oppimisvaikeudet työpaikoilla - etusivu · tiedetään, että apuvälineitä ja keinoja tukea...

Oppimisvaikeudet työpaikoilla

Nordplus Aikuiskoulutus –hanke 1.9.2013 - 30.3.2015

Jouni Puumalainen

Annika Laisola-Nuotio

Mika Ala-Kauhaluoma

Raportti kartoituksesta ja sen tuloksista

1

Sisällys

Sisällys .................................................................................................................................................... 1

Esipuhe .................................................................................................................................................... 2

1 Oppimisvaikeudet työpaikoilla ........................................................................................................... 3

2 Selvityksen toteuttaminen ja aineisto ................................................................................................ 3

3 Taustatiedot ...................................................................................................................................... 5

4 Oppimisvaikeudet ............................................................................................................................. 8

4.1 Oppimisvaikeuksien tuttuus ja tunnistaminen ......................................................................... 8

4.2 Suhtautuminen työntekijöihin, joilla on oppimisvaikeuksia .................................................... 11

4.3 Oppimisvaikeuksien käsitteleminen työpaikoilla ................................................................... 16

4.4 Tietämys oppimisvaikeuksien tukemisesta ........................................................................... 27

4.5 Työpaikan tuki henkilölle, jolla on oppimisvaikeuksia ............................................................ 28

5 Yhteenveto ja pohdinta ................................................................................................................... 32

Kirjallisuutta ja oppaita ........................................................................................................................... 34

2

Esipuhe

Oppimisvaikeudet työpaikalla –kartoitushanke on toteutettu Pohjoismaiden ministerineuvos-ton Nordplus Aikuiskoulutus –ohjelman rahoituksella. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa eri maissa, tunnistetaanko työpaikoilla työntekijöiden oppimisvaikeuksia ja jos, niin millaisia kei-noja ja apuvälineitä työpaikalla on tukea työntekijää omassa työssään. Tavoitteena oli myös jakaa hyviä käytäntöjä maiden välillä.

Hankkeen taustalla oli ammattiyhdistyskouluttajien kokemukset aikuisten oppimiseen liitty-vistä ongelmista koulutuksissaan. Jo vuosien ajan mm. Metallityöväen liiton Murikka-opiston erityispedagogi Marjo Nurmi on perehtynyt ja tutkinut opiston kursseille osallistuneiden oppi-misvaikeuksia, niiden esiintymistä ja vaikutuksia yksilön käsitykseen itsestään oppijana ja motivaatioon kehittää osaamistaan. Metallityöntekijöistä yli 30 % on jonkin asteisia oppimis-vaikeuksia.

SAK:n, KSL:n ja TSL:n kouluttajat lähtivät yhteistyössä hakemaan mahdollisuuksia kartoit-taa, kuinka työpaikoilla työntekijöiden mahdolliset oppimisvaikeudet tunnistetaan ja miten oppimisvaikeuksia työpaikoilla tuetaan. Tiedetään, että apuvälineitä ja keinoja tukea aikuisen oppimista ja työssä suoriutumista on, mutta miten niitä hyödynnetään työn tukena, on ollut selvittämättä.

Nordplus-ohjelma tarjosi tilaisuuden selvittää tilannetta eri Pohjoismaiden välillä. Kartoitus-hankkeen partnereiksi lähtivät Arbetarnas Bildningsförbund ABF Ruotsissa, Arbeiders Stu-dieforbundet AOF Norjassa, Mimír Islannissa, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ja Kansansivistystyön liitto KSL. Hanketta koordinoi Työväen Sivistysliitto, TSL:n hankekes-kus. Hankkeen toteutusta seurasi asiantuntijaryhmä, johon kuuluivat Erilaisten oppijoiden liitto, Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Pape-riliitto, Murikka-opisto ja Kiljavan opisto.

Selvityksen tulokset osoittavat, että oppimisvaikeudet työpaikoilla ovat vielä suhteellisen vie-ras ilmiö eikä keinoja niiden tunnistamiseen ja tukeen juurikaan tunneta. Tiedon ja apukei-nojen puute synnyttää asenteita ja ennakkoluuloja, joiden seuraukset voivat aiheuttaa risti-riitoja ja sairauspoissaoloja.

Hankkeen tarkoitus on lisätä tietoisuutta aikuisten oppimisvaikeuksien ilmenemisestä työssä. Tietoisuuden lisääminen, työyhteisön tuki ja kannustava suhtautuminen oppimisvaikeuksiin edistävät osaamisen kehittämisen kulttuuria työpaikoilla. Kyse on myös työntekijöiden yh-denvertaisuuden toteutumisen edunvalvonnasta.

Tulokset rohkaisevat esittämään toimenpiteitä oppimisvaikeuksien tunnistamisen ja tuen ke-hittämiseksi työpaikoilla. Oppimisvaikeuden tunnistaminen ja soveltuva tuen tarjoaminen edellyttää testausta. Tuen ja apuvälineiden saatavuutta työpaikoilla on lisättävä. Työntekijöi-den ajantasaisen osaamisen tukeminen ja yhdenvertainen kohtelu on jokaisen oikeus, ja oi-keuksien toteutumisen valvominen on edunvalvojien tehtävä.

Toivomme, että raportti herättää keskustelua ja edistää oppimisvaikeuksien tunnistamista työpaikoilla. Lisätietoja hankkeen toteutuksesta ja tuloksista saa hankkeen koordinaattorilta.

Mervi Ylitalo

hankkeen koordinaattori [email protected] Työväen Sivistysliitto TSL

3

1 Oppimisvaikeudet työpaikoilla

Kehitykselliset oppimisvaikeudet eivät selity vammoilla tai sairauksilla, vaan niillä on neuro-biologinen tausta. Ne ilmenevät siten, että ihmisellä on erityisvaikeuksia lukemisessa, kirjoit-tamisessa tai matematiikan alueella. Vaikeuksia voi olla myös kuuntelemisessa, puhumi-sessa tai muistamisessa. (Haapasalo ja Korkeamäki 2009, Nukari 2010.) Aluksi kehitykselli-set oppimisvaikeudet nähtiin lähinnä lasten ja nuorten ongelmana, mutta nykyisin ymmärre-tään, etteivät nämä vaikeudet häviä aikuisuudessa (esim. Wolf ym. 2008). Ne aiheuttavat aikuisillekin monenlaista haittaa työelämässä tai arjen hallinnassa, vaikka on mahdollista op-pia kompensoimaan vaikeudet erilaisilla keinoilla. Myös aikuiset voivat hyötyä oppimisvai-keuksien tunnistamisesta ja tutkimisesta ja tarpeen mukaan myös kuntoutuksesta ja ohjauk-sesta.

On olemassa monia eri mahdollisuuksia kompensoida oppimisvaikeuksia työtilanteissa. Työ-paikoilla voidaan järjestää rauhallisempi työtila tai lisäaikaa uusiin asioihin perehtymiseen ja kirjallisten töiden tekemiseen. Työtehtäviä voidaan myös rytmittää ja rauhoittaa jokin hetki työpäivästä vaativimmille töille. Joitakin työtehtäviä voidaan myös siirtää toiselle työntekijälle. Työtehtävät voidaan myös antaa sekä kirjallisesti, että suullisesti tai perehdyttää työntekijä uusiin asioihin kertomalla ensin keskeiset asiat suullisesti. Nukari 2010.)

Myös erilaisia apuvälineitä voidaan käyttää kuten värillisiä lukukalvoja, ohjeiden nauhoitta-mista, puhuvaa laskinta, skannaavaa kynää, äänikirjoja tai sanelinta. Tai voidaan käyttää erilaisia apuvälineohjelmia. Nykyisin mahdollisuuksia oppimisvaikeuksien kompensoimiseen on jo melko runsaasti käytettävissä. Näitä mahdollisuuksia löytyy myös netistä, esimerkiksi sivustoilta www.oppimisvaikeus.fi , www.lukiapuvaline.fi .

2 Selvityksen toteuttaminen ja aineisto

Selvityksen aineisto koottiin sähköisenä kyselynä Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Islan-nissa. Kysely toteutettiin kussakin maassa neljässä ammattiliitossa ja suunnattiin näiden liit-tojen luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Näitä pyydettiin valitsemaan työpaikaltaan joku työnantajan edustaja, jolle pyydettiin välittämään saatekirje vastaamisosoitteineen (yleensä kyseessä toivottiin olevan joku henkilöstöhallinnon edustaja). Kyselylomake tehtiin ensiksi suomeksi ja ruotsiksi ja käännettiin muissa maissa omalle kielelle. Täytetyt lomakkeet ohjautuivat Kuntoutussäätiön palvelimelle.

Vastauksia kertyi kaikkiaan 703 ja varsin epätasaisesti eri pohjoismaista. Eniten vastauksia saatiin Suomesta, vähiten Islannista. Yleisimmin vastaajana oli luottamusmies, työsuojelu-valtuutettuja vastasi eniten Suomesta ja Ruotsista, Islannista ei vastannut yhtään työsuoje-luvaltuutettua. Kaikista vastanneista työnantajan edustajia oli 12 prosenttia. (Taulukko 1.) Koska Suomesta kertyi huomattavasti enemmän vastauksia kuin muista maista, käytetään jatkossa maajakoa siten, että analyyseissä Suomen vastauksia verrataan kaikkien muiden maiden vastauksiin eli Norjan, Ruotsin ja Islannin vastauksia käsitellään yhdessä.

Suomi Norja Ruotsi Islanti Kaikki

n % n % n % n % n %

Luottamusmies 235 55 74 65 64 60 32 82 405 59

Työsuojeluval-tuutettu

154 36 18

16 30 28 0 0 202 29

Työnantajan edustaja

38 13 22 19 12 12 7 18 80 12

Yhteensä 427 100 114 100 107 100 39 100 687 100

Tieto asemasta puuttuu

6 1 10 8 0 0 0 0 16 2

Kaikki 433 62 124 17 107 15 39 6 703 100

http://www.oppimisvaikeus.fi/

http://www.lukiapuvaline.fi/

4

Taulukko 1. Vastanneiden asema työpaikalla asuinmaan mukaan.

n %

Suomi

Palvelualojen ammattiliitto PAM 198 46

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL 126 29

Paperiliitto 51 12

Metalliliitto 27 6

Jokin työnantajaliitto 26 6

Norja

Annet fagforbund innenfor LO, YS eller annen arbeidstakerorg

68 55

Handel & Kontor 30 24

Fellesforbundet 14 11

Fagforbundet 6 5

Arbeidsgiverorganisasjon 6 5

Ruotsi

Industrifacket Metall 37 35

Svenska Kommunarbetareförbundet 29 27

Facket för service och kommunikation SEKO 26 25

Svenska Pappersindustriarbetareförbundet 4 4

Någon arbetsgivarorganisation 10 9

Islanti

Eflingu 5 13

Hlif 0 0

VR 0 0

Öðru stéttarfélagi 34 87

Taulukko 2. Vastanneet ammattiliitoittain.

Suomessa eniten vastauksia kertyi Palvelualojen ammattiliitosta ja Julkisten ja hyvinvoin-tialojen liitosta, vähiten Metalliliitosta. Norjassa Annet fagforbund innenfor LO, YS eller annen arbeidstakerorg oli suurin vastaajaorganisaatio, Ruotsissa puolestaan Industrifacket Metall ja Svenska Kommunarbetareförbundet sekä Facket för service och kommunikation SEKO. Islannissa taas ylivoimaisesti suurin vastaajaorganisaatio oli Öðru stéttarfélagi. (Taulukko 2.)

Taulukoista 1 ja 2 on pääteltävissä, että aineiston keruu ei onnistunut riittävän hyvin kaikissa maissa ja kaikissa ammattiliitoissa. Kysely tehtiin melko nopealla aikataululla ja ammattiliito-jen toimijat joutuivat tekemään postitukset sähköpostiosoitteisiin omalla ajallaan, muiden töi-den ohella. Tutkimusryhmällä ei ollut mahdollisuutta kiertää jokaisessa ammattiliitossa tai jokaisessa maassa ohjeistamassa kyselyn kulkua, vaan ohjeistukset tapahtuivat kahdessa yhdyshenkilöiden tapaamisessa Suomessa. Ilmeisesti erityisesti muiden pohjoismaiden kuin Suomen osalta ohjeistus oli puutteellinen ja se tapahtui vielä kaikille vieraalla kielellä, eng-lanniksi. Lomake tosin käännettiin kunkin maan omalle kielelle. Joistakin ammattiliitoista saa-tiin vain muutama vastaus ja Islannin kohdalla vastauksia saatiin vain kahdesta ammattilii-tosta. Myöskin työantajien lähestyminen ei tällä tavalla oikein onnistunut. Tällaisessa yhteis-pohjoismaisessa hankkeessa olisi ilmeisesti kyselyn toteuttamiseen panostettava huomatta-vasti enemmän kuin nyt oli mahdollista tehdä.

On korostettava myös sitä, että selvityksellä ei tavoiteltu todellista kuvaa oppimisvaikeuksista työpaikoilla, vaan tarkoitus oli saada esiin nimenomaan luottamusmiesten, työsuojeluvaltuu-tettujen ja työnantajien käsitykset ja näkemykset. Raportissa esitellään ristiintaulukoinneista vain ne tulokset, jotka ovat tilastollisesti merkitseviä (Khii²-testi, vähintään p<.05).

5

3 Taustatiedot

Vastanneiden työpaikat olivat yleensä yksityisellä sektorilla. Kolmannelta sektorilta (järjestöt ja säätiöt) oli vain 19 vastaajaa, joten analyyseissä heidät on yhdistetty julkiseen sektoriin. Yleisimmin vastaajien työpaikat edustivat keskisuuria toimipaikkoja, alle 50 hengen työpaik-koja oli kolmannes ja suuria (500 työntekijää tai enemmän) oli noin viidennes. Henkilöstön keski-ikä oli yleisimmin 40-49,9-vuotta. Vastanneiden mukaan miltei puolet työpaikoista oli sellaisia, joissa suurin osa henkilöstöstä oli naisia ja kolmasosassa työpaikkoja olii miesten enemmistö. Tämä johtunee ainakin Suomen osalta siitä, että miesvaltaisemmilta aloilta, ku-ten paperiteollisuudesta ja metalliteollisuudesta oli vastaajia melko vähän. Vastanneiden työ-paikkojen päätoimiala hajaantui 19 eri päätoimialaan. Suurimpina olivat teollisuus, muu pal-velutoiminta, terveys- ja sosiaalipalvelut, tukku- ja vähittäiskauppa ja julkinen hallinto. (Tau-lukko 3.)

n %

Vastanneiden työpaikan toimintasektori

Yksityinen sektori 403 58

Julkinen sektori ja kolmas sektori 291 41

Vastanneiden työpaikan henkilöstön määrä

Alle 50 239 34

50 - 499 306 44

500 - 156 22

Vastanneiden työpaikan henkilöstön keski-ikä

Alle 40 vuotta 229 33

40 – 49,9 vuotta 369 53

50 - 98 14

Vastanneiden työpaikan henkilöstön sukupuolijakauma

Suurin osa on naisia 346 49

Suurin osa on miehiä 241 34

Yhtä paljon miehiä ja naisia 100 14

Ei osaa sanoa 15 2

Vastanneiden työpaikan toimiala

Teollisuus 134 19

Muu palvelutoiminta 133 19

Terveys- ja sosiaalipalvelut 89 13

Tukku- ja vähittäiskauppa 73 10

Julkinen hallinto 62 9

Majoitus- ja ravitsemustoiminta 45 6

Kiinteistöala 34 5

Koulutus 29 4

Kuljetus- ja varastointi 22 3

Rakentaminen 19 3

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 18 3

Muut 8 päätoimialaa 45 6

Taulukko 3. Vastanneiden työpaikkojen taustatiedot.

6

Kuvio 1. Työpaikan toimintasektori Suomessa ja muissa maissa, %.

Suomen vastanneet edustivat muita maita vahvemmin yksityistä sektoria, muissa maissa työpaikan toimintasektori jakautui tasaisemmin (kuvio 1.) Myös henkilöstön lukumäärän ja-kautuma oli erilainen Suomessa kuin muissa maissa. Muissa maissa oli enemmän pienimpiä työpaikkoja ja Suomessa puolestaan muita maita enemmän suurimpia. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Työpaikan henkilöstön lukumäärä Suomessa ja muissa maissa, %

64

49

58

36

51

42

0

10

20

30

40

50

60

70

Suomi Muut maat Kaikki (n)

Työpaikan toimintasektori Suomessa ja muissa maissa, %.

Yksityinen Julkinen ja kolmas sektori

31

3934

41

4844

28

13

22

0

10

20

30

40

50

60


Työpaikan henkilöstön lukumäärä Suomessa ja muissa maissa, %

Alle 50 50 - 499 500-

7

Kuvio 3. Työpaikan henkilöstön sukupuolijakauma Suomessa ja muissa maissa, %.

Työpaikan henkilöstön keski-ikä ei erotellut maita toisistaan. Sen sijaan henkilöstön suku-puolijakauma erotteli, sillä Suomessa vastanneiden työpaikoilla oli muita useammin nais-enemmistö, muissa maissa taas oli Suomea enemmän työpaikkoja, joilla joko miehet olivat enemmistönä tai miehiä ja naisia oli yhtä paljon (kuvio 3.)

Yksityinen Julkinen Kaikki (n)

Luottamusmies 60 57 59

Työsuojeluvaltuutettu 33 25 30

Työnantajan edustaja 7 18 12

Yhteensä (n) 100 (401) 100 (279) 100 (680)

Taulukko 4. Vastanneiden työpaikan toimintasektori ja asema työpaikalla, %.

Taulukon 4 mukaan julkiselta sektorilta saatiin suhteellisesti enemmän työantajien vastauk-sia kuin yksityiseltä sektorilta. Yksityiseltä sektorilta saatiin puolestaan suhteellisesti enem-män työsuojeluvaltuutettujen vastauksia kuin julkiselta puolelta.


Alle 40 vuotta 43 19 33

40 – 49,9 vuotta 48 59 53

50 tai enemmän 9 21 14

Yhteensä (n) 100 (401) 100 (286) 100 (687)

Taulukko 5. Vastanneiden työpaikan toimintasektori ja henkilöstön ikäjakauma, %.

Yksityistä sektoria edustaneiden vastaajien työpaikoilla oli huomattavasti nuorempi henkilös-tön ikäjakauma kuin julkista sektoria edustaneiden vastaajien työpaikoilla (taulukko 5). Julki-sella sektorilta oli yksityistä sektoria enemmän myös vastaajia, joiden työpaikalla oli nais-enemmistö, yksityisen sektorin työpaikoissa taas oli useimmin miesenemmistö (taulukko 6).

55

32

12

1

40

38

19

3

49

34

14

2

0 10 20 30 40 50 60

Suurin osa naisia

Suurin osa miehiä

Miehiä ja naisia yhtä paljon

Ei osannut sanoa

Työpaikan henkilöstön sukupuolijakauma Suomessa ja muissa maissa, %

Kaikki (n) Muut maat Suomi

8


Suurin osa naisia 35 69 49

Suurin osa miehiä 48 15 34

Saman verran miehiä ja naisia 16 13 15

Ei osaa sanoa 1 3 2

Yhteensä (n) 100 (403) 100 (290) 100 (693)

Taulukko 6. Vastanneiden työpaikan toimintasektori ja henkilöstön sukupuolijakauma, %.

Suurin osa naisia

Suurin osa miehiä

Yhtä paljon Ei osaa sanoa

Kaikki (n)

Alle 50 38 30 35 20 34

50 - 499 36 53 46 47 44

500 - 26 17 19 33 22

Yhteensä (n) 100 (344) 100 (241) 100 (100) 100 (15) 100 (700)

Taulukko 7. Vastanneiden työpaikan henkilöstön sukupuolijakauma ja työpaikan henkilöstön määrä, %.

Silloin kun vastaajien työpaikka oli naisenemmistöinen, oli kyse muita useammin henkilöstö-määrältään pienistä työpaikoista. Miesenemmistöiset työpaikat olivat puolestaan useimmiten henkilöstömäärältään keskisuuria työpaikkoja. (Taulukko 7.)

4 Oppimisvaikeudet

4.1 Oppimisvaikeuksien tuttuus ja tunnistaminen

Suurin osa vastanneista totesi oppimisvaikeuksien olevan entuudestaan tuttu ilmiö. Muissa maissa vastanneet vastasivat Suomen vastanneita useammin, että oppimisvaikeudet olivat heille entuudestaan tuttuja. Suomessa miltei neljäsosa vastanneista totesi, etteivät oppimis-vaikeudet ole tuttuja. (Kuvio 4.)

Kuvio 4. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, ovatko oppimisvaikeudet ilmiönä entuudestaan tuttuja, %.

Siinä, olivatko oppimisvaikeudet entuudestaan tuttuja, ei ollut eroa vastanneiden aseman, vastanneiden työpaikan toimintasektorin, henkilöstön määrän, keski-iän eikä sukupuolija-kauman mukaan.

77

93

83

23

7

17

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100


Oppimisvaikeuksien tuttuus Suomessa ja muissa maissa, %.

On tuttu ilmiö Ei ole tuttu ilmiö

9

Yli puolet vastanneista totesi tietävänsä, että heidän työpaikallaan on henkilöitä, joilla on op-pimisvaikeuksia. Muissa maissa asian tietäviä oli hieman enemmän kuin Suomessa, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. (Kuvio 5.)

Kuvio 5. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, tietääkö työpaikallaan olevan henkilöitä, joilla on oppimisvaikeuksia, %.

Alle 50 50 - 499 500 - Kaikki (n)

Tietää olevan 48 63 70 59

Ei tiedä, onko heitä 34 17 13 22

Ei osaa sanoa 18 20 17 19

Yhteensä (n) 100 (237) 100 (306) 100 (80) 100 (698)

Taulukko 8. Tietääkö työpaikallaan olevan henkilöitä, joilla on oppimisvaikeuksia vastanneiden työ-paikan henkilöstön määrän mukaan, %.

Sen sijaan vastanneiden työpaikan henkilöstön määrä oli yhteydessä siihen, tiesikö työpai-kan henkilöiden oppimisvaikeuksista. Mitä suuremmasta työpaikasta oli kysymys, sitä use-ammin vastaaja totesi tietävänsä työpaikallaan olevan henkilöitä, joilla on oppimisvaikeuksia. (Taulukko 8.) Tietysti todennäköisyys siihen, että työpaikalla on henkilöitä, joilla on oppimis-vaikeuksia, kasvaa, kun henkilöstöä on enemmän. Toisaalta suuremmilla työpaikoilla lienee myös mahdollisuuksia ja resursseja etsiä oppimisvaikeuksiin kompensaatioita. Muilla käyte-tyillä taustamuuttujilla ei ollut yhteyttä siihen, tiedettiinkö työpaikan oppimisvaikeuksista. Vaikka työnantajien edustajat ilmoittivatkin jonkin verran muita useammin (73 % vs. 57 % ja 58 %) tietävänsä tällaisia henkilöitä, ei ero ollut tilastollisesti merkitsevä.

56

6459

2419

222014

19

0

10

20

30

40

50

60

70


Oppimisvaikeuksien tunnistaminen Suomessa ja muissa maissa, %

Tietää olevan Ei tiedä onko heitä Ei osaa sanoa

10

Suomi Muut maat Kaikki Maiden välisen eron tilastollinen merkitsevyys

Tarkkaavaisuuden ongelmat, ei huomaa omia virheitään

45 33 40 p<.01

Uuden oppiminen on hankalaa

42 25 36 p<.001

Vieraat kielet ja vie-rasperäiset sanat tuottavat vaikeuksia

37 35 36 ns.

Kirjoittaa työläästi 25 43 32 p<.001

On haluton osallistu-maan koulutukseen

33 24 30 p<.05

Lukee hitaasti tai muistaa lukemansa huonosti

29 29 29 ns.

Omaksuu heikosti ohjeita

29 25 27 ns.

Salaa työssä selviy-tymisen ongelmia tai välttelee tehtäviä

27 24 26 ns.

Hitaus, ei pysy aika-taulussa

29 19 25 p<.01

Ei osaa suunnitella omaa toimintaansa

29 19 25 p<.01

Tehtävien loppuun saattaminen on vai-keaa

28 11 22 p<.001

Hahmottaa heikosti numeroita tai sym-boleja

12 12 12 ns.

Muita vaikeuksia 4 7 5 ns.

Taulukko 9. Millaisia oppimisvaikeuksia vastaaja on työpaikallaan havainnut Suomessa ja muissa maissa, %.

Eri oppimisvaikeuksiin kiinnitetään huomiota eri tavoin Suomessa kuin muissa maissa. Muissa maissa kiinnitetään eniten huomiota siihen, että työntekijä kirjoittaa työläästi eli työn-tekijällä on ongelmia kirjoitetun tekstin tuottamisessa. Suomessa taas kiinnitettiin huomiota muita maita enemmän siihen, että työntekijällä oli uuden oppiminen hankalaa tai työntekijällä oli tarkkaavaisuuden ongelmia, eikä hän huomaa omia virheitään tai tehtävien loppuun saat-taminen on vaikeaa. Ylipäänsä suomalaiset vastaajat olivat huomanneet useammanlaisia ongelmia kuin muiden maiden vastaajat, kuten työntekijän hitautta tai sitä ettei osaa suunni-tella toimintaansa tai on haluton osallistumaan koulutukseen. (Taulukko 9.)

Yksityinen Julkinen

Uuden oppiminen on hankalaa 40 30

Lukee hitaasti tai muistaa lukemansa huonosti 32 25

Omaksuu heikosti ohjeita 32 21

Taulukko 10. Millaisia oppimisvaikeuksia vastaaja on työpaikallaan havainnut vastanneiden työpai-kan toimintasektorin mukaan, %.

11

Yksityisen sektorin vastaajat olivat havainneet oppimisvaikeuksia jonkin verran useammin kuin julkisen sektorin vastaajat. Tällaisia ongelmia olivat erityisesti: lukee hitaasti tai muistaa lukemansa huonosti, uuden oppiminen on hankalaa ja omaksuu heikosti ohjeita. (Taulukko 10.) Työnantajien edustajat taas kiinnittivät muita useammin huomiota kirjoittamisen työläy-teen (48 % vs. 31 % ja 29 %). Vastaajien työpaikan henkilöstön määrällä oli myös yhteys oppimisvaikeuksien havaitsemiseen työpaikalla. Mitä suuremmasta työpaikasta oli kysymys sitä enemmän vastaajat olivat havainneet oppimisvaikeuksia. (Taulukko 11.) Niillä vastan-neiden työpaikoilla, joilla oli nuorin keski-ikä (alle 40 vuotta) tai joissa suurin osa oli naisia, kiinnitettiin muita useammin huomiota siihen, että työntekijä oli hidas eikä tahdo pysyä aika-taulussa. Oppimisvaikeuksien havaitsemisessa ei ollut muita eroja käytettyjen taustamuuttu-jien suhteen.

Alle 50

50 - 499

500 -

Uuden oppiminen on hankalaa 25 40 44

Vieraat kielet ja vierasperäiset sanat tuottavat vaikeuksia 30 37 42

Kirjoittaa työläästi 24 31 46

On haluton osallistumaan koulutukseen 18 32 42

Lukee hitaasti tai muistaa lukemansa huonosti 23 30 36

Omaksuu heikosti ohjeita 18 29 39

Salaa työssä selviytymisen ongelmia tai välttelee tehtäviä 18 31 27

Hitaus, ei pysy aikataulussa 21 25 33

Tehtävien loppuun saattaminen on vaikeaa 20 17 34

Taulukko 11. Millaisia oppimisvaikeuksia vastaaja on työpaikallaan havainnut vastanneiden työpai-kan henkilöstön määrän mukaan, %.

4.2 Suhtautuminen työntekijöihin, joilla on oppimisvaikeuksia

Vastaajista valtaosa ei nähnyt oppimisvaikeuksissa työpaikoilla erityistä ongelmaa: oppimis-vaikeuksia omaavat työntekijät suoriutuvat työssä siinä missä muutkin, ovat yhtä hyväksyt-tyjä työyhteisössään kuin muutkin, ovat sitoutuneet työhönsä ja sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin. Suomalaiset vastaajat näkivät muiden maiden vastaajia useammin, että oppimisvaikeudet edellyttävät erityisiä toimia työpaikalla ja tuottavat ongelmia eli oppimisvai-keuksia omaavat työntekijät vaativat enemmän aikaa työsuoritukseensa tai edellyttävät eri-tyisiä järjestelyjä. Selkeä vähemmistö oli kuitenkin sitä mieltä, että oppimisvaikeudet olisivat riski työturvallisuudelle tai että niistä aiheutuvat ongelmat aiheuttaisivat sairauspoissaoloja, näissäkin suomalaiset vastaajat olivat muiden maiden vastaajia kriittisempiä. (Taulukko 12.)

12

Suomi Muut maat Kaikki (n) Tilastollinen merkitsevyys

Ovat sitoutuneita työhönsä

88 82 86 p.<.05

Sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin työntekijät

86 83 85 ns.

Ovat hyväksyttyjä työyhteisössä siinä kuin muutkin työntekijät

85

77

82

p<.05

Suoriutuvat työssä siinä missä muutkin työntekijät

72 69 71 ns.

Vaativat enemmän aikaa työtehtävien suorittami-seen kuin muut työn- tekijät

78

40

63

p<.001

Edellyttävät erityisiä järjestelyjä työoloissa tai työympäristössä

42

25

36

p<.001

Aiheuttavat mahdollisen riskin työturvallisuudelle

27 12 22 p<.001

Oppimisvaikeuksista johtuvat ongelmat aiheut-tavat sairauspoissaoloja

19

5

14

p.<001

Taulukko 12. Miten vastaaja suhtautui oppimisvaikeuksisiin työntekijöihin Suomessa ja muissa maissa; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %.

Yksityinen Julkinen

Ovat sitoutuneita työhönsä 89 81

Sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin työntekijät

88 80

Aiheuttavat mahdollisen riskin työtur-vallisuudelle

25 17

Taulukko 13. Miten eri toimintasektoreiden vastaajat suhtautuivat oppimisvaikeuksisiin työntekijöihin; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %.

Vastaajien työpaikan toimintasektorin mukaan tarkasteltuna eroja oli melko vähän. Yksityi-sen sektorin vastaajat katsoivat julkisen sektorin vastaajia useammin, että oppimisvaikeudet ovat riski työturvallisuudelle, mutta toisaalta katsoivat myös useammin, että oppimisvaikeuk-sia omaavat työntekijät ovat sitoutuneita työhönsä ja sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin. (Taulukko 13.)

13

Luottamusmies Työsuojelu- valtuutettu


Sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin työn- tekijät

82

90

84

Ovat hyväksyttyjä työ- yhteisössä siinä kuin muutkin työntekijät

79

87

86

Taulukko 14. Miten luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja työnantajan edustajat suhtautuivat op-pimisvaikeuksisiin työntekijöihin; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %.

Luottamusmiehet olivat erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin nähden hieman epäilevämpiä sen suhteen ovatko oppimisvaikeuksia omaavat työntekijät yhtä hyväksyttyjä työyhteisössä kuin muutkin tai sopeutuvatko he työyhteisöön siinä kuin muutkin työntekijät (taulukko 14). Työ-paikan henkilöstön määrällä ei ollut yhteyttä siihen, miten oppimisvaikeuksiin suhtauduttiin. Sen sijaan henkilöstön ikärakenteella oli lievä yhteys, sillä vastaajat, joiden työpaikan henki-löstö oli keski-iässä (40-49,9-vuotta), suhtautuvat positiivisemmin työpaikan hyväksyntään tai sopeutumiseen kuin niiden työpaikkojen vastaajat, joiden henkilöstö oli keski-iältään nuo-rempia tai vanhempia (taulukko 15).

Alle 40 40 -49,9 50 -

Sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin työn-tekijät

80 88 83

Ovat hyväksyttyjä työ- yhteisössä siinä kuin muutkin työntekijät

76

87

79

Taulukko 15. Miten vastaaja suhtautui oppimisvaikeuksisiin työntekijöihin työpaikan henkilöstön keski-iän mukaan; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %.

Suurin osa naisia

Suurin osa miehiä


Vaativat enemmän aikaa työtehtävien suorittami-seen kuin muut työntekijät

69

56

65

62

Edellyttävät erityisiä järjestelyjä työoloissa tai työympäristössä

42

26

36

46

Taulukko 16. Miten vastaaja suhtautui oppimisvaikeuksisiin työntekijöihin työpaikan henkilöstön su-kupuolijakauman mukaan; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paik-kansa, %.

Vastaajat, joiden työpaikan henkilöstöstä suurin osa oli naisia, katsoivat muita useammin, että oppimisvaikeuksia omaavat henkilöt vaativat enemmän aikaa työtehtäviinsä ja edellyt-tävät erityisiä järjestelyjä työoloissa tai työympäristössä (taulukko 16).

14

Suomi Muut maat Kaikki Tilastollinen merkitsevyys

Työn tekemisen helpotta-minen erityisjärjestelyillä on vain tahtokysymys

81

73

78

p<.05

Työpaikallamme kaikkia työntekijöitä kohdellaan samanarvoisina

75

70

73

ns.

Työtahti työpaikallamme ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttämään suureen nopeuteen

55

33

46

p<.001

Taulukko 17. Miten vastaaja suhtautui mielipideväittämiin Suomessa ja muissa maissa; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %.

Vastaajat saivat myös esittää mielipiteensä työtahdista ja suhtautumisesta työpaikan erityis-järjestelyihin ja työpaikan tasa-arvoisuuteen. Vastaajista miltei puolet oli sitä mieltä, että oman työpaikan työtahti ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttämään suureen nopeuteen. Suomalaiset vastaajat olivat tätä mieltä useammin kuin muiden maiden vastaa-jat. Toisaalta suomalaiset vastaajat olivat muita useammin myös sitä mieltä, että työn hel-pottaminen erityisjärjestelyillä on vain tahtokysymys. Yli 70 % vastaajista oli sitä mieltä, että heidän työpaikallaan kohdellaan kaikkia työntekijöitä tasa-arvoisesti. Toisin sanoen epäilijöi-täkin löytyi. (Taulukko 17.)

Yksityinen Julkinen


52

38

Taulukko 18. Miten vastaaja suhtautui mielipideväittämiin yksityisellä ja julkisella sektorilla; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %.

Yksityisen sektorin vastaajat ilmoittivat julkisen sektorin vastaajia useammin, että työpaikan työtahti ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttämään suureen nopeuteen (tau-lukko 18). Työnantajia edustavat vastaajat puolestaan katsoivat luottamusmiehiä ja työsuo-jeluvaltuutettuja useammin, että työpaikalla kaikkia työntekijöitä kohdellaan samanarvoisina (taulukko 19).



Työpaikallamme kaikkia työntekijöitä kohdellaan samanarvoisina

69

73

94

Taulukko 19. Miten luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja työantajan edustajat suhtautuivat mieli-pideväittämiin; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %.

15

Alle 50 50 - 499 500 -

Työn tekemisen helpottaminen erityisjärjestelyillä on vain tahtokysymys

70

80

88

Taulukko 20 Miten vastaaja suhtautui mielipideväittämiin vastanneiden työpaikan henkilöstön mää-rän mukaan; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %.

Alle 40 50 – 49,9 50 -

Työn tekemisen helpottaminen erityisjärjestelyillä on vain tahtokysymys

72

81

81


56

45

30

Taulukko 21. Miten vastaaja suhtautui mielipideväittämiin vastanneiden työpaikan henkilöstön keski-iän mukaan; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %.

Suurin osa naisia

Suurin osa miehiä


Työtahti työpaikoillamme ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttä-mään suureen nopeuteen

51

39

49

31

Taulukko 22. Miten vastaaja suhtautui mielipideväittämiin vastanneiden työpaikan sukupuolija-kauman mukaan; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %.

Mitä suuremmasta työpaikasta henkilömäärältään oli kysymys, sitä useammin vastaaja kat-soi, että työn tekemisen helpottaminen erityisjärjestelyillä on vain tahtokysymys (taulukko 20). Mitä vanhempi oli vastaajan työpaikan henkilöstön keski-ikä, sitä vähemmän vastaaja katsoi, että työpaikan nopea työtahti olisi joillekin ongelma ja kaikista nuorimman henkilöstön vastaajat epäilivät eniten olisiko työn erityisjärjestelyt vain tahtokysymys (taulukko 21). Vas-taajat, joiden työpaikan enemmistö oli naisia, katsoivat muita useammin, että työpaikan no-pea työtahti on joillekin ongelma (taulukko 22).

16

4.3 Oppimisvaikeuksien käsitteleminen työpaikoilla

Vastaajien mukaan varsin harvalla työpaikalla käsitellään perehdytyksessä tai lisäkoulutuk-sessa oppimisvaikeuksia, suomalaisten vastaajien mukaan vielä harvemmin kuin muun maa-laisten vastaajien. Suomessa peräti kolme neljästä oli sitä mieltä, että ei käsitellä. (Kuvio 6.)

Kuvio 6. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, käsitelläänkö työpaikan perehdy-tyksessä tai lisäkoulutuksessa oppimisvaikeuksia, %.


Kyllä 8 6 7

Ei 72 63 68

Ei osaa sanoa 20 31 24

Yhteensä (n) 100 (398) 100 (287) 100 (685)

Taulukko 23. Käsitelläänkö työpaikan perehdytyksessä tai lisäkoulutuksessa oppimisvaikeuksia vas-tanneiden työpaikan toimintasektorin mukaan, %.

Työpaikan toimintasektorin mukaan yksityinen ja julkinen sektori ovat asian käsittelyn vähyy-destä samaa mieltä. Yksityisellä puolella vastaajat osasivat useammin sanoa, ettei oppimis-vaikeuksia käsitelty, julkisen puolen vastaajat olivat epätietoisempia. (Taulukko 23.) Työnan-tajaa edustavat vastaajat katsoivat muita useammin, että oppimisvaikeuksia käsitellään pe-rehdytyksessä tai lisäkoulutuksessa. Luottamusmiehet puolestaan olivat muita epätietoisem-pia. (Taulukko 24.) Muut käytetyt taustamuuttujat eivät erotelleet vastaajia tässä suhteessa.



Kaikki (n)

Kyllä 6 9 14 7

Ei 68 70 73 69


Yhteensä (n) 100 (398) 100 (200) 100 (80) 100 (678)

Taulukko 24. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työantajan edustajien käsitykset siitä, käsitelläänkö työpaikan perehdytyksessä tai lisäkoulutuksessa oppimisvaikeuksia, %.

5

76

19

10

57

33

7

68

24

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Kyllä Ei Ei osaa sanoa

Oppimisvaikeuksien käsittely Suomessa ja muissa maissa, %


17

Kuvio 7. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen käsitykset siitä, onko heidän saamassaan luottamusmies- tai työsuojelukoulutuksessa käsitelty oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista, %.

Luottamusmiehiltä ja työsuojeluvaltuutetuilta kysyttiin myös onko heidän luottamusmies- tai työsuojelukoulutuksessaan käsitelty oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista. Noin joka kym-menes vastaaja totesi, että ao. koulutuksessa oli käsitelty oppimisvaikeuksia. Valtaosa eli 71 % totesi, ettei asiaa koulutuksessa käsitelty. Yllättävän moni ei ollut saanut tällaista koulu-tusta. (Kuvio 7.) Suomessa oppimisvaikeuksia käsitellään luottamusmies- ja työsuojelukou-lutuksessa huomattavasti vähemmän kuin muissa maissa (kuvio 8.)

Kuvio 8. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen käsitykset siitä, onko heidän saamassaan luottamusmies- tai työsuojelukoulutuksessa käsitelty oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista Suo-messa ja muissa maissa, %.

11

71

4

14

Oppimisvaikeuksien käsittely luottamusmies- tai työsuojelukoulutuksessa, % (n=591)

Käsitellään Ei käsitellä Ei osaa sanoa Ei koulutusta

9

74

3

1416

65

4

15

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Käsitelllään Ei käsitellä Ei osaa sanoa Ei koulutusta

Oppimisvaikeuksien käsittely koulutuksessa Suomessa ja muissa maissa, % (n=591)

Suomi Muut maat

18

Kuvio 9. Työnantajan edustajien käsitykset siitä, onko heidän saamassaan esimieskoulutuksessa käsitelty oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista, %.

Työantajan edustajilta puolestaan kysyttiin, oliko oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista käsi-telty heidän saamassaan esimieskoulutuksessa. Vajaa viidennes totesi, että koulutuksessa oli käsitelty oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista. Silti työnantajien edustajistakin valtaosa (62 %) totesi, ettei tätä asiaa koulutuksessa käsitellä. (Kuvio 9.) Esimiesten vastaukset eivät tässä suhteessa eronneet minkään taustamuuttujan mukaan tarkasteltuna.

Kuvio 10. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, käsitelläänkö alan työehtosopi-muksessa oppimisvaikeuksia, %.

Joka kymmenes vastaaja totesi, että alan työehtosopimuksessa käsitellään oppimisvaikeuk-sia. Suomalaisista vastaajista näin totesi noin puolet vähemmän kuin muiden maiden vas-taajista. (Kuvio 10.)

18

62

4

16

Oppimisvaikeuksien käsittely esimieskoulutuksessa, % (n=73)

Käsitellään Ei käsitellä Ei osaa sanoa Ei koulutusta

715

10

9385

90

0

20

40

60

80

100


Käsitelläänkö oppimisvaikeuksia alan työehtosopimuksessa Suomessa ja muissa maissa, %.

Kyllä Ei

19

Työsuojeluvaltuutetut vastasivat muita useammin, että oppimisvaikeuksia käsitellään alan työehtosopimuksessa (taulukko 25). Muiden taustamuuttujien (vastanneiden työpaikan hen-kilöstön määrä, sukupuolijakauma, keski-ikä ja toimintasektori) mukaan eroja ei tässä suh-teessa ollut.



Kaikki (n)

Kyllä 8 16 9 10

Ei 92 84 91 90

Yhteensä (n) 100 (371) 100 (194) 100 (78) 100 (643)

Taulukko 25. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien käsitykset siitä, käsitelläänkö työpaikan alan työehtosopimuksessa oppimisvaikeuksia, %.

Kuvio 11. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, onko oppimisvaikeuksista pu-huttu koko henkilöstön kanssa, %.

Vastaajien mukaan varsin harvalla työpaikalla on oppimisvaikeuksista puhuttu koko henki-löstön kanssa, suomalaisten vastaajien mukaan harvemmin kuin muiden maiden vastaajien (kuvio 11.). Muut käytetyt taustamuuttujat eivät erotelleen vastaajia tässä suhteessa.

11 14 12

89 86 88

0

20

40

60

80

100


Oppimisvaikeuksista puhuminen henkilöstön kanssa Suomessa ja muissa maissa, %

Kyllä Ei

20

Noin kolmasosa vastaajista totesi, että joku on ottanut hänen kanssaan puheeksi omat tai työtoverinsa oppimisvaikeudet. Suomalaiset vastaajat totesivat muiden maiden vastaajia useammin, että näin oli tapahtunut. (Kuvio 12.)

Kuvio 12. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, onko joku ottanut vastaajan kanssa puheeksi joko omat tai työtoverinsa oppimisvaikeudet vastanneiden, %.

Alle 50 50 - 499 500 - Kaikki (n)

Kyllä 27 31 41 32

Ei 73 69 59 68

Yhteensä (n) 100 (231) 100 (295) 100 (155) 100 (681)

Taulukko 26. Onko joku ottanut vastaajan kanssa puheeksi joko omat tai työtoverinsa oppimisvai-keudet työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %.

Muista taustamuuttujista vain vastaajan työpaikan henkilöstön määrällä oli vaikutusta tähän asiaan. Mitä suuremmasta työpaikasta vastaaja oli, sitä useammin oli joku ottanut hänen kanssaan puheeksi omat tai työtoverinsa oppimisvaikeudet. (Taulukko 26.)

37

24

32

63

76

68

0

10

20

30

40

50

60

70

80


Puhuminen oppimisvaikeuksista työtoverien kanssa Suomessa ja muissa maissa, %

Kyllä Ei

21

Luottamus-mies

Työsuojelu-valtuutettu


Kaikki (n)

Kyllä 16 16 30 18

Ei 30 23 24 27

Ei osaa sanoa/ ei ole otettu puheeksi

54

61

46

55

Yhteensä (n) 100 (379) 100 (196) 100 (79) 100 (654)

Taulukko 27. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien käsitykset siitä, onko oppimisvaikeuksien puheeksi ottamisen jälkeen sovittu tukemisesta työnantajan kanssa, %.

Varsin harva vastaaja katsoi myös, että puheeksi ottamisen jälkeen olisi työantajan kanssa sovittu tukemisesta oppimisvaikeuksissa. Työnantajaa edustavat vastaajat katsoivat muita selkeästi useammin, että näin oli menetelty. (Taulukko 27.) Se, mistä maasta vastaaja oli, ei tässä suhteessa erotellut vastaajia, eivätkä muutkaan taustamuuttujat lukuun ottamatta vas-taajien työpaikan henkilöstön määrää. Mitä suuremmasta työpaikasta oli kysymys, sitä use-ammin oli työnantajan kanssa sovittu tukemisesta oppimisvaikeuksissa. (Taulukko 28.)

Alle 50 50 - 499 500 - Kaikki (n)

Kyllä 12 18 26 18

Ei 26 27 28 27

Ei osaa sanoa/ ei ole otettu puheeksi

61 55 47 55

Yhteensä (n) 100 (197) 100 (242) 100 (129) 100 (568)

Taulukko 28. Onko oppimisvaikeuksien puheeksi ottamisen jälkeen sovittu tukemisesta työnantajan kanssa työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %.

Luottamus-mies

Työsuojelu- valtuutettu


Kaikki (n)

Kyllä 49 57 76 55

Ei 18 13 6 15


Yhteensä (n) 100 (401) 100 (201) 100 (80) 100 (682)

Taulukko 29. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien käsitykset siitä, onko työpaikalla mahdollista ottaa oppimisvaikeudet puheeksi ja saada niihin apua, %.

Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että oppimisvaikeudet on mahdollista ottaa työpaikalla puheeksi ja saada niihin apua. Työantajia edustavat vastaajat olivat selkeästi muita useam-min sitä mieltä, että tällainen on mahdollista. (Taulukko 29.) Tässä suhteessa vastaajat eivät eronneet vastaajan asuinmaan eivätkä muidenkaan taustamuuttujien mukaan, lukuun otta-matta vastaajien työpaikan toimintasektoria. Julkisen sektorin vastaajat katsoivat yksityisen sektorin vastaajia useammin, että oppimisvaikeudet on mahdollista ottaa puheeksi ja saada niihin apua. (Taulukko 30.)


Kyllä 50 60 54

Ei 18 13 16


Yhteensä (n) 100 (401) 100 (288) 100 (689)

Taulukko 30. Yksityisen ja julkisen sektorin vastaajien käsitykset siitä, onko työpaikalla mahdollista ottaa oppimisvaikeudet puheeksi ja saada niihin apua, %.

22

n %

Työsuojelun toimintaohjelma Kyllä 576 84

Ei 74 11

Valmisteilla 37 5

Yhteensä 687 100

Henkilöstön koulutussuunnitelma Kyllä 414 61

Ei 178 26

Valmisteilla 91 13

Yhteensä 683 100

Varhaisen tuen malli tai työkyvyn hallintasuunnitelma Kyllä 493 72

Ei 142 21

Valmisteilla 48 7

Yhteensä 683 100

Tasa-arvosuunnitelma Kyllä 430 63

Ei 198 29

Valmisteilla 52 8

Yhteensä 680 100

Taulukko 31. Vastanneiden käsitykset siitä, onko työpaikalla käytössä tai valmisteilla erilaisia ohjel-mia tai suunnitelmia.

Luottamusmiehiltä, työsuojeluvaltuutetuilta ja työnantajien edustajilta kysyttiin oliko työpai-koilla käytössään erilaisia toimintaohjelmia ja suunnitelmia henkilöstön työkyvyn, työviihty-vyyden tai ammattitaidon parantamiseksi tai ylläpitämiseksi. Työsuojelun toimintaohjelma oli tai se oli valmisteilla miltei 90 prosentilla työpaikoista. Myös varhaisen tuen malli tai työkyvyn hallintasuunnitelma oli miltei 80 prosentilla työpaikoista. Henkilöstön koulutussuunnitelma tai tasa-arvosuunnitelma ei ollut niin usein käytössä, mutta kuitenkin yli 60 prosentissa työpai-koista. (Taulukko 31.) Työsuojelun toimintaohjelma oli useimmiten käytössä suomalaisilla työpaikoilla kuin muun maalaisilla työpaikoilla (kuvio 13).

Kuvio 13. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, onko työpaikalla työsuojelun toi-mintaohjelma, %.

89

75

84

6

1811

5 7 5

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100


Työsuojelun toimintaohjelma Suomessa ja muissa maissa, %

Kyllä Ei Valmisteilla

23

Luottamus-mies



Kaikki (n)

Kyllä 80 89 87 84

Ei 14 6 8 11

Valmisteilla 6 5 5 5

Yhteensä (n) 100 (396) 100 (199) 100 (79) 100 (674)

Taulukko 32. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajien edustajien käsitykset siitä, onko työpaikalla työsuojelun toimintaohjelma, %.

Alle 50 50 - 499 500 - Kaikki (n)

Kyllä 70 88 96 84

Ei 22 7 1 11


Yhteensä (n) 100 (229) 100 (300) 100 (156) 100 (685)

Taulukko 33. Onko työpaikalla työsuojelun toimintaohjelma vastanneiden työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %.

Luottamusmiesten mielestä se ei ollut käytössä yhtä usein kuin muiden mielestä (Taulukko 32). Mitä suuremmasta työpaikasta henkilömäärältään oli kyse, sitä useammin työsuojelun toimintasuunnitelma oli käytössä (taulukko 33).

Kuvio 14. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, onko työpaikalla henkilöstön koulutussuunnitelma, %.

Myös henkilöstön koulutussuunnitelma oli suomalaisten vastaajien mukaan useimmin käy-tössä kuin muiden maiden vastaajien mielestä kuvio 14). Jälleen oli niin, että mitä suurem-masta työpaikasta oli kyse, sitä useammin henkilöstön koulutussuunnitelma oli käytössä (taulukko 34).

66

51

61

23

3126

11

1813

0

10

20

30

40

50

60

70


Henkilöstön koulutussuunnitelma Suomessa ja muissa maissa, %


24

Alle 50 50 - 499 500 - Kaikki (n)

Kyllä 46 62 80 61

Ei 39 24 10 26


Yhteensä (n) 100 (229) 100 (296) 100 (156) 100 (681)

Taulukko 34. Onko työpaikalla henkilöstön koulutussuunnitelma työpaikan henkilöstön määrän mu-kaan, %.

Kuvio 15. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, onko työpaikalla käytössä var-haisen tuen malli tai työkyvyn hallintasuunnitelma, %.

Varhaisen tuen malli tai työkyvyn hallintasuunnitelma oli sekin useammin käytössä suoma-laisilla työpaikoilla kuin muun maalaisilla työpakoilla (kuvio 15). Malli oli myös useimmin käy-tössä julkisella sektorilla kuin yksityisellä sektorilla (taulukko 35), luottamusmiesten mielestä malli oli harvemmin käytössä kuin muiden vastanneiden (taulukko 36) ja mitä suuremmasta työpaikasta oli kysymys, sitä useammin varhaisen tuen malli tai työkyvyn hallintasuunnitelma oli käytössä (taulukko 37).


Kyllä 70 77 73

Ei 21 19 20

Valmisteilla 9 4 7

Yhteensä (n) 100 (396) 100 (280) 100 (676)

Taulukko 35. Yksityisen ja julkisen sektorin vastaajien käsitykset siitä, onko työpaikalla käytössä var-haisen tuen malli tai työkyvyn hallintasuunnitelma, %.

Luottamus-mies



Kaikki (n)

Kyllä 66 81 80 72

Ei 26 14 14 21


Yhteensä (n) 100 (393) 100 (198) 100 (79) 100 (670)

77

6472

1826

21

510 7

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90


Varhaisen tuen malli tai työkyvyn hallintasuunnitelma Suomessa ja muissa maissa, %.


25

Taulukko 36. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien käsitykset siitä, onko työpaikalla käytössä varhaisen tuen malli tai työkyvyn hallintasuunnitelma ja vastanneiden asema työpaikalla, %.

Alle 50 50 - 499 500 - Kaikki (n)

Kyllä 55 75 92 72

Ei 38 16 5 21


Yhteensä (n) 100 (228) 100 (298) 100 (155) 100 (681)

Taulukko 37. Onko työpaikalla käytössä varhaisen tuen malli tai työkyvyn hallintasuunnitelma työpai-kan henkilöstön määrän mukaan, %.

Alle 50 50 - 499 500 - Kaikki (n)

Kyllä 50 65 79 63

Ei 43 26 15 29


Yhteensä (n) 100 (228) 100 (294) 100 (156) 100 (678)

Taulukko 38. Onko työpaikalla tasa-arvosuunnitelma työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %.

Niin kuin muidenkin ohjelmien ja suunnitelmien kohdalla, myös tasa-arvosuunnitelma oli käy-tössä sitä useammin, mitä suuremmasta työpaikasta oli kysymys (taulukko 38). Julkisen sek-torin puolella tasa-arvosuunnitelma oli useammin käytössä kuin yksityisen sektorin puolella (taulukko 39).


Kyllä 59 68 63

Ei 33 24 29

Valmisteilla 8 7 8

Yhteensä (n) 100 (391) 100 (282) 100 (673)

Taulukko 39. Yksityisen ja julkisen sektorin vastaajien käsitykset siitä, onko työpaikalla tasa-arvo-suunnitelma, %.

Kuvio 16. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, onko jossakin työpaikan suunni-telmassa mainittu oppimisvaikeudet ja niissä tukeminen, %.

11 16 13

77

5870

12

2617

0

20

40

60

80

100


Suunnitelmissa mainittu oppimisvaikeudet Suomessa ja muissa maissa, %.

Kyllä Ei Ei ole tällaisia suunnitelmia

26

Vaikka erilaisia ohjelmia ja suunnitelmia oli vastaajien mukaan työpaikoilla runsaasti käy-tössä, niissä harvoin mainittiin oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista, sillä vastanneiden mu-kaan vain 13 prosentissa työpaikoissa jossakin näistä asiakirjoista mainittiin oppimisvaikeu-det. Muissa maissa kuin Suomessa tällaisia suunnitelmia oli harvemmin, mutta niissä hieman Suomea useammin mainittiin oppimisvaikeudet. (Kuvio 16.)

Luottamus-mies



Kaikki (n)

Kyllä 12 12 23 13

Ei 67 73 70 70

Ei ole tällaisia suunnitelmia

21 15 7 17

Yhteensä (n) 100 (381) 100 (194) 100 (80) 100 (655)

Taulukko 40. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien käsitykset siitä, onko jossakin kirjatussa suunnitelmassa mainittu oppimisvaikeudet ja niissä tukeminen, %.

Alle 50 50 - 499 500 - Kaikki (n)

Kyllä 10 14 17 13

Ei 67 68 77 70

Ei ole tällaisia suunnitelmia

23 18 6 17

Yhteensä (n) 100 (223) 100 (291) 100 (150) 100 (664)

Taulukko 41. Onko jossakin kirjatussa suunnitelmassa mainittu oppimisvaikeudet ja niissä tukemi-nen työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %.

Työnantajan edustajat katsoivat muita useammin, että oppimisvaikeudet mainittiin jossakin ohjelmassa tai suunnitelmassa. Toisaalta erityisesti luottamusmiehet ilmoittivat työnantajaa useammin, että tällaisia ohjelmia tai suunnitelmia ei ole käytössä. (Taulukko 40.) Mitä suu-remmasta työpaikasta henkilömäärältään oli kyse, sitä useammin vastaajat ilmoittivat oppi-misvaikeuksia mainittavan ohjelmissa tai suunnitelmissa. Toisaalta mitä pienemmästä työ-paikasta oli kyse, sitä useammin vastaaja totesi, ettei tällaisia ohjeita tai suunnitelmia ole. (Taulukko 41.)

Kuvio 17. Otetaanko oppimisvaikeudet huomioon ohjeiden ja muun materiaalin laadinnassa Suo-messa ja muissa maissa, %.

Vain 13 prosenttia vastanneista totesi, että oppimisvaikeudet otetaan huomioon ohjeiden tai muun materiaalin laadinnassa kuvio 17). Mikään taustamuuttuja ei erotellut tässä suhteessa vastaajia.

13

87

Kaikki (n=693)

Kyllä Ei

27

4.4 Tietämys oppimisvaikeuksien tukemisesta

Vastaajista kolmannes katsoi tietävänsä, mistä saa apua ja neuvoja oppimisvaikeuksista ja niiden tukemisesta. Työnantajia edustavat vastaajat totesivat muita useammin tietävänsä, mistä tukea ja neuvoja saa. (Taulukko 42.) Muut taustamuuttujat eivät tässä suhteessa ero-telleet vastaajia.

Luottamus-mies

Työsuojeluval-tuutettu


Kaikki (n)

Kyllä 30 33 48 33

Ei 70 67 52 67

Yhteensä (n) 100 (393) 100 (200) 100 (79) 100 (672)

Taulukko 42. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien käsitykset siitä, tietävätkö he mistä saa apua ja neuvoja oppimisvaikeuksista ja niiden tukemisesta, %.

Kuvio 18. Tunteeko vastaaja yhteiskunnan tai järjestöjen tarjoamia tukimuotoja oppimisvaikeuksiin Suomessa ja muissa maissa, %.

Runsas viidennes vastaajista totesi tuntevansa yhteiskunnan tai järjestöjen tarjoamia tukia oppimisvaikeuksiin. Muiden maiden vastaajat katsoivat tuntevansa näitä tukia useammin kuin suomalaiset vastaajat. (Kuvio 18.) Muut taustamuuttujat eivät tässä suhteessa erotelleet vastaajia.

19

2722

81

7378

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90


Tukimuotojen tunteminen Suomessa ja muissa maissa, %

Kyllä Ei

28

4.5 Työpaikan tuki henkilölle, jolla on oppimisvaikeuksia

Vastuksista ilmeni, että työpaikoilla ei ole kovin paljon käytössä keinoja tai tapoja tukea työn-tekijää oppimisvaikeuksissa. Vajaa puolet vastanneista totesi, että oppimisvaikeuksissa tue-taan heidän työpaikoillaan. Noin viidennes totesi, että ei tueta, eikä ole tarvettakaan ja pie-nempi osuus oli niitä, joiden mielestä ei tueta, vaikka olisikin tarvetta. Osa vastanneista ei osannut ottaa kantaa tukemiseen. (Kuvio 19.)

Kuvio 19. Vastaajien käsitys siitä tuetaanko heidän työpaikallaan oppimisvaikeuksissa, %.

Luottamus-mies



Kaikki (n)

Ei tueta, eikä siihen ole tarvetta

19 23 26 21

Ei tueta, vaikka tarvetta olisi

18 10 4 14


Tuetaan 44 50 60 47

Yhteensä (n) 100 (391) 100 (199) 100 (78) 100 (668)

Taulukko 43. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien käsitykset siitä tuetaanko työpaikalla oppimisvaikeuksissa, %.

Työnantajan edustajat olivat muita useammin sitä mieltä, että työpaikalla tuetaan oppimis-vaikeuksia omaavia työntekijöitä. Toisaalta heissä oli myös suhteellisesti eniten niitä, jotka totesivat, ettei tueta, koska siihen ei ole tarvettakaan. Luottamusmiehet puolestaan olivat muita useammin sitä mieltä, ettei oppimisvaikeuksissa tueta, vaikka siihen olisi tarvetta. (Taulukko 43.) Jos jossakin työpaikan ohjelmassa tai suunnitelmassa on mainittu oppimis-vaikeudet ja niissä tukeminen, oppimisvaikeuksissa vastaajien mukaan myös tuetaan (tau-lukko 44). Vahvimmin tuetaan myös niissä työpaikoissa, joissa oppimisvaikeudet otetaan huomioon jo työpaikan ohjeiden ja muun materiaalin laadinnassa (taulukko 45). Tämä tukee sitä, että oppimisvaikeudet pitäisi ottaa huomioon jo erilaisissa työpaikan yleisissä ohjeissa ja suunnitelmissa. Mitä suuremmasta työpaikasta oli kyse, sitä useammin vastaajat katsoi-vat, että työpaikalla tuetaan oppimisvaikeuksissa (taulukko 46.)

21

14

18

47

Oppimisvaikeuksissa tukeminen, % (n=684)

Ei, eikä tarv. Ei,vaikka tarv. En osaa sanoa Tuetaan

29

On mainittu Ei ole mai-nittu

Ei ole tällai-sia suunni-telmia

Kaikki (n)


9 23 23 21


6 15 23 15


Tuetaan 82 44 34 47

Yhteensä (n) 100 (87) 100 (453) 100 (109) 100 (649)

Taulukko 44. Oppimisvaikeuksissa tukeminen työpaikalla sen mukaan, onko jossakin työpaikan oh-jelmassa tai suunnitelmassa mainittu oppimisvaikeudet ja niissä tukeminen, %.

Otetaan huomi-oon

Ei oteta huomi-oon

Kaikki (n)


14 22 21


3 16 15


Tuetaan 75 44 47

Yhteensä (n) 100 (87) 100 (572) 100 (659)

Taulukko 45. Oppimisvaikeuksissa tukeminen työpaikalla sen mukaan, otetaanko oppimisvaikeudet huomioon työpaikan ohjeiden ja muun materiaalien laadinnassa, %.

Alle 50 50 - 499 500 - Kaikki (n)


34 14 13 21


12 18 10 14


Tuetaan 38 47 60 47

Yhteensä (n) 100 (227) 100 (301) 100 (154) 100 (682)

Taulukko 46. Oppimisvaikeuksissa tukeminen työpaikalla työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %.

30

Neljäsosa vastaajista totesi, että työpaikalla oli käytössä työtehtävien jakaminen työntekijän vahvuuksien mukaan ja noin viidesosa totesi, että työpaikalla voidaan sopia, että työtoveri voi auttaa hankalissa työvaiheissa. Kolmanneksi useimmin mainittiin, että käytössä on huo-lellinen perehdytys ja ohjeistus. Maittain oli jonkin verran eroavuuksia. Suomessa tuettiin muita maita enemmän perehdytyksellä ja jakamalla työtehtäviä. Muissa maissa puolestaan tuettiin tiedon jakamisella ja tarjoamalla työtä helpottavia apuvälineitä sekä antamalla lisää aikaa työtehtävän tekemiseen. (Taulukko 47.)

Suomi Muut maat Kaikki Tilastollinen merkitsevyys

Jakamalla työtehtäviä työntekijöiden omien vahvuuksien mukaan

31

14

25

p<.001

Sopimalla, että työtoveri voi auttaa hankalissa työvaiheissa

27 10 21 p<.001

Huolellisella perehdytyk-sellä ja ohjeistuksella

27 5 18 p<.001

Tarjoamalla työtä helpottavia apuvälineitä

8 19 12 p<.001

Antamalla lisää aikaa työtehtävien tekemiseen

14 9 12 ns.

Antamalla tietoa oppimis-vaikeuksista (esim. esitteitä)

3 9 5 p<.001

Järjestämällä rauhallinen työtila

4 3 3 ns.

Muulla tavoin 2 3 2 ns.

Taulukko 47. Miten vastaajan mukaan työpaikalla on tuettu työntekijää oppimisvaikeuksissa Suo-messa ja muissa maissa; niiden osuus, jotka totesivat väittämän kuvaavan työpaikkansa tilannetta, %.

Luottamusmies Työsuojeluval-tuutettu


Jakamalla työtehtäviä työntekijöiden omien vahvuuksien mukaan

23

24

39

Sopimalla, että työtoveri voi auttaa hankalissa työvaiheissa

17

25

30

Huolellisella perehdy- tyksellä ja ohjeistuksella

15

23

29

Antamalla lisää aikaa työtehtävien tekemiseen

10

14

21

Taulukko 48. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työantajan edustajien käsitykset siitä, miten työpaikalla on tuettu työntekijää oppimisvaikeuksissa; niiden osuus, jotka totesivat väittämän kuvaavan työpaikkansa tilannetta, %.

Työnantajia edustavat vastaajat katsoivat muita useammin, että heidän työpaikoillaan tue-taan oppimisvaikeuksia omaavia työntekijöitä huolellisella perehdytyksellä ja ohjeistuksella, jakamalla työtehtäviä, sopimalla työtoverin avusta hankalissa työvaiheissa sekä antamalla lisää aikaa työtehtävien tekemiseen. (Taulukko 48.) Mitä nuoremmasta henkilöstöstä tai mitä

31

suuremmasta työpaikasta oli kyse sitä useammin vastaajat totesivat tukea saatavan huolel-lisella perehdytyksellä ja ohjeistuksella. Muut taustamuuttujat eivät erotelleet vastaajia tuen antamisessa.

Vastaajat saattoivat myös kirjoittaa kyselylomakkeeseen omia käsityksiään ja kommentte-jaan oppimisvaikeuksista työpaikoilla ja siitä miten niistä selviytymistä voitaisiin tukea. Monet vastaajat pitivät tärkeänä sitä, että oppimisvaikeudet otetaan esille ja niistä puhutaan ja joil-lekin asia oli tuttu, mutta jotkut pitivät sitä kuitenkin sen verran uutena ilmiönä, että se on hyvä ottaa esille ja pitää esillä.

”Hyvä aihe kun otettu puheeksi! Aihe on vaikea ja arka lähteä hoitamaan ilman kunnon työ-kaluja!”

”Oppimisvaikeuksista on hyvä puhua ja onhan niistä puhuttu jo pitkään. Silti niitä olisi hyvä saada vielä enemmän esille etenkin julkisessa keskustelussa. Edelleen on todella paljon tie-tämättömyyttä siitä, miten oppimisvaikeudet voi ilmetä ja mitä keinoja on olemassa, jotta nii-den kansa pärjää paremmin. Luulen, että lasten kohdalla niistä puhutaan jo aika hyvin, mutta aikuisväestössä on varmasti paljon ihmisiä, joilla on aina ollut ongelmia oppimisen kanssa, mutta he eivät itse tiedosta, että taustalla onkin jonkinlainen oppimisvaikeus ja että on ole-massa erilaisia keinoja helpottaa omaa elämää. Monet kärsivät turhaan ja eivät ehkä uskalla ottaa asiaa edes puheeksi, koska pelkäävät vaikeuksia työpaikalla tai peräti pelkäävät me-nettävänsä työpaikan, jos ottavat asian puheeksi.”

”On uusi aihe mutta tosi hyvä että otetaan esille!”

”Tämä on aihe, johon ei omalla työpaikalla ole kiinnitetty huomiota, kun ei ole tullut esille oppimisvaikeutta kenelläkään. Itse aion ottaa nyt aiheen esille työyhteisössä.”

Asia koettiin usein myös melko vaikeaksi ja arkaluontoiseksi ottaa työpaikalla esille. Voi olla kyse myös siitä, että pelätään ottaa asia esille varsinkin, kun työelämässä koetaan olevan epävarmuutta.

”Kun on kyseessä paljon ihmisiä työllistävä yritys, on siinä hyvinkin mahdollisuus toimia työn-tekijänä vuosia eivätkä oppimisvaikeudet tule missään vaiheessa esille. Voisi olla työnteki-jällekin helpotus, kun tämän asian saattaisi työnantajan tietoon. Työnantajalla olisi helpompi ottaa huomioon kyseinen asia.”

”Ihmiset harvoin myöntävät puutteitaan esim. hahmotuskyvyn ja ohjeiden ymmärtämisen suhteen. Useimmiten aletaan syyttää muita töiden viivästyessä tai epäonnistuessa.”

”Oppimisvaikeudet on vaikea asia jolla se on, ei hän halua tai uskalla tuoda sitä esille työn-antajalle, varsinkin kun nyt on niin sanottu lama.”

”Nykyisellä työtahdilla eivät edes "normaali kuntoiset" työntekijät hae apua ainakaan työnan-tajan kautta, koska jatkuvissa YT neuvotteluissa työntekijöitä saneerataan ulos firmasta. Tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä voidaan saneerata myös (oppimisvaikeuksista kärsiviä) työntekijöitä. Useat työelämän lait on kirjoitettu niin laveasti, että työntekijöiden suoja on aika olematon. Toivottavasti on myös työnantajia, jotka katsovat kauemmaksi tulevaisuuteen eikä vain vuosineljänneksittäin.”

32

5 Yhteenveto ja pohdinta

Selvityksessä luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja työnantajan edustajat kertovat koke-muksiaan ja näkemyksiään oppimisvaikeuksista työpaikoilla ja siitä, miten niistä selviytymistä tuetaan. Selvitys tehtiin sähköisenä kyselynä Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa yhteistyössä kunkin maan ammattiliittojen kanssa. Nordplus Aikuiskoulutus –ohjelman tuke-maa selvitystä koordinoi Suomessa Työväen sivistysliitto.

Selvityksessä ei päästy aivan siihen aineistokertymään kuin oli haluttu erinäisten vaikeuksien ja resurssien vähyyden vuoksi. Kuitenkin erityisesti Suomen osalta voidaan puhua melko kattavasta selvityksestä, jossa mukana oli vastaajia melko monipuolisesti teollisuudesta, pal-veluista ja julkisen sektorin puolelta sekä hyvin moninaisesti suurista ja pienistä työpaikoista, naisvaltaisista ja miesvaltaisista työpaikoista ja henkilöstön keski-iältä erilaisista työpaikoista. Mikään kattava ja edustava otos ei selvityksessä ole kyseessä vaan yhdellä tavalla kerätty näyte. Selvitys ei myöskään pyri kertomaan, mikä on työpaikkojen todellinen tilanne oppimis-vaikeuksiin nähden, vaan kyseessä on edellä mainittujen ryhmien näkemys.

Suurimmalle osalle vastaajista oppimisvaikeudet sinällään olivat tuttu ilmiö, muissa maissa hieman tutumpi kuin Suomessa. Yli puolet vastaajista tiesi työpaikallaan olevan henkilöitä, joilla heidän mukaansa oli oppimisvaikeuksia. Suomalaiset vastaajat olivat kiinnittäneet muita maita useammin huomiota tarkkaavaisuuden ongelmiin sekä uuden oppimisen hanka-luuteen, muiden maiden vastaajat puolestaan olivat useimmin kiinnittäneet huomiota kirjoit-tamiseen liittyviin ongelmiin. Yksityisellä sektorilla oppimisvaikeuksia huomattiin herkemmin kuin julkisen sektorin työpaikoilla ja suuremmilla työpaikoilla useammin kuin pienemmillä.

Suhtautuminen työntekijöihin, joilla oli oppimisvaikeuksia, oli suurimmalla osalla vastaajista positiivista; heidän katsottiin pääosin sopeutuvan muiden tavoin ja olevan yhtä arvostettuja työntekijöinä kuin muutkin. Kuitenkin erityisesti suomalaiset vastaajat totesivat, että sellaiset työntekijät vaativat enemmän aikaa työtehtävistä suoriutumisessa kuin muut ja edellyttävät erityisiä järjestelyjä työssä. Luottamusmiehet epäilivät muita herkemmin, ovatko työntekijät, joilla on oppimisvaikeuksia yhtä hyväksyttyjä työntekijöitä kuin muut. Valtaosa vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että työ tekemisen helpottaminen erityisjärjestelyillä on vain tahtokysy-mys. Mutta miltei puolet vastaajista totesi työpaikan työtahdin olevan niin kova, ettei siihen ole mahdollista juurikaan hitaampia sopeuttaa. Tätä mieltä oli suomalaisista vastaajista yli puolet, kuten myös yksityisen sektorin vastaajista samoin kuin pienten työpaikkojen vastaajat sekä naisenemmistöisten työpaikkojen vastaajat.

Varsin harvalla työpaikalla käsitellään oppimisvaikeuksia perehdytyksessä tai lisäkoulutuk-sessa, eikä niitä juurikaan käsitellä myöskään luottamusmies- tai työsuojelukoulutuksessa, hieman enemmän esimieskoulutuksessa. Oppimisvaikeuksia käsitellään myös erittäin har-vassa työehtosopimuksessa, muissa maissa kuitenkin useammin kuin Suomessa. Vain joka kymmenen vastaajan työpaikoilla on oppimisvaikeuksia käsitelty koko henkilöstön kanssa yhteisissä tilaisuuksissa. Työantajan edustajat katsoivat usein muita useammin, että oppi-misvaikeuksista työpaikoilla puhutaan ja niihin myös saa apua.

Suomessa on muita maita useammin työpaikoilla erilaisia ohjelmia, jotka säätelevät työnte-kemistä ja henkilöstöpolitiikkaa. Kuitenkin muiden maiden ohjelmissa otetaan Suomea use-ammin esille oppimisvaikeudet. Kolmasosa vastaajista tiesi, mitä he voivat saada tukea ja opastusta kohdatessaan työpaikoilla oppimisvaikeuksia, työnantajan edustajat muita useam-min. Vajaat puolet vastaajista totesi, että heidän työpaikoillaan tuetaan työntekijöitä selviyty-mään oppimisvaikeuksistaan. Tässäkin työnantajan edustajat katsovat tilannetta positiivi-semmin kuin muut.

Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien antama kuva oppimis-vaikeuksien tunnistamisesta ja niistä selviytymisen tukemisesta työpaikoilla ei ole aivan synkkä. Oppimisvaikeuksia työpaikoilla tunnistetaan ja niihin osataan jo jotenkin hakea apua. Kuitenkin saatujen tulosten perusteella oppimisvaikeuksiin työpaikoilla täytyisi vielä enem-män kiinnittää huomiota, sillä vaikka tilanne ei aivan synkkä ole, ei se selvityksen perusteella mikään ruusuinenkaan ole. Tarvitaan edelleen ja enemmän asian ottamista esille ja pitämistä

33

esillä, jotta työpaikoilla uskalletaan tuoda omat hankaluudet oppimisessa esille. Erialisia tu-kimuotoja on tarjolla ja niitä jonkin verran käytetäänkin. Lisää tietoa mahdollisuuksista kui-tenkin tarvitaan.

Myös työpaikkojen erilaisissa ohjelmissa ja suunnitelmissa täytyisi oppimisvaikeudet ottaa enemmän esille. Sitä kautta saattaisi ilmiö tulla enemmän tutuksi ja arkipäiväisemmäksi, sel-laiseksi hankaluudeksi, josta voi aivan hyvin selviytyä.

34

Kirjallisuutta ja oppaita

Gerber P (2003) Adults with learning disabilities redux. Remedial and Special Education 24, 6, 324-327.

Gerber P (2005) Low-literate adults with learning disabilities. A review of the literature. Thal-amus 2005, 42-54.

Gerbers P, Price L (2003) Persons with learning disabilities in the workplace. Learning Dis-abilities Research and Practice 18, 2, 132-136.

Haapasalo S, Korkeamäki J (toim.) (2009) Kuntoutuspalveluita aikuisten oppimisvaikeuksiin. Opi oppimaan-hankkeen loppuraportti. Kuntoutussäätiön työselosteita 38/2009. Helsinki.

Korkeamäki J (2013) Aikuisten oppimisvaikeudet. Näkökulmia selviytymiseen. Kuntoutus-säätiön tutkimuksia 83/2010. Toinen painos. Kuntoutussäätiö. Helsinki.

Korkeamäki J, Reuter A, Haapasalo S (2010) Aikuisten oppimisvaikeuksien tunnistaminen, arviointi ja kuntoutus. Opi oppimaan -hankkeen toimeenpano ja toteutus. Kuntoutussäätiön työselosteita 40/2010. Kuntoutusäätiö. Helsinki.

Nukari N (2010) Aikuisten oppimisvaikeuksien psykologinen arviointi. Kuntoutussäätiön työ-selosteita 39/2010. Helsinki.

Oma oppimisvalmentaja. Työkirja oppimisvaikeuksien kanssa selviytymiseen (2010). Opi op-pimaan -hanke. Kuntoutussäätiö. Helsinki. Helsinki.

Tukea ja palveluita nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksiin (2009) Opi oppimaan -hanke. Kuntoutussäätiö.

Wolf L, Schreiber H, Wasserstein J (eds.) (2008) Adult learning Disorders: Contemporary Issues. New York, Psychology Press.

www.oppimivaikeus.fi

www.lukiapuvaline.fi

http://www.oppimivaikeus.fi/

http://www.lukiapuvaline.fi/

oppimisvaikeudet työpaikoilla - etusivu · tiedetään, että apuvälineitä ja keinoja tukea...

Documents