osaamisen johtaminen

OSAAMISEN JOHTAMINEN

Pauli Juuti


- olemme jo siirtyneet osaamisen yhteiskuntaan- osaaminen on yritysten menestyksen salaisuus-osaamisen jatkuva kehittäminen kaikilla tasoilla on menestyksen edellytys- osaamisen johtamisen suurin haaste on saada ihmiset toimimaan älykkäästi organisaation päämäärien suuntaisesti

Lähde: Wiig, K. Knowledge Management. 1994.

OSAAMISEN JOHTAMINEN- tieto lisääntyy jakamalla- edellyttää hyviä suhteita ihmisten välillä- johtamisen perusta on johtajan oma osaaminen- johtajan pääasiallinen tehtävä on kollegoiden tukeminen- ihmiset eivät ole kustannus vaan tulonlähde- tulot tulevat ideoista, oppimisesta, tutkimuksista ja kehityshankkeista- tuotanto on kaoottista innovointia- tieto kulkee epävirallisissa verkostoissa

Lähde: Sveiby, K-E : The New Organizational Wealth. 1997.

OSAAMISEN JOHTAMINENTeollinenparadigma

Osaamis-paradigma

Ihmiset Kustannuksia,resursseja

Tuloksentekijöitä

Vallanlähde

Asemahierarkiassa

Osaamisen taso

Johdontehtävä

Johtaa alaisia Tukea kollegoita

Informaa-tio

Valvonnan keino Työkalu,voimavara

OSAAMISEN JOHTAMINENTeollinenparadigma

Osaamis-paradigma

Tuotanto Tuotteidenvalmistusta

Osaamisenkäyttämistä

Tietovirrat Hierarkiaapitkin

Kollega-verkostoissa

Tuotanto-prosessi

Konekeskeinensarjatuotanto

Ideoilleperustuva,kaoottinen

Koonmerkitys

Suuruudenekonomia

Verkostonkattavuudenekonomia

OSAAMISEN JOHTAMINEN Teollinen

paradigma Osaamis-paradigma

Asiakas-suhteet

Markkinointi-keskeisiä

Henkilökohtai-siin verkostoihin perustuvia

Osaaminen Tuotantotekijä muiden joukossa

Keskeinen menestystekijä

Oppimisen tavoite

Uusien työvälineiden käyttöönotto

Uusien voimavarojen saaminen

Markkina-arvo

Aineelliset hyödykkeet

Aineeton pääoma

ASIANTUNTIJAYHTEISÖLLE TYYPILLISIÄ PIIRTEITÄ

Asiantuntija-yhteisö

Kollegiaalinen rajojenasettaminen:-kuka on asiantuntija?-millä tasolla asiantuntija on?

-tunnustus ja arvostus-asema-yhteisön itsesäätelyn keino-ulkopuolisiin paineisiin vastaaminen-oman kielen ja aseman oikeutus yhteisönä suhteessa muihin yhteisöihin

OSAAMISEN KÄSITE

Data ”Tosiasioita”

Informaatio Tulkinnan saavaa dataa

Osaaminen Käytännössä koeteltua tietoa

Osaaminen Tiheää kokemuksellisuutta

Osaaminen Yhteisössä omaksuttu näkemys, joka sallii tietynlaisen toiminnan

OSAAMISEN KÄSITE

-tavanomaisesti osaaminen määritellään funktionaalisesti niin, että sen avulla saavutetaan jotain hyödyllisenä tai toivottuna pidettyä

-esim. Botkin: Osaaminen on yhteisön omaksuma näkökulma, joka mahdollistaa tehokkaan työskentelyn

-osaaminen sekoitetaan usein informaatioon: osaaminen on monimutkainen käsite. Se sisältää informaation, eli pirstaleiset tiedon jyvät (mitä, millainen), toimintaohjeet (kuinka, miten), tulkinnan (miksi, minkä vuoksi) ja ymmärryksen (yhteydet, jotka luovat taustan tulkinnalle)

Pauli Juuti

OSAAMISEN KÄSITE- Osaaminen on dataa, jolla on arvoa tietyn päämäärän kannalta

- Osaaminen on kontekstiin sijoitettua informaatiota

- Osaaminen on se kehys, jonka avulla voimme tulkita ja ymmärtää informaatiota sekä tehdä siitä arvioita

Davenport & Prusak: Osaaminen on joustava sekoitelma kokemuksia, arvoja ja kontekstiinsa sijoitettua informaatiota, joiden avulla voimme arvioida, tulkita ja ymmärtää uutta informaatiota

Pauli Juuti

VOIKO OLLA OLEMASSA OPPIVAA ORGANISAATIOTA?

-Senge: Todellinen oppiminen lähestyy sitä, mitä pidämme ihmisyyden olemuksena. Oppimisen avulla luomme itsemme, kykenemme tekemään asioita, joita aikaisemmin emme kyenneet tekemään. Oppimisen avulla hahmotamme itsemme ja maailman uudelleen. Oppimisen avulla laajennamme kykyämme luoda uutta, saada osamme elämän alati uudistuvasta prosessista… Tämä on oppivan organisaation perusmerkitys, tulla organisaatioksi, joka jatkuvasti etsii kykyä uudistua ja luoda oma tulevaisuutensa. Oppivassa organisaatiossa sopeutuvan oppimisen sijaan olisi painotettava generatiivista oppimista, kykyä luoda uutta.

-Botkin: Organisaation älykäs pääoma koostuu 1) inhimillisestä pääomasta, jota tulee jatkuvasti vaalia ja kehittää, 2) systeemeihin liittyvästä pääomasta, kuten tietojärjestelmissä ja verkoissa olevasta informaatiosta ja 3) organisaation pääomasta, kuten kulttuurista. Organisaation älykäs pääoma perustuu sosiaaliselle pääomalle, jonka keskiössä on luottamus

Pauli Juuti


- runsaasti tutkimus- ja tuotekehitysohjelmia- oppiva organisaatio- laatujohtaminen- runsaasti koulutustilaisuuksia ja mahdollisuuksia oppia- ydinprosesseihin keskittyminen- ydinkompetenssien tunnistaminen- syvällisiä muutosprosesseja


- tunnistaa markkinoita ja asiakkaiden tarpeita- luo toimintatapoja, jotka pyrkivät paremmuuteen- innovoi ja kehittää huippulaadukkaita tuotteita ja palveluita- reagoi joustavasti asiakkaiden tilanteisiin tarjoten uusia ratkaisuja esiintyviin toiminnan esteisiin- toimii tehokkaasti eli tekee tarvittavat rutiinit mahdollisimman vähäisin panoksin ja keskittyy ydinasioihin- oppii jatkuvasti

ÄLYKKÄÄSTI TOIMIVA ORGANISAATIO


ÄLYKÄS ORGANISAATIO- kaikki tieto kaikkien saatavilla

- työskentelyä tukeva kulttuuri

- valtuutus ja päätöksenteko-oikeus

- innovatiivisuus

- aloitteellisuus

- uuden oppimiseen kannustaminen


VIRTUAALIORGANISAATIOT

- virtuaalinen tarkoittaa keinotodellisuutta tai lumetta

- virtuaalisuus on äärettömän nopeaa hyppelyä

- muutos on mahdollista joko pysäytyksessä tai äärimmilleen kiihdytettäessä

- muutos on mahdollista uusien tasojen ja horisonttien avautumisena

- uhkana itseyden menetys

LUOVUUS JA INNOVAATIO-luovuus on prosessi, jossa uusia ajatuksia synnytetään

-luovuus muodostaa olevaksi jotain sellaista, jota ennen ei ole ollut

-innovaatio on prosessi, jossa luovat ajatukset muokataan hyödyllisiksi ja käyttökelpoisiksi tuotteiksi ja palveluksiksi

-uudet ajatukset ja niiden käyttöönotto kulkevat käsi kädessä

-luovuus ilman innovaatiota on hyödytöntä

Pauli Juuti

LUOVUUS-luovuus on yhdistettävä kokemuksen kanssa, jotta uusistaajatuksista olisi hyötyä

-luovan ajattelun erottaa muista ajattelun muodoista se, että - tartutaan epämääräisesti määriteltyihin, hämäriin

ongelmiin ja luodaan niihin muoto ja rakenne- työskennellään kauan samojen ongelmien parissa- omataan laaja-alaiset taustatiedot aiheesta

-luova idea syntyy usein ”sattuman” kautta tai siirtymänä aivan erilaiselta alalta

Pauli Juuti

INNOVAATIO-innovaatio vaatii alan tai alueen syvällisiin perinteisiin perehtyneisyyttä, kontekstin hallintaa

-hyvä innovaattori on kuin bricoleur, käsityöläinen, joka hallitsee alan pitkäaikaisen kokemuksen kautta

-innovaatio syntyy sosiaalisessa systeemissä vähitellen kumuloituneen tiedon ja kokemuksen seurauksena

-kyky nähdä asioita uudella tavalla vaatii usein suuren tietomäärän keräämistä siitä, millaisia tavanomaisia malleja kehittämisen kohteena olevien tapahtumien taustalla on

Pauli Juuti

Leonardo Da Vincin luovuuden seitsemän periaatetta

1. Uteliaisuus2. Kokemusten hyödyntäminen ja kokeilu3. Aistien ja herkkyyden jalostaminen4. Epävarmuuden ja paradoksaalisuuden

hyväksikäyttö5. Loogisuuden ja taiteellisuuden yhdistäminen6. Pyrkimys kauneuteen ja sulokkuuteen7. Kokonaisuuden hahmottaminen, systeemiajattelu

ARJEN YMPÄRISTÖT ”OPETTAVAT” ASIANTUNTIJAKSI

- tiheä tieto vaatii vuosien jopa vuosikymmenten kokemusta tietyssä kontekstissa- shakkimestarilla voi olla yli 40.000 peliä muistikuvina- aloitteleva lintuharrastaja tunnistaa linnun jonkin yksityiskohdan perusteella, kokenut useiden seikkojen perusteella- tiheän tiedon hankkiminen on sosiaalinen prosessi: ihminen astuu kulttuurin sisälle ja kykenee ottamaan siitä etäisyyttä reflektoiden kokemuksiaan

Pauli Juuti

OPPIMINEN ON REFLEKTIOTA ITSEN,YMPÄRISTÖN JA TOISTEN KANSSA

SubjektiYmpäristö

X

Toinen YmpäristöY

Havainnot

Kognitiot

Toiminta

Itsereflektio

ASIANTUNTIJUUDEN KOOSTAMINEN

Asiantuntijan tulkinta

Itse-ohjautuvuus

Ristiriidantiedosta-minen

Entisenkyseenalais-

taminen

Purkaminen

Arviointi

MinäTyöni

Työpaikkani

Reflektio

Tiedonhankinta

OdotuksetTulevaisuusKehittymis-

tarpeet

Suunnitelma

Voimienkohdentaminen

TaidotUra

Koosta-minen

ASIANTUNTIJUUS

- asiantuntija toimii aina kykyjensä ylärajoilla pyrkien ottamaan uusia haasteita ja ylittämään entiset rajansa

- asiantuntijuuden kehittyminen on jatkuva ongelmanratkaisuprosessi

- asiantuntijuus liittyy symbolien käsittelyyn - asiantuntijat työskentelevät symbolianalyyttisissa ammateissa, joissa käsitellään korkean tason abstrakteja käsitteitä

DYNAAMINEN ASIANTUNTEMUS- jotkut asiantuntijat ottavat jatkuvasti uusia haasteita ja murtavat rutiineja

- ihmisten kierrättämisen ja erilaisten ihmisten yhteen saattamisen avulla murretaan rutiineja

- toinen voi toimia sparraajana, haastajana ja innovoijana

- dynaaminen asiantuntija on virtaavassa tilassa (Flowssa) - auvo kokemus

- päämäärä mielessä, työ sujuu, palautetta tulee- haasteet ja taidot tasapainossa- toiminta on itsetarkoituksellista

OSAAMISEN JOHTAMINEN- kysyminen avaa, vastaaminen sulkee- monet luulevat, että kuhunkin ongelmaan on olemassa vain yksi oikea vastaus- osaaminen on yhteisössä yleisesti omaksuttu näkökulma, josta tarkastelu suoritetaan- osaamisen uudistaminen tapahtuu verkostossa, jossa on erilaisuutta- osaamisen yhteisöt (communities of practice) ovat keskiössä- osaamisen yhteisö on ryhmä henkilöitä, jotka haluavat jakaa tietonsa sekä luoda ja kehittää uutta tietoa yhteisten arvojen puitteissa

Mitä tieto on?Tieto on sisältöä

– Realistisen maailmankuvan mukainen oletus– Tieto on kuin paketti, jota voidaan käsitellä ja vaihtaa

Tieto syntyy vuorovaikutuksessa– Sosiaalisen konstruktionismin mukainen oletus– Tieto on toimijoiden välisen vuorovaikutuksen tulos

• Suhteistettu näkökulma• Tieto liittyy kontekstiin• Tietoa voidaan jakaa käyttöyhteisöissä

TIETO ON YHTEISÖLLISTÄ, KONTEKSTUAALISTA, SUHTEISTETTUA

- Englannin sanassa com-prehend on yhteisöllinen leima

- Vuorovaikutuksellisen näkökulman mukaan– Tietoa, joka on rakennettu tietyssä yhteisössä

esim. R&D –yksikössä, ei ole mahdollista siirtää toiseen yhteisöön

– Innovaation käyttöönotto vaatii heimon kielialueen rajojen ylittämistä

– Jokainen heimo jäsentää käsillä olevat asiat eri tavoin, lähtien liikkeelle omista lähtökohdistaan

TIETO ON KÄYTÄNTÖ- Tieto ei ole sen paremmin ihmisten pään sisällä kuin jaettavissa

oleva ”pakettikaan”– Osaamista ja oppimista pidetään usein synonyyminä ajatteluprosessille– Puhutaan ydinosaamisesta ja ydinkompetensseista

- Oppiminen tapahtuu kuitenkin huomaamatta arkisten tapahtumien yhteydessä, kun ihminen on maailman kanssa vuorovaikutuksessa

- Eteemme tulee tilanteita, joita meidän on kohdattava ennen reflektointia

- Kohtaamme yllättävät tilanteet osallistumalla ammattimme liittyvään kielipeliin, jonka siirrot hallitsemme

OPPIVA ORGANISAATIO PERUSTUU KOKEMUKSILLE

Weick:n mielestä organisaation oppiminen tapahtuu ”oppimisen hetkissä”, jotka ovat hetkiä, jolloin heidän kollektiivinen kokemuksensa:– Tuodaan esille– Unohdetaan– Vaiennetaan– Siirretään symboleihin

Tietämyksen luomisen malli

Sosialisaatio

Yhdistäminen

Hiljaisen tiedon

ulkoistaminen

Sisäistäminen

Piilevän tiedon artikulaatio dialogilla ja

reflektiolla

Uuden hiljaisen tiedon saaminen ja oppiminen

käytännössä

Piilevän tiedon jakaminen ja luominen suoran kokemuksen

kautta

Näkyvän tiedon systematisointi

1. kävelevä johtaminen ja verkostojen luominen

2. dialogi3. tarinoiden kertominen4. jutustelu

5. kerääminen ja yhdistäminen

6. dokumentointi

7. näkyvän tiedon kokoaminen toiminnassa ja harjoittelemalla

Lähde: Nonaka I. & Taceuchi

Tekemällä oppiminen

Dialogissa oppiminen

NÄKYVÄ TIETO

HILJAINEN TIETO

ÄÄNELLISTÄ, ÄÄNETÖNTÄ VAI SEKÄ ETTÄ?

Perinteinen tiedon jako äänettömään ja äänelliseen vaatii pohtimaan sitä, miten tietoa voidaan siirtää äänettömästä äänelliseen ja päinvastoin

Jos sen sijaan tietoa pidetään lähtökohtaisesti sekä äänellisenä että äänettömänä, tulee kiinnittää huomiota siihen, miksi jokin tieto ei pääse esille– Ei arvostettu?– Marginaalissa oleva? Onko jokin ryhmä marginaalissa vai

vain jokin näkemys?– Vaiettu tai hiljennetty?– Ovatko organisaation puhekäytännöt monologisia?– Eivätkö puhekäytännöt tue erilaisten näkökulmien

esilletulemista

TIETO ON SITÄ, MITÄ PIDETÄÄN ARVOKKAANA

YHTEISÖSSÄ- Osaamisen kehittyminen vaatii kulttuurista

arvottamisprosessia - Kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa voidaan

muokata identiteettejä, arvoja ja kulttuuria- Ammattiin liittyvän kielipelin pelin sääntöjen synty

vaatii vuorovaikutusta ja kykyä havaita toisten tekemien siirtojen vaikutuksia

MUIDEN KOKEMUKSET OVAT ARVOKKAITA

Miten saada uutta tietoa ja osaamista yritykseen?

- Verkostojen kautta- Uusien henkilöiden palkkaamisen avulla- Yksilöiden, ryhmien ja koko organisaation oppimisen

kautta- Asiakassuhteiden kautta- Partnerien kautta- Keskittymällä uusien tietojen keräämiseen ja

jalostamiseen

MITEN LISÄTÄ ORGANISAATION INNOVATIIVISUUTTA?

ORGANISAATION INNOVATIIVISUUDEN KEHITTÄMINEN EDELLYTTÄÄ ARVOJEN

UUDELLEENPOHDINTAAInnovatiivisuudeltaan matalat organisaatiot

Innovatiiviset organisaatiot

Osaaminen ja tieto esim. markkinoista ja tekniikasta

Tietoa sovelletaan.Keskitytään tuloksiin

Tieto ja osaaminen itseisarvoisia

Yhteistyö Otetaan vastuu omista asian-tuntemus alueista

Otetaan vastuu koko kehittämishank-keesta/prosessista

Yllätyksellisiin tilanteisiin suhtautuminen

Vältetään ongelmia

Luodaan aktiivisesti vaihtoehtoja

MYÖS ASIAKKAIDEN NÄKEMYKSET OVAT VOIMAVARA

- Mitä enemmän organisaatio on yhteydessä asiakkaiden kanssa, sitä innovatiivisempia sen prosessit ovat

- Mitä enemmän ihmiset organisaation sisällä jakavat tietoja keskenään, sitä enemmän yritys on asiakkaiden kanssa tekemisissä

- Mitä enemmän organisaatio delegoi päätöksentekoaan, sitä enemmän yrityksellä on asiakkaita

Nicolai Fossin tutkimus; 169 tanskalaista yritystä. Tilastollisesti merkitsevät tulokset

VERKOSTO-ORGANISAATIOT JA INNOVATIIVISUUS

Millaiset verkostot tukevat innovatiivisuutta?

SOSIAALISTA PÄÄOMAA TULEE KEHITTÄÄ

Yksilöllinen ja yhteisöllinen / Suhteisiin perustuva ja rakenteellinenLuottamusSamastuminen ja sitoutuminen organisaatioon ja sen

sosiaalisiin normeihinVerkostosuhteetSamanlainen kieli ja tietyn diskurssin omaksuminenKommunikaation helppous ihmisten välillä lisää sosiaalista pääomaa

TOIMINNASTA OPPIMISTA VOI KEHITTÄÄ

YmpäristöTuttu Vieras

TYö

Tuttu

Vieras

IÄKKÄÄT IHMISET OMAAVAT TIETOJA

strateginen ajattelu terävä-älyisyys harkitsevaisuus viisaus kyky pohdiskella kyky perustella elämänhallinta kokonais . hahmott.

kielenkäytön hallinta korkea oppimismotiv. sitoutuminen työhön uskollisuus työnantaj. vähemmän poissaoloja työkokemus

OPPIA VOI MONELLA TAVALLA

- Koulutus- Kouluttajana toimiminen- Projektit- Sijaisuudet- Perehdyttäminen ja työnopastus- Työssä oppiminen- Omaehtoinen oppiminen- Opintomatkat- Ryhmätyöskentely- Monitaitoisuuden harjoittelu

osaamisen johtaminen

Documents