osa 1 sosioekonomiset terveyserot - käsitteitä ja taustaa · 2014. 9. 8. · kaikkonen 2006 ....
TRANSCRIPT
20.10.2009 1
OSA 1
Sosioekonomiset terveyserot
- käsitteitä ja taustaa
SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN KAVENTAMISHANKE
TEROKA
www.teroka.fi
20.10.2009 2
1. Mitä sosioekonomisilla terveyseroilla
tarkoitetaan
2. Terveyserot Suomessa
3. Terveyserojen taustatekijöitä• Rakenteellinen eriarvoisuus
• Terveyspalvelujen eriarvoisuus
• Elintapaerot
4. Terveyserojen kehitysnäkymiä
Sisällysluettelo
20.10.2009 3
Sukupuoli: naiset elävät 6,7 vuotta pitempään kuin miehet
Siviilisääty: naimisissa olevat ovat terveempiä; työikäisten kuolemista joka kolmas vältettäisiin, jos muiden siviilisäätyjen kuolleisuus olisi yhtä pieni kuin naimisissa olevien
Sosioekonominen asema: korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset
Asuinalue: länsirannikon ja Ahvenanmaan miehet elävät 4 vuotta pitempään kuin Koillis-Suomen miehet; naisilla ero on runsaat 2 vuotta; sairastavuudessa ja toimintakyvyssä samansuuntaisia eroja
Äidinkieli: ruotsinkieliset ovat terveempiä ja elävät pitempään kuin suomenkieliset
Etninen tausta: maahanmuuttajien terveydestä Suomessa on niukasti tietoja
Väestöryhmien väliset terveyserot
20.10.2009 4
1. Sosioekonomiset terveyserot
• Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien
(≈sosiaaliryhmien) välisiä systemaattisia eroja
terveydentilassa, sairastavuudessa ja
kuolleisuudessa
• Sosioekonomisilla ryhmillä tarkoitetaan yleensä
koulutuksen, ammattiaseman tai tulojen mukaan
muodostettuja ryhmiä
• Kun puhutaan terveyden eriarvoisuudesta tai
lyhyesti terveyseroista, tarkoitetaan tavallisesti
nimenomaan sosioekonomisia terveyseroja
20.10.2009 5
Sosioekonominen asema
• Sosioekonomista asemaa määrittävät
tekijät:
Aineelliset voimavarat
• Tulot, omaisuus, asumistaso ym.
Aineellisten voimavarojen hankkimisen
välineet
• Koulutus, ammatti, työmarkkina-asema
Arvostus, vaikuttamismahdollisuudet ym.
20.10.2009 6
Miten yksilön sosioekonominen asema vaikuttaa
terveyteen?
• Henkilön koulutus muokkaa mm. hänen terveyteen liittyviä
tietojaan ja arvojaan sekä hänen ammattiuraansa
• Se, missä ammatissa ihminen toimii ja missä
hän asuu säätelee hänen työ- ja elinolojaan,
ohjaa hänen käyttäytymistään ja vaikuttaa hänen
toimeentuloonsa
• Henkilön taloudellinen tilanne
puolestaan säätelee mm. hänen
kulutusmahdollisuuksiaan sekä
asuinolojaan
20.10.2009 7
Sosioekonomiset terveyserot
pähkinänkuoressa
• Korkea-asteen koulutuksen saaneet,
ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset
ovat huomattavasti terveempiä ja
toimintakykyisempiä ja elävät pitempään
kuin perusasteen koulutuksen saaneet,
työntekijäammateissa toimivat ja
pienituloiset
20.10.2009 8
• Keskimääräinen terveydentila kohenee asteittain sosiaalisen aseman myötä
• Kyse ei ole vain parhaimman ja heikoimman ryhmän välisestä erosta
Terveyserot läpäisevät koko
sosiaalisen hierarkian
Terveydentila
Sosiaalinen asema (koulutus, tulot ym.)
20.10.2009 9
• Sosioekonomiset terveyserot liittyvät ihmisten epätasa-arvoiseen asemaan yhteiskunnassa
• Kyse on epäoikeudenmukaisista eroista, jotka ovat vältettävissä
• Terveyserojen syntyä ei voida pitää yksiselitteisesti ihmisten vapaan valinnan tuloksina
Elintavat, kuten tupakointi ja alkoholin käyttö, ovat tärkeitä terveyserojen syitä
Tällöinkin on kyse eriarvoisuudesta, koska monet ihmisen oman vaikutusvallan ulkopuolella olevat seikat voivat altistaa hänet valitsemaan terveyttä vaarantavia tapoja
Terveyserot ja eriarvoisuus
20.10.2009 10
Sosioekonomisten ryhmien välillä ilmenee suuria
eroja kaikilla terveyden ulottuvuuksilla:
• Kuolleisuus
• Sairastavuus
• Toimintakyky
• Koettu terveys
2. Terveyserot Suomessa
20.10.2009 11
0
1
2
3
4
5
6
7
1971-75 1976-80 1981-85 1986-90 1991-95 1999-2000
Vuosi
Vuotta Miehet
Naiset
Korkea-asteen ja
perusasteen koulutuksen
saaneiden miesten ero 35-
vuotiaiden elinajan-
odotteessa on kasvanut
vuosina 1970-2000 noin
4,5 vuodesta noin 6
vuoteen pitempään
koulutettujen hyväksi
Valkonen T ym. 2007
Naisilla vastaava ero
on kasvanut noin 2,3
vuodesta noin 3,6
vuoteen
Eri koulutusryhmien väliset erot 35-
vuotiaan jäljellä olevassa elinajassa
20.10.2009 12
35-vuotiaan jäljellä oleva elinaika eri
sosiaaliryhmissä
Tällä hetkellä 35-
vuotias työntekijä-
mies voi odottaa
elävänsä
74-vuotiaaksi.
Samanikäinen
johtavassa asemassa
oleva mies voi
odottaa elävänsä
80-vuotiaaksi.
Ero 2,3 v.
Ero 4,9 v.
Ero 3,4 v.
Ero 6,1 v.
Valkonen ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja 2007:23.
20.10.2009 13
NAISET
Ero 35-vuotiaan jäljellä olevassa elinajassa työntekijöiden ja ylempien
toimihenkilöiden välillä miehillä noin 6 vuotta, naisilla runsaat 3 vuotta
(luvut on ikävakioitu eli ryhmien erilaisten ikärakenteiden vaikutus on poistettu)
Kuolemansyiden osuudet (%) työntekijöiden ja
toimihenkilöiden välisestä kuolleisuuserosta
MIEHET
Valkonen ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa.
STM:n julkaisuja 2007:23
Keuhkosyöpä 9 %
Muut kasvaimet 8 %
Verenkiertoelinten
sairaudet 38 %
Hengityselinten
sairaudet 9 %
Alkoholikuolemat
13 %
Tapaturmat,
väkivalta,
itsemurhat 15 %
Muut taudit 8 %Kasvaimet 12 %
Verenkiertoelinten
sairaudet 48 %
Hengityselinten
sairaudet 8 %
Alkoholikuolemat
8 %
Tapaturmat, väkivalta,
itsemurhat 8 %
Muut taudit
16 %
20.10.2009 14
Suhteellinen kuolleisuus
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
1
Suurituloisin
2 3 4 5 6 7 8 9 10
PienituloisinTulokymmenykset
Naiset
Miehet
Kuolleisuus kasvaa tasaisesti tulojen pienentyessä
Miehillä pienituloisimman kymmenesosan kuolleisuus on 2,4-kertainen
verrattuna suurituloisimpiin, naisilla 1,7-kertainen
Martikainen P ym. Int J Epid
2001;30:1397-1405
Kuolleisuus eri tuloryhmissä verrattuna suurituloisimman
ryhmän kuolleisuuteen (=1), yli 30-vuotiaat (luvut ikävakioitu)
Kuolleisuuserot tuloryhmittäin
20.10.2009 15
Eri kuolinsyiden vuoksi potentiaalisesti menetetyt elinvuodet (PYLL)
Lähde: www.terveytemme.fi
20.10.2009 16
30–59-vuotiaiden miesten kuolleisuus (tuhatta henkeä kohti) sosiaaliryhmittäin eräissä Euroopan maissa vuosina 1991–1995
Mackenbach J. ym., Int J Epid 2003 ; 32:830-837
0
1
2
3
4
5
6
7
8
Suomi Ruotsi Norja Tanska Englanti/Wales Italia/Torino
Ku
oll
eit
a/1
000 h
en
keä
Työntekijät
Toimihenkilöt
Kuolleisuuserot kansainvälisessä
vertailussa
• Suomessa
kuolleisuuserot ovat
moneen muuhun
Euroopan maahan
verrattuna suuret
• Sairastavuuden
sosioekonomiset erot
näyttävät olevan
Suomessa yhtä jyrkkiä
kuin Euroopassa
keskimäärin
20.10.2009 17
Diabeetikkojen ja ei-diabeetikkojen kuolleisuus
sepelvaltimotautiin koulutusryhmittäin
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
Perusaste
Keskiaste
Korkea-aste
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
Naiset Miehet
Diabeetikot Ei-diabeetikot Diabeetikot Ei-diabeetikot
Forssas E. ym. J Dia Comp 2008
• Vuosina 1991–96
• 35–74-vuotiaat, luvut ikävakioituKuolleisuus/
100000
henkeä
Kuolleisuus/
100000
henkeä
20.10.2009 18
Erot sairastavuudessa koulutuksen
mukaan
0
10
20
30
40
50
60
70
Miehet Naiset
Jotakin pitkäaikaissairautta potevien osuudet (%)
30 vuotta täyttäneistä koulutuksen mukaan (luvut
ikävakioitu)
0
1
2
3
4
5
6
7
8
Miehet Naiset
perus
keski
korkea
Diabetesta sairastavien osuudet (%) 30 vuotta
täyttäneistä koulutuksen mukaan (luvut ikävakoitu)
Pitkäaikaissairastavuus on sitä yleisempää, mitä
alempi koulutusaste on
Aromaa & Koskinen (toim.) Terveys ja toimintakyky Suomessa. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002
% %
20.10.2009 19
Monet terveysongelmat ja -riskit painottuvat vähän
koulutusta saaneisiin ryhmiin.
Laskelman lähtöluvut: Martelin T ym. kirjassa Terveys ja toimintakyky Suomessa,
KTL:n julkaisuja B3/2002, s. 93-102
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Lihavuus
Vihannesten vähäinen käyttö
Päivittäinen tupakointi
Vaikeudet 0,5 km kävelyssä
Hampaattomuus
Selkäoireyhtymä
Väestö
Koulutusryhmien osuudet väestöstä ja eräistä terveysongelmista
Perusaste Keskiaste Korkea-aste
Esimerkiksi
päivittäin
tupakoivista
suomalaisista
vain n. 10 % on
korkea-asteen
koulutuksen
saaneita.
Eräiden terveysongelmien jakautuminen
koulutusryhmittäin
20.10.2009 20
Liikkumisvaikeudet ovat sitä tavallisempia mitä vähemmän koulua käyneestä ryhmästä on kyse
0
2
4
6
8
10
12
14
16
Naiset Miehet
% Korkea-aste
Keskiaste
Perusaste
Martelin T. ym., kirjassa: Aromaa ja Koskinen, toim. Terveys ja
toimintakyky Suomessa. KTL:n julkaisuja B3/2002
Erot liikkumiskyvyssä koulutusryhmittäin
Puolen kilometrin kävelyssä vaikeuksia kokeneiden osuudet (%)
30 vuotta täyttäneistä koulutusasteen mukaan (luvut ikävakioitu)
20.10.2009 21
Toimintarajoitteet koulutusryhmittäin
65 vuotta täyttäneiden keskuudessa
50
40
30
20
10
0Portaiden
nousu
Kielellinen
sujuvuusKaupassa
asiointi
Näöntark-
kuus
Portaiden
nousu
Kielellinen
sujuvuusKaupassa
asiointi
Näöntark-
kuus
% Naiset Miehet
Perusaste
Keskiaste
Korkea-aste
Martelin ym. 2004; T2000, julkaisematon
20.10.2009 22
Työssä käyvät
Akateeminen korkea-aste
Ammatillinen korkea-aste
Keskiaste
Ylempi perusaste
Alempi perusaste
0 10 20 30 40%
Kaikki
Työkyvyltään rajoittuneiden osuus
koulutusasteen mukaan
******
******
******
**
Lähtöluvut Martelin ym. Teoksessa Työkyvyn ulottuvuudet, 2006
30–64-vuotiaat, ikä ja sukupuoli vakioitu
20.10.2009 23
Erot fyysisessä toimintakyvyssä
ammattiaseman mukaan
0
5
10
15
20
25
30
35
40
NAISET MIEHET
Johtajat Ylemmät toimihenkilöt Keskitoimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät
Rajoittunut fyysinen toimintakyky on sitä yleisempää,
mitä alempi ammattiasema on
Rajoittuneen fyysisen toimintakyvyn yleisyys ammattiaseman mukaan 40–60-
vuotialla Helsingin kaupungin työntekijöillä (fyysinen toimintakyky=21
ulottuvuutta, jotka mittaavat selvitymistä arkipävän askareista)
Kaikkonen 2006
20.10.2009 24
Erot nuorten aikuisten liikkumiskyvyssä
koulutusryhmittäin
0
10
20
30
40
50
60
Akat.
korkea-
aste
Amm.
korkea-
aste
Keskiaste Perusaste Akat.
korkea-
aste
Amm.
korkea-
aste
Keskiaste Perusaste
%
Naiset Miehet
(p<0,001) (p<0,001)
Puolen kilometrin juoksussa vaikeuksia kokeneiden
osuudet (%) 18–29-vuotiasta koulutusasteen mukaan
Koskinen ym. (toim.) Nuorten aikuisten terveys, KTL:n julkaisuja B7/2005.
20.10.2009 25
Erot koetussa terveydessä
työmarkkina-aseman mukaan
Rahkonen ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja 2007:23
Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien ikävakioitu osuus (%) 25–64-
vuotiaista vuosina 1979–2004 työmarkkina-aseman mukaan (kolmen vuoden liukuvat
keskiarvot).
Työssä olevat kokevat terveydentilansa paremmaksi
kuin työttömät
MiehetNaiset
20.10.2009 26
Erot koetussa terveydessä
koulutusryhmittäin
Rahkonen ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja 2007:23
Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien ikävakioitu osuus (%)
25–64-vuotiaista vuosina 1979–2004 koulutuksen pituuden mukaan (kolmen vuoden
liukuvat keskiarvot).
Mitä vähemmän koulutusta, sitä heikompi koettu terveys
MiehetNaiset
20.10.2009 27
Koettu terveys eläkeikäisillä
Rahkonen ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja 2007:23
Terveytensä melko huonoksi tai huonoksi kokevien
ikävakioitu osuus (%) 65–84-vuotiaista miehistä ja
naisista vuosina 1993–2003 koulutuksen pituuden
mukaan.
• Koetun terveyden
koulutusryhmittäiset erot
ovat eläkeikäisillä suuret
• Enemmän koulutetut
kokevat terveytensä
paremmaksi kuin
vähemmän koulutetut
20.10.2009 28
7,1
8
11,1
27,2
7,8 8
13,6
24,5
0
5
10
15
20
25
30
Aka
t. ko
rkea
-ast
e
Am
m. k
orkea-
aste
Kes
kias
te
Perusas
te
Aka
t. ko
rkea
-ast
e
Am
m. k
orkea-
aste
Kes
kias
te
Perusas
te
%
Naiset Miehet
Koettu terveys keskitasoinen tai huonompi (%),
18-29-vuotiaat koulutusryhmittäin
Nuorilla aikuisilla erot koetussa
terveydessä kärjistyneimpiä
Martelin T. ym. 2005
20.10.2009 29
3. Terveyserojen taustatekijöitä
• Sosioekonominen asema ei sinänsä vaikuta suoraan terveyteen, vaan taustalla on monimutkainen ja monitahoinen syytekijöiden verkosto
• Tiedot vaikuttavista mekanismeista puutteelliset
• Esitetty useita selitysmalleja, jotka poikkeavat toisistaan mm. seuraavissa seikoissa: Onko elämänkulkunäkökulma mukana (lapsuusaika)
Missä määrin biologiset tekijät otettu huomioon
Missä määrin makrotason sosiaalinen ja poliittinen ympäristö otettu huomioon
Onko valikoitumismalli mukana (huono terveys heikentää sosiaalista asemaa)
20.10.2009 30
Rakenteelliset eriarvoisuudet
Eriarvoinen sosiaalinen asema
Eriarvoisuudet ympäristössä
Erot käyttäytymisessä / fysiologisissa tekijöissä
Erot sairauksissa ja vammoissa
…ja erot näiden sosiaalisissa seuraamuksissa
Graham H. The Milbank Quarterly 2004; 82:101–124
Malli terveyseroja määrittävien tekijöiden
ketjusta
20.10.2009 31
Yleismalli terveyserojen syntymisestä
Sosiaalinen eriarvoisuus
Terveyserot
Terveyttä
kuluttavat
tekijät
Terveyttä
vahvistavat
tekijät
Elintavat,
terveyskäyttäytyminen
Terveyspalvelujen
saantiElinolot
Sosioekonominen asema: koulutus, ammatti, työllisyys, tulot
valikoituminen
Biologiset prosessit
Rakente
elli
set te
kijä
t
Muokattu: Mielck, 2000,
ref. Pott & Lehmann,
2005
20.10.2009 32
Malli sosioekonomisiin terveyseroihin
vaikuttavista tekijöistä
Suom. Lahelma ym. Teoksessa Terveyden
eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja
2007:23.
20.10.2009 33
Erojen kasvualusta: rakenteellinen eriarvoisuus eli yhteiskunnan rakenteista johtuva epätasa-arvo
rakenteellisilla tekijöillä tarkoitetaan elinoloihin vaikuttavia tekijöitä, kuten tulonjakoa, varallisuuden jakautumista, työelämän rakenteita, koulutusjärjestelmää, terveydenhuoltojärjestelmää, asumisoloja jne.
Rakenteellisten tekijöiden vaikutus ilmenee koko elämänkaaren ajan alkaen lapsuudesta jatkuen työelämän ajan eläkeikään asti
Terveyserojen taustatekijöitä:
Rakenteellinen eriarvoisuus
20.10.2009 34
• Työterveyshuollon kattavuus on huono pienten työnantajien palveluksessa ja pätkätöissä olevien – usein pienituloisten – keskuudessa
• Korkean omavastuuosuuden takia yksityislääkärikäynnit jakautuvat suurituloisia suosien
• Uusia – ja kalliita – lääkkeitä tulee markkinoille, mutta lääkkeiden korkeat omavastuuosuudet johtavat siihen, että pienituloiset eivät välttämättä pysty lunastamaan niitä
• Kirurgisten palvelujen, esimerkiksi sepelvaltimo-toimenpiteiden, kohdentumista ei voida pitää tasapuolisena tarpeeseen nähden
Teperi J. Kirjassa: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus 2005. Stakes, s. 106-120; Keskimäki I ym. Sepelvaltimotauti ja eriarvoisuus. Stakesin raportteja 286/2004
Terveyserojen taustatekijöitä:
Eriarvoisuus terveyspalvelujen saannissa
20.10.2009 35
• Hyvä sosiaalinen asema
luo paremmat tiedolliset ja taloudelliset edellytykset asua ja työskennellä terveyden kannalta edullisessa ympäristössä
voi vahvistaa motivaatiota valita terveellisiä elintapoja
• Elintapoihin vaikuttavat suuresti
taloudelliset mahdollisuudet
arjen kulttuuri (perinteet, muoti, arvot, normit)
mainonta ja markkinat (mitä tuotetaan ja mitä on saatavilla)
elintapoja ei voida pitää pelkästään ihmisen vapaan valinnan tuloksina eikä yksinomaan yksilön vastuulla
Terveyserojen taustatekijöitä: Elintapaerot
(alkoholinkäyttö, tupakointi, ruokavalio, liikunta)
20.10.2009 36
• Alkoholikuolemat selittävät noin 25 prosenttia työntekijöiden ja ylempien toimihenkilöiden elinajanodotteiden välisestä erosta miehillä(Mäkelä P. Alkoholiin liittyvät kuolemat. Stakesin tutkimuksia 105. 1999)
• 2004 alkoholiveron laskun jälkeen alkoholikuolemat lisääntyivät erityisesti työntekijäammateissa toimivilla, yksin asuvilla ja ennenaikaisella eläkkeellä olevilla miehillä (Herttua ym. Am J Epid 2008)
• Eri sosiaaliryhmät kuluttavat alkoholia suurin piirtein yhtäpaljon, mutta haitat ovat monta kertaa yleisempiä alemmissa sosiaaliryhmissä (Mäkelä & Paljärvi JECH 2008 )
Elintapaerot: Alkoholin käyttö
20.10.2009 37
• Päivittäinen tupakointi on
yleisempää alemmissa
sosiaaliryhmissä
• Erot ovat kasvaneet viime vuosikymmenten aikana
• Pitkälle koulutetut miehet ovat vähentäneet tupakointiaan
• Vähän koulutetuista naisista yhä
useammat tupakoivat; erot ovat
suurimmillaan nuoremmissa
ikäryhmissä
• Tupakointi aiheuttanee noin neljäsosan miesten sosioekonomisista kuolleisuuseroista
Elintapaerot: Tupakointi
20.10.2009 38
• Alimman koulutusryhmän miesten tupakointi ei ole vähentynyt toisin
kuin ylemmissä koulutusryhmissä
Miehet Naiset
0
10
20
30
40
50
78-82 83-87 88-91 92-95 96-99 2000-03
%
Alin Keski Ylin
0
10
20
30
40
50
78-82 83-87 88-91 92-95 96-99 2000-03
%
Alin Keski Ylin
Helakorpi S ym., kirjassa: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja
terveys, kevät 2003. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B17/2003
• Alimmassa koulutusryhmässä naisten tupakointi on lisääntynyt
Päivittäinen tupakointi eri koulutusryhmissä
1970-luvun lopulta 2000-luvulle
20.10.2009 39
0
10
20
30
40
50
60
Perus-
aste
Keski-
aste
Amma-
tillinen
korkea-
aste
Akatee-
minen
korkea-
aste
Perus-
aste
Keski-
aste
Amma-
tillinen
korkea-
aste
Akatee-
minen
korkea-
aste
%
Nuorten aikuisten
tupakoinnissa on
suuria eroja
koulutusryhmien
välillä. Kuvassa on
päivittäin tupakoivien
ikävakioidut osuudet
(%) 18–29 -vuotiaista
eri koulutusasteilla.
Miehet Naiset
Martelin T., ym., kirjassa: Nuorten aikuisten terveys. KTL:n julkaisuja
B7/2005
Nuorten aikuisten tupakointi
20.10.2009 40
Elintapaerot: ravitsemus ja liikunta
• Liikunnan puute ja epäterveellinen
ravitsemus aiheuttavat osan
sosioekonomisista terveys- ja
toimintakykyeroista.
• Korkeampi koulutus on yhteydessä esim.
kasvisten runsaampaan käyttöön ja
aktiivisempaan liikunnanharrastamiseen
20.10.2009 41
Erot kasvisten syömisessä koulutuksen
mukaan
Helakorpi S. ym. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2003,
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B17/2003
Miehet Naiset
0
20
40
60
79-82 83-87 88-91 92-95 96-99 2000-
03
%
Alin Keski Ylin
0
20
40
60
79-82 83-87 88-91 92-95 96-99 2000-
03
%
Alin Keski Ylin
Korkeasti koulutetut syövät useammin tuoreita kasviksia kuin vähemmän koulutetut
Päivittäin tuoreita kasviksia syövien osuudet (%) koulutusryhmittäin, 25–64 -vuotiaat
20.10.2009 42
Koulutusryhmien väliset erot
huonon terveyden vaaratekijöissä
• Lihavuus, kohonnut
kolesteroli ja
kohonnut
verenpaine ovat
yleisempiä vähän
koulutusta
saaneissa
ryhmissä
0
5
10
15
20
25
30
35
Miehet Naiset
%
perus
keski
korkea
Lihavuuden (BMI >30 kg/m2) yleisyys koulutusryhmittäin
yli 30-vuotiailla
Aromaa & Koskinen, toim. Terveys ja toimintakyky Suomessa.
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002
20.10.2009 43
Koulutusryhmien väliset erot painoindeksin mukaan
24,5
25
25,5
26
26,5
27
27,5
1982 1987 1992 1997 2002
ylin
keskitaso
alin
24,5
25
25,5
26
26,5
27
27,5
1982 1987 1992 1997 2002
BMI BMIMiehet Naiset
Männistö S. ym. Lihavuus ja sen taustat Suomessa. Suomen Lääkärilehti 8/2004, ss. 777-781.
• vähän koulutettujen joukossa on enemmän ylipainoisia
• koulutuksen mukaiset erot painossa ovat viime vuosina kasvaneet
Painoindeksi (BMI, kg/m2) koulutusryhmittäin miehillä ja naisilla (Finriski 2002)
20.10.2009 44
• Sosioekonomisten kuolleisuuserojen kasvu
uhkaa jatkua ja kärjistyä, koska/jos
joukkotyöttömyys pitkittyy
tuloerot kasvavat
köyhien lapsiperheiden määrä kasvaa
kasvava maahanmuuttajaväestö ei kotoudu
ehkäisevien palvelujen, kuten neuvolatoiminnan
ja oppilasterveydenhuollon, voimavarat säilyvät
niukkoina
4. Terveyserojen kehitysnäkymiä (1)
20.10.2009 45
Terveyserojen kehitysnäkymiä (2)
alkoholin helppo saatavuus ja halpa hinta
lisäävät kulutusta ja haittoja etenkin huono-
osaisimmissa ryhmissä
tupakoinnin väestöryhmittäiset erot kasvavat
väestöryhmien väliset erot terveydessä ja
sen märittäjissä ovat jyrkimmät nuorilla
aikuisilla = huomisen keski-ikäisillä ja
iäkkäillä
terveydenhuollon uudet tehokkaat ja kalliit
menetelmät eivät riitä kaikille tarvitsijoille
• Sosioekonomiset kuolleisuuserojen kasvu uhkaa
jatkua ja kärjistyä, koska/jos