muuhunkaksikieliseen perusopetukseen.

______________________

Sipoo on kaksikielinen kunta. Meillä on kieleen liittyvät asiat luonnollisella tavalla keskiössä.Painopisteenä on kielellisen kehittymisen tukeminen kaikilla lapsilla.

40

Kielikylpyopetus Sipoossa:

Varhainen täydellinen kielikylpyopetus alkaa Sipoossa pääsääntöisesti 4-vuotiaana Leppätienpäiväkodissa, Nikkilässä ja Metsärinteen päiväkodissa, Västerskogissa. Esiopetus järjestetäänNikkilässä Leppätien kielikylpykoulun yhteydessä ja Västerskogissa esiopetusta annetaanMetsärinteen päiväkodissa.

Ruotsinkielistä kielikylpyä tarjotaan suomenkielisille lapsille. Ruotsinkieli on sekä oppimisen kohdeettä väline. Tavoitteena on toiminnallinen kielitaito, monikielisyys.

Esiopetuksessa painotetaan kielikylpykieltä ja kehitetään kielellistä tietoutta. Opetuskielenäkielikylvyssä on ruotsi. Kielen omaksuminen tapahtuu jokapäiväisessä toiminnassa. Kieltärikastetaan erilaisia oppimiskokonaisuuksia toteuttaen. Toiminnassa on tärkeä rooli mm. loruilla,riimeillä, lauluilla, saduilla, keskusteluilla, leikeillä ja toistoilla. Lapselle tarjotaan leikin avullamahdollisuuksia kokeilemiseen, tutkimiseen ja tekemiseen.

Tavoitteena on turvata yhtenäinen kielikylpypolku varhaiskasvatuksesta yläasteen loppuun asti.

Suomi/Ruotsi toisena kielenä Sipoossa

Suomi/Ruotsi toisena kielenä erityisenä tehtävänä on tukea lapsen monikielisyyden kehittymistäsekä herättää kiinnostus ja tarjota välineitä kielitaidon elinikäiseen kehittämiseen. Yhteistyössäkotien, oman äidinkielen opetuksen sekä muiden oppiaineiden kanssa suomi/ruotsi toisenakielenä-opetus auttaa lasta rakentamaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiään kulttuurisestimonimuotoisessa ja monimediaisessa yhteiskunnassa.

Suomen kielen oppiminen tukee kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomi toisenakielenä opetuksen lähtökohtana ovat lapselle merkitykselliset ja tarpeelliset tekstilajit jakielenkäyttötilanteet, joiden avulla kielen muotoja, merkityksiä ja käyttöä tutkitaan jaopitaan analysoimaan. Kielitaitoa kehitetään kaikilla kielen käytön osa-alueilla, joita ovatkuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen ja kirjoittaminen. Ymmärtämis- jatuottamistaitojen kehittyminen nivoutuvat toisiinsa. Lasten kielen osaaminen laajenee arkielämänkonkreettisesta kielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. He saavat valmiudet havaintojen jailmiöiden sekä oman ajattelunsa, tunteidensa ja mielipiteidensä ilmaisemiseen tilanteeseensopivalla tavalla. Opetuksessa arvostetaan ja hyödynnetään lasten osaamia kieliä.

-------------------------------------------------------------------------------------------

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS SIPOOSSA (Sipoon POPS luku 9.1)

Valmistavaa opetusta annetaan oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ei ole vielä riittäväesi- tai perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen.

Valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet siirtyä perusopetukseen jasamalla edistää oppilaan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Valmistavan opetuksenryhmissä oppijat ovat iältään, äidinkieleltään ja oppimistaustoiltaan erilaisia. Opetus vaatii ikä-ja kehitysvaiheitten mukaista eriyttämistä. Valmistavan opetuksen aluksi kartoitetaan oppilaanlähtötason kartoitus, minkä pohjalta suunnitellaan oppilaan opetus (ks. oppilaan oma opinto-ohjelma).

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksen tavoitteena on sujuva kaksikielisyys.Opetuksella tuetaan eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten kasvua monikulttuurisessayhteiskunnassa sekä oman kulttuuripiirinsä että suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä.

Valmistavassa opetuksessa opiskelu painottuu suomen tai ruotsin kielen opiskeluun. Oppilastaohjataan myös muiden aineiden opiskelussa. Tavoitteena on tukea suomen tai ruotsin kielenoppimisen lisäksi oppilaan oman äidinkielen opiskelua. Se tukee oppilaan toiminnallisenkaksikielisyyden kehittymistä ja vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä.

OPETUKSEN LAAJUUS

Perusopetukseen valmistavan opetuksen laajuus vastaa yhden lukuvuoden oppimäärää.Valmistavan opetuksen minimituntimäärä 6-10-vuotiaille on 900 tuntia ja vanhemmille oppilaillevähintään 1000 tuntia. K

iele

en ja

kul

ttuur

iin li

ittyv

iä e

rityi

skys

ymyk

siä

41

Kie

leen

ja k

ulttu

uriin

liitt

yviä

erit

yisk

ysym

yksi

ä

OPETUSRYHMÄT

Opetusryhmät pyritään muodostamaan sekä oppilaiden ikäkauden että muiden oppimisenedellytysten mukaisesti. Tavoitteena on, että ryhmäjako ja oppilasryhmän koko edistävätoppilaiden oppimista, kasvua ja kehitystä (OPH:n suositus ryhmäkoko enintään 8-10 oppilasta).

Esiopetusiässä olevat lapset pyritään ohjaamaan koulujen yhteydessä olevaan esiopetukseen.

Valmistavan opetuksen aikana oppilas integroidaan perusopetuksen suomenkielisiin tairuotsinkielisiin opetusryhmiin. Tavoitteena on edistää oppilaan kielitaidon kehittymistä,sosiaalisten suhteiden solmimista ja oppiaineiden sisältöjen omaksumista. Oppilaalle laaditaanoma opinto-ohjelma. Opinto-ohjelmassa määritellään opetuksen tavoitteet, opetusjärjestelyt,opiskeltavat oppiaineet ja oppimäärät sekä tarvittavat tukitoimet ja opiskelun ohjaus. Valmistavanopetuksen ryhmä toimii perusopetuksen opetusryhmien kanssa samanveroisena osana koulua jaosallistuu niiden tavoin koulussa järjestettäviin tapahtumiin, juhliin ja retkiin.

VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT

Suomi tai ruotsi toisena kielenä

Valmistavan opetuksen aikana painotetaan suomi/ruotsi toisena kielenä -opiskelua. Opetustaannetaan perusopetuksen oppiaineissa omassa opinto-ohjelmassa määritellyllä tavalla.

Opetuksessa käytetään vaihtelevia menetelmiä ja materiaaleja oppilaiden ikäjakaumasta jataitotasosta riippuen sekä integroiden oppimista koulun muuhun toimintaan.

Oppilaan äidinkieli

Opetuksen tavoitteena on tukea ja edistää oppilaiden oman äidinkielen hallintaa ja omankulttuurin tuntemusta. Oman äidinkielen opetus pyritään järjestämään, jos vähintään neljälläoppilaalla on sama äidinkieli. Opetus noudattaa perusopetuksen maahanmuuttajien äidinkielenopetussuunnitelman perusteiden mukaista opetussuunnitelmaa.

Luku- ja kirjoitustaidottomat oppilaat

Vähän tai ei lainkaan koulua käyneen maahanmuuttajaoppilaan opetuksen pääpaino on luku- jakirjoitustaidon oppimisessa sekä niissä perusasioissa, jotka tukevat arkitilanteissa selviytymistäja kotoutumista.

Muut kielet

Oppilaan kielelliset valmiudet ratkaisevat, kuinka paljon hänen oppimissuunnitelmaansa voidaanvalmistavan opetuksen aikana sisällyttää vieraiden kielten opiskelua. Englannin kielen opiskeluapidetään tarpeellisena erityisesti 3.–9. -luokkien oppilailla, jotta englannin opiskelu voisi jatkuasujuvasti perusopetukseen siirryttäessä. Oppilaan kielitaidosta ja opiskeluhistoriasta riippuenoppilas voidaan vieraassa kielessä integroida perusopetuksen ryhmään jo valmistavan opetuksenaikana.

Muut oppiaineet

Valmistavan opetuksen aikana muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja sisällöt noudattavatsoveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä.

Matematiikan opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelmaa.Opetuksessa huomioidaan myös oppilaan oma kulttuuri ja sen tuntemus. Oppiaineiden sisältöjäsuunniteltaessa otetaan huomioon kunkin oppiaineen keskeinen käsitteistö, työtavat ja välineet.

Vanhempien oppilaiden (13–16 -vuotiaat) valmistavassa opetuksessa opiskellaan suomenkielen lisäksi eri oppiaineiden (esim. biologia, maantieto, historia ja yhteiskuntaoppi)sanastoa ja käsitteistöä. Tällöin tutustutaan Suomen maantietoon, historiaan, yhteiskuntaanja kulttuuriin. Matematiikkaa pyritään opettamaan kunkin oppilaan tason mukaan. Integrointiperusopetusryhmään jo valmistavan opetuksen aikana on myös mahdollista, mikäli oppilaanaikaisemmat tiedot ja taidot sekä kielitaito katsotaan riittäviksi. Opetuksessa tutustutaan erilaisiin

42

työ- ja opiskelutapoihin sekä painotetaan oppimaan oppimista ja oppilaan omaa aktiivisuuttaoppimisprosessissa.

Valmistavan luokan oppilaiden integrointi taito- ja taideaineissa perusopetuksen ryhmiin vaikuttaasiten, että oppilailla on myös isompi yhteisö, johon he kuuluvat oman ryhmänsä lisäksi.Integroinnilla pyritään edistämään oppilaan kielitaidon kehittymistä, sosiaalisten suhteidensolmimista ja näiden oppiaineiden sisältöjen omaksumista. Yläkouluikäiset oppilaat suorittavatmahdollisuuksien mukaan 7. luokan pakolliset taito- ja taideaineet valmistavan luokan aikana.

OPPILAAN OMA OPINTO-OHJELMA

Perusopetukseen valmistavaa opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikäoppimäärää. Jokaiselle oppilaalle tulee laatia oma opinto-ohjelma. Se voi olla osa oppilaankotoutumissuunnitelmaa. Oppilaan omaan opinto-ohjelmaan kirjataan:

1. Oppilaan lähtötaso (koulunkäyntihistoria, kielitaito, vahvuudet)

2. Oppilaan oppimistavoitteet ja tavoitteiden tarkistamisajankohdat.

3.Opiskeltavat oppiaineet, tuntimäärät ja sisällöt

4. Opiskelu valmistavan opetuksen ryhmässä ja integrointi perusopetukseen (ala- ja yläkoulu)

5. Oppilashuollon tukitoimet ja oppimisen ohjauksen järjestäminen

ARVIOINTI

Valmistavan opetuksen oppilaan arviointiin osallistuvat kaikki oppilasta opettavat opettajat.Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus.Todistuksessa kuvataan oppilaan edistymistä valmistavan opetuksen aikana.Todistukseenmerkitään:

1) Opiskellut aineet

2) Oppiaineiden laajuus

3) Opetuksen sisältö

Todistuksessa kuvataan oppilaan edistymistä valmistavan opetuksen aikana. Valmistavanopetuksen aikana arvioidaan oppilaan tietoja ja taitoja sekä kartoitetaan hänen oppimis- jatyöskentelyvalmiuksiaan. Arviointi on jatkuvaa, ja sen menetelminä ovat mm. itsearviointi sekäkeskustelut oppilaan ja huoltajan kanssa. Henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan kirjataanarvioinnit, joiden perusteella määritellään oppilaalle soveltuva luokka-aste valmistavan opetuksenjälkeen.

Oppilaan suomen tai ruotsin kielen taitoa arvioidaan kielitaidon tasojen kuvasasteikon avulla.Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ei käytetä numeroarvostelua.

Perusopetuksen opintojen suorittaminen valmistavan opetuksen aikana

Oppilaan omaan opinto-ohjelmaan voi kuulua perusopetuksen oppimäärän mukaisia erioppiaineiden opintoja. Oppilas voi saada todistuksen opintojen hyväksytystä suorittamisestaosallistumalla erityiseen tutkintoon (PoL. 38§). Tutkinnossa selvitetään, miten oppilaantiedot ja taidot vastaavat perusopetuksen oppimäärän mukaista osaamista kyseisessäoppiaineessa. Opinnot arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisenopetussuunnitelman tavoitteisiin.

OPISKELUN YLEINEN TUKI

Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvoja yhdenvertaisuus. Huoltajat tutustutetaan kasvamiseen ja kasvatukseen suomalaisessayhteiskunnassa, suomalaiseen koulujärjestelmään, opetussuunnitelmaan, oppilaan arviointiin,opetusmenetelmiin sekä oppilaan omaan oppimissuunnitelmaan.

Kie

leen

ja k

ulttu

uriin

liitt

yviä

erit

yisk

ysym

yksi

ä

43

Kie

leen

ja k

ulttu

uriin

liitt

yviä

erit

yisk

ysym

yksi

ä

Oppilaiden käytettävissä ovat myös kaikki oppilashuollon palvelut. Tehostettua tai erityistä tukeaja oppilashuollon palveluja tarvitsevien oppilaiden varhaiseen tunnistamiseen tulee kiinnittääerityistä huomiota. Tukitoimet pitää käynnistää ajoissa ja tehokkaasti. Yhteistyötä voidaan tehdäkotoutumissuunnitelman laatijoiden kanssa.

Valmistavan luokan opettaja tekee tiivistä yhteistyötä oppilaan opettajien ja opinto-ohjaajankanssa. Oppilaanohjauksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että oppilaalla onrealistinen käsitys omista mahdollisuuksistaan päästä jatko-opintoihin. Oppilaalle ja hänenhuoltajilleen on annettava mahdollisuus perehtyä ajoissa tulevaan kouluun ja sen opetuksenpainopistealueisiin.

Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaalla on mahdollisuus saada tehostettua tukeaperusopetuksen luokassa. Koulu arvioi tuen tarpeen yhteistyössä huoltajan kanssa. Opetuksessanoudatetaan perusopetuksen yleistä oppimäärää ja äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessaopiskellaan suomi tai ruotsi toisena kielenä –oppimäärän mukaan. Oppilaalle laaditaan omaoppimissuunnitelma.

Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas voi opiskella myös vuosiluokkiin sitomattomasti (ks.kappale vuosiluokkiin sitomaton opiskelu).

44

18. Kasvun ja oppimisen tuenjärjestäminen

Esiopetukseen osallistuvat lapset kuuluvat perusopetuslain mukaisen kasvun ja oppimisen tuenpiiriin. Lain mukaan lapsilla on oikeus saada riittävää tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lapsenkasvun ja oppimisen tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Perusopetuslaissasäädettyjä tukimuotoja ovat esimerkiksi osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelutsekä erityiset apuvälineet. Tukimuotoja voi käyttää kaikilla tuen tasoilla sekä yksittäin ettäsamanaikaisesti toisiaan täydentävinä. Lapsen saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisestisuunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan sekä sen tasoisenaja muotoisena kuin se on tarpeellista. Varhaisen tunnistamisen sekä kasvun ja oppimisen tuentehtävänä on ehkäistä oppimisvaikeuksia sekä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä.

Kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen ja lapsiryhmänvahvuudet sekä oppimis- ja kehitystarpeet. Esiopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikki lapsetsaavat onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa. Näin tuetaanlasten myönteistä käsitystä itsestään. Monipuolista palautetta ja oppimisesta koottua tietoakäytetään suunnitelmallisesti lasten kannustamiseen ja ohjaamiseen. Tällä tehdään oppimisenedistyminen lapsille näkyväksi.

Kasvun ja oppimisen tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöihin liittyviä ratkaisujasekä lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Huomiota kiinnitetään erityisesti esteettömyyteen,oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Opettajien, erityisopettajien,esiopetuksen muun henkilöstön sekä muiden tuen ammattihenkilöiden monialainen yhteistyölasten tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää.Yhteistyöhön kulloinkin osallistuvat ammattihenkilöt harkitaan tapauskohtaisesti.

Periaatteena on, että tuen tarve arvioidaan, ja sitä koskevat ratkaisut ja perusopetuslain mukaisetpäätökset tehdään mahdollisimman pian esiopetuksen alettua. Usein lapsen tuen tarve onhavaittu jo ennen esiopetuksen alkamista. Esiopetuksen, lapsen aiemman varhaiskasvatuksen,neuvolan ja huoltajien yhteistyöllä turvataan lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen jatkumoa. Tietoalapsen mahdollisesti ennen esiopetusta saamista tukitoimista hyödynnetään esiopetuksessa.

Tuen tarvetta arvioitaessa ensimmäiseksi tarkastellaan käytettyjä toimintatapoja,opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta lapselle. Tarkastelun pohjaltaarvioidaan, voidaanko näitä muuttamalla toteuttaa lapselle paremmin sopivia pedagogisiaratkaisuja.

Tuki annetaan lapselle ensisijaisesti omassa esiopetusryhmässä erilaisin joustavin järjestelyin,ellei lapsen etu välttämättä edellytä lapsen siirtämistä toiseen ryhmään tai yksikköön. Mikälilapsi käyttää esiopetuksen lisäksi muita varhaiskasvatuspalveluja, esiopetuksen ja muunvarhaiskasvatuksen henkilöstö tekee yhteistyötä lapsen kasvun ja oppimisen tukeen liittyvissäasioissa.

On tärkeää, että tieto lapsen tuen tarpeesta ja esiopetuksen aikana saamasta tuesta siirtyy myösperusopetukseen. Opetuksen järjestäjät vastaavat sujuvista tiedon siirron käytäntöjen luomisestaja kehittämisestä.

Yhteistyö huoltajan kanssa tuen aikana

Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä huoltajien kanssa siten, että jokainen lapsi saaoman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Kun lapsella ontuen tarvetta, huoltajan kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Esiopetuksen henkilöstöntulee tuntea säädökset ja määräykset, jotka liittyvät huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhönlapsen tukeen liittyvissä asioissa. Kaikille huoltajille on hyvä kertoa tuen mahdollisuudesta ja senkeskeisistä periaatteista. Lapset osallistuvat yhteistyöhön tarkoituksenmukaisella, heille sopivallatavalla.

Kas

vun

ja o

ppim

isen

tuen

järje

stäm

inen

45

Kas

vun

ja o

ppim

isen

tuen

järje

stäm

inen

Esiopetuksen henkilöstön on tärkeää olla yhteydessä huoltajaan heti, kun lapsella ilmeneekehityksen tai oppimisen ongelmia tai hänen hyvinvointinsa on vaarantumassa. Huoltajalleannetaan riittävästi tietoa esimerkiksi lasta koskevien asioiden käsittelystä, tietojen saannista janiiden luovuttamisesta sekä salassapidosta. Huoltajaa kannustetaan tukemaan osaltaan lastaantavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteena on toimia yhteisymmärryksessä lapsen ja huoltajankanssa. Huoltajien on hyvä tietää, että he tai lapsi eivät voi kieltäytyä kasvun ja oppimisentuen vastaanottamisesta, eikä heidän suostumustaan tarvita tuen tarpeen arviointiin ja tuensuunnitteluun. Lapsi voi tarvita myös yksilökohtaisen oppilashuollon tukea. Tämä perustuuvapaaehtoisuuteen ja edellyttää huoltajan suostumusta (katso Oppilashuolto).

----------------------------------------------------

Pedagogisen tuen ja yksilökohtaisen tuen toimintamallit Sipoossa

YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO JA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

kaksi etenemislinjaa

A. YKSILÖKOHTAINEN OPPILASHUOLTO B. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNINPEDAGOGINEN TUKI

A. Ei voida toteuttaa ilman huoltajan suostumusta B. voidaan toteuttaa ilman huoltajansuostumusta,

A. KUN HUOLI HERÄÄ oppilashuollollisissaasioissa (terveys, kiusaaminen, kotitilannejne.)

B. KUN HUOLI HERÄÄ koulunkäyntiinliittyvissä asioissa (opiskelu,oppimisvaikeudet, läksyt jne.)

ota asia puheeksi huoltajan/(lapsen) kanssa ota asia puheeksi lapsen kanssa, yhteyshuoltajaan

konsultoi tarvittaessa koulupsykologia,terveydenhoitajaa tai kuraattoria

tukitoimet eivät edellytä lapsen tai huoltajansuostumusta, tukea on tarjottava riittävässämäärin ja heti tuen tarpeen ilmaannuttua

ota yhdessä huoltajan/(lapsen) kanssayhteyttä oh- henkilöihin

konsultoi tarvittaessa rehtoria, apulaisrehtoria,erityisopettajaa tai oppilashuoltohenkilöstöä

kutsu huoltajan/(lapsen) suostumuksellakoolle monialainen asiantuntijaryhmä

Kopo- ryhmän jäsenet henkilöstön apuna,lapsen/oppilaan asia voidaan käsitelläkopo- ryhmässä ilman hänen tai huoltajansuostumusta

keskustele huoltajien kanssa ja ohjaaottamaan yhteyttä oppilashuoltoon

Yhteistyössä moniammatillisesti oppilashuoltohenkilöstön kanssa silloin, kun

• tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään moniammatillisesti yhteistyössäoppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa (poL 16a§, 30.12.2013/ 1288)

• ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä tai lakkauttamista 1) selvityslapsen/oppilaan saamasta tehostetusta tuesta 2) lapsen/oppilaan kokonaistilanteesta(PoL 17§) ja näiden perusteella 3) arvio erityisen tuen tarpeesta. Nämä kolmemuodostavat pedagogisen selvityksen. Lapsen/Oppilaan tai huoltajan suostumusta eivälttämättä tarvita lapsen/oppilaan asian käsittelyyn edellä mainituissa pedagogistatukea koskevissa tapauksissa. Jotta lain vaatima moniammatillinen yhteystyö toteutuu,käsittelyyn on osallistuttava opetushenkilöstön lisäksi käsiteltävästä asiasta riippuenkouluterveydenhuoltoa ja / tai psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä.

Kolmivaiheinen tuki ja vastuuhenkilöt pedagogisten asiakirjojen laatimisessa

46

Päiväkodinjohtaja/Rehtori vastaa siitä, että pedagogiset prosessit ja niihin liittyvät asiakirjathoidetaan ja laaditaan asianmukaisesti ja että henkilöstö on tietoinen omista vastuistaan.Kolmivaiheisen tuen ja joustavan perusopetuksen osalta vastuuhenkilöt ovat seuraavat

TUEN VAIHE ASIAKIRJA VASTUUHENKILÖ

asiakirjan

koordinointi ja / tai laadinta

Yleinen tuki oppimissuunnitelma lastentarhanopettaja/luokanopettaja

Yleinen tuki pedagoginen arvio lastentarhanopettaja/luokanopettaja

Tehostettu tuki oppimissuunnitelma lastentarhanopettaja/luokanopettaja

Tehostettu tuki/

erityinen tuki

pedagoginen selvitys laaja-alainen erityisopettaja

erityisluokanopettaja(pienluokkien oppilaat)

Erityinen tuki hojks laaja-alainen erityisopettaja

erityisluokanopettaja(pienluokkien oppilaat)

Joustava perusopetus (jopo) oppimissuunnitelma jopo- opettaja/ -t

Pedagogisissa asiakirjoissa kuvattavat asiat

Pedagogisessa arviossa ja selvityksessä arvioidaan lapsen/oppilaan tuen tarvetta;oppimissuunnitelmassa ja hojksissa kuvataan tuen toteuttaminen ja järjestäminen. Näihinpedagogisen tuen asiakirjoihin voidaan sisällyttää esim. maininta siitä, että lasta/oppilasta onohjattu oppilashuollon palveluihin. Sen sijaan ohjaamisen syitä tai palveluihin liittyviä toimenpiteitäei voida kirjata pedagogisiin asiakirjoihin.

Pedagogisten asiakirjojen allekirjoitukset

Kaikissa kolmivaiheisen tuen prosesseissa yhteistyötä tehdään aina sekä lapsen/oppilaanettä hänen huoltajiensa kanssa. Hallintolain edellyttämällä tavalla kuuleminen tulee tapahtuamm. silloin, kun on kysymyksessä lapsen/oppilaan siirtäminen erityisen tuen piiriin tai asiat,joista sen yhteydessä päätetään. Asiakirjan laatimista koordinoiva opettaja kirjaa virkavastuullakuulemisen asiakirjaan. Allekirjoituksellaan hän vastaa siitä, että lasta/oppilasta ja hänenhuoltajaansa on kuultu. Lapsen/Oppilaan tai huoltajan allekirjoituksia ei tarvita. Rehtorin taihänen määräämänsä henkilön allekirjoituksella vahvistetaan opetuksen järjestäjän sitoutuminensuunniteltuihin tukitoimiin ja resursointiin. Tämän jälkeen asiakirja tulostetaan ja vastuuopettajaallekirjoittaa sen. Allekirjoitettu kappale lomakkeesta arkistoidaan esikoulun/koulun arkistoonja sitä säilytetään sen esikoulun/koulun arkistossa, jossa se on laadittu lapsen/oppilaanoppivelvollisuuden ajan + 10 vuotta. Alkuperäisiä lomakkeita ei siirretä toiseen oppilaitokseen.Esikoulu/Koulukohtaisesti voidaan sopia tarkemmin prosessiin liittyvistä yksityiskohdista.

OPPILASHUOLLON JA KOLMIPORTAISEN TUEN RYHMÄT KUNTA- JA KOULUTASOLLASIPOOSSA

Oppilashuoltoon liittyvät ryhmät

Kas

vun

ja o

ppim

isen

tuen

järje

stäm

inen

47

Kas

vun

ja o

ppim

isen

tuen

järje

stäm

inen

RYHMÄ PERUSTAMISVASTUUTEHTÄVÄT JÄSENET MUUTA

Oppilashuollonohjausryhmä

Opetuksenjärjestäjällä

Kunnanoppilashuollonyleinensuunnittelu,kehittäminen,ohjaus jaarviointi

Opetus- ,sosiaali- jaterveystoimenedustajia.Puheenjohtajuuskoulutuspalveluilla

Ryhmä laatiimuistionja ohjaaoppilashuoltotyötämm.vuosittaisillapainopiste-ehdotuksilla

Esikoulu/Koulukohtainen

oppilashuoltoryhmä

Opetuksenjärjestäjällä

Esikoulun/Koulunoppilashuollonsuunnittelu,kehittäminen,toteuttaminenja arviointi.Esikoulun/Koulunhyvinvoinnin jaturvallisuudenedistäminenja muunyhteisöllisenoppilashuollontoteuttaminen jakehittäminen.

Ryhmäntoimintaa johtaarehtori taiapulaisrehtori.

Opettajien,oppilaidenja huoltajienedustajat sekäkoulupsykologi,- kuraattori jakouluterveydenhoitaja.

Tehtävänälaatia vuosittainesikoulu/koulukohtainenoppilashuoltosuunnitelma

osanatyösuunnitelmaa

Tapauskohtainenmoniammatillinen

asiantuntijaryhmä

Silläopetushenkilöstöntaioppilashuollonpalveluidenedustajalla,jolle asiatyötehtävienperusteellakuuluu. Lapsi/Oppilas jahuoltaja voivatpyytää ryhmänkokoamista.

Ryhmänon oltavamoniammatillinen.

Lapsen/Oppilaan taihuoltajanyksilöidylläkirjallisellasuostumuksellaasiankäsittelyynvoi osallistuatarvittaviaoppilashuollonyhteistyötahojatai lapsen/oppilaanläheisiä.

Tapauskohtaisestikoottavanasiantuntijaryhmäntyössä kertyvättiedot kirjataanoppilashuoltokertomukseen.

Kirjataan myösmahdollinentietojenluovuttaminenja sen peruste.Rekisterinylläpitäjä onopetuksenjärjestäjäja tiedotovat salassapidettäviä.

Kolmivaiheiseen tukeen liittyvä ryhmä

48

RYHMÄ PERUSTAMISVASTUUTEHTÄVÄT JÄSENET MUUTA

Kolmiportaisen/- vaiheisen tuen

ryhmä (kopo)

Rehtorilla,apulaisrehtorillatai muullaopetusjohtajannimeämällähenkilöllä

Kolmivaiheisentuen prosessientoteuttamisen,valvonnanja arvioinninsuunnitteluja vastuu.Pedagogistenasiakirjojenkäsittely.

Esiopetusryhmä-/Luokkakohtainenkäsittely tuentarpeidenkartoittamiseksi

Perustajannimeämäthenkilöt

Lapsen/Oppilaan saamatuki kirjataanpedagogisiinasiakirjoihin,jotka ovatsalassapidettäviä.Tietoja voivatsaada vainkyseistä lasta/oppilastaopettavatopettajat jamuut tietojatyötehtävissääntarvitsevathenkilöt. Tietojavoi saadavain siinälaajuudessa,kuin niitätyötehtävissääntarvitsee.

Yhteistyössä moniammatillisesti oppilashuoltohenkilöstön kanssa silloin, kun

• tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään moniammatillisestiyhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa (poL 16a§, 30.12.2013/ 1288)

• ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä 1) selvitys lapsen/oppilaansaamasta tehostetusta tuesta 2) lapsen/oppilaan kokonaistilanteesta (PoL 17§) ja näidenperusteella 3) arvio erityisen tuen tarpeesta. Nämä kolme muodostavat pedagogisenselvityksen. Prosessilla ja pedagogisella asiakirjalla on siis sama nimitys.

Salassapito ja konsultatiivinen keskustelu oppilashuoltoon liittyen

Kaikki oppilashuollolliset asiat ovat salassa pidettäviä. Yksittäistä lasta/oppilasta koskevia asioitavoi käsitellä ainoastaan huoltajien/oppilaan luvalla.

Opettaja saa keskustella lapsen/oppilaan asiasta muiden opettajien tai niiden asiantuntijoidenkanssa, joiden

työtehtäviin lapsen/oppilaan tuen suunnittelu tai antaminen liittyy. Keskustelu rajautuu tietoihin,jotka ovat

tarpeellisia opetuksen tai tuen suunnittelussa ja käytännön toteuttamisessa. Keskusteluntarkoituksena on

varmistaa, että lapsi/oppilas saa oikea-aikaista ja riittävää tukea. Opettaja voi työnsä tueksi tarvitaesimerkiksi

erityisopettajan tai koulupsykologin antamaa konsultaatiota.

Laki ei edellytä edellä kuvatun keskustelun kirjaamista asiakirjoihin, mutta joskushenkilökohtaisten

muistiinpanojen laatiminen on tarpeen. Jos jokin myöhempi toimenpide tai päätös pohjautuuasiantuntijan

Kas

vun

ja o

ppim

isen

tuen

järje

stäm

inen

49

Kas

vun

ja o

ppim

isen

tuen

järje

stäm

inen

näkemykseen, tulee se kuitenkin kirjata. Muistiinpanoja ei arkistoida, vaan ne hävitetään, kun niitäei enää

tarvita. Jos kyse on konsultaatiosta, kirjaa esimerkiksi psykologi opettajalle antamansakonsultaation

tarvittaessa omaan potilasrekisteriinsä.

Esikoulun/Koulun henkilöstö on vaitiolovelvollinen tiedoista, jotka he työssään saavat lapsesta/oppilaasta ja perheestä.

Henkilöstö ei saa ilmaista näitä tietoja sivullisille. Sivullisia ovat esikoulun/koulun ulkopuolistentoimijoiden lisäksi ne

esikoulun/koulun henkilöstöön kuuluvat, jotka eivät työskentele lapsen/oppilaan kanssa.Vaitiolovelvollisuus säilyy myös sen

jälkeen, kun palvelussuhde on päättynyt.

50

19. Yleinen tukiLaadukas esiopetus on perusta lapsen kasvulle, oppimiselle ja hyvinvoinnille. Vaikeuksiaehkäistään ennakolta esimerkiksi erilaisilla työtavoilla ja pedagogisilla menetelmillä, ryhmiäjoustavasti muuntelemalla sekä opettajien keskinäisellä ja muun henkilöstön yhteistyöllä.Opetuksessa otetaan huomioon sekä ryhmän että yksittäisen lapsen tarpeet.

Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata lapsen tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa yleensäyksittäisiä tukitoimia, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiätutkimuksia tai päätöksiä.

Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen antaminen kuuluvat kaikkiin kasvatus- jaopetustilanteisiin. Tuki järjestetään esiopetuksen opettajien ja muun henkilöstön yhteistyönä.Huoltajan ja lapsen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yleisen tuen aikana lapsentuen tarpeisiin vastataan käyttämällä esimerkiksi hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa soveltuviamateriaaleja ja välineitä, esiopetukseen soveltuvia opetusohjelmia ja osa-aikaista erityisopetusta.Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää yleisen tuen aikana.

-----------------------------------------------

Esiopetuksen yleinen tuki Sipoossa

Yleisen tuen tasolla käytetään järjestelyjä, joissa ryhmiä pienennetään sekä muodostetaanuudenlaisia ryhmäkokoonpanoja joustavasti. Opetuksen eriyttäminen yhtenä yleisen tuenmuotona on hyvin tärkeää, jotta jokainen lapsi saisi omalle kehitystasolleen sopivaa toimintaa.Joustava ryhmittely tukee lapsen osaamistasoa. Erityisopettajaresurssia painotetaan esi- jaalkuopetukseen varhaisen puuttumisen varmistamiseksi. Järjestelyissä pyritään siihen, ettäsamalla erityisopettajalla olisi vastuullaan tuen antaminen sekä esi- että alkuopetuksessa.

Käytännössä erityisopettaja ottaa lapsia yksilö- ja pienryhmäohjaukseen sekä osallistuuyhä enenevässä määrin samanaikaisopetuksessa ryhmätilanteisiin. Samanaikaisopetustatoteutetaan yhä enemmän myös luokanopettajien ja esiopettajien välillä. Erilaisilla ryhmittelyilläja jakotuntien käyttöönotolla luodaan uusia ja joustavampia eriyttämismahdollisuuksia. Muitaesimerkkejä tukimuodoista yleisellä tasolla on selkeä toiminnan strukturointi, apuvälineiden, kutenkuvien käyttö, sekä eriyttävä lisämateriaali.

Esi- ja perusopetuksen välisellä yhteistyöllä autetaan lapsen joustavaa siirtymistä kouluun.Yhteistyö on Sipoossa aluesidonnaista ja siitä on tarkempi kuvaus yksikkökohtaisissatyösuunnitelmissa. Kouluissa valittu yhdysopettaja/yhdysopettajat tekevät alueen esiopetuksestavastaavien kanssa yhteistyösuunnitelman kullekin lukuvuodelle. Esikoululaiset vierailevatkoulussa lukuvuoden aikana oman opettajansa kanssa. Muita yhteistyömuotoja voivat ollaesimerkiksi koulun tilojen käyttö esiopetuksessa, kummiluokkatoiminta sekä yhteiset tapahtumat.

Jos lapsen oppiminen ei kuitenkaan etene toivotulla tavalla, tehdään pedagoginen arvio, jokakäsitellään moniammatillisesti ja jonka pohjalta suunnitellaan tehostetun tuen määrä ja muodot.Kaikki toiminta tehdään yhteistyössä vanhempien kanssa.

Kaikilla 0-9 vuosiluokilla järjestetään kunnan yhteisesti ja esikoulu/koulukohtaisesti sovitullatavalla erilaisia oppimisvalmiuksia ja – taitoja kartoittavia testejä ja seulontoja. Kuntatasonlinjaukset testien ja seulontojen osalta käyvät ilmi Kopo.- käsikirjasta.

Huoltajatapaamiset ja annettu tuki dokumentoidaan Wilmaan muistioon lapsen/oppilaanomalle sivulle Tuki- välilehdelle. Tapaamisissa osallistujille kerrotaan, että Sipoossa asiatkirjataan Wilman muistioon ja siihen laitetaan lukuoikeus paitsi kaikille osallistuneille, myöspäiväkodinjohtajille/rehtoreille, jotta opetuksen järjestämisen kannalta tärkeät tiedot ovatkäytettävissä myös mahdollisten opettajavaihdosten jälkeen.

Lasten/Oppilaiden tuen tarpeen kartoittamiseksi koulussa tarkistetaan päiväkodinjohtajan/rehtorinjohdolla tai muulla sovitulla tavalla syksyllä hyvissä ajoin (ennen virallista tilastointipäivää),että kaikki asianosaiset ovat tietoisia kunkin lapsen/oppilaan tuen tarpeesta ja määritellystä

Yle

inen

tuki

51

Yle

inen

tuki

tuen tasosta (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) ja tuen taso on asianmukaisesti merkittyPrimukseen. Kasvun ja oppimisen/Oppimisen tuen ja opetusjärjestelyjen kartoittamiseksi voidaankäydä lapsi/oppilas- tai esikouluryhmä/luokkakohtaiset kolmiportaisen tuen (Kopo) käsittelyt.Esikoulussa/ Koulussa sovituista käytänteistä tiedotetaan huoltajille sekä Wilmassa että erilaisissatapaamisissa mm. vanhempainilloissa. Oppilashuollolliset asiat käsitellään erikseen lapsen/oppilaan ja huoltajan luvalla siten, kun niistä on säädetty.

52

20. Tehostettu tukiLapselle, joka tarvitsee säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja,on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle laaditunoppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä,niin kauan kuin lapsi sitä tarvitsee. Lapsen tehostettu tuki suunnitellaan kokonaisuutena. Se onluonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Lapsi tarvitsee yleensä myösuseampia tukimuotoja. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia esiopetuksen tukimuotojalukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta.

Tuki järjestetään opettajien ja muun henkilöstön yhteistyönä. Opettaja antaa palautetta lapselle jahuoltajalle lapsen edistymisestä sekä kuuntelee ja ottaa huomioon heidän näkemyksensä asiasta.Opettaja seuraa lapsen oppimista ja hyvinvointia säännöllisesti yhteistyössä huoltajan kanssatehostetun tuen aikana. Mikäli arvioinnin perusteella todetaan tuen tarpeen muuttuneen tai annettutuki ei hyödytä lasta, päivitetään oppimissuunnitelma vastaamaan uutta tilannetta.

Tehostettua tukea annetaan pääsääntöisesti esiopetuksen loppuun saakka. Koska tuenvaikutuksia ei voida yleensä todeta lyhyessä ajassa, erityisen tuen päätöksen tekeminenesiopetuksen aikana tehostettua tukea saavalle lapselle on harvoin tarpeen.

Pedagoginen arvio

Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Kirjallisessa pedagogisessaarviossa kuvataan

• lapsen kasvun ja oppimisen kokonaistilanne esiopetuksen henkilöstön, huoltajan ja lapsennäkökulmista

• lapsen saama yleinen tuki ja arvio eri tukimuotojen vaikutuksista• lapsen kiinnostuksen kohteet, kasvuun ja oppimiseen liittyvät vahvuudet, oppimisvalmiudet

ja erityistarpeet• arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla,

oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta voidaan tukea• arvio tehostetun tuen tarpeesta.

Yhteistyö lapsen ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä lapsen tarpeiden selvittämisen ettätuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Opettaja tai opettajat laativatyhdessä kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa arvion laatimisessa käytetään muitaasiantuntijoita. Mikäli lapsella on varhaiskasvatussuunnitelma, kuntoutussuunnitelma tai muitalapsen esiopetuksen toteuttamista tukevia suunnitelmia, hyödynnetään niitä huoltajan luvalla.

Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa palaaminen takaisin yleisen tuen piiriin,käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollonammattihenkilöiden kanssa. Tähän käsittelyyn ei tarvita huoltajan suostumusta. Käsittelyäkoskevat tiedot kirjataan opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla, esimerkiksi kirjallisestilaadittuun pedagogiseen arvioon.

Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana

Tehostetun tuen aikana lapselle järjestettävä tuki kirjataan lapsen oppimissuunnitelmaan.Oppimissuunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma lapsenkasvun ja oppimisen tavoitteista, tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuestaja ohjauksesta.

Tavoitteena on turvata lapsen edellytykset saavuttaa hänelle asetetut tavoitteet. Tehostettuatukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon.Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä lapsen jahuoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Mikäli lapsella onvarhaiskasvatussuunnitelma, kuntoutussuunnitelma tai muita lapsen esiopetuksen toteuttamistatukevia suunnitelmia, hyödynnetään niitä huoltajan luvalla. Oppimissuunnitelman laatimisenyhteydessä sovitaan tavoitteiden toteutumisen seurannasta ja suunnitelman tarkistamisen

Teho

stet

tu tu

ki

53

Teho

stet

tu tu

ki

aikataulusta. Lisäksi oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan tuen tarvetta aina lapsentilanteen muuttuessa.

Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot senmukaan kuin lapsen esiopetuksen ja tuen järjestäminen edellyttää:

Lapsen hyvinvointiin, kasvuun ja oppimisen liittyvät tavoitteet

• lapsen näkemys tavoitteistaan ja kiinnostuksen kohteistaan• lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvät vahvuudet, oppimisvalmiudet ja erityistarpeet• lapsen oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin liittyvät tavoitteet

Pedagogiset ratkaisut

• oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut• lapsen tukeen liittyvät ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus,

opetusmenetelmät, työskentelytavat ja kommunikointitavat• lapselle tarjottava osa-aikainen erityisopetus• lapsen ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet

Tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut

• oppilashuollon ja muiden asiantuntijoiden antama tuki ja eri toimijoiden vastuunjako• esiopetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja

avustajapalvelut, muut opetuspalvelut, erityiset apuvälineet sekä eri toimijoidenvastuunjako

• yhteistyön toteuttaminen lapsen ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki• lapsen mahdollinen osallistuminen muuhun varhaiskasvatukseen ja kuvaus yhteistyöstä

toiminnan järjestäjän kanssa

Tuen seuranta ja arviointi

• oppimissuunnitelman tavoitteiden toteutumisen seuranta, toimenpiteiden vaikuttavuudenarviointi sekä arviointiajankohdat

• oppimissuunnitelman tarkistaminen ja sen ajankohta• suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt

Oppimissuunnitelmassa ei kuvata lapsen henkilökohtaisia ominaisuuksia.

---------------------------------------------------

54

21. Erityinen tukiErityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteidensaavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyäesimerkiksi vamman tai vakavan sairauden vuoksi. Erityisen tuen tehtävänä on antaalapselle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista kasvun ja oppimisen tukea sekä edistää hänenoppimisedellytyksiään. Myös erityistä tukea saavan lapsen on saatava kokea onnistumisen jaoppimisen iloa. Näin vahvistetaan hänen itsetuntoaan ja oppimismotivaatiotaan.

Lapsen erityisestä tuesta voidaan päättää joko esiopetuksen aikana tai ennen esi- taiperusopetuksen alkamista. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ilman sitä edeltävää pedagogistaselvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvionperusteella ilmenee, että lapsen opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen taitunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten.

Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta lapsen tarvitsemasta, perusopetuslainmukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus ja lapsen saama muu tuki muodostavatjärjestelmällisen kokonaisuuden. Käytettävissä ovat kaikki perusopetuslain mukaiset tukimuodot.Opetuksen järjestäjä huolehtii, että erityisen tuen toteuttamisessa on käytettävissäerityispedagogista osaamista.

Sellaiselle lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan erityisopetusta hänelle laaditunhenkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Erityisopetukseensisältyvillä pedagogisilla ratkaisuilla pyritään ensisijaisesti turvaamaan lapsen oppiminen.Pedagogiset ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi opetukseen ja työtapoihin tai valittaviinmateriaaleihin ja välineisiin.

Oppimista tukevien erityisopetuksen pedagogisten ratkaisujen lisäksi erityistä tukea saavallalapsella on oikeus myös muuhun esiopetuksen tukeen. Tällaista muuta tukea ovat esimerkiksi,yksilökohtainen oppilashuolto, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet.

Pedagoginen selvitys

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä esiopetuksen järjestäjän on tehtävä lapsestapedagoginen selvitys. Opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii

• lapsen esiopetuksesta vastaavilta opettajilta kirjallisen selvityksen lapsen oppimisenetenemisestä

• oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä tehdynkirjallisen selvityksen lapsen saamasta tehostetusta tuesta ja lapsen kokonaistilanteesta.

Näiden kahden selvityksen perusteella esiopetuksen järjestäjä tekee arvion lapsen erityisen tuentarpeesta. Selvitysten ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaanpedagogiseksi selvitykseksi.

Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan

• lapsen oppimisen eteneminen• lapsen kasvun ja oppimisen kokonaistilannetta esiopetuksen henkilöstön, huoltajan ja

lapsen näkökulmista• lapsen saama tehostettu tuki ja arvio eri tukimuotojen vaikutuksista• lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, oppimisvalmiudet sekä lapsen kehitykseen ja

oppimiseen liittyvät erityistarpeet• arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla,

oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä lasta voidaan tukea• arvio erityisen tuen tarpeesta.

Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään lapsesta mahdollisesti aiemmin laadittuapedagogista arviota ja lapsen oppimissuunnitelmaa. Yhteistyö lapsen ja huoltajan kanssa on

Erit

yine

n tu

ki

55

Erit

yine

n tu

ki

tärkeää sekä lapsen tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisenkannalta.

Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessahankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaavasosiaalinen selvitys. Mikäli lapsella on varhaiskasvatussuunnitelma, kuntoutussuunnitelma taimuita lapsen esiopetuksen toteuttamista tukevia suunnitelmia, hyödynnetään niitä huoltajanluvalla.

Erityisen tuen päätös

Erityisen tuen antamiseksi esiopetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös. Ennenerityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava lasta jahuoltajaa. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättäälapsen pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut tarvittavatpalvelut sekä tarvittaessa lapsen esiopetuksen poikkeava järjestäminen. Päätökseen on liitettävävalitusosoitus, koska huoltajat voivat hakea siihen muutosta valittamalla. Päätös on ainaperusteltava. Päätöksen perustelut sisältyvät yleensä pedagogiseen selvitykseen ja mahdollisiinlausuntoihin.

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai esi- taiperusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuenantamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että lapsen opetustaei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön tai muun vastaavanerityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Yleensä erityisen tuen päätös tehdään aikaisintaanesiopetuksen alkaessa. Ainoastaan pidennettyä oppivelvollisuutta tarvitsevalle lapselle se tuleetehdä viisivuotiaana. Jos erityisen tuen päätös tehdään esiopetuksen aikana ilman tehostetun tuenantamista, tulee sen perustua lapsen tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuudentai vakavan sairauden seurauksena.

Perusopetuslain mukaan erityisen tuen tarpeellisuus tarkistetaan aina lapsen tuen tarpeenmuuttuessa sellaisissa asioissa, joista päätetään erityisen tuen päätöksessä. Tarkistaminenesiopetuksen aikana tarkoittaa yleensä jonkin erityisen tuen päätöksessä määrätyn asianmuuttamista. Tällaisia ovat esimerkiksi muutos avustajapalvelussa tai erityisissä apuvälineissä.Tarkistamista varten lapsesta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli lapsi ei enää tarvitseerityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin lapselle ryhdytään antamaantehostettua tukea. Koska tuen vaikutuksia ei voida yleensä todeta lyhyessä ajassa, erityisen tuenlopettaminen esiopetuksen aikana on harvinaista.

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi lapselle on laadittava henkilökohtainenopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä lapsenerityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Se on kirjallinensuunnitelma lapsen esiopetuksen ja oppimisen tavoitteista, sisällöistä, käytettävistä pedagogisistamenetelmistä ja lapsen tarvitsemasta tuesta.

Erityistä tukea varten tehtävä HOJKS perustuu pedagogisessa selvityksessä tuotettuuntietoon. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessahyödynnetään lapselle mahdollisesti aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli lapsella onvarhaiskasvatussuunnitelma, kuntoutussuunnitelma tai muita lapsen esiopetuksen toteuttamistatukevia suunnitelmia, hyödynnetään niitä huoltajan luvalla. Lapsen opettajat laativat suunnitelmanyhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Laatimiseen osallistuvattarvittaessa myös muut asiantuntijat.

Erityistä tukea varten laadittavan HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin lapsenesiopetuksen ja tuen järjestäminen edellyttää:

Lapsen hyvinvointiin, kasvuun ja oppimisen liittyvät tavoitteet

• lapsen näkemys tavoitteistaan ja kiinnostuksen kohteistaan• lapsen kasvuun ja oppimiseen liittyvät vahvuudet, oppimisvalmiudet ja erityistarpeet

56

• lapsen oppimiseen, työskentelytaitoihin sekä kehitykseen liittyvät tavoitteet, kutentiedolliset, sosiaaliset, motoriset, kielelliset ja emotionaaliset tavoitteet

Pedagogiset ratkaisut

• oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut• lapsen tukeen liittyvät ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus,

opetusmenetelmät, työskentelytavat ja kommunikointitavat• lapselle tarjottava erityisopetus• lapsen ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet

Tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut

• oppilashuollon ja muiden asiantuntijoiden antama tuki ja eri toimijoiden vastuunjako• erityistä tukea koskevan päätöksen mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut

opetuspalvelut, erityiset apuvälineet sekä eri toimijoiden vastuunjako• yhteistyön toteuttaminen lapsen ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki• lapsen mahdollinen osallistuminen muuhun varhaiskasvatukseen ja kuvaus yhteistyöstä

toiminnan järjestäjän kanssa• kuvaus lapsen esiopetuksen kuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan

lapsen ohjatusta toiminnasta ja valvonnasta

Tuen seuranta ja arviointi

• lapsen ja huoltajan kanssa yhdessä tehtävä arvio lapsen hyvinvoinnin ja oppimisenkokonaistilanteesta

• HOJKSin tavoitteiden toteutumisen seuranta ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointisekä arviointiajankohdat

• HOJKSin tarkistaminen ja sen ajankohta• suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt

Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata lapsenhenkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKSiin voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyttiedonsiirtoluvat.

HOJKS tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, lapsen tarpeidenmukaiseksi. Sitä muutetaan aina lapsen tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Joserityisen tuen antaminen päätetään lopettaa, lapselle laaditaan oppimissuunnitelma tehostetuntuen antamiseksi.

Pidennetty oppivelvollisuus

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksiilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuottaperusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksenoppimäärä on suoritettu tai kun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaanoppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 11 vuotta. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuudenpiirissä olevalle lapselle annettavassa esiopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoituson vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessamahdollisimman hyvin.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairausvoi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudestatehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myöspäätös erityisestä tuesta. Lapselle laaditaan HOJKS esiopetuksen alkaessa. Lapsella onoppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Pidennetynoppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus esiopetukseen alkaa sen vuodensyyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestätarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.

Erit

yine

n tu

ki

57

Erit

yine

n tu

ki

Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä.Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoistaja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltäväänesiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsenedistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetus voidaan järjestää vaihtoehtoisestikolmella eri tavalla:

• Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun häntäyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassaesiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.

• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kunhän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hänaloittaa perusopetuksen.

• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kunhän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaaperusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta.Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.

------------------------------------------------

58

22. Perusopetuslaissa säädetyttukimuodot

Osa-aikainen erityisopetus

Lapsella, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaistaerityisopetusta muun esiopetuksen ohessa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan lapsille, joillaon esimerkiksi kielellisiin, matemaattisiin tai motorisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, vaikeuksiaoman toiminnan ohjauksessa, tarkkaavaisuudessa tai vuorovaikutustaidoissa. Osa-aikaisenerityisopetuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä ja ehkäistä kehityksen jaoppimisen vaikeuksia. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla tuen tasoilla.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena,pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoistaesiopetuksessa tiedotetaan kaikille huoltajille. Sen toteuttamista suunnitellaan ja sen tarvettaja vaikutuksia arvioidaan opettajien keskinäisenä yhteistyönä sekä yhdessä lapsen ja huoltajankanssa. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään lapsen saamaan muuhunopetukseen.

Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja erityiset apuvälineet

Lapsella on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- jaavustajapalvelut, muut opetuspalvelut ja erityiset apuvälineet kaikilla tuen tasoilla. Tarkoituksenaon turvata lapselle kasvun ja oppimisen perusedellytykset, esteettömyys ja mahdollisuusvuorovaikutukseen kaikissa oppimisympäristöissä.

Lapselle järjestetään tarvittaessa tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisenerityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja,kuten erilaisia symbolijärjestelmiä. Viittomakieltä käyttävien lasten kommunikaation tukenavoidaan tarvittaessa käyttää viittomakielen tulkkia tai viittomakielentaitoista avustajaa.Eriasteisesti kuulovammaisten lasten kohdalla tulkkauksen menetelmä saattaa olla myösjokin muu kuin viittomakielen tulkkaus. Lapsen kielellisen erityisvaikeuden takia käytetäänpuhevammaisten tulkkia tai puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä hallitsevaa avustajaa. Myösopettaja voi tukea lasta kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla.

Avustajan antama tuki edistää lapsen itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisenitsetunnon kehittymistä. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle lapselle taiopetusryhmälle. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa, antaa tukea sekä arvioida lapsenja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja ohjaa ja tukee lasta päivittäisissä tilanteissaja tehtävien suorittamisessa opettajan tai muiden tuen ammattihenkilöiden ohjeiden mukaisesti.Opettajat ja avustajat suunnittelevat ja arvioivat työtään yhdessä sekä tarvittaessa esiopetuksenmuun henkilöstön kanssa.

Erityisten apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai muuhunfyysiseen tarpeeseen. Se voi liittyä myös oppimisen erityistarpeisiin. Tällöin käytetäänesimerkiksi erilaisia tietoteknisiä sovelluksia, äänikirjoja, matematiikan havainnollistamisenvälineitä tai keskittymistä tukevia apuvälineitä. Lapsen kanssa työskentelevät perehtyvät riittävästiopetukseen osallistumisen edellyttämien apuvälineiden käyttöön sekä ohjaavat lasta ja huoltajaanäiden käytössä yhteistyössä tuen muiden ammattihenkilöiden kanssa. Apuvälineitä käytetäänsuunnitelmallisesti, niiden käyttöä ja tarvetta arvioidaan säännöllisesti.

Lapsen kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä opetukseen osallistumisen edellyttämienpalvelujen ja apuvälineiden käytön eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa muitaasiantuntijoita. Lapsen tukeminen voi edellyttää erityisosaamista, jota esiopetusyksikön omallahenkilöstöllä ei ole riittävästi. Tällöin hyödynnetään esimerkiksi oppimis- ja ohjauskeskustenlapsille tarjoamia palveluja ja henkilöstölle suunnattua koulutusta ja konsultaatiota.

Opetuksen järjestäjä päättää tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista opetuspalveluistaja erityisistä apuvälineistä. Lapsen palveluiden ja apuvälineiden tarve ja määrä arvioidaan

Per

usop

etus

lais

sa s

ääde

tyt t

ukim

uodo

t

59

Per

usop

etus

lais

sa s

ääde

tyt t

ukim

uodo

t

lapsen opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen lapsen ja huoltajanantamia tietoja sekä mahdollisten esiopetuksen ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja.Tehostettua tukea saavan lapsen palveluiden ja apuvälineiden tarve arvioidaan pedagogisessaarviossa. Erityistä tukea saavan lapsen palveluiden ja erityisten apuvälineiden tarve arvioidaanpedagogisessa selvityksessä ja niistä päätetään erityisen tuen päätöksessä. Yleistä ja tehostettuatukea saavalle lapselle tehdään lapsen tarvitsemista palveluista ja erityisistä apuvälineistähallintopäätös. Palveluiden ja apuvälineiden käyttö kuvataan oppimissuunnitelmassa taiHOJKSissa.

---------------------------------------------------------

60

23. OppilashuoltoOppilashuolto

Perusopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään myös oppilas- jaopiskelijahuoltolaissa (1287/2013). Tämän lain mukaan oppilashuollon tarkoituksena on:

1) edistää lasten/oppilaiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistäongelmien syntymistä

2) edistää esiopetusyhteisön /kouluyhteisön ja esiopetusympäristön /kouluympäristönhyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä kodin jaesiopetusyksikön /koulun välistä yhteistyötä

3) turvata varhainen tuki sitä tarvitseville

4) turvata lasten/oppilaiden tarvitsemien oppilashuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus jalaatu

5) vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena jamonialaisena yhteistyönä.

Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja esiopetuksen toimintaympäristön muuttuessaoppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa esiopetusyksikön/koulun perustoimintaa.Oppilashuolto liittyy läheisesti esiopetusyksikön/koulun kasvatus- ja opetustehtävään.Esiopetusyksikössä/koulussa oppilashuolto on kaikkien esiopetusyhteisössä/kouluyhteisössätyöskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Oppilashuoltoonsisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekäoppilashuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollonpalvelut.

Lapsella on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminenedellyttää. Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen jafyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekäniiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetusyhteisössä/kouluyhteisössä. Oppilashuoltoatoteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko esiopetusyhteisöä/kouluyhteisöä tukevanayhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi lapsilla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseenoppilashuoltoon. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötäohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen lapseenja huoltajaan sekä heidänosallisuutensa tukeminen. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus(YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989).

Oppilashuolto Sipoossa

Sipoon esiopetuksessa toteutetaan opetussuunnitelman mukaista oppilashuoltoa. Oppilashuoltokuuluu esiopetuksen henkilöstön kasvatus- ja opetustehtävään. Esiopetusyksikönyhteisöllistä oppilashuoltotyötä johtaa päiväkodinjohtjaja/rehtori. Oppilashuollon palvelujaovat koulupsykologi- ja koulukuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Näidenasiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön kotien sekä lasten januorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Eri ammattiryhmiinkuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa.

Palveluja tarjotaan lapsille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla:Sipoossa koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut ovatesiopetusyksiköiden käytettävissä. Esiopetuksen henkilöstön on mahdollista myös konsultoidaoppilashuollon työntekijöitä.

Oppilashuoltoryhmät Sipoossa - oppilashuollon ohjausryhmä, yksikkökohtaisetoppilashuoltoryhmät, tapauskohtaiset asiantuntijaryhmät

Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja yksikkökohtaisetoppilashuoltoryhmät. Yksittäistä lasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa O

ppila

shuo

lto

61

Opp

ilash

uolto

asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteellamääräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia.

Sipoon oppilashuollon ohjausryhmä vastaa kunnan oppilashuollon yleisestä suunnittelusta,kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössäopetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva jayhtenäinen kokonaisuus. Ryhmän puheenjohtajana toimii johtava viranhaltija koulutuspalveluista(sivistysjohtaja, opetusjohtaja tai johtava koulupsykologi). Ryhmän jäsenet edustavatterveydenhuoltoa, sosiaalitoimen lasten, nuorten ja perheiden palveluja, varhaiskasvatusta,oppilashuollon palveluja, rehtoreita ja erityisopetusta.

Jokaisessa Sipoon esiopetusyksikössä toimii oppilashuoltoryhmä, joka vastaa oppilashuollonsuunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmän keskeinen tehtäväon esiopetusyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisenoppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja laatiiyksikkökohtaisen oppilashuoltosuunnitelman.

Esiopetusyksikön oppilashuoltoryhmä on monialainen ja sitä johtaa päiväkodinjohtaja/rehtori taiapulaisrehtori. Ryhmään kuuluvat henkilöstön, lasten ja huoltajien edustajat sekä tarvittaessaoppilashuollon edustajia. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmänkokoonpano vaihtelee Sipoon esiopetusyksiköissä, koska esiopetusyksiköiden koko ja tarpeetovat erilaisia.

Yksittäistä lasta tai lapsiryhmää koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisissaasiantuntijaryhmissä. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen lapsen tai lapsiryhmän tuentarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa seesiopetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteellakuuluu. Myös huoltaja voivat pyytää asiantuntijaryhmän kokoamista. Ryhmän monialainenkokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Jäsentennimeäminen edellyttää huoltajan suostumusta. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksellaasian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä. Ryhmänimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa lapsenasiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta.

Yksittäistä lasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaanoppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollonjärjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksiavoivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon,joka etenee aikajärjestyksessä. Kertomukseen kirjataan oppilashuoltolain § 20 säädetyt asiat.Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä lasta/oppilasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin.

Esiopetusyksikössä voi edellisten lisäksi olla pedagoginen ryhmä, jonka tehtävänä on käsitelläkolmivaiheisen tuen pedagogisia asiakirjoja ja niihin liittyviä prosesseja.Tätä ryhmää johtaarehtori, apulaisrehtori tai opetusjohtajan nimeämä viranhaltija.

Yhteisöllinen oppilashuolto

Oppilashuolto on tärkeä osa esiopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössäseurataan, arvioidaan ja kehitetään koko esiopetusyhteisön/kouluyhteisön ja lapsi-/oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan esiopetusympäristön/kouluympäristönterveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisten toimintatapojenkehittämisessä tehdään yhteistyötä lasten, huoltajien sekä lasten ja nuorten hyvinvointiaedistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

Lasten ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeääja hyvinvointia vahvistavaa. Oppilashuolto luo yhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle,huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavatmyös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä.

62

Lapsella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön, johon kuuluu fyysinen, psyykkinen jasosiaalinen turvallisuus. Suunnitelma lapsen suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta jahäirinnältä on osa yksikkökohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa.

Yksilökohtainen oppilashuolto

Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle annettavia kouluterveydenhuollonpalveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä lasta/oppilastakoskevaa monialaista oppilashuoltoa.

Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää lapsen kokonaisvaltaistakehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen jaongelmien ehkäisy. Lasten yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekäoppilashuollon tuen rakentamisessa että esiopetuksen arjessa.

Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan osallisuutta tuetaanja mielipiteitä kuullaan lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisessa. Lapsen osallisuus,omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä jaratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti.Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Oppilashuoltotyössä noudatetaantietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.

Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä lastakoskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Rekisteriin kirjataan myös mahdollinentietojen luovuttaminen ja sen peruste. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystäja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevatyksittäistä lasta taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä.

Kouluterveydenhuollon henkilöstö ja koulupsykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyönsäädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti oppilashuollonkuraattorit kirjaavat asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen.

Lapsen yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla onsalassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekäoppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiäyksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.

Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä lapsen opettajalle, päiväkodinjohtajalle/rehtorille ja opetuksen järjestäjälle lapsen opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämätvälttämättömät tiedot. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste,yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään Sipoossa aina ensisijaisesti hankkimaanhuoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.

Jos lapsi siirtyy toisen opetuksen järjestäjän opetukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjänon pyydettävä huoltajan suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtääoppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisiaoppilashuollon jatkuvuuden kannalta.

Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidonestämättä viipymättä toiselle opetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uudenopetuksen järjestäjän pyynnöstä.

Oppilashuoltosuunnitelmat – lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma,opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskeva osuus, yksikkökohtaisetoppilashuoltosuunnitelmat.

Sipoossa oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta,jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaanmonialaisessa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat:

1) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus

2) Sipoon opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta

Opp

ilash

uolto

63

Opp

ilash

uolto

3) yksikkökohtaiset oppilashuoltosuunnitelmat

Sipoon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuortenhyvinvointia ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessapaikallisen opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevaa osuutta sekä yksikkökohtaisiaoppilashuoltosuunnitelmia.

Opetussuunnitelma laaditaan oppilashuollon osalta monialaisena yhteistyönä sosiaali- jaterveysosaston kanssa siten että oppilashuollon ohjausryhmä osallistuu opetussuunnitelmanoppilashuoltoa koskevan osuuden laatimiseen. Ohjausryhmä vastaa siitä, että oppilashuoltoakoskeva sisältö on yhdenmukainen opetussuunnitelmassa ja lasten ja nuortenhyvinvointisuunnitelmassa. Ohjausryhmä ohjaa yksikkökohtaisten oppilashuoltosuunnitelmienlaatimista.

Opetussuunnitelma vahvistetaan Sipoon suomenkielisessä ja ruotsinkielisessäkoulutusjaostossa. Esiopetusyksikkökohtainen/Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma

Sipoon esiopetusyksiköissä laaditaan oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistävarten yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Oppilashuoltosuunnitelma voi olla myöskahden tai useamman esiopetusyksikön tai esiopetuksen ja koulun yhteinen. Suunnitelmatehdään oppilashuollon ohjausryhmän linjausten mukaisesti ja se laaditaan yhteisellesuunnitelmapohjalle, jossa on yksikkökohtaisen oppilashuoltosuunnitelman perusrakenne jaosa suunnitelmaan sisältyvistä asioista. Yhteisiä osuuksia täsmennetään ja täydennetäänyksikkökohtaisesti. Näin varmistetaan suunnitelmien riittävä yhdenmukaisuus.

Suunnitelma laaditaan yhteistyössä esiopetuksen henkilöstön, oppilashuollon työntekijöiden,lasten ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan myösmenettelytavoista, joilla esiopetusyksikön henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä tarvittavilta osinyhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisestaedellä mainituille.

Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun Sipoon lasten ja nuortenhyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytäänkunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa.

Sipoossa yksikkökohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan sisältyvät seuraavat osat:

1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

Oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista,joita ovat kouluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Lisäksi suunnitelmassakuvataan oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekäpalvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä oppilashuollon palveluiden kohdentaminenyksittäisiin lapsiin, yhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseenja seurantaan.

Sipoossa kaikilla esiopetusyksiköillä on käytettävissä ja nimettynä kouluterveydenhoitaja,koulukuraattori ja koulupsykologi. Kukin esiopetusyksikkö arvioi ja kuvaa, mitenkäytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut vastaavat kokonaistarvetta. Esiopetusyksikköhyödyntää arvioinnissaan henkilöstöä, oppilashuollon työntekijöitä, lapsia ja huoltajia,asiantuntijoita, lasten terveyttä ja hyvinvointia koskevia seurantatietoja sekä asiakaspalautetta.Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja -ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekätehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä esiopetuksessa.

Esiopetusyksikkö tuo oppilashuoltopalvelun kehittämistarpeet ohjausryhmälle tiedoksi.

2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat

Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksikön yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuus, jostailmenee yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat esiopetusyhteisön ja –ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan64

• yksikkökohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt,• oppilashuollon yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa sekä

erityisesti esiope-tuksen siirtymävaiheissa• yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen

kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä,• kun esiopetus järjestetään koulussa, otetaan myös esiopetus huomioon kouluympäristön

terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa• tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus,• esiopetuskuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet,• suunnitelma lasten/oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä• toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa.

Seuraavassa määritellään kahden viimeksi mainitun suunnitelman tarkempi sisältö:

a. Suunnitelma lasten/oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Lasten suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinäotetaan huomioon sekä lasten keskinäiset että lasten ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteetesiopetuksessa.

Suunnitelmassa kuvataan:

• kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen,• edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla,• yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että

sen• kohteena olevan osalta,• yhteistyö huoltajien kanssa,• yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa,• suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, lapsille, huoltajille ja

yhteistyötahoille sekä• suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi.

b. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Oppilashuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa.

Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioonmuut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma.

Suunnitelmassa kuvataan:

• kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa,• johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin

varautumisessa,• sisäisen ja ulkoisen sekä esiopetuksen ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja

viestinnän periaatteet,• psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen,• suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, lapsille, huoltajille ja

yhteistyötahoille,• toimintavalmiuksien harjoittelu sekä• suunnitelman arviointi ja päivittäminen

Oppilashuollon tavoitteena on lisätä yhteisön ja lapsiryhmien hyvinvointia. Yhteisöllisiätoimintatapoja lisätään ja kehitetään järjestelmällisesti ja monialaisesti. Lasten jahuoltajien osallisuutta edistetään suunnitelmallisesti. Kasvatuskumppanuudessa toimitaansuunnitelmallisesti lasten hyvinvointia turvaten luottamuksen ja kunnioituksen ilmapiirissä.

Opp

ilash

uolto

65

Opp

ilash

uolto

Opetus- ja kasvatustyö ohjaa lapsia myönteiseen vuorovaikutukseen ja ongelmatilanteidenratkaisemiseen. Tavoitteena on ratkaista ristiriitatilanteita positiivisin keinoin. Esiopetusyksiköissävoi olla käytössä erilaisia ohjelmia tukemassa vuorovaikutusta ja ongelmatilanteiden ratkaisuja.

Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksestatoisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksensekä perusopetuksen välinen vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilashuollon toimintaa.Yhtenäiset käytännöt nivel- ja siirtymävaiheissa tukevat lapsen terveyttä, hyvinvointia ja oppimista.

3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen

Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon kokonaisuus jostailmenee yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen kehityksen, hyvinvoinnin jaoppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisten tukitoimien toteuttamiseksi.

Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan

• yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa, 6-vuotistarkastus• lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen

esiopetusyksikössä/koulussa,• yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen

yhteydessä,• esiopetuksen oppilashuollon tuki lapsen elämäntilanteesta johtuvissa vaikeuksissa kuten

perhe- ja lähisuhdeväkivalta tai päihde- ja mielenterveysongelmat• asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset• menettelytavat yksittäistä lasta koskevan asian käsittelyssä,• oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys sekä• yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa

kuten liikunta-, kirjasto- ja kulttuuripalvelut, perhetyö ja perheneuvonta, lastensuojelu,erikoissairaanhoito ja poliisi.

4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja huoltajien kanssa

Oppilashuoltoa toteutetaan hyvässä ja avoimessa yhteistyössä lapsen ja hänen huoltajansakanssa.

Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen jayksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä yhteisöllisenja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille,huoltajille ja yhteistyötahoille.

Lapsille ja heidän huoltajilleen annetaan tietoa käytettävissä olevasta oppilashuollostaja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. Lapsen ja huoltajanosallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisääoppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Esiopetusyksikön vastuulla onlapsen ja huoltajan tiedottaminen ja ohjaaminen oppilashuollon palveluihin.

Oppilashuollosta tiedotetaan lapsille ja huoltajille esiopetusyksiköiden yhteisissä tilaisuuksissa,haku- ja tuontitilanteissa, keskusteluissa, Wilmassa, tiedotteissa ja kotisivuilla.

5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi jaseuraamiseksi: seurannasta vastuussa oleva taho esiopetusyksikössä, seurattavat asiat jakäytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataanseurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen esiopetusyksikön oppilashuollon kehittämisessä sekäkeskeisistä tuloksista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille.

Oppilashuollon ohjausryhmä seuraa vuosittain esiopetusyksiköiden oppilashuoltosuunnitelmientoteutumista. Oppilashuollon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi edellyttävät oppilashuollonsuunnitelmallista ja säännöllistä seurantaa. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen jaseuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää.

66

23.1. Oppilashuollon ja kolmiportaisen tuen ryhmätkunta- ja esikoulutasolla Sipoossa

OPPILASHUOLLON JA KOLMIPORTAISEN TUEN RYHMÄT KUNTA- JA KOULUTASOLLASIPOOSSA

Oppilashuoltoon liittyvät ryhmät

RYHMÄ PERUSTAMISVASTUUTEHTÄVÄT JÄSENET MUUTA

Oppilashuollonohjausryhmä

Opetuksenjärjestäjällä

Kunnanoppilashuollonyleinensuunnittelu,kehittäminen,ohjaus jaarviointi

Opetus- ,sosiaali- jaterveystoimenedustajia.Puheenjohtajuuskoulutuspalveluilla

Ryhmä laatiimuistionja ohjaaoppilashuoltotyötämm.vuosittaisillapainopiste-ehdotuksilla

Esikoulu/Koulukohtainen

oppilashuoltoryhmä

Opetuksenjärjestäjällä

Koulunoppilashuollonsuunnittelu,kehittäminen,toteuttaminenja arviointi.Koulunhyvinvoinnin jaturvallisuudenedistäminenja muunyhteisöllisenoppilashuollontoteuttaminen jakehittäminen.

Ryhmäntoimintaa johtaarehtori taiapulaisrehtori.

Opettajien,oppilaidenja huoltajienedustajat sekäkoulupsykologi,- kuraattori jakouluterveydenhoitaja.

Tehtävänälaatia vuosittainesikoulu/koulukohtainenoppilashuoltosuunnitelma

osanatyösuunnitelmaa

Tapauskohtainenmoniammatillinen

asiantuntijaryhmä

Silläopetushenkilöstöntaioppilashuollonpalveluidenedustajalla,jolle asiatyötehtävienperusteellakuuluu. Oppilasja huoltajavoivat pyytääryhmänkokoamista.

Ryhmänon oltavamoniammatillinen.

Oppilaan taihuoltajanyksilöidylläkirjallisellasuostumuksellaasiankäsittelyynvoi osallistuatarvittaviaoppilashuollonyhteistyötahojatai oppilaanläheisiä.

Tapauskohtaisestikoottavanasiantuntijaryhmäntyössä kertyvättiedot kirjataanoppilashuoltokertomukseen.

Kirjataan myösmahdollinentietojenluovuttaminenja sen peruste.Rekisterinylläpitäjä onopetuksenjärjestäjäja tiedotovat salassapidettäviä.

Kolmivaiheiseen tukeen liittyvä ryhmä

Opp

ilash

uolto

67

Opp

ilash

uolto

RYHMÄ PERUSTAMISVASTUUTEHTÄVÄT JÄSENET MUUTA

Kolmiportaisen/- vaiheisen tuen

ryhmä (kopo)

Rehtorilla,apulaisrehtorillatai muullaopetusjohtajannimeämällähenkilöllä

Kolmivaiheisentuen prosessientoteuttamisen,valvonnanja arvioinninsuunnitteluja vastuu.Pedagogistenasiakirjojenkäsittely.

Luokkakohtainenkäsittely tuentarpeidenkartoittamiseksi

Perustajannimeämäthenkilöt

Lapsen/Oppilaan saamatuki kirjataanpedagogisiinasiakirjoihin,jotka ovatsalassapidettäviä.Tietoja voivatsaada vainkyseistä lasta/oppilastaopettavatopettajat jamuut tietojatyötehtävissääntarvitsevathenkilöt. Tietojavoi saadavain siinälaajuudessa,kuin niitätyötehtävissääntarvitsee.

Yhteistyössä moniammatillisesti oppilashuoltohenkilöstön kanssa silloin, kun

• tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään moniammatillisestiyhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa (poL 16a§, 30.12.2013/ 1288)

• ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä 1) selvitys oppilaan saamastatehostetusta tuesta 2) oppilaan kokonaistilanteesta (PoL 17§) ja näiden perusteella 3) arvioerityisen tuen tarpeesta. Nämä kolme muodostavat pedagogisen selvityksen. Prosessillaja pedagogisella asiakirjalla on siis sama nimitys.

Salassapito ja konsultatiivinen keskustelu oppilashuoltoon liittyen

Kaikki oppilashuollolliset asiat ovat salassa pidettäviä. Yksittäistä lasta/oppilasta koskevia asioitavoi käsitellä ainoastaan lapsen/oppilaan luvalla.

Opettaja saa keskustella lapsen/oppilaan asiasta muiden opettajien tai niiden asiantuntijoidenkanssa, joiden

työtehtäviin lapsen/oppilaan tuen suunnittelu tai antaminen liittyy. Keskustelu rajautuu tietoihin,jotka ovat

tarpeellisia opetuksen tai tuen suunnittelussa ja käytännön toteuttamisessa. Keskusteluntarkoituksena on

varmistaa, että lapsi/oppilas saa oikea-aikaista ja riittävää tukea. Opettaja voi työnsä tueksi tarvitaesimerkiksi

erityisopettajan tai koulupsykologin antamaa konsultaatiota.

Laki ei edellytä edellä kuvatun keskustelun kirjaamista asiakirjoihin, mutta joskushenkilökohtaisten

muistiinpanojen laatiminen on tarpeen. Jos jokin myöhempi toimenpide tai päätös pohjautuuasiantuntijan

68

näkemykseen, tulee se kuitenkin kirjata. Muistiinpanoja ei arkistoida, vaan ne hävitetään kun niitäei enää

tarvita. Jos kyse on konsultaatiosta, kirjaa esimerkiksi psykologi opettajalle antamansakonsultaation

tarvittaessa omaan potilasrekisteriinsä.

Esikoulun/Koulun henkilöstö on vaitiolovelvollinen tiedoista, jotka he työssään saavat lapsesta/oppilaasta ja perheestä.

Henkilöstö ei saa ilmaista näitä tietoja sivullisille. Sivullisia ovat esikoulun/koulun ulkopuolistentoimijoiden lisäksi ne

esikoulun/koulun henkilöstöön kuuluvat, jotka eivät työskentele lapsen/oppilaan kanssa.Vaitiolovelvollisuus säilyy myös sen

jälkeen, kun palvelussuhde on päättynyt.

Opp

ilash

uolto

69