OPPIKIRJA

HUOMEN MAANTIETEESSÄ.Kirjoittanut

-A.. E. _MIOI->_BE-Dsr.

Viides painos.

Hinta: 40 penniä.

WMPÖRISSA, /éF£fm

Clouberg ja kump:n kustannuksella.

'OPPIKIRJA

SUOIEI MAANTIETEESSÄ.Kirjoittanut

-A.. E.

Suomennos.

Viides painos.

WIIPURIBSA, /§4/Clouberg ja kump:n kustannuksella.

WIIPURISSA,N. A. Zilliacus'en kirjapainossa, 1881.

Suomen Suuriruhtinaanmaa.6,700 neliöpeninkulmaa, 2 miljonaa asujanta.

Suomi eli Suomenmaa (Suomen mannermaa) on 59°48' ja 70° 6' välillä pohjais-leveyttä sekä 38° 10' ja 50°25' välillä itäis-pituutta. Pisin väli pohjaisesta eteläänon 108 Suomen peninkulmaa: Tenojoen mutkasta luodet-ta kohti, joka on 4 Suomen peninkulmaa Jäämerestä,eteläisimpään suippuun Hankoniemeen. Pisin väli lännestäitään on 57 Suomen peninkulmaa.

Suomen rajoilla ovat: pohjaisessa Norja, idässä We-näjä, etelässä Laatokka, Wenäjä, Suomen lähtijä Itäme-ri, lännessä Pohjan lahti jaRuotsi. Rajana Norjaa vas-ten on osa Tenojokea, Wenäjää vasten kaakossa Siestar-joki (Rajajoki), Ruotsia vasten Tornion joki ja tämänsyrjäjoki Muonion joki. Wenäjänpuolisella rajalla ovatkuvernementit Arkankeli, Aunus, Pietari eli Inkerinmaa.

Suomi on suurimmaksi osaksi epätasaista; se on täyn-nänsä vuoria, joista ei ainoakaan ole varsin korkea, met-siä, rämeitä, soita jajärviä, jotka viimemainitut täyttävätsuuren osan sen pintaa. Korkeimmat kukkulat ovatmaan pohjaisimmassa osassa, niinkuin Haldishok, Norjanrajaa vasten 4,200 jalan (= 1,250 m.) ja, Pallastunturi,lähellä Muonion joen mutkaa etelää kohti, 2,900 jalankorkuinen (= 857 m.). Muutamat toiset kukkulat samal-la seudulla ja tuo yksinäinen Peldo-oaive lähellä Teno-joen keski-osaa, ovat myöskin korkeammat kuin 2 tuh.jalkaa (=6OO m.). Vuoriselänteet maan pohjaisessaosassa ovat 1,000 jalan (= 300 m.) korkuisia ja vieläkorkeampiakin. Etelä-osassa ovat ne vain 3—400 jalan(=90—120 m.)*) korkuiset; ne muodostavat ylänkö-

*) Etelä-Suomen korkein mitattu kohta on Tiirismaa, Päi-jänteen eteläpuolella, 772 jalan (= 230 m.) korkuinen.

4

maan, johon kuuluu suurin osa maata. Tämä ylänkö-maa alenee vähitellen läntistä rantaa kohti, joka ylimal-kaan on alaista ja lakeaa. Etelärannalla päättyvät se-länteet jyrkkinä mereen, tehden paljon niemekkeitä sekäsangen suuren saariston, varsinkin Pohjanlahden suulle(Ahvenan saariston). Länsirannistolla on saaristoja ai-noastaan siellä täällä, niinkuin Pohjan lahden kaidim-massa osassa, Meren kurkussa. — Pitkin rantaa huomataanmaan alituisestikohoavan. Etelässä kohoaa se 2 jalkaa 100vuoden kuluessa, vaan pohjassa 3V2 jalkaa. — Maanlaajin tasanko on Pohjan lahden keskimäisellä rannalla.

Suomen emävuoristo on Maanselkä. Se kulkee Nor-jan tuntureista eli Kölistä itään päin, ensin pitkin Nor-jan rajaa ja sitten Suomen Lapin läpi Talkkuna-oaivenimiseen kukkulaan lähellä .Wenäjän rajaa. Tässä sekääntyy etelään päin, jaon Näränkävaara nimisestä kuk-kulasta alkaen rajana, kunnekas se Miinaan vuorissakääntyy kaakkoa kohti Wenäjänmaahan.

Maanselästä lähtee kaksi pitkää harjannetta: 1)Suomenselkä Miinaan vuorista ensin länteen päin ja sit-ten lounasta kohti Pohjan lahteen saakka. Tämä har-janne eroittaa Pohjanmaan Karjalasta, Savosta, Hämeestäja Satakunnasta. 2) Salpausselkä, Lieksan vuorisolmustaWenäjällä, ensin etelään päin ja sitten luodetta ja länttäkohti Joensuun kaupungin luo, josta se kaarevasti jayh-täsuuntaisesti etelärannan kanssa ulottuuPohjan lahdelleeteläpuolella Kokemäen jokea. Tämä viimemainittu osaSalpausselkää on lähellä sitä rajaa, jonka pohjaispuolellaovat Savon, Hämeen jaSatakunnan maakunnat ja eteläpuo-lella Karjala, Uusmaa jaVarsinais-Suomi. Nämät kaksiharjannetta rajoittavat pohjaispuolella ja eteläpuolellalaajan, vaan vähän kohoutuneen ylänkömaan, jonka ra-jana lännessä on Satakunnanselkä, mikä kulkee läpi Keski-Satakunnan.

Tämän ylänkömaan läpi kulkevista harjanteista ovatseuraavat, Suomenselästä lähtevät haarat tärkeimmät:

5

1)Karjalanselkä kulkee kaarenmoisesti kaakkoisessa suun-nassa Koillis-Savon jaPohjais-Karjalan läpi lähelle Joen-suuta. 2) Savonselkä kulkee läpi Länsi-Savon etelääkohti, kunnekka eteläpuolella Saimaatayhdistyy Salpaus-selkään. 3) Hämeenselkä kulkee Hämeenmaan läpi etelääkohti pitkin Päijänteen länsirantaa jayhdistyy eteläpuolel-la mainittua järveä Salpausselkään. — Salpausselästälähtevistä harjanteista ansaitsevat mainitsemista: 1)Loh-janselkä, jokakulkee läpi läntisen Uusmaan lounasta kohtiHankoniemeen. 2) Äyräpäänselkä, joka eteläpuolelta Sai-maata lähtee kaakkoa kohti ja menee Inkerinmaahan.

Myöskin siinä osassa Suomen ylänkömaata, joka onpohjaispuolella Suomenselkää, on muutamia Maanselästälähteviä, verraten korkeita harjanteita, niinkuin: 1) Ou-nasselkä, jonka eteläisellä osalla on nimi Airiselkä, kul-keva Norjan rajalta etelään päin pitkin Muonion ja Tor-nion jokia Pohjan lahdelle. 2) Kainunselkä, Näränkävaa-rasta lounasta kohti Suomenselkään.

Näiden selänteitten kautta syntyy viisi vesistöä. Ylän-kömaan vesissä on omituista se, että joukko järviä jak-sottainyhdistyy yhteiseksi purkuvedeksi, jota vastoin alan-komaan vedet laskevat eri jokien kautta.

1. Pohjainen vesistö sisältää vedet pohjaispuolellaMaanselkää, jotka vedet laskevat Jäämereen ja Wienanmereen. Sen suurin järvi, Inarinjärvi (405 jalkaa =

120 m. meren pintaa korkeammalla), johon Ivalojokijuoksee, laskee Patsjoen kautta ulkopuolella maan rajaaVarängin vuonoon. Suurin joki on Tenojoki, joka vir-taa Tenovuonoon Norjassa. Järvet itäpuolellaMaansel-kää (Kuusamon reitti) laskevat Wienan mereen.

2. Luoteinen vesistö rajoittuu Maanselkään ja Suo-menselkään ja sen vedet laskevatPohjan lahden pohjais-osaan. Sen merkittävimmät joet ovat: 1)Ruotsista juok-seva Tornion joki ynnä sen vasemmalta puolelta liittyväsyrjäjoki Muonionjoki. — 2) Kemijoki, Talkkuna-oaivesta,virtaa läpi Kemijärven ja saa oikealta syrjäjoekseen Ou-

6

nasjoen. — 3) lijoki. — 4) Oulunjoki, joka on Pohjanmaantärkeinnä kauppatienä, lähtee Oulunjärvestä Niskakoskenkautta, ja tekee useampia koskia, joista Pyhäkoski onsuurin, ja laskee Oulun luona Pohjan lahteen. Oulunjärvi,411 jalkaa(=122 m.) meren pintaa korkeammalla, on senvesistön keskuksena, jotaMaanselkä, Suomenselkä jaKai-nunselkärajoittavat. Siihen tulee pohjaispuolelta Hyryn-salmen reitti Kiehimänjoen kautta ja itäpuolelta Sotkamonreitti Kajaaninjoen jaÄmmäkosken kautta. — 5) Siikajoki.— 6) Pyhäjoki Pyhäjärvestä. — 7) Ahtävänjoki, juoksevaläpi Lappajärven. —8) Lapuanjoki. — 9) Kyrötijoki, suu-rin Etelä-Pohjanmaalla; sen ylistä osaa nimitetään Kau-hajoeksi ja keskijuoksua Ilmajoeksi.

3. Lounajnen vesistö rajoittuu Suomenselkään, Hä-meenselkään, vähäksi osaksi Salpausselkään ja Lohjan-selkään ja sen vedet laskevat Pohjan lahden eteläosaanja Itämereen. Suurin joki on Kokemäenjoki, minkä kaut-ta laskevat ne vedet, jotka ovat eteläisen ylänkömaanläntisimmässä osassa (Suomenselän, Hämeenselän, Salpaus-selän ja Satakunnanselän välillä). Näiden vesien kes-kijärvenä on tuo vähäinen Pyhäjärvi, keskellä ylänkömaansanottua osaa, eteläpuolella Tampereen kaupunkia.

Pyhäjärveen tulee lisävesiä pohjaispuolelta ja etelä-puolelta. Pohjaispuolelta tulee yhdistyneinä kolme reit-tiä: Ätsärin, Pihlajaveden ja Keuruun, jotka laskevatRuoveteen, mistä vesijoukko taas jatkaa kulkuansa Mu-roleenkosken, tuon ison Näsijärven (314 jalkaa = 93 m.meren pintaa korkeammalla) ja Tampereenkosken kauttaPyhäjärveen.

Eteläisellä vesijaksolla on myöskin kolme reittiä:Längelmäen reitti, johon kuuluu Läng elmäenvesi, Roine,Pälkäneenvesi ja Mallasvesi; 2) Hauhon reitti, joka alkaaLummeneen ja Wesijaon järvistä lähellä Päijännettä; ja3) Wanajan reitti, jossa on Wanajanvesi. Nämät reitityhdistyvät Sääksmäen kirkon luona Rautunselkään, josta

7

vesijoukko Kuokkalankosken ja useampain järvien kauttajatkaa kulkuansa Pyhäjärveen.

Pyhäjärvestä johtaa Nokianvirta veden Kuloveteen,joka saa pohjaispuolelta lisäksi Kyrösselän, Kyröskoskenkautta. Kulovedestä juoksee Kokemäenjoki. Se virtaa kaa-renmoisesti lounatta jaluodetta kohti, ja katkaisten Sata-kunnanselän Kiettareen koskessa, laskee se Pohjan lahteen,3 Suomen peninkulmaa alapuolella Porin kaupunkia.

Eteläpuolella Kokemäenjokea laskee samaan lahteenEurajoki Pyhäjärvestä. — Aurajoki, joka juoksee Turunkaupungin läpi, laskee Itämereen.

4. Keskimmäinen ja Eteläinen vesistö rajoittuuLohjanselkään, Hämeenselkään, Suomenselkään, Savon-selkään jaÄyräpäänselkään jasen vedet laskevat Suomenlahteen. Suurin joki on Kymijoki, joka johtaa ne vedet,mitkä ovat eteläisen ylänkömaan keski-osassa (Hämeen-selän ja Savonselän välillä, edellinen länsi- ja jälkimäi-nen itäpuolella).

Suurin järvi on Päijänne, 12 Suomen peninkulmaapitkä, 2—3 penink. leveä, 262 jalkaa (= 77,7 m.) me-ren pintaa korkeammalla, jonka suurimmat lisävedettulevat pohjaispuolelta 3reitistä: 1) Wiitasaaren reitti, jos-sa on suuriKeitele, 2) Saarijärven reitti ja 3) Rautalammenreitti. Nämät reitit yhdistyvät Laukkaan kirkon luona vä-häiseen Saraveteen, josta Kuhankoski, Leppävesi ja Haa-pakoski (Jyväskylän seuduilla) vievät veden Päijänteesen.— Itäpuolelta saa Päijänne Tainiovirran kautta lisäksiSysmän reitin, Länsipuolelta Lummeneen ja Vesijaon, joillasiis on kaksi purkua, sekä eteläpuolelta Vesijärven.

Päijänteen kaakkois-osasta vie Kalkkistenkoski Ruot-salaisen järveen, jostaKymijoki alkaa. Kulkiessansa kaak-koa kohti, tekee tämä joki Heinolan kaupungin luonaJyrängön kosken, ja saa pohjaispuolelta lisäksi Mänty-harjun reitin, johon kuuluu tuo suuri Puulavesi. Sittenkääntyy joki etelään päin, katkaisee Keltistenkoskessa Sal-pausselän, tekee Anjalan putouksen, jakaantuu kahteen

8

haaraan, jotkaympäröivät Pyhtään saaren, ja purkaa vih-doin vetensä 5 suuhaaralla, joista itäisimmällä on putousKorkeakoski. — Vantaanjoki lähellä, Helsinkiä. — Raja-eli Siestarjoki, rajajokena kaakossa.

5. Kaakkoinen vesistö rajoittuu Äyräpäänselkään,Savonselkään jaSuomenselkään sekä maan rajan ulkopuo-lellaMaanselkään. . Sen vedet laskevat Laatokkaan; osit-tain myös Äänisjärveen. Suurin joki on Wuoksi, minkäkautta laskevat ne vedet, jotka ovat eteläisenylänkömaanitä-osassa (itäpuolella Savonselkää) jajoidenkeskijärvenäon Haukivesi, pohjaispuolella Savonlinnan kaupunkia.

Haukiveteen tulee pohjaispuolelta Kallaveden reittijakoillisesta Pielisreitti. Edelliseen yhdistyvät lisalmenreitti jaNilsiän reitti, joka Jännevirrassa katkaisee Karja-lanselän, tullen suureen Kallaveteen, jonka rannalla Kuo-pion kaupunki on. Kallavesi juoksee Soisalon, Suomensuurimman saaren, ympäri Haukiveteen. Sen tärkeinjuoksu käy länsipuolelta sanottua saarta Konnuskoskenja Warkauden kosken kautta.

Pielisreitissä on " tuo 9 Suomen peninkulmaa pitkäPielisjärvi eli Pielinen, jostaPielisjoki, katkaistuaan Kar-jalanselän, juoksee Joensuun kaupungin sivu Pyhäselkään.Tämä saa lisäksi pohjaispuolelta Höytiäisen ja, on OrivedenjaOrivirran kautta yhteydessä Haukiveden kanssa.

Ilaukivedestä vie Haapasalmi Savonlinnan kaupunginohi Pihlajaveteen, jokaitäpuolella yhdistyy Puruveteen, se-kä laskee lounaspuolella Puumalan salmen kautta saarik-kaasen Saimaan järveen (6 penink. pitkä, 3 penink. le-veä, 256 jalkaa= 76 m. meren pintaa korkeammalla).Saimaan järven etelä-osasta, Lapvedestä juoksee Wuoksi,joka Imatran koskessa, Suomen suurimmassa koskessa,katkaisee Salpausselän. Se virtaa kaakkoisessa suunnassaja jakautuukahteen haaraan, joistaeteläinen jaisompi las-kee Suvannon kautta Laatokkaan, jonne myös pohjainenkahdella suuhaaralla purkauu Käkisalmen kaupunginluona.

9

Läskelänjoki juoksee läpi JänisjärvenLaatokan poh-jaisimpaanosaan. — Muutamat järvet Suomen itäisimmäs-sä osassa (Suojärven reitti) laskevat Aänisjärveen.

Ilmasto on kova, vaan ylimalkaan raitis. Suurinpakkanen on 40° ja lämpö 30°. Talvea luetaan pohjai-sessa kestävän 8—9 kuukautta jaetelässä 5—7. Pisin päi-vä etelässä on 18Va tunnin pituinen, uloinna pohjaisessa2 kuukauden pituinen. Eroitusta ilmastossa nähdäänmyöskin seuduilla, jotka ovat samalla leveysasteella, josne nim. ovat merenrannalla tahi sisäisellä ylänkömaalla.Vuoden keskilämpö on etelässä -f- 4V2 0, pohjassa — 2V20.Vuotuisen sateentulon korkeus on noin 20 tuumaa (=

500 millim.).Asujamet ovat suurimmaksi osaksi Suomalaisia, jot-

ka jakauvat kahteen heimokuntaan, Hämäläiset lounassaja Karjalaiset koillisessa. Lappalaiset (noin 600) ovatsuomalaista sukuperää. Ruotsalaisia (lähes 300 t.) asuuAhvenanmaalla, Varsinais-Suomen eteläisessä saaristossa,Uusmaan rantamailla ja saaristoissa sekä Etelä-Pohjan-maalla. Wenäläisiä (6,000) löytyy enimmin Wiipurinläänissä, Helsingissä ja paikoin muuallakin kauppamiehi-nä kaupungeissa. Saksalaisia (1,200) löytyy etenkin Wii-purissa ja Helsingissä. Mustalaisia (kenties 1,000) kuljeskelee ympäri maata. Tihein väestö on lounaisessa osassa.

Maan tärkein elinkeino on maanviljelys, johon lou-naspuoli on soveliain. Itäpuolella on huonompi, hiekan-sekainen jakiviperäinen maanlaatu, pohjaispuolella löytyyhietakankaita, rämeitä, syviä soita ja se saa usein kärsiäyöhalloja. Kuitenkin harjoitetaan paljo maanviljelystä,pohjaispuolella Inarinjarvelle saakka, jolla seudulla ohravalmistuu 9—lo viikossa, jota vastoin etelässä siihenmenee 14—16 viikkoa. Suonviljelystä harjoitetaan enim-miten pohjaispuolella, kaskenpolttoa idässä. Ruista viljel-lään yleisesti, kuin myöskin ohraa, viimemainittua eten-kin pohjaispuolella ja pohjaisimmassa osassa, kauraa jatattaria enimmiten kaakossa; vehnää viljellään etelässä.

10

— Muista ruokakasveista viljellään potaatteja yleiseen,varsinkin lounas-osassa, herneitä etelä-osassa, papuja,nauriita ja kaalia varsinkin itä-osassa. Pellavas hyös-tyy parhaiten Keski-Hämeessä; hamppu menestyy pohjai-semmassakin; parhaimpia humalia saadaan Uusmaalla;tupakkaa viljellään siellä täällä. — Hedelmäpuita on vähä:omena- ja kirsikkopuita eteläpuolella, päärynä-, kriiku-na- ja luumupuita Uusmaalla. Karviaismarjat kypsyvätmaan etelä-osassa, viinamarjat vähän pohjaisemmassa.— Metsämarjoja löytyyrunsaalta; pohjaisimpana kasvaasuomuuramet; sitten seuraavat puolat, mustikat, maamuu-ramet, vaaraimet ja mansikat y. m. — Metsät peittävätsuuren osan maan pintaa. Metsäpuista kasvavat petäjä,kuusi ja koivu koko maassa. Kuusia löytyy vielä ete-läpuolella Inarinjärveä, petäjiä vähän pohjaisempana janaanakoivuja pohjaisimmassa osassa. Yleisiä ovat myös-kin kataja, leppä, haapa, pihlaja ja halava y. m. Lehmus,vahtera, jalava ja saarni kasvavat etelä-osassa, tammietelärannalla; lehtikuusia löytyy ainoastaan kaakkois-o-sassa. Metsät ovat paraiten säilyneet sisämaassa. Niis-tä saadaan Suomen tärkeimpiä vientitavaroita: lankkujaja lautoja (etenkin itä-osista) sekä tervaa (Pohjanmaansisä-osasta).

Maanviljelyksen jälkeen on karjanhoito tärkeinnäelinkeinona, vaikka siitä ylimalkaan vähä huolta pidetään.Sarvikarjanhoito on tärkein. Parhaimpia hevosia löytyySavossa ja Karjalassa. Lampaat antavat enimmitenkarkeata villaa. Sikoja hoidetaan yleiseen. Peura onLapinmaan tärkein eläin. Kesyistä linnuista ovat kanatyleiset. Mehiläishoitoa harjoitetaan ainoastaan Turunlähestöllä. — Metsä-elävistä, joiden ajo eli metsästäminenon etuisaa, ovat karhu, susi, kettu, jänis, orava jakärp-pä yleisiä, osmo, naali, ilves y. m. vähemmin yleisiä,hirvet harvinaisia. Hylkeitä löytyy meressä, Laatokas-sa ja Saimaassa. — Metsälinnuista löytyy metso, teeri,pyy, riekko, peltokana, joutsen, haahkatelkkä, metsähän-

11

hi, sorsia y. m. — Kalastus on etuisa elinkeino. Meres-tä pyydetään varsinkin haileja, kaikista suuremmista jo-ista lohia (enimmin pohjais-Suomessa). Yleisiä ovat ah-ven, lahna, hauki, kuha, made, ankerias, siika y. m.Suomen suurin järvikala on monni eli säkekala. Meres-tä ja Laatokasta saadaan välisti sampia. Krapuja löy-tyy vielä Pohjanmaan eteläisimmässä osassa.

Vuorityötä harjoitetaan. Metalleista löytyy rautaarunsaimmin ja melkein kaikkialla; sitä saadaan osaksikaivoksista, osaksi ja enimmäkseen järvistä ja rämeistä.Rautamutaa tavataan varsinkin Karjalassa, Savossa jaPohjanmaalla, ja rautamalmia maan lounaisen osan vuo-rissa (läntisellä Uusmaalla jaVarsinais-Suomessa). Vas-kea löytyy Uusmaalla, Karjalassa ja Pohjanmaalla, tinaaKarjalassa, kultaa Lapissa. Kalkkia on jokamaakunnas-sa (etenkin läntisellä Uusmaalla jaVarsinais-Suomessa).Marmoria ja fajansisavea löytyy varsinkin Karjalassa,pottisavea, punamultaa, liuskakiveä, tahko-ja myllykiviäsekä rapakiveä monessa paikassa, viimemainittua var-sinkin Karjalassa. Yleisin kivilaji on kraniitti.

Teollisuus ei täytä tarvetta. Maan suurin tehdason puuvillatehdas Tampereella. Sitä paitse löytyy verka-,tupakka-, paperi-, lasi-, saippua-, kynttilä-, sokeri-,porslini-, fajansi-, ruuti- y. m. tehtaita, enimmät etelä-osassa maata. Maan rautakaivokset ja enimmät rauta-ruukit ovat lounaisessa osassa. Sahalaitoksia lankkujenja lautojen sahaamista varten löytyy paljo. Laivanra-kentoa harjoitetaan varsinkin Pohjanmaalla. Kotiteolli-suus on suuri Etelä-Pohjanmaalla sekä Turun, Uusikau-pungin, Rauman ja Porvoon seuduilla.

Sisämaan kauppaa edistävät hyvät maantiet, rauta-tiet, kanavat ja höyry-alusten kulut, mutta se on vähem-min vilkas. Ulkomaan kauppa on suurempi. Maan ete-vimmät vientitavarat ovat metsän tuotteet, sitten voi.Tärkeimmät tuontitavarat ovat vilja, kahvi, sokeri, kan-kaat, metallit (myöskin rauta), puuvilla, tupakka ja suola.

12

Kauppalaivastossa on noin 2,000 alusta, joista lähes 200on höyryaluksia. Laivanrakennus-liike on vilkas etenkinlänsirannan kaupungeissa.

Suomenmaan kanavista on tärkein Saimaan kanava,joka on Saimaan ja Suomen lahden välillä ja laskee Wii-purin kaupungin läpi. Pielisjoen kanavat yhdistävät Pie-lisjärven ja Pyhäselän. Vähempiä kanavia on Päijänteenja Vesijärven (Wääksyn k.) välillä sekä Muroleen, Kuok-kalan, Warkauden, Konnuksen, Ämmän y. m. koskien vä-lillä. Maan vanhin rautatie kulkee Helsingistä Hämeen-linnaan. Tästä haaraantuvat seuraavat rautatiet: Keravan— Porvoon, Hyvinkään — Tammisaaren — Hankoniemen,Riihimäen—Wiipurin—Pietarin, Hämeenlinnan—Toijalan—Turun ja Toijalan —Tampereen. Sähkölennätinlankayhdistää maan useimmat kaupungit maailman suurtensähkölennätinlaitosten kanssa.

Uskonto on lutherilainen; ainoastaan Wenäläiset javähempi osa Suomalaisia (yhteensä 38,000) tunnustavatkreikan uskontoa. Katolilaisia on lähes 600. — Opetustavarten löytyy Aleksanderin yliopisto jaPolyteknikum Hel-singissä, 2 normaali-lyseota, monta lyseota *) sekä joukkomuita kouluja.

Suomi on eroittamaton osa Wenäjän Keisarikuntaa,jonka hallitsija on Suomen Suuriruhtinas. Mutta Suo-mella on Wenäjästä eroitettu hallinto ja omat lakinsa.Nämät vakuuttavat maan asujamille sen, ettei kukaanilman laillista tutkintoa ja tuomiota kärsi vahinkoa hen-gen, kunnian, ruumiin, omaisuuden ja personallisen va-pauden suhteen. Erityisiä oikeuksia nauttivat aatelisto,papisto, porvaristo ja talonpoikaissääty, joilla on oikeuslähettää edusmiehiä valtiopäiville. Korkeinta hallintoahoitaa keisarin nimessä kenraalikuoernöri jakeisarillinensenaati. Maan asioita Wenäjän hallitsijalle esittelee mi-nisteri-valtiosihteeri.

*) Täydellisiä lyseoita on läänien pääkaupungeissa sekäPorvoossa ja Jyväskylässä.

13

Suomi jaetaan 1) hallinnon suhteen B:aan kuvemörienhoitamaan lääniin: Uusmaan, Turun ja Porin, Hämeen,Wiipurin, Mikkelin, Kuopion, Waasan, Oulun ja Kajaa-nin; — 2) historiallisessa suhteessa 9 maakuntaan, jot-ka ovat: Varsinais-Suomi, Ahvena, Satakunta, Uusmaa,Häme, Karjala, Savo, Pohjanmaa ja Lappi; — 3) lain-käyttämisen suhteen 3 hovi-oikeuden piirikuntaan: Tu-run, Waasan ja Wiipurin] — 4) kirkollisessa suhtees-sa 3 hiippakuntaan: Turun, Porvoon ja Kuopion.

Nimellä Vanha Suomi tarkoitetaan välistä maankaakkoista osaa, Kymijoelle saakka lännessä ja Savon-linnan kaupunkiin asti pohjaisessa. Uudeksi Suomeksisanotaan silloin muu osa maata.

.Maan sotaväkeä on henkivartijain-tarkk'ampuja-pa-taljona Helsingissä, ja 8 tarkk'ampuja-pataljonaa.

1. Uusmaan lääni,

vähin (214 neliöpenink.), mutta tiheimmin asuttuja lää-nejä maassamme, ulottuu pitkin Suomen lahden rantaaKymijoen läntiseen suuhaaraan asti idässä; siihen kuuluuläntinen ja suurin osa Uusmaatakuin myöskin osa kaak-koista Hämettä. — Rantamaasta pistää mereen niemiä(Hankoniemi ja Porkkala) ja sen edustalla on kauniitasaaristoja (Barönsalmi). Maa on jotensakin epätasai-nen (Salpausselkä jaLohjanselkä), vaan ylimalkaan vilja-vaa ja hyvin viljeltyä. Vehnää viljellään kuitenkin vä-hä. Paremmanlaatuisia puita kasvaa itsestänsä met-sissä, ja hedelmäpuita (omena-, päärynä-, luumu-,krii-kuna-, kirsikkopuita) viljellään menestyksellä. Länsi-osassa löytyy useampia rautaruukkeja ja kalkkipoltti-moja. Kotiteollisuus on sangen suuri Porvoon tienoilla(pellavalankoja y. m.). Merestä pyydetään varsinkinkilohaileja, Kymijoesta lohia. Asujamet ovat Hämäläi-siä ja Ruotsalaisia.

14

Läänin kaikki kaupungit ovat meren rannalla jaUusmaan maakunnassa.

Helsinki, maan pääkaupunki (perustettu v. 1550), jos-sa on kenraalikuvernörin asunto ja keisarillinen senaati(vuodesta 1819) sekä kaikki ylimmäiset virkakunnat, lää-ninhallitus, Aleksanderin yliopisto (vuodesta 1828) ja muu-tamia seuroja tieteitä varten, niinkuin Suomalaisenkirjal-lisuuden seura y. m. ; polyteknikum, normaalilyseo, ja use-ampia muita koululaitoksia. Kaupunki on osaksi kome-asti rakennettu ja sillä on kaksi hyvin hyvää satamaasekä sangen suuri kauppa (suurin maassa tuontitavaroidensuhteen). Maan suurin konepaja y. m. tehtaita. 43,600.asuk. Ulkopuolella: Kaivopuisto (Ulriikanpori), terveys-veden juontipaikka ja kylpylaitos; Töölö, sokeritehdas;Arabia, porslinitehdas. — Puoli peninkulmaa Helsingistä:Weapori, luja linnoitus 7 saarella ( Vargön saaristo) :

Vargö, Gustafssvärd y. m. Täällä oleskelee Wenäjänsotalaivastoa. 1 tuh. asuk. — Porvoo, vanha kaupun-ki Porvoonjoen varrella. Piispan asunto, hyvä kauppa.Valtiopäivät v. 1809, 4 tuh. asuk. — Loviisa, kauppakau-punki. 1800 asuk. Meren puolella on satamanedustalla Svartholman häviöön jätetty linnoitus. —

Tammisaari, Pohjan pitäjässä. Seminaari kansakou-lujen naisopettajia varten. Tammisaaren kilohailit ovatkuuluisat. 1,700 asuk. — Hankoniemi, vasta perustettu.kauppasatama. 700 asuk. Meritappelu v. 1714.

Fiskars, Pohjan pitäjässä, rautaruukki ja metallitehdas. —

Ojamo, Lohjalla, maan vanhin malmikaivos. — Rasepori, linnanjäännöksiä, — ja Mustio, maan vanhin rautatehdas, Karjan pitäjäs-sä. — Wärälänkylä Elimäellä. Rauhanteko v. 1790.— Anjala, säte-rikartano. Anjalan liitto v. 1788.

S. Turun ja Porin lääni ynnäAhvena

•on maan lounainen osa ja sisältää Varsinais-Suomen,läntisen Satakunnan, pienen osan läntistä Uusmaata sekä

15

Ahvenan. — Varsinais-Suomen rantamaat ja pohjainenosa ovat vuorisia (Salpausselkä). Satakunnan osassa,joka enimmiten on tasankoa, on pohjaispuolella soitaja ylänkökankaita (Hämeenkangas). Läänin etelärantaja saaristo sen edustalla ovat maan viljavimpia ja par-haimmin viljeltyjä osia. Satakunta on pitkin Kokemä-enjokea viljavaa ja hyvin viljeltyä. Satakunnan läntisetja eteläiset osat ovat viljavia. Vehnä valmistuu etelä-rannalla, missä myös tammi ja toiset paremman-laatui-set puut hyöstyvät. Mehiläishoitoa harjoitetaan vähä(Turun seudulla). Reposaarella (Kokemäenjoen suulla)löytyy mustaa marmoria, Turun lähestöllä hienorakeistakraniittia. Läänin etelä-osassa on monta rautaruukkiaja vaskikaivos; kalkkia poltetaan paljo Paraisten jaKe-miön pitäjissä. Kotiteollisuus on suuri Turun (puuvilla-japalttinakankaita), Uusikaupungin (puuastioita) jaRau-man (pitsejä) tienoilla. Säkylässä tehdään myllynkiviä.Läänin asujamet ovat suurimmaksi osaksi Suomalaisia(Hämäläisiä). Ruotsalaisia asuu Ahvenanmaalla ja Var-sinais-Suomen eteläisessä saaristossa.

Ahvenaan kuuluu yksi suuri saari (Ahvenan man-tere), noin 80 asuttua saarta sekä lukematon joukkokallioita ja kareja. Sen rajana on lännessä Ahvenan-meri ja idässä Kihti (Skiftet), joka eroittaa Ahvenansaariston Suomen saaristosta. Meri uurtaa Ahvenan man-tereen hyvin lahdikkaaksi (lahti Lumpari idässä); maaon epätasaista ja osaksi viljavaa. Kalastus ja metsäs-tys ovat hyvin tärkeät. Asujamet, jotka ovat Ruotsa-laisia, harjoittavat kauppaa ja rahdinkulkua.

Varsinais-Suomessa: Turku, Aurajoen varrella, maanvanhin kaupunki, entinen pääkaupunki ja entinen yliopis-tokaupunki. Täällä on hovi-oikeus, "Suomen arkkipiis-pan ja läänin kuvernörin asunto. Turussa on piplia-seura, talousseura ja useampia kouluja. Suuri kauppa-ja tehdaskaupunki (konepajoja, tupakkatehtaita, sokeri-tehdas, puuvillatehdas y. m.); kauniisti rakennettu 1827

16

vuoden suuren palon jälkeen. 24 tuh. asuk. Rauhan-teko v. 1743. Kaupungin merkillisin rakennus on tuo-miokirkko. Joen suulla on Turun linna, vanhin maassa(perustettu v. 1157). Lähestöllä: Kupittaa, kylmäveden-parannuslaitos; Ruissalo, ihana saari, täynnä huviloitaja puistoja; Kaakossa: Lemunniemi, sotatappelu v. 1808.— Naantali, meren rannalla, kuuluisa villakutouksistaan.Ruoppakylpylaitos. 500 asuk. — Uusikaupunki, merenrannalla, tekee melkoista kauppaa lehtereillä ja puuasti-oilla. Suuri rahtikauppa. 3 tuh. asuk. Rauhanteko v.1721. Merenalainen sähkölennätinlanka Ahvenaan jatoinen Ruotsiin (Grislehamn).

Salo, kauppala Uskelassa. — Dahl, konepaja suurella Ke-miön saarella. — Littoisten suuri verkatehdas, Liedon pitäjässä.— Kuxisluoto (Kuusisto), Piikkiön pitäjässä;jäännöksiä linnasta,joka kuului Suomen katolisille piispoille.

Satakunnassa: Pori, kalarikkaan Kokemäenjoen var-rella, Ulvilan pitäjässä; sen satama on Reposaari. Suurikauppa, laivanrakento, konepaja y. m. tehtaita. 8,700asuk. — Rauma, meren rannalla. Puutavarakauppa,pitsinteko. 3,400 asuk.

Ikaalisten kauppala, Kyrösselän rannalla. — Kyröskoski,Hämeenkyrössä, puuvillatehdas.

Uusmaalla: Orijärvi, Kiskossa, vaskikaivos.Ahvenanmaalla: Maarianhamina, Jomalan pitäjässä.

400 asuk.Skarpans, hävitetty linnoitus Bomarsundin luona, — ja

'Kastelholma, linnanj äännöksiä, Sundin pitäjässä.

3. Hämeen läänisisältää lounas-osan Hämettä, Itä-Satakunnan javähäisenosan luoteista Uusmaata, Päijänteestä (itäpuolella) Ku-loveteen (lännessä). — Läänin pohjainen ja itäinen osaovat täynnänsä korkeita ja jyrkkiä vuoria (Hämeensel-kä), joiila on noin 700 jalan (= 200 m.) korkuisia kuk-kuloita; eteläpuoli on tasaisempaa ja hyvin viljeltyä. Jär-viä löytyy paljo (Längelmäen, Hauhon ja Wanajan rei-

17

tit; Päijänne, Ruovesi jaNäsijärvi). Luoteis-osa on luon-tonsa puolesta sangen ihana (Kangasalan harju). Maan-viljelys on yleensä hyvä, karjanhoito paikottain mainio.Pellavia kasvatetaan runsaasti. Metsät ovat laajat;vahtera ja saarni kasvavat itsestänsä etelä-osassa. Täs-sä läänissä on monta tehdasta. Asujamet ovat Hä-mäläisiä.

Hämeessä: Hämeenlinna, kuvernörin asunto. Nor-maalilyseo. 4 tuh. asuk. Lähellä kaupunkia on Kruu-nunlinna eli Hämeenlinna (perustettu v. 1249), ja kau-nis puisto.

Mustiala, maanviljelysopisto, — Forssa, puuvillatehdas, —

ja Jokioinen, Suomen suurin maatila, rautaruukki, Tammelan pi-täjässä. — Nuutajäroi, Urjalassa, lasitehdas. — Tervakoski, Ja-nakkalassa, — ja Walkeakoski, Sääksmäellä, paperitehtaita. —

Etiäisten metSä-opisto Lammin pitäjässä. — Lahti, rautatien py-säyspaikka lähellä Wesijärveä. Nykyänsä kauppakylä.

Satakunnassa: Tampere, ihanalla paikalla Näsijär-ven ja Pyhäjärven välillä, Messukylän pitäjässä, maansuurin tehdaskaupunki (puuvillatehdas, pellavatehdas,paperitehdas, verkatehdas, y. m.). 14 tuh. asuk.

Nokia, Pirkkalassa, puuhijomo.

4t. "VViipurin läänitapaa etelässä Suomen lahteen, idässä Laatokkaan, jasiihen kuuluu suurin osa Vanhaa Suomea. Se sisältääEtelä-Karjalan, eteläisimmän osan Savoa javähäisiä o-sia Uusmaata ja Hämettä. — Maa on epätasaista (Sal-pausselkä ja Äyräpäänselkä), hiekansekaista ja kivipe-räistä, laihaa maanlaatua, enimmiten kaskeksi poltettuaja kolkon näköistä. Kymijoen, Wuoksen ja Laatokanrantamaat ovat kuitenkin jotensakin viljavia ja luonton-sa puolesta sangen ihania. Paljo saaria löytyy Saimaanjärvessä ja Wuoksen virrassa sekä pitkin Laatokan ran-nistoa Käkisalmen kaupunkiin asti etelässä ja pitkinSuomen lahden rannistoa Koivistolle saakka idässä.Koivistolta itään päin on ranta hiekkaista ja matalaa.

18

— Läänin parhaimmat metsät ovat Laatokasta koilli-seen päin, jossa myös on suuri sahaliike. Paremman-lajisia puita ja hedelmäpuita on ainoastaan eteläisim-millä tienoilla; lehtikuusimetsä (istutettu) löytyy Uudenkirkon pitäjässä. Harvinaisista elävistä tavataan kesyt-tömiä tahi kesyttömiksi joutuneitapeuroja, uloinna idässä;hirviä nähdään harvoin. — Maanviljelys ja kotiteolli-suus ovat ylimalkaan vielä huonolla kannalla. Tattariaviljellään jotensakin paljo. Lääniin tuodaan jauhoja jakäsiteoksia Wenäjältä ja Wenäjälle viedään lohia (Ky-mijoesta ja Wuoksen virrasta), pajunkuorta, lasia, mar-moria, kraniittia y. m. Maantiet ovat hyvät, sillä rapa-kiveä löytyy runsaasti. Useampia tehtaita on perustet-tu etelä-osaan. — Asujamet ovat suurimmaksi osaksiKarjalaisia. Äärimmäisessä idässä (Salmen, Suistamonja Suojärven pitäjissä ja Kitelän kappelissa Impilahdella)tunnustavat asujamet kreikan uskontoa. Äärimmäisessälännessä (Pyhtään pitäj ässä) ovat asujamet osaksi ruot-salaista sukuperää. Sitä paitsi löytyy Wenäläisiä jaSaksalaisia, enimmiten kaupungeissa. Muutamissa Muo-laan pitäjän kylissä asuu Wenäläisiä.

Karjalassa: Wiipuri, Saimaan kanavan suulla, Wii-purin lahden rannalla, linnoitettu. Siitä viedään enem-min kuin mistään muusta maan kaupungista ulkomailletavaroita (varsinkin lankkuja ja lautoja), joita tuodaantänne Kuopion läänistä asti. Täällä on hovioikeus, lää-ninhallitus, " 6 kirkkoa, useampia kouluja, muutamia teh-taita (kynttilätehdas, konepaja). Pysäyspaikka Helsin-gin—Pietarin rautatiellä. Jäännöksiä linnasta, joka pe-rustettiin v. 1293. 16,600 asuk. Wiipurin rinkelit ovatkuuluisat. Kaupungin ulkosatama on Uuras. Wiipurinpamaus v. 1495, Wiipurin kujanjuoksu (meritappelu) v.1790. Ulkopuolella: Vanha Wiipuri (Monrepos), ihanapuisto. — Käkisalmi, Wuoksen pohjaisilla suuhaaroilla,ent. linnoitus, 1 tuh. asuk.; — ja Sortavala, Laatokanpohjaisrannalla, kansakoulu-seminari, 800 asuk.; molem-mat tekevät kauppaa Pietarin kanssa.

19

Nurmi, hienotakeiden tehdas, Wiipurin pitäjässä. — Py-terlahti, kylä Wirolahdella, kraniittilouhos. — Suotniemi, Käki-salmen luona, fajansitehdas. — Kurkijoki, maanviljelysopisto. —

Ruskeala, Kuskealan pitäjässä, marmorilouhos. — Pitkäranta, kyläImpilahden pitäjässä, tina- ja vaskikaivos. —Walamo ja Konon-saari, Laatokan saaria, joissa on kreikkalaisia luostareja; edel-linen hyvin viljelty ja ihana.

Uusmaalla: Hamina, Suomen lahden rannalla, Weh-kalahden pitäjässä, ent. linnoitus, kadettikoulu, 2,800asuk. Rauhanteko v. 1809. — Kotka, saarella Kymi-joen itäisessä suuhaarassa, äsken perustettu kaupunki,jolla on vilkas sahaliike. Muinoin linnoitettu satama.Lähistössä: Ruotsinsalmi, meritappeluja vv. 1789 ja 1790.

Kymi, ent. linnoitus, Kymijoen itäisen haaran suulla. —

Turpa, ruutitehdas, — ja Kymijoen rannalla Inkeroisten paperi-tehdas ja puuhijomo, molemmat Sippolan pitäjässä. — Suur-saari, Suomen lahdessa; hedelmätön ja vuorinen (porfyriä). Lai-van luotsaus, kalastus ja hylkeenpyyntö ovat elinkeinoja. Meri-tappelu v. 1788.

Hämeessä: Kuusankoski, Walkealassa, paperitehdas.Savossa: Lappeenranta, Saimaan etelärannalla; sen

luona ent. linnoitus. 1,300 asuk.Lauritsala, Saimaan kanavan pohjaispäässä, lastauspaikka.

5. Mikkelin lääni,

johon kuuluu Keski-Savo ja Itä Häme, on Päijänteen jaOriveden välillä, joista edellinen länsipuolella ja jälki-mäinen itäpuolella. — Se on täynnänsä lukemattomiajärviä, jotka peittävät enemmän kuin neljänneksen senpintaa (idässä Saimaan vesijakso Orivedestä alkaen Sai-maan järveen saakka, lännessä Puulavesi jaSysmän reitti).Maa on enimmiten mäkistä ja harjukasta (Savonselkä).Lännessä kohoavat harjanteet 600—800 jalankorkeuteen(= 180—240 m.). Maanlaatu on kiviperäistä ja hie-kansekaista. Kaskenpoltolla ja suonviljelyksellä saadaankuitenkin viljaa tavallisesti enemmin kuin tarvitaan; Sa-von osassa viljellään paljo tattaria. Suurta sahaliikettäharjoitetaan; myöskin löytyy muutamia rautatehtaita.

20

Järvistä pyydetään enintäin muikkuja ja kuhia; Sai-maassa löytyy myöskin lohia ja hylkeitä. Läänistä myy-dään hevosia, hamppua, halkoja, voita ja lihaa. Asu-jamet ovat suurimmaksi osaksi karjalaista sukuperää.

Savossa: Mikkeli, Saimaan lahden rannalla, läänin-hallitus. 1,400 asuk. Lähistöllä: Porrassalmi, sotatap-pelu v. 1789. — Savonlinna, saarella Haukiveden jaPihlajaveden välillä, Säämingin pitäjässä ja VanhassaSuomessa; sillä on linna {Olavinlinna 1. Olofsborg).1,300 asuk.

Punkaharju, kruunun puisto kaitaisella pitkällä saarellaPuruveden ja Pihlajaveden välillä, ihanalla seudulla. — Kan-gassaari, lasitehdas, — Parkumäki, sotatappelu v. 1789, -<- ja Haa-paniemi, ent. sotakoulu, Rantasalmen pitäjässä. — Raaheenlinna,Kristiinan pitäjässä, linnanjäännöksiä.

Hämeessä: Heinola, Jyrängön kosken varrella.1,200 asuk.

6. Kuopion läänisisältää Pohjais-Karjalan, Pohjais-Savon jaKoillis-Hä-meen, Keiteleestä lännessä Wenäjän rajaan asti idässä.— Maa alenee pohjaispuolelta 600 ja 800 jalasta(= 180— 240 m.) eteläpuolelle päin 300 ja 400 jalkaan (= 90—120 m.) saakka ja siinä on joko harjuja (Suomen-selkä, Savonselkä, Karjalanselkä ja Salpausselkä), yksi-näisiä vaaroja ja syviä laaksoja, tahi laajoja järviä(Pielisreitti, Kallaveden ja Rautalammen reitit), veteliäsoita, rämeitä ja nevoja. Karjalan osassa on pitkältäkaltavia mäkiä, joista usea on kukkulalle asti peitettyviljavalla mullalla, ja sen vuoksi joko viljelty tahi kas-vava kaunista lehtimetsää. Läänin muissa osissa onjyrkkiä ja enimmiten alastomia vuoria sekä kaitoja laak-soja. Maanlaatu on hiekansekaista ja mukulakivistä,vaan ei ylimalkaan kuitenkaan laihaa. Vilja, jota enim-miten saadaan suonviljelyksellä ja kaskenpoltolla, riittäätavallisina vuosina tarpeeksi asti. Niityt ja laitumetovat parempia kuin Mikkelin läänissä. Metsät ovat

21

suuret läänin pohjais- ja itä-osissa (enimmiten mäntyä,etelässä enimmiten koivua); sahaliike on vilkas. Vedetovat rikkaat rautamudasta eli hölmästä, josta myöskinläänissä metallia sulatetaan; vaskea löytyy Karjalassa.Läänistä viedään ulos varsinkin lankkuja ja lautoja;vieläpä voita, hevosia, turkiksia ja metsälintuja. Asu-jamet ovat karjalaista sukuperää. Osa Liperin ja Ilo-mantsin pitäjäläisistä tunnustaa kreikan uskontoa.

Savossa: Kuopio, kauniilla paikalla Kallaveden ran-nalla, läänin- ja hiippakunnan-hallituksen istuin, vilkaskauppa. 6,800 asuk.

Toivala, Kuopion lähistöllä, tunnettu 1808 vuoden sodasta.— lisalmi, kauppala; — ja Koljonvirta, sotatappelu v. 1808, mo-lemmat lisalmen pitäjässä. — Warkaus, kauppala ja konepaja,Leppävirroilla. — Juvankoski, Nilsiässä, konepaja.

Karjalassa: Joensuu, Pielisjoen suulla, vilkas kaup-pa ja sahaliike. 1,700 asuk.

Wärtsilä, suuri rautaruukki Tohmajärven pitäjässä. — Nur-misten kauppala, Pielisjärven luona.

'7. Waasan läänisisältää eteläisen Pohjanmaan, koillisen Satakunnan jaLuoteis-Hämeen. — Pohjanmaa on alaista tasankoa,joka on avarin maassamme ja jolla ainoastaan mataloitamäkimaita ja muutamia isompia harjanteita*) löytyy.Se on 4—5 peninkulman levyinen, alenee tuskin huo-mattavasti meitä kohti ja joukko virtoja ja jokia juok-see sen läpi. Meren Kurkussa olevat ovat uloimpinameressä. Pohjanmaan sisä-osan tekee Suomenselkä epä-tasaiseksi. Tasangon etelä-osassa on maa viljavaa sa-vimaata, hyvin viljeltyä ja viljarikasta varsinkin pitkin

Kyröjoen ja meren rantoja, missä kasvaa suurijyväistäviljalajia (Waasan ruista). Iso-Kyron pitäjän vainioitakiitetään laajimmiksi maassa. Tasangon pohjais-osa onmaanlaadultaan laihempaa, mutta täälläkin saadaan jy-

*) Merenkulkijoille ovat Bötomvuoret, Lapväärtissä, tunnetut.

22

viä tarpeeksi. Suon- ja niitynviljelystä harjoitetaan myösinnolla ja taidolla. Metsästä on monessa paikassa puute.Meren rannistolla harjoitetaan etuisaa hailinkalastustaja hylkeenpyyntöä. Asujamet ovat taitavat kaikellaisissakäsitöissä, ja etenkin maan parhaimpia laivanrakentajiaja kirvesmiehiä, joina heitä käytetään koko maassa.Meren rannan asujamet ovat ruotsalaista sukuperää.Läänin suomalaiset asujamet ovat Hämäläisiä.

Hämeen ja Satakunnan osat ovat täynnä korkeitaharjanteita (Suomenselkä ja Hämeenselkä) ja järvijak-soja (Keiteleen ja Saarijärven reitit sekä Näsijärven poh-jaiset lisävedet) sekä maanviljelykselle vähemmin sopivat.Metsät ovat laajat ja antavat laivanrakennustarpeitamerikaupungeille. Niissä on myöskin hirviä.

Pohjanmaalla, kaikki meren rannalla: Nikolain kau-punki (ent. Waasa), hovioikeuden ja lääninhallituksenistuin. Useampia kouluja, melkoinen kauppa ja muuta-mia tehtaita (puuvillatehdas), 6,300 asuk. Kaupunginlaivasatama on Brändö. Lähistöllä: Korsholma, ent.linna. — Uusi Kaarleby eli Joensuu, Lapuanjoen suulla.Seminaari kansakoulujen mies-opettajia varten. 1,200asuk. — Pietarsaari, Pietarsaaren pitäjässä, vilkas rah-tikauppa. 2,100' asuk. — Kokkola, 2,200 asuk. —

Kaskinen, saarella Närpiön pitäjässä, oivallinen satama.Hailinpyyntö. 800 asuk. — Kristiinan kaupunki, Lap-väärtin pitäjässä, suuri kauppa. 2,700 asuk.

Östermyra, Ilmajoella, ruutitehdas. — Napue, kylä Isossa-Kyrössä, sotatappelu v. 1714. — Tunnetut 1808 vuoden sodastaovat: Lapuan Isokylä Lapualla; — Alaouus; — Ruonan silta jaSalmi Kuortaneella ; — Juutas, lähellä U. Kaarlebytä ; — Oravainen.

Hämeessä: Jyväskylä, Päijänteen pohjaisella ran-nalla. Kansakoulun seminaari. 2 t. asuk.

Karstula ja Lintulahti, Saarijärvellä, sotatappeluja v. 1808.

8. Oulun ja Kajaanin lääni

on suurin kaikista lääneistä (3 tuh. neliöp.); siihen kuu-

23

luu pohjainen Pohjanmaa sekä Suomen osat Lapinmaataja Länsipohjan maata (maa Tornion joen ja Ounasselänvälillä). — Pohjanmaa on Pohjan lahtea kohti kaltavamaakunta, jonka läpi monta jokea juoksee. Sisämaaon täytetty korkeilla harjanteilla (Maanselkä, Suomen-selkä, Kainunselkä), joiden kukkulat ovat 800—1,600jalan (= 240—480 m.) korkuisat, hietakankailla ja san-gen monilla järvillä (Oulunjärvi lisävesineen sekä järvetitäpuolella Maanselkää). Sanomattoman suuret rämeetpeittävät ison osan maakunnan pintaa. Rantamaa onalaista tasankoa, jonka läpi kulkee merelle päin harjan-teita. Maanlaatu on enimmiten laihaa ja maanviljelyshyvin epäluotettavaa useasti sattuvain hallojen vuoksi,jotka varsinkin tapahtuvat sisämaassa. Rantamaa onhyvin viljeltyä noin 5 ja 10 peninkulman leveydeltä.Sisä-osissa harjoitetaan suonviljelystä ja kaskenpolttoa.Ylimalkaan kylvetään enemmin ohraa kuin ruista, jonkahalla useammin panee. Niityt ja laitumet kasvavat run-saasti heinää; karjanhoito on sentähden suuri-arvoinenmaakunnalle. Limingan niityt eteläpuolella Oulun kau-punkia ovat yhtä mainiot kuin Iso-Kyrön vainiot. Si-simmäiset osat (Kajaanin lääni, Kainunmaa) sisältävätparhaasti säilyneet metsät koko maassa; siellä poltetaanpaljo tervaa, jota virtaavia jokia myöten viedään merenrannalle. Rantamaa on metsätön. Pohjaiset joet ovattaimenista ja lohista rikkaat. Muutamista vesistä saa-daan vähempi-arvoisia helmiä. Metsästys on hyvin etui-saa. Rautamutaa löytyy monessa ( järvessä jarämeessä,vaskimalmia Kuusamossa. Asujamet ovat karjalaistasukuperää. — Länsipohja on epätasainen Ounasselänvuoksi ja on muuten Pohjanmaan sisä-osien kaltainen.

Lapinmaassa on joukko vuoria ja harjanteita, kan-kaita, soita ja rämeitä. Viljaa ja juurikasveja viljel-lään siellä aivan vähä, kuitenkin kylvetään potaatteja,nauriita, ruista ja ohraa Inarijärvelle saakka. Utsjoellaon kaikki maanviljelys tuntematonta. Marjoja löytyy

24

runsaasti, metsät ulottuvat Inarijärvelle asti. Kultaahuuhdotaan Ivalojoella. Varsinaiset asukkaat ovat Lap-palaisia. Ne hankkivat ravintonsa peuroista, jotka syö-vät peuransammalta, tahi kalastamisella ja nauriinvilje-lemisellä. Suurin osa asujamia on Suomalaisia, jotkaharjoittavat maanviljelystä, kalastusta ja karjanhoitoa.Osa Lappalaisia on taipunut Suomalaisten elantotapaan.Suurena rasituksena ovat Lapinmaan lukemattomat sääs-ket. — Lapinmaa jakautuu seitsemään Lappiin: Tor-nion eli Enontekiäisten ja Muonionniskan länn., Kittilän,Sodankylän ja Kuolajärven etel., sekä Inarin ja Utsjoenf_apit pohj. Viisi viimemainittua sanotaan yhteisellänimellä Kemin Lapiksi.

Pohjanmaalla: Oulu, kauppakaupunki, Oulunjoensuulla (Merikoskella), harjoittaa kaikista maamme kau-pungeista suurinta tervavientikauppaa. Läänin-hallituk-sen istuin; suuri nahkatehdas. 9,700 asuk — Raahe,meren rannalla, Sälöisten pitäjässä. Hyvä kauppa, mel-koisa laivasto. 3,500 asuk. — Kajaani, Kajaaninjoen(Koivukosken) varrella, Paltamon pitäjässä; vähäinenliike. 900 asuk. — Kemi, Kemijoen suulla. 350 asuk

Kajaanin linna, linnanjäännöksiä saarella Koivukoskessa,— Siikajoki, Revonlahti ja Pulkkila, pitkin Siikajokea, sotatap-peluita v. 1808. — Olkijoki, Sälöisissä, sovinnonteko v. 1808. —

Hailuoto, suuri saari meressä.Länsipohjanmaalla: Tornio, lähellä Tornion joen

suuta, kaupittelee lohia ja Lapin tavaroita. 1,000 asuk.Aavasaksa, vuori Tornion joen varrella lähellä napapiiriä;

siellä käyvät Juhannuksen aikana ne, jotka tahtovat nähdä au-rinkoa sydän-yöllä.