opeussuunnitelman yhteinen osa - etelä-savon ammattiopisto€¦ · matkailupalvelujen tuottaja voi...

1

Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

OPETUSSUUNNITELMA

Matkailualan perustutkinto

Matkailupalvelujen osaamisala,

matkailupalvelujen tuottaja

Matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen

osaamisala,

matkailuvirkailija

Tutkinnon oppilaitoskohtainen

opetussuunnitelma koskee

- ammatillista peruskoulutusta

- näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta

- oppisopimuksen tietopuolisia opintoja

Voimassa 1.8.2015 alkaen

2

Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma

Tutkintokohtainen opetussuunnitelma on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä tutkinnon perusteiden ja

Etelä-Savon ammattiopiston pedagogisen ohjelman kanssa.

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ........................................................................................... 4

1 MATKAILUALAN PERUSTUTKINTO ...................................................... 5

1.1 Ammattialan kuvaus .......................................................................................................................................... 5 1.2 Tutkinnon muodostuminen............................................................................................................................... 6 1.3 Tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa ............................................... 7 1.4 Tutkinnon osien suorittamisjärjestys ja toteutustavat ..................................................................................... 9 1.5 Alan ammatit – opintopolkuesimerkkejä .......................................................................................................... 9

2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT ................................................. 11

2.1 PAKOLLINEN TUTKINNON OSA ........................................................................................................................ 11 2.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu (30 osp) ............................................................................................................. 11

2.2 MATKAILUPALVELUJEN OSAAMISALAN, MATKAILUPALVELUJEN TUOTTAJA, PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 14

2.2.1 Matkailupalvelujen toteuttaminen (45 osp) ................................................................................................... 14 2.3 MATKAILUPALVELUJEN MYYNNIN JA TIETOPALVELUJEN OSAAMISALAN, MATKAILUVIRKAILIJA, PAKOLLINEN TUTKINNON OSA ......................................................................................................................................................... 16

2.3.1 Matkailupalvelujen myynti ja neuvonta (45 osp) ............................................................................................ 16 2.4 VALINNAISET TUTKINNON OSAT ..................................................................................................................... 19

2.4.1 Majoituspalvelut (15 osp) ............................................................................................................................... 19 2.4.2 Matkailukiinteistön ja – ympäristön hoito (15 osp) ........................................................................................ 21 2.4.3 Matkailupalvelujen markkinointiviestintä (15 osp) ........................................................................................ 22 2.4.4 Matkailupalvelujen tuotteistaminen (20 osp) ................................................................................................. 24 2.4.5 Matkailu- ja matkatoimistopalvelut (15 osp) .................................................................................................. 26 2.4.6 Matkatoimiston varausjärjestelmien käyttö (15 osp) ..................................................................................... 28 2.4.7 Opastuspalvelut (20 osp) ................................................................................................................................ 30 2.4.10 Retki-, erä- ja luontoruokailupalvelut (15 osp) ............................................................................................. 31 2.4.11 Yritystoiminnan suunnittelu (15 osp) ............................................................................................................ 33 2.4.12 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta ........................................................................................... 34 2.4.13 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta .............................................................. 35 2.4.14 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (5 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ......................... 35 2.4.15 Yrityksessä toimiminen (15 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ................................................. 37 2.4.16 Huippuosaajana toimiminen (15 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ......................................... 39 2.4.17 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa 41 2.4.17.1 Ravitsemispalveluissa toimiminen (15 osp) ............................................................................................... 41 2.4.18 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa .................. 43

3 YHTEISET TUTKINNON OSAT ............................................................ 43

3.1 VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN (11 OSP) ........................................................................................ 44 3.1.1 Äidinkieli .......................................................................................................................................................... 44 3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi........................................................................................................................ 47 3.1.3 Vieras kieli, englanti ........................................................................................................................................ 50

3.2 MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN (9 OSP) ............................................................................. 55 3.2.1 Matematiikka .................................................................................................................................................. 55 3.2.2 Fysiikka ja kemia ............................................................................................................................................. 58 3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen ..................................................................................... 61

3

3.3 YHTEISKUNNASSA JA TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA OSAAMINEN (8 OSP) ............................................................. 65 3.3.1 Yhteiskuntataidot ............................................................................................................................................ 65 3.3.2 Työelämätaidot ............................................................................................................................................... 68 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta .............................................................................................................................. 70 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto............................................................................................. 72

3.4 SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN OSAAMINEN (7 OSP) ........................................................................................ 76 3.4.1 Kulttuurien tuntemus ...................................................................................................................................... 76 3.4.6 Osa alue kohdista 3.1.1 – 3.3.4 ....................................................................................................................... 79

4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT ....................................... 84 4.1 Ammatillisia tutkinnon osia ............................................................................................................................. 84 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia ................................................................... 84 4.3 Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja ................................................................................ 84 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja .......................................................... 85 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia ................................. 85

5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT ........ 85

6 KAIKKIA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVIA YHTEISIÄ OHJEITA .............. 85 6.1 Arviointi ................................................................................................................................................................. 85 6.2 Työssäoppiminen .................................................................................................................................................. 89 6.3 Ohjaus ................................................................................................................................................................... 89

Liitteet Matkailualan perustutkinnon perusteet 2015 (Opetushallitus)

www.esedu.fi –sivuston Opetussuunnitelmat-alasivulta löytyvät mm.

Pedagoginen ohjelma liitteineen

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmat

Opintojen jaksotussuunnitelmat

Näyttötutkintotoiminnan suunnitelma

http://www.oph.fi/download/162217_matkailu_alan_pt_01082015.pdf

http://www.esedu.fi/

http://www.esedu.fi/nykyisille_opiskelijoille/opetussuunnitelmat

4

JOHDANTO

Etelä-Savon ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon suorittamista ohjaa tutkintokohtainen

opetussuunnitelma. Tämä opetussuunnitelma on tarkoitettu sekä ammatillisen peruskoulutuksen

opiskelijoille että perustutkintoa näyttötutkintona suorittaville. Opetussuunnitelma perustuu

tutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille.

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 630/1998 (muutos 787/2014) mukaan

Opetushallitus määrää perustutkinnon perusteissa tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostumisen,

tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai

osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin. Jokaisesta tutkinnon osasta on linkki OPH:n

ePerusteet-palveluun, josta saa tarkat tiedot tutkinnon osan arviointikriteereistä.

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa sisältää mm. ammattialan kuvauksen, tutkinnon

muodostumisen, tutkinnon rakenteen ja tutkinnon osien tarjonnan, suorittamisjärjestyksen ja

toteuttamistavat, esimerkkejä opintopoluista sekä kaikkia perustutkintoja koskevia yleisiä ohjeita.

Suunnitelma on laadittu yhteistyössä opettajien, työelämän edustajien ja opiskelijoiden kanssa, ja

sen on vahvistanut oppilaitoksen johtoryhmä. Kaikkien perustutkintojen opetussuunnitelmat ovat

nähtävillä oppilaitoksen internetsivujen (www.esedu.fi) Opetussuunnitelmat-alasivulla.

Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ovat osa Etelä-Savon ammattiopiston Pedagogista ohjelmaa,

joka toimii samalla oppilaitoksen tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien lakisääteisenä

yhteisenä osana. Pedagoginen ohjelma sisältää pedagogisen toiminnan ja kehittämisen linjaukset

sekä ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan koulutuksen opetussuunnitelmaa koskevat

lakisääteiset päätökset. Ohjelman kokonaisuuteen kuuluu tämän asiakirjan lisäksi erilaisia

opetuksen järjestämistä koskevia suunnitelmia.

Kullekin peruskoulutuksena tutkintoa suorittavalle opiskelijalle laaditaan opetussuunnitelman

pohjalta oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelma (HOPS). HOPS on opiskelun suunnitteluun,

yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen liittyvä asiakirja Wilmassa. Opiskelija saa

henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan ja sen toteutumisen seurantaan ohjausta sekä

ryhmänohjaajalta että opinto-ohjaajalta. Opiskelijaa tekee HOPSissa omaa oppimistaan koskevia

päätöksiä ja sitä voi tarvittaessa muuttaa ja muokata opintojen edetessä.

Jokaiselle näyttötutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtaistamisen suunnitelma, joka käsittää

hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen

henkilökohtaistamisen. Henkilökohtaistamisen suunnitelma dokumentoidaan Wilmaan.

Oppisopimusopiskelijoille tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma, HEO.

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi


5

1 MATKAILUALAN PERUSTUTKINTO

1.1 AMMATTIALAN KUVAUS

Matkailualan perustutkinnon tavoitteena on kouluttaa monipuolisia matkailualan osaajia alueen

matkailuelinkeinon tarpeisiin. Matkailualan koulutusta on suunniteltu yhteistyössä alueen

matkailuyrittäjien ja -toimijoiden kanssa. Yhteistyötä matkailukoulutuksen osalta tehdään myös

Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. Tavoitteena on luoda opiskelijoillemme joustavia

opintopolkuja esim. joidenkin yhteisten opintojen ja matkailutapahtumien toteuttamisen myötä sekä

mahdollistaa jatko-opintoihin pääsemistä. Oppilaitoskohtaisessa opetussuunnitelmassa on

huomioitu sekä matkailualan yrittäjien sekä alueen matkailustrategian mukaiset tavoitteet kuten

esim. venäjän kieli ja kulttuuri, paikalliset matkailun vetovoimatekijät mm. luonto ja hyvinvointi,

kulttuuri sekä alueen historia. Lisäksi koulutuksen suunnittelussa on huomioitu OPH: n matkailu- ja

ravitsemisalalle laadittu osaamistarveraportti sekä TEM:n Matkailun tiekartta.

Matkailualan tulevaisuuden näkymät Suomessa ovat hyvät. Kotimaisten ja ulkomaisten

matkailijoiden määrät ovat kasvussa. Suomen matkailustrategian 2020 mukaisesti matkailun

strategisiksi kehittämiskohteiksi on valittu matkailukeskusten kehittäminen ja teemapohjaisten

tuotteiden ja palvelujen kestävä kehittäminen

Uusiutuva Etelä-Savo 2020 – maakuntastrategian mukaan puhdas luonto ja rikas

kulttuuriympäristö luovat ainutlaatuiset edellytykset matkailulle ja vapaa-ajan asumiselle. Yhtenä

kehittämisen painopistealueena on menestyvän yritystoiminnan ja sen avainalueen matkailu- ja

palvelutulon kasvattaminen. Matkailualan merkitys alueen elinkeinoelämälle on merkittävä, sen

aluetaloudellinen merkitys Etelä-Savossa on maan keskiarvoa suurempi. Alueen matkailun

toiminta muodostuu lukuisista ympäri maakuntaa toimivista ja toisiinsa verkottuneista suhteellisen

pienistä matkailuyrityksistä, joille luonto, turvallisuus ja helppo saavutettavuus Pietarin alueelta

ovat vahvuustekijöitä. Matkailu- ja palveluelinkeinojen yhteistyöverkostoja tulee kehittää ja

vahvistaa ennakkoluulottomasti. Kehittämistoimenpiteinä ovat mm. Saimaa–brändin kehittäminen,

matkailun kehittäminen ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävälle

pohjalle, asiakaslähtöisen palvelumuotoilun ja kokonaisuuden kehittäminen verkostoitumisen ja

yhteistyön avulla sekä palvelutuotannon monipuolistaminen mm. terveys- ja hyvinvointipalveluiden

osalta. Lisäksi kehittämistoimenpiteenä on kansainvälistyminen tukemalla mm. kansainvälisen

markkinoinnin ja myynnin sekä tuotteistamisen kehittämistä.

Ammattialan arvoperusta

Alan palveluja liiketoiminta perustuu sopimusten, säädösten, yhteiskunnallisten velvollisuuksien ja

reilun kilpailun periaatteiden noudattamiseen. Matkailu on kansainvälinen toimiala, jonka toiminta

perustuu ihmisarvon ja eri kulttuurien kunnioittamiseen, tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen ja

luotettavuuteen. Matkailualan perustan luo vastuullinen toiminta, jossa huomioidaan ekologinen,

taloudellinen ja sosio-kulttuurinen kestävyys sekä eettisyys, esteettömyys ja turvallisuus.

Matkailualan ammattilainen on oma-aloitteinen, rehellinen, suvaitsevainen, yhteistyökykyinen ja

palveluhenkinen. Hän arvostaa kansallista perinnettä ja kulttuurista erilaisuutta. Hän arvostaa

omaa ammattialaansa, omaa ja toisten työtä, työyhteisöään ja työympäristöään. Hänellä on hyvä

ammatti-identiteetti. Matkailualan ammattilainen tuntee vastuunsa asiakkaista, turvallisuudesta,

6

ympäristöstä, ja hän on kiinnostunut työnsä ja ammattitaitonsa jatkuvasta kehittämisestä ja

tuloksellisuudesta.

Perustutkinnon tavoitteet

Matkailualan perustutkinnon suorittanut matkailupalvelujen tuottaja ja matkailuvirkailija voi toimia

sekä kotimaassa että ulkomailla, he ovat perehtyneet kansainväliseen matkailuelinkeinoon ja sen

rakenteeseen laajasti ja monipuolisesti. Matkailualan yritykset ja toimintaympäristöt ovat

kansainvälisiä ja edellyttävät matkailualan ammattilaisilta monipuolista kielitaitoa.

Matkailupalvelujen tuottaja voi työllistyä matkailuyrityksiin ja -organisaatioihin, joissa asiakkaille

tarjotaan elämyksiin, seikkailuihin, vesistöön, tunturiin, saaristoon tai muuhun luontoon liittyviä

matkailupalveluja. Kulttuuri-, kaupunki-, hyvinvointi- ja maaseutumatkailu ovat myös keskeisiä

matkailupalveluja. Matkailuvirkailija tuotteistaa ja myy erilaisia matkailupalveluja sekä neuvoo ja

opastaa asiakkaita.

Matkailualan perustutkinnon suorittanut toimii yhteiskuntavastuullisesti, myynti- ja

markkinointihenkisesti sekä asiakaslähtöisesti kaikissa matkailijan palveluketjun vaiheissa. Hänellä

on hyvät ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot sekä eri kulttuurien tuntemus. Matkailualan

ammattilainen toimii hyvien käytöstapojen mukaisesti, ja hänellä on myönteinen asenne sekä

työhön että asiakkaisiin. Matkailualan perustutkinnon suorittanut työskentelee kestävän

toimintatavan mukaisesti, toimii työssään luotettavasti sekä noudattaa matkailualan säädöksiä ja

turvallisuusmääräyksiä.

Perustutkinto sisältää kaksi osaamisalaa

- Matkailupalvelujen osaamisalan

- Matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen osaamisalan

Etelä-Savon ammattiopistossa on tarjolla matkailupalvelujen osaamisala ja matkailupalvelujen

myynnin ja tietopalvelujen osaamisala.

Mikkelissä ammatillisena peruskoulutuksena ja näyttötutkintona voi opiskella matkailupalvelujen

osaamisalaa ja lisäksi näyttötutkintona matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen osaamisalaa.

1.2 TUTKINNON MUODOSTUMINEN

Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp).

Perustutkinto muodostuu - ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), - yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja - vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä).

Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista.

Osaamispisteet (osp) koskevat vain ammatillista peruskoulutusta (ns. nuorten koulutusta).

Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia yhteisiä tutkinnon osia sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Tutkintoon voi myös

7

yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista.

Opiskelija voi myös valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia muista ammatillisista perus- tai ammattitutkinnoista, valita lukio-opintoja ja/tai suorittaa ylioppilastutkinnon.

Tutkintojen osittainen rakenne mahdollistaa tutkinnon osien suorittamisen myös muissa oppilaitoksissa, mutta Etelä-Savon ammattiopisto ei pääsääntöisesti vastaa niistä aiheutuvista järjestelyistä ja kustannuksista, lukuun ottamatta lukio-opintoja.

Tutkinnon rakenteen kuvaus löytyy tutkinnon perusteista ja Opetushallituksen ylläpitämästä opintopolku.fi ePerusteet – palvelusta:

ammatillinen peruskoulutus: Tutkinnon muodostuminen

ammatillinen aikuiskoulutus (näyttötutkinto): Tutkinnon muodostuminen

1.3 TUTKINNON RAKENNE JA TUTKINNON OSIEN TARJONTA ETELÄ-SAVON

AMMATTIOPISTOSSA

Seuraavassa taulukossa esitetään tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa. Muodostumistaulukon numerointi noudattaa tutkinnon rakennetta kuvaavan taulukon ja tämän tutkintokohtaisen opetussuunnitelman numerointia.

Tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa

Osaamispisteet koskevat vain ammatillista peruskoulutusta. Näyttötutkinnot muodostuvat vain ammatillisista tutkinnon osista. Taulukon numerointi noudattaa tutkinnon perusteiden numerointia. O

saam

isp

iste

et

(osp

)

Am

mati

llin

en

peru

sko

ulu

tus

Näytt

ötu

tkin

to

MATKAILUALAN PERUSTUTKINTO 180

2 Ammatilliset tutkinnon osat 135 x x

2.1 Pakollinen tutkinnon osa 30 x x

2.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu 30 x x

2.2 Matkailupalvelujen osaamisalan pakollinen tutkinnon osa 45 x x

2.2.1 Matkailupalvelujen toteuttaminen 45 x x

2.3. Matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen osaamisalan pakollinen tutkinnon osa

45 - x

2.3.1 Matkailupalvelujen myynti ja neuvonta 45 - x

2.4 Valinnaiset tutkinnon osat 60 x x

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/97332/ops/rakenne

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/97332/naytto/rakenne

8

2.4.1 Majoituspalvelut

2.4.2 Matkailukiinteistön ja – ympäristön hoito

2.4.3 Matkailupalvelujen markkinointiviestintä

2.4.4 Matkailupalvelujen tuotteistaminen

2.4.5 Matkailu- ja matkatoimistopalvelut

2.4.6 Matkatoimiston varausjärjestelmien käyttö

2.4.7 Opastuspalvelut

2.4.10 Retki-, erä- ja luontoruokapalvelut

2.4.11 Yritystoiminnan suunnittelu

2.4.12 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, 10–15 osp

2.4.13 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta*

2.4.14 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen

2.4.15 Yrityksessä toimiminen

2.4.16 Huippuosaajana toimiminen

2.4.17 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, 5-15 osp

2.4.17.1 Ravitsemispalveluissa toimiminen

2.4.18 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5-15 osp

15

15

15

20

15

15

20

15

15

5

15

15

x

x

x

x

-

-

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

x

-

-

-

-

-

-

* Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp.

3 Yhteiset tutkinnon osat 35 x -

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 11 x -

3.1.1 Äidinkieli

3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi

3.1.3 Vieraat kielet

x

x

x

-

-

-

3.2 Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen 9 x -

3.2.1 Matematiikka

3.2.2 Fysiikka ja kemia

3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen

x

x

x

-

-

-

3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 8 x -

3.3.1 Yhteiskuntataidot

3.3.2 Työelämätaidot

3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta

3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto

x

x

x

x

-

-

-

-

3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 7 x -

3.4.1 Kulttuurien tuntemus x -

9

3.4.6 Osa-alueita kohdista 3.1.1 – 3.3.4 x -

4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 x -

4.1 Ammatillisia tutkinnon osia x -

4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia x -

4.3 Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja x -

4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja x -

4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia

x -

5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat x -

Ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoon sisältyy osaamisen hankkimista työssäoppimisen

kautta vähintään 35 osaamispistettä (Etelä-Savon ammattiopisto).

Yhteisten tutkinnon osien valinnaisten osa-alueiden ja vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonta

vaihtelee lukuvuosittain ja paikkakunnittain.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa

enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten vaatimusten, paikallisten

ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla

ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia.

1.4 TUTKINNON OSIEN SUORITTAMISJÄRJESTYS JA TOTEUTUSTAVAT

Opintotarjonta voi vaihdella lukuvuosittain ja paikkakunnittain.

Opintotarjonta suunnitellaan lukuvuosittain ryhmä- ja paikkakuntakohtaisiin jaksotussuunnitelmiin.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS),

näyttötutkinnossa tutkinnon suorittajan henkilökohtaistaminen ja oppisopimuskoulutuksessa

opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma vaikuttavat yksilöllisesti opintojen

etenemisaikatauluun.

1.5 ALAN AMMATIT – OPINTOPOLKUESIMERKKEJÄ

Matkailupalvelujen osaamisala

Matkailupalvelujen osaamisalan suorittanut sijoittuu monipuolisiin matkailupalvelujen

asiakaspalvelutehtäviin ja matkailualan toimintaympäristöihin kuten esim. matkailukeskukset,

ohjelma- tai oheispalveluyritykset, hotelli, kylpylä, maatilamatkailuyritys, tai muu vastaava paikka,

10

jossa asiakkaille tarjotaan ja tuotetaan suoraan tai välillisesti ohjelma- ja oheispalveluja, kuten

elämys- ja seikkailuretkiä.

MATKAILUPALVELUN TOTEUTTAJAN POLKU

MATKAILUALAN ASIAKASPALVELUN AMMATTILAISEN POLKU

Matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen osaamisala

Matkailupalvelujen myynnin ja tietopalvelujen osaamisalan suorittanut matkailuvirkailija sijoittuu

monipuolisiin matkailun neuvonta- ja myyntitehtäviin valtakunnallisissa, alueellisissa ja paikallisissa

matkailun myynti- ja neuvontapalveluorganisaatioissa. Matkailuvirkailijan toimintaympäristöjä voivat

olla matkailu- ja tai matkatoimisto, hotellin vastaanotto ja myyntipalvelu, matkailukeskus,

keskusvaraamo, liikenneyhtiön myyntipalvelu, tai muun matkailuyrityksen tai – organisaation

myynti- ja neuvontapiste.

MATKAILUPALVELUN MYYNNIN AMMATTILAISEN POLKU

Matkailualan asiaskaspalvelu

Matkailu-palvelujen

toteuttaminen

Matkailu-palvelujen tuotteista-

minen

Opastus-palvelut

Retki-, erä- ja luontoruoka-

palvelut

Ravitsemis-palvelut

AsiakaspalveluMatkailu-palvelujen

toteuttaminen

Majoitus-palvelut

Markkinointi-viestintä

Tutkinnon osa 5

Ravitsemis-palvelut

Matkailualan asiaskaspalvelu

Matkailu-palvelujen myynti ja neuvonta

Matkailu-palvelujen

markkinointi-viestintä

Matkailu-palvelujen tuotteista-

minen

Matkailu- ja matkatoimisto-

palvelut

Matka-toimiston

varaus-järjestelmien

käyttö

11

2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT

2.1 PAKOLLINEN TUTKINNON OSA

2.1.1 MATKAILUALAN ASIAKASPALVELU (30 OSP)

Ammattitaitovaatimukset

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja

valmistautuu matkailuympäristössä ja -tehtävissä tapahtuviin asiakaspalvelutilanteisiin

ottaa vastaan asiakkaita ja selvittää asiakkaiden tarpeita ja toiveita

palvelee kotimaisia ja kansainvälisiä asiakkaita matkailuyrityksen liikeideaa tai toimintatapaa noudattaen

hyödyntää alakohtaista kielitaitoa asiakaspalvelussa

hyödyntää tietoja viestintätekniikkaa työssään

päättää asiakaspalvelutilanteen ja tekee jälkitoimia

tekee yhteistyötä matkailualan yritysten tai organisaatioiden kanssa

Ammattitaidon osoittamistavat

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla asiakaspalvelutilanteissa (opastuksissa, elämys- ja luontoretkillä, kulttuuritapahtumissa ja -opastuksissa, majoitus- ja ravitsemispalveluissa, hyvinvointi- ja liikuntapalveluissa, myynti- tai neuvontapalveluissa) yrityksen liikeidean tai toimintatavan mukaan ja tekemällä yhteistyötä matkailualan palvelutuottajien, yritysten tai sidosryhmien kanssa. Hän osoittaa kielitaustan mukaisesti alakohtaisen kielitaitonsa asiakaspalvelutilanteessa yhden edellä olevassa taulukossa kuvatun arvioinnin kohteen mukaisesti.

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii matkailuyrityksessä tai -organisaatiossa, kuten matkailu- tai matkatoimistossa, ohjelmapalveluyrityksessä (esimerkiksi luonto-, seikkailu-, kulttuuriohjelmissa), majoitusalan yrityksessä, ravintolassa, leirintäalueella, maaseutumatkailuyrityksessä, matkailuneuvonnassa tai muussa vastaavassa organisaatiossa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.

Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.

Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit

Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/97332/ops/tutkinnonosat/103499

12

Oppimisen arviointi*

Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.

Osaamisen arviointi*

Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.

*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.

Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen

esimerkkejä

Matkailuala ammattina Orientaatio, opiskelu- ja ryhmätyötaidot

Työelämä ja ammattietiikka

Työturvallisuus ja ergonomia

Matkailun tuotteet ja palvelut

Työssäoppiminen matkailualan yrityksissä

Oppimistehtävinä yksilö- ja ryhmätehtäviä sekä erilaisia projekteja hyödyntäen tietoteknisiä työvälineitä, Moodlea, oppimiskeidasta, sosiaalista mediaa, kehittämällä opiskelijan valmiuksia tiedon hakuun ja hyödyntämiseen oppimisessa sekä oppimisen soveltamista käytännön työtehtäviin mm. oman paikkakunnan matkailuyritykset, niiden palvelut ja tuotteet

Yritysvierailut/ opintokäynnit matkailualan yrityksiin sekä matkailutapahtumiin/ - messuille osallistuminen

Oppimispäiväkirja blogin/sivuston muodossa

Kotikansainvälistymistä mm. tutustumalla ulkomaisia matkailijoita palveleviin yrityksiin, kansainvälisten opiskelijoiden tapaamisia ja kulttuuriin tutustumista

Suomi matkailumaana Suomen matkailualueet

Matkailijaryhmät ja -organisaatiot

Alueelliset vetovoima- ja kulttuuritekijät

Paikallisen historian merkitys matkailuun

Tutustuminen paikallisiin nähtävyyksiin ja matkailukohteisiin mm. museot, kirkot ja niiden esittely

13

Matkailun yritystoiminta Suomessa

Matkailualan asiakaspalvelun perusteet

Matkailuyrityksen asiakaspalvelu ja paremman palvelun osaaja- koulutus

Hygieniaosaaminen (hygieniapassi)

työ- ja asiakasturvallisuus (EA1)

Venäjän kieli ja kulttuuri Kyrilliset aakkoset

numerot ja perusfraasit venäjän kielellä

opastus ja neuvonta

oman alan keskeinen sanasto sekä suulliset asiakaspalvelutilanteet

Venäläisten matkailijoiden merkitys alueen matkailulle

Tutustuminen Pietariin ja venäläiseen kulttuuriin

Vaadittavat erillispätevyydet

Muuta huomioitavaa

EA1 (suositeltava) Yhteiset aineet: Tieto- ja viestintätekniikka, yhteiskunta- ja työelämätaidot, kulttuurien tuntemus, äidinkieli (tekstitaidot ja puheviestintä) matematiikka (funktiot ja tilastot), englantia ja ruotsia asiakaspalveluun

Hygieniapassi (suositeltava)

Paremman Palvelun Osaaja (suositeltava)

14

2.2 MATKAILUPALVELUJEN OSAAMISALAN, MATKAILUPALVELUJEN TUOTTAJA, PAKOLLINEN

TUTKINNON OSA

2.2.1 MATKAILUPALVELUJEN TOTEUTTAMINEN (45 OSP)



valmistautuu matkailupalvelujen toteuttamiseen

vastaa omalta osaltaan asiakkaiden ohjaamisesta, opastamisesta, ohjelmallisesta toiminnasta ja turvallisuudesta


käyttää tilanteen mukaisesti tarvittavia varusteita ja välineitä

hoitaa, huoltaa ja ylläpitää varusteita, koneita, välineitä ja tapahtumapisteitä

varmistaa asiakastyytyväisyyden

arvioi omaa työtä ja toimintaansa.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa työskentelemällä työryhmän jäsenenä yrityksen tai organisaation matkailutapahtumassa. Hän osoittaa kielitaustan mukaisesti alakohtaisen kielitaitonsa asiakaspalvelutilanteessa yhden edellä olevassa taulukossa kuvatun arvioinnin kohteen mukaisesti. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii avustajana matkailupalveluissa ja -tehtävissä, kuten erä-, luonto- ja kulttuuriopastuksissa, elämys- ja luontoretkillä, teema- ja huvipuistoissa, tapahtumissa ja festivaaleissa, kulttuuritapahtumissa ja -opastuksissa, ruokapalveluissa, hyvinvointi- ja liikuntapalveluissa tai seikkailuissa.

Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.








15





esimerkkejä

Matkailualan turvallisuus ja lainsäädäntö

Matkailualan lainsäädäntö ja asetukset

Kestävä kehitys ja laatu matkailussa

Työ- ja asiakasturvallisuus


Oppimistehtävinä yksilö- ja ryhmätehtäviä sekä erilaisia projekteja hyödyntäen tietoteknisiä työvälineitä, Moodlea, oppimiskeidasta, sosiaalista mediaa, kehittämällä opiskelijan valmiuksia tiedon hakuun ja hyödyntämiseen oppimisessa sekä oppimisen soveltamista käytännön työtehtäviin mm. turvallisuussuunnitelman tekeminen työssäoppimispaikalle

Yritysvierailut/ opintokäynnit matkailualan yrityksiin sekä matkailutapahtumiin osallistuminen


Matkailupalvelujen hinnoittelu ja kannattavuus

Hinnoittelun perusteet matkailualalla

Kannattava ja taloudellinen toiminta matkailualalla

Luonto- ja hyvinvointimatkailu palvelut

Luonto- ja hyvinvointimatkailu ja sen kehittäminen

Luonto matkakohteena

- selviydy luonnossa - marja- ja sienimetsät

tutuiksi

Ympäristövastuullisuus luonto- ja hyvinvointipalveluissa

Lähiympäristön luontomatkailukohteisiin tutustuminen ja yöpyminen ja liikkuminen luonnossa

Työssäoppiminen luontomatkailualan yrityksissä

16

Matkailutapahtuman järjestäminen

Tapahtumatuottamisen perusteet

Matkailutapahtuman suunnittelu

Matkailutapahtuman toteuttaminen ja raportointi

Aktiivinen osallistuminen koulun omiin tapahtumiin, niiden suunnitteluun ja toteuttamiseen

Yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa

Valtakunnallisen tapahtuman järjestämiseen osallistuminen


Muuta huomioitavaa

EA 2 (suositeltava) Yhteiset aineet: matematiikka (talouslaskenta ja prosentit), liikunta, terveystieto, ammattienglanti, ammattiruotsi, taide ja kulttuuri, äidinkieli (mediataidot)

Matkailualan turvallisuuspassi-koulutus (suositeltava)

2.3 MATKAILUPALVELUJEN MYYNNIN JA TIETOPALVELUJEN OSAAMISALAN,

MATKAILUVIRKAILIJA, PAKOLLINEN TUTKINNON OSA

2.3.1 MATKAILUPALVELUJEN MYYNTI JA NEUVONTA (45 OSP)


Tutkinnon suorittaja

esittelee, suosittelee ja neuvoo matkailupalvelujen suunnittelussa, valintojen tekemisessä ja ostamisessa

myy ja tekee varauksia


hankkii asiakkaan tarvitsemaa tietoa matkailuyrityksessä tai -organisaatiossa olevia tietojärjestelmiä hyödyntäen

tekee yhteistyötä matkailupalvelujen tuottajien kanssa

sopii maksutavoista ja tarvittaessa ottaa vastaan maksun eri maksutavoilla

varmistaa asiakastyytyväisyyden

osallistuu tarvittavien neuvonta- tai informaatiomateriaalien tekemiseen

arvioi omaa työtä ja toimintaansa.


Tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa tutkintotilaisuudessa toimimalla myynti- ja neuvontatehtävissä palvellen eri kieli- ja kulttuuritaustaisia asiakkaita myynti- ja neuvontapalveluja tarjoavassa yrityksessä tai organisaatiossa tai muussa vastaavassa paikassa. Hän osoittaa kielitaustan mukaisesti alakohtaisen kielitaitonsa asiakaspalvelutilanteessa yhden edellä olevassa taulukossa kuvatun arvioinnin kohteen mukaisesti. Tutkinnon suorittaja tekee työryhmän jäsenenä myös neuvonta- tai informaatiomateriaaleja ja toimii yhteistyössä liikenneyhtiöiden, majoitus- ja ravitsemisyritysten tai muiden toimijoiden kanssa.

17


Tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.

Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.









esimerkkejä

Matkailupalvelujen myyntiosaaminen ja asiakaspalvelu

Myynti- ja markkinointiosaaminen

Paremman palvelun osaaja- koulutus

Viestintä- ja yhteistyötaidot

Työssäoppiminen matkailupalveluita myyvissä yrityksissä

Oppimistehtävinä yksilö- ja ryhmätehtäviä sekä erilaisia projekteja hyödyntäen tietoteknisiä työvälineitä, Moodlea, oppimiskeidasta, sosiaalista mediaa, kehittämällä opiskelijan valmiuksia tiedon hakuun ja hyödyntämiseen oppimisessa sekä oppimisen soveltamista käytännön työtehtäviin mm. matkailu- ja kuljetuspalveluiden tarjonnan selvityksen tekeminen työssäoppimispaikalle

Tutkinnon suorittaja osaa arvioida oman toiminnan ja työn tekemisen vahvuuksia ja mahdollisuuksia toimia matkailualalla (suullisesti tai kirjallisesti)


18

Yritysvierailut/ opintokäynnit matkailupalveluita tarjoaviin yrityksiin


Matkailupalvelujen varausjärjestelmät

Toimisto-ohjelmat ja varausjärjestelmät

Hinnoittelun perusteet ja maksukäytänteet matkailualalla

Kannattava ja taloudellinen toiminta matkailualalla

Kirjallinen tai suullinen selvitys, mitä tehokas ja kustannustietoinen työskentely tarkoittaa omassa työssä sekä matkailualalla

Tutkinnon suorittaja osaa laskea työssään tuotteen tai palvelun kustannuksia ja tietää kustannusten muodostumisen periaatteen

Matkailupalveluissa toimiminen Matkailualan lainsäädäntö

Matkailualan TES

Kestävä kehitys ja laatu matkailualalla

Matkailupalveluiden laatuvaatimukset ja miten laatua voi ylläpitää omassa työssä

Kestävän kehityksen toimintatapa omassa työssä

Englantia asiakaspalveluun Asiakaspalvelufraasit

Puhelinkeskustelut ja tiedusteluihin vastaaminen

Tuotteista/palveluista kertominen

Opastaminen

Tutkinnon suorittaja harjoittelee oman alan asiakaspalveluilmauksia suullisesti ja kirjallisesti ja tutustuu kohteliaisuussääntöihin.

Tutkinnon suorittaja harjoittelee palvelusta ja/tai tuotteesta kertomista kirjallisesti ja suullisesti, esimerkiksi etsimällä tietoa jostain matkakohteesta ja esittelemällä sen muulle luokalle.

Ruotsia asiakaspalveluun Asiakaspalvelufraasit



Opastaminen


Tutkinnon suorittaja harjoittelee palvelusta ja/tai tuotteesta kertomista kirjallisesti ja suullisesti, esimerkiksi etsimällä tietoa jostain matkakohteesta ja esittelemällä sen muulle luokalle


Muuta huomioitavaa

Paremman Palvelun Osaaja (Suositeltava)

Venäjää asiakaspalveluun (ei ammattitaitovaatimuksena, mutta alueellisesti tärkeää osaamista)

19

2.4 VALINNAISET TUTKINNON OSAT

2.4.1 MAJOITUSPALVELUT (15 OSP)



kunnostaa ja huoltaa majoitus- ja muita asiakastiloja

hoitaa varausjärjestelyjä, vastaanottaa ja majoittaa asiakkaita

valmistaa aamiaisia, laittaa niitä tarjolle tai pakkaa ja kuljettaa asiakkaille

perii maksuja tai välittää tietoja laskutusta varten.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa leirintäalueilla, loma- ja mökkikylissä, maaseutumatkailuyrityksissä, aamiaismajoitusyrityksissä tai muissa vastaavissa majoitusalan yrityksissä.












esimerkkejä

Majoituspalveluiden perusteet Erilaiset majoituspalvelut ja niiden toiminta

Työssäoppiminen majoituspalveluita tarjoavissa yrityksissä


20

Majoituspalveluiden asiakaspalvelu

Majoituspalveluiden turvallisuustekijät

Majoituspalveluiden aamiaistarjoilu, valmistaminen ja esille laitto

Kokoustilojen kunnostaminen ja kokousten hoitaminen

Käytännön harjoittelua oppilaitoksessa, mm. kokousjärjestelyiden hoitamista, aamupalatarjoilun järjestäminen Ravintola Innossa ja opetuskeittiössä sekä Hotelli Uusikuussa

Oppimistehtävinä yksilö- ja ryhmätehtäviä sekä erilaisia projekteja hyödyntäen tietoteknisiä työvälineitä, Moodlea, oppimiskeidasta, sosiaalista mediaa, kehittämällä opiskelijan valmiuksia tiedon hakuun ja hyödyntämiseen oppimisessa sekä oppimisen soveltamista käytännön työtehtäviin mm. tutustumalla majoituspalveluita tarjoavien yritysten turvallisuussuunnitelmaan sekä selvittää erilaisten majoitusliikkeiden liikeideaa ja palvelutarjontaa.

Yritysvierailut/ opintokäynnit erilaisiin majoituspalveluita tarjoaviin yrityksiin osallistuminen


Vastaanotto- ja varaustoiminnot

Majoitusvaraukset ja maksukäytänteet

Vastaanottotoiminnot, sisään kirjaaminen ja lähtöselvitys


Käytännön harjoittelua oppilaitoksessa sekä Hotelli Uusikuussa

Majoituspalveluiden puhtaanapito

Puhdistusmenetelmät, - välineet ja -aineet

Majoitushuoneiden siivous

Liinavaatehuolto

Yhteisten tilojen siivousmenetelmät


Käytännön harjoittelua oppilaitoksessa ja Hotelli Uusikuussa


Muuta huomioitavaa


21

2.4.2 MATKAILUKIINTEISTÖN JA – YMPÄRISTÖN HOITO (15 OSP)



tekee kiinteistön- ja ympäristönhoitoon liittyviä suunnittelu- ja esivalmistelutöitä

hoitaa matkailukeskuksen ja -yrityksen kiinteistön tiloja ja niiden ympäristöä

tekee jälkityöt.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa huoltamalla kiinteistö- ja/tai matkailuympäristöjä (reitit ja ulkoiluun tarkoitetut muut vapaa-ajan alueet) matkailukeskuksen tai -yrityksen kiinteistönhuolto-organisaatiossa.












esimerkkejä

Matkailukiinteistöjen kunnossapito- ja huoltotehtävät

Kiinteistönhuollon perusteet

Kiinteistöjen pienet korjaukset



22

Laitteiden huolto

Työturvallisuus

Käytännön harjoittelua oppilaitoksessa mm. kiinteistöhuollon tehtävissä ja Hotelli Uusikuussa

Matkailuympäristön kunnossapito- ja huoltotehtävät

Pihojen kunnossapidon ja -huollon perusteet

Ympäristöhuollon koneet ja laitteet

Ympäristötietous


Käytännön harjoittelua oppilaitoksessa mm. kiinteistöhuollon tehtävissä ja Hotelli Uusikuussa


Muuta huomioitavaa

Työturvallisuuskorttikoulutus (suositeltava)

2.4.3 MATKAILUPALVELUJEN MARKKINOINTIVIESTINTÄ (15 OSP)



suunnittelee markkinointiviestinnän toimenpiteitä erilaisille asiakasryhmille


osallistuu yrityksen tai organisaation markkinointiviestinnän toimenpiteiden toteuttamiseen

seuraa markkinointiviestinnän toimenpiteiden onnistumista.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä matkailupalvelujen markkinointiviestinnän toimenpiteitä matkailuyrityksessä tai -organisaatiossa, kuten matkailu- tai matkatoimistossa, ohjelmapalveluyrityksessä, majoitusalan yrityksessä, ravintolassa, leirintäalueella, maatilamatkailuyrityksessä, matkailuneuvonnassa tai muussa vastaavassa organisaatiossa. Hän osoittaa kielitaustan mukaisesti alakohtaisen kielitaitonsa asiakaspalvelutilanteessa yhden edellä olevassa taulukossa kuvatun arvioinnin kohteen mukaisesti. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee, toteuttaa ja seuraa työryhmässä matkailuyrityksen markkinointiviestinnän toimenpiteitä.



23










esimerkkejä

Matkailupalvelujen

markkinointiviestintä

Matkailumarkkinoinnin perusteet

Markkinatutkimusten ja tilastojen tuntemus ja hyödyntäminen

Markkinointiviestinnän suunnittelu

– segmentointi

– tuotetuntemus

– budjetointi

– myynti- ja jakelukanavat

Kirjallisen ja sähköisen materiaalin tuottaminen

Tuotteiden ja palveluiden esittely ja myynti

Seuranta ja jälkitoimet


Käytännön harjoittelua oppilaitoksessa, mm. koulun eri tapahtumien markkinointiviestinnän suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuminen sekä esittelyiden tekeminen

Oppimistehtävinä yksilö- ja ryhmätehtäviä sekä erilaisia projekteja hyödyntäen tietoteknisiä työvälineitä, Moodlea, oppimiskeidasta, sosiaalista mediaa, kehittämällä opiskelijan valmiuksia tiedon hakuun ja hyödyntämiseen oppimisessa sekä oppimisen soveltamista käytännön työtehtäviin mm. matkailupalveluita tarjoavien yritysten markkinointiviestinnän toimintoihin tutustuminen ja niiden analysointi

Yritysvierailu / opintokäynti markkinointiviestinnän yritykseen


24



Muuta huomioitavaa

- -

2.4.4 MATKAILUPALVELUJEN TUOTTEISTAMINEN (20 OSP)



tuotteistaa työryhmässä eri vuodenaikoihin sopivia asiakaslähtöisiä matkailutuotteita, tuotekokonaisuuksia tai palveluja

kokoaa yrityksen tai yhteistyöyritysten tuotteista ja palveluista matkapaketteja tai matkailupalveluja

hinnoittelee työryhmässä tuotteita, palveluja tai tuotekokonaisuuksia

tuottaa tai päivittää työryhmässä esittelymateriaalia.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tuotteistamalla työryhmässä kohderyhmälle sopivan myyntikelpoisen matkailutuotteen tai -palvelun, kuten erä-, luonto- tai kulttuuriopastuksissa, elämys- tai luontoretkillä, tapahtumissa tai festivaaleissa, kulttuuritapahtumissa tai -opastuksissa, matkailu- tai matkatoimistoissa, ruoka- tai majoituspalveluissa, hyvinvointi-, liikunta- tai seikkailupalveluissa. Näyttöympäristönä voi olla matkailuyritys tai -organisaatio, kuten matkailu- tai matkatoimisto, ohjelmapalveluyritys, majoitusalan yritys, ravintola, leirintäalue, museo, maatilamatkailuyritys tai muu vastaava organisaatio.








25






esimerkkejä

Matkailupalvelujen tuotteistaminen

Tuotteistamisen perusteet

– tuoteteemat

– kausivaihtelut

– tuotteiden paketointi

– erilaisten asiakasryhmien huomioiminen tuotteistamisessa

Hinnoittelu ja kannattavuus

Lainsäädäntö ja turvallisuus

Kirjallisen ja sähköisen materiaalin tuottaminen

Tuotteiden ja palveluiden esittely ja myynti

Seuranta ja jälkitoimet

Työssäoppiminen matkailualan yrityksissä, joissa tehdään matkailupalvelujen tuotteistamista

Käytännön harjoittelua oppilaitoksessa mm. erilaisten tuoteteemojen suunnittelu Ravintola Innoon ja muihin koulun yksiköihin

Oppimistehtävinä yksilö- ja ryhmätehtäviä sekä erilaisia projekteja hyödyntäen tietoteknisiä työvälineitä, Moodlea, oppimiskeidasta, sosiaalista mediaa, kehittämällä opiskelijan valmiuksia tiedon hakuun ja hyödyntämiseen oppimisessa sekä oppimisen soveltamista käytännön työtehtäviin mm. tuotepakettien toteuttaminen työssäoppimispaikkaan

Yritysvierailut/ opintokäynnit matkailualan yrityksiin



Muuta huomioitavaa

- -

26

2.4.5 MATKAILU- JA MATKATOIMISTOPALVELUT (15 OSP)



selvittää asiakkaiden tai asiakasryhmien tarpeita ja toiveita

hakee tietoa, esittelee ja myy matkailupalvelutuotteita

palvelee asiakkaita matkan tai matkailupalvelun suunnittelussa ja ostopäätöksen tekemisessä


tekee asiakaspalvelutilanteen päättämiseen liittyvät toimet tekee jälkimarkkinoinnin toimenpiteitä


Tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa tutkintotilaisuudessa työskentelemällä henkilökohtaisesti asiakaspalvelutehtävissä matkailuyrityksessä tai -organisaatiossa, jossa hänellä on käytössään tarvittavat sähköiset tiedonhankintavälineet ja mahdollisuus koota matkailupalvelupaketteja. Yritys voi olla matkanjärjestäjän toimisto, incoming-toimisto, matka- tai matkailutoimisto tai liikenneyhtiön myyntitoimisto. Tutkinnon suorittaja osoittaa kielitaustan mukaisesti alakohtaisen kielitaitonsa asiakaspalvelutilanteessa yhden edellä olevassa taulukossa kuvatun arvioinnin kohteen mukaisesti.












27


esimerkkejä

Matkailu- ja matkatoimistopalveluissa toimiminen

Asiakaspalvelu ja myyntiosaaminen

Paremman palvelun osaaja

Lainsäädäntö matkailualalla

Kestävä kehitys matkailualalla

Työssäoppiminen matkailu- ja matkatoimistoissa.

Tutkinnon suorittaja osaa hakea ja esitellä erilaisia matkailupalvelutuotteita, kuljetus- ja oheispalveluita sekä kertoa matkailukohteen tapahtumista (Kirjallinen tuotos)

Tutkinnon suorittaja hankkii tietoa matkailu- ja matkatoimistopalveluita koskevista määräyksistä ja niiden soveltamisesta valmismatkan myyntiin mm. valmismatkalaki, vakuutus- ja viisumipalvelut (Kirjallinen tuotos)

Tutkinnon suorittaja osaa toimia ja tietää matkailu- ja matkatoimistopalveluissa kestävän toimintatavat (Kirjallinen tuotos)

Matkailu- ja matkatoimistojen varausjärjestelmät


Hinnoittelun perusteet ja maksukäytänteet

Kannattava ja taloudellinen toiminta

Tutkinnon suorittaja osaa laatia matkailupalvelupaketin kahdella vaihtoehto-ohjelmalla. Matkailupalvelupaketissa tulee selvitä hinnat, varaus- ja peruutus- ja maksuehdot sekä toimittamaan varausvahvistuksen ja laskuttamaan yrityksen toimintatapojen mukaisesti (Kirjallinen tuotos)

Tutkinnon suorittaja osaa hinnoitella erilaisia matkailutuotteita (Kirjallisen tuotos)

Englantia asiakaspalveluun Asiakaspalvelufraasit



Opastaminen


Tutkinnon suorittaja harjoittelee palvelusta ja/tai tuotteesta kertomista kirjallisesti ja

28

suullisesti, esimerkiksi etsimällä tietoa jostain matkakohteesta ja esittelemällä sen muulle luokalle.

Ruotsia asiakaspalveluun Asiakaspalvelufraasit



Opastaminen


Tutkinnon suorittaja harjoittelee palvelusta ja/tai tuotteesta kertomista kirjallisesti ja suullisesti, esimerkiksi etsimällä tietoa jostain matkakohteesta ja esittelemällä sen muulle luokalle


Muuta huomioitavaa


Venäjää asiakaspalveluun (ei ammattitaitovaatimuksena, mutta alueellisesti merkittävä)

2.4.6 MATKATOIMISTON VARAUSJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖ (15 OSP)



valmistautuu asiakaspalvelutehtäviin

tekee matkavarauksia ja vahvistuksia

päättää asiakaspalvelutilanteen

tekee asiakkuudenhallinnan toimenpiteet.


Tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa tutkintotilaisuudessa käyttämällä vähintään yhtä varausjärjestelmää palvelemalla asiakkaita henkilökohtaisesti. Yritys voi olla matkanjärjestäjän toimisto, incoming-toimisto, matka- tai matkailutoimisto tai liikenneyhtiön myyntitoimisto.





Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:

29

Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa







esimerkkejä

Matkailu- ja matkatoimistopalveluissa toimiminen

Asiakaspalvelu ja myyntiosaaminen

Paremman palvelun osaaja- koulutus

Työssäoppiminen matkailu-, matka- tai liikenneyhtiön myyntitoimistossa

Tutkinnon suorittaja osaa esitellä, hakea palveluita ja selvittää paikkatilanteen ja saatavuuden eri tietojärjestelmiä ja sovellusohjelmia hyödyntäen

Matkailu- ja matkatoimistojen varausjärjestelmät


Tutkinnon suorittaja osaa varata ja hoitaa maksukäytänteet yrityksen toimintatavan mukaisesti sekä toimittaa matkustusdokumentit asiakkaalle (Kirjallinen tuotos)

Tutkinnon suorittaja osaa sähköisen asiakasrekisterin ylläpitämisen ja hyödyntämisen


Muuta huomioitavaa



30

2.4.7 OPASTUSPALVELUT (20 OSP)



valmistautuu opastuspalvelutilanteeseen

suunnittelee opastusten sisältöjä ja aikatauluja

opastaa asiakkaita

hyödyntää alakohtaista kielitaitoa opastustilanteessa

päättää opastustilanteen.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa opastamalla yhden ryhmän (ryhmän minimikoko on 10 henkilöä) luonnossa, näyttelyssä, tapahtumassa tai muissa matkailualueen tilanteissa. Opastus voi olla esimerkiksi kävelykierros, transfer-, aktiviteetti-, luonto-, liikunta-, kohde- tai kulttuuriopastus, metsästys-, kalastus-, erä- tai luonto-opastus. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa kielitaustan mukaisesti alakohtaisen kielitaitonsa opastustilanteessa yhden edellä olevassa taulukossa kuvatun arvioinnin kohteen mukaisesti.











esimerkkejä

Opastuspalvelut

Opastuksen perusteet

Opastuksen välineet ja varusteet

Työssäoppiminen matkailualan yrityksissä, joissa tehdään erilaisia opastuksia ja ohjauksia


31

Kohdetietojen hankkiminen

Opastuksen suunnittelu ja rakenne

Opastustekniikat

Ryhmänhallinta

Opastaminen suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi

Palaute ja opastuksen kehittäminen

Opasliiton opaskurssin suorittaminen

Käytännön harjoittelua oppilaitoksessa mm. erilaisten opiskelijaryhmien opastamista koululla

Oppimistehtävinä yksilö- ja ryhmätehtäviä sekä erilaisia projekteja hyödyntäen tietoteknisiä työvälineitä, Moodlea, oppimiskeidasta, sosiaalista mediaa, kehittämällä opiskelijan valmiuksia tiedon hakuun ja hyödyntämiseen oppimisessa sekä oppimisen soveltamista käytännön työtehtäviin mm. erilaisten paikalliskohteiden opastuksen suunnittelu ja toteuttaminen eri ryhmille

Osallistuminen asiakkaana erilaisiin opastuksiin



Muuta huomioitavaa

- -

2.4.10 RETKI-, ERÄ- JA LUONTORUOKAILUPALVELUT (15 OSP)



valmistautuu ruokailupalvelutilanteisiin ja tekee esivalmisteluja

valmistaa toimintaympäristöön ja vuodenaikoihin sopivia aterioita ja muita tarjottavia

pakkaa, kuljettaa, laittaa esille ja tarjoilee aterioita sekä muita tarjottavia

tekee jälkityöt.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toteuttamalla ruokailutilanteen retki-, erä- tai luonto-olosuhteissa asiakasryhmälle (ryhmän minimikoko on 5 asiakasta). Hän pakkaa, valmistaa, laittaa esille ja tarjoilee erilaisille asiakkaille tai asiakasryhmille luonto-, erä- ja retkiruokia tai muita tarjottavia.

32



Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla









esimerkkejä

Retki-, erä- ja luontoruokailupalvelut

Retki- ja luontoruokailun toimintaympäristöt

Ruoanvalmistusvälineet ja varusteet

Ateriasuunnittelu

– vuodenajat

– lähiruoka

– villiyrtit ja Saimaa Menu

Erityisruokavaliot

Juomatietous

Hygienia ja omavalvonta

Turvallisuus ja lainsäädäntö

– jokamiehenoikeudet

– paloturvallisuus

Työssäoppiminen matkailualan yrityksissä tai vastaavassa aidossa toimintaympäristössä, joissa toteutetaan retki-, erä- ja luontoruokapalveluita.

Käytännön harjoittelua oppilaitoksen keittiössä mm. perusteiden ja luontoruokailun suunnittelua sekä esivalmistusta.

Luonto-olosuhteissa ruoan valmistamista hyödyntäen mm. villiyrttejä ja muita luonnon raaka-aineita.



33

Kestävä kehitys retki- ja luontoruokailupalveluissa


Muuta huomioitavaa

Matkailualan turvallisuuspassi- koulutus (suositeltava)


Anniskelupassi (suositeltava)

Ympäristöpassi (suositeltava)

2.4.11 YRITYSTOIMINNAN SUUNNITTELU (15 OSP)


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa

arvioida oman osaamisensa tuotteistamista tai markkinoilla olevaa liiketoimintamahdollisuutta

selvittää perustettavan yrityksen liiketoimintaympäristöä ja kilpailutilannetta

esittää liikeidean ja yritysmuodon

laatia yritykselle liiketoimintasuunnitelman

laatia yrityksen perustamiseen liittyvät asiakirjat.


Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyvät tehtävät. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.






34





esimerkkejä

Oman yritystoiminnan suunnittelu

alan liiketoimintamahdollisuuksien arviointi

alaa koskevan lainsäädännön selvittäminen

kilpailutilanteen ja liiketoimintaympäristön selvittäminen

oman osaamisen tuotteistamisen arviointi

liikeidean hahmottaminen

Yrittäjyyden verkko-opinnot, lähiopinnot oppilaitoksessa tai starttirahaan oikeuttava koulutus Yrittäjyyden työpajatoiminta Yritysvierailut ja yrittäjävierailut oppilaitoksessa

Liiketoiminta-suunnitelman ja perustamisasiakirjojen laatiminen

liiketoimintasuunnitelman laatiminen sisältäen:

o markkinoiden ja kilpailutilanteen kehitysnäkymät

o yrityksen eri toimintojen hallinnointi ja resursointi

o budjetti o rahoitussuunnitelma o riskienhallinta-analyysi o turvallisuussuunnitelma

yritysmuodon valinta

yrityksen perustamiseen liittyvien asiakirjojen laatiminen

Kirjallisten asiakirjojen tuottaminen ohjeiden mukaisesti:

liiketoimintasuunnitelman laatiminen

yrityksen perustamisasiakirjojen laatiminen

Internet-palvelujen ja lomakkeiden hyödyntäminen, esimerkiksi:

www.ytj.fi (mm. perustamisasiakirjat) ja

www.yrityssuomi.fi (mm. Oma Yritys-Suomi -palvelu yrittäjyyttä suunnitteleville)


Muuta huomioitavaa

- -

2.4.12 TUTKINNON OSA AMMATILLISESTA PERUSTUTKINNOSTA Tähän perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt.

http://www.ytj.fi/

http://www.yrityssuomi.fi/

35

Näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon voi valita ainoastaan niitä tutkinnon osia, jotka sisältyvät näyttötutkinnon muodostumiseen.

2.4.13 TUTKINNON OSA AMMATTITUTKINNOSTA TAI ERIKOISAMMATTITUTKINNOSTA Tähän perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa niistä ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt. Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan ammatillisessa peruskoulutuksessa (ns. nuorten koulutus) 15 osaamispistettä.


Opiskelija osaa

tunnistaa työpaikalla työssäoppimiseen tai ammattiosaamisen näyttöön sopivat työtehtävät ja selvittää niiden arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit

neuvotella työyhteisössä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta

valmistella yhteistyössä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia

perehdyttää muita opiskelijoita työpaikalla tai oppilaitoksissa tehtäviin töihin, toimintatapoihin ja sääntöihin

esitellä alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia esimerkiksi työelämään tutustumisjaksolla oleville opiskelijoille

käydä ohjauskeskusteluja, kehittää toimintaansa palautteen perusteella ja sovitella näkemyseroja

toimia erilaisten oppijoiden ja työtovereiden kanssa

vastaanottaa ja antaa kehittävää palautetta

itsearvioida työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöään ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja arviointikriteereiden mukaan

arvioida työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä hän osaa toimia ja ohjata myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti.


Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä suunnitelman ammattiosaamisen näytöstä tai työssäoppimisesta. Hän perehtyy työyhteisön toimintaan, työtehtäviin, työkulttuuriin ja sääntöihin sekä arvioi työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergonomiakysymykset oman työn osalta. Opiskelija kartoittaa mahdollisuudet toteuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä työpaikalla. Opiskelija analysoi oman työssäoppimisensa ja ammattiosaamisen näyttönsä arvioinnit. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan pääsääntöisesti jonkin muun ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.

2.4.14 TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN (5 OSP), VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

36









esimerkkejä

Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen

oman alan työelämän ja ammatillisen koulutuksen tunteminen

opetussuunnitelmien tunteminen

työssäoppimisen tavoitteiden tunteminen

ammattiosaamisen näyttöjen ja arviointikriteeristön tunteminen

työyhteisön toiminnan ja ohjeiden tunteminen mm. työturvallisuus ja ergonomia

muiden opiskelijoiden perehdyttäminen ja ohjauskeskustelut työympäristössä

itsearviointitaidot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Oman alan opetussuunnitelmaan ja tutkinnon perusteisiin perehtyminen. Etelä-Savon ammattiopiston työssäoppimisen ohjeisiin ja lomakkeisiin perehtyminen. Muihin materiaaleihin tutustuminen, muun muassa Opetushallituksen Arvioinnin opas 2015 (tai uudempi) ammatillisen peruskoulutuksen osalta. Työssäoppiminen: erityisesti tutustuminen työpaikan perehdyttämisohjeisiin, työturvallisuusohjeisiin ja työergonomian huomioimiseen eri työtehtävissä.


Muuta huomioitavaa

- -


37

2.4.15 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN (15 OSP), VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA


Opiskelija osaa

arvioida oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista

täsmentää taloudellisesti kannattavan liikeidean ja kehittää toiminta-ajatuksen

suunnitella yrityksen toimintaa tavoitteellisesti ja asiakaslähtöisesti

tehdä yrityksen toimintaan liittyviä työtehtäviä

hankkia yhteistyökumppaneita ja rakentaa liiketoiminnan edellyttämiä verkostoja

esitellä yrityksen toimintaa erilaisissa tilanteissa

käyttää toiminnassaan apuna tietoja viestintätekniikkaa

toimia yrityksessä osana ryhmää, mutta kykenee myös itsenäiseen toimintaan ja päätöksentekoon

arvioida yrityksen kehittämistarpeita.


Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla yhteistyössä ryhmän, yhteistyöyrityksen ja eri toimijoiden kanssa esim. omassa yrityksessä, harjoitusyrityksessä tai vastaavassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava ammattitaito vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.









esimerkkejä


38

Yritystoiminnan suunnittelu ja kehittäminen

liiketoimintaympäristön selvittäminen (mm. asiakkaat, kilpailu)

alan lainsäädännön, työturvallisuusohjeiden ja mahdollisten toimilupien selvittäminen

taloudellisesti kannattavan liikeidean ja toiminta-ajatuksen täsmentäminen

yrityksen toiminnan suunnittelu

yhteistyökumppaneiden hankkiminen

yrityksen kehittämistarpeiden arviointi

tietoja viestintätekniikan käyttäminen tietoturva huomioiden

Yrittäjyyden verkko-opinnot, yrittäjyyden lähiopinnot oppilaitoksessa tai starttirahaan oikeuttava koulutus. Yrittäjyyden työpajatoiminta Yritysvierailut, yrittäjien vierailut oppilaitoksessa Yritystoimintaan liittyvät kirjalliset suunnitelmat, esimerkiksi:

liiketoimintaympäristö

liikeidean ja toiminta-ajatuksen kehittäminen

yhteistyökumppanit

mahdollisten alaan liittyvien lupien, vakuutusten ja työturvallisuussuunnitelmien huomioiminen

yrityksen toiminnan suunnittelu

yrityksen kehittämistarpeiden arviointi

Yrityksen työtehtävissä toimiminen

yrityksessä työskentely (mm. ajankäyttö, laatu- ja kustannustavoitteet sekä työn sujuvuus huomioiden):

o materiaalihankinnat, tuotteiden valmistaminen/hankinta

o markkinointi ja myynti o tuotteiden tai palvelujen

toimitus ja jälkitoimet

palveluhenkisyys ja asiakastyytyväisyyden huomioiminen

mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaiseminen

liiketoiminnan kehittäminen

ryhmän jäsenenä toimiminen

alan työturvallisuusohjeiden noudattaminen

oman toiminnan kehittäminen

Työskentely esimerkiksi omassa yrityksessä, perheyrityksessä, harjoitusyrityksessä tai NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa. Alan lainsäädäntöön ja työturvallisuusohjeisiin perehtyminen ja niiden noudattaminen.

Yritystoiminnan esittely ja toiminnan päättäminen

yrityksen toiminnan esittely

yrityksen toiminnan päättäminen

Yrityksen toiminnan esitteleminen esimerkiksi yhteistyökumppaneille tai asiakkaille. Yrityksen lopettamisasiakirjojen laatiminen (esimerkiksi NY Vuosi yrittäjänä -toiminnassa) tai yrityksen myynnin mahdollisuuksien analysointi.

39


Muuta huomioitavaa

- -

2.4.16 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN (15 OSP), VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA


Opiskelija osaa

työskennellä alan huippuosaamista vaativissa tehtävissä

hallita alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman

huomioida huipputuotannon, -tuotteen tai -palvelun laatuvaatimukset

ratkoa ongelmia ja sopeutua muutoksiin

varmistaa työturvallisuusmääräyksien ja -ohjeiden toteutumisen

kommunikoida asiakkaan kanssa äidinkielellään ja vähintään yhdellä itselleen vieraalla kielellä

arvioida ja uudistaa omaa osaamistaan

mitoittaa omat henkiset voimavaransa työtehtävän mukaan

kehittää työtä ja työympäristöä

toimia alan verkostoissa

osallistua työyhteisön kehittämiseen.


Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla huippuosaamista vaativissa oman alan työtilanteissa. Osaaminen on mahdollista osoittaa myös kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailutilanteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.







40




esimerkkejä

Huippuosaajana toimiminen

yksilöllisen opintopolun laatiminen

työtehtävään ja työympäristöön soveltuvan työmenetelmän ja työvälineiden sekä materiaalin valinta ja käyttö

työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen

laadukas ja kestävän kehityksen mukainen toiminta

järjestelmällisyys ja muutosten ennakointi

vuorovaikutus- ja yhteistyökyky

kustannustehokas ja tuloksellinen toiminta

työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja ergonomian huomioiminen

oman osaamisen ja työtapojen arviointi ja kehittäminen

Kilpailutoiminta ja siihen valmentautuminen,

esimerkiksi Taitaja-kilpailut tai alan muut kansalliset tai kansainväliset ammattitaitokilpailut.

Tai huippuosaamista vaativissa oman alan työtilanteissa toimiminen.

Henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman laatiminen,

esimerkiksi kilpailutoimintaan valmentautumissuunnitelman laatiminen ja aikataulutus.

Portfoliotyöskentely,

esimerkiksi blogin pitäminen kilpailuun valmentautumisesta.

Projektit/harjoitustyöt,

esimerkiksi oppilaitoksessa opettajan johdolla kilpailuun valmentautuminen ja/tai harjoittelu käytännön työtehtävissä.

Osallistuminen kansainväliseen valmennustoimintaan.


Muuta huomioitavaa

- -

41

2.4.17 PAIKALLISIIN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN PERUSTUVIA TUTKINNON OSIA, VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä (5–15 osp). Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti.

2.4.17.1 RAVITSEMISPALVELUISSA TOIMIMINEN (15 OSP)


Opiskelija osaa

kunnostaa asiakas‐ ja työtiloja

valmistella tai valmistaa toimipaikan tuotteita ja palveluja myyntiä varten

pitää huolta myytävien tuotteiden laadusta ja riittävyydestä

palvella asiakkaita

myydä tuotteita tai palveluja sekä rekisteröidä myyntiä

järjestää ja siistiä asiakas‐ ja työtiloja ja/tai kunnostaa majoitusliikkeen huoneita

toimia astiahuollon tehtävissä

puhdistaa työvälineitä, koneita ja laitteita sekä asiakas‐ ja työtiloja

noudattaa omavalvontasuunnitelmaa


Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla majoitus- tai ravitsemisalan yrityksen tai toimipaikan yksittäisissä työtehtävissä työryhmän jäsenenä. Hän kunnostaa asiakas- ja työtiloja ja/tai majoitusliikkeen huoneita, valmistaa tuotteita tai palveluita, palvelee asiakkaita sekä huolehtii asiakas- ja työtilojen siisteydestä ja viihtyisyydestä.



Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.


Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit on laadittu paikallisesti Opetushallituksen määräyksen (93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti.

42







esimerkkejä

Ruokapalvelujen perusteet Raaka-ainetuntemus ja laadun arviointi

Elintarvikkeiden varastointi

Keittiön koneet, laitteet ja työvälineet

Perusruoanvalmistus ruoanvalmistusmenetelmät

Terveellinen ravitsemus ja tavallisimmat erityisruokavaliot

Astiahuolto

Työturvallisuus ja ergonomia

Hygienia ja omavalvonta

Työssäoppiminen ravitsemisalan yrityksissä, joissa opiskelija / tutkinnon suorittaja työskentelee sekä keittiön että ravintolasalin ammattitaitovaatimusten mukaisissa tehtävissä.

Käytännön harjoittelua oppilaitoksen keittiössä sekä oppilaitoksen ruokapalveluita tarjoavissa toimipaikoissa

Tarjoilun perusteet Tarjoilun perustehtävät ja -katteet

Ravintolan linjaston ja salin kunnostaminen ja hoitaminen

Asiakaspalvelu

Kassatoiminnot ja maksupäätteet

Asiakas- ja työtilojen puhtaanapito

Työssäoppiminen ravitsemisalan yrityksissä, joissa opiskelija / tutkinnon suorittaja työskentelee sekä keittiön että ravintolasalin ammattitaitovaatimusten mukaisissa tehtävissä.

Käytännön harjoittelua oppilaitoksen keittiössä sekä oppilaitoksen ruokapalveluita tarjoavissa toimipaikoissa


Muuta huomioitavaa

Anniskelupassi yhteiset aineet fysiikka ja kemia

Hygieniapassi

43

2.4.18 TUTKINNON OSA VAPAASTI VALITTAVISTA TUTKINNON OSISTA, VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

Tämä voi sisältää tutkinnon osia (5-15 osp) vapaasti valittavista tutkinnon osista (luku 4) kohtien 4.1 – 4.5 mukaisesti.

3 YHTEISET TUTKINNON OSAT

Yhteiset tutkinnon osat eivät koske näyttötutkintoja.

Yhteisiä tutkinnon osia on neljä. Kolme niistä muodostuu pakollisista ja valinnaisista osa-alueista.

Näiden tutkinnon osien tulee sisältää pakollisia osaamistavoitteita kaikilta ko. tutkinnon osaan

kuuluvilta osa-alueilta sekä valinnaisia osaamistavoitteita vähintään yhdeltä tutkinnon osaan

kuuluvalta osa-alueelta. Neljäs, sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osa, koostuu

pelkästään valinnaisista osa-alueista. Sen tulee sisältää osaamistavoitteita vähintään yhdeltä

siihen kuuluvalta osa-alueelta.

Tutkinnon osa pakolliset osa-alueet laajuus (osp)

valinnaiset osa-alueet laajuus (osp)

Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

äidinkieli 5 osp

ruotsi 1 osp

englanti 2 osp

8

äidinkieli

ruotsi

englanti

3

Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen

matematiikka 3 osp

fysiikka ja kemia 2 osp

tietoja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 1 osp

6 matematiikka

fysiikka ja kemia

tietoja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen

3

Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen

yhteiskuntataidot 1 osp

työelämätaidot 1 osp

yrittäjyys ja yritystoiminta 1 osp

työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 2 osp

5 yhteiskuntataidot

työelämätaidot

yrittäjyys ja yritystoiminta

työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto

3

Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen

laajuus 3 osp

kulttuurien tuntemus

taide ja kulttuuri

etiikka

psykologia

7

44

ympäristöosaaminen

jokin pakollisista osa-alueista

koulutuksen järjestäjän oma valinnainen (4 osp)

Työkyvyn ylläpitäminen ja terveysosaaminen

3.1 VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN (11 OSP)

3.1.1 ÄIDINKIELI

PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (5 OSP) Opiskelija

osaa viestiä ja toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

ymmärtää omaan alaan liittyvien tärkeimpien tekstilajien käytänteet, olennaisen sisällön ja

tarkoituksen

osaa hakea tietoa eri tietolähteistä ja käyttää tietoa sekä noudattaa lähteiden käytön periaatteita

osaa hyödyntää mediaa ja verkon tarjoamia viestintä- ja vuorovaikutusvälineitä opiskelussaan sekä tehdä ammattiosaamistaan näkyväksi

osaa laatia alaan liittyviä kirjallisia töitä

osaa hyödyntää äidinkielen oppimisen luku- ja opiskelustrategioita

ymmärtää äidinkielen sekä kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkityksen alan ja ammatin kannalta

osaa arvioida ja kehittää omaa äidinkielen taitoaan



Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa


Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.

Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.





Amisäikkä

viestintätilanteen perustekijät

Oppimisympäristöt


45

lukemisen tasot, ydinvirke, aktiivinen lukeminen

tekstilajit, esim. mainos, sähköposti, tiivistelmä/referaatti, raportti, asiakirjat (esim. saate, tarjouspyyntö)

tekijänoikeudet, lähdemerkinnät

internet tiedonlähteenä ja lähdekritiikki

oikeinkirjoitus/oikoluku

asiatyyli

kuunteleminen

perusesiintymistaidot

lähi- ja etäopetus

verkko (esim. Moodle)

opintomatkat, opintoja yritysvierailut

työpaikat Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

rinnakkaisopetus

yhteistyötehtävät

ammatillisten aineiden

kanssa (esim. raportti

opintomatkasta)

erilaisten tekstien

ymmärtämisen, tuottamisen

ja arvioimisen suulliset ja

kirjalliset oppimistehtävät

yksin, pareittain tai ryhmässä

portfolion kokoaminen tehtävistä ja muistiinpanoista (esim. suullinen esitys, Power Point -esitys, tiedonhaku raporttiin, tiivistelmä)

Duuniäikkä

työyhteisön viestinnän sisällöt ja tavoitteet

tiedottaminen ja tiedote työpaikalla suullisesti ja kirjallisesti

esiintymistaito

ryhmäviestintä (ongelmanratkaisukeskustelu) ja sen tekstilajit

perusteleminen

omaan alaan liittyvä kirjallisuus ja muu kulttuuri

oman äidinkielen arviointi ja kehittäminen

Oppimisympäristöt

lähi- ja etäopetus


yritysvierailut ja opintomatkat

työpaikat

Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

rinnakkaisopetus

yhteistyötehtävät

ammatillisten aineiden

kanssa (esim.

ongelmanratkaisukeskustelu,

oman ammattitaidon esittely

eri medioilla)

erilaisten tekstien

ymmärtämisen, tuottamisen

ja arvioimisen suulliset,

kirjalliset ja visuaaliset

oppimistehtävät yksin,

pareittain tai ryhmässä

portfolion kokoaminen tehtävistä ja muistiinpanoista (esim. suullinen esitys)

46

VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 – 3 OSP) Opiskelija

osaa kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan

osaa kehittää esiintymis- ja ryhmätyötaitojaan

osaa käyttää ja tulkita erilaisia tekstilajeja

tuntee kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin muotoja ja merkitystä











Ryhmäviestintätaidot (2 osp)

ryhmätyöskentelyn

perusperiaatteet (erilaiset roolit

ja niiden vaikutus ryhmän

toimintaan, motivaatio)

työelämän kokous- ja

neuvottelukäytännöt

puheenvuoron rakentaminen

puhe-esitys

oppimisympäristöt

lähi- ja etäoppimisympäristöt


työpaikat.

Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

rinnakkaisopetus

yhteistyötehtävät ammatillisten

aineiden kanssa (esim.


oman ammattitaidon esittely eri

medioilla)

erilaisten tekstien

ymmärtämisen, tuottamisen ja

arvioimisen

suulliset, kirjalliset ja visuaaliset



portfolion kokoaminen

tehtävistä ja muistiinpanoista


47

(esim. työselostukset,

palaveriviestintä, muistio).

Vuorovaikutustaidot (1 osp)

vuorovaikutustilanteen perustekijät, erilaiset viestintätilanteet, sanallinen ja sanaton viestintä

kohtelias viestintä

vuorovaikutus oman alan näkökulmasta

vuorovaikutus ja ongelmanratkaisu

Oppimisympäristöt

lähi- ja etäoppimisympäristöt


työpaikat. Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

rinnakkaisopetus

yhteistyötehtävät ammatillisten

aineiden kanssa (esim.


oman ammattitaidon esittely eri

medioilla)

erilaisten tekstien

ymmärtämisen, tuottamisen ja

arvioimisen

suulliset, kirjalliset ja visuaaliset



portfolion kokoaminen

tehtävistä ja muistiinpanoista

(esim. työselostukset,

palaveriviestintä, muistio).

3.1.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI


osaa käyttää toista kotimaista kieltä työtehtävissään ja työhön liittyvissä vuorovaikutustilanteissa

ymmärtää molempien kansalliskielten ja kulttuurin merkityksen monikulttuurisessa Suomessa








48





Ruotsi

● tervehtiminen ja hyvästely ● itsestä kertominen ● asiakaspalvelutilanne ● tiedonhaku ● työelämän tilanteissa

toimiminen ● puhelinkeskustelu ● opastaminen ● keskeisten rakenteiden ja

oman alan sanaston hallinta

Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee oman alan asiakaspalvelufraaseja suullisesti ja kirjallisesti. Opiskelija tutustuu oman alansa sanastoon, esim. majoituspalvelut, nähtävyydet ja harjoittelee tiedonhakua omaan alaan liittyvistä asioista, esim. paikalliset matkailuyritykset, nähtävyydet. Opiskelija harjoittelee omasta työstään kertomista suullisesti ja kirjallisesti, esim. työaika, työtehtävät.


osaa kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan

osaa kehittää esiintymis- ja ryhmätyötaitojaan

osaa käyttää ja tulkita erilaisia tekstilajeja

tuntee kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin muotoja ja merkitystä









49




Työelämäruotsi (1 osp)

vuorovaikutustilanne

mielipiteen ilmaiseminen

kielenoppimisen keinot

tietolähteiden käyttö

Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja. Oppimismenetelmät

Opiskelija harjoittelee erilaisia vuorovaikutustilanteita. Hän kertoo omasta työstään suullisesti tai kirjallisesti (mm. työaika, työkokemus, palkkaus, työnhakutilanne). Opiskelija harjoittelee erilaisia kielenoppimisen keinoja kuten suullista esiintymistä, kirjallista tuottamista, kuullun ymmärtämistä. Opiskelee erilaisia keinoja oppia esim. ammattisanastoa kuten quizlet-harjoitukset. Hän kirjoittaa lyhyitä työhön liittyviä tekstejä. Hän osaa ilmaista mielipiteensä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija lukee ja ymmärtää alakohtaisia autenttisia tekstejä esim. sanomalehtitekstejä.

Proffssvenska (2 osp)

suullisen ja kirjallisen viestinnän tilanteet

kuullun ymmärtämisen vahvistaminen

tietolähteiden käytön harjoittelua

kielenoppimisen strategioita

oman alan ongelmatilanteissa selviäminen

rakenteiden vahvistamista

Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja ja/tai Moodle. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee esim. ostostilannetta, opastamista ja puhelimessa viestimistä. Hän laatii ruotsinkielisiä kirjallisia viestejä kuten esim. sähköpostitilauksia ja tarjouksia ja/tai muistiinpanoja, ruokalistoja tai yritysesittelyn.

50

Opiskelija harjaantuu somin käytössä kielenopetuksen apuna. Hän tutkii oman alansa lehtiä, esitteitä ja nettisivuja ja laatii suullisen ja/tai kirjallisen esittelyn esim. nähtävyydestä, ruokalajista tai päiväohjelmasta. Opiskelija tutkii kielen oppimisen strategioita ja etsii omia vahvuuksiaan ja kehittämisalueitaan. Hän harjoittelee selviämään oman alansa ongelmatilanteissa kuten reklamaatiotilanteessa ruotsin kielellä. Hän vahvistaa rakenteiden tuntemustaan oman alansa tekstien yhteydessä ja oppii tunnistamaan kirjalliselle tekstille tyypillisiä rakenteita, esim. partisiipit, lauseenvastikkeet ja passiivi. Opinnot on tarkoitettu jatko-opintoja suunnitteleville.

3.1.3 VIERAS KIELI, ENGLANTI


osaa viestiä ja toimia vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan ammattiaan

osaa käyttää oman alansa työtehtävissä tarvittavaa vierasta kieltä

osaa hakea tietoa erilaisista vieraskielisistä lähteistä

osaa toimia monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä.









51




Englanti

omasta itsestä, opinnoista ja työstä kertominen

oman alan sanaston (mm. Suomen matkailu, ulkomaan matkailu, lomakuvaukset, majoitus, loma-aktiviteetit) hallinta

keskeisten rakenteiden hallinta

asiakaspalvelutaidot ja kohteliaisuus

palvelusta/tuotteesta kertominen

kulttuurientuntemus avuksi asiakaspalveluun

tiedonhaku englanniksi

Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista lähiopetuksessa, lisäksi esimerkiksi verkko-oppimisympäristö kuten blogi. Oppimismenetelmät

Opiskelija harjoittelee omasta itsestä, opinnoista ja työstä kertomista suullisesti ja kirjallisesti. Vaihtoehtoina voivat olla mm. suullinen esitys, ainekirjoitus, ja kertominen itsestä vaihto-opiskelijoille, opettajalle tai pienryhmässä. Opiskelija tutustuu tekstien, tehtävien, videoiden, yms. materiaalin avulla alan sanastoon ja harjoittelee sitä kirjallisesti ja suullisesti. Opiskelija kertaa keskeisiä rakenteita. Opiskelija harjoittelee oman alan asiakaspalveluilmauksia suullisesti ja kirjallisesti ja tutustuu kohteliaisuussääntöihin. Opiskelija harjoittelee palvelusta ja/tai tuotteesta kertomista kirjallisesti ja suullisesti, esimerkiksi etsimällä tietoa jostain matkakohteesta ja esittelemällä sen muulle luokalle. Opiskelija pohtii kulttuuria ja kulttuurieroja esimerkiksi oppimiskeskusteluiden, vaihto-opiskelijoiden hyödyntämisen, tekstien ja ryhmätöiden avuilla. Opiskelija esimerkiksi etsii tietoa jostain kulttuuriryhmästä ja esittelee sen muille. Opiskelija harjoittelee tiedonhakua omaan alaan liittyvistä asioista, esimerkiksi

52

hakee tietoa jostain tuotteesta tai matkailupalvelusta ja esittelee sen luokalle tai opettajalle joko kirjallisesti tai suullisesti.


osaa viestiä vieraalla kielellä työelämän tilanteissa

osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa vieraalla kielellä

osaa toimia aktiivisena kansalaisena vieraskielisissä yhteyksissä

osaa tunnistaa kielen ja kulttuurin merkityksen

osaa kehittää kielen oppimisen strategioitansa ja oppimistapojaan.











Englannin keskustelu Let’s talk (1 osp)

Suullinen kielitaito työelämässä ja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

peruskeskustelutaidot

kulttuuritaidot

sanasto-osaaminen

lauserytmiikka ja intonaatio

rohkeus puhua

small talk

kielen ja kulttuurin merkitys

kielen oppimisen strategiat ja oppimistavat

Oppimisympäristöt Oppimisympäristöinä toimivat tarpeen mukaan esimerkiksi lähi- ja verkko-oppimisympäristöt (nettipohjaiset tehtävät, sovellusohjelmat ja pelit, kansainväliset yhteistyöoppilaitokset). Oppimismenetelmät

Opiskelija oppii suullista kielitaitoa kartuttamalla sanavarastoaan, harjoittelemalla viestimään englanniksi erilaisissa tilanteissa vuoropuheluin, ryhmäkeskusteluin ja/tai


53

väittelyin, selittämällä kuvasta, tiivistämällä suullisesti kuulemaansa tai lukemaansa tai osallistumalla kansainväliseen projektiin.

Mikäli oppilaitoksessa on kansainvälinen apulaisopettaja, hän on mukana mahdollisuuksien mukaan.

Opiskelija harjoittelee ilmaisemaan itseään ja mielipiteitään englannin kielellä keskustelutilanteissa opiskelutovereiden kanssa sekä esim. Skypen välityksellä ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa.

Opiskelija tutustuu englannin kielen ja englanninkielisen kulttuurin merkitykseen nykymaailmassa esim. netin välityksellä tekstejä läpikäymällä, kuullun ymmärtämisharjoitusten avulla, keskustelemalla mahdollisuuksien mukaan ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa esim. Skypen välityksellä.

Opiskelija käy läpi erilaisia kielenopiskelutekniikoita ja käyttää niitä.

Jatko-opintopaketti - Further studies (2 osp)

Englannin jatko-opintopaketin

tarkoituksena on varustaa

opiskelijat niin, että he pärjäävät

jatko-opinnoissaan englannin

kielessä. Kokonaisuuteen

sisältyvät:

sanasto-osaaminen

syvennetään rakennetietoa

(esim. pronominit, passiivi,

ehtolauseet)

sananmuodostus

ääntäminen, lauserytmiikka,

intonaatio

kuulunymmärtäminen

kirjallinen ilmaisu

kielenoppimisen strategiat ja

oppimistavat

Oppimisympäristöt

Oppimisympäristöinä toimivat

tarpeen mukaan esimerkiksi

lähi- ja verkko-

oppimisympäristöt

(nettipohjaiset tehtävät,

sovellusohjelmat ja pelit).

Oppimismenetelmät

Opiskelija

tutustuu erilaisiin teksteihin

opiskelee opettajan johdolla

vaativampia rakenteita ja

harjoittelee niitä

harjoittelee

sananmuodostusta,

54

äänteitä, lauserytmiikkaa ja

intonaatiota parin kanssa

parantaa kuullun

ymmärtämistään erilaisten

kuullun

ymmärtämisharjoitteiden

kautta esim. netin

välityksellä

kirjoittaa erilaisia tekstejä

mielenkiintoisista, itse

valitsemistaan aiheista

esim. pitämällä blogia

käy läpi kielenoppimisen

tekniikoita opettajan

ohjauksessa ja kokeilee

niitä

Selviytyjän englanti- Survival English (2 osp)

Kokonaisuus on tarkoitettu

opiskelijoille, joilla on

hankaluuksia englannin

perusosaamisen kanssa.

Tarkoituksena on

harjoitella arkipäivän

tilanteissa selviytymistä

parantaa peruskielitaitoa:

kysymykset, ajanilmaukset,

nykyisestä ja menneestä

ajasta kertominen,

persoonapronominit

harjoitella perussanontoja ja

suullista ilmaisua

Oppimisympäristöt

Oppimisympäristöinä toimivat

tarpeen mukaan esimerkiksi

lähi- ja verkko-

oppimisympäristöt

(nettipohjaiset tehtävät,

sovellusohjelmat ja pelit).

Oppimismenetelmät

Oppimismenetelminä käytetään

opettajan ohjauksessa

tapahtuvaa, rakenteeltaan

selkeää opiskelua erilaisten

selkotekstien ja esim. netin

välityksellä. Tämän avulla

opiskelija

oppii peruskielitaidon, jolla hän selviytyy arkipäivän suullisissa ja kirjallisissa tilanteissa

harjoituttaa kuullun ymmärtämisen taitoaan

55

3.2 MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN (9 OSP)

3.2.1 MATEMATIIKKA


osaa peruslaskutoimitukset, prosenttilaskennan ja mittayksiköiden muunnokset oman alan ja arkielämän edellyttämässä laajuudessa

osaa laskea pinta-aloja ja tilavuuksia

osaa soveltaa geometriaa oman alan tehtävien vaatimassa laajuudessa ja hahmottaa tilaa ja muotoja kolmiulotteisesti

osaa käyttää sopivia matemaattisia menetelmiä oman alan ongelmien ratkaisussa

osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja suuruusluokkaa

osaa käyttää matemaattisten ongelmien ratkaisussa apuna laskinta, tietokonetta ja tarvittaessa muita matematiikan apuvälineitä











Matematiikka Peruslaskutoimitukset

yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku päässä ja laskimen avulla

murtoluku

osan ottaminen luvusta

suhteisjako

Prosenttilaskentaa

prosenttikäsite

prosenttiarvon, -luvun ja perusarvon laskeminen

muutos- ja vertailuprosentti

arvonlisävero

Oppimisympäristöt

luokat, keidas

verkko mm. Moodle

Oppimismenetelmät Keskustelu, oppimistehtävät, itsenäinen opiskelu. Esim.

Muunnetaan kartan mittoja mittakaavan avulla todellisiksi mitoiksi


56

hinnan muodostuminen, kate, materiaalikustannukset

Mittayksiköt ja -muunnokset

pituus, massa ja aika sekä valuutta

pinta-ala ja tilavuusmittayksiköt, litrat

mittakaava

Pinta-alat, piirit ja tilavuudet

tasokuviot, piiri

tilavuuskappaleet

Matemaattisten apuvälineiden käyttö

kynän, paperin, laskimen, mittavälineen ja tietotekniikan käyttäminen matemaattisten ongelmien ratkaisussa

Ongelmanratkaisutaidot

ajattelu, päättely ja suunnittelu

verranto

yhtälö

jaetaan peltoalue pienempiin osiin, telttailupaikoiksi

mitataan huoneen pituus ja leveys ja sekä määritetään huoneeseen mahtuvien tarjoilupöytien määrä

lasketaan tarvittavan maalin hinta, kun litrahinta ja menekki tunnetaan

lasketaan astioiden tilavuuksia ottamalla ensin tarvittavia mittoja

lasketaan erilaisille töille ajan, materiaalikulutuksen, yksikköhinnan ja katetuotto-odotuksen perusteella veroton ja arvonlisäveron sisältävä hinta


osaa ilmaista muuttujien välisiä riippuvuuksia matemaattisilla lausekkeilla

osaa muodostaa ja laatii omaan alaan liittyviä yhtälöitä, lausekkeita, taulukoita ja piirroksia

osaa ratkaista työssä tarpeellisia matemaattisia tehtäviä yhtälöillä, päättelemällä tai kuvaajien avulla

osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja suuruusluokkaa

osaa soveltaa arki- ja työelämässä tarvittavaa talousmatematiikkaa, kuten kannattavuus-, kustannus-, verotus- ja lainalaskelmia

osaa kerätä ja ryhmitellä omaan alaan liittyvää tietoa.










57



Visuaalinen matematiikka (1 osp)

Muuttujien väliset riippuvuudet

yhtälöt ja lausekkeet

taulukot ja piirrokset

opittujen perustaitojen käyttö joustavasti ammattiin liittyvissä tehtävissä

kuvaajien laadinta ja tulkitseminen

tuloksen oikeellisuuden ja suuruusluokan hahmottaminen

Oppimisympäristöt

luokat, keidas, työsalit, simulaattorit

verkko mm. Moodle, drivet, Skype

työssäoppimispaikat

Oppimismenetelmät

Esim. käytetään Exceliä taulukoiden tekemiseen, tunnuslukujen määrittämiseen, suoran ja diagrammien piirtämiseen

Talous tasapainoon! (1 osp)

Talousmatematiikka

korko, koronkorko

verotus

hinnoittelu

kuvaajien laadinta ja tulkitseminen (esim. omien kulujen jakauma eri kustannuslajeihin, vuokrien kehitys yms.)


Oppimisympäristöt




Oppimismenetelmät Esim.

kartoitetaan opiskelijan oma talous

tutustutaan netissä oleviin laskureihin

Tilastot (1 osp) Tilastot

tilastolliset käsitteet

tunnusluvut (esim. keskiarvo, mediaani, moodi, vaihteluväli, keskihajonta)

tilastollinen tutkimus o ongelman

määrittäminen o kysely/havainnot o kuvaajat, taukukot o tulkinnat


Oppimisympäristöt




Oppimismenetelmät Esim. tehdään pienimuotoinen oma tutkimus, esimerkiksi luokan tupakoinnista, netin käytöstä, rahankäytöstä tai vaikkapa oman alan tarvikkeista

58

3.2.2 FYSIIKKA JA KEMIA


osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä fysiikan käsitteitä, ilmiöitä ja lainalaisuuksia

osaa ottaa työssään huomioon oman alan kannalta keskeisiä kemian ilmiöitä ja aineiden erityisominaisuuksia

osaa säilyttää, käyttää ja hävittää omalla alalla tarvittavia aineita.











Fysiikka Mittaamisen perusteet

SI-järjestelmä

mittaaminen, tulosten esittäminen

Mekaniikan peruskäsitteet

painovoima

Newtonin lait

kinematiikan, dynamiikan ja statiikan perusteet

työturvallisuus

tasapaino, voima, kitka

momentti

ergonomia

energia´

Lämpö

lämpö käsitteenä

lämmön siirtyminen

lämpölaajeneminen

olomuotojen muutokset

kosteus

Sähkö

Oppimisympäristöt

luokat, keidas,

verkko mm. Moodle


tutustutaan sähkölaitteisiin ja niiden arvokilpiin sekä lasketaan laitteiden energiankulutuksia ja käyttökustannuksia, maksimikuormituksia

etsitään kotelointi- ja suojausluokkamerkintöjä

etsitään alkusammutusvälineet ja päävirtakatkaisin

mitataan lämpötiloja esim. huoneen eri osissa

videoidaan ergonomisesti oikeita työtapoja


59

peruskäsitteet ja riippuvuudet

ohmin laki

laitteiden sähköenergiakulutus, taloudellisuus

Sähköturvallisuus

turvallinen toiminta, huolellisuus, merkinnät

tapaturmien ennaltaehkäisy; tapaturmatilanteet

Kemia Työ- ja ympäristöturvallisuus

kemikaaliturvallisuus-merkinnät ja tietomateriaali mm. käyttöturvallisuustiedote

yleiset työturvallisuustekijät, melu

ympäristönsuojelun huomioiminen

jätteidenkäsittely

Materiaalit

alan aineiden erityisominaisuudet

Jaksollinen järjestelmä

tyypillisimmät alalla käytettävät aineet

Hapot ja Emäkset

pH käsite

Reaktiot

alan yleisimmät kemialliset reaktiot

seokset

Oppimisympäristöt

luokat, keidas,

verkko mm. Moodle


tutustutaan jätteiden hävittämiseen ja kierrättämiseen koulussa ja pohditaan mahdollisia energian säästökohteita

kuvaillaan jonkin tuotteen elinkaari

tutustutaan joihinkin kemiallisiin aineisiin ja niiden käyttöturvallisuustiedotteisiin

laaditaan käyttöohje jostakin alalla käytettävästä kemikaalista


osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteitä ja lainalaisuuksia ja ottaa ne huomioon työssään

osaa valmistaa alalla tarvittavia aineseoksia

osaa tehdä kokeellisia havaintoja ja mittauksia oman alan kannalta keskeisistä fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä

osaa kerätä, käsitellä ja analysoida tekemiään kokeellisia havaintoja ja mittauksia

osaa arvioida saamiensa kokeellisten havaintojen ja mittaustulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä.

60











Fysiikka elämässä (1 osp) Mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteiden ja ilmiöiden soveltaminen omalla alallaan esim. projektityönä

Oppimisympäristöt esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkko-oppimisympäristöt Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu tukee oppimisprosesseja. Opiskelijakeskeisyys itsenäisen ja yhteisöllisen tutkivanoppimisen periaattein. esim. projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen

Kemia elämässä (1 osp) Omalla alalla tarvittavien aineseosten valmistus, käyttö, säilyttäminen ja hävittäminen

Oppimisympäristöt esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkko-oppimisympäristöt Oppimismenetelmät

Opetuskeskustelu tukee oppimisprosesseja. Opiskelijakeskeisyys itsenäisen ja yhteisöllisen tutkivanoppimisen periaattein. esim. projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen


61

3.2.3 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA SEKÄ SEN HYÖDYNTÄMINEN


osaa käyttää yleisimpiä tietoja viestintätekniikan sovelluksia ja hyödyntää niiden käyttöön tarkoitettuja ohjeita ja oppaita

osaa suojata verkkoidentiteettiään ja yksityisyyttään

osaa toimia tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeiden ja -määräysten mukaisesti

osaa tiedostojen eri säilytys- ja lähetysmuodot.











Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen

Tieto- ja viestintätekniikan sovellukset: Opiskelija

käyttää sovelluksia monipuolisesti eri tilanteiden ja tarpeiden mukaan

käyttää sujuvasti ohjeita ja oppaita ja ratkaisee niiden avulla erilaisia ongelmia

Perus toimisto-ohjelmat ja niiden käyttömahdollisuudet:

Tekstinkäsittely

taulukkolaskenta

esitysgrafiikka

sähköposti

Internet

Sähköiset asiointipalvelut

Oppimisympäristöt

ryhmätyötila

oppimiskeidas

tietotekninen oppimistila Oppimismenetelmät

tutkiva oppiminen

case-oppiminen

projektilähtöinen oppiminen

Esimerkkitehtävät

Pilvipalveluympäristön – käyttö; tiedostojen luonti ja jakaminen (esim. Office 365, Google Drive, Onedrive)

Sähköpostin luonti ja sen käyttö

Tiedonhakun Internetistä; hakukoneet, sivustot, keskustelupalstat


62

Verkkoturvallisuus: Opiskelija

luo verkkoidentiteetin, arvioi sen käyttöön liittyviä̈ riskejä ja valitsee laitteisiin ja käyttötapoihin sopivat suojautumismenetelmät

valitsee erilaisiin tilanteisiin sopivan verkkoyhteyden suojaustason

osaa valita tilanteeseen sopivan turvallisen tavan koti- ja ulkomaiselle maksuliikenteelle

noudattaa itsenäisesti tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeita ja - määräyksiä, pitää tietojaan ajan tasalla ja ohjaa tarvittaessa muita

noudattaa verkonkäytön etikettiä

Aiheet:

Yksityisyysasetukset

käyttöehdot

salausmenetelmät

selaimen turva-asetukset

sivuston luotettavuuden arviointi

nettietiketti

sananvapaus verkossa

ilmoitusvelvollisuus Tiedostojen muokkaus, jakaminen ja säilytys:

opiskelija valitsee tarkoituksenmukaiset tiedostojen säilytys- ja lähetysmuodot huomioiden tietoturvan.

Aiheet:

tiedostojen tallennusmuodot

tallennusmediat ja niiden säilyvyys

varmuuskopiointi tiedostojen lähettäminen eri tavoin

Asiointi sähköisissä palveluissa

Esimerkkitehtävät

Tilin luominen verkkopalveluun, tutustutaan käyttöehtoihin ja turvallisuuteen

Verkkohuijaukset, niiden tunnistaminen ja niihin varautuminen. Etsitään esimerkkejä ja tutustutaan niihin.

Esimerkkitehtävät

Tieostojen tallentaminen eri muotoihin, niiden erot käytettävyys ja valintaperusteet (esim. docx vs. pdf)

Tutustuminen tiedon säilyttämiseen ja varmuuskopiointiin

Suurien ja pienien tiedostojen jakaminen netissä

63


osaa perehtyä erilaisten tietojärjestelmien sovelluksiin, joita voidaan hyödyntää omalla ammattialalla

osaa ratkaista yleisimpiin tietoja viestintätekniikan sovelluksiin liittyviä ongelmia

osaa ottaa käyttöön uusia tietoja viestintätekniikan laitteita ja sovelluksia

osaa toimia sähköisissä medioissa oman osaamisensa kehittämiseksi ja jakamiseksi

osaa hyödyntää digitaalisia materiaaleja ammatillisen kasvun kuvaamisessa sekä osaamisensa ja ammattitaitonsa markkinoinnissa.











Oman alan tietojärjestelmät, käyttö ja ongelmatilanteet (1 osp)

Opiskelija

hakee tietoa aktiivisesti ammattialalla tapahtuvasta tietojärjestelmäsovellusten kehittymisestä

Kokeilee ja pyrkii tehostamaan työtään uusilla ohjelmistoilla

Aiheet:

oman alan ohjelmistot ja tietojärjestelmät

järjestelmien käyttäminen ja mahdolliset ongelmatilanteet

ongelmatilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen

Oppimismenetelmät

tutkiva oppiminen

case-oppiminen

projektilähtöinen oppiminen Oppimisympäristöt

ryhmätyötila

oppimiskeidas

tietotekninen oppimistila Esimerkkitehtävät

Selvitys oman koulutusohjelman tietoteknisistä ratkaisuista.

Uuteen sovellukseen tutustuminen ja sen ominaisuuksista raportointi

Uudet laitteet ja sovellukset, hankinta ja käyttöönotto (1 osp)

Opiskelija

ottaa sujuvasti käyttöön itselleen uusia laitteita ja

Oppimismenetelmät

tutkiva oppiminen


64

sovelluksia ja pystyy tarvittaessa opastamaan muita

Aiheet:

Tutustutaan uusiin laitteisiin, älypuhelimet, tablet-laitteet, kamerat ja muut tietotekniset laitteet, sekä opastetaan muita niiden käytössä

Tutustutaan erilaisiin sovelluksiin ja opastetaan muita niiden käytössä

case-oppiminen


ryhmätyötila

oppimiskeidas


Tutustutaan uusin laitteisiin ryhmissä. Kukin ryhmä opastaa laitteen käyttöä muille ryhmille

SOME Tehokas käyttö ja sisällöntuotanto (1 osp)

Opiskelija

hakee monipuolisesti alaansa liittyvää tietoa ja toimii aktiivisesti tvt- verkkoja hyödyntävissä verkostoissa ja arvioi löytämäänsä tietoa kriittisesti

kuvaa ammatillista osaamistaan monipuolisesti digitaalisilla materiaaleilla ja hyödyntää niitä tehokkaasti työnhaussa.

Aiheet:

Sosiaalisen median palvelut

SOMEn hyödyntäminen opiskelussa

SOME-palveluiden käyttö ammattiosaamisen kehittymisen seurannassa ja markkinoinnissa

oppimispäiväkirjat

sisällöntuotanto

kuvat

videot

Oppimismenetelmät

tutkiva oppiminen

case-oppiminen


ryhmätyötila

oppimiskeidas


Blogin perustaminen ja materiaalin tuottaminen

dokumentoi omaa osaamistaan käyttäen sosiaalisen median palveluita

itsearvioi omaa oppimistaan

65

3.3 YHTEISKUNNASSA JA TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA OSAAMINEN (8 OSP)

3.3.1 YHTEISKUNTATAIDOT


osaa toimia kansalaisena ja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

osaa toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita noudattaen

osaa suunnitella ja hoitaa omaa talouttaan sekä arvioida siihen liittyviä riskejä

hyödyntää sosiaalista mediaa aktiivisen osallistumisen keinona

osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja toimia kuluttajana.











Yhteiskuntataidot

Kansalaisena toimiminen:

Osallistuminen yhteiskunnassa (esim. sosiaalinen media)

Kansalaisen perusoikeudet Suomessa ja muissa maissa

Kunnallinen päätöksenteko.

Päätöksenteko valtion tasolla

Vaalijärjestelmä.

Kansalaisvaikuttamisen keinot

Kolmas sektori yhteiskunnallisena vaikuttajana, esim. yhdistykset, järjestöt ja muut.

Opiskelija

osallistuu keskusteluihin

tekee kirjallisia ja suullisia raportteja tai leikekansioita ja kommentoi niitä

referoi uutisia ja kenties osallistuu opiskelijana erilaisten järjestöjen tai yhdistysten toimintaan

voi myös esittää ajatuksiaan mielipidekirjoituksilla

voi osallistua opiskelijoiden mielenilmaisuihin tai muihin ajankohtaisiin tapahtumiin ja raportoida niistä


66

(Sosiaalinen media kansalaisvaikuttamisen keinona.)

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus:

Eri kulttuurien ja erilaisuuden hyväksyminen ja ymmärtäminen

tasa-arvo

kiusaamisen ja syrjinnän estäminen

Talous:

Oman talouden suunnittelu

palkkaverotuksen pääpiirteet

velkasuhde

Palvelut ja oikeudet:

Yhteiskunnan tuottamat palvelut, kuten opintotuki, työttömyysturva, työeläkkeen perusteet

Kuluttajan perusoikeudet

muodostaa ja ilmaisee eri keinoin omia perusteltuja mielipiteitään

Opiskelija

toimii erilaissa ryhmissä esim. keskustellen ja tuottaen oppimisaineistoja paperille tai digitaalisille viestimielle

Opiskelija

perehtyy aiheeseen Case-oppimisella (tilanteet) ja tekee esimerkiksi harjoituksia veroprosenttilaskurilla ja Kelan laskureilla

laatii itselleen tai vaihtoehtoisesti jollekin kuvitellulle ”Hemmolle” budjetin

Opiskelija

tutustuu aiheeseen osallistumalla keskusteluihin

myös kartoittaa oman kotikuntansa järjestämiä palveluita

ratkaisee erilaisia Case-tilanteita kuluttajan oikeuksista

Aihealueita voi opiskella soveltuvin osin myös verkossa.


osaa hakea tietoa yhteiskunnallisista vaikuttamismahdollisuuksista ja yhteiskunnallisesta päätöksenteosta myös Euroopan unionista

tuntee oman alan yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden

osaa seurata yhteiskunnallista keskustelua ja taloutta koskevaa uutisointia

osaa kuvata yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen heijastumista oman alan työpaikkoihin ja työllisyyteen

osaa selvittää kansantalouden peruskäsitteitä ja sen keskeisimpiä toimijoita sekä arvioida niiden merkityksen kansantaloudelle.


67










Yhteiskunnallinen vaikuttaminen (1 osp)

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Suomessa ja EU:ssa

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot

EU:n päätöksenteko ja sen yhteys kansalliseen päätöksentekoon

Järjestötoiminta

sosiaalinen media vaikuttamisen välineenä

Keskeiset valtion ja kunnan viranomaiset

Yhteiskunnallisen keskustelun seuraaminen eri medioissa

Opiskelija

keskustelee aiheista muiden kanssa

Tekee uutisanalyyseja

Pitää blogia

julkaisee netissä esim. oman toimialan tilanteesta.

Toimittaa verkkolehteä

Tekee haastatteluja

seuraa yhteiskunnallista keskustelua ja tekee esim. portfolion tai leikekansioita aiheittain.

Oman alan yhteiskunnallinen merkitys (1 osp)

Toimialatieto opiskelijan omalta alalta

Toimialan kehitysnäkymät, tärkeimmät työllistäjät

Opiskelija

laatii raportteja ja esityksiä aiheittain

Keskustelee aiheista raporttien ja tilastojen valossa

Kansantalous (1 osp)

Yleisen talouden tilanteen vaikutus omaan alaan ja työpaikkoihin

Kansantalouden peruskäsitteet

Julkinen talous

ulkoinen tasapaino

korkotaso, pörssi, keskuspankki ja näiden välinen riippuvuus

Opiskelija

Tekee selvityksiä, esim. käsikirja taloustermeistä ja niiden merkityksestä

Tekee talouskatsauksen tai talousennusteen

lukee ja keskustelee


68

3.3.2 TYÖELÄMÄTAIDOT


osaa hakea itselleen työpaikkaa

osaa kuvata työsopimusjärjestelmää ja työsopimuksen keskeiset asiat

osaa perehtyä työpaikan toimintaan ja työtehtäviin sekä huolehtia työturvallisuudesta

osaa työskennellä työpaikassa ja kehittää osaamistaan











Työelämätaidot

työpaikan hakemiseen liittyvät asiakirjat, kuten hakemus ja ansioluettelo

työhaastattelu

Työlainsäädännön perusteet työskentelyalalla

Työsopimus

Työnantajan ja työntekijän velvollisuudet esim. työturvallisuuteen liittyen

Työelämän pelisäännöt, ohjeet ja toimintatavat

Opiskelija

Keskustelee vuorovaikutteisesti aiheesta

Katselee videoita työpaikka-haastatteluista /tekee oman videon haastattelutilanteesta ja siihen valmistautumisesta

Laatii työnhakuasiakirjat

Osallistuu simuloituun työhaastatteluun

Perehtyy asiaan keskusteluissa, ryhmätöissä ja lukemalla oman alan keskeisiä määräyksiä

Tekee työsopimuksen

Opiskelee yhteistoiminnallisesti

Osallistuu ryhmätöihin ja niiden esityksiin


69

Osaamista voi hankkia myös työssäoppien


osaa edistää työyhteisön ilmapiiriä ja henkilöstön osallisuutta

osaa toimia työpaikan eri tehtävissä

osaa osaltaan vastata työpaikan työtehtävien etenemisestä ja työn laadusta sekä näiden kehittämisestä

osaa kehittää omaa osaamistaan

osaa hakea työtä kansainvälisiltä työmarkkinoilta ja erityisesti EU-maista.











Oma ammatillinen kehittyminen (1 osp)

Itsensä tunteminen

Verkostot

Työnhakemisen tekniikka, hakemus ja CV

Työnantajan kannalta katsominen

Vuorovaikutustaidot

Työhaastattelutilanne

Puhelinkäyttäytyminen

Työmarkkinoiden kehityksen seuraaminen

Vuokratyö

Uramahdollisuudet ja jatko-opinnot

Opiskelija

Muodostaa käsityksen vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan

Harjoittelee haastattelutilanteita ja saa vertaisarviointia osaamisestaan

Viimeistelee CV:nsä

Selvittää verkostoja, työmarkkinoita ja jatko-opiskelumahdollisuuksia.


70

3.3.3 YRITTÄJYYS JA YRITYSTOIMINTA


osaa arvioida ja tunnistaa oman osaamisensa ja omat vahvuutensa

osaa ideoida omaa liikeideaa ja sen kehittämismahdollisuuksia

osaa arvioida mahdollisuuksiaan ryhtyä yrittäjäksi

osaa selvittää omia ammatillisia verkostojaan

osaa tunnistaa kannattavan liiketoiminnan periaatteet

osaa arvioida oman yrittäjyyden ja yritystoiminnan merkitystä omalle hyvinvoinnilleen ja Suomen

kansantaloudelle











Yrittäjyys ja yritystoiminta

Yrittäjältä vaadittavat ominaisuudet

Omien yrittäjävalmiuksien kartoittaminen

Oman liikeidean ideointi

Liikeidean merkitys

Yritysmuotojen soveltuvuus eri tilanteisiin

Toimenpiteet yrityksen perustamisessa

käytettävissä olevat tukipalvelut

oman alan verkostot

rahoituslähteet

tuotot ja kustannukset

yritystoiminnan riskit ja merkitys omassa ja elinkeinoelämässä

alan tulevaisuusnäkymät

Opiskelija

tekee kehittymissuunnitelman, jossa vertaa omaa osaamistaan yrittäjältä vaadittavaan osaamiseen

kehittää liikeideoita keskustellen opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa

voi osallistua erilaisiin yrittäjyyden ”teemapäiviin” tai NY 6 ja NY 12-leireihin

selvittää, millainen yritysmuoto sopii parhaiten hänen omaan liikeideaansa

selvittää yhteistoiminnallisesti yritysten tukiverkostot


71

(esim. opiskelijat selvittävät kukin osaltaan tukiverkostoja ja esittelevät ne toisille)

selvittää omat ammatilliset verkostonsa esimerkiksi verkkolähteistä, kirjallisuudesta ja/tai yritysesittelyjen ja – vierailujen avulla

tekee kannattavuuslaskelmia

opettelee arvioimaan yritystoiminnan kannattavuutta yleisimpien tunnuslukujen, esim. myyntikate, käyttökate jne. avulla

selvittää alan kehitysnäkymiä, mahdollisuuksia, uhkia ja merkitystä esimerkiksi haastattelujen, verkkolähteiden, alan lehtien ja kirjallisuuden avulla

raportoi asiasta sovitulla tavalla


osaa kartoittaa oman alan yritystoiminnan kehittämistarpeita

osaa selvittää oman liiketoiminnan tuloksellisuuden ja oman työpanoksen vaikutuksen siihen

toteuttamalla pienen projektin

osaa tehdä kehittämisehdotuksia uusista toimintatavoista ja muuttaa omaa toimintaansa

osaa suunnitella omaa toimintaansa ja ajankäyttöään.










72



3.3.4 TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN, LIIKUNTA JA TERVEYSTIETO


osaa laatia itselleen terveellisiä elämäntapoja, työkykyä ja liikuntaa edistävän suunnitelman ja

toimia sen mukaisesti osaa edistää ja ylläpitää opiskelu-, toiminta- ja työkykyään

osaa ottaa huomioon ravitsemuksen merkityksen terveydelle sekä tupakoinnin ja päihteiden

haittavaikutukset

osaa kuvata mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden merkityksen ihmisen

hyvinvoinnille

osaa edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia

osaa kehittää toimintatapojaan ja toimintaympäristönsä turvallisuutta ja terveellisyyttä

osaa toimia turvallisesti ja ergonomisesti, ehkäistä tapaturmia, toimia ensiaputilanteissa sekä

hakea apua.











Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto

Omatoimisuuteen ohjaaminen:

liikuntapäiväkirjan laatiminen

ruokapäiväkirjan laatiminen

erilaisten mittareiden käyttö (esim. sykemittari, aktiivisuusmittari, mobiilisovellus)

Oppimisympäristö Liikuntapaikkoina ovat esim. liikuntasali, kuntosali, ulkoliikuntapaikat ja luonto, uimahalli, keilahalli (Mikkeli). Oppimismenetelmät


73

Sosiaalinen hyvinvointi:

ryhmässä toimiminen

parityöskentely

toisen kunnioittaminen Psyykkinen hyvinvointi:

Myönteiset kokemukset liikunnasta

Fyysinen hyvinvointi:

motoriset perustaidot

monipuolinen lajituntemus

lihaskunto

kehonhuolto (esim. venyttely)

turvallisuus liikunnassa

aerobisen kestävyyden lisääminen

Ravitsemus ja elintavat:

Terveellinen ravitsemus ja elintavat

Ravitsemussuunnitelman merkitys hyvinvoinnille

Tupakointi ja päihteet Seksuaalisuus ja mielenhyvinvointi:

seksuaaliterveys ja oman kehon hallinta, kehontuntemus

ihmissuhteiden merkitys omaan hyvinvointiin ja itsetunnolle

tunteiden hallinta erilaisissa tilanteissa.

Toimintaympäristön hyvinvointi:

Toimintaympäristön turvallisuus ja ergonomia

Ensiavun perustaidot

Opiskelija

laatii itselleen hyvinvointisuunnitelman, jolla voi edistää opiskelu- ja toimintakykyä ja hyvinvointia

toimii sosiaalisesti, vastuullisesti ja ”reilun pelin” hengessä ja yhteistyökykyisesti

osallistuu erilaisiin oppilaitoksen tapahtumiin tuottajana, toteuttajana tai osallistujana esim. opiskelijayhdistystoiminta, Hyvinvointi virtaa-tapahtuma, liikuntakerho, taitajakisat

osallistuu liikuntatoiminnan suunnitteluun ja esittää toiveita eri lajikokeiluista

kehittää aerobista kestävyyttä erilaisilla pallopeleillä, kuntopiirillä sekä lenkkeilemällä ulkona

huoltaa kehoaan venyttelemällä ja rentoutumalla käyttäen erilaisia liikuntavälineitä ja musiikkia hyödyksi

kehittää lihaskuntoaan ja noudattaa itselleen sopivaa lihaskuntoharjoitteluohjelmaa

etsii eri lähteistä ravitsemukseen ja elintapoihin liittyviä haitallisia tekijöitä ja ennaltaehkäisee ravitsemukseen ja elintapoihin liittyvien haitallisten tekijöiden vaikutusta

vertailee eri ruoka-aineiden ja tuotteiden sisältöjä

laatii itselleen ravitsemussuunnitelman ja seuraa sen toteutumista

selvittää mielen hyvinvointiin, seksuaaliterveyteen ja ihmissuhteisin liittyviä asioita ja niiden merkitystä omaan hyvinvointiinsa.

laatii oman terveys- ja turvallisuussuunnitelman ammatillisesta näkökulmasta käsin

tarkistaa työympäristönsä ergonomiset olosuhteet ja turvalliset työvälineet

kykenee toiminaan EA-tilanteissa harkitusti ja osaa hakea apua tarvittaessa

74

käyttää tietoja viestintätekniikkaa liikuntatunneilla esim. geokätköily, GPS:n käyttö


osaa kuvata väestön terveyseroja ja tavallisimpien kansansairauksien riskitekijöitä ja niiden

ennaltaehkäisyä

osaa arvioida fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä omassa

elämäntavassaan ja toimintaympäristössään

osaa tarvittaessa käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja

osaa hyödyntää terveysliikuntaa

osaa edistää ryhmän jäsenenä ryhmän toimintaa ja osallistua työ- ja opiskelukyvyn sekä

hyvinvoinnin edistämiseen.











Kroppa kuntoon (2 osp)

Oman lihaskunnon ja fyysisen kunnon testaus ja kehittäminen monipuolisesti liikkuen

Opiskelija tarvitsee liikuntavarusteet. Opiskelija hyödyntää erilaisia mittauksia lihaskunnosta, fyysisestä kunnosta, koordinaatiosta

Mailapelit (2 osp) Mailapelejä toiveiden mukaan:

sählyä

sulkapalloa

pöytätennistä

pesäpalloa ym.

Opiskelija tarvitsee liikuntavarustuksen ja sisäpelikengät.

Oppimisympäristö

Otavankatu 4 liikuntasali ja Hännin kenttä (Mikkeli).


75

Kontiopuiston liikuntahalli, Kisakontion kenttä (Pieksämäki)

Tirrolantie 7 liikuntasali, Kaarihalli (Juva)

Yhdessä palloillen (2 osp)

Palloilulajit toiveiden mukaan:

futsalia

koripalloa

lentopalloa, beach volley

käsipalloa

ultimate ym.

Opiskelija tarvitsee liikuntavarustuksen ja sisäpelikengät.

Oppimisympäristö

Otavankatu 4 liikuntasali ja Hännin kenttä (Mikkeli).

Kontiopuiston liikuntahalli, Kisakontion kenttä (Pieksämäki)

Tirrolantie 7 liikuntasali, Kaarihalli (Juva)

Mielen hyvinvointi ja ihmissuhteet (2 osp)

Opiskelija löytää ja tunnistaa omia vahvuuksiaan ja mielenpahoinvointia torjuvia tekijöitä.

Opiskelija pohtii minäkuvan ja itsetunnon yhteyttä mielenhyvinvointiin ja onnistuneiden ihmissuhteiden luomiseen

Vuorovaikutusharjoitusten kautta opiskelija ymmärtää kommunikaation merkityksen ihmissuhteissa Luottamusharjoitusten avulla opiskelija vahvistaa yhteistä ryhmähenkeä ja oppii uutta itsestään.

Työmuotoina ovat ryhmätyöskentely, erilaiset harjoitukset ja keskustelut.

Ravitsemus ja painonhallinta (2 osp)

Ravitsemukseen ja painonhallintaan liittyvään tietoon perehtymistä

omakohtaista testaamista ja analysointia.

Opiskelija

tekee tarvittavat muutokset parempaan suuntaan ravitsemustottumuksiinsa

ennaltaehkäisee ravitsemukseen ja elintapoihin liittyvien haitallisten tekijöiden vaikutusta.

laatii itselleen ravitsemussuunnitelman ja seuraa sen toteutumista

käyttää tvt -tekniikkaa hyödyksi erilaisilla mobiililaitteilla (esim. ruokapäiväkirjan ylläpito)

76

3.4 SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN OSAAMINEN (7 OSP)

3.4.1 KULTTUURIEN TUNTEMUS

OSAAMISTAVOITTEET (3 OSP) Opiskelija

osaa toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita noudattaen ja edistää omalta osaltaan tasa-arvoa ja kaikkien yhdenvertaista kohtelua

osaa toimia, käyttäytyä ja pukeutua tilanteen mukaisesti ja työkulttuurin edellyttämällä tavalla

osaa tunnistaa eri kulttuurien peruspiirteitä ja kulttuurista monimuotoisuutta omalla alallaan

osaa ottaa huomioon eri kulttuuriryhmien keskeiset traditiot ja niiden vaikutukset toimintaan omalla alallaan

osaa välittää oman alan historiaa, perinteitä ja muuttuneita käytäntöjä sekä vertailla niitä muiden kulttuurien piirteisiin.











Löytöretki pohjoismaiseen kulttuuriin (3 osp)

pohjoismaisen kulttuurin eri ulottuvuudet

kulttuurien väliset rajapinnat

Oppimisympäristö Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten Moodle. Oppimismenetelmät Opiskelija tutustuu pohjoismaiseen kulttuurin mm. historian, elokuvien, kirjallisuuden, kuvataiteen, musiikin, juhlatapojen, yhteiskunnan ja ruoan näkökulmasta. Hän tekee erilaisia projektitöitä, kuten ppt-esityksiä tai postereita.


77

Opiskelija katsoo pohjoismaisia elokuvia, ja kirjoittaa niistä elokuva-arvostelut. Hän lukee pohjoismaisen kirjan ja kirjoittaa siitä kirja-arvostelun. Hän lukee pohjoismaisia sanomalehtiä sekä seuraa Pohjoismaita koskevaa uutisointia kotimaan lehdistössä. Hän oppii muutaman sanan kaikkia pohjoismaisia kieliä. Opiskelija tutkii Pohjoismaiden karttoja ja oppii tunnistamaan eri valtioille tyypillisiä piirteitä. Hän pohtii Pohjoismaiden merkitystä ja vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin.

Löytöretki venäläiseen kulttuuriin ( 3 osp)

venäläisen kulttuurin eri ulottuvuudet

kulttuurien väliset rajapinnat

Oppimisympäristö Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten Moodle. Oppimismenetelmät Opiskelija tutustuu venäläiseen kulttuurin mm. historian, elokuvien, kirjallisuuden, kuvataiteen, musiikin, juhlatapojen, yhteiskunnan ja ruoan näkökulmasta. Hän tekee erilaisia projektitöitä, kuten ppt-esityksiä tai postereita. Opiskelija katsoo venäläisiä elokuvia, ja kirjoittaa niistä elokuva-arvostelut. Hän lukee (suomeksi) venäläisen kirjan ja kirjoittaa siitä kirja-arvostelun. Hän seuraa Venäjää koskevaa uutisointia kotimaan lehdistössä. Hän oppii muutamia perusfraaseja venäjän kielellä. Opiskelija tutkii Venäjän maantiedettä ja tutustuu myös muihin slaavilaisen kulttuurin valtioihin. Hän pohtii Venäjän merkitystä ja vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin.

78

Suomen leijona, suomalaista kulttuuria (3 osp)

Suomalaisuus nyt ja ennen

Suomen nykyhetken ja historian käännekohtia, merkkihenkilöitä ja kulttuurin pääteoksia ja tekijöitä ja niiden merkityksiä

oman asuinalueen (esim. Mikkeli, Juva) seudun nykytilannetta ja paikallishistoriaa ja oman alan yrityshistoriaa ja niiden merkityksiä.

Oppimisympäristö lähi-, etä- ja verkko-oppimisympäristöt (esim. Moodle, työssäoppimispaikat) Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

rinnakkaisopetus

yhteistyötehtävät ammatillisten aineiden kanssa

visuaaliset, suulliset ja kirjalliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä (esim. elokuvat tai -näytteet ja niiden historiataustaa, paikallisen nuorison kulttuurien tekijöitä, esim. vloggaajat ym., yrittäjien haastattelut, vierailut, äänikirjat, multimediaesitelmät ja projektityöt)

Elokuvapassi (3 osp)

Elokuvien katsominen

elokuvan kerrontakeinot: käsikirjoitus ja kuvakerronta

elokuvatuntemuksen lisääminen

elokuvien analysointi ja siten sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen kehittäminen

Oppimisympäristö

lähi-, etä- ja verkko-oppimisympäristöt (esim. Moodle, työssäoppimispaikat) Oppimismenetelmät

opettajan ohjaus

visuaaliset, suulliset ja kirjalliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä (esim. elokuvat tai elokuvanäytteet, elokuvakerronnan harjoitukset, kuten kuvaussuunnitelma ja kuvaus)

Let’s go International (3 osp)

mikä on kulttuuri?

(jäävuorimetafora)

omien juurien ja kulttuurin

tuntemus apuna muiden

kulttuurien ymmärtämisessä

(mitä on suomalaisuus)

kulttuurienvälisestä

viestinnästä

eri englanninkieliset kulttuurit

Oppimisympäristö

Ohjattua oppimista, lisänä

verkko-oppimisympäristö, esim.

Moodle.

Oppimismenetelmät

Oppimismenetelminä ovat

esimerkiksi opettajan ohjaus,

tiedonhaku verkosta, projektityö,

79

etnosentrisyys, ennakkoluulot,

stereotypiat

aikakäsitys

kulttuurishokki

kommunikoinnista englanniksi

small talk

tapakulttuuri/hyvät tavat

keskustelu, parityöskentely,

suullinen harjoittelu.

Projektityö: opiskelija tutustuu

lähemmin valitsemaansa

kulttuuriin ja esittelee tekemänsä

Power Point -esityksen muille

ryhmäläisille.

Tunneille pyydetään

mahdollisuuksien mukaan esim.

maahanmuuttajalinjoilta tai

kansainvälisessä vaihdossa

Esedussa olevia vierailijoita.

3.4.6 OSA ALUE KOHDISTA 3.1.1 – 3.3.4

3.4.6.1 VIERAS KIELI, B-KIELI

VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (3 OSP)

Opiskelija

osaa viestiä vieraalla kielellä työelämän tilanteissa

osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa vieraalla kielellä

osaa kirjoittaa alaan liittyviä tekstejä vieraalla kielellä

osaa tunnistaa kielen ja kulttuurin merkityksen

osaa kehittää kielen oppimisen strategioitansa ja oppimistapojaan.











Venäjän alkupalat (3 osp)

kyrilliset kirjaimet

Oppimisympäristöt


80

tervehdykset ja hyvästelyt

itsensä esitteleminen

lukusanat

ammatteja

asiakaspalvelutilanteessa toimiminen

lyhyen oman alan tekstin kirjoittaminen keskeisten rakenteiden ja oman alan sanaston hallinta

Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee erilaisia vuorovaikutustilanteita, esim. opastus- ja ostostilannetta (hinnan kysyminen ja kertominen, tuotteen esittely, maksutapahtuman suorittaminen), ravintolasanastoa (ruoat, tilaaminen, maksaminen) ja kellonaikojen kertomista. Opiskelija harjoittelee suullista esiintymistä (esim. nimen, iän ja oman ammatin kertominen) sekä kuullun ymmärtämistä. Hän opiskelee ammattisanastoa esim. quizlet-harjoitusten avulla. Hän kirjoittaa lyhyitä työhön liittyviä tekstejä, esim. aukioloajat, ruokalista.

3.4.6.2 YRITTÄJYYS JA YRITYSTOIMINTA


Opiskelija

osaa kartoittaa oman alan yritystoiminnan kehittämistarpeita

osaa selvittää oman liiketoiminnan tuloksellisuuden ja oman työpanoksen vaikutuksen siihen toteuttamalla pienen projektin

osaa tehdä kehittämisehdotuksia uusista toimintatavoista ja muuttaa omaa toimintaansa

osaa suunnitella omaa toimintaansa ja ajankäyttöään











81


Yrittäjyys

Oman alan yritystoiminnan kehittämistarpeiden kartoitus.

Liiketoimintasuunnitelman tekeminen oman liikeidean pohjalta, oman osaamisen tuotteistaminen, Kannattavuuslaskenta

Toimintaympäristön muutokset, ja siihen sovellettava analyysityökalu (SWOT, tms.)

Omien voimavarojen ja ajan käytön suunnittelu

Opiskelija

tekee projektin, esim. liiketoimintasuunnitelman (Projekti voidaan toteuttaa yhteistoiminnassa ammattialan kanssa)

opiskelija laatii osana liiketoimintasuunnitelmaa katsauksen alansa toimintaympäristön tilanteesta

toteuttaa projektin annetussa ajassa ryhmämuotoisesti

3.4.6.3 FYSIIKKA JA KEMIA


Opiskelija

osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteitä ja lainalaisuuksia ja ottaa ne huomioon työssään

osaa valmistaa alalla tarvittavia aineseoksia

osaa tehdä kokeellisia havaintoja ja mittauksia oman alan kannalta keskeisistä fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä

osaa kerätä, käsitellä ja analysoida tekemiään kokeellisia havaintoja ja mittauksia

osaa arvioida saamiensa kokeellisten havaintojen ja mittaustulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä











Ympäristökestävä kehitys (3 osp)

Science lab

Oppimisympäristöt


82

esim. tuotteen elinkaari, ilmiöt, kulutuksen seuranta- ja kehittämisprojekti

esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkko-oppimisympäristöt Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu tukee oppimisprosesseja. Opiskelijakeskeisyys itsenäisen ja yhteisöllisen tutkivanoppimisen periaattein. esim. projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen Esim. Työssäoppimispaikan energiatehokkuuden parantamissuunnitelma

”Colorful life” (3 osp)

Valaistus

värit ja näkeminen

Värien käyttö viestinnässä

Oppimisympäristöt esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkko-oppimisympäristöt, luokka, laboratorio. Oppimismenetelmät Esim. projektioppiminen. Valonlähteisiin ja valonlähteiden vaikutukseen tutustuminen valokaapin avulla. Projektityö esim. tutustutaan top-paikan tai vastaavan valaistusratkaisuihin ja valaistuksen vaikutukseen tai esim. värien käyttö viestinnässä tai muu omaan alaan liittyvä värien ja valaistuksen käytön projektityö.

3.4.6.4 TYÖKYVYN YLLÄPITO JA TERVEYSOSAAMINEN (KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OMA TARJONTA)


Opiskelija

osaa kuvata väestön terveyseroja ja tavallisimpien kansansairauksien riskitekijöitä ja niiden ennaltaehkäisyä

osaa arvioida fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä omassa elämäntavassaan ja toimintaympäristössään

osaa tarvittaessa käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja

osaa hyödyntää terveysliikuntaa

osaa edistää ryhmän jäsenenä ryhmän toimintaa ja osallistua työ- ja opiskelukyvyn sekä hyvinvoinnin edistämiseen

osaa toimia omassa elämässään työkykyä ylläpitäen ja omaa hyvinvointiaan edistäen

83











Työkyvyn ylläpito ja terveysosaaminen (4 osp)

Kansansairauksien tunnistaminen ja ennaltaehkäisy

Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn merkitys kokonaishyvinvointiin

Liikunnan, ravinnon ja levon merkitys hyvinvointiin

Terveysliikunta

Sosiaalisuus, osallisuus ja vastuullisuus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut elämän eri tilanteisiin

o kiusaaminen o huoli o suru o ero o tapaturma o parisuhdevaikeudet o seksuaalinen

suuntautuminen ym.

Osallisuuteen kannustaminen

ja erilaisten vaihtoehtojen

esiintuominen

Omien vahvuuksien ja

lahjakkuuden esiintuominen

Oppimisympäristöt

Esedun yhteiset tilat

yhteistyökumppaneiden tilat Oppimismenetelmät

Opiskelija

hakee tietoa elintapojen ja kansansairauksien välisistä yhteyksistä

tekee elintapatestit verkossa

analysoi omia valintojaan suhteessa kansansairauksiin

laatii esityksen kansansairauksista

laatii mielle-, käsite- ja aarrekartan omasta hyvinvoinnistaan

hyödyntää Tvt- tekniikkaa esim. vertaisryhmien tapaamisessa, kokoamisessa

laatii itselleen voimavaroja lisääviä menetelmiä sisältävän ohjelman esim. liikunta, lepo, ravitsemus ja harrastukset (esim. päiväkirjat)

kokoaa kirjallisesti osaamisensa esim. Esedu -passiin, blogiin tai portfolioon

hakee itsenäisesti tietoa erilaisista sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista

vierailee oman paikkakunnan eri toimijoiden toimipisteissä esim. Mikkelin Olkkari, Pieksämäen työpaja ym. sekä


84

kolmannen sektorin avuntarjoajat esim. vapaaehtoisjärjestöt, kriisipuhelimet, vertaisryhmät, seurakunta, kaupungin erityisnuorisotyö.

Opiskelija osallistuu erilaisiin tapahtumiin joko tuottajana/toteuttajana/osallistujana esim.

liikuntatutor- toiminta

liikkuva amis-tapahtumat

liikuntakerho

SAKU ry:n kisat

Saku Star-kisat

Urheiluakatemia

4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT

Vapaasti valittavat tutkinnon osat eivät koske näyttötutkintoja.

Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnon

osasta. Tutkinnon osat voivat olla seuraavia:

4.1 AMMATILLISIA TUTKINNON OSIA

Tämä voi sisältää ammatillisia tutkinnon osia oman tai jonkin muun koulutusalan ammatillisista

perustutkinnoista, ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista.

4.2 PAIKALLISIIN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN PERUSTUVIA TUTKINNON OSIA

Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan

ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin

paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon

osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus

osaamispisteinä. Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi

ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (93/011/2014) liitteessä olevan

arviointitaulukon mukaisesti.

4.3 YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN OSA-ALUEITA TAI LUKIO-OPINTOJA

Tämä voi sisältää ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osien osa-alueita

tai lukio-opintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

85

4.4 JATKO-OPINTOVALMIUKSIA TAI AMMATILLISTA KEHITTYMISTÄ TUKEVIA OPINTOJA

Tämä voi sisältää jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia tutkinnon osia. Nämä

tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi voidaan määritellä

tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet, osaamisen arviointi ja

ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida

asteikolla hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1-K3, määrittelyssä voidaan

hyödyntää Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen

mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa

93/011/201) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa.

4.5 TYÖKOKEMUKSEN KAUTTA HANKITTUUN OSAAMISEEN PERUSTUVIA YKSILÖLLISIÄ

TUTKINNON OSIA

Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvat yksilölliset tutkinnon osat voivat olla

oman tai muiden alojen työssä, itsenäisessä ammatin harjoittamisessa tai yrittämisessä hankittua

osaamista. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi

voidaan määritellä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon

osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla

hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1-K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää

Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen

periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/201) liitteessä

olevaa arviointitaulukkoa.

5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT

Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat eivät koske näyttötutkintoja.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa (ns. nuorten koulutuksessa) opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten vaatimusten, paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia.

6 KAIKKIA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVIA YHTEISIÄ OHJEITA

6.1 ARVIOINTI

Arvioinnissa on kaksi eri ulottuvuutta: Oppimisen arviointi ja osaamisen arviointi. Oppimisen

arviointi on opiskelijan tai tutkinnon suorittajan oppimisen edistymisen seuraamista ohjaamalla ja

kannustamalla opiskelijaa. Oppimisen arvioinnin tavoitteena on, että opiskelija tietää mitä hän osaa

ja mitä vielä pitää oppia. Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista

86

palautetta. Opiskelijaa ohjataan kehittämään itsearviointitaitojaan ja mahdollisiin

oppimisvaikeuksiin puututaan ajoissa.

Oppimisesta ei anneta arvosanaa, mutta oppimisen eteneminen merkitään tutkinnon osittain tai

teemoittain (tutkinnon osan osa) Wilmaan S-merkinnällä. Näyttötutkinnoista S-merkintää käytetään

kaikesta valmistavasta koulutuksesta. Wilmassa käytettävät merkinnät oppimisen seurannassa:

S = (oppimistavoitteet) saavutettu

SK = (oppimistavoitteiden) saavuttaminen kesken

Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan osaamista ja näyttötutkinnoissa tutkinnon

suorittajan osaamista arvioidaan aina suhteessa tutkinnon perusteissa oleviin

ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Ammattitaitovaatimukset ja yhteisten tutkinnon

osien osaamistavoitteet (ei näyttötutkinnoissa) vastaavat kysymykseen, mitä on osattava ja

arviointikriteerit kysymykseen, minkä tasoisesti edellytetty osaaminen hallitaan. Arviointiasteikko

osaamisen arvioinnissa on:

3 = Kiitettävä

2 = Hyvä

1 = Tyydyttävä

Seuraavassa taulukossa on esitetty mitä eroa on oppimisen ja osaamisen arvioinnilla, ja miten

osaamisen arviointi toteutetaan ja siitä päätetään ammatillisessa peruskoulutuksessa (pois lukien

yhteiset tutkinnon osat) ja näyttötutkinnoissa. Kun opiskelija suorittaa oppisopimuksella

perustutkinnon ammatillisena peruskoulutuksena, arviointi ja siitä päättäminen toteutetaan kuten

ammatillisessa peruskoulutuksessa on ohjeistettu. Kun opiskelija suorittaa oppisopimuksella

ammatillisen perustutkinnon näyttötutkintona, hänen tutkintosuorituksensa arviointi ja siitä

päättäminen toteutetaan näyttötutkintojärjestelmän toimintatavan mukaisesti.

OPPIMISEN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA

Ammatillinen peruskoulutus (ammatilliset tutkinnon osat)

Näyttötutkinto

Oppimisen arviointi/ oppimisen arviointi näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa

Opettaja tai työpaikkaohjaaja arvioi opiskelijan oppimisen edistymistä ohjaamalla ja kannustamalla tutkinnon ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden saavuttamiseen. Edistymisestä annetaan palaute suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja.

Opettaja tai työpaikkaohjaaja arvioi tutkinnon suorittajan edistymistä valmistavan koulutuksen aikana ohjaamalla ja kannustamalla tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttamiseen. Edistymisestä annetaan palaute suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja.

87

OSAAMISEN ARVIOINTI

Ammattitaidon osoittaminen

Ammattitaito osoitetaan pääasiassa työtä tekemällä eli ammattiosaamisen näytöllä työelämän edellyttämänä kokonaisuuksien hallintana toimielimen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Mikäli ammattitaitovaatimukset eivät tule kattavasti osoitettua työpaikalla, pitää näyttö täydentää jossakin muussa näyttöpaikassa tai oppilaitoksessa. Ammattiosaamisen näytön lisäksi voi olla myös muuta osaamisen arviointia tutkinnon perusteiden mukaisesti. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista päättävät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä.

Ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa pääsääntöisesti työelämän todellisissa työtehtävissä tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti. Käytännön työtehtävien ja hyväksyttyjen tutkintoon sisältyvien erillispätevyyksien lisäksi tutkintosuorituksia voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti ja luotettavasti osoitetuiksi (mm. kirjalliset kuvaukset, videointi ja haastattelu). Työnantajien, työntekijöiden sekä opetusalan edustajat arvioivat tutkintosuoritukset. Itsenäisiä ammatinharjoittajia voidaan käyttää myös arvioijina, jos se on alalle tyypillistä.

Arvioijat Muilla kuin opettajilla tulee olla sellainen kyseisen alan asiantuntijuus, jota voidaan pitää riittävänä ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa. Toimielin päättää ammattiosaamisen näytön arvioijat.

Arvioijilla tulee olla hyvä alan ammattitaito. Vähintään yhdellä arvioijalla tulee olla näyttötutkintomestarikoulutus silloin, kun tehdään tutkinnon osan kolmikantainen arviointiesitys. Tutkintotoimikunta hyväksyy arvioijat.

Arvioinnin toteuttaminen

Arviointi suoritetaan perustutkinnon perusteiden arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti kolmiportaisella asteikolla 1–3. Ammattiosaamisen näytön jälkeen pidetään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja.

Arviointi suoritetaan tutkintojen perusteiden arvioinnin kohteiden ja arvioinnin kriteerien mukaisesti, ammatillista perustutkintoa suorittavilla kolmiportaisella asteikolla 1–3 ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoa suorittavilla asteikolla hyväksytty/hylätty. Arvioijat tallentavat tutkintosuorituksesta tekemänsä havainnot arviointilomakkeelle, jonka pohjalta mahdollisen muun arviointiaineiston kanssa tehdään tutkinnon osan arviointiesitys. Tutkintosuoritusten arvioinnit kirjataan arviointilomakkeelle.

88

Arviointikeskustelussa opiskelija esittää oman itsearviointinsa, ja hänellä on mahdollisuus suullisesti täydentää ammattiosaamisen näyttöään. Keskustelun tavoitteena on saada yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta, joka kirjataan arvioinnin kohteittain ammattiosaamisen näyttöjen arviointilomakkeelle.

Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Tämä itsearviointi toteutetaan näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa sovitulla tavalla. Tutkinnon suorittajaa kuullaan tarvittaessa tutkintotilaisuuden aikana tai sen päätyttyä.

Arvosanasta päättäminen

Arviointikeskustelun päätteeksi pääsääntöisesti opettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä päättävät ammattiosaamisen näytön arvosanan. Muusta tutkinnon osaan sisältyvästä osaamisen arvioinnista päättävät opettajat. Tutkintotodistuksen arvosanat määräytyvät osaamisen arvioinnin mukaan.

Kun tutkinnon suorittaja on osoittanut kaikki tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ja niiden arviointi on dokumentoitu, arvioijat tekevät tutkinnon osan arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle. Arviointiesitys tehdään tutkinnon suorittajan arviointiaineiston perusteella. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa esitetään tutkinnon osan hyväksymistä tai hylkäämistä. Ammatillisissa perustutkinnoissa arvioijaryhmä päättää, millaisella arvosanalla tutkinnon osa esitetään hyväksyttäväksi. Tutkintotoimikunta päättää arvioinnista. Tutkintotodistuksen arvosanat määräytyvät osaamisen arvioinnin mukaan.

Lähde: Arvioinnin opas: Ammatillinen peruskoulutus, näyttötutkinnot. Opetushallitus, Oppaat ja

käsikirjat 2015:2

Yhteiset tutkinnon osat muodostavat neljä temaattista kokonaisuutta, joiden osa-alueisiin

osaamistavoitteet on laadittu. Näiden neljän tutkinnon osan arvosanat kirjataan

tutkintotodistukseen ja osa-alueiden arvosanat kirjataan opiskelijan opintosuoritusrekisteriin.

Osaaminen arvioidaan oppilaitoksessa tavoitteiden ja arviointikriteerien mukaisesti. Arvioitavat

suoritukset on pyritty laatimaan mahdollisimman pitkälle työelämän todellisia tilanteita vastaaviksi.

Näin ne vahvistavat opiskelijan ammatillista osaamista.

Lisätietoa arvioinnista saat Etelä-Savon ammattiopiston arviointisuunnitelmasta sekä

tutkintokohtaisista ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmista, jotka löytyvät

Esedun internetsivujen Opetussuunnitelmat-alasivulta.


89

6.2 TYÖSSÄOPPIMINEN

Työssäoppiminen on aidoissa työympäristöissä tapahtuvaa tavoitteellista ja ohjattua opiskelua.

Etelä-Savon ammattiopistossa kaikkiin ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin ammatillisiin

perustutkintoihin sisältyy työssäoppimisella hankittua osaamista vähintään 35 osaamispisteen

verran. Aikuiskoulutuksessa työssäoppimisen kesto vaihtelee henkilökohtaisen suunnitelman

mukaisesti. Lisätietoa ohjauksesta saat Esedun Työssäoppimisen oppaasta, joka löytyy Esedun

internetsivujen Opetussuunnitelmat-alasivulta.

6.3 OHJAUS

Opiskelijalla on oikeus saada opetusta ja ohjausta, oikeus saada henkilökohtaista ja

muuta tarpeellista opinto-ohjausta (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 787/2014,

29§).

Opiskelijalla on oikeus saada opetusta sekä henkilökohtaista ja muuta tarpeellista

ohjausta. Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään

opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. (Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

788/2014 9b.)

Ohjauksen toteuttamisen lähtökohtana on, että opiskelija saa valmiudet toimia

oppilaitosyhteisössään, suunnitella opintojaan ja sitoutua opiskeluun. Ohjaus on koko opiskeluajan

jatkuva prosessi, jonka tavoitteena on kannustaa ja tukea opiskelijan itsetuntoa ja ammatillista

kasvua. Ohjaus on tavoitteellista ja se perustuu opiskelijan tarpeisiin. Se on luonteeltaan

tiedottavaa ja vuorovaikutteista, ammatillisen suuntautumisen ja kehittymisen ohjausta sekä

opiskelun ja oppimisen ohjausta.

Opiskelijan ohjaus on moniammatillista yhteistyötä. Ammatillisen koulutuksen opettajan rooli on

kannustava ja ohjaava (oppimisen arviointi). Jokaisella ryhmällä on lisäksi oma ryhmänohjaaja,

joka vastaa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemisestä. Ryhmänohjaaja tekee tiivistä

yhteistyötä opinto-ohjaajan kanssa, jolla on päävastuu opinto-ohjauksesta ammatillisessa

peruskoulutuksessa. Näyttötutkinnoissa päävastuu ohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta on

vastuuopettajalla/ryhmänohjaajalla ja/tai tutkintovastaavalla. Ohjauksessa tehdään yhteistyötä

myös kodin ja oppilaitoksen välillä sekä talon sisäisten ja ulkopuolisten verkostojen kanssa.

Etelä-Savon ammattiopistossa jokaiselle opiskelijalle tehdään opintojen alkuvaiheessa joko HOPS

(=henkilökohtainen opiskelusuunnitelma), HEKO (=henkilökohtaistamissuunnitelma

näyttötutkinnoissa) tai HEO (=henkilökohtainen opiskeluohjelma oppisopimuskoulutuksessa), jota

päivitetään opintojen aikana. Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan aina kirjallinen

henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Lisätietoa ohjauksesta saat Esedun ohjaussuunnitelmasta, joka löytyy Esedun internetsivujen

Opetussuunnitelmat-alasivulta



opeussuunnitelman yhteinen osa - etelä-savon ammattiopisto€¦ · matkailupalvelujen tuottaja voi...

Documents