OSAAMISTARPEIDEN MUUTOS JA

TULEVAISUUDEN KOULUTUKSEN

KEHITTÄMINEN

Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 7.11.2011

Mari Räkköläinen

Opetusneuvos

Tieto- ja arviointitoiminta / Opetustustoimen henkilöstön

osaamisen kehittäminen

ESITYKSEN SISÄLTÖ

1. Menossa olevaa, tulevaan suuntaavaa

2. Näkökulmia tulevaan

3. Nykytilan valotusta ja lukuja

”Trendit”:

- ELINIKÄINEN OPPIMINEN

- TIETOPERUSTAISUUS

- NÄYTTÖPERUSTAISUUS (EVIDENCE-BASED JA

OUTCOME-BASED)

- TYÖELÄMÄLÄHTÖISYYS

- ”INTELLIGENT ACCOUNTABILITY” (VIISAS

TILIVELVOLLISUUS)

1. Menossa olevaa, tulevaan suuntaavaa

MENOSSA OLEVAA, TULEVAAN SUUNTAVAA

•Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus

2030. Perusopetuksen ennakointitutkimus ja barometri (Linturi – Rubin 2011. Tulevaisuudentutkimuskeskus, TUTU-

julkaisu 1/2011)

•Osaava opettaja 2010 – 2020. Toisen asteen

ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön

osaaminen (Paaso – Korento 2010. Oulun seudun

ammattiopisto ja Opetushallitus)

•Paaso 2010: Osaava ammatillinen opettaja. Tutkimus

ammatillisen opettajan tulevaisuuden työnkuvista. (Acta

Universitatis Lapponiensis 174)

•Räkköläinen 2011: MITÄ NÄYTÖT NÄYTTÄVÄT? Luotettavuus

ja luottamus näyttöperusteisessa arviointiprosessissa. (Acta

Universitatis Tamperensis 1636)

MENOSSA OLEVAA, TULEVAAN SUUNTAVAA

•VALTAKUNNALLINEN AMMATILLISTEN

OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI (VOSE–

PROJEKTI )

-Opetushallituksessa 1.6.2008 – 31.5.2012 (Euroopan

sosiaalirahaston (ESR) tuella)

Tavoite: Luoda ja pilotoida osaamistarpeiden ennakointiin

prosessimalli, jonka avulla saadaan ennakointitietoa työelämän

tulevaisuuden osaamistarpeista suomen ja ruotsin kielellä (ns.

laadullinen ennakointi)

TYÖELÄMÄN SISÄLTÖJEN JA OSAAMISTARPEIDEN

MUUTOKSEN YMMÄRTÄMINEN -> KOULUTUKSEN

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN PARANTAMINEN

-www.oph.fi >Tietopalvelut > Ennakointi > Osaamistarpeiden

ennakointi >VOSE-projekti

MENOSSA OLEVAA, TULEVAAN SUUNTAVAA

•ENNAKOIVA OSAAMISYHTEISÖ –HANKE

•Oamk/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja OKM

2011 - 2014

•Tavoite: Luoda toimintamalli ammatillisten opettajien

osaamistarpeiden ennakointiin ja osaamisen

kartoittamiseen

•eDelfoi –menetelmällä ennakointitietoa

organisaatioiden käyttöön hyödyntäen erilaisia

verkkoympäristöjä

•ennakoinnin ja osaamisen kehittäminen

hyödyntämällä verkkoympäristöjä yhteisöllisinä

osaamis- ja ennakointifoorumeina

MENOSSA OLEVAA, TULEVAAN SUUNTAVAA

• Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä

Opettajatarpeen ja opettajien

osaamisvaatimusten ennakointi 2010 – 2012

'Shifting pedagogical expertise. Expected future needs for

teachers in terms of quality and quantity 2010 - 2012’

• Jyväskylän yliopisto/ Koulutuksen tutkimuslaitos ja

OPH (ESR)

• Tavoite: Hankkeen avulla etsitään ennakointitietoa,

mm. yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen

opettaja- ja opettajankoulutustarpeista, opettajien

osaamistarpeista laadullisen koulutussuunnittelun ja

päätöksenteon tueksi sekä opettajien liikkuvuudesta

ja siihen vaikuttavista syistä

OPPIMISEN TULEVAISUUS 2030

- Valinnaisuus tärkeää, mutta nuoret eivät halua olla

”sekatavarakaupassa”

- Autenttisuus tärkeää

- Yhteisöllisyys on tärkeää -> pedagogiset

oppimisyhteisöt

- Opetusohjelmissa ainepainotteisuus ja

toimintapainotteisuus tasapainossa

- Metataitojen arviointi ja autenttisuus arvioinnissa

nousevat esiin

- Monialaiset opetustiimit

- Kouluista avoimia oppimis- ja tapahtumakeskuksia

OPPIMISEN TULEVAISUUS 2030

• Onko sivistyksen hankkiminen pakko vai

vapaaehtoista?

• Sivistys-käsite/ -käsitys on ristiriitainen ->

perinteinen ”puhdas” käsitys on murtumassa.

Tulossa on ”välineellinen” sivistyskäsitys (lukio

väline johonkin hyvään ammattiin…)

• Lukion sisällä käydään vähän keskustelua,

ammatillisella puolella käydään enemmän

keskustelua

• Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen

käytännöt kirjavia lukiossa

• ”Näytteen” kautta osoittaminen ei ole lukion

arkipäivää

AMMATILLINEN KOULUTUS JA

TULEVAISUUSHAASTEITA

Toimialakehitys vuoteen 2025

Toimialakehitys vuoteen 2025 (tavoiteskenaario)

-työllisten määrän ennakoidaan kasvavan 49 000 vuosina 2008-

2025

Työllisten määrä kasvaa eniten:

-sosiaalipalvelut (38 000)

-terveydenhuoltopalvelut (30 000)

-vähittäiskauppa (23 000)

-koulutus ja tutkimus (22 500)

-liike-elämän tekniset palvelut (11 600)

-isännöinti ja kiinteistönhoito sekä siivous ja ympäristöhuolto (9 000)

Lähde: VATT 2011, Opetushallitus 2011, VOSE -hanke

Toimialakehitys vuoteen 2025

Työllisten määrä supistuu eniten:

-maa-, riista- ja kalatalous (20 400)

-metallien ja metallituotteiden valmistus (13 400)

-muu teollisuus (mm. tekstiilien, vaatteiden ja

nahkatuotteiden valmistus) (12 300)

-julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutustoiminta

(11 600)

-metsätalous ja –teollisuus (9 900)

-elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (9 500)

Lähde: VATT 2011, Opetushallitus 2011, VOSE-hanke

OSAAMISTARPEITA JA KOULUTUKSEN

KEHITTÄMISEHDOTUKSIA (Vose-hanke)

• Asiakkaan tarpeiden ja käyttäjänäkökulman ymmärtäminen

• Johtajuus ja kokonaisuuksien hallinta

• Kansainvälisyysosaaminen ja siihen liittyen mm. kieli- ja

kulttuuriosaaminen

• Teknologiaosaaminen sisältäen tieto- ja viestintätekniikan

hyödyntämisen, tietomallintamisen, robotiikan ja automatiikan

• Ilmastonmuutokseen ja energiatehokkuuteen sekä

ympäristökysymyksiin liittyvä osaaminen

• Normien ja säädösten sekä työturvallisuuden osaaminen,

eettinen osaaminen

• Laatuajattelu, riskikartoitukseen liittyvä osaaminen

• Kriisinhallintaan, huoltovarmuuden ylläpitoon ja

ääriolosuhteisiin varautumiseen liittyvä osaaminen

• Monialaisuus sekä yksilö- että tiimikohtaisena

13

EHDOTUKSIA KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEKSI (VOSE)

- Johtamiskoulutuksen lisääminen (korkeakoulut)

- T&K –prosessien hallintaan ja johtamiseen koulutusta

- Teknologiaosaamisen korostaminen koulutuksessa

- Koulutukseen lisää projektitehtäviä eri alojen opiskelijoiden

kesken, reaalimaailmaa simuloivien tilanteiden

ongelmanratkaisutehtäviä

- Kansainvälistyminen (esim. opettaja- ja oppilasvaihto, kv-

yhteisohjelmat), kv-tiedon siirtyminen myös ammatilliseen

koulutukseen varmistettava

- Pitäisi varmistaa, että koulutusten eri tasojen jatkumo

(ammatillinen, amk, yliopisto) on kunnossa ja vastaa

tulevaisuuden työelämän vaatimuksia

- Teollisuuden ja eri koulutusasteiden välisen vuoropuhelun

kehittäminen

- Tutkinnon jälkeinen täydennyskoulutus sujuvaksi

(korkeakoulut)

14

OPETTAJAT

Opettajat ja opettajien koulutus Suomessa

Tunnuspiirteitä:

•Systemaattisuus (kansallinen (poliittinen) ohjaus, strategia ja

valtion rahoitus)

•Täydennyskoulutukseen investointi

•Opettajan ammatti on haluttu ja arvostettu, hyvät työolosuhteet

•Opettajankoulutukseen on enemmän hakijoita kuin koulutuksen

valitaan

•Tutkimukseen perustuva ja käytäntöorientoitunut opettajien

(yliopisto)koulutus

•Opettajilla on suuri autonomia, ei tarkastustoimintaa,

luottamukseen perustuva arviointikulttuuri

•Ennakoiva johdon koulutus ja rekrytointi

Lähde: Scope raportti (Linda Darling-Hammond & Robert

Rothman) (vapaa käännös MR)

Muualla ja Meillä

•Pula ammattitaitoisista

opettajista arkipäivää

•Eläköityminen pahentaa

opettajapulaa

•Opettajan ammatin suosio

heikentynyt

•Siirtyminen muihin ammatteihin

lisääntynyt

•Opettajan halukkuus ammattiin

pysynyt korkeana

•Halukkuus siirtyä toisiin

ammatteihin mahdollisesti

kasvamassa

•Alle 5 v. opettajana toimineet

riskiryhmä

•Ei tietoa siirtymisistä eikä

niiden syistä

•Lähde: Jyväskylän yliopisto ja OPH:

Opettajan ja opettajan osaamisvaatimusten

ennakointi 2010 – 2012 (ESR)

Opettajat (tilastot 2010)

• Ammatillisia opettajia 14 514

-> 52% naisia

-> Yhteisten aineiden opettajia 1845

-> Ammatillisten aineiden opettajia 12 669

-> 72 % muodollisesti kelpoisia

• Yleissivistävän opettajia ja rehtoreita 35 197

-> rehtoreita 1307

-> lehtoreita 12 320

-> luokanopettajia ja esiluokanopettajia 15 467

-> erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 5380

-> maahanmuuttajien perusopetukseen valm. 167

-> päätoimiset tuntiopettajat 2920

-> muodollisesti kelpoisia 88,9 %

-> naisia 73%, rehtoreista naisia 43%

OPETTAJAN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN - matka

elinikäiseen oppimiseen

Government's direct spending for Continuing

Professional Development of Teachers (2009-

2013)

2009 – 12,3 million €

2010 – 20,1 million €

2011 – 21,1 million €

2012 – 22,6 million €

10

20

2009 2010 2011 2012

(1 000 000 €)

Opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutus

- Pääasiassa valtiorahoitteista:

• Valtionavustukset (OPH, AVIT)

opetustoimenhenkilöstön osaamisen kehittämiseen

• SPECIMA (maahanmuuttajataustaisten

opettajankoulutus)

• OSAAVA –ohjelma alkoi v. 2010 (oppilaitosjohto, yli

55-vuotiaat, harvoin täydennyskoulutukseen

osallistuneet)

• Talis 2013 –arviointi (OECD)

Täydennyskoulutukseen osallistuminen

(tilastot 2010)

- Opettajat osallistuvat melko hyvin

täydennyskoulutukseen

• Perusopetus ja lukiot: 77%

• Ammatillinen koulutus: 80%

• Aikuiskoulutus: 55%

• Rehtorit ja johto: 95%

Opettajin työelämäjaksot (ammatillinen)

- Opettajien työelämäosaamista edistetään

työelämäjaksoilla

- Opettaja ajanmukaistaa ammattitaitoaan

työskentelemällä koulutusalaa vastaavissa

yrityksissä ja organisaatioissa

- 3% ammatillisen koulutuksen opettajista osallistui

työelämäjaksolle v. 2009 (vuonna 2007 osallistui

7%)

- Yli puolella koulutuksen järjestäjistä ei ole lainkaan

ollut opettajien työelämäjaksoja

OPETTAJIEN TIETOKONEEN KÄYTTÖ

(tilasto 2010)

Tietokone henkilökohtaisessa käytössä

• Peruskouluopetuksen opettajat 41,9% (rehtorit 90,1%)

• Lukiokoulutuksen opettajat 38,3% (rehtorit 96 %)

• Ammatillisen koulutuksen opettajat 79,7% (rehtorit 95,1%)

• Vapaan sivistystyön opettajat 73,3% (rehtori 99,5%)

OPETTAJAN PROFESSIO (tulevaisuuden

vaihtoehdot 1,2,3, ja 4)

1. Yhtenäinen perusopetuksen opettajankoulutus,

josta sitten voidaan erikoistua

2. Opettajapula, eläkeläiset ja vanhemmat

rekrytoidaan opettajiksi perusopetukseen

3. Opettajista laaja-alaisia yhteiskunnan

sivistysagentteja; arvostus opettajan työtä kohtaan

lisääntyy

4. Väsymys ja turhautuminen; arvostuksen puute,

kasvatustyö romahdus

OPETTAJAN POLUT

1. Johtajapolku

2. Opetuksen (pedagogiikan) huippuasiantuntija

3. ”Senior specialist” (hallinto, opetustoimi, tutkimus)

(Vrt. Tan Kvang San Stewen 2011: Singaporen malli )

OSAAVA OPETTAJA 2020 -> • Tulevaisuusosaaminen ja ennakointitaidot

-> tulevaisuustietoisuus

• Taito luoda tulevaisuusmotivaatiota ja vaihtoehtoisia

tulevaisuuskuvia

• Kyky ymmärtää, mihin voi vaikuttaa ja mihin ei

• Oman toiminnan vaikutusten ennakointi

• Kyky yhteistoiminnalliseen oppimiseen ja toiminnallisuuteen

• Opettajalla oma pedagoginen missio (V. Jarva 2011)

• ”Tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja

arviointiosaaminen”

-> tiedon jalostaminen tietämykseksi

• ”Työelämäosaaminen”

Ammatillinen opettajuus ja osaaminen

- Ammatillinen ja alakohtainen osaaminen

- Pedagoginen osaaminen

- Työyhteisöosaaminen

- Koulutuksen ja työelämän yhteistyöosaaminen

(A. Paaso 2010)

TULEVAISUUDEN KYSYMYKSIÄ

- Sukupuolierot oppimistuloksissa – miten

eriytyminen estetään?

- Roolit ja tehtävät: Onko opiskelija asiakas vai oppija

(oppimissopimuksen toinen osapuoli)?

- Mihin suuntaan koulu kehittyy: invidualistinen koulu

ja/ tai yhteisöllinen koulu

- Opiskelumahdollisuudet työssä ja työn ohessa sekä

tvt:n hyödyntäminen

- Opettajan ammatin kiinnostavuuden säilyttäminen ja

täydennyskoulutusmahdollisuuksien turvaaminen

(rekrytointikysymys)

- Koulutusorganisaatioiden ja –yhteisöjen kyky

mahdollistaa omassa työssä oppiminen

2. Näkökulmia tulevaan

LÄPÄISEVÄT ”TRENDIT ”

ELINIKÄINEN OPPIMINEN

- Suomen koulutusjärjestelmän erityispiirre: Ei

umpiperiä (”no dead ends”)

- Koulutustakuu/ yhteiskuntatakuu

- Siirtymät (”transitions”) huomion kohteena

-> tarkastellaan sosiaalisena ilmiönä

-> painottuu yksilön näkökulma

-> epätavanomaiset elämäntilanteet ja epälineaariset

urat haasteena (”non traditional students”)

-> uusi ongelma (?) (”therapeutic learning and teaching”)

-> huomio yleisiin avaintaitoihin ja elinikäisen oppimisen

valmiuksiin, unohtuuko substanssi?

- > ”Koulutus vastaus kaikkeen” –trendi

TIETOPERUSTAISUUS

•TIETOPERUSTAISUUS, samoin kuin tiedolla

johtaminen, ohjaaminen ja vaikuttaminen tuodaan esiin

johtavana toimintaperiaatteena useissa - erityisesti

tulevaisuuteen – suuntaavissa koulutusta ohjaavissa

asiakirjoissa.

-Opetushallituksen strategia ”Osaaminen ja sivistys 2020”

-Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU)

vuosille 2011 – 2016

-Ammatillisen koulutuksen laatustrategia 2011 – 2020

-Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen 2011 - 2020

TIETOPERUSTAISUUS

-”Näppituntuma” ei riitä päätöksenteon eikä ohjauksen

perustaksi

•Tutkimuksen, arvioinnin, tiedon tuottamisen ja

osaamisen kehittämisen yhteyden vahvistaminen

•Arvioinnista opittua ja kehittämishankkeissa tuotettua

siirretään muihin uudistuksiin

•Palautejärjestelmien kehittäminen (tietoperustainen

johtaminen)

-Keskeistä tiedon jalostaminen eli eri näkökulmien

yhdistäminen ja tietojen integrointi - > tieto

tietämykseksi

•HUOM! Hiljainen tieto, kokemus ja intuitio jää usein

hyödyntämättä!

NÄYTTÖPERUSTAISUUS (Evidence-

based, outcome-based)

-Oppilaitoksia palkitaan yhä enemmän laadusta,

laadun parantamisesta ja oppimistuloksista

-> Tuloksellisuusrahoituksen osuus lisääntyy

-Lisätään toimintaympäristöä kuvaavia indikaattoreita

-Kriteerien ja standardien lisääntyminen

-Tarve ymmärtää tulosten ja toiminnan ja sen

edellytysten välinen yhteys (tässä puutteita)

- Huom! Kansalliset arvioinnit näytön tuottajina

TYÖELÄMÄLÄHTÖISYYS

-Työelämälähtöisen pedagogiikan kehittäminen

-Yhä enemmän ammatillisesta osaamisesta opitaan

työelämän kontekstissa, aidoissa työelämän tilanteissa

-Työvaltaisten oppimisympäristöjen ja menetelmien

lisääminen

-Työpaikkaohjaajakoulutuksen ja opettajien

työelämäjaksojen yhteensovittaminen – yhdessä

kehitty(ä)minen

INTELLIGENT ACCOUNTABILITY (VIISAS

TILIVELVOLLISUUS)

•Arviointiparadigman muutos mittaamisesta

vuorovaikutukseen, kontrollista luottamukseen

•Kohti 5. arviointisukupolvea (realismi,

kontekstiperustaisuus, osallisuus)

•Kehittävä ja voimaannuttava arviointi

•Vertaisarvioinnin (”peer review”) suosion ja käytön

lisääntyminen

•Arvioinnin laatuvaatimusten muuttuminen -> korostuu

tarkoituksenmukaisuus, käyttökelpoisuus, hyöty,

oikeudenmukaisuus

INTELLIGENT ACCOUNTABILITY (VIISAS

TILIVELVOLLISUUS): EHTOJA

-Pitkän tähtäimen tavoitteiden seuranta, pitkäjänteisyys ja

syvällinen tarkastelu

- Arvioinnin kohteen osallisuus arviointiprosessissa, dialogi ja

neuvottelu

- Kokemus ammatillisesta vastuusta ja vaikutusmahdollisuuksista

- Kriteeriperusteisuus (ennalta asetetut ja osapuolten tiedossa)

- Arviointiin liittyy aina palaute (vertailu, kriteerit)

- Pohjautuu luottamukselle sekä ylläpitää ja edistää luottamusta

- Tilivelvollisuus sinällään ei ole uhka luottamukselle, vaan

pikemminkin voi olla luottamusta edistävää

- Liiallinen läpinäkyvyyden vaatimus on uhka luottamukselle

Lähteitä: Crooks 2002; Fetterman 2001; O´Neil 2002; Räkköläinen 2011

3. Nykytilan valotusta ja lukuja

TILASTOTIETOA (perus- ja lukiokoulutus)

- Oppivelvollisuuden kokonaan laiminlyöneiden määrä on pieni

(200 – 300 vuosittain)

-Erityisopetuksessa 8,5% peruskoulun kokoanisoppimäärästä

(Pirkanmaa 6,5% ), poikia 68% (2009)

- Vieraskielisiä oppilaita 3,6 % (2009)

- Lukion opiskelijamäärä on vähentynyt 14% 2000-luvun alusta

- Lukiopaikkoja on tarjolla enemmän kuin niihin on hakijoita (0,83

hakijaa/ aloituspaikka) (suurin osa hakeutuu suoraan

peruskoulusta )

- Lähes kaikki opiskelevat englantia pääkielenä (99,6%)

- Pitkän matematiikan valinneista on 48% naisia

- Lukio-opiskelijoista naisia on 58 %

- 14 % käyttää opintoihin yli kolme vuotta

TILASTOTIETOA (ammatillinen koulutus)

-Ammattiopistostrategia supistanut koulutuksen järjestäjien

määrää neljänneksellä (2000 – 2009), nyt 157 järjestäjää (2009)

-Ammatilliseen koulutukseen hakeneiden määrä on kasvanut

4000 vuosina 2009 – 2010

-Opiskelijoita 165 300. Eniten opiskelijoita tekniikan ja liikenteen

alalla ja sosiaali- ja terveysalalla

-Vieraskielisten osuus 4,8 opiskelijoista

-Aloituspaikkoja 62 790, tekniikka ja liikenne 37 % (23 321),

sosiaali- ja terveysala 18,7%( 11 724) ja matkailu- ja ravitsemus

13,5% (8 500)

-Erityisopiskelijoita 10,4 % opiskelijoista (2008), miehiä 61%

-Työllisten määrä suhteellisesti suurin sosiaali- ja terveysalalla

87% (nuorten koulutus 65% ja aikuiskoulutus 79%)

-Kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen keskeytti 9 % (10 950)

HALLITUSOHJELMASTA poimintoja

- Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

vähentäminen

- Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisy

- Yhteiskuntatakuu (< 25 v nuori ja alle 30 v. vastavalmistunut)

- Maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistava koulutus

- Lukioverkon tiivistäminen ja säästöt

- AMK hallinnon ja rahoituksen uudistus + säästöt (uusi laki

voimaan 1/2014)

- Yliopistojen rahoitusmallin uudistaminen (säädösvalmistelu

alkaa 2012)

- Vapaan sivistystyön säästöt

- Varhaiskasvatus ja päivähoitopalvelut siirtyvät sos.- ja

terveysministeriöstä OKM:öön (2013)

”SUOMI MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020”

Määrärahat pääluokittain vuosina 2010–2012 /OKM

2.11. rahoitusseminaari

TP

2010

TA

2011

TAE

2012

milj. € milj. € milj. € milj. € %

21. Eduskunta 120 133 143 10 8

22. Tasavallan presidentti 15 22 19 -3 -14

23. Valtioneuvosto 78 79 82 3 4

24. Ulkoasiainministeriö 1 174 1 268 1 283 14 1

25. Oikeusministeriö 813 836 856 20 2

26. Sisäasiainministeriö 1 329 1 222 1 245 23 2

27. Puolustusministeriö 2 732 2 856 2 853 -3 0

28. Valtiovarainministeriö 16 278 15 294 16 196 902 6

29. Opetus- ja kulttuuriministeriö 6 374 6 730 6 663 -67 -1

30. Maa- ja metsätalousministeriö 2 761 2 829 2 704 -124 -4

31. Liikenne- ja viestintäministeriö 2 252 2 059 2 375 316 15

32. Työ- ja elinkeinoministeriö 2 592 3 423 3 367 -56 -2

33. Sosiaali- ja terveysministeriö 11 165 11 518 12 111 592 5

35. Ympäristöministeriö 307 323 271 -52 -16

36. Valtionvelan korot 1 890 1 933 2 185 252 13

Yhteensä 49 880 50 527 52 353 1 827 4

Muutos

2011–2012

Valtion talousarvioesitys 2012

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala

/OKM rahoitusseminaari 2.11.2011

2011 2012

TA TAEmilj. € milj. € milj. € %

Pääluokka yhteensä 6 730 6 663 -67 -1

Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 115 117 3 2

Opetusministerin toimiala 5 043 4 963 -79 -2

Yleissivistävä koulutus 905 961 56 6

Ammatillinen koulutus 698 731 33 5

Aikuiskoulutus 513 515 2 0

Korkeakouluopetus ja tutkimus *) 2 927 2 756 -171 -6

Kulttuuri- ja urheiluministerin toimiala 1 572 1 582 10 1

Opintotuki 937 936 -1 0

Taide ja kulttuuri 426 429 3 1

Liikuntatoimi 144 147 3 2

Nuorisotyö 65 70 5 7

talousarviosta

Muutos 2011

*) Vuoden 2011 summaan sisältyy 236 milj. euroa kertaluontoisia pääomasijoituksia yliopistoille. Ilman niitä muutos on + 2 %.

”SIVISTYKSEN JUURET

OVAT KATKERAT,

SEN HEDELMÄT MAKEITA”

- Aristoteles-

Hyödyllisiä linkkejä

• Ammatillisen koulutuksen laatustrategia 2011 – 2020. Opetus-

ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:9

• http://www.okm.fi/OPM/Julkaisut/2011/Ammatillisen_koulutuks

en_laatustrategia_2011_2020.html

• Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen. Opetus- ja

kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:8

• http://www.okm.fi/OPM/Julkaisut/2011/Oppisopimuskoulutukse

n_laadun_kehittaminen.html

Hyödyllisiä linkkejä

• Koulutuksen arviointineuvoston kansalliset arvioinnit

• http://www.edev.fi/portal/ammatillinen

Esimerkiksi :

Ammatillisesta koulutuksesta tehtyjen arviointien ja tulosten

synteesiarviointi 2004 – 2010

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen

opiskelijahuoltopalvelut

• Opetushallituksen oppimistulosten arvioinnit

• http://www.oph.fi/tietopalvelut/arviointi-_ja_seurantatieto

Hyödyllisiä linkkejä

• Tohditko tunnistaa? - Osaamisen tunnistamisen ja

tunnustamisen nykytila ja kehittämishaasteet ammatillisessa

peruskoulutuksessa 2010

• http://www.oph.fi/julkaisut/2010/tohditko_tunnistaa

• Osaava opettaja 2010−2020 − Toisen asteen ammatillisen

koulutuksen opetushenkilöstön osaaminen 2010

• http://www.oph.fi/julkaisut/2010/osaava_opettaja_2010_2020

• Kumpulainen (toim.): Koulutuksen määrälliset indikaattorit

2010. Koulutuksen seurantaraportti 2010:4. Opetushallitus

• Kumpulainen (toim): Opettajat Suomessa 2010.

(Opetushallitus. Koulutuksen seurantaraportti 2011:6)