ops yhteinen osa - hyria koulutus · ops, yhteinen osa 4 (42) hyväksytty 27.3.2017 27.3.2017...

OPS, yhteinen osa 1 (42) Hyväksytty 27.3.2017 27.3.2017

Opetussuunnitelman yhteinen osa


Sisällysluettelo

JOHDANTO ............................................................................................................................................. 4

I HYRIA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ ...................................................................................... 5

1 HYRIAN ORGANISAATIO, STRATEGIA JA ARVOT ....................................................................... 5

2 HYRIAN JÄRJESTÄMÄ KOULUTUS ............................................................................................... 8

2.1 Opetussuunnitelmat ............................................................................................................... 9

2.2 Oppimisympäristöt................................................................................................................ 10

3 PEDAGOGISEN TOIMINNAN PERIAATTEET ............................................................................... 11

3.1 Oppimiskäsitys ..................................................................................................................... 11

3.2 Kansainvälisyys .................................................................................................................... 11

3.3 Kestävä kehitys .................................................................................................................... 12

4 YHTEISTYÖ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISESSÄ ..................................................................... 13

4.1 Hyrian sisäinen yhteistyö ...................................................................................................... 13

4.2 Opiskelijakuntatoiminta ........................................................................................................ 13

4.3 Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö .................................................................................... 13

4.4 Perusopetuksen kanssa tehtävä yhteistyö ............................................................................ 14

4.5 Toisen asteen koulutuksen yhteistyö .................................................................................... 14

4.6 Syrjäytymisen ehkäisy .......................................................................................................... 14

4.7 Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa ................................................................ 15

5 OPISKELIJAN OIKEUSTURVA ...................................................................................................... 15

5.1 Turvallisuus .......................................................................................................................... 15

5.2 Kurinpito ............................................................................................................................... 16

5.3 Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen ........................................................................ 18 5.3.1 Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen ................................................... 18 5.3.2 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset, esteettömyys ja opiskelijaksi ottamisen

edellytykset ............................................................................................................... 19 5.3.3 Rikosrekisteriote ....................................................................................................... 20 5.3.4 Huumausainetestaus ................................................................................................ 21

5.4 Oikaisupyynnöt, muutokset ja valitukset ............................................................................... 21

6 TOIMINNAN KEHITTÄMINEN ........................................................................................................ 21

6.1 Laadun hallinta ..................................................................................................................... 22

6.2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen ................................................................................... 22

II AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS NUORTEN KOULUTUKSENA............................................ 23

7 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ................................................................................................... 23

7.1 Työssäoppiminen ................................................................................................................. 24


7.2 Yhteisten tutkinnon osien järjestäminen ............................................................................... 24

7.3 Opintojen rakenne ja joustavuus .......................................................................................... 25

7.4 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) ................................................................... 25

7.5 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa ................ 25

7.6 VALMA – ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus ........................................ 27

7.7 Ammatillinen erityisopetus .................................................................................................... 27

7.8 Erityisen tuen ohjaus nuorten koulutuksessa ........................................................................ 27

7.9 Erityislahjakkuuden tukeminen ............................................................................................. 28

8 OPISKELIJAPALVELUT ................................................................................................................ 29

8.1 Ryhmänohjaus ..................................................................................................................... 29

8.2 Opinto-ohjaus ....................................................................................................................... 30

8.3 Opiskeluhuolto ..................................................................................................................... 30

8.4 Yhteistyö huoltajien kanssa .................................................................................................. 32

9 AMMATTITAIDON ARVIOINTI........................................................................................................ 32

9.1 Arvioinnin periaatteet ............................................................................................................ 32

9.2 Työssäoppimisen arviointi .................................................................................................... 33

9.3 Ammattiosaamisen näytöt ja niiden toteuttamisen ja arvioinnin periaatteet .......................... 33

9.4 Arviointi erityisopetuksessa .................................................................................................. 34

9.5 Maahanmuuttajaopiskelijoiden arviointi ................................................................................ 34

III AIKUISKOULUTUS JA NÄYTTÖTUTKINNOT ............................................................................... 34

10 AIKUISTEN NÄYTTÖTUTKINNOT ................................................................................................. 34

10.1 Aikuisten kolmivaiheinen henkilökohtaistaminen .................................................................. 36 10.1.1 Henkilökohtaistaminen hakeutumisen vaiheessa ...................................................... 36 10.1.2 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnon suorittamisen vaiheessa .............................. 37 10.1.3 Henkilökohtaistaminen tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheessa ................ 38

10.2 Näyttötutkintotilaisuuksien toteutus ja arviointi ...................................................................... 38

11 OPPISOPIMUSKOULUTUS ............................................................................................................ 40

12 AIKUISTEN LISÄ- JA TÄYDENNYSKOULUTUS ........................................................................... 40

13 ERITYISEN TUEN OHJAUS AIKUISTEN KOULUTUKSESSA....................................................... 40

LÄHTEET ............................................................................................................................................... 41

LIITTEET ................................................................................................................................................ 42


JOHDANTO

Opetussuunnitelman yhteisessä osassa määritellään kaikelle Hyria koulutuksen toiminnalle yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä koulutuksen järjestäjän keskeiset arvot. Yhteisen osan liitteissä ja muissa Hyrian toimintaa ohjaavissa suunnitelmissa, ohjeissa ja prosessiku-vauksissa kuvataan toimintatapoja tarkemmin. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan koulutuksen järjestäjä hyväksyy koulutusta varten opetussuunnitelman, joka perustuu valtakunnallisten ammatillisten perustutkintojen pe-rusteisiin. Opetussuunnitelma jakautuu kolmeen osaan:

Pedagoginen ohjelma ja Opetussuunnitelman yhteinen osa

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Hyrian Pedagoginen ohjelma on tiivistetty kuvaus Hyrian opetukseen ja koulutukseen liitty-vistä linjauksista (liitteenä). Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan, kuinka tutkinnon perusteissa määritelty tutkinto järjestetään Hyriassa. Oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman pohjalta laa-ditaan tutkinnoittain vuosittaiset toteutussuunnitelmat ja opiskelijoille henkilökohtaiset opiske-lusuunnitelmat. Näillä dokumenteilla luodaan Hyrian yhtenäinen käsitys osaamisesta, oppimisesta, opetuksen ja ohjauksen järjestämisestä ja resurssien tarkoituksenmukaisesta kohdentamisesta. Hyrian johtava rehtori on hyväksynyt Opetussuunnitelman yhteisen osan päätöksellään 27.3.2017 / § 2.


I HYRIA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ

1 HYRIAN ORGANISAATIO, STRATEGIA JA ARVOT

Hyria koulutus Oy on Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien, Hausjärven ja Lopen kuntien sekä Hyvinkään–Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiön omistama yhtiö. Hyria koulutus on osakeyhtiömuotoinen organisaatio, jolla on oma hallitus, joka toimii myös oppilaitoksen johtokuntana. Osakeyhtiön toimitusjohtaja toimii samalla oppilaitoksen johtavana rehtorina. Hän vastaa yhtiön kokonaisvaltaisesta johtamisesta, strategisesta suunnittelusta ja hallituksen vahvistaman strategian toteuttamisesta. Toimitusjohtajan apuna toimii osakeyhtiön johtoryhmä, johon kuuluvat kaksi rehtoria, integraatiojohtaja, talous- ja kiinteistöpäällikkö sekä henkilöstö- ja työhyvinvointipäällikkö. Hyrian organisaation muodostavat kaksi tulosaluetta, Hyria koulutuspalvelut sekä Konserni- ja konsortiopalvelut. Hyria koulutuspalveluiden tulosalue jaetaan koulutustoimintaan sekä koulutustoiminnan tu-keen ja kehittämiseen, joita johtavat rehtorit. Heillä on apunaan yksiköissä toimivat palvelu-päälliköt. Koulutustoiminnan alueella toimii 20 osastoa: 10 nuorten koulutusalan osastoa, 8 aikuisten koulutusalan osastoa sekä valmentavan koulutuksen ja yto-osastot. Osastoja johta-vat koulutuspäälliköt. Lisäksi koulutustoiminnan alueeseen kuuluu yritys- ja tuotekehityspalve-lut. Koulutustoiminnan tuen ja kehittämisen alueeseen kuuluvat pedagogiset kehittämispalve-lut, opiskeluhuolto- ja ohjauspalvelut, palvelupäällikkötoiminta ja kansainvälinen toiminta. Konserni- ja konsortiopalveluiden tulosaluetta johtaa integraatiojohtaja. Konserni- ja konsor-tiopalveluihin kuuluvat talous- ja kiinteistöpalvelut, henkilöstö- ja työhyvinvointipalvelut, hanke-palvelut, opintopalvelut, ICT-palvelut, ravintolapalvelut, markkinointi- ja viestintäpalvelut sekä HRAKS Työelämäpalvelut (HRAKS = Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö).


Kuva 1. Hyrian toiminnan organisointi ja johtaminen 1.1.2017 alkaen

Konserni- ja konsortiopalvelut

Integraatiojohtaja Karel McLeod Smith

Talouspalvelut

Hankepalvelut

Opintopalvelut

ICT-palvelut

Ravintolapalvelut

Markkinointi- ja

viestintäpalvelut

HRAKS Työelämäpalvelut

Talous- ja kiinteistöpalvelut Talous- ja kiinteistöpäällikkö

Jari Sisso

Henkilöstö- ja työhyvinvointipalvelut

Henkilöstö- ja työhyvinvointi- päällikkö Teija Isomäki

Hyria koulutuspalvelut

Auto N + Logi A +

Metalli A ja N Mara A ja N +

Kult N

Luva A ja N Rake A ja N +

Sähkö N

Liti A ja N Sote A ja N

Turva A ja N Valmentava A ja N

YTO-aineet Yritys- ja tuote-

kehityspalvelut

Pedagogiset kehittämispalvelut

Opiskeluhuolto- ja ohjauspalvelut

Palvelupäällikkötoiminta

Kansainvälinen toiminta

Koulutustoiminta Rehtori Tuula Kortelainen

Koulutustoiminnan tuki ja kehittäminen

Rehtori Ari Orelma

Konsernin ja konsortion johto Toimitusjohtaja, johtava rehtori Pekka Vaittinen

Johtoryhmä = Rehtorit, integraatiojohtaja, talous- ja kiinteistöpäällikkö, henkilöstö- ja työhyvintointipäällikkö

Yhtiökokous Hyria koulutus Oy ja Hyria aikuiskoulutus Oy hallitukset

Riskien hallinta, turvallisuus, analytiikka


Hyrian koulutuksen järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä on 3054 opiskelijaa. Hyriassa opiskelee vuosittain reilu 10 000 henkilöä, joista noin 2500 on nuoria ammatillisen perustutkin-non suorittajia, 1400 aikuisia perustutkinnon, 1500 ammattitutkinnon ja 320 erikoisammattitut-kinnon suorittajia. Loput reilu 4000 opiskelijaa ovat lyhytaikaisen koulutuksen piirissä. Yhtiöllä on toimintaa Hyvinkään ja Riihimäen lisäksi myös muualla Suomessa, mm. Helsin-gissä, Hämeenlinnassa ja Lahdessa. Hyrian tiedotus on keskittynyt internet-sivustolle (www.hyria.fi) sekä Wilma-opiskelijahallinto-ohjelmaan. Lisäksi hyödynnetään myös perinteisempää painotuotteista markkinointia ja vies-tintää. Missio Hyrian missiona on tarjota asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeita palvelevaa ammatillista koulutusta ja osallistua aktiivisena toimijana työelämän kehittämiseen. Vastaamme yhteistyökumppaneidemme kanssa koulutustarjonnallamme sekä valtakunnallis-ten että alueellisten työnantajien osaavan työvoiman tarpeeseen ennakoiden työelämän, työ-voiman ja osaamisen muutoksia. Työelämää kehitämme yritysten kanssa yhteisillä kehittämishankkeilla sekä yrityksille suunna-tulla henkilöstön kehittämis- ja koulutustoiminnalla. Kehitämme myös omaa toimintaamme jat-kuvasti. Opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen ja tehokkaan ja edistykselli-sen oppimisympäristön luominen ovat tämän toiminnan keskiössä. Visio Visionamme on olla ammatillisen koulutuksen edelläkävijä ja vahva vaikuttaja. Vision mukaisesti Hyria tarjoaa ensiluokkaista ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta sekä työelämän kehittämispalvelua. Koulutusasiakkuuksissa ja sidosryhmäyhteistyössä olemme ensisijainen valinta ja työllämme ylitämme asiakkaiden ja sidosryhmien odotukset. Kattavan yhteistyöverkostomme ansiosta olemme myös halutuin aluekehittämisen yhteistyökumppani. Hyria vaikuttaa toimimalla aktiivisesti ja saamalla aikaan tuloksia. Hyrian arvot Tärkeimmät arvomme ovat asiakaslähtöisyys, laadukkuus, vastuullisuus ja innovatiivi-suus. Asiakaslähtöisyys Hyriassa tarkoittaa opiskelijan ja työelämän yksilöllisten tarpeiden huomi-oon ottamista sekä vuorovaikutteisuutta oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa. Laadukkuus tarkoittaa hyvää asiantuntemusta, tehokkuutta, joustavuutta sekä selkeää toimin-tatapaa. Vastuullisuus tarkoittaa vastuun kantoa opiskelijoista, ympäristöstä ja taloudesta sekä sää-dösten, ohjeiden sekä sovittujen käytäntöjen noudattamista. Se on myös vastuun ottamista itsestä, työstä ja työilmapiiristä. Innovatiivisuus tarkoittaa kehittävää työotetta, ”kissamaista ketteryyttä”, ennakkoluulotto-muutta ja tilanneherkkyyttä.


2 HYRIAN JÄRJESTÄMÄ KOULUTUS

Opetus- ja kulttuuriministeriön antaman koulutuksen järjestämisluvan mukaan Hyrian kou-lutustehtävänä on järjestää ammatillista peruskoulutusta seuraavilla koulutusaloilla:

humanistinen ja kasvatusala

kulttuuriala

luonnontieteiden ala

luonnonvara- ja ympäristöala

matkailu-, ravitsemis- ja talousala

sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

tekniikan ja liikenteen ala o koulutuskeskuksen järjestämään logistiikan perustutkinnon kuljetuspalveluiden kou-

lutusohjelmaan sisältyy kuorma- ja linja-autonkuljettajien perustason ammattipäte-vyyskoulutus

yhteiskuntatieteiden, liiketalouden- ja hallinnon ala

Koulutusta voidaan järjestää myös ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavana koulutuk-sena (VALMA). Muun määräyksen mukaisena tehtävänä on järjestää urheilijoiden ammatillista peruskoulutusta. Ohjaava koulutus on ei-ammatillista koulutusta, jossa tavoitteena on osallistujan työmark-kina-aseman selkiinnyttäminen sekä ammatilliseen koulutukseen ja/tai työelämään ohjautumi-nen. Aikuisten ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta järjeste-tään työvoimahallinnon rahoituksella. Hyrialle on myös myönnetty pysyvä työelämän palveluja kehittämistehtävä. Hyria järjestää lisäksi perus-, ammatti, ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja tutkintotilaisuuksia kyseisten tutkintojen tutkintotoimikuntien kanssa tekemiensä sopimusten mukaisesti. Hyrian oppisopimuspalvelut järjestää perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja myös järjes-tämisluvassa mainittujen kuntien, koulutusalojen sekä opiskelijamäärien ulkopuolella.

Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Maahanmuuttajilla tarkoitetaan Suomeen muuttaneita ulkomaalaisia, joiden tarkoitus on jäädä pysyvästi asumaan maahan. Opiskelijat, joiden äidinkieli on muu kuin koulutuksen järjestäjän opetuskieli (suomi), voivat saada erityisiä opetusjärjestelyitä tai tukea opinnoissaan. Maahan-muuttajaopiskelijoiden opintojen ammatilliset tavoitteet ovat samat kuin muidenkin opiskelijoi-den. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opetus toteutetaan Hyriassa pääsääntöisesti integ-roidusti muiden opiskelijaryhmien kanssa. Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys toteuttavat kulttuurisen kestävyyden ulottuvuutta. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus saada suomen kie-len opetusta vapaasti valittavina opintoina omassa oppilaitoksessa ja suomi toisena kielenä -opetusta lukioissa. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa VALMA-koulutuksessa opiskelevat maahanmuuttajaopiskelijat vahvistavat pakollisten opintojen lisäksi suomen kielen taitoaan, perehtyvät suomalaisiin ammatteihin ja ammatillisen koulutuksen tarjontaan sekä tutustuvat Hyriassa opiskeltaviin aloihin.


Hyrian maahanmuuttajakoulutus koostuu erilaisista toisiaan täydentävistä koulutusjaksoista, joiden tarkoituksena on antaa opiskelijoille kielelliset ja muut ammatillisissa opinnoissa tarvitta-vat valmiudet. Koulutuksia järjestetään erilaajuisina aikuiskoulutuksina, useimmiten työvoima-hallinnon rahoituksella. Hyrian koko koulutustarjonta on nähtävissä Hyrian www-sivuilla: www.hyria.fi

2.1 Opetussuunnitelmat

Jokaisesta ammatillisesta tutkinnosta on olemassa Opetushallituksen vahvistamat tutkin-non perusteet, jotka löytyvät internetistä. Niissä kuvataan tutkintojen ammattitaitovaatimukset sekä arvioinnin kohteet ja kriteerit. Tutkinnon perusteiden pohjalta tehdään oppilaitoskohtainen opetussuunnitelman tutkinto-kohtainen osa ja vuosittainen toteuttamissuunnitelma. Niissä kuvataan järjestettävän koulu-tuksen ajoitus, oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, joiden avulla opiskelija saavuttaa tut-kinnon perusteissa määrätyt ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Nuorten koulutuksen tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa on myös kuvattu ammattitai-tovaatimusten ja tavoitteiden lisäksi ammatillisten tutkinnon osien, ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien sekä vapaasti valittavien tutkinnon osien arviointisuunnitelma, jossa kuvataan ammattiosaamisen näytöt ja mahdollinen muu arviointi. Aikuiskoulutuksen tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa kuvataan tutkinnon muodostuminen Hyriassa ja ammattitaidon osoitta-mistavat. Nuorten koulutuksen tutkintokohtaisen opetussuunnitelman ammattiosaamisen näyttöjä kos-kevan osan hyväksyy Ammattiosaamisen toimikunta. Tämän jälkeen Hyria koulutuksen joh-tava rehtori hyväksyy tutkintokohtaisen opetussuunnitelman. Aikuiskoulutuksen opetussuunni-telmat hyväksyy Hyrian johtava rehtori. Nuorten koulutuksen opintokokonaisuudet toteutetaan oppilaitosmuotoisena koulutuksena, jossa vuorottelevat oppilaitoksessa toteutettavat monimuotoiset opintojaksot ja työpaikoilla tapahtuvat opintojaksot eli työssäoppiminen. Tutkintoihin voi myös sisällyttää yksilöllisesti enemmän tutkinnon osia, jotka syventävät ja laajentavat ammattiosaamista. Aikuisten tutkinto-tavoitteista koulutusta toteutetaan pääsääntöisesti monimuotokoulutuksena, jossa vaihtelevat lähi- ja etäopiskelujaksot sekä työssäoppiminen. Opiskelijan osaaminen arvioidaan nuorilla opiskelijoilla ammattiosaamisen näytöissä. Opinto-jen toteutus suunnitellaan yleensä niin, että tutkinto on mahdollista suorittaa kolmessa vuo-dessa. Opintoihin ja sen kestoon vaikuttavat yksilölliset tekijät huomioidaan henkilökohtai-sessa opiskelusuunnitelmassa, jonka opiskelija laatii yhdessä opettajansa kanssa. Näyttötut-kintojen suorittajien osaamisen arviointi tapahtuu tutkintotilaisuuksissa, jotka toteutetaan pää-sääntöisesti työpaikoilla todellisissa työskentelytilanteissa. Aikuisopiskelijat tekevät yhdessä vastuukouluttajansa kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HEKSU), jossa määritel-lään, mihin osuuteen valmistavasta koulutuksesta opiskelija osallistuu, vai osoittaako hän osaamisensa suoraan tutkintotilaisuudessa. Ammatilliset tutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakoului-

hin.

Ammatillisten perustutkintojen perusteet: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/selaus/ammatillinenperuskoulutus Ammatillisten näyttötutkintojen perusteet:

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/selaus/ammatillinenaikuiskoulutus

http://www.hyria.fi/

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/selaus/ammatillinenperuskoulutus

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/selaus/ammatillinenaikuiskoulutus


2.2 Oppimisympäristöt

Hyria kehittää omia oppimisympäristöjään vastaamaan edistyksellisten oppimisympäristöjen haasteita. Oppimisympäristöissä pyritään noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita ja huomioidaan ympäristöasiat arjen askareissa (esim. jätteiden lajittelu, energiansäästö). Hyria kehittää verkko-oppimisen infrastruktuuria ja osaamista ja vahvistaa opiskelua avoimissa oppi-misympäristöissä. Oppimisympäristöjä tullaan yhdistämään yhdessä teollisuuden ja palvelu-työnantajien kanssa niin, että opetusta pystyttäisiin entistä enemmän antamaan työnantajien tiloissa.

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa

Opiskelijat perehdytetään opintojen alussa tietoja viestintätekniikan mahdollisuuksiin opiske-lun välineenä. Hyriassa verkko-opetuksessa hyödynnetään verkko-oppimisympäristöjä (esi-merkiksi Itslearning, Fronter) hyödynnetään internetin pilvipalveluita (kuten Office365, Google-edu, blogit). Näiden lisäksi Hyriassa on käytössä erilaisia järjestelmiä ja palveluita, joita integ-roidaan opetukseen tarpeen mukaan. Hyrian itse hallinnoimat ympäristöt takaavat tietoturvalli-sen toiminnan sekä tehokkaan käyttäjien ja sisältöjen hallinnan. Internetin pilvipalveluista (mm. sosiaalisen median palvelut) ja mobiilipalveluista valitaan toimivimmat ja parhaiten opiskelun tavoitteita tukevat palvelut.

Verkko-opetuksen avulla rikastetaan perinteisiä opetusmenetelmiä sekä luodaan kokonaan uusia opiskelijakeskeisiä oppimisen muotoja. Opiskelijan itseohjautuvuuteen ja tietotekniikan hallintaan liittyvät valmiudet tuottavat elinikäisen oppimisen taitoja ja vastaavat jatkuvasti kehit-tyvän työelämän vaatimuksiin. Yhdistämällä verkko-opetus työpaikoilla tapahtuvaan oppimi-seen, saadaan oppimisprosessista ilmiöpohjainen, konkreettisiin tosielämän tilanteisiin sitoutu-nut. Etäluennot, sähköiset opiskelumateriaalit, verkkokeskustelut, opiskelijan oma sisällöntuo-tanto ja opiskelun etenemisen seuranta tukevat uuden ja käytäntöön sovellettavan tiedon syn-tymistä. Organisaatioiden näkökulmasta verkko-oppiminen parantaa opiskelun joustavuutta ja integroimista työelämään – opiskelu voi tapahtua työpaikalla, kotona tai missä tahansa ympä-ristössä, jossa internet on käytössä.

Verkko-opiskelu toteutetaan osana monimuoto-opetusta tai täysin verkossa tapahtuvana. Usein parhaimmat tulokset saadaan kun verkko-opetus yhdistetään lähiopetukseen, jolloin lä-hijaksot rytmittävät opiskelua ja sitouttavat opiskelijoita.

Kestävän kehityksen verkkokurssi on ollut Hyrian kurssitarjonnassa syksystä 2012 alkaen. Kurssi toteutetaan itslearning-verkko-oppimisalustalla ja osin lähiopetuksena. Verkkokurssia toteutetaan osana Hyrian nuorten koulutusta ja kaikkien uusien opiskelijoiden pitää se suorit-taa. Aikuisopiskelijoille kurssi on vapaavalintainen. Kurssia käytetään tarvittaessa myös mui-den Hyrian opintoryhmien ja henkilökunnan kouluttamisessa.


3 PEDAGOGISEN TOIMINNAN PERIAATTEET

Hyriassa pedagogista kehittämisestä eli opetukseen ja koulutukseen liittyvien toimintatapojen,

menetelmien ja mallien jatkuvasta parantamisesta vastaa Koulutustoiminnan tuki ja kehittämi-

nen -yksikkö. Koko henkilökunta osallistuu kehittämistyöhön oman tehtäväkuvansa osalta.

Hyrian strategian mukaisesti kehitetään esimerkiksi sähköisiä oppimisympäristöjä, opetusme-netelmiä ja kestävän kehityksen huomioimista osana ammatillisia opintoja. Kehittämistoimilla halutaan muun muassa motivoida opiskelijoita, tehostaa tutkintojen suorittamista ja ehkäistä opintojen keskeyttämistä.

3.1 Oppimiskäsitys

Hyrian oppimiskäsityksen mukaan ammatillinen osaaminen kehittyy kokemusten kautta, ra-kentuen aiemmin opitun pohjalle ja tukeutuen tieteelliseen tietoon. Tietojen ja taitojen oppimi-sessa korostuu asian tai kokonaisuuden ymmärtäminen, ongelmanratkaisukyvyn kehittyminen sekä opiskelijan oma aktiivinen prosessi, jossa hänellä on vastuu omasta oppimisestaan. Op-pimisprosessia tuetaan yksilöllisesti ja yhteisöllisesti niin, että oppimisen mielekkyys ja tavoit-teellisuus säilyvät koko oppimispolun ajan.

Henkilökohtaistaminen on opiskelijan ja kouluttajien yhteinen suunnittelu-, toteutus- ja arvioin-tiprosessi. Jokaisen opiskelijan oppimistarpeet ovat henkilökohtaisia. Opetuksen tehtävänä on kasvattaa opiskelijoita vastuuseen itsestään ja kehittää valmiuksia osallistua työelämään ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Koulutus keskittyy opiskelijoiden ajattelun ja tiedonkäsittelytai-tojen sekä kokonaispersoonallisuuden kehittämiseen. Oppiminen on aina yksilössä tapahtuva muutos. Opettajan tai kouluttajan tehtävänä on tukea opiskelijaa tuntemaan itsensä oppijana ja rohkaista häntä kehittämään itseään. Opiskelija on vastuussa omasta oppimisestaan ja ammattitaidon kehittymisestä. Ammattitaidon oppiminen on prosessinomaista, vastuullista ja perusteltua ongelmaratkaisua, jossa eri käsitteet sekä teoreettinen ja kokemuksellinen tieto yhdistyvät. Hyrian eettinen ohjeisto

3.2 Kansainvälisyys

Kansainvälistymiskasvatuksen avulla vahvistetaan opiskelijoiden kulttuurisen ja ammatillisen osaamisen lisäksi elinikäisen oppimisen avaintaitoja, joiden kehittyessä opiskelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Kansainvälistymiskasvatuksen kautta opiskelijat tuntevat ja arvostavat omaa kulttuuriperintö-ään, ymmärtävät kulttuurisia juuria, tutustuvat muihin kulttuureihin, kieliin sekä elämänkatso-muksiin. Lisäksi kansainvälistymiskasvatuksen avulla vahvistetaan opiskelijoiden ammatillisia valmiuksia, jotta he voivat toimia ja työskennellä monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainväli-sessä yhteistyössä. Kansainvälisen toiminnan painopisteenä Hyriassa on erityisesti opiskelijaliikkuvuus, eli mah-dollisuus lähteä opiskelijavaihtoon ulkomaille työssäoppimaan tai opiskelemaan. Kansainväli-set 4–15 viikon vaihtojaksot on pääasiassa tarkoitettu 2. ja 3. vuoden opiskelijoille, koska opis-kelijoiden edellytetään jo hallitsevan oman alansa perustiedot ja -taidot. Opiskelijoille on va-rattu vuosittain vahvistettava määrä apurahoja vaihtojaksojen matka- ja asumiskulujen katta-miseen.


Myös opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuuteen kannustetaan. Kotikansainvälisyys -opinnot (esi-merkiksi kieli- ja kulttuuri- ja kansainvälisyysopinnot) sekä maahanmuuttajakoulutus toteutta-vat kansainvälistymiskasvatuksen tavoitteita. Hyria vastaanottaa ulkomaisia opiskelijoita opis-kelemaan opintojaksoille tai työssäoppimaan alueen yrityksiin sekä opettajia ja asiantuntijoita tutustumaan suomalaiseen ammatilliseen koulutukseen. Hyria on myös mukana erilaisissa kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa, joissa kehitetään uusia opiskeluun tai koulutukseen liit-tyviä käytänteitä. Kansainvälisen toiminnan ohjelma

3.3 Kestävä kehitys

Kestävä kehitys on suunnitelmallinen osa Hyrian opetustoimintaa ja toimintakulttuuria. Kestä-vän kehityksen haasteisiin vastaaminen edellyttää tulevaisuusajattelua ja ennakointityötä sekä opetuksen ja oppimisympäristöjen uudistamista tukemaan vastuullisen ja kestävän elämänta-van omaksumista. Kannamme vastuumme huomioimalla kestävän kehityksen osana toiminta- ja taloussuunnitelmia, pedagogista ohjelmaa ja koko laatu- ja toimintajärjestelmää. Kestävä kehitys on vahvasti mukana opetussuunnitelmissa ja opetuksen toteuttamisessa. Hy-rian oma Kestävän kehityksen verkkokurssi sisältyy Hyrian nuorten koulutuksen opetussuunni-telmaan. Koulutusaloja ja yksikköjä tuetaan oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi-työssä. Tavoitteena on ulottaa sertifiointi kattamaan koko oppilaitos vuoteen 2020 mennessä. Kestävän kehityksen sertifiointityön avulla halutaan

vastata työelämän kestävän kehityksen osaamisvaatimuksiin

vastata koulutuksen järjestäjältä edellytettyyn yhteiskunnalliseen vastuuseen

parantaa toimintamme laatua

saada parantuneen materiaali- ja energiatehokkuuden myötä kustannussäästöjä ja vähentää toiminnan ympäristövaikutuksia

lisätä yhdessä toimimisen myötä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointia ja jaksa-mista

lisätä toimipisteiden välistä yhteistyötä ja yhteisten käytäntöjen luomista

verkostoitua ja tehdä kestävän kehityksen yhteistyötä oppilaitoksen ulkopuolisten toi-mijoiden kanssa.

Hyrian kestävän kehityksen ohjelmassa on kuvattu Hyrian kestävän kehityksen työn keskeiset periaatteet, tavoitteet ja toimintatavat. Vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan kootaan tarkem-mat kestävän kehityksen sertifioinnin mukaiset tavoitteet, toimenpiteet, vastuut ja indikaattorit. Hyrian kestävän kehityksen työryhmässä on jäseniä kaikista oppilaitoksen yksiköistä ja toi-minta-alueilta. Lisäksi yksiköissä toimii kestävän kehityksen vastaavia. Myös opiskelijoiden ideoita kysytään vuosittain. Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen sertifioinnista: www.koulujaymparisto.fi

http://www.koulujaymparisto.fi/


4 YHTEISTYÖ KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISESSÄ

4.1 Hyrian sisäinen yhteistyö

Hyrian kaikille avoimen koulutustarjonnan avulla opiskelijat voivat suunnitella opintojaan en-tistä yksilöllisemmin. Opiskelijat ja tutkinnon suorittajat voivat sisällyttää tutkintoihinsa osia muista perustutkinnoista, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Opintojen yksilöllisyys toteu-tetaan henkilökohtaisilla opiskelusuunnitelmilla.

4.2 Opiskelijakuntatoiminta

Hyriassa toimii opiskelijakunta. Opiskelijakuntaan kuuluvat kaikki oppilaitoksen ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijat. Jäsenmaksua ei kerätä. Opiskelijakunta toimii opiskelijoi-den yhdyssiteenä ja hoitaa myös lakisääteiset opiskelijakunnan tehtävät. Opiskelijakunnan kautta opiskelija voi vaikuttaa opiskelijoiden yhteisiin asioihin. Opiskelijakunnan toiminnan to-teutumisesta vastaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksi jäsentä kustakin Hyrian yksi-köstä. Yksiköissä toimii opiskelijakunnan jaosto, jonka puheenjohtajana toimii hallituksen jä-sen. Aikuisopiskelijoilla on oma jaostonsa ja heillä on kahden opiskelijan mandaatti opiskelija-kunnan hallituksessa. Jokainen opiskelijaryhmä valitsee keskuudestaan kaksi edustajaa, joiden tehtävänä on toimia yhdyssiteenä yksikön opiskelijakunnan jaostoon, opiskelijakuntaan, ryhmässä ja ryhmän luot-tamusopiskelijana. Hyrian vastuulla on opiskelijakuntatoiminnan koordinoiminen. Jokaisessa yksikössä on opiskelijakunnan asioista vastaava opettaja tai muu henkilökunnan edustaja.

4.3 Työelämän kanssa tehtävä yhteistyö

Opiskelijoiden työllistymistä ja ammattitaitoisen työvoiman saantia yrityksissä ja muilla työpai-koilla helpotetaan esimerkiksi tekemällä yhteistyötä työelämän toimijoiden ja yhteistyöryhmien kanssa sekä erilaisilla hankkeilla. Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan työelämälähtöisiksi ja niissä korostetaan työ-elämän toimintakokonaisuuksia. Ammatilliseen koulutukseen sisältyy aina oppimista työpai-koilla. Työssäoppimisjaksot sijoittuvat tutkinnon eri vuosille, ja yksittäisten työssäoppimisjakso-jen pituus voi vaihdella. Ammatillisessa perustutkinnossa on työssäoppimista vähintään 35 osaamispisteen verran. Osaaminen näytetään nuorten ammattiosaamisen näytöillä ja aikuisten näyttötutkintojen tut-kintotilaisuuksissa pääsääntöisesti aidoissa työelämän tuotanto- ja palvelutilanteissa. Arviointi tehdään yhteistyössä työelämän kanssa, ja työpaikkojen arvioijille järjestetään tätä varten ar-vioijakoulutusta. Hyria järjestää myös työpaikkaohjaajakoulutusta työelämän edustajille oppi-misen ja ammattitaidon saavuttamisen ohjaukseen sekä osaamisen arviointiin. Hyrian Am-mattiosaamisen toimikunta valvoo ammattiosaamisen näyttötoimintaa. Hyrian Yrityspalvelut tarjoaa yrityksille ja julkisyhteisöille myös räätälöityjä osaamisen kehittä-mispalveluja. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämissuunnitelma


4.4 Perusopetuksen kanssa tehtävä yhteistyö

Hyria tekee yhteistyötä omistajakuntiensa kanssa nuorisotakuun toteutumiseksi sekä perus-opetuksen kanssa muun muassa nivelvaiheen yhteistyön kehittämiseksi. Yhteistyöhön kuuluu lisäksi aloituspaikkojen tarpeen ennakointi ja koulutustarjonnan suunnittelu sekä yhteishaun osalta riittävän ohjauksen ja tukitoimien turvaaminen. Yhteistyössä tärkeää on tiedottaminen ja tietojen vaihto. Peruskouluihin mennään käymään ja esittelemään Hyrian toimintaa. Hyria järjestää vuosittain peruskoulun päättäville luokille suun-nattuja tapahtumia yhdessä muiden alueen koulutuksen järjestäjien kanssa. Muita yhteistyömuotoja nuorten joustavan siirtymisen edistämiseksi ovat muun muassa tie-donsiirtolupakäytäntö ja valmistavien koulutusten hakumenettely.

4.5 Toisen asteen koulutuksen yhteistyö

Hyria on verkostoitunut toimija, joka rakentaa omaa ydintehtäväänsä palvelevia pitkäkestoisia kumppanuuksia muiden ammatillisten oppilaitosten kanssa. Toisen asteen yhteistyö on Hy-rian, jäsenkuntien opetusviranomaisten ja lukioiden välistä yhteistyötä. Yhteistyön tavoitteena on tarjota kaikille alueen nuorille oikea koulutuspaikka ja opintojen aikana erilaisia valinnais-opintoja. Kaikissa Hyriassa opiskeltavissa perustutkinnoissa on mahdollista samanaikaisesti suorittaa ylioppilastutkinto, jolloin puhutaan kaksoistutkinnon suorittamisesta. Ylioppilastutkintoon val-mistavat opinnot toteutetaan sekä Riihimäen että Hyvinkään lukioissa yhdessä sovittuina ai-koina. Vuosittain valitaan peruskoulun opintomenestykseen pohjautuen 30 kaksoistutkinto-opiskelijaa Hyvinkäälle ja 30 Riihimäelle. Käytännössä opiskelija opiskelee tällöin ammatilliset tutkinnon osat Hyriassa ja ylioppilastutkintoon valmistavat opinnot Riihimäen ja Hyvinkään lu-kioissa. Hyria rakentaa lisäksi alueen nuorille saumattomia opintoputkia peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen, edistää kaksoistutkintojen suorittamista sekä ammattikorkeakouluopintojen suo-rittamista osana ammatillista perustutkintoa.

4.6 Syrjäytymisen ehkäisy

Hyria tekee tiivistä yhteistyötä syrjäytymisen ehkäisemiseksi aikuisten ja nuorten työpajojen kanssa, ja kehittää jatkuvasti omaa opiskeluhuoltojärjestelmäänsä ja opetustaan. Hyriassa korostetaan moniammatillisen yhteistyön tärkeyttä syrjäytymisen ehkäisyssä. Onnis-tunut syrjäytymisen ehkäisytyö vaatii Hyrian henkilöstöltä laajaa verkostoitumista kuntien eri viranomaisten ja työpaikkojen kanssa. Hyriassa kiinnitetään erityisesti huomiota varhaiseen tukeen, siirtymävaiheiden ohjaukseen ja opiskelijan elämänhallinnan tukemiseen. Opiskelijan elämänhallinnan tukemiseen liittyvää työtä Hyriassa tekevät opettajien ohella opiskeluhuollon edustajat. Erityistä nivelvaiheen yhteistyötä tehdään nuorten työpajoilla nivelvaiheen ohjaustoiminnassa. Ohjaus on suunnattu 15–25-vuotiaille Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen nuorille. Tavoitteena on tarjota yksilöllistä tukea ja ohjausta, kun


nuori on jäänyt peruskoulun jälkeen ilman opiskelupaikkaa

nuori on eroamassa tai eronnut toisen asteen oppilaitoksesta

nuori haluaa tietoa opiskelusta toisella asteella

nuori haluaa tietoa yhteishaun ulkopuolisista opiskeluvaihtoehdoista. Varhaisen tuen malli

4.7 Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa

Hyrian opiskelija voi valita opintoja toisesta ammatillisesta oppilaitoksesta, lukiosta tai ammat-tikorkeakoulusta sekä avoimesta korkeakoulusta. Eerikkilän urheiluopisto, Faktia, Forssan ammatti-instituutti, Hyria, Hämeen ammatti-instituutti, Kiipulan ammattiopisto, Koulutuskeskus Tavastia, ja Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto ja Ypäjän Hevosopisto muodostavat VÄLKKY-verkoston, joka yhdessä kehittää toisen asteen ammatillista koulutusta ja siihen kytkeytyvää työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää. Yhteistyön tavoitteena on kehittää koulutustarjontaa suunnitelmallisesti, mahdollistaa valin-naisten ammatillisten tutkinnon osien yhteistarjonta ja lisätä resurssien yhteiskäyttöä. Hyria on sopinut Laurea-ammattikorkeakoulun ja HAMK-ammattikorkeakoulun kanssa periaat-teista, joiden mukaisesti toisen asteen opiskelijat voivat suorittaa ammattikorkeakouluopintoja osana ammatillista perustutkintoa.

5 OPISKELIJAN OIKEUSTURVA

5.1 Turvallisuus

Hyrian opiskelijat ja henkilökunta ovat sitoutuneet toimimaan toisiaan kunnioittaen ja hyvien tapojen mukaisesti. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen kuuluu sosiaaliseen kestävään kehitykseen. Opiskelijoiden ja henkilökunnan tehtävänä on huolehtia, että opiskeluympäris-tössä säilyy työrauha ja että oppimisympäristö on turvallinen. Oppilaitoksen toiminnassa sovelletaan yleisiä turvallisuutta sekä palo- ja työsuojelua koskevia säännöksiä. On tärkeää, että jokainen noudattaa turvallisuudesta ja työsuojelusta annettuja ohjeita sekä käyttää työturvallisuuden edellyttämiä henkilökohtaisia suojavälineitä. Vahingoista ja vahinkovaarasta tulee ilmoittaa välittömästi henkilökunnalle. Tapaturman sattu-essa jokainen on velvollinen kykyjensä mukaan antamaan ensiapua ja toimittamaan apua tar-vitsevan henkilön hoitoon. Päihteiden ja huumaavien aineiden käyttö ja hallussapito opiskeluympäristössä on ehdotto-masti kielletty. Henkilökuntaa on velvoitettu puuttumaan asiaan heti, jos aineiden käyttöä tai hallussapitoa epäillään. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden loukkauksista Hyrian opiskelijat ottavat yhteyttä ensisijai-sesti ryhmänohjaajaan, terveydenhoitajaan tai kuraattoriin. Sen jälkeen opiskelija voi ottaa yh-teyttä rehtoriin. Hyrian järjestyssäännöt Toimintaohjeet hätä- ja onnettomuustilanteissa Kriisi- ja turvallisuustyön toimintaohje


Työssäoppiminen ja turvallisuus Opiskelijalla on oikeus turvalliseen fyysiseen ja psyykkiseen opiskeluympäristöön oppilaitok-sessa ja työssäoppimispaikalla. Työssäoppimisjaksolla sovelletaan työturvallisuuslakia ja asetusta sekä työministeriön päätök-siä nuorten työntekijöiden suojelusta riippumatta siitä, onko opiskelija työsuhteessa vai ei. Ohjaava opettaja vastaa siitä, että kaikki työssäoppimisen osapuolet ovat tietoisia työsuoje-luun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Ennen työssäop-pimisjaksoa oppilaitoksessa käydään läpi työturvallisuuteen liittyviä asioita sekä harjoitellaan turvallisia työtapoja ja suojaimien käyttöä. Ennen työn aloittamista työnantaja ja opiskelija var-mistavat yhdessä, että opiskelija on perehtynyt kyseessä olevaan työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Alle 18-vuotias työssäoppija tarvitsee erityissuojelua, eikä häntä saa käyttää työhön, jota ei pidetä nuorille sopivana. Asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (A475/2006) on osoitteessa http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20060475. Asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (302/2007) on osoitteessa http://www.fin-lex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070302. Oppilaitos tai työpaikka tekee ilmoituksen työpaikkaa valvovalle työsuojeluviranomaiselle nuo-ren työssäoppijan käyttämisestä vaarallisiin töihin. Siitä, kumpi ilmoituksen tekee, sovitaan työssäoppimisen järjestämistä koskevassa sopimuksessa. Jos työssäoppijalle sattuu työssäoppimispaikalla tai matkalla sinne tapaturma tai läheltä piti -tilanne, tulee hänen ottaa välittömästi yhteys työpaikkaohjaajan lisäksi ohjaavaan opettajaan. Hyria seuraa läheltä piti -tilanteita ja toimii aktiivisesti fyysistä ja henkistä työturvallisuutta uh-kaavien tapahtumien ehkäisemiseksi. Hyria on vakuuttanut työssäoppijan tapaturman varalta silloin, kun työssäoppiminen ei tapahdu työsuhteessa. Mikäli työssäoppiminen tapahtuu työ-suhteessa, opiskelija on työpaikan tapaturmavakuutuksen piirissä. Työssäoppimisjaksolla tapahtunut vahinko korvataan vahingonkorvauslain mukaan. Vahinko korvataan työnantajan vastuuvakuutuksesta, silloin kun työpaikka vastaa työnjohdosta ja val-vonnasta ja saa hyödyn opiskelijan työstä. Hyrian opiskelijoiden vastuuvakuutusturvaa on laa-jennettu siten, että se kattaa opiskelijan henkilökohtaisen korvausvastuun siinä tapauksessa, että hän on työssäoppimisjakson yhteydessä aiheuttanut työnantajalle taikka jollekin kolman-nelle henkilö- tai esinevahingon lievää suuremmalla tuottamuksella. Vakuutuksesta korvataan vahinko ainoastaan siltä osin, kuin korvausta ei ole mahdollista saada muun vakuutuksen pe-rusteella. Lisäksi edellytetään, että työssäoppimispaikalla on voimassa oleva sopimus työssä-oppimisen järjestämisestä Hyrian kanssa ja vahinkoilmoitus tehdään vakuutusyhtiön edellyttä-mässä määräajassa.

5.2 Kurinpito

Poistumismääräys opetustiloista Jos opiskelija häiritsee opetusta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti tai vaarantaa toisen henkeä tai terveyttä, hänet voidaan määrätä poistumaan kyseisen päivän jäljellä olevien oppi-tuntiensa ajaksi luokkahuoneesta, muusta opetustilasta tai oppilaitoksen järjestämästä tilai-suudesta. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20060475




ajaksi, jos on vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työs-kentelevän turvallisuus kärsii tai opetus tai siihen liittyvä toiminta kohtuuttomasti vaikeutuu (630/1998, 35 §) opiskelijan väkivaltaisen, uhkaavan tai häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Poistumismääräyksen opetustiloista voi antaa rehtori, opettaja ja harjoittelupaikan ohjaaja yh-dessä tai erikseen. Myös osallistuminen työssäoppimiseen voidaan evätä edellä mainituista syistä. Silloin päätöksen tekevät työpaikkaohjaaja ja työssäoppimista ohjaava opettaja yh-dessä. Edellä mainitut toimenpiteet eivät ole hallintopäätöksiä, mutta toimenpiteet tulee kirjata opiske-lijahallintojärjestelmään, jotta ne voidaan jälkikäteen todentaa. Lisäksi koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa alaikäisen opiskelijan huoltajalle kurinpitorangaistuksesta. Opettajalla ja rehto-rilla on oikeus poistaa opetustilasta häiritsevä tai turvallisuutta vaarantava opiskelija, ellei tämä noudata edellä kuvattua poistumismääräystä. Opettaja ja rehtori voivat toimia näin myös, jos opiskelija on saanut tiedon opetuksen epäämisestä kolmeksi työpäiväksi, mutta opiskelija on edelleen oppilaitoksen alueella. Jos opiskelija yrittää vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oi-keus käyttää opiskelijan poistamiseksi sellaisia voimakeinoja, jotka ovat puolustettavia, kun otetaan opiskelijan ikä, tilanteen vakavuus ja vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisar-vio huomioon. Jos opettaja tai rehtori (tai molemmat yhdessä) joutuvat turvautumaan voima-keinojen käyttöön, heidän tulee antaa tilanteesta kirjallinen selvitys koulutuksen järjestäjälle. Opiskelijan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Jos opiskelija on vaarallinen itselleen tai muille, on syytä kutsua poliisi. Kirjallinen varoitus Kirjallinen varoitus voidaan antaa opiskelijalle, joka häiritsee opetusta, käyttäytyy väkivaltai-sesti tai uhkaavasti, menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo järjestystä, kieltäytyy huumausai-netestiä koskevan todistuksen esittämisestä tai on selvityksen perusteella käyttänyt huumaus-aineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikenty-nyt. Kurinpitorangaistuksen syynä oleva teko tai laiminlyönti on yksilöitävä ja opiskelijalle va-rattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kirjallisen varoituksen antaa rehtori. Rehtori ilmoittaa alaikäisen opiskelijan huoltajalle kurinpitorangaistuksesta. Oppilaitoksesta erottaminen määräajaksi Oppilaitoksesta erottaminen määräajaksi on mahdollista, jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa kirjallisen varoituksen perusteena ollutta epäasiallista käytöstä. Enimmäis-aika oppilaitoksesta erottamiselle on yksi vuosi. Ennen määräaikaista oppilaitoksesta erottamista kurinpitorangaistuksen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöidään ja opiskelijalle järjestetään tilaisuus tulla kuulluksi. Ennen oppilaitok-sesta erottamista on kuultava alaikäisen huoltajaa. Opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta päättää Hyrian Kurinpitotoimielin. Asuntolasta erottaminen määräajaksi Asuntolasta erottaminen määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi (joka voi olla pitempi aika kuin vuosi). Ennen määräaikaista erottamista kurinpitorangaistuksen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöidään ja opiskelijalle järjestetään tilaisuus tulla kuulluksi. Ennen asuntolasta erottamista on kuultava alaikäisen opiskelijan huoltajaa. Opiskelijan määräaikaisesta erottami-sesta päättää Hyrian kurinpitotoimielin.


Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun Jos opiskelijaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä (L 630/1998, 35 c §; L 631/1998, 11 §, kohta 18). Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistukseen, ei hänelle saa samasta syystä määrätä kurinpitorangaistusta. Opiskelijan saa kuitenkin erottaa määräajaksi oppilaitoksesta tai erottaa määräajaksi tai jäljellä olevien opintojen ajaksi opiskelija-asuntolasta, jos se on perusteltua opiskelijan tekemän rikok-sen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella.

5.3 Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen

SORA-säädökset (ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen) tulivat voimaan 1.1.2012. Laki-muutoksella tarkennettiin opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä ja opiskeluoikeuden peruutta-mista tilanteissa, joissa se on turvallisuusnäkökohtien vuoksi perusteltua. Lisäksi tarkennettiin säädöksiä oppilaitoksissa tapahtuvasta huumausainetestauksesta vastaamaan yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia. Opiskelijan tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä opiskeluoikeuden arviointia varten antaa ote rikosrekisteristä, jos opiskelijan opintoihin tai työssäoppimisjaksoon sisältyy olennaisesti alaikäisten kanssa työskentelyä. Hakuvaiheessa todistusta ei tarvita. Jos opiskelija kieltäytyy rikosrekisteriotteen nähtäväksi antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu toimittamaan rikosrekisteriotteen nähtäväksi. Hyria tiedottaa SORA-säädöksiin liittyvistä asioista mm. nettisivuilla, hakutiedotteissa ja van-hempainilloissa sekä opiskelijavalintatilanteissa, kuten pääsy- ja soveltuvuuskokeissa, osana opintojen henkilökohtaistamista sekä työssäoppimisen valvonnan ja työpaikkaohjaajakoulutuk-sen yhteydessä.

5.3.1 Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen

Kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden laissa määrättyjen perusteiden mukaisesti asetuksessa mainituilla aloilla. Lainsäädäntöä so-velletaan Hyriassa seuraaviin ammatillisiin perustutkintoihin johtaviin opintoihin:

1) Tekniikan ja liikenteen alalla logistiikan perustutkinnon kuljetuspalvelujen osaamis-ala: Autonkuljettaja/yhdistelmäajoneuvonkuljettaja 2) Turvallisuusalan perustutkinnon turvallisuusvalvojan osaamisala: Turvallisuusval-voja 3) Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sosiaali- ja terveysalan perustutkinto: Lähihoi-taja

sekä seuraaviin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin:

koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivä-toiminnan ohjauksen ammattitutkinto

lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto

perhepäivähoitajan ammattitutkinto

mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinto

kehitysvamma-alan ammattitutkinto

vanhustyön erikoisammattitutkinto.


Jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelijalla on terveydentilaan tai toimintakykyyn liit-tyvä este opinnoille, hänet voidaan määrätä terveydentilan toteamiseksi laillistetun terveyden-huollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttämättömiä opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn selvittämiseksi. Koulutuksen järjestäjä vastaa mää-räämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista. Jos opiskelija kieltäy-tyy terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutki-muksiin. Hyriassa päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä tekee kurinpito-toi-mielin. Päätöksiin voi hakea muutosta Opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta. Valitus-kelpoi-sista päätöksistä annetaan valitusohje. Hyrian kurinpitotoimielin on lakisääteinen toimielin, jo-hon kuuluvat koulutuksen järjestäjän edustaja, opiskeluhuollon edustaja ja työelämän edus-taja. Esittelijänä kurinpitotoimielimessä toimii johtava rehtori. Opiskelija, jolta on peruutettu opiskeluoikeus em. seikkojen vuoksi, voi hakea koulutuksen jär-jestäjältä opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskelijan tulee toimittaa koulutuksen järjestäjälle terveydentilaansa koskevat lausunnot.

5.3.2 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset, esteettömyys ja opiskelijaksi ottami-sen edellytykset

Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten avulla edistetään turvallisuutta koulutuksessa ja myöhemmin työelämässä. Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käy-tännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi otta-misen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Jos toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojeleminen tai liikenteen turvallisuus sitä edellyttävät, opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla aikaisemmin tapahtuneen opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen salaami-nen koulutukseen hakeutumisen yhteydessä. Sitovista tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista on lainsäädännössä annettu määräyk-siä seuraaville Hyriassa opiskeltaville tutkinnoille:

1) Tekniikan ja liikenteen alalla logistiikan perustutkinnon kuljetuspalvelujen osaamisala: autonkuljettaja/yhdistelmäajoneuvonkuljettaja 2) Turvallisuusalan perustutkinnon turvallisuusvalvojan osaamisala: turvallisuusval-voja 3) Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sosiaali- ja terveysalan perustutkinto: lähihoitaja, koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto, perhepäivä-hoitajan ammattitutkinto, mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinto, kehitys-vamma-alan ammattitutkinto, vanhustyön erikoisammattitutkinto.

Hyrian nettisivuilla on tietoa opiskelijaksi pyrkiville tieto siitä minkälaisia terveydentilaa koske-via vaatimuksia ja muita edellytyksiä opintoihin liittyy. Lisäksi tietoa terveydellisistä vaatimuk-sista antavat ryhmänohjaajat, opinto-ohjaajat ja aikuiskoulutuksessa vastuukouluttajat.


Kun opiskelijaksi hakija hakee yhteishaussa ammatilliseen peruskoulutukseen ja johonkin SORA-säädöksissä mainittuun tutkintoon, häntä pyydetään ilmoittamaan oma terveydentila-arvionsa ja vertaamaan sitä tutkinnon perusteiden mukaisiin terveydentilavaatimuksiin. Opis-kelijaksi hakijaa pyydetään sähköisessä hakulomakkeessa olevassa valikossa arvioimaan it-sellään mahdollisesti olevia terveydellisiä esteitä tai puutteita. Opiskelijaksi hakijalta tulee kysyä yhteishaussa tietoa myös mahdollisesta aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ammatillisiin perustutkintoihin kuulu-vissa, SORA-säädöksissä mainituissa tutkinnoissa. Hyria kysyy ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osalta omissa hakulomakkeissaan opiskeli-jaksi hakijan terveydentilatietoja. Vastuukouluttaja huolehtii näyttötutkintoon hakeutumisen henkilökohtaistamisprosessin yhteydessä siitä, että näyttötutkintoon hakijan terveydentila- ja toimintakykyedellytykset täyttyvät. Opiskelijaksi hakijan oma kuvaus nykyhetken terveydentilasta riittää valintatilanteessa. Jos hakijan antaman ilmoituksen perusteella ilmenee tarvetta, koulutuksesta vastaava koulu-tuspäällikkö voi pyytää tarkempia terveydentilatietoja, joiden avulla hän voi arvioida opiske-lusta ja opiskelun edellyttämistä toiminnoista suoriutumista. Koulutuspäällikkö voi pyytää opis-kelijaksi hakijan terveydentilatietoja (esim. lääkärintodistusta) kuitenkin vain SORA-säädöksissä mainittuihin tutkintoihin haettaessa ja vain opiskelijaksi ottamisen arviointia var-ten. Hän voi pyytää opiskelijaksi hakijaa toimittamaan lääkärin arvion siitä, soveltuuko opiskeli-jaksi hakijan terveydentila kyseiseen tutkintoon. Mikäli tutkinto ei ole ammatillisiin perustutkintoihin kuuluva SORA-säädöksissä mainittu tut-kinto, koulutuksen järjestäjä ei voi pyytää terveydentilaa koskevia selvityksiä opiskelijaksi haki-jalta. Terveydentila ei tällöin estä opiskelijaksi ottamista. Jos opiskelijaksi hakija on ilmoittanut, että hänen opiskeluoikeutensa on aiemmin peruutettu, koulutuksen järjestäjällä on oikeus saada toiselta koulutuksen järjestäjältä, ammattikorkeakou-lulta tai yliopistolta opiskelijaksi ottamisen edellyttämät välttämättömät tiedot, jotka koskevat hakijan aikaisemman opiskeluoikeuden peruuttamispäätöstä ja sen perusteluita. Koulutuksen järjestäjä voi harkita tietojen pyytämistä tapauskohtaisesti. Päätöksen opiskelijaksi ottamisesta tekee rehtori. Valintaperusteiden mukaan hyväksyttyjen hakijoiden valintatietoja ei voi muuttaa kuin Opetushallituksen järjestelmässä. Jos koulutuksen järjestäjä peruu opiskelupaikan hakijalta, joka on tullut valintaperusteiden mukaan hyväksyttä-väksi, on siitä lähetettävä Opetushallitukseen Opintopolku.fi -palveluun Ilmoitus rekisterinpitä-jälle -lomake sekä liitettävä mukaan hallintopäätös opiskelijaksi ottamistiedon muutoksesta. SORA-säädökset Suunnitelma päihteiden käytön ehkäisemiseksi SORA-opas: Säädösten ja määräysten toimeenpanoon ammattikoulutuksessa – Koulutuk-sen järjestäjille keinoja puuttua opiskeluun soveltumattomuuteen (12.4.2013) http://oph.fi/download/148884_Koulutuksen_jarjestajille_keinoja_puuttua_opiskeluun_soveltu-mattomuuteen.pdf

5.3.3 Rikosrekisteriote

Rikosrekisteriotteen esittämistä edellytetään sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon opiskele-valta opiskelijalta, jos hän opinnoissaan työskentelee alaikäisten kanssa. Hakuvaiheessa to-distusta ei tarvita. Opiskelijaa pyydetään esittämään rikosrekisteriote koulutuksesta vastaa-


valle koulutuspäällikölle ennen siirtymistään työssäoppimisjaksolle, jonka aikana hän työsken-telee alaikäisten kanssa. Rikosrekisteriotteen esittämisestä tehdään merkintä opiskelijahal-linto-ohjelmaan.

5.3.4 Huumausainetestaus

Hyria voi velvoittaa kaikkien alojen opiskelijaa esittämään huumausainetestiä koskevan todis-tuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alai-sena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Tarkempia tietoja käytännön toimenpiteistä on Hyrian Päihteiden käy-tön ehkäisysuunnitelmassa. SORA-opas Suunnitelma päihteiden käytön ehkäisemiseksi Opiskelijan infopaketti (nuoret)

5.4 Oikaisupyynnöt, muutokset ja valitukset

Opiskelijoilla ja tutkinnon suorittajilla on mahdollisuus tehdä oikaisupyyntöjä, hakea muutosta ja valittaa Hyriassa tehdyistä päätöksistä. 1) Arviointi:

Opiskelijan arviointia koskevista päätöksistä voi valittaa ensimmäisessä vaiheessa opettajalle, rehtorille tai muulle arviointipäätöksen tehneelle ja kirjallisen kielteisen pää-töksen jälkeen Ammattiosaamisen toimikunnalle kirjallisesti.

Näyttötutkintoon valmistavasta koulutuksesta tehdystä arvioinnista voi valittaa ensim-mäisessä vaiheessa arvioinnin tehneelle kouluttajalle tai rehtorille ja toisessa vai-heessa Ammattiosaamisen toimikunnalle. Tutkintosuoritusten arvioinnista voi valittaa kyseisen tutkinnon tutkintotoimikunnalle.

2) Opiskelijaksi ottaminen, opiskeluaika, eronneeksi katsominen, henkilökohtaisen opintojen järjestämissuunnitelman laatiminen ja erityiset opetusjärjestelyt

Valitukset tehdään Aluehallintovirastoon. Valituskelpoisista päätöksistä opiskelijalle annetaan aina valitusohje.

3) Päätökset opintososiaalisista eduista, kirjallisesta varoituksesta ja määräaikaisesta erotta-misesta

Muutosta voidaan hakea hallinto-oikeudelta. Valituskelpoisista päätöksistä opiskelijalle annetaan päätöksen ohessa myös valitusohje.

6 TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Oppilaitoksen johto antaa suuntaviivat ja tavoitteet organisaation toiminnalle ja kehittämiselle. Toimintaa määrittävät osaltaan myös yhteiskuntapolitiikat ja asiakastarpeet. Oppilaitoksen henkilöstön vastuulla on oppimisen ohjaaminen ja tukeminen sekä hyvien oppimisen edellytys-ten luominen. Opiskelijoilla on vastuu omasta oppimisestaan. Opiskelijoiden antamalla palaut-teella ja aktiivisella osallistumisella on myös tärkeä merkitys oppilaitoksen kehittämisessä. Laatu syntyy yhteispelillä ja kaikilla oppilaitosyhteisön jäsenillä on tärkeä merkitys sen kehitty-misessä.


6.1 Laadun hallinta

Hyrian laadunhallinta nojaa ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositukseen (Opetushal-litus 2008) ja yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen (CQAF): suunnittele – toteuta – arvioi – paranna. Laadunhallinnan tavoitteena on, että Hyrian toiminta on laadukasta ja järjes-telmällistä. Laatu merkitsee Hyrialle asiakastyytyväisyyttä ja -uskollisuutta, sisäisten toiminto-jen tehokkuutta sekä kilpailukykyä. Laadukkuuteen ja vastuullisuuteen sisältyvät myös mm. kestävä kehitys, turvallisuus ja työhyvinvointi. Koulutusorganisaationa Hyrian laadunhallinnan fokus on opetuksen laadussa ja oppimisessa. Toiminnan arviointi koostuu ulkoisista arvioin-neista, sisäisistä arvioinneista sekä palautejärjestelmien avulla kerättävästä palautetiedosta. Koulutuksen laatu varmistetaan paitsi palkkaamalla riittävästi päteviä ja ammattitaitoisia opettajia ja tukipalveluhenkilökuntaa ja seuraamalla oppimistuloksia, myös muun muassa ke-räämällä systemaattisesti asiakaspalautetta. Asiakaspalautetta kerätään sekä suullisesti että palautejärjestelmämme kautta opiskelijoilta, yrityksiltä, henkilöstöltä ja muilta sidosryhmiltä. Nuorten ammatillisessa koulutuksessa opiskelijapalautetta kerätään INKA-järjestelmällä, työ-voimahallinnon rahoittamassa koulutuksessa OPAL-palautejärjestelmän avulla ja aikuisten tutkintotavoitteisessa koulutuksessa (muu kuin työvoimakoulutus) käytetään AIPAL-palautejärjestelmää. Kirjallisista opiskelijapalautteista saatua tietoa hyödynnetään koulutusten sekä niihin liittyvien tukipalvelujen kehittämisessä. Asiakkaat ja henkilökunta voivat antaa pa-lautetta ja kertoa kehittämisideoitaan myös parannusehdotuslomakkeella. Palautteet käsitellään ja analysoidaan ja niiden kautta esille tulevat kehityskohteet toteutetaan mahdollisuuksien mukaan nopealla aikataululla. Kaikilla Hyrian asiakkailla on myös mahdolli-suus tehdä kehitysehdotuksia suoraan omalle yhdyshenkilölleen. Hyrian toimintajärjestelmä on johtamista tukeva järjestelmä, joka yhdistää yhdeksi kokonai-suudeksi organisaation strategian ja prosessit sekä niihin liittyvän tiedon ja toimijat (vastuut). Toimintajärjestelmä toteuttaa Opetushallituksen Ammatillisten oppilaitosten laadunhallintasuo-situksia sekä Kestävän kehityksen suosituksia. Hyrian toimintajärjestelmään on dokumentoitu oppilaitoksen yhteiset pelisäännöt siitä, miten toimitaan. Se sisältää organisaation kuvauksen, toimintaprosessit, toiminnan dokumentoinnin, mittaamisen ja raportoinnin periaatteet sekä mallin siitä, miten toimintaa seurataan ja kehite-tään. Toimintajärjestelmä – Hyrian yhteinen tapa toimia Koulutuksen laadun arvioinnin suunnitelma

6.2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen

Henkilöstön korkeatasoinen ja ajanmukainen osaaminen on Hyrian opetuksen laadun ja osaa-misen takuu. Hyria on asiantuntijaorganisaatio, jossa henkilöstöjohtaminen on osaamista ar-vostava, kouluttamista tukeva ja henkilöstöä osallistava. Esimerkiksi sähköiset oppimisympä-ristöt ja kestävä kehitys asettavat tulevaisuudessa yhä merkittävämpiä osaamishaasteita, jotka huomioidaan osana laadukasta ammatillista osaamista. Hyrian osaaminen lähtee omasta henkilöstöstä. Hyria luo henkilöstölleen kilpailukykyiset työ-olot, missä työskentelymotivaatio ja työilmapiiri ovat avainasemassa. Hyria panostaa henkilös-tön kehittämiseen ja on laatinut koko henkilöstöä koskevan Henkilöstön kehittämissuunnitel-man.


Hyriassa käytössä olevia henkilöstön kehittämismenetelmiä ovat:

vuosittain käytävät kehityskeskustelut

opettajien työelämäjaksot

henkilöstön koulutustilaisuudet/asiantuntijaluennot

osaamiskartoitukset

kehityspäivät

ammattialakohtaiset koulutukset

osaamisen päivitys osallistumalla oman talon koulutukseen silloin, kun koulutuksessa on vapaita paikkoja

henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen: liikuntasetelit, kulttuurisetelit, tyhy-toiminta

työnohjaus. Henkilöstön koulutussuunnitelma

II AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS NUORTEN KOULUTUKSENA

7 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN

Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Sen tavoit-teena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen yrittäjänä. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. Ammatillinen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp). Se koostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osp), vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osp) ja yhteisistä tutkinnon osista (35 osp). Ammatilliset tutkinnon osat jakautuvat pakollisiin ja valinnaisiin tutkinnon osiin. Opetus toteutetaan vuosittain neljässä jaksossa, jolloin yhteen lukuvuoteen on suunniteltu 60 osaamispisteen laajuiset opinnot. Opetus toteutetaan työelämälähtöisinä erilaajuisina kokonai-suuksina tutkinnon osan osa kerrallaan. Laajat kokonaisuudet sekä yhtenäinen jaksorakenne mahdollistavat opiskelijoiden henkilökoh-taiset valinnat ja opintojen joustavan suoritusaikataulun. Opiskelijan taustat (peruskoulu, ylioppilastutkinto, ammatillinen tutkinto, erityisopetus) vaikut-tavat opetuksen järjestämiseen. Tarvittavan osaamisen hankkimiseksi opintoja toteutetaan lähi-, monimuoto- ja verkko-opetuksena, työssäoppimisena ja erilaisissa työelämälähtöisissä projekteissa. Ohjauksen avulla opiskelijan on mahdollista valita osaksi tutkintoaan opintoja eri osaa-misaloilta, lukioista, ammattikorkeakouluista sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista tut-kinnon perusteiden sallimissa rajoissa osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella. Yksilölliset valinnat eivät kohdistu ainoastaan tutkinnon osien valintaan vaan myös menetel-miin, joilla hankitaan osaamista. Opiskelijoille voidaan aina luoda henkilökohtainen polku työs-säoppimista hyödyntämällä. Yksilölliset tavat hankkia osaamista, kuten esim. laajennettu työs-säoppiminen tai työskentely yrittäjämäisesti opiskelijaosuuskunnassa, Work&Train-yrityk-sessä, pajatoiminnassa tai projekteissa lisäävät valinnan mahdollisuuksia.


Yksilölliset valinnat ja opintopolut toteutetaan normaalina opintoaikana, eikä niillä pidennetä opintoaikaa. Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) toteutetaan myös normaalin opintoajan puitteissa rehtorin päätök-sellä. Perustutkintoon kuuluvan toisen koulutusohjelman suorittaminen voi tapahtua siten, että opis-kelija hakeutuu valmistumisen jälkeen aikuisopiskelijaksi.

7.1 Työssäoppiminen

Työssäoppimisella tarkoitetaan työpaikoilla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa, tutkintokohtaisen opetussuunnitelman mukaista oppimista. Työssäoppiminen muodostuu use-ammasta työssäoppimisen jaksosta opiskelun kuluessa. Työssäoppimisen paikat toimivat pääsääntöisesti myös ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintojen tutkintotilaisuuksien toteuttamispaikkoina. Jokaista työssäoppimisjaksoa varten laaditaan suunnitelma yhdessä työssäoppimisesta vas-taavan opettajan, opiskelijan sekä työpaikkaohjaajan kanssa. Työssäoppimissuunnitelmissa huomioidaan myös muun muassa työturvallisuus ja kestävän kehityksen näkökohdat. Oppilai-tos ja työssäoppimispaikka laativat yhdessä kirjallisen sopimuksen työssäoppimisen ja am-mattiosaamisen näyttöjen ja/tai näyttötutkintojen tutkintotilaisuuksien toteutuksesta. Oppilaitos varmistaa työssäoppimispaikan ja työtehtävien sopivuuden ja perehdyttää työpai-kan henkilöstöä työssäoppimisen ohjaukseen ja ammattiosaamisen näyttöjen tai aikuisten tut-kintotilaisuuksien suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Hyria järjestää työpaikkaohjaajille myös koulutusta. Työssäoppimisen määrä on ammatillisissa perustutkinnoissa vähintään 30 osaamispistettä. Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa oleva nuori voi tarvittaessa osallistua laajen-nettuun työssäoppimiseen. Laajennettu työssäoppiminen sopii esimerkiksi niille opiskelijoille, jotka ovat aikeissa keskeyttää opintonsa tai niille, jotka pystyisivät valmistumaan nopeammin ammattiin. Oppisopimuskoulutuksessa noin 80–90 % opinnoista suoritetaan työpaikalla työtä tehden ja työssä oppien. Opiskelijalla on tarvittaessa oikeus tuettuun työssäoppimiseen. Tällöin opiskelija saa tehostet-tua ohjausta ja tukea työssäoppimiseensa. Tuen tarkoituksena on vähentää tuen tai ohjauk-sen puutteesta tapahtuvia opintojen keskeyttämisiä tai viivästymisiä. Tuetun työssäoppimisen tarvetta arvioidaan yhdessä opiskelijan, ryhmänohjaajan ja opiskeluhuollon edustajan kanssa. Hyrian opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa työssäoppimisen jakso myös ulkomailla, jos hä-nen opintonsa ovat edenneet hyvin ja muut ammatilliset ja henkilökohtaiset edellytykset kan-sainväliseen opiskelijavaihtoon ovat olemassa.

Työssäoppimisen ja ammattiosaaminen näyttöjen järjestämisen suunnitelma

7.2 Yhteisten tutkinnon osien järjestäminen

Yhteiset tutkinnon osat ovat osa tutkinnon perusteita ja niiden opetuksen toteutussuunnitel-mat on kirjoitettu tutkintokohtaisiin opetussuunnitelmiin. Tutkinnoissa yhteiset tutkinnon osat arvioidaan kokonaisuuksina neljässä klusterissa: viestintä ja vuorovaikutusosaaminen 11 osaamispistettä, matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 9 osaamispistettä, yhteiskun-nassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 8 osaamispistettä ja sosiaalinen ja kulttuurinen


osaaminen 7 osaamispistettä. Opinnot ovat keskeisiltä tavoitteiltaan tutkinnon perusteiden mukaisesti samat kaikissa Hyrian perustutkinnoissa.

7.3 Opintojen rakenne ja joustavuus

Opintojen henkilökohtaistamisella pyritään huomioimaan opiskelijan lähtötilanne, aiempi osaa-minen, suoritusten ajoitusmahdollisuudet sekä oman osaamisen suuntaaminen. Tämä vaatii joustavuutta myös opetuksen järjestämiseltä. Hyriassa opiskeleva voi rakentaa omanlaisensa osaamissisällön tutkintoonsa valitsemalla tutkinnon osiksi omaa osaamistaan parhaiten lisää-viä, itselleen sopivia opintoja. Opiskelija voi myös suorittaa esimerkiksi kaksoistutkinnon (am-matillinen perustutkinto + ylioppilastutkinto) tai yhdistää ammattiin opiskelun tavoitteelliseen urheiluvalmennukseen. Opiskelu kahden tutkinnon opinnoissa kestää oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan 3–4 vuotta.

Hyrialla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä erikoistehtävä urheilijoiden ammatilli-sessa koulutuksessa. Urheiluvalmennukseen hyväksytyillä opiskelijoilla on mahdollisuus osal-listua valmennukseen ja oman alansa kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin.

7.4 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)

Ammatillisten perustutkintojen suorittamista varten jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilö-kohtainen opiskelijasuunnitelma (HOPS), jota päivitetään koko opiskelun ajan. Opettaja ja opiskelija tekevät yhteistyötä opetussuunnitelman tavoitteiden ja opiskelijan omien tavoitteiden yhteensovittamiseksi. HOPS toimii opiskelijan kehityssuunnitelmana, joka tukee itsearviointia ja urasuunnittelua. HOPSiin kuuluu myös työssäoppimissuunnitelma ja nuorilla opiskelijoilla ammattiosaamisen näyttösuunnitelma. HOPS laaditaan Wilmassa koulutuksen alkuvaiheessa yhdessä ryhmänoh-jaajan kanssa ja sitä tarkistetaan opintojen kuluessa. Henkilökohtaiseen suunnitelmaan määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä opintojen arviointi. Laadinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset oppimistyylit, terveydentila, yksilölliset voimavarat ja mahdollisen erityisen tuen tai apuvälineiden tarve. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja opiskelijan itse-ohjautuvuutta ja ammatillista kasvua ohjataan ja tuetaan. Henkilökohtainen suunnitelma sisäl-tää opiskelijan yksilölliset valinnat, opinnoissa etenemisen, oppimisen arvioinnin, opiskelijan osaamisen arvioinnin, opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, työssäoppimi-sen paikat ja ajat sekä ammattiosaamisen näytöt. Ryhmänohjaaja seuraa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen edis-tymistä jaksoittain. Jos opiskelijan opinnot eivät etene suunnitellusti, ryhmänohjaaja käy opis-kelijan kanssa keskustelun ja kirjaa mahdolliset tarkennetut suunnitelmat.

7.5 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen tunnistamisen lähtökohtana on selvittää mitä ja millaista osaamista opiskelijalla on ennen opintojen alkua. Opiskelijalla on oikeus saada perustutkinnon perusteiden tavoitteita ja ammattitaitovaatimuksia keskeisiltä osin vastaavat aiemmin suoritetut opinnot tai muutoin han-kittu osaaminen tunnustettua. Osaamisen tunnustamisella korvattavien opintojen määrällä ei ole ylärajaa.


Siirryttäessä ammatillisesta perustutkinnosta toiseen tai lukiosta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen tunnustetaan vähintään suoritetut ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ja vapaasti valittavat opinnot. Hyriassa selvitetään, vastaavatko opiskelijan tunnustettaviksi esitetyt opinnot tai muutoin han-kittu osaaminen ammatillisen tutkinnon opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita ja keskei-siä sisältöjä. Jos opiskelijalla ei ole arvosanaa tunnustettavaksi esitettävästä koko opintokoko-naisuuden kattavasta osaamisesta, oppilaitoksessa järjestetään arviointi. Arvioinnin tueksi voi-daan vaatia näyttö. Arvosana-asteikon muuntamisessa käytetään Opetushallituksen hyväksy-mää muuntotaulukkoa. Osaamista voi opiskelijalle kertyä myös esimerkiksi harrastustoiminnasta. Harrastustoiminta voi olla tunnistettavissa opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti ja osaaminen voidaan tunnustaa tutkinnon osaksi. Jos opiskelija haluaa osaamisensa tunnustamisen merkittäväksi vapaasti valittaviin opintoihin, se voidaan jättää ilman arvosanaa opiskelijan pyynnöstä. Myös puolustusvoimien antamat arvioinnit palveluksen aikaisista opinnoista ja osoitetuista tai-doista voidaan tunnustaa osaksi tutkinnossa vaadittavaa osaamista, jos tavoitteiden ja sisältö-jen vastaavuus on todennettavissa. Opiskelijalle tiedotetaan opintojen alussa osaamisen tunnustamisen periaatteista ja toteuttami-sesta. Osaamisen tunnustaminen tehdään opiskelijan pyynnöstä ja siitä tehdään päätös en-nen opintojen aloittamista. Päätös tehdään kirjallisesti ja opiskelija voi pyytää päätöksen oikai-sua samaa menettelyä käyttäen kuin muutenkin arvioinnin oikaisemisessa. Osaamisen tun-nustamisen arviointi tehdään aina yhdessä opiskelijan kanssa. Kansainvälisissä opiskelijavaihdoissa tapahtuva arkioppiminen (non-formal learning) tuottaa vieraan kielen ja kulttuurin kautta hankittua arkiosaamista, joka samalla syventää monikulttuu-rista ammatillista osaamista. Osaamisen karttuminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa vapaasti valittaviin tutkinnon osiin vaihdon jälkeen, ja sen laajuus vaihtelee vaihdon keston mukaisesti 2–5 osaamispistettä. Ohje osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen


7.6 VALMA – ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus

Hyria järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa Valma-koulutusta sekä Riihimä-ellä että Hyvinkäällä. Valmassa ovat yhdistyneet kaikki aikaisemmat, ei-tutkintotavoitteiset val-mistavat ja valmentavat koulutukset. Valmaan hakeudutaan Opintopolun kautta, mutta opiske-lijavalintoja tehdään koko lukuvuoden ajan. Valma-opintojen laajuus on 30–60 osaamispis-tettä. Suoritettuaan hyväksytysti 30 osaamispisteen laajuiset Valma-opinnot opiskelija saa 6 lisäpistettä yhteisvalinnassa ja säilyttää siten mahdollisuutensa hakea ammattiopintoihin kuten vasta peruskoulunsa päättävät. Valma-koulutuksen kautta opiskelijat voivat parantaa valmiuksiaan opiskella ammattiin. Se on tarkoitettu peruskoulun päättäneille nuorille, jotka tarvitsevat jatkosuunnitelmiensa selkeyttä-mistä ja tukea ammatinvalintaan. Opiskelijat selkeyttävät urapolkuaan mm. tutustumalla koulu-tuskokeiluiden kautta eri osaamisaloihin ja käymällä työssäoppimisjaksoilla työpaikoilla. Valma-koulutuksen osana vahvistetaan arjen taitoja, yhteiskunnassa toimimista ja maahan-muuttajaopiskelijoiden suomen kielen taitoa. Opiskelijat voivat suorittaa jo ammatillisten tutkin-non osan osia, korttikoulutuksia tai yto-opintoja. Valma-koulutuksen aikana voi hakeutua suo-raan ammatillisen perustutkinnon opiskelijaksi.

Valma-koulutusta toteutetaan myös Riihimäen vankilassa erityisolosuhteisiin räätälöitynä Portti-koulutuksena sekä vankien työtoimintoja opinnollistavana Avain-koulutuksena. Tavoit-teena on antaa rangaistustaan vankilassa suorittaville opiskelijoille valmiuksia ammatilliseen koulutukseen, työhön sijoittumiseen ja oman elämän hallintaan. Koulutuksesta voi joustavasti siirtyä tutkintoon johtavaan koulutukseen.

7.7 Ammatillinen erityisopetus

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20§:n mukaan vammaisuuden, sairauden, kehityk-sestä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityistä opetus- tai oppilas-huoltopalveluita tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena. Myös tällainen oppimisen tukeminen on sosiaalista kestävyyttä. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 21§ sisältää säännökset erityisistä opetusjärjeste-lyistä. Opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin laissa ja sen nojalla säädetään ja määrä-tään, jos:

1) opiskelijalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan tutkinnon sisältämiä opintoja vas-taavat tiedot ja taidot;

2) tutkinnon sisältämien opintojen suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai

3) se on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

7.8 Erityisen tuen ohjaus nuorten koulutuksessa

Hyriassa erityisopetus on integroitua ja tavoitteena on tarjota yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille ammatilliseen koulutukseen. Hyriassa erityisen tuen ohjauksen koordinoimisesta vas-taavat erityisopettajat ja osastokohtaiset erityisen tuen vastuuhenkilöt (ervat). Ryhmänohjaa-jilla on päävastuu myös ryhmänsä erityisopiskelijoista. Koko henkilöstön tehtävänä on tukea erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan henkilökohtaista ja ammatillista kasvua opetuksen ja oh-jauksen keinoin ja antaa opiskelijalle kannustavaa ohjausta ja palautetta.


Hakeutumisvaiheen tietoja hyödynnetään opiskelijalle annettavan tuen ennakoinnissa ja suun-nittelussa ja opiskelun aikana ilmeneviin erityisen tuen tarpeisiin vastataan tarjoamalla opiske-lijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunniteltua, oikea-aikaista, tavoit-teellista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä. Koulutuksen järjestäjä päättää sekä opiskelijan opetuksen järjestämisestä erityisopetuksena että mahdollisista mukauttamisista. Opiskelijaa ja hänen huoltajaansa, mikäli hän on alaikäi-nen, kuullaan ennen em. päätösten tekemistä. Jokaisella erityisiä tukitoimia tarvitsevalla opis-kelijalla on henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka teh-dään Wilmaan. HOJKSin teossa ovat mukana opiskelija, alaikäisen huoltaja(t), erva ja ryh-mänohjaaja, sekä tarvittaessa opiskeluhuollon toimija. Päätöksen erityisopiskelijoista vahvis-taa rehtori. Hyriassa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat opiskelevat pääsääntöisesti integroiduissa ryh-missä muiden opiskelijoiden kanssa. Opetus- ja ohjausmuotoina käytetään mm. samanaikais-opetusta, pienryhmäopetusta, laajennettua tai tuettua työssäoppimista (esimerkiksi työpajat). Hyriassa opiskelijoiden tukena on lisäksi ammatillisia ohjaajia, jotka ohjaavat opiskelijoita am-matillisissa aineissa. Jos tukitoimista huolimatta näyttää siltä, ettei opiskelija yllä tutkintokohtaisen opetussuunnitel-mansa T1-tavoitteisiin, voidaan opetussuunnitelman tavoitteita jossakin määrin mukauttaa. Erityisopetuksessa opetus on mukautettava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muutkin. Erityisen tuen tarkoituksena on varmistaa ammatillisen koulutuksen tavoitteiden saavuttami-nen mahdollisimman laajasti ja lisäksi yhteistyössä opiskelijahuollon ja kuntoutuspalveluiden tuottajien kanssa edistää opiskelijan kokonaiskuntoutusta.

7.9 Erityislahjakkuuden tukeminen

Lahjakkuuden huomiointi ja tukeminen antaa tilaa opiskelijan luovuudelle, omatoimisuudelle, motivaatiolle ja vastuulliselle kehittymiselle. Lahjakkuutta voidaan huomioida esimerkiksi käyt-tämällä opetuksen aikana erilaisia oppimisympäristöjä ja -tapoja. Hyriassa tällaisia tapoja ovat olleet muun muassa harjoitusyritykset, verkko-oppimisympäristöt ja monet opiskelijoiden työ-elämäyhteistyössä toteuttamat projektit sekä laajennettu työssäoppiminen. Hyrian opiskelijat ovat osallistuneet myös valtakunnallisiin Taitaja-kilpailuihin (Skills), ja me-nestystäkin on tullut. Taitaja-kilpailuihin osallistujat saavat valmennusta ja tukea valmistautu-essaan kilpailuihin.


8 OPISKELIJAPALVELUT

Kuva: Ohjauksen vastuuhenkilöt Hyriassa

8.1 Ryhmänohjaus

Ryhmänohjaaja on ryhmänsä opiskelijoiden lähiohjaaja, joka kokonaisvaltaisesti ohjaa ja neu-voo oman ryhmänsä opiskelijoita, seuraa opintojen etenemistä ja poissaoloja sekä selvittää niitä opiskelijoiden kanssa ja huolehtii niihin liittyvistä jatkotoimenpiteistä varhaisen tuen mallin mukaisesti. Ryhmänohjaajan tehtäviin kuuluvat mm. seuraavat asiat:

oman opiskelijaryhmän ohjausvastuu: opintoihin liittyvät asiat

opiskelijan ohjaaminen yhteistoiminnassa ohjaus- ja tukihenkilöiden kanssa

monialaisen asiantuntijaryhmän toimintaan osallistuminen

uusien opiskelijoiden ohjaaminen ja perehdyttäminen

RYHMÄN-OHJAAJA

OPETTAJA

ERVAT JA

ERITYIS-OPETTAJA

OPINTO-OHJAAJA

KURAAT-TORI

KOULUTUS-PÄÄLLIKKÖ


tiedottaminen ajankohtaisista asioista

ryhmäytymisen edistäminen ja luokkahengen luominen

poissaolojen seuranta ja niihin puuttuminen

erityisen tuen tarpeen huomaaminen ja siitä tiedottaminen osaston ervalle

opintojen etenemisen seuranta

kodin ja koulun välinen yhteistyö.

Ryhmänohjaajan johdolla sovitaan ryhmän pelisäännöistä, eli toimintatavoista, joihin kaikkien ryhmäläisten on sitouduttava. Ryhmänohjaajan ohjausopas Ryhmänohjaajan ja opettajan tehtävät

8.2 Opinto-ohjaus

Opinto-ohjaus on koko koulutuksen ajan kestävä prosessi, jossa opiskelija saa tarvitsemaansa tukea, ohjausta ja kannustusta opiskelun eri vaiheissa: ennen opintojen alkua, opintojen alka-essa, opintojen aikana ja opintojen loppuvaiheessa. (Ohjaussuunnitelman mukaan) Hyriassa opinto-ohjauksen tavoitteet ovat seuraavat:

Opiskelija osaa toimia oppilaitosyhteisössään ja suunnitella opintonsa sekä sitoutua opiskeluunsa.

Opiskelija tietää tutkintoonsa sisältyvät opinnot ja tuntee niihin liittyvän valinnaisuu-den.

Opiskelija osaa seurata opintosuoritustensa kertymistä sekä hakea tukea opiske-lunsa suunnitteluun.

Opiskelija osaa hakea tukea mahdollisissa opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa.

Opiskelijat valmistuvat ja siirtyvät työelämään tai jatko-opintoihin. Hyriassa ohjaukseen osallistuvat kaikki oppilaitoksessa työskentelevät henkilöt. Jokaisella toi-mijalla on oma roolinsa ohjauksessa, jota toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä. Päävas-tuu opintojen ohjauksesta on ryhmänohjaajilla ja opinto-ohjaajilla. Rehtori vastaa opinto-oh-jauksen suunnitelmien toteutumisesta ja resurssoinnista. Ohjauksen suunnittelua ja kehittä-mistyötä koordinoi palvelupäällikkö, käytännön toteutuksesta vastaavat opinto-ohjaajat. Li-säksi opinto-ohjauksen tukiverkostoon kuuluvat opiskelijatutorit sekä alueelliset ja kansalliset opiskelijoiden jatkokoulutukseen, työllistymiseen ja hyvinvointiin liittyvät toimijat. Ohjaussuunnitelma

8.3 Opiskeluhuolto

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen ter-veyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä li-säävää toimintaa. Opiskeluhuoltotyöllä edistetään oppilaitosyhteisössä hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja sosiaalista vastuuta sekä välittämisen ja myönteisen yhdessäolon kulttuuria. Opiskeluhuollon tavoitteena on

edistää opiskelijan oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä

edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puut-tumista

luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö

edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja viihtyisyyttä


säilyttää oppilaitosyhteisön toimintakyky fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta ja hyvin-vointia uhkaavissa tilanteissa

ehkäistä koulutuksen keskeyttämistä Opiskeluhuollon toteuttaminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Koko Hyria-tason opiskelijahyvinvointia koordinoi moniammatillinen opiskelijahyvinvointi-ryhmä. Jokaisessa Hyrian nuorten koulutuksen yksikössä toimii oma yhteisöllinen hyvinvointi-ryhmä (YHR), jonka tehtävänä on koordinoida ja kehittää opiskelijahyvinvointia. YHR toimii myös yksikkönsä kriisityöryhmänä, joka suunnittelee valmiudet toimia kriisitilanteissa. Yhteisöllisen ja ennaltaehkäisevän opiskeluhuollon lisäksi opiskelijalla on oikeus yksilökohtai-seen opiskeluhuoltoon, jolla tarkoitetaan

1) opiskeluterveydenhuollon palveluita 2) kuraattori- ja psykologipalveluita 3) yksilökohtaista tukea monialaiselta asiantuntijaryhmältä, joka kootaan opiskelijan tar-

peiden ja toiveiden mukaan.

Opiskeluhuoltosuunnitelma Kuraattoripalvelut Kuraattoritoiminnalla halutaan tukea opiskelijaa selviytymään erilaisissa ongelmallisissa elä-mäntilanteissa. Kuraattorin tehtävänä on kartoittaa opiskelijan kokonaistilanne sekä löytää opiskelijasta ja hänen läheisverkostostaan voimavarat, jotka tukevat opiskelijan opintoja ja kasvua. Kuraattorin työ on jaettu henkilökohtaiseen keskusteluun ja neuvontaan sekä yhteisölliseen toimintaan. Kuraattori tukee perheitä ja ohjaa tarvittaessa opiskelijan jatkohoitoon nuorisopsy-kiatriselle poliklinikalle, päihdepysäkille, mielenterveys- ja päihdeyksikköön, sosiaalitoimeen tai muun palvelun piiriin. Kuraattori osallistuu tarvittaessa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoi-den henkilökohtaisten opetusjärjestelyjen suunnitteluun ja seurantaan. Kuraattorin tehtävänä on myös tukea opettajia ja koko oppilaitosyhteisöä oppilaitoksessa mah-dollisesti esiintyvien vaikeiden tilanteiden selvittämisessä ja ratkaisemisessa. Kuraattorin työ painottuu nuorten tukemiseen, mutta kuraattorit ovat käytettävissä myös ai-kuisopiskelijoiden tarpeisiin. Opiskeluterveydenhuolto Lain mukaan opiskeluterveydenhuollon palveluihin on oikeutettu opiskelija, joka opiskelee opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa päätoimisesti ja opinnot kestävät yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksan viikkoa. Hyrian opiskelijalla on oikeus käyttää Hyvinkään ja Riihimäen perusturvan järjestämiä opiske-luterveydenhuoltopalveluja omassa opiskeluyksikössään. Hyrian etäpisteissä olevat opiskelijat käyttävät opiskelukaupunkien perusturvan järjestämiä opiskeluterveydenhuoltopalveluita. Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on terveyden tukeminen ja edistäminen, ensiapuluontei-sen sairaanhoidon turvaaminen sekä terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön ylläpitämi-nen. Kouluterveydenhoitajat toimivat yhteisöllisessä hyvinvointiryhmässä (YHR) ja tekevät tarvitta-essa yhteistyötä kouluterveydenhoitoon nimetyn lääkärin kanssa.


Psykologipalvelut Hyrian opiskelijalla on tarvittaessa oikeus Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien järjestämiin psykologipalveluihin. Hyrian Hyvinkään yksiköissä sekä Hyvinkään yhteiskoulun ja Sveitsin lukioissa työskentelee yksi yhteinen psykologi. Hyrian Riihimäen yksiköissä sekä Riihimäen lukiossa työskentelee yksi yhteinen psykologi.

8.4 Yhteistyö huoltajien kanssa

Yhteistyöllä huoltajien kanssa tuetaan ammatillisen opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan ter-veyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia (sosiaalista kestävää kehitystä). Lähtökohtana yhteis-työssä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuu-den huomioon ottaminen ja kehittäminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Osa opiskelijoista on 18 vuotta täyttäneitä, mikä otetaan huomioon kodin ja oppilaitoksen yh-teistyötä suunniteltaessa. Opiskelijoiden huoltajilla on mahdollisuus saada tieto opiskelusta, sen tavoitteista, sisällöstä ja opiskelijan opintojen etenemisestä. Yhteistyön muotoja ovat esimerkiksi huoltajille järjestettä-vät infotilaisuudet koulutuksen alussa ja säännölliset tapaamiset opettajien kanssa. Alaikäisten huoltajat saavat käyttöönsä tunnukset Wilma-opiskelijahallinto-ohjelman käyttöliittymään, jonka avulla he voivat seurata opiskelijan opintosuorituksia ja poissaoloja. Mikäli opiskelijalla ilmenee opintojen etenemiseen liittyviä ongelmia, niitä pohditaan yhdessä opiskelijan ja tämän huoltajan kanssa. Ryhmän ryhmänohjaaja ja/tai opiskeluhuollon työntekijä on linkkinä oppilaitoksen ja kodin välillä. Erityistä tukea tarvitsevan alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajat ovat opiskelijan ja ryhmänoh-jaajan sekä erityisopettajan kanssa mukana prosessissa, jonka tavoitteena on laatia opiskeli-jalle henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa sovitaan muun muassa kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Hyrian varhaisen tuen toimintamalli linjaa kulloinkin voimassa olevat käytännöt, eri toimijoiden tehtävät, vastuut ja toimintatavat tavallisimmissa haasteellisissa tilanteissa. Se perustuu ”Huo-len harmaa vyöhyke” -ajatteluun, jonka mukaisesti erilaiset ei-toivottavat käyttäytymistavat on linjattu vakavuusasteen ja toimintatapojen mukaan. Varhaisen tuen malli

9 AMMATTITAIDON ARVIOINTI

9.1 Arvioinnin periaatteet

Opiskelijan arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa tavoitteiden saavut-tamiseen ja tuetaan opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua ammatti-ih-misenä. Ohjauksen ja kannustuksen lisäksi arviointi tuottaa tietoa osaamisesta opiskelijalle itselleen, opettajille ja työnantajille sekä jatko-opintoihin pyrkimistä varten. Arviointi jakautuu oppimisen arviointiin ja osaamisen arviointiin. Arviointi on aina kriteeriperus-teista. Arviointi perustuu tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin (ammatilliset tutkinnon osat) ja tavoitteisiin (ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat ja vapaasti valittavat tutkinnon osat) ja niiden perusteella laadittuihin arviointikriteereihin.


Oppimisen arvioinnilla tarkoitetaan opintojen aikaista opiskelijalle annettavaa kannustavaa ja motivoivaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä pitää vielä oppia tai parantaa. Sa-malla kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoja. Oppimisen arviointi voi olla joko suullista tai kirjallista. Arviointia tehdään jatkuvasti koko opintojen ajan. Opintojakson päätyttyä opiskeli-jalle annetaan suoritettu -merkintä osoittamaan, että opiskelija voi edetä ammattiosaamisen näyttöön. Ammattitaitoa täydentävissä ja vapaasti valittavissa tutkinnon osissa opiskelijan opintokorttiin merkitään numeerinen arvosana, mutta tutkinnon osan arvosana määräytyy ko-konaisuuden arvioinnilla. Osaamisen arvioinnilla määräytyvät tutkintotodistukseen tulevat arvosanat. Kun osaamista arvioidaan, arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saa-vuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Opis-kelijalla on mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamis-taan. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa määritellään arvioinnin koh-teet. Ammatillisissa tutkinnon osissa arvioinnin kohteena on työprosessien, työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta sekä työn perustana olevan tiedon sekä elinikäisen oppimi-sen avaintaitojen hallinta. Uusissa tutkinnon perusteissa Opetushallitus on määrännyt tutkinnonosittain, onko muun arvi-oinnin käyttö mahdollista. Ennen opintojen alkamista kaikille opiskelijoille ja arviointiin osallistuville tiedotetaan arvioinnin periaatteista ja niiden soveltamisesta.

9.2 Työssäoppimisen arviointi

Työssäoppimisen aikana osoitettu opiskelijan osaaminen otetaan huomioon niiden ammatillis-ten opintokokonaisuuksien arvioinnissa, joihin työssäoppiminen sisältyy. Erillistä arvosanaa työssäoppimisesta ei anneta. Työssäoppimisen arviointi perustuu opiskelijan, opettajan ja työ-paikkaohjaajan kanssa käytyyn arviointikeskusteluun sekä opiskelijan itsearviointiin. Opiskelija arvioi omaa kehittymistään ja mahdollisuuksiaan oppia sekä sitä, miten hän on saavuttanut jaksolle asetetut tavoitteet. Työssäoppimisen arvioinnista päättää opinnoista vastaava opettaja yhteistyössä työnantajan nimeämän henkilön kanssa. Tutkintotodistukseen merkitään erikseen näkyviin työssäoppimi-sen laajuus sekä tehtävät, joissa työssäoppiminen on suoritettu.

9.3 Ammattiosaamisen näytöt ja niiden toteuttamisen ja arvioinnin periaatteet

Ammatillisen toisen asteen perustutkinto-opiskelija antaa ammattiosaamisestaan näytöt koulu-tuksen kuluessa pääsääntöisesti työssäoppimisen yhteydessä aidoissa työtilanteissa. Ammat-tiosaamisen näytöllä arvioidaan keskeisiä opetussuunnitelman ammatillisia sisältöjä koko kou-lutuksen ajalta. Näyttö on toiminnallinen arviointimenetelmä. Tutkintokohtaisia ammattiosaamisen näyttöjä suunniteltaessa kuullaan työelämän edustajia ja alakohtaista neuvottelukuntaa. Opiskelijan työssäoppimisen sopimusta tehtäessä sovitaan työssäoppimispaikan kanssa ammattiosaamisen näytön suunnitelmasta, toteutuksesta ja arvi-oinnista. Kestävä kehitys huomioidaan suunnitelmissa.


Ammattiosaamisen näytön arviointikeskusteluun osallistuvat opiskelija, työelämän edustaja ja opettaja. Arvioinnista päättävät opettaja ja työelämän edustaja yhdessä, kuitenkin niin että lo-pullisesta arvosanasta päättää opettaja. Opettaja myös huolehtii siitä, että arviointilomakkeet täytetään asianmukaisesti. Jos näyttöä ei voida arvioida hyväksytysti, arvioinnin yhteenvetolo-makkeessa todetaan näytön mahdollisesta täydentämisestä tai uusimisesta. Samalla tehdään myös suunnitelma siitä, miten opiskelija hankkii tarvittavan osaamisen. Ammattiosaamisen näytön arvosanan korottamiseen tarjotaan opiskelijalle mahdollisuus seuraavan sopivan näyt-tötilaisuuden yhteydessä.

9.4 Arviointi erityisopetuksessa

Erityisopetuksessa noudatetaan samoja periaatteita kuin muussakin opetuksessa. Kun henki-lökohtaisen opiskelijaohjelman tavoitteita on mukautettu lain 630/98, 20§:n 2 ja 3 momentin perusteella, osaamista verrataan niihin. Mukautetuista tavoitteista tehdään alaviitemerkintä tutkintotodistukseen. Jos opinnot jäävät olennaisilta osin puutteellisiksi, annetaan tutkintotodis-tuksen sijaan suoritetuista opinnoista todistus, johon merkitään myös opintojen päättymispäi-vämäärä. Sen liitteenä voidaan antaa selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa. (L630/1998, muutos 246/2015, 19a§, A811/1998, muutos 329/2015, 8§)

9.5 Maahanmuuttajaopiskelijoiden arviointi

Maahanmuuttajaopiskelijan oppimistulokset arvioidaan samalla tavalla kuin muidenkin opiske-lijoiden. Tietoja ja taitoja arvioidaan siten, että kielitaidon mahdollinen puutteellisuus ei vaikuta arvosanaa heikentävästi. Maahanmuuttajaopiskelijan suomen kielen taito arvioidaan aina suomi toisena kielenä – kriteerien mukaisesti, ellei opiskelija itse toisin halua. Jos opiskelija ei ole opiskellut ruotsia toisena kotimaisena kielenä, päättötodistukseen merki-tään, mitä hän on sen tilalla opiskellut. Ennen ammattiosaamisen näyttöä on varmistettava, että opiskelijalla, jonka äidinkieli ei ole suomi, on sellainen kielitaito, että hän ymmärtää näyttöihin liittyvät ohjeet ja määräykset. Tuki-toimet suomen kielen taidon saavuttamiseksi suunnitellaan yhdessä oppilaitoksen, työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa. Näytön toteutukseen ja arviointiin osallistujat on myös val-mennettava selkeän suomen kielen käyttöön ohjeita annettaessa.

III AIKUISKOULUTUS JA NÄYTTÖTUTKINNOT

10 AIKUISTEN NÄYTTÖTUTKINNOT

Laki ammatillisesta koulutuksesta (L639/98) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L631/98) sekä asetus ammatillisesta koulutuksesta (A812/98) määrittävät, että aikuiset suorittavat tiet-tyjä ammatillisia tutkintoja osoittamalla ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksena, opintojen tai muun toiminnan kautta. Tutkintoja on kolmentasoisia

1. ammatillisia perustutkintoja, joilla osoitetaan ammatin perustehtävän hallinta 2. ammattitutkintoja, joilla osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytetty ammattitaito


3. erikoisammattitutkintoja, joilla osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta.

Ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot. Perustutkintojen nimellislaajuus on 180 osaamispistettä. Ammatillisena peruskoulu-tuksena suoritettavaan perustutkintoon sisällytetyt yhteiset tutkinnon osat eivät ole pakollisia koulutuksessa, joka valmistaa näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon. Ammattitutkinnoissa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytettävä ammattitaito. Ammatti-taitovaatimukset on määritelty tasollisesti siten, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja lisäksi täydentäviä sekä syventäviä opintoja ja noin kolmen vuoden työko-kemus, pystyy todennäköisesti suoriutumaan ko. ammattitutkinnosta. Erikoisammattitutkinnoissa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Erikoisammatti-tutkinnoissa ammattitaitovaatimukset on määritelty tasollisesti siten, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai siitä vastaavat tiedot ja lisäksi täydentäviä sekä syventäviä opintoja ja noin viiden vuoden työkokemus, pystyy todennäköisesti suoriutumaan ko. erikoisammattitutkin-nosta. Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita ovat 1) tutkintojen riippumattomuus ammattitaidon hankkimistavasta 2) työelämä- ja kolmikantayhteistyö 3) tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen osoittamalla osaaminen tutkintotilaisuuksissa 4) henkilökohtaistaminen ja siihen liittyvä jo olemassa olevan osaamisen tunnustaminen Tutkinnon voi suorittaa ilman, että osallistuu valmistavaan koulutukseen, mutta usein opiskeli-jat kokevat, että koulutus päivittää aiemmat tiedot ja taidot. Hyria järjestää näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta järjestämisluvan mukaisilla aloilla ja tutkintotilaisuuksia järjestämissopi-musten mukaisissa tutkinnoissa. Tutkintotilaisuuksia järjestetään myös sellaisten oppilaitosten tutkinnon suorittajille, joilla ei itsellään ole voimassa olevaa järjestämissopimusta. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla näyttötutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito työ-paikoilla työtehtävissä. Tämä edellyttää kolmikantayhteistyötä työnantajien, työntekijöiden ja oppilaitoksen edustajien kesken tutkinnon suorittamisen kaikissa vaiheissa. Hyrian näyttötut-kintotoimintaa ohjaavat koulutusalakohtaisten näyttötutkintotoimikuntien hyväksymät näyttötut-kintojen järjestämissuunnitelmat. Aikuisten näyttötutkintoja toteutetaan valtionosuuskoulutuksen lisäksi työvoimapoliittisena kou-lutuksena, oppisopimuskoulutuksena sekä maksullisena palvelutoimintana.

Hyria on sitoutunut järjestämään näyttötutkintoja näyttötutkintojen järjestämissopimusten mu-kaisesti. Näyttötutkintojen käytännön järjestämisestä Hyria on laatinut näyttötutkinnon järjestä-missuunnitelman. Tutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito osoitetaan pääasiassa työpai-koilla toteutettavissa tutkintotilaisuuksissa. Hyria on sitoutunut järjestämään tutkintotilaisuuksia myös henkilöille, jotka tulevat suorittamaan tutkintoa tai tutkinnon osaa ilman näyttötutkintoa valmistavaa koulutusta sekä tarvittaessa muiden valmistavan koulutuksen järjestäjien opiskeli-joille. Hyria järjestää kaikille näyttötutkintojen arviointiin osallistuville tahoille näytönarviointikoulu-tusta. Koulutuksen tarkoituksena on varmistaa, että näyttötutkintoprosessi sekä ammattitaito-vaatimukset ja niiden arviointiin liittyvät kriteerit tulevat mahdollisimman tutuiksi kaikille tutkin-totilaisuuden arviointiin osallistuville henkilöille. Lisäksi perehdytään näyttötutkintojen suunnit-teluun ja tutkinnon suorittajan ohjauksen eri menetelmiin sekä työpaikkojen ja oppilaitoksen rooliin ohjausprosessissa. Aikuisopiskelijan opas


10.1 Aikuisten kolmivaiheinen henkilökohtaistaminen

Henkilökohtaistaminen on koulutuksen järjestäjälle asetettu velvoite tarjota aikuisille asiakas-lähtöisesti suunniteltua ja toteutettua neuvontaa, ohjausta sekä muita, yleisesti sovittavia tuki-muotoja ja palveluja. Näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutuksen henkilökohtaistamista tehdään

1) tutkinnon suorittajan hakeutuessa suorittamaan tutkintoa 2) tutkinnon suorittamisen aikana ja 3) tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa.

Hyria vastaa näyttötutkintojen henkilökohtaistamisen suunnittelusta ja toteutuksesta yhteis-työssä tutkinnon suorittajan, työpaikan edustajien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Näyttötutkintotoimintaa valvovat Opetushallituksen alaiset tutkintotoimikunnat, jotka tekevät tutkintojen järjestäjien kanssa järjestämissopimuksia. Jokaiselle tutkinnon suorittajalle laadi-taan henkilökohtainen tutkintotilaisuuksien toteuttamissuunnitelma.

10.1.1 Henkilökohtaistaminen hakeutumisen vaiheessa

Hakeutumisvaiheessa tunnistetaan tutkinnon suorittajan aiemmin saavuttama ammatillinen osaaminen luotettavien dokumenttien perusteella. Hakeutumisen vaihe käynnistyy yleisemmin joko

a) oppilaitoksen tiedottavalla ohjauksella (ns. info-päivä tai vastaava) b) yrityksen yhteydenotolla c) työvoimatoimistojen, ELY-keskusten tai muiden rahoittajien yhteydenotolla d) opiskelijaksi tai tutkinnon suorittajaksi haluavan yksityishenkilön yhteydenotolla.

Henkilökohtaistamisen prosessi ja ohjaus jatkuvat näyttötutkintoon hakevan henkilön yksilöllis-ten osaamis-, tutkintoja koulutustarpeiden selvittämisellä. Hyriaan hakeutuva henkilö täyttää hakulomakkeen Hyrian www-sivuilla. Osaaminen tunnistetaan orientaatiojaksojen aikana lähtötasokartoituksen avulla. Lähtöta-sokartoitus koostuu eri vaiheista, joista osa toteutetaan hakeutumisvaiheessa ja osa täydentyy tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheessa. Keskeisimmät lähtötasokartoituksen väli-neet ja vaiheet on kuvattu alla olevassa kuvassa:


Haastattelu on yksi keskeinen osa hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamista. Haastattelun aikana tarkastellaan asiakkaan itsearviointia (www.osaan.fi) sekä hänen esittämiään muita osaamisen dokumentteja. Haastatteluja järjestetään tarvittaessa useampia kuin yksi. Vastuu-kouluttaja tekee henkilökohtaistamiseen liittyvät johtopäätökset kirjallisesti henkilökohtaista-missuunnitelmaan (= HEKSU).

10.1.2 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnon suorittamisen vaiheessa

Tutkinnon järjestäjä (vastuukouluttaja) ja työelämän edustaja(t) ohjaavat tutkinnon suorittajaa ja tekevät yhdessä hänen kanssaan sekä tutkinnon suorittajan että työpaikan tarpeisiin sopivat suunnitelmat näyttötutkinnon suorittamista varten. Näyttösuunnitelma sisältyy henkilökohtais-tamissuunnitelmaan (HEKSU). Ohjaustilanteissa käsitellään mm. ammattitaidon osoittamistapojen ja näyttöympäristöjen va-lintaa. Näyttösuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon näyttötutkinto-oppaan ja tutkinnon perusteiden ohjeet sekä tutkinnon suorittajan yksilölliset tarpeet. Näyttösuunnitelma vaatii työpaikan edustajien ja oppilaitoksen edustajan hyväksymistä. Hy-väksyntä todennetaan allekirjoituksin. Oppilaitoksen edustaja vastaa siitä, että tutkintosuoritus on suunniteltu tutkinnon perusteiden mukaisesti. Työpaikan edustajat vastaavat siitä, että tut-kintosuoritus on suunniteltu siten, että se palvelee ja kehittää työpaikkaa. Tutkintotilaisuudet järjestetään siten, että tutkinnon kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat osoitetuksi. Tutkinnon suorittajan työtoiminnot ovat henkilökohtaisia ja vaihtelevat eri näyt-töympäristöissä henkilökohtaisen näyttösuunnitelman mukaisesti. Tutkintosuoritukseen kuulu-vat aina seuraavat osat:

näyttötutkintoon ilmoittautuminen (Hyrian näyttötutkintoon ilmoittautumislomake)

henkilökohtainen näyttösuunnitelma

käytännön työtoiminta henkilökohtaisen näyttösuunnitelman mukaisesti

mahdolliset kirjalliset dokumentit

itsearviointi. Tutkinnon suorittaja laatii itsearvioinnin tutkintosuorituksestaan suhteessa arvioitaviin ammatti-taitovaatimuksiin, arvioinninkohteisiin ja -kriteereihin. Arvioinnin suorittavat tutkinnon järjestä-jän edustaja, työntekijöiden edustaja ja työnantajan edustaja (ns. kolmikanta-arviointi). Tutkin-totilaisuudesta vastaavan kouluttajan (näyttötutkintomestari) vastuulla on näytönarvioijien riit-tävä informointi näyttötutkintojärjestelmästä, tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksista, näyttötutkintokriteereistä ja arviointimenetelmistä. Tutkinnon suorittaja saa palautteen arvioin-nistaan arviointipäätöksen synnyttyä.

Itsearviointi, esim.

www.osaan.fi

Haastattelut (mm.

elämäntilanne, toiveet jne.)

sekä työelämän lausunnot

Muut testit,

esim. atk, tieto-

yhteiskuntataidot Oppimisvalmiudet ja -vaikeudet, mm.

LUKI-seula, tarkkaavaisuus/

keskittymishäiriöt jne.

LÄHTÖTASO-

KARTOITUS

Ohjauksen ja tuen arviointi, lisätestaus tarvittaessa

(sekä hakeutumisen että tarvittavan ammattitaidon

hankkimisen vaiheet)

Itsearviointi, esim.

www.osaan.fi

Haastattelut (mm.

elämäntilanne, toiveet jne.)

sekä työelämän lausunnot

Muut testit,

esim. atk, tieto-

yhteiskuntataidot Oppimisvalmiudet ja -vaikeudet, mm.

LUKI-seula, tarkkaavaisuus/

keskittymishäiriöt jne.

LÄHTÖTASO-

KARTOITUS

Ohjauksen ja tuen arviointi, lisätestaus tarvittaessa

(sekä hakeutumisen että tarvittavan ammattitaidon

hankkimisen vaiheet)

http://www.osaan.fi/


10.1.3 Henkilökohtaistaminen tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheessa

Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen tarkoittaa hyvin usein valmistavan koulutuksen aloitta-mista. Se voi olla myös yksinomaan työssäoppimista tai muutoin hankittua ammattitaidon li-säystä. Hyria tarjoaa mahdollisuuden myös henkilökohtaiseen ohjaukseen. Ohjausta antavat vastuukouluttajan lisäksi mm. erityisopettaja ja nimetyt ohjaajat Hyrian opetus- ja ohjaushenkilöstö perehdyttää opiskelijan

itseensä oppijana

koulutusmuotoihin, opetusmenetelmiin, oppimisjärjestelyihin ja -ympäristöihin

ohjaukseen henkilökohtaisten oppimispolkujen suunnittelussa. Laadittava tutkinnon osakohtaisen opiskelu- ja työssäoppimisen suunnitelma on osa henkilö-kohtaistamisen suunnitelmaa (HEKSU). Opiskelijan aiempia opintoja tai aiemmin hankittua osaamista voidaan tunnistaa ja tunnustaa kyseessä olevan tutkinnon opintoja korvaaviksi, jos aiemmat opinnot tai osaaminen ovat ta-voitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään tutkinnon perusteiden ja opetussuunnitelman mukaisia ja ne on todennettu lähtötasokartoituksessa tai myöhemmin ohjauskeskusteluissa. Tällä henkilö-kohtaistamisella vältetään opintojen päällekkäisyyttä ja lyhennetään tai tarpeen mukaan myös voidaan pidentää opiskeluaikaa. Henkilökohtaistamisen prosessiin ja tutkinnon suorittamiseen liittyvät kirjalliset dokumentit on kuvattu tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa. Näitä ovat mm.

Hyriaan hakeutuvan henkilön henkilötietolomake

näyttötutkintoon ilmoittautumislomake

henkilökohtaistamissuunnitelma (Heksu)

näyttösuunnitelma

tutkintotilaisuuden arviointiin liittyvät dokumentit

tutkintotilaisuuden arviointipäätökseen liittyvät dokumentit

arvioijaluettelot ja muut tutkintotoimikunnan edellyttämät dokumentit Dokumentteja säilytetään ensisijaisesti tutkinnon suorittamisesta vastaavan näyttötutkintomes-tarin arkistokaapissa tutkintotoimikuntien ja lakien sekä oppilaitoksen oman ohjeistuksen edel-lyttämällä tavalla.

10.2 Näyttötutkintotilaisuuksien toteutus ja arviointi

Hyriassa näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalla on aina mahdollisuus suo-rittaa tutkintotilaisuudet osana koulutusta. Tutkintotilaisuuteen sisältyy:

henkilökohtainen tutkinnon suorittamissuunnitelma

työskentely henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti

luotettavat osaamista kuvaavat dokumentit

kirjallinen itsearviointi

arviointi kolmikantaisesti (työnantaja-, työntekijä- ja opettaja-arvioija)

palautteen anto tutkinnon suorittajalle

dokumentointiin liittyvät opettajan työtehtävät


Näyttötutkinnon suorittaja toteuttaa suunnitelmansa käytännön työtilanteissa osoittaen ammat-titaitovaatimusten mukaisen osaamisen. Työnantaja mahdollistaa tutkinnon suorittamisen tar-joamalla työpaikan näyttöympäristöksi silloin, kun työpaikka soveltuu em. tehtävään sekä osal-listumalla tutkintotilaisuuksien suunnitteluun ja arviointiin. Työnantaja huolehtii yhdessä Hyrian kanssa työpaikalta tutkintotilaisuuden työelämän arvioijat. Tutkintotilaisuuksien arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit pohjautuvat tutkinnon perusteissa kuvattuihin ammattitaitovaatimuksiin. Keskeisiä arvioinnin kohteita ovat:

työprosessin hallinta

työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta

työn perustana olevan tiedon hallinta

elinikäisen oppimisen avaintaidot Ammatillisissa perustutkinnoissa tutkintotilaisuudet arvioidaan asteikolla tyydyttävä (1), hyvä (2) ja kiitettävä (3), ja ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa hyväksytty/hylätty. Opettaja-arvioija koordinoi kolmikantakeskustelua, joka järjestetään yhdessä sovitulla tavalla. Kolmikantakeskusteluun osallistuvat kaikki arvioijat sekä tutkinnon suorittaja. Arviointikeskus-telun jälkeisessä arviointikokouksessa tutkinnon suorittaja ei ole läsnä. Arvioijien on päädyttävä yhteiseen näkemykseen arvioinnista. Mikäli näin ei käy, on arvioijien hankittava uutta arviointitietoa, jotta arviointiesitys on mahdollista tehdä. Kolmikantakeskuste-lun jälkeen arvioijat tekevät arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle. Arvioijien esteellisyyskysymykset selvitetään etukäteen. Arvioijana ei voi olla tutkinnon suorit-tajan sukulainen, puoliso tai valmistavan koulutuksen opettaja, joka on opettanut tutkinnon osaan liittyviä asioita merkittävästi. Arvioija ei saa olla työssäoppimisen ohjaaja tai oppisopi-musopiskelijan työpaikkakouluttaja. Tutkintotoimikuntien antamien ohjeiden mukaisesti noudatetaan ohjeita arvioijien kelpoisuu-desta ja arvioijaluetteloiden toimittamisesta. Arvioinnin oikaisu

Tutkinnon suorittajalla on oikeus saada tietää, miten arvioijat ovat soveltaneet arviointiperus-teita hänen tutkintosuoritukseensa. Hän voi pyytää arvioinnin oikaisua arvioinnin päättäneiltä henkilöiltä. Tämä oikaisupyyntö on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun tutkinnon suorittaja on saanut tietoonsa arvioinnin tulokset ja tiedon arviointiperusteiden soveltamisesta. Mikäli tutkinnon suorittaja on tyytymätön arvioijien tekemään oikaisupyyntöä koskevaan pää-tökseen, hän voi vaatia tutkintotoimikunnalta oikaisua arvioijien päätökseen. Tutkintotoimikun-nalle tehtävä oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun tutkinnon suorittaja on saanut tiedokseen arvioijien päätöksen. Jos arvioijien tekemä päätös on ilmeisesti virheellinen, tutkintotoimikunta voi määrätä uuden arvioinnin. Perustellusta syystä tutkintotoimikunta voi edellyttää näyttötutkinnon järjestäjää asettamaan uudet arvioijat. (L631/1998 §15c)


Hylätty tutkintotilaisuus voidaan suorittaa uudestaan heti, kun tutkinnon suorittaja on esim. val-mistavan koulutuksen tai työkokemuksen avulla kartuttanut osaamistaan ja on valmis uusin-taan. Näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmat

11 OPPISOPIMUSKOULUTUS

Oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan opintoja, jotka tehdään pääsääntöisesti työpaikalla työssä oppien. Opintoihin liittyy myös täydentäviä tietopuolisia opintoja, jotka voidaan järjestää oppilaitoksessa. Oppisopimusopiskelija on työsuhteessa työssäoppimispaikkaansa, joka vas-taa suurelta osin oppimisen toteutumisesta ja ohjaa opiskelijaa hänen opinnoissaan. Oppiso-pimustoimisto vastaa sopimusteknisistä asioista ja muun muassa valmistavan tietopuolisen koulutuksen järjestelyistä. Oppisopimuksella voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon, am-mattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon, osan jostain tutkinnosta tai saada muuta erityistar-peisiin suunniteltua koulutusta (ammatillinen lisäkoulutus). Oppisopimuksella tutkintoon valmistavat koulutukset ovat kestoltaan vähintään 4 kuukauden mittaisia. Pituuteen vaikuttavat opiskelijalla olemassa oleva osaaminen, tutkinnon vaatimukset ja rakenne. Ei-tutkintotavoitteisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa koulutusaika vaihtelee 4–12 kuukautta. Onnistunut oppisopimus -käsikirja

12 AIKUISTEN LISÄ- JA TÄYDENNYSKOULUTUS

Hyria järjestää aikuisten perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä niihin valmistavaa koulutusta. Toteutamme myös muuta ammatillista lisä-, täydennys- ja pätevyyskoulutusta, ku-ten yritysten henkilöstökoulutusta ja erilaisia pätevyyskorttikoulutuksia. Hyrian aikuiskoulutuksen nettisivut: www.hyria.fi/aikuiset

13 ERITYISEN TUEN OHJAUS AIKUISTEN KOULUTUKSESSA

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20§:n mukaan vammaisuuden, sairauden, kehityk-sestä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityistä opetus- tai oppilas-huoltopalveluita tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 21§ sisältää säännökset erityisistä opetusjärjeste-lyistä. Opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin laissa ja sen nojalla säädetään ja määrä-tään, jos:

1) opiskelijalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan tutkinnon sisältämiä opintoja vas-taavat tiedot ja taidot;

2) tutkinnon sisältämien opintojen suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai

3) se on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä. Aikuiskoulutuksessa termi ”erityinen tuki” tarkoittaa toimenpiteitä ja opetusjärjestelyjä, joilla autetaan määrätyt kriteerit täyttäviä opiskelijoita ja tutkinnon suorittajia suoriutumaan opinnois-taan ja/tai tutkinnosta tavoitteiden mukaisesti. Tuen tarkoitus on ennaltaehkäistä opintojen


keskeyttämisiä, luoda valmiuksia opinnoissa ja tutkinnon suorittamisessa etenemiselle, it-sensä kehittämiselle ja elinikäiselle oppimiselle sekä oppilaitoksen osalta varmistaa, että opis-kelijalla on riittävät edellytykset työllistyä joko vapaille työmarkkinoille tai tuetusti. Hyrian aikuiskoulutuksessa noudatetaan pääsääntöisesti nuorten koulutuksen prosessia erityi-sen tuen tarpeen kartoittamisessa ja tukimuodoissa. Tutkinnon suorittajille tehdään oppimis-valmiuksien kartoitus, ammattitaidon kartoitus ja tarpeen mukaan. Työvoimakoulutuksessa arvioidaan lisäksi fyysinen työkyky ja voimavarat. Hyriassa erityisen tuen tarpeessa oleville aikuisille

a) laaditaan päätös heidän oikeudestaan erityisiin tukitoimiin; päätöksessä näkyy peruste erityisen tuen tarpeelle syykoodina (1–12)

b) kirjataan tarvittavat tukitoimet henkilökohtaistamissuunnitelmaan (HEKSU), sovitaan työnjaosta ja seurannasta (vastuukouluttaja/oppisopimustarkastaja/erityisopettaja).

Aikuisopiskelijat suorittavat tutkintonsa näyttötutkintotilaisuuksissa. Tutkintojen suoritustapaa voidaan henkilökohtaistaa ja tarvittaessa yksilöllistää siten, että ammattitaidon osoittamistapa voi vaihdella opiskelijan työtaustan tai henkilökohtaisen erityisen tuen tarpeen syyn mukaan. Valmistavan koulutuksen pituutta voidaan myös muokata opiskelijan tarpeen mukaan. Hyrian aikuiskoulutuksessa erityisopettaja vastaa erityisopetuksen ja tuen tarpeen koordinoi-misesta. Erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

LÄHTEET

Lait, asetukset ja määräykset

Laki ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98) muutoksineen

Asetus ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98) muutoksineen

Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/98) muutoksineen

Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (A812/98) muutoksineen

Valtioneuvoston asetus 616/2001

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisista perustutkinnoista 216/2001 muu-toksineen

Kansanterveyslaki (L 66/72) muutoksineen

Lukiolaki (L 629/98) muutoksineen

Hallintolaki (L 434/2003)

Työturvallisuuslaki (L 738/2002)

Laki opiskelijan oikeusturvalautakunnasta 956/2011

SORA-opas: Säädösten ja määräysten toimeenpanoon ammattikoulutuksessa – Kou-lutuksen järjestäjille keinoja puuttua opiskeluun soveltumattomuuteen (12.4.2013)

Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013; voimaan 1.8.2014)

Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta (801/2014; voi-maan 1.8.2015)

Opetushallituksen määräykset tutkintojen perusteista

Opetushallituksen määräykset opetussuunnitelmien perusteista

Opetushallituksen ohjeet tutkintotodistusten kirjoittamisesta


LIITTEET

Erityisopetuksen käsikirja

Henkilöstön koulutussuunnitelma

Hyrian eettinen ohjeisto

Hyrian järjestyssäännöt

Kansainvälisen toiminnan ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma

Koulutuksen laadun arvioinnin suunnitelma

Kriisi- ja turvallisuustyön toimintaohje

Ohjaussuunnitelma

Ohje osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen

Onnistunut oppisopimus -käsikirja

Opiskelijahyvinvoinnin suunnitelma

Pedagoginen ohjelma

Ryhmänohjaajan ohjausopas

Ryhmänohjaajan ja opettajan tehtävät -ohje

Suunnitelma päihteiden käytön ehkäisemiseksi

Toimintajärjestelmä – Hyrian yhteinen tapa toimia

Toimintaohjeet hätä- ja onnettomuustilanteissa

Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämissuunnitelma

Varhaisen tuen malli

Nuorten koulutuksen prosessien kuvaukset

Aikuiskoulutuksen prosessien kuvaukset

Hyrian kotisivuilla Opiskelijalle > Nuorten opiskelu / Aikuisten opiskelu (http://www.hy-ria.fi/opiskelijalle)

ops yhteinen osa - hyria koulutus · ops, yhteinen osa 4 (42) hyväksytty 27.3.2017 27.3.2017...

Documents