oppimisstrategiat, etiikka ja opetusmenetelmät mk 2010
DESCRIPTION
Oppimisstrategiat, Etiikka ja opetusmenetelmät MK 2010. Opetuksen sisältö. Oppimis-ympäristö. Opetus. Opiskelu. Oppi-minen. Oppimis-näkemykset. Opetus-menetelmät. Oppimis-prosessi. Oppimis-strategiat. Opettajan osaaminen. Oppimis- orientaatiot. Oppimis-tyylit. - PowerPoint PPT PresentationTRANSCRIPT
Oppimisstrategiat,Etiikka ja
opetusmenetelmät
MK 2010
OpetusOppimis-ympäristö
Opetuksen sisältö
Oppi-minen
Opiskelu
Opettajan osaaminen
Oppimateriaali, havainnollis-
taminen
Oppimis-strategiat
Oppimis-tyylit
Oppimis-prosessi
Luennoilla käsiteltävät opetukseen ja opiskeluun vaikuttavat tekijät.
Oppimis-orientaatiot
Oppimis-näkemykset
Metakognitio, motivaatio, itsesäätely
Opetus-menetelmät
Mitä oppiminen on? 1950-1960 -lukujen vaihteeseen asti behavioristinen
oppimisnäkemys tiedon siirtämistä ja toistamista
1960-luvun alusta kognitiivinen oppimisnäkemys tiedonkäsittelyä
1980- humanistinen oppimisnäkemys aktiivista, kokeilevaa, vuorovaikutteista
Viime vuosina konstruktivistinen oppimisnäkemys tiedon rakentamista aikaisemman tiedon pohjalta usein
yhdessä muiden oppijoiden kanssa
Miten opetuksesta tulee oppimista? (Karjalainen 2005)
Opetus-teko
Oppimis-teko
Oppimis-tulos
alkutieto
Luennoi
Kyselee
Selostaa
Näyttää
MOTIVOI
Kysyy
Ratkaisee tehtävän
Keskustelee
Haaveilee
Pelkää (esim. epäonnistumisia)
Nukkuu
Oppiminen
Ongelmien ratkaiseminen pysyvää
Millainen oppimisteko, sellainen oppimistulos?
Oppiminen oppijan ponnistelua
ei olennaista paljonko tietoa päntätty, vaan millä tavoin tieto jäsentynyt
Jokainen oppii omalla tavallaan (aiemmat kokemukset, tiedot, oppimistyylit)
Ei voi kysymättä tietää, miten ja mitä toinen oppii ”Kuuntele, tenti ja unhoita!”
opiskelluista asioista katoaa 2 vkon aikana 80% oppimisen taitoja voi kehittää, ymmärtävää
oppimista harjoitella(Karjalainen 2005.)
Millainen on hyvä oppija? tietoa itsestään, opittavasta tehtävästä,
oppimisstrategioista, tilanteista, jossa opittavaa tietoa tarvitaan
tietää, miten oppii parhaiten osaa sanoa, mikä tuottaa vaikeuksia ja mikä on helppoa tietää jonkin verran opittavasta asiasta
mitä enemmän asiasta tietää - sitä helpompi oppia lisää osaa käyttää erilaisia lähestymistapoja ja strategioita tehtävän
vaatimuksista riippuen ajattelee tilannetta, jossa opittavaa tietoa todennäköisesti
tullaan käyttämään auttaa asettamaan tavoitteita opiskelulleen ja kokemaan
opittavan merkityksellisenä
Oppimaan oppiminen- Oppimisen strategiat ja metakognitiiviset taidot
Oppimiseen vaikuttavat tekijät
1. Oppijan taustatekijät2. Oppimisstrategiat (lähestymistavat
oppimiseen) ja oppimistyylit3. Metakognitio, motivaatio ja itsesäätely4. Opiskeluorientaatiot
1. Oppijan taustatekijät Kokemukset, aiemmin opittu pohja uuden oppimiselle Vahvuudet (älykkyyden osa-alueet)
Kielellinen: lukeminen ja kirjoittaminen Matemaattinen: käsitteellinen ajattelu ja ongelmanratkaisu Musiikillinen: rytmi-, sävel- ja sointiherkkyys Visuaalis-spatiaalinen: muistaa kuvin, luo mielikuvia Kinesteettinen: hyvä kehon hallinta, taitava ”käsistään” Sosiaalinen: kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa Intrapersoonallinen: kyky tuntea ja ymmärtää itseään
Persoonallisuus
Miten ja miksi aktivoida aiempaa tietoperustaa?
Aiemman tietoperustan aktivoimisen tarkoituksena ajattelullinen "virittäytyminen”, orientoituminen opittavaan aiheeseen
Käsitys siitä, mitä tietää ja mitä ei tiedä, hyvä lähtökohta uuden asian oppimiselle oman tietoperustan analysointiin voi käyttää monia
tekniikoita käsitekartta aivoriihi, jossa kaikki aiheesta mieleen tuleva kirjataan
ylös kysymysten keksiminen aiheesta
2. Oppimisstrategiat: Lähestymistavat oppimiseen (Miten opitaan?)
tapoja, jolla oppimistehtävä suoritetaan vaikuttaa siihen, mitä ja miten opitaan tilanne- ja tehtäväkohtaisia, taitava oppija voi
vaihdella niiden käyttöä, mikäli tunnistaa omat strategiansa
parantavat suoritusta, säästävät aikaa, vähentävät epäonnistumisten määrää, lisäävät motivaatiota ja nostavat itsetuntoa
Verkkotutorin oppimisstrategiatesti (TaY): http://www12.uta.fi/tyt/verkkotutor/index.php?testi=opst
Syvä- vs. pintasuuntautunut strategiaPintasuuntautunut Syväsuuntautunut
Tavoite Suorittaa tehtävä vaatimusten mukaisesti
Ymmärtää
Käsitys tiedon luonteesta
Määrällinen; yksittäisten tietojen muistaminen ja toistaminen
Laadullinen; todellisuutta koskevien käsitysten syveneminen ja tarkentuminen. Opiskelija luo itse tietoa.
Suuntautuminen opiskelussa
Passiivinen, ulkoiset vaatimukset:
huomion kiinnittäminen yksityiskohtiin, keskittyminen epäolennaisiin, ulkoa opettelu, kopiointi, ei erottele pääperiaatteita esimerkeistä
Aktiivinen, sisäinen kiinnostus: kokonaiskuvan muodostaminen, aiemman tiedon liittäminen, teorian liittäminen käytäntöön
Oppimistulos Hajanaisia ja liikaa yksityiskohtia sisältäviä tietorakenteita, jotka unohtuvat helposti
Asian ymmärtämistä ja sijoittamista laajempiin yhteyksiin. Pysyviä toimintaan vaikuttavia ajattelutapoja
2. Oppimistyylit Suhteellisen pysyvä, vaikka ei muuttumaton tapa
oppia uusia asioita, käyttää strategioita Voidaan luokitella eri tavoin esim.
Visuaalinen, auditiivinen, kinesteettinen (Connor) http://www.linguanet-europa.org/pdfs/learning-
style-questionnaire-fi.pdf Suuntautumaton, toistamiskeskeinen,
merkityshakuinen, sovellushakuinen (Vermunt)
Suuntautumattomat eivät löydä tärkeitä asioita yrittävät muistaa kaiken eivät muodosta kokonaisuutta eivät näe miten asiaa voisi hyödyntää käytännössä tiedostavat, ettei heidän opiskelustrategiansa hyviä ovat käyttäneet samaa opiskelustrategiaa kauan,
eivätkä osaa muuttaa sitä on hankaluuksia arvioida omaa oppimistaan kaipaavat tukea opettajalta ja opiskelutovereilta
Toistamissuuntautuneet käyttävät aikaa tärkeiden asioiden löytämiseen yrittävät opetella ulkoa pitävät tärkeänä, mikä opettajalle tärkeää opettelevat sivu sivulta järjestyksessä,
samankaltaisena kuin tenttikirjoissa käyttävät paljon aikaa materiaalin oppimiseen päämääränä tentistä selviytyminen
Merkityssuuntautuneet
pyrkivät muodostamaan kokonaisuuden yrittävät ymmärtää tärkeimmät asiat, eivätkä
pikkuasioita pyrkivät liittämään asian aiemmin opittuun ovat kriittisiä ja muodostavat oman mielipiteen
asiasta lukevat joskus myös tentin ulkopuolista
materiaalia selvittääkseen itselleen asioita
Soveltamissuuntautuneet
pitävät tärkeänä sitä materiaalia, josta käytännön hyötyä itselle
yrittävät soveltaa opittua tietoa käytäntöön miettivät opiskellessaan omia kokemuksiaan ja
miettivät, miten ne sopivat opiskeltavaan asiaan
Mikä oppimisstrategia ja -tyyli kuvaa Sinua parhaiten?
Strategiat eivät yksin riitä… ….motivaatio vaikuttaa!
Ulkoinen motivaatio ulkoinen kiinnostus oppimiseen (esim.
tentin/tutkinnon suorittaminen, työpaikan saaminen) ei sitoutunut opiskeltavaan asiaan johtaa pintasuuntautuneeseen oppimiseen
Sisäinen motivaatio vaikuttavat monet eri tekijät (mm. kokeeko asian
tärkeäksi, kokeeko voivansa vaikuttaa omaan oppimisprosessiin)
haluaa oppia ja ymmärtää yhteydessä syväsuuntautuneeseen oppimiseen
Metakognitiot ja itsesäätely
Jotta voi suunnitella omaa oppimista, täytyy olla tietoa omista tiedosta, taidoista ja
oppimisstrategioista ja
osata säädellä omaa toimintaansa
Oppijan omien tuntemusten tiedostaminen
Oppimiskokemus tuottaa myös hämmennystä ja epämiellyttävää oloa
Keinona reflektio: omien kokemusten ja toiminnan pohtiminen osa oppimista
Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen Myös keskustelut toisten oppijoiden kanssa
hyödyllisiä!
Itsesäätely oppimisessa
Oppijan tietoista, aktiivista toimintaa omassa oppimisprosessissa oman toiminnan kehittämiseksi
Muodostuu kognitiivisesta ja motivationaalisesta oman toiminnan säätelystä
Yhteydessä syväsuuntautuneeseen oppimiseen Edellyttää:
tietoisuutta itsestä oppijana (metakognitiiviset taidot, reflektio)
tietoa erilaisista tehtävistä ja niiden suorittamisesta tietoa erilaisista strategioista
Esimerkki: oman kognitiivisen toiminnan tietoinen ohjaaminen
1. Oman tietämyksen arviointi ja analysointi, tavoitteiden asettaminen
Mitä tiedän, mitä en tiedä, mitä minun tulee oppia?
2. Oppimisen suunnittelu ja strategioiden valinta Mistä haen tietoa, miten etenen oppimisprosessissa, mitä teen jos joku menee
"pieleen"?
3. Oman oppimisprosessin tarkkailu Ymmärsinkö, muistanko, toimiiko suunnitelmani?
4. Toiminnan kehittäminen tarvittaessa Miten kehitän ja muutan oppimisstrategioitani?
5. Arviointi Saavutinko tavoitteeni?
3. Opiskeluorientaatiot Ilmentää oppijan omia tavoitteita, aikomuksia,
odotuksia Oppimiseen vaikuttavia arvostus- ja
suhtautumistapoja Tietoa toistavat ja merkityksiä etsivät yleisiä
Pinta-syväsuuntautunut, oppimisen ulkoinen-itsesäätely, ulkoinen-sisäinen motivaatio
Ammatilliset ja teoreettiset tieteenalakohtaisia Hoiva-, hoitotyön asiantuntijuus- tai
ansiotyösuuntautuneet (Vanhanen 2000)
Opettajan rooli ei tee sitä vaivalloista työtä, joka vaaditaan oppimiseksi ei vie oppimisen ja keksimisen iloa oppijalta itseltään oppimisen ohjaamista tarjoilee tietoa, vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, oppija
päättää sitoutumisen oppimiseen tukee ja auttaa oppijaa oppimisprosessissa
opastaa alkuun, löytämään sen, minkä oppija jo entuudestaan tietämättään tiennyt
ohjaa etsimään tietoa ja vastauksia (ei anna valmiita vastauksia)
Oppimisen kokonaismalli (Tynjälä 2002)
Taustatekijät Oppimisprosessi Tulokset
Henkilökohtaiset tekijät
Aikasemmat tiedot ja taidot, kyvyt, älykkyys, persoonallisuus, kotitausta
OppimisympäristöOPS, oppiaine, opettaja, opetusmenetelmät, arviointimenetelmät
OPPIJAN HAVAINNOT JA TULKINNAT
Aikaisemmat tiedot, motiivit, orientaatiot
Strategiat, prosessointitavat (tapa, jolla oppimistehtävä suoritetaan)
Tyylit (pysyvämpi taipumus käyttää strategioita)
Metakognitiivinen toiminta (omaan oppimiseen ja sen säätelyyn kohdistuva toiminta)
Käsitykset ilmiöstä
Taidot
Tavoitteiden saavuttaminen
Oppimis-tehtävien tuotokset
Arvosanat
KULTTUURI
OpetusOppimis-ympäristö
Opetuksen sisältö
Oppi-minen
Opiskelu
Opettajan osaaminen
Oppimateriaali, havainnollis-
taminen
Oppimis-strategiat
Oppimis-tyylit
Oppimis-prosessi
Luennoilla käsiteltävät opetukseen ja opiskeluun vaikuttavat tekijät.
Oppimis-orientaatiot
Oppimis-näkemykset
Metakognitio, motivaatio, itsesäätely
Opetus-menetelmät
Opetukseen vaikuttavia tekijöitä
Hoitotyön opettajan osaamisalueet (Eriksson ym. 2007)
hoitotyön etiikan ja substanssin osaaminen pedagoginen osaaminen
pedag.mallien osaaminen, tuutorointi, verkko-opetus, opetussuunnitelma-, arviointi- ja palauteosaaminen
harjoittelun ohjaus tutkimus- ja projektiosaaminen
hoito- ja kasvatustieteen hallinta, laatutyö, projektiosaaminen, tiedonhallintataidot, taito käyttää tutkimustietoa
kansainvälisyysosaaminen alueellinen ja moniammatillinen yhteistyö, tiimityö
johtamisosaaminen itsensä johtaminen
•Opettajan perustehtävä ja vastuu määritellään opetustyötä koskevassa lainsäädännössä
Esim. Laki ammatillisesta koulutuksesta, Laki ammattikorkeakouluopinnoista
•Opetussuunnitelma määrää opetuksen sisällöstä•Ammattietiikka ohjaa ammattiin liittyviä vuorovaikutussuhteita: oppija, kollegat, yhteistyötahot•Oman toiminnan motiivien ja päämäärien eettistä pohdinta ja arviointi tärkeää•Eettiset periaatteet tuovat näkyväksi ja tiedostetuksi opettajan työhön aina kuulunut eettisyys.
•OAJ, opettajan ammattietiikka ja eettiset periaatteet•http://extra.oaj.fi/portal/page?_pageid=515,447767&_dad=portal&_schema=PORTAL
Opettajan ammattietiikka
Opetukseen vaikuttavat tekijät Eettinen osaaminen, tietoisuus Opettajan pedagoginen osaaminen
Oppimiskäsityksen tiedostaminen Oppimisprosessin tuntemus Oppijan oppimisen taitojen tunnistaminen Sisällön hallinta
Oppimisympäristö Opetusmenetelmät Oppimateriaali, havainnollistaminen
Oppimisympäristö
Mitä sillä tarkoitetaan?
Oppimisympäristö - kokonaisvaltainen toimintaympäristö muodostuu monista eri tekijöistä, esim.
paikasta (työpaikka, kirjasto, oppimiskeskus) virtuaalitilasta (esim. verkko, videoneuvotteluyhteys) yhteisöstä: oppijoista, opettajista dialogista: oppijoiden välinen, oppijan sisäinen dialogi toimintakäytännöistä: oppimisnäkemyksistä,
opetusmenetelmistä, oppimateriaalista, välineistä ja tavoista käyttää näitä (esim. teknologia)
EI PELKKÄ fyysinen tila, jossa opiskelu tapahtuu
Uudet oppimisympäristöt usein liitetty teknologian käyttämiseen
opetuksessa teknologiaa voidaan käyttää myös
perinteisessä oppimisympäristössä
sellaisia oppimisympäristöjä, jossa voidaan toimia kuten todellisuudessa
Uudet vs. perinteiset oppimisympäristöt
Uudet, avoimet oppimisympäristöt mahdollisuus oppimisen ja todellisuuden integrointiin oppimisen kohteena reaalitodellisuus ja sieltä
nousevat ongelmat oppimisen joustavuus esim. ajan, paikan, sisältöjen,
menetelmien suhteen Perinteiset, suljetut oppimisympäristöt
oppimistilanteeseen liittyvät asiat lukkoon lyötyjä (sisällöt, tavoitteet, menetelmät, aikataulut jne.)
eivät anna eväitä opitun soveltamiseen oikeissa toimintaympäristöissä
Oppimisympäristön avoimuus (Manninen 2000)
Suljettu Avoin
Muut Tavoitteiden määrittely Oppija valitsee itse
Sovitut Aika Omaan tahtiin
Sidottu paikkaan Paikka Missä tahansa
Kaikille samat Oppisisällöt Yksilöllisesti räätälöity
Kurssi, luento Toteutustapa Itseopiskelu
Opettajan määräämä
Opiskelutahti Oppijan määräämä
Vain yksi tapa Menetelmät Vaihtoehtoisia tapoja
Lopputulos Oppimisen painopiste Oppimisprosessi
Käytännössä oppimisympäristöjen avoimuus näiden ääripäiden väliltä!
Virtuaaliset oppimisympäristöt Oppiminen tiedonrakentamisprosessi Vastuu oppimisesta oppijalla? Aktiiviset oppijat? Opettaja sisällön asiantuntija Opettaja oppimistapahtuman helpottaja ja tiedon
järjestelijä Oppija luova ongelmanratkaisija ja informaation
käyttäjä Käytettävissä paljon informaatiota Opiskeluympäristö luokkahuoneen ulkopuolelle Painotus yhteistoiminnallisissa menetelmissä
Uuden oppimiskulttuurin omaksuminen: Oppija aktiivinen itsenäiseen työskentelyyn kykenevä joustava itsensä kehittämisestä kiinnostunut
useimpien aikuisopiskelijoiden valmiudet oppia vastaavat vaatimuksia, joita perinteinen opetus edellyttänyt
tärkeää kehittää oppijan oppimaan oppimisen valmiuksia ja tukea oppijana kehittymistä!
Uuden oppimiskulttuurin omaksuminen: Opettaja
tehtävänä luoda oppimisympäristö, jossa oppiminen mahdollista
olennaista tavoitteenmukainen oppimisprosessi, tarkoituksenmukaiset menetelmät, välineet ja materiaalit
erilaisiin tilanteisiin suljetumpia tai avoimempia oppimisympäristöjä
OpetusmenetelmätOpettaminen vuorovaikutustilanne,
johon vaikuttaa opettajaan ja oppijaan liittyvät tekijät
Opetusmenetelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä
1. Oppimistavoitteet2. Oppisisällöt3. Oppijat (yksilöt ja ryhmät), oppimisprosessi ja -
tehtävät4. Oppimateriaalit, välineet, tilat ja aika5. Opettajan oma osaaminen
Oppimistavoitteet
Mihin opetuksessa pyritään? tärkein peruste opetusmenetelmän valinnassa
kognitiiviset, psykomotoriset, affektiiviset eli asenteelliset tavoitteet
Tavoitteet oppimisprosessin eri vaiheissa erilaiset Millaisin menetelmien oppimista voidaan tukea
oppimisprosessin eri vaiheissa?
Oppisisällöt Mitkä opetuksen ydinsisällöt? Miten menetelmä sopii sisällön tarkasteluun? Miten kokonaisuus voidaan jakaa osiin?
mieluummin vähän asiaa, kokonaisuuksia kuin sirpaletietoa
Miten sisällön eteneminen tukee oppimisen logiikkaa? induktio-deduktio, jos oppijoilla entuudestaan tietoa deduktio-induktio, jos ei ennestään tietoa yleensä yksinkertaisesta monimutkaiseen, laajeneva
etenemisjärjestys
Oppijat ja oppimisprosessi
Miten menetelmä sopii oppijaryhmälle? Millaisia oppijoita? Aktiivisuus?
Miten menetelmä tukee oppijan oppimista, sosiaalista vuorovaikutusta?
Millainen oppimisprosessi? Missä vaiheessa opiskelija oppimisprosessissaan? -> opiskelija-analyysi
Oppimateriaalit, välineet, tilat, aika
Mihin aika riittää? Millaiset tarkoitukseen sopivat tilat? Millaista materiaalia ja välineitä
käytettävissä? Mihin aikaan päivästä opetusta?
Opettajan oma osaaminen
Miten opetusmenetelmä tukee oppimiskäsitystä (pedagogiset seuraukset)?
Miten menetelmä sopii persoonaasi? Miten hallitset menetelmän käytön?
Ei yhtä opetusmenetelmää, joka parempi kuin muut
Menetelmiä kannattaa yhdistellä Menetelmien toimivuus selviää
opetustilanteissa tärkeää olla sinut käyttämänsä menetelmän
kanssa kokemuksen karttuessa ja taitojen kasvaessa
menetelmävalikoima lisääntyy
Opetusmenetelmien luokitteluOpetusmenetelmä Esimerkki Opettajan rooli
Yksilöity opetus Ohjattu opiskelu
Itseopiskelu
Tietokoneperusteinen
oppiminen
Oppimisresurssien luoja
Opettaja
Asiantuntija
Opetusprosessin kontrolloija
Massaopetus Luennot
Esitelmät
Demonstraatiot
TV ja radio
Eteepain vievä voima
Tiedon välittäjä
Opetusprosessin kontrolloija
Ryhmäopetus Seminaarit
Ryhmäharjoitukset
Projektit
Simulaatiot ja pelit
Yhteistoiminnalliset ryhmät
Oppimiskehyksen luoja
Ohjaaja
Asiantuntija
Oppimisprosessin kontrolloija
Opetusmenetelmien vahvuudet yksilökeskeiset menetelmät
edistää yksilön päätöksentekotaitojen ja identiteetin kehittymistä
ryhmätyömenetelmät vahvistaa perusteluiden ja näkemysten arviointia kehittää yhteistyötä
Oppijan oppimisteko tärkeä!
Muodostakaa 4 ryhmää. Valitkaa 2-3 opetusmenetelmää.
1. Kuvatkaa opetusmenetelmät.2. Perustelkaa, miksi valitsitte ko. menetelmät.3. Pohtikaa, missä tilanteessa käyttäisitte niitä
hoitotyön opetuksessa.
Opetusmenetelmät Esittävä, kyselevä, keskusteleva opetus Kuva, taulu Demonstraatio Yhteistoiminnallinen ja yhteisöllinen
oppiminen Oppimateriaali
Esittävä opetus
luento, esitelmä, puhe, alustus tulee lähteä sisällöistä, jotka oppijan hallinnassa sopii tietojen jakamiseen, asioiden kuvaamiseen,
erilaisten näkemysten esittämiseen tueksi havainnollistamista (AV, materiaalit) ja
demonstraatioita tukee motivoituneita, erityisesti auditiivisia ja
visuaalisia oppijoita huomioi luokkailmapiiri esim. luennot kuuluvat aina oppimiseen!
Esittävä opetusVahvuudet: opettaja voi jäsentää
tiedon haluamallaan tavalla
luo uusia yhteyksiä asioihin
syventää tietoa, herättää ajatuksia
johdattaa itsenäiseen opiskeluun
taloudellista: useammalle yhtä aikaa, paljon asiaa
Haasteet: voi passivoida oppijoita haastavaa saada oppijat
jäsentämään asioita itselleen
oppijan omalla tiedon muodostuksella ei tilaa/aikaa
vaatii tuntumaa oppijoiden aiemmista tiedoista
korostaa opettajan roolia tiedon hallitsijana, opiskelijaa passiivisena vastaanottajana
Luento: tyyli ja rakenne tyyli:
tekstin lukeminen – ääneen ajatteleminen rakenne:
klassinen (kokonaisuuksista osiin) ongelmakeskeinen (ongelma-ratkaisuvaihtoehtoja-
yhteenveto) vaiheittainen (ongelma-havainnot-ratkaisu-
johtopäätökset, yhteenvedot eri vaiheissa) vertaileva (eri näkökulmien vertailu mielummin
visuaalisesti kuin suullisesti) teesi (väite-todistetaan/kumotaan argumenteilla, vaatii
punaisen langan)
Luennoista oppiminen
Tiedon siirto
Tiedon
vastaanotto
Alkutieto
Kiinnostus
Tarkkaavaisuus
Vireys
•sisällön välittäminen
•ymmärryksen lisääminen
•motivaation herättäminen
•muistiinpanot
•tiedon vastaanotto
•ymmärryksen syventäminen
•motivoituminen
Opiskelijan reaktiot
Muutokset asenteissa
Oppiminen
verbaalinen, extra-verbaalinen,
non-verbaalinen, audiovisuaalinen
Millainen on hyvä luento? Luennon aloitus Luennon rakenne, selkeys, mielenkiintoisuus Selkeä ääni, ei liian nopea puhetyyli Havainnollistaminen (esimerkit, kuvat, kalvot) Av-laitteiden hallinta Oppijoiden reaktioihin vastaaminen 20 min.jaksotus, tarkkaavaisuus Yhteenvedot
Millaista on kyselevä opetus?
Kyselevä opetus Opettaja -> opiskelijat, opiskelijat -> opettaja, opiskelijat -> opiskelijat Kysymykset etukäteen, luodaan yhdessä tai syntyy spontaanisti
Vahvuudet: •lähemmäksi opiskelijoiden oman ymmärryksen tasoa•haastaa opiskelijoita käyttämään omia aivojaan
Haasteet: •vaatii paljon opettajalta•kohtaa kysymyksiä, joihin ei tiedä vastauksia tai ei ymmärrä•vaatii hyviä ihmissuhdetaitoja, että saa opiskelijat osallistumaan
Kysymysten suunnittelu jokaisella kysymyksellä tavoite kysymyssarja sisältää ongelman/tehtävän, joka
vastauskelpoinen vaikeutuvassa tai loogisessa järjestyksessä vastaaminen tarkoitettu kaikille kysymysten vaikeustasoa vaihdeltava eritasoisuus: muistaminen-tunnistaminen,
ymmärtäminen-soveltaminen ja arviointi hyvä kysymys lyhyt, täsmällinen ja selkeä vältä sivulauseita ja lauseenvastikkeita
Kysymysten esittäminen yksi asia kerrallaan kysymyssana lauseen alussa kysymys vain kerran, toista jos häiriötilanne vältä –ko, -kö –liitteitä miettimisaika! vaadi kuuluvaa vastaamista, älä toista vastausta edistä vastaamista lisäkysymyksin palaute jokaisesta kysymyksestä sanoin tai ilmein pyri hyödyntämään vastauksia opetuksessa kysy yhtä usein edessä ja takana istuvilta innosta ilmein ja äänenpainoin vastaamaan älä ahdistele
Kyselevästä opetuksesta opetuskeskusteluun
kysymys -> ongelman pohdinta -> opetuskeskustelu
oppija esittää kysymyksen, toinen oppija vastaa, opettaja seuraa tilannetta
Opetuskeskustelu tavoitteiden suunnassa etenevää opetuksellista
keskustelua, jossa vuorovaikutuksen avulla pyritään edistämään oppimista
vaihtelevat luentojaksot, kysely, yhteiskeskustelut
aihe osittain tuttu aiheeseen ei oikeaa ratkaisua aiheesta voida olla eri mieltä
Kuva tai havaintomalli opetusvälineenä Käyttöön liittyy aina tarkoitus:
virike, opetustavoite luoda tunnelmaa pyrkiä rakentamaan ja
laajentamaan käsitystä herättää ajattelua,
uteliaisuutta, pohdiskelua virittää ongelma kohdistaa tarkkaavaisuus kiinnittää levottomankin
huomio
Kuva-analyysi ohjaa kysymyksin
Mitä esittää? Mitä tapahtuu? Miksi tapahtuu? Mitä muuta voisi
tapahtua? Miten arvioit kuvaa?
Opettajan kysymyksistä kohti oppijoiden kyselyä ja ääneen pohdiskelua
Taulu apuvälineenä
Suunnittele etukäteen Vasemmalta oikealle Keskeltä sivuille Pääotsikot, piirrokset,
numerointi, ranskalaiset viivat, alleviivaukset
Värejä korostamiseen Ennen tuntia apuviivoja,
hahmotelmia Voi kiinnittää kuvia yms. Käytä oppijoita taulutyössä!
Demonstraatio Tavoite selväksi Tarkkaavaisuus (varmista, että oppija seuraa suoritusta) Sisäisen jäljittelyn mahdollistaminen (kertaaminen,
opetusvideon hidastus) Kokonaisuus jaetaan osiin, osat nimetään ja yhdistetään
jälleen kokonaisuudeksi Selkeät suulliset ohjeet näytön aikana (olennaiset piirteet
auttavat mieleenpainamista) Hyvien ulkoisten edellytysten järjestäminen (näköyhteys) Tulosten arviontiin ohjaaminen, huomio myös mahd.
virhesuorituksiin Itsearviointi ennen opettajan arviointia
Yhteistoiminnallinen ja yhteisöllinen oppiminen
Yhteistoiminnallinen oppiminen (co-operative learning) 1970-luvulla käsite vakiintui Kognitiivinen ja humanistinen oppimisnäkemys Ryhmädynamiikka taustalla, yksilöllinen oppiminen Pienryhmäopetus ks. Yhteistoiminnallinen oppimisprosessi
Yhteisöllinen oppiminen (colloborative learning) Yleistynyt 1990-luvulta Sosiaalinen konstruktivismi Sosiaalinen oppiminen, tieto sosiaalisesti tuotettua Sovellettu erityisesti verkko-opetukseen
Oppimateriaalin kehittäminen
ei ainoaa oikeaa tapaa tehdä oppimateriaalia
Oppimateriaali sidoksissa opetussisältöön, oppijoihin,
opetustilanteeseen, opintojaksoon havainnollistaa ja monipuolistaa opetusta pelkistää opetettavaa asiaa, keskeiset asiat vaatii käyttäjältään intensiivistä
ajattelua ennalta valmistettu - opetustilanteessa
syntyvä - oppijoiden tuottama
Oppimateriaalin suunnitteluTavoite miksi ja millaista oppimateriaalia tarvitaan? mihin oppimateriaalilla pyritään?
Kohderyhmä kenelle oppimateriaali suunnattu? millainen kohderyhmän ennakkotietämys?
Sisältö olennainen sisältö, perusasiat, avainsanat luentorunko, kirjallisuusviitteitä, lisätietoa materiaalin suhde kurssin laajuuteen
Oppimateriaalin suunnittelu
Rakenne / esitystapa aika-, tärkeysjärjestys, ongelma-ratkaisu,
teoria-käytäntö, kokonaisuus-osat, perusasiat-lisätieto
Havainnollisuus kuvat, kuviot, taulukot, käsitekartat,
esimerkit Opiskelijoiden aktivointi kysymykset, keskustelu, oppimistehtävät,
esimerkit
Oppimateriaali suunnittelu
Määrä ja ulkoasu ”vähemmän on enemmän" vaakasuora dia parempi kuin pystysuora ei liikaa sanoja (n. 7 tekstiriviä/dia) kirjaintyyppi ja -koko n. 20, riviväli n. 1,5 pienaakkoset luettavampia kuin
suuraakkoset värejä korostamiseen
Luentolyhennelmät Luennon pääasiat (1 sivu) Luentorunko, jota oppijat täydentävät Pääasiat (kuviot, kaavat, taulukot) Kopio luennoista Keskeiset luennon tehtävät ja ongelmat (ei
kopio luennoista)
Oppimateriaalin muodot
Kirjallinen oppimateriaali kurssikirjat, oheislukemistot, ohjekirjat, monisteet, lehdet
Visuaalinen oppimateriaali taulut, piirtoheitin, esitetyt kuvat, WWW-sivut
Auditiivinen oppimateriaali äänitteet (nauhurit, cd-soittimet) opetusohjelmat radiossa
Audiovisuaalinen oppimateriaali
videot, opetus-ohjelmat tv:ssä, WWW-sivut, multimedia
Muu oppimateriaali esineet, (rooli)pelit, simulaatiot
Yhteenvetoa
Miten sovellan opittua opetuksessani?
OpetusOppimis-ympäristö
Opetuksen sisältö
Oppi-minen
Opiskelu
Opettajan osaaminen
Oppimateriaali, havainnollis-
taminen
Oppimis-strategiat
Oppimis-tyylit
Oppimis-prosessi
Luennoilla käsiteltävät opetukseen ja opiskeluun vaikuttavat tekijät.
Oppimis-orientaatiot
Oppimis-näkemykset
Metakognitio, motivaatio, itsesäätely
Opetus-menetelmät
Oppiminen on…
käsitys erilainen oppimisnäkemysten kesken
TÄRKEINTÄ: Mitä oppiminen on Sinun käsityksesi mukaan? Mitkä ovat oppimiskäsityksesi pedagogiset
seuraukset?
Opetuksen suunnittelu oppijoiden "koulutustarve”, ominaisuudet (oppija-analyysi,
tutkimustieto) käytettävissä olevat resurssit (resurssianalyysi) opetuksen tavoitteet opetussisältöjen valinta opetuksen jaksottaminen oppijan oppimisprosessia
tukien opetusmenetelmien valinta arvioinnin toteutus
Opetuksen toteutus Miten tuen sisäisen oppimismotivaation syntymistä?
herätä kognitiivinen eli tiedollinen ristiriita (ongelmatilanne, joka ei ratkea kokemuksen tai aiemman tiedon varassa)
suosi miksi-kysymyksiä! tue oppijoiden omaa ajattelua ja sen näkyväksi tekemistä integroi käytäntöön pyri herättämään uteliaisuutta, ratkaisun etsintää
Miten tuen orientoitumista, kokonaiskuvan muodostumista opittavasta asiasta? pyri perusoivalluksen muodostamiseen sisällöstä (esim.
käsitekartta, sisällysluettelo)
Opetuksen toteutus
Miten tuen opittavan asian sisäistämistä ja ulkoistamista? käytä tarkoituksenmukaisia opetusmenetelmiä ja
havainnollistamista, erilaisia oppimistehtäviä mieti opettajan toimintaa oppimistilanteessa liitä uuden oppiminen aikaisempaan tietoon ja
laajempiin asiakokonaisuuksiin, eri näkökulmiin integroi käytäntöön mieti sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitystä
oppimisessa
Opetuksen arviointi Miten tuen opittavan arviointia ja kontrollointia?
sisäinen arviointi mieti,miten oppija arvioi opittavaa tietoa, korjaa ja
täydentää oppimaansa mieti, miten tuet oppijaa itsearvioimaan oppimista ja sen
tuloksia ulkoinen arviointi
päätä, mitä asioita arvioit ja millaisilla menetelmillä diagnostinen, formatiivinen, summatiivinen arviointi
TeemasuunnitelmaOpittava
sisältöOppimistehtävä Oppimisprosessi Opetusmenetelm
ätHavainnollis-taminen
Aika
Opetus-sisällönesittely
Harjoitustunninkulkuunja aiheeseentutustuminen
Mielenkiinnonherääminen
MotivoituminenOrientoituminen
Esittävä opetus PPT-esitys 10min
Rastienesittely
Rastien sisältööntutustuminen
Orientoituminen Esittävä opetus PPT-esitys 5min
Gynekologiset
välineet janäytteet
Rastilla tutustuminengynekologisiininstrumentteihin,tutkimuksen kulkuun,tavallisiin näytteisiin
SisäistäminenUlkoistaminen
Arviointi
DemonstraatioPienryhmä-työskentely
Instrumentit(spekulat,kohottajat,pihdit,näytteenotto
välineet, -ohjeet)
Oppikirja
25min
Yhteenvetoa Harjoiteltujen
sisältöjen kertaus
Keskeisten sisältöjen
hahmottuminen
Palautteen antaminen
Arviointi
Kontrollointi
Keskusteleva opetus
Palautekaavake 20min
MUISTAKAA
VALITA ARTIKKELI TENTTIIN omasta opetusmenetelmästänne!
Ilmoittakaa artikkeli työpajassa