OPPIMISEN TULEVAISUUS 2030-BAROMETRI

”Ajattelu alkaa kun vastakohdat paljastuvat.” (Platon) Kuvassa näkyy välillisesti useita instituutioita jotka ovat meille merkityksellisiä 10.000 vuoden kiihkeän kulttuurievoluution jälkeen: - aika, kehitys ja edistys (ajaton aika!) - verkosto (rautatie/sähkö - Barabasin sosiaaliset verkostot) - energia ja ympäristö (kasvun rajat) - rakentaminen, tuottaminen (vähemmästä enemmän) - viihde ja huvitus (maailman- ja oravanpyörät) Erikoistumalla aikaansaatu herkkä , monimutkainen ja keskinäisriippuva systeemi

Roadmap TAUSTAA -  TUBAROT: OPM:N sivistysbarometrit 90-luvulla -  OPH:n laadullinen ennakointitarve METODI -  Argumentti-Delfoi -  Teesien kolmijako MITTARIT -  Oppiminen ja koulu -  Oppiminen ja yhteiskunta -  Koulu ja yhteiskunta SKENAARIOT -  Viisi skenaariota -  Uusia kysymyksiä TOIMINTA -  Seuranta -  Laajentaminen -  Keskustelu

OPH:n laadullinen ennakointi OPM:n sivistysbarometrit 1993-1996-2007 - Suomen polku, elinikäinen oppiminen, tietoyhteiskunta, avaintaidot, mediat, viestintäympäristö, sivistyskäsitys

Perusopetuksen tuntijakotyöryhmä (pj. Timo Lankinen) - OPM/OPH-tilaus - päämäärät - oppiminen - koulu - toimintaympäristö

Barometrin rakentaminen - 3 Delfoi-kierrosta 1-3/2010

Paneelien äänestys ja argumentointi - anonyymi sisä- ja ulkopaneeli

Barometrin juuret edellisessä lamassa ja Suomi tietoyhteiskuntaan -strategiossa

Määrällistä ennakointia

Financial Life Cycle Planning http://dshort.com/

Barometri kirjaa historiaa, mutta moni yrittää tehdä siitä myös tulevaisuustyökalun. Ongelmia tulee kun trendi murtuu, kaikki tietävät että niin tapahtuu, mutta milloin? - Dow Jones - Nasdaq - Bruttokansantuote - kestävän elämänmuodon indeksi

Asiantuntijaäänestystä nykyhetkessä

Onko Suomen puolueiden välillä yhä ideologisia eroja v. 2030? Suomessa on v. 2030 käytössä kaksipuoluesysteemi? (vastakohdat lietsovat keskustelua ja kehitystä)

Tulevaisuusbarometri 2030: eDelfoi

Dynaamisen ja itseorganisoituvan verkkoympäristön rakentaminen sosiaalisen median keinoin ja aineistostrukturoinnin avulla

Tuntijakotyöryhmän asiantuntijakuulemisten purku diskursseiksi

Oppimisen tulevaisuus -teemat

Arvot, päämäärät ja tavoitteet

(Tutu) Toiminta- ympäristö (Demos)

Toiminta, yhteisö, koulu

(Otava)

Tieto, taito, oppiminen

(Otava)

Delfoi -menetelmä

"Delfoita voi luonnehtia menetelmäksi, joka strukturoi tietyn asiantuntijaryhmän kommunikaatio-prosessia tehokkaasti niin, että ryhmä sekä yksilöinä että yhdessä kohtaa ja jakaa monimutkaisen ongelma-asetelman". (Turoff 2009)

Argumentatiivinen ja kommunikativiinen Delfoi -variaatio, joka muuntuu seurannassa Real-Time Delphi -muodoksi

Sisäpaneeli

Kasvatuksen, koulutuksen ja oppimisen asiantuntijat

Ulkopaneeli

Tieteen, taiteen, kulttuurin, työ- ja yhteiskuntaelämän, hallinnon ja päätöksenteon kansalliset ja kansainväliset asiantuntijat

Esimerkkiteesi 2030 ULKOISTETTU OPETUS

”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetus-panokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetus-suoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”

Selite Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja - organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.

Provokatorinen tulevaisuusväite, joka jakaa asiantuntijat ja käynnistää argumentaatiotarpeen

Tulevaisuusteesi ja kiistakysymys 2030

Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030 Jakaumat neljään kvartiiliin aluperäisessä metodiversiossa, ulkokvartiilit painostettiin perustelemaan ”poikkeava” kantansa

Argumentteja puolesta ja vastaan Puolesta Vastaan

Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät tavoitteet.

Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla "suorituspaineita".

Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva!

En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa!

Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita.

Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt större samhälleliga problem.

Perustelut mahdolliselle tulevaisuudelle ovat varsinainen saalis, jota voidaan edelleen jalostaa uusiksi teeseiksi, äänestyskohteiksi tai keskusteluiksi

Teesien kolmijako

Teesit eri vaiheessa, nähtäväksi jää miten väitteet matkustavat kategoriasta toiseen (malli on kehitetty tähän barometriin)

Teesiluokittelu 2030

Perusprosessi on kiistakysymysten syventäminen dialogeiksi ja dialogien jalostaminen hyviksi ratkaisuiksi

Paneelit 2030

Koulu ja oppiminen

Oppiminen ja yhteiskunta

Koulu ja yhteiskunta

Paneelit kiistaan ja dialogiin myös keskenään yhteisellä kyselyalueella

I Koulu ja oppiminen 1. Kouluopetuksen ainejakoisuus (R) 2. Koulusta toimintakeskus (R) 3. Metataitojen arviointi (D) 4. Oppivat ryhmät (K) 5. Hitaan oppimisen tila (D) 6. Oppimistulokset (K) 7. Yhtenäinen opettajakoulutus (K) 8. Yleissivistyksen näyttö (D) 9. Monialainen opetustiimi (R) 10. Koulu ympäristönsä kehittäjänä (D)

Instituutiomuotoinen oppiminen ja oppimisen aikaansaaminen kohteena: sisäpaneeli

1. Ainejakoisuus 2030

toivottava

todennäköinen

Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuu suhteellisen tasan aine-painotteisen (väline- ja harjoitus-aineet) ja toimintapainotteisen (ilmiöt, projektit, teemat) opetusohjelman välillä.

Vertaa siihen minkälaisen jakauman HS:n gallup toisi todennäköisesti mukanaan? Kuuma ajankohtainen kiistakysymys muuntuu tulevaisuudessa menetelma- ja ratkaisukysymykseksi. Ajan ja ajoituksen hallinta!

3. Metataidot 2030 todennäköinen

toivottava

Arviointi ja oppilaan saama palaute kohdistuu ensisijaisesti oppimisen meta- ja syvätaitoihin ja tapahtuu enimmäkseen oppilaan ja opettajan välisessä dialogissa.

Prosessuaalinen ja henkilökohtainen arviointi etsii vahvuuksia ja paikkaa heikkouksia, resurssoi identiteetin muodostusta ja luo pohjan elinikäiselle ja itseohjautuvalla oppimiselle.

4. Ryhmäoppiminen 2030

toivottava

todennäköinen Luokkien tai luokattoman mallin asemesta oppilaista muodostetaan pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka oppivat yhdessä.

Yksi ratkaisumalli kestävään yhteisömuotoiseen oppimiseen, joka täydentää ja laajentaa yksilöllisen oppimisen autenttiseen kontekstiin (eliö-ympäristö-suhde)

II Koulu ja yhteiskunta 1. Ilmastonmuutos (K) 2. Tiedonvälitys (D) 3. Euroopan integraatio (D) 4. Demokratia (K) 5. Älymanipulaatio (K) 6. Osallistuva oppiminen (D) 7. Elinkeinoelämä ja koulut (K) 8. Kansalaisvelvollisuus (K) 9. Uskonto (D) 10. Kollektiivinen älykkyys (D)

Oppimisen aito toimintaympäristö ja -kohde: ulkopaneeli

5. Älymanipulaatio Älykkyyttä edistäviä geenejä on tunnistettu ja muutamat vanhemmat käyttävät geenimani-pulaatiota parantaak-seen jälkeläistensä älykkyyttä.

Doping-tyyppinen suoritusten parantaminen on jo arkea siellä, missä kilpailu on ankarinta. Tulevaisuusväite jonka merkitys tulee seurannassa varmasti lisääntymään.

8. Kansalaisvelvollisuus 17-29-vuotiaat suoma-laiset suorittavat 11 kuukauden kansalais-palveluksen.

Barometrissa on useita teesejä, jotka koskevat oppimisen resursoimista. Taloudellisten panosten lisäämisten sijasta tutkitaan erilaisia uudelleenorganisoitumisen muotoja. Tämä on yksi niistä, eläkeläisopettajat toinen ja vanhempien osallistuminen kolmas.

III Oppiminen ja yhteiskunta 1. Oppivelvollisuus (K) 2. Lahjakkuus (D) 3. Yhteinen aika (D) 4. Suomen kieli (K) 5. Monimuotoisuus (D) 6. Virtuaalimaailma (K) 7. Ulkoistettu opettajuus (K) 8. Alueellinen tasa-arvo (D) 9. Oppimisympäristöt (R) 10. Jatkuva oppiminen (R) 11. Eläkeläiset kouluun (D) 12. Kotikoulu (D) 13. Relevantti tieto (R) 14. Sosiaalinen media (R) 15. Itseoppiminen (R) 16. Opettaja sivistysagenttina (D)

Kysely joka kohdistuu suoraan tai välillisesti oppimiseen itseensä. Kyselyyn vastaavat molemmat paneelit, jolloin saadaan mysö vertailutietoa.

2. Lahjakkuus Koulun päätavoite on tasa-arvon sijaan jokaisen lapsen lahjakkuuden esillekaivaminen ja tukeminen.

Suora relaatio sisäpaneelin metataidot -arviointiin!

6. Virtuaalimaailma Merkittävä osa jokapäiväisestä koulunkäynnistä tapahtuu virtuaali-todellisuudessa.

13. Relevantti tieto Vuoden 2030 koulussa dynaami-nen ja staattinen tieto on erotettu käsitteellisesti toisistaan. Ensin-mainittu on tietoa ilmiön tai oppi-aineen keskeisistä käsitteistä ja niiden keskinäisistä suhteista. Jälkimmäisessä on kyse tiedettävistä tapahtumista ja asioista kuten siitä, että Luang Prabang on kaupunki Mekong-joen rannalla Pohjois-Laosissa. Opetuksen ja opettajan ensi-sijaisena tehtävänä on huolehtia dynaamisen tiedon välittymisestä ja prosesseista, joiden avulla staattinen tieto tarttuu ja karttuu omaksuttuun dynaamiseen käsite- ja tietokarttaan.

Teoriapitoinen koulu, jossa opitaan kartta ja suhteet isolla mittakaavalla, jotta systeemiset suhteet jäsentäisivät oppimista, kun siirrytään kartalta tarkempiskaalaisiin karttoihin ja oikeaan elämään. Esim. historia ja aikakaudet! Tieteellinen marksilaisuus ja historiallinen materialismi vierottivat täsät suunnasta, matematiikalla joukko-oppikokeilu teki saman .

14. Sosiaalinen media Sosiaalinen media on vuoteen 2030 mennessä mullistanut tapamme tuottaa ja jakaa tietoa. Koulussa se on mer-kinnyt sitä, että mm. "yhteis-toimintakyky, ryhmädynaa-miset taidot yms. kehittyvät samalla, kun koulu toteuttaa primaaritehtäväänsä tietojen ja taitojen opettajana".

Häkellyttävä ilmiö, verrattavissa tietoteknisen verkon leviämiseen, jossa tietokoneet saatettiin kommunikoimaan keskenään: sosiaalinen uudelleenrakentuminen (jakaminen, yhdessä tuottaminen)

Sisä- ja ulkopaneelin eroja

Todennäköisyys erottaa muttei toivottavuus oppivelvollisuusikää lukuunottamatta. Sisäpaneelissa somempi harmonia. Ulkopaneelissa näkökulma aukeaa oppimisen systeemistä ja instituutioista, ulkopaneelissa yksilöstä.