osallistava oppimispolku

•OSALLISTAVAvarhaiskasvatuksessa ja perusopetuksen alaluokilla

Työpajassa tutustutaan osallistavan oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja dokumentointiin monipuolisissa oppimis-ympäristöissä. Paja tarjoaa käytännön toimintamallin ja esimerkkejä siitä, miten osallisuutta, tutkivaa työtapaa sekä laaja-alaista osaamista voidaan edistää erityisesti varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksen alaluokilla.!

OPPIMINENUusi koulu –seminaari MIKKELISSÄ

26.4.2017FT Henriikka Vartiainen

"

Fullan&&&Langworthy&2013

LUOVUUS JA MIELIKUVITUS KANSALAISUUS !

HENKISET JA MORAALISET LUONTEENPIIRTEET

VIESTINTÄ

KRIITTINEN AJATTELU JA ONGELMANRATKAISU

KOLLABORAATIO

‣Taloudellinen*ja*sosiaalinen*yri/eliäisyys*‣Uusien*ideoiden**tavoi/elu*ja*tuo/aminen*

‣Toiminnan*johtaminen

‣Rehellisyys*‣Itsesäätely*‣Vastuullisuus*‣Sitkeys*‣Empa=a*‣Itseluo/amus*‣Omasta*hyvinvoinnista*huoleh=minen*

‣Työurasuuntauneisuus*‣Elämisen*(arjen)*taidot

‣Suullinen*vies=ntä*‣Kirjallinen*vies=ntä*‣Digitaalisten*työvälineiden*käy/ö*‣Taito*kuunnella*

‣Projek=n*suunni/elu*‣Projek=n*toteutus*‣Ongelman*ratkaisu*‣Päätöksenteko*‣Digitaalisten*työvälineiden*hyödyntäminen*

‣Toisilta*oppiminen*‣Toisille*jakaminen*‣Toisen*ajatuksen*tai*ehdotuksen*edelleen*kehi/ely*‣Verkostoituminen*‣Myötäeläminen*‣Yhteenkuuluvuuden*tunteminen

‣Tieto*globaalista*‣Herkkyys*ja*kunnioitus*muita*kul/uureja*kohtaan*‣Osallistuminen*kestävän*kehityksen*edistämiseen

SYVÄLLINEN OPPIMINEN

!Elää päässä ja

kirjoissa”TIEDÄ MITÄ”

explisiittinen tieto

”TIEDÄ MITEN” ”TIEDÄ KUKA”

hiljainen tietoElää ihmisissä ja heidän

käytänteissää

TIETÄMISEN JÄÄVUORI John Seely Brown

!

KESKE ISENÄ MUUTOKSEN AJUR INA ON OLLUT NOPEAST I

KEH ITTYNYT TEKNOLOGIA , JOKA ON MAHDOLL ISTANUT UUDENLA ISTEN

YHTE ISÖJEN JA YHTEENKERTYMIEN SYNTYMISEN SEKÄ KEH ITTYMISEN

FORMAAL IN KOULUTUKSEN ULKOPUOLELLA !

(Thomas&&&Brown,&2011;&Jenkins&ym.,&2008)

!

OSALLISTAVA KULTTUURI

AVOIMUUS! Matala&osallistumiskynnys,&jolloin&kuka&tahansa&voi&liiEyä&

mukaan&yhdessä&tapahtuvaan&suunniEeluun&ja&innovoinIin&! !SYSTEEMINEN AJATTELU! Yhteisö&pyrkii&ilmiön&systeemiseen&ymmärtämiseen,&etsimään&

selityksiä&ja&keksimään&vaihtoehtoisia&toimintatapoja,&

näkökulmia&ja&ratkaisuja&!UUDEN LUOMINEN! KehiEyvässä&toiminnassa&korostuvat&ideoinI,&mielikuvitus,&

designMajaEelu,&toisilta&oppiminen&sekä&opitun&tai&rakennetun&

jakaminen&!EKOLOGISUUS! Yhteisön&jäsenet&luovat,&muokkaavat&ja&rakentavat&yksin&ja&

yhdessä&oppimisIloja&ja&oppimisympäristöjä&oppimishaasteen&

tai&kehitystehtävän&vaaImalla&tavalla&!!

ITSEORGANISOITUMINEN! Itseorganisoituva&oppimisyhteisö&muodostuu&itse&yhteisöstä& sekä&sen&ympäristöstä.&Yhteisö&muuEaa&toimintatapaansa&tai&

rakenneEaan&sopeutuakseen&ympäristönsä&vaaImuksiin.&&!KOKEILEMINEN JA TUTKIMUS! Toiminnan&parantaminen&edellyEää&tutkimusten&ja&kokeilujen&

tekemistä&sekä&niistä&saatujen&tulosten&hyödyntämistä.&!!OMAN TOIMINNAN ARVIOINTI! ”ReflecIon&for”,&”reflecIon&in”&ja&”reflecIon&on”.&Toiminnan&

kehiEäminen&edellyEää&jatkuvaa&yhteissuunniEelua&sekä&

suunnitelmien&toteutumisen&ja&tuloksena&olevan&kriiTstä&

arvioinIa&

Osallistava

OPPIMISKULTTUURI

(esim.'Jenkins'ym.,'2008';'Thomas'ja'Brown,'2011;'NETP,'2010;'Enkenberg,'2014;'Bereiter'&'Scardamalia,'2003;'Scardamalia'ym.,2011;'Hakkarainen'ym.,'2013;'Eckert'ym.,'1997;'Wells,'2008;'Lemke,'2002;'Roth'ja'Lee,'2006'ym.)

!

OSALLISTUMISEN KUILU

” E P Ä T A S A - A R VO , j o k a s y n t y y k u n k a i k i l l a l a p s i l l a j a n u o r i l l a e i o l e m a h d o l l i s u u k s i a o s a l l i s t u a n i i d e n t i e t o j e n , t a i t o j e n j a k o k e m u s t e n

k a r t u t t a m i s e e n , j o i t a h e t a r v i t s e vat o s a l l i s t u a k s e e n t u l e va i s u u d e n m a a i l m a a n ”

!

Oppimisprojek+n- lähtökoh3tana-aito,-avoin- -ja-merkityk3sellinen- ongelma- tai- haaste,-joka-edelly:ää-tutkimista-

Suunni:elun- kohteena- sekä-lopputulos-e:ä-keino,-jolla-sin3ne-päästään-(oppimisprojek+n-suunni:elu-ja-toteutus)-

Oppimisen tiloja ja oppimis-ympäristöjä muotoillaan tarpeen mukaan

SUUNNITTELIJOINA ARKKITEHTEINÄTUTKIJOINA

OPPIJAT

!

TALVIKALASTUS (Liljeström,-Enkenberg-&-Pöllänen,-2013)

www.openmetsa.fi/dopvideo

http://www.openmetsa.fi/dopvideo

http://www.openmetsa.fi/dopvideo

!

”Ennen joulua veimme metsän eläimille vanhoja leivankannikoita syötäväksi. Eräs tyttö laitteli evästä rantakallion koloon ja huuhdahti näkevänsä norpan. Tokko tuo totta lienee ollut, kuka tietää, mutta tuosta lausahduksesta meidän norppatutkimuksemme sai alkunsa.”!Kellarpellon-Viikarit,-esikouluryhmä-

ILMIÖN TUNNISTAMINEN

Ilmiöt voivat nousta

oppilailta

!

!”Syksyllä 2014 osallistuimme yhdessä koulun 3. luokkalaisten kanssa retkeen, joka tehtiin Metsämuseo Lustoon Punkaharjulle. Retkeä edelsi kysymysten laatiminen yhdessä 3. luokan oppilaiden kanssa: mitä haluat selvittää metsään liittyvää Lustossa? Kysymyksiä syntyi paljon ja kaikkia asioita ei tällä retkellä ehditty selvittämään. !Erityisen kiinnostava ja myöskin opetussuunnitelmaan liittyvä oppilaiden laatima kysymys oli, miten eläimet selviytyvät talvesta, jonka otimme tammikuussa uudelleen esillle. Pohdimme aihetta ja tuotimme tähän ilmiöön liittyen lisäkysymyksiä. Kaikilla tuntui olevan omia kokemuksia ja omaa tietoa aiheesta, jota päätimme aloittaa tutkimaan tarkemmin. ” !Sulkavan-yhtenäiskoulun-1.luokka

KYTKEYTYÄ OPETUSSUUNNITELMAAN, PÄIVÄKODIN/KOULUN TAPAHTUMIIN, TEEMOIHIN…


!

Löytyä

lähiympäristöstä ”Anttolan koulun 6.luokka innostui tutkimaan koulunsa lähialueen hirviä ja karhuja, koska niistä on havaintoja lähes päivittäin koulun ympäristössä. Molemmista eläimistä on jopa näköhavaintoja. Lisäksi 6.lk. n biologian opintokokonaisuuteen kuuluu sekä hirvi että karhu.”!An:olan-koulu,-Savonlinna


Sisältää

Ongelman tai KEHITTÄMISHAASTEEN !Kivi-projekti Lappeen-koulu,-Anne-Pukki-!Koulun ja koulumatkan turvallisuus Taave+n-koulu-3-lk.-Heli-Nieminen-ja-Kaisu-Puranen-!Miten saada Taipalsaaren kunnasta Suomen onnellisin kunta? Saimaanharjun-yhtenäiskoulun-5a-ja-5,36b


!

!!

mitä tiedät tai oletat tietäväsi jääkaudesta

PIIRRÄ

KIRJOITA ja / tai

”

”

Projektin alussa

Projektin lopussa

EKOSYSTEEMIN MALLINTAMINEN

(Liljeström,-Enkenberg-&-Pöllänen,-2013)

!!”Ensin piirrettiin heidän käsityksensä vanhasta ja nuoresta puusta, sitten Hakkuutyömaalle tehdystä retkestä mieleen jääneistä asioista ja kokemuksista, sitten lopuksi vielä tutkimusten jälkeen kuvat uudelleen vanhasta ja nuoresta puusta. ”!Kellarpellon-335-3vuo+aat-Vekkulit,-Savonlinna

!

IDEOIDAAN mistä, keneltä, millä tavalla

TIETOA ilmiöstä löytyy

EKOSYSTEEMIN

MALLINTAMINEN

!EKOSYSTEEMIN

MALLINTAMINEN

”Norppaa voisi tutkia lasten mielestä tutkimalla ensin Hilman äidin tuomia isoja kangasjulisteita ja katselemalla DVD:tä. Muina apuvälineinä voisivat olla kirjat, tietokone, tabletit, retket rannoille ja museoon, isovanhempien norppatieto, laulut, leikit, WWF:n norppamateriaaali lapsille ja joku, jolta voisi kysellä. Oppimiskohteena voisi toimia ainakin museo, missä on laaja näyttely ja esitys norpasta. Rannalla voisi käyda myös tähyilemässä norppaa” !Kellarpellon-Viikarit,-esikouluryhmä-

Tutustutaan ilmiön

ASIAYHTEYTEEN Lähdimme retkelle Ruoholammen rannalle. Mukaan sai tuoda erilaisia apuvälineitä ja koululta otimme lisää tutkimusvälineistöä. Oppilaat jakautuivat ryhmiin ja jokaiselle ryhmälle pakattiin mukaan tutkimuskassi jossa oli iPad kuvaamista varten. Kasseista löytyi myös kiikareita, suurennuslaseja ja luuppeja. Ohjeena retkellä oli kuvata kaikkea mahdollista kiinnostaa. !Lappeen-päiväko+koulu,-e32-E-Kauhumetsä,-Jenna-Peltola3Hiltunen-ja-Riikka-Sahila

KONTEKSTIIN TUTUSTUMINEN

KOHDERYHMÄ MUOTO KONTEKSTIesim.-toiset-oppilaat,-vanhemmat,-pää:äjät,-pakolaiset,-vanhukset-

Esim.-näytelmä,--video,-raporS,-käsityö,-peli,-leikki,-

näy:ely,-opetus,-wiki

esim. koulun lähiympäristö, museo, teatteri, linnoitus,

Pulp, Senaatintori, virtuaalinen ympäristö

MUOTOILUOppimistehtävän

OPPIMIS-TEHTÄVÄN MUOTOILU

”Norppaa voisi tutkia lasten mielestä tutkimalla ensin Hilman äidin tuomia isoja kangasjulisteita ja katselemalla DVD:tä. Muina apuvälineinä voisivat olla kirjat, tietokone, tabletit, retket rannoille ja museoon, isovanhempien norppatieto, laulut, leikit, WWF:n norppamateriaaali lapsille ja joku, jolta voisi kysellä. Oppimiskohteena voisi toimia ainakin museo, missä on laaja näyttely ja esitys norpasta. Rannalla voisi käyda myös tähyilemässä norppaa.”

Hakkarainen, 1998

”Ryhmissä sovittiin myös, kuka on ryhmän vastuuhenkilö, jonka tehtävä on pitää ryhmän toiminta järjestyksessä. Oppilaat sopivat mm. mitä tehdään, jos vastuuhenkilö rupeaa liikaa pomottamaan (huomautetaan asiasta ja jos ei auta, vaihdetaan vastuuhenkilöä). Oppilaat sopivat, että jokainen tekee parhaansa eikä kukaan laiskottele. Mahdollisiin ristiriitatilanteisiinkin mietittiin ratkaisukeinot (arpominen vaihtœhtojen välillä tai vastuuhenkilö päättää tai kivi-paperi-sakset-ratkaisu).” !Anttolan koulun 1.-2. lk

TYÖSKENTELY-SÄÄNTÖJEN SOPIMINENTYÖSKENTELYYN LIITTYVÄT SOPIMUKSET: &Miten&työtä&jaetaan&

työryhmän&sisällä?&Kuka&aseEaa&deadlinet?&Mitä&tehdään,&jos&joku&

lipeää&sovituista&aikatauluista?&Mitä&tehdään,&jos&jäsenillä&on&

erilaisia&käsityksiä&lopputuloksen&laadusta?&Mitä&tehdään,&jos&

jäsenillä&on&erilaisia&tapoja&työskennnellä?&

! TYÖRYHMÄN VASTUUHENKILÖÖN LIITTYVÄT SOPIMUKSET &Toimiiko&

joku&työryhmän&vastuuhenkilönä?&Miten&ao.&henkilö&valitaan?&

Kierrätetäänkö&vastuuta&(toivoEavaa)?&Mitkä&ovat&vastuuhenkilön&

vastuut?&

! VIESTINTÄÄN LIITTYVÄT SOPIMUKSET &Milloin&viesItään,&mitä&

viesItään&ja&millä&välineellä&sitä&toteutetaan&(esim.&kasvokkain,&

sähköposI,&FB,&twiEer)?&

! TAPAAMISIIN LIITTYVÄT SOPIMUKSET &Mikä&on&itsekunkin&jäsenen&

aikataulu?&Vastaako&joku&jäsenistä&tapaamisien&organisoinnista?&

Missä&ja&milloin&tapaamiset&toteutetaan?&Mitä&tehdään,&jos&joku&

myöhästyy?&Mitä&tehdään,&jos&joku&ei&tule&paikalle?&

! MUITA SOPIMUKSIA &Voivatko&jäsenet&nauTa&kahvia&tai&syödä&

kokoontumisien&aikana?&Mitä&tapahtuu,&jos&joku&dominoi&

keskustelua?&Mitä&tehdään,&jos&joku&ei&ole&tyytyväinen&työryhmän&

työskentelyyn?&Miten&risIriidat&selvitetään?&

TEHTÄVÄNÄ ON …!

…opettaa jääkauteen liittyvät asiat nuoremmille (ei selkeästi määritä mitä ja miten opettaa

jääkaudesta jne. ) !

!…tehdä pienryhmissä tutkimus

talvikalastuksesta, esittää ja jakaa se digitaalisessa

muodossa.

!…tehdä pettuleivästä video/

videoita wikiin, joista joku toinen voi oppia (ei määritä selkeästi

kohdejoukkoa ja videoiden sisältöä jne. )

!…tuottaa päättäjille perusteltu

ratkaisuehdotus koulun lähiristeyksen turvallisuuden parantamiseksi (ei määritä

selkeästi miten ehdotus tuotetaan jne.)

!…pienryhmissä suunnitella

tutkimus joka vastaa kysymykseen: Millainen on

arvokas metsä?

!…tehdä Lauritsalasta peli toisille oppilaille

Esimerkkejä oppimistehtävistä

OPPIMIS-TEHTÄVÄN MUOTOILU

”Ryhmissä sovittiin myös, kuka on ryhmän vastuuhenkilö, jonka tehtävä on pitää ryhmän toiminta järjestyksessä. Oppilaat sopivat mm. mitä tehdään, jos vastuuhenkilö rupeaa liikaa pomottamaan (huomautetaan asiasta ja jos ei auta, vaihdetaan vastuuhenkilöä). Oppilaat sopivat, että jokainen tekee parhaansa eikä kukaan laiskottele. Mahdollisiin ristiriitatilanteisiinkin mietittiin ratkaisukeinot (arpominen vaihtœhtojen välillä tai vastuuhenkilö päättää tai kivi-paperi-sakset-ratkaisu).” !Anttolan koulun 1.-2. lk

TYÖSKENTELY-SÄÄNTÖJEN SOPIMINEN

ITYÖSKENTELYYN LIITTYVÄT SOPIMUKSET: &Miten&työtä&jaetaan&

työryhmän&sisällä?&Kuka&aseEaa&deadlinet?&Mitä&tehdään,&jos&joku&

lipeää&sovituista&aikatauluista?&Mitä&tehdään,&jos&jäsenillä&on&

erilaisia&käsityksiä&lopputuloksen&laadusta?&Mitä&tehdään,&jos&

jäsenillä&on&erilaisia&tapoja&työskennnellä?&

! TYÖRYHMÄN VASTUUHENKILÖÖN LIITTYVÄT SOPIMUKSET &Toimiiko&

joku&työryhmän&vastuuhenkilönä?&Miten&ao.&henkilö&valitaan?&

Kierrätetäänkö&vastuuta&(toivoEavaa)?&Mitkä&ovat&vastuuhenkilön&

vastuut?&

! VIESTINTÄÄN LIITTYVÄT SOPIMUKSET &Milloin&viesItään,&mitä&

viesItään&ja&millä&välineellä&sitä&toteutetaan&(esim.&kasvokkain,&

sähköposI,&FB,&twiEer)?&

! TAPAAMISIIN LIITTYVÄT SOPIMUKSET &Mikä&on&itsekunkin&jäsenen&

aikataulu?&Vastaako&joku&jäsenistä&tapaamisien&organisoinnista?&

Missä&ja&milloin&tapaamiset&toteutetaan?&Mitä&tehdään,&jos&joku&

myöhästyy?&Mitä&tehdään,&jos&joku&ei&tule&paikalle?&

! MUITA SOPIMUKSIA &Voivatko&jäsenet&nauTa&kahvia&tai&syödä&

kokoontumisien&aikana?&Mitä&tapahtuu,&jos&joku&dominoi&

keskustelua?&Mitä&tehdään,&jos&joku&ei&ole&tyytyväinen&työryhmän&

työskentelyyn?&Miten&risIriidat&selvitetään?&

KIINNITTÄMINENTutkimuskysymyksen

TUTKIMUS-KYSYMYKSEN

KIINNITTÄMINEN

tutkimuskysymysten - ja kohteiden ideointia sekä voidaan tukea

mm. vierailujen, retkien ja ilmötä

välittävien digitaalisten tai paineittujen

materiaalien tuella

TUTKIMUS-NÄKÖKULMAN

VALINTA

VALINTA Millaisia tutkimuskohteita- ja kysymyksiä eri alojen tutkĳoilla on ilmiöstä? Mihin eri alojen asiantuntĳat kohdistavat toimintojaan ? Mitä välineitä tai menetelmiä he hyödyntävät työssään? Kenen kanssa he tekevät yhteistyötä? !!

!• Tiedonalataulukko • Luovat tekniikat ! (esim. de Bonon hattumenetelmä)

”Ryhmät valitsivat ottamistaan kuvista parhaat ja kiinnostavimmat kuvat jotka esiteltiin muille. Samalla kun lapset esittelivät kuviaan kirjasivat aikuiset taululle kuvien herättämiä kysymyksiä ja ihmetyksen aiheita” !Lappeen-päiväko+koulu,-e32-E-Kauhumetsä,-Jenna-Peltola3Hiltunen-ja-Riikka-Sahila

TUTKIMUS-KYSYMYKSEN

KIINNITTÄMINEN

Tutkimuskysymykset voivat olla luonteeltaan TOSISEIKKOJA

ETSIVIÄTOIMINNALLISTA TIETOA ETSIVIÄ

STRATEGISTA TAI KONDITIONAALISTA

TIETOA ETSIVIÄ!

konkreettisiin ja ulkoisesti havaittaviin asioihin liittyvää;

mitä, missä, milloin, kuinka monta jne. (= kysymyksiä, joita lapset

usein spontaanisti esittävät)

!miten jokin toimii, miten jonkin asia tehdään jne.

!miksi ja millä ehdoilla jokin asia

esiintyy/toimii, miten se on suhteessa johonkin muuhun jne.

TUTKIMUS-KYSYMYKSEN

KIINNITTÄMINEN

Hakkarainen, 1998

KYSYMYSTEN EVOLUUTIO Tosiseikkoja etsivät kysymykset voivat kehittyä strategista tietoa etsiviksi

”

RESURSSIEN KARTOITTA-

MINEN

”Ryhmät kirjasivat ylös, mitä tutkimusvälineitä he tulevat tarvitsemaan. He sopivat myös tarkasti, kenen vastuulla on minkäkin välineen tuonti ja mitkä asiat pitää "tilata opelta”. Kiikarit, kukkakirja, muistiinpanovälineet, suurennuslasi ja reppu sekä älypuhelimia löytyi kotoa, tabletit, suurennuspurkit ja lapio jäi opettajan hommattavaksi” !Anttolan koulun 1.-2. lk

POHDITAAN MISTÄ, KENELTÄ, MILLÄ TAVALLA “TIETOA” LÖYTYY OMAAN TUTKIMUSKYSYMYKSEEN TAI SUUNNITTELUTEHTÄVÄÄN

!

TUTKIMUSKOHTEITA TUTKIMUSMENETELMIÄ TUTKIMUSVÄLINEITÄ!

luontokohde, rakennus, kanava, tori, maalais/kaupunkimaisema, teos, ajankohtainen tai historiallinen

tapahtuma, liikenneympyrä, risteys, ihminen, eläin, kasvi, laite,

toimintatapa jne.

!haastattelu, kysely, havainnointi,

mittaaminen, näytteiden ottaminen, kokeen tekeminen, simulaatioiden

tekeminen, prototyyppien tekeminen, pienoismallin tekeminen,

ohjelmointi, mallintaminen painetun tai digitaalisen aineiston

analyysi (kuva, video, teksti, kaavio, reaaliaikainen data) jne

!kamera, ääninauhuri, video,Google

kysely, mitta, kaikuluotain, riistakamera, sivellin, 3D-tulostin,

kasvukaira, legot, mikroskooppi, jne.

Esimerkkejä

TUTKIMUSKOH-TEIDEN JA -

MENETELMIEN KIINNITTÄMINEN

TUTKIMUS-AINEISTON

KOKOAMINENMONIMEDIAISTAaineistoa voidaan kerätä esim.

Sulkavan yläkoulun 8. lk Kellarpellon Viikarit

Tutkimus/toiminta-

SUUNNITELMA TUTKIMUSNÄKÖKULMA

Minkä tieteenalan/tiedonalan/ kenen näkökulmasta lähestymme luokan yhteistä teemaa?

TUTKIMUSKOHDE- JA KYSYMYS Mikä on se kysymys, johon (luonto- ja kulttuuriympäristön) kohteen tutkiminen voi antaa vastauksen? Mikä on se kysymys, johon kohteen tutkiminen voi antaa vastauksen?

TUTKIMUSMENETELMÄ!

Miten keräämme aineistoa tutkimuskysymykseen vastaamiseksi ? Mitkä tutkimusvälineet soveltuvat tutkimukseemme?

TOTEUTUS

Miten tutkimuksemme toteutetaan? Kuka tekee mitä? Kuka on valitun tutkimuskohteen asiantuntija ja mitä häneltä kysytään?

Oppilaat tekivät tietokoneella ryhmissä valmiille lomakkeelle tutkimussuunnitelmat. Lomakkeeseen kirjattiin ryhmän jäsenten nimet, ilmiö eli tutkimuskohde, tutkimuskysymykset tai -ongelmat, mahdolliset asiantuntĳat, omat tutkimustavat ja tutkimusvälineet. Kävimme jokaisen ryhmän tutkimussuunnitelmat yhteisesti läpi, jolloin kaikilla oppilailla oli mahdollisuus ideoida tai tehdä omia ehdotuksia myös muiden ryhmien suunnitelmiin. Jokaiselle ryhmälle tulostettiin lomakkeet ja ne toimivat työskentelyn apuna. !Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk

SUUNNITELMAN RAKENTAMINEN

TUTKIMUS-AINEISTON


museokohteita tutkimalla!Sulkavan yläkoulun 8. lk Kellarpellon Viikarit

TUTKIMUS-AINEISTON


Anttolan koulun 1.-2. lkKellarpellon Vunnukat

luontokohteita tutkimalla!

TUTKIMUS-AINEISTON


asiantuntĳoiden kanssa ja heidän tutkimusvälineillä!

!

Lappeen päiväkotikoulu, e-2 E Anttolan koulu, Savonlinna

aineistoa voidaan kerätä esim.

TUTKIMUS-AINEISTON

KOKOAMINENMONIMEDIAISTA

mallien, prototyyppien ja simulaatioiden avulla sekä niitä itse tekemällä !!!

Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk Anttolan koulu, Savonlinna

esim. Pume , Nasa , Biodigital human…!


esim.. Kantapuu, Kansalliskirjaston digitoidut aineistot, SA-kuva-arkisto!asiantuntĳoiden tuottaman tutkimusdatan ja informaatioresussien tuella Kellarpellon Vintiöt ja Vekarat

aineistoa voidaan kerätä esim.MONIMEDIAISTA

TUTKIMUS-AINEISTON

KOKOAMINEN

TUTKIMUS-AINEISTON

KOKOAMINENMONIMEDIAISTA

mallien, prototyyppien ja simulaatioiden avulla sekä niitä itse tekemällä !!!

Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk Anttolan koulu, Savonlinna



SUUNNITELMAN RAKENTAMINEN

AINEISTON JÄRJESTÄMINEN

JA KÄSITTELY

KÄSITTELYAineiston järjestäminen ja

Esim. !• Pilvipalvelut (tallentaminen) • Avainsanat (Tags, sisällön

luokitteluun) • Paikkatieto (paikka ja aika, usein

automaattisesti) • Kategorisointi yläluokkiin ja

alaluokkiin (esim. haastatteluaineistolle)

• Editointi (esim. video) • Taulukointi • Graafiset esitykset (esim. Google

forms) • Tilastollinen käsittely (frekvenssit,

moodi, mediaani, keskiarvo jne.) • jne.

Lauritsalan koulu, 9. luokka, Hanna-Kaisa Karttunen ja Kaisu Komulainen

TUTKIMUS-AINEISTON

KOKOAMINENMONIMEDIAIaineistoa voidaan kerätä esim.

mallien, prototyyppien ja simulaatioiden avulla sekä niitä itse Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk Anttolan koulu, Savonlinna


KOHDE MUOTO TOIMIJAT!

Oppimisen kokeminen

(sitoutuminen)!!

!Yksittäinen oppilas

!Itsearviointi!

!Oppilas

!Oppimis-prosessi

Pienryhmä! Havainnointi!!

Itsearviointi

Opettaja/!opettajien ryhmä!

!Oppilaiden pienryhmä

!Tiedollinen ja

taidollinen oppiminen

!Digitarina!

!Valkoinen paperi

(pre/post)!

!Vertaisarviointi!

!Dokumentti-!

analyysi!

!Opettaja/!

opettajien ryhmä /asiantuntija!

!Oppilasryhmä!

PAIKAN MÄÄRITYS JA

SUUNNAN OTTO

RATKAISUN RAKENTAMINEN

JA ARVIOINTIOPPIMISEN ARVIOINTI

TYÖSKENTELY-SÄÄNTÖJEN SOPIMINEN

TUTKIMUS-KYSYMYKS

EN KIINNITTÄM

Elää päässä ja kirjoissa

”TIEDÄ MITÄ”

”TIEDÄ

Elää ihmisissä ja heidän käytänteissään

TIETÄMISEN JÄÄVUORI John Seely

”TIEDÄ

hiljainen tieto

TUTKIMUS-NÄKÖKULMAN VALINTA

TUTKIMUS-KYSYMYKSEN

KIINNITTÄMINENAJATTELUvoi näyttäytyä esim.

Ideointina, kysymysten esittämisenä, keskusteluna tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä, ennustusten tekemisenä, aineiston koontina, keskusteluna mahdollisista asiantuntijoista, keskusteluna työskentelysäännöistä, keskusteluna tavoitteista, ratkaisun luonnosteluna, asioiden/aineiston jäsentelynä ja järjestämisenä, keskusteluna tutkimusnäkökulmista, asioiden kuvaamisena graafisesti, kohteiden tutkimisena ja niistä keskusteluna, suunnitelmien laatimisena


SUUNNAN OTTO

!

AJATTELUvoi näyttäytyä esim.

Ideointina, kysymysten esittämisenä, keskusteluna tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä, ennustusten tekemisenä, aineiston koontina, keskusteluna mahdollisista asiantuntijoista, keskusteluna työskentelysäännöistä, keskusteluna tavoitteista, ratkaisun luonnosteluna, asioiden/aineiston jäsentelynä ja järjestämisenä, keskusteluna tutkimusnäkökulmista, asioiden kuvaamisena graafisesti, kohteiden tutkimisena ja niistä keskusteluna, suunnitelmien laatimisena


SUUNNAN OTTO

TOIMINTAajatusten materialisointi voi näyttäytyä esim.

Luonnosteluna, materiaalikokeiluina, simulaatioiden tekemisenä, leikkimisenä,

musisointina, rakentamisena, nikkarointina, ohjelmointina, asioiden/osien yhteen

kokoamisena, kohteen tai rakennetun purkamisena, muiden tutkimisen tai tekemisen

havainnointina, ohjelmointina, toiminnan dokumentointina, ym.


SUUNNAN OTTO

!

PARANTAMINENAjattelun ja toiminnan

Voi ilmetä tilanteen pohtimisena pienryhmän kanssa, koko luokan keskusteluna ongelmista,

ongelman/toiminnan tarkasteluna uudesta/toisen näkökulmasta, materiaalin vaihtamisena,

muuttujien kontrollointina, pohtimalla miten vastaava ongelma tuli ratkaistuksi aiemmin, vastaavien projektien/ongelmien etsimisenä

internetistä tai kirjallisuudesta, asiantuntijalta tai vanhemmilta kysymisenä,

hermostumisen välttämisenä, happihypyn tekemisenä/yli

yön nukkumisena, ym.


SUUNNAN OTTO

!PAIKAN

MÄÄRITYS JA SUUNNAN

OTTO


JA ARVIOINTIOPPIMISEN KOKEMINEN• Keskustelimme siitä mitä haluamme oppia ja tulla tietämään tutkimusta

tekemällä/toimintaa uudistamalla • Keskustelimme ilmiöstä sekä siitä miten ja missä se on nähtävissä

(esim. missä paikassa, tilanteessa, olosuhteessa jne.) • Mietimme mistä suunnasta ilmiötä voisi lähestyä ja kenen silmin sitä voisi

tutkia (tutkimus/työskentelynäkökulma) • Ideoimme ilmiölle (tutkimus)kysymyksiä ja muokkasimme niitä edelleen • Pohdimme mitä tiedämme jo ilmiöstä ja miten se tieto on saatu • Pohdimme mistä, keneltä ja millä tavalla voisimme löytää uutta tietoa • Teimme ennustuksia, olettamuksia tai hypoteeseja ilmiön toiminnasta tai

käyttäytymisestä • Sovimme työnjaosta (kuka, mitä, miten, milloin jne.) • Keskustelimme eteentulleista ongelmista ja niiden ratkaisuehdotuksista • Kysyimme asiantuntijalta tietoa ja/tai neuvoja siihen mistä, keneltä tai millä

tavalla voimme löytää uutta tietoa • Otimme selvää tai seurasimme miten ilmiön parissa työskentelevä asiantuntija/

henkilö toimii tai käyttäytyy • Laadimme tutkimus- /toimintasuunnitelmaa tai muokkasimme sitä edelleen • Testasimme ennustuksiamme, olettamuksiamme tai hypoteesejamme tekemällä

kokeiluja • Pyrimme tekemällä välittämään muille ideoitamme ja ajatuksiamme

(esim. miellekartalla, luonnostelemalla, nikkaroimalla, rakentamalla, purkamalla, ohjelmoimalla)

• Kerroimme tai esittelimme luokkatovereille sitä mitä olemme tähän mennessä tehneet ja saaneet selville

• Kysyimme neuvoa toisilta (esim. luokkakavereilta,opettajalta tai kotiväeltä) • Autoimme toisia (esim. luokkakavereita, opettajaa tai kotiväkeä) • Keräsimme aineistoa ideoinnin ja/tai toteutuksen tueksi (esim. katsomalla mitä

eri tietolähteissä sanotaan, tekemällä omia havainnointeja, haastatteluja tai tutkimuksia paikan päällä jne.)

• Kokeilimme ajatella tai tehdä asian uudella tavalla (esim. miettimällä asiaa jonkun toisen näkökulmasta, vaihtamalla menetelmää, materiaalia, välinettä tms.)

• Tallensimme omaa toimintaa / tutkimusta (esim. ottamalla valokuvia, videota, tekemällä muistiinpanoja siitä miten tutkimusta on tehty)

• Järjestimme, luokittelimme, yhdistelimme ja editoimme kerättyä aineistoa • Arvioimme toimintaamme liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia (esim. missä

olemme olleet hyviä ja missä voisimme tehdä paremmin?) !


SUUNNAN OTTO


JA ARVIOINTI

OPPIMISEN KOKEMINEN

OPPIMISPROSESSINarviointi • Omien ideoiden ja tulkintojen hyödyntäminen

• Ilmiön kuvaaminen käsitteillä

• Kysymysten tekeminen ja tutkimus/kehittämiskysymyksen muotoilu

• Yhdessä tapahtuva suunnittelu ja oppimispolun rakentaminen (yhteistyö, verkostoituminen, toiminnan organisoituminen)

• Työvälineiden hyödyntäminen (ajatteluun, tekemiseen, vuorovaikutukseen)

• Opettajan ja asiantuntijoiden neuvojen ja ohjauksen hyödyntäminen

• Erilaisten informaatiolähteiden ja todellisten tutkimus/kehittämiskohteiden hyödyntäminen

• Oppimiseen sitoutuminen

• (innokkuus, rohkeus kokeilla, rajojen ylitys, sitkeys)

• Uusien tutkimus/kehittämistehtävien syntyminen ja esilletuonti


JA ARVIOINTI

Projektin alussa

Projektin lopussa

(Liljeström,,Enkenberg,&,Pöllänen,,2013)

TIEDOLLINENTAIDOLLINENoppiminen

&


JA ARVIOINTIRATKAISUN JAKAMINEN


JA ARVIOINTIDIGITARINA/lopputuote

(ks.&Liljeström,,,Enkenberg,,,&,Pöllänen,,2013)

Sulkavan yhtenäiskoulun ”Meidän Saimaa” -projekti

AVOIMUUS • avoin (esim. lehdistö, sosiaalinen media) • rajoitettu tietylle yhteisöille (esim. kotijoukot, asiantuntijat) • vain koulun sisällä !

MUODOT • esitys (esim. näytelmä, .ppt, posteri) • digitaalinen tarina • verkkodokumentti • lasten konferenssi (esim. posterinäyttely, webinar) • teos, artefakti, peli (esim. näyttely, konsertti) • palvelu (esim. oppijoiden tuottama tapahtumapäivä) • jne.

!

henriikkavartiainen.com

KIITOS!

http://henriikkavartiainen.com

http://henriikkavartiainen.com

!DOPOPPIMISTUTKIMUSLiljeström,,A.,,Enkenberg,,J.,&,Pöllänen,,S.,(2013).,Making&learning&whole:&an&instrucIonal&approach&for&mediaIng&the&pracIces&of&authenIc&science&inquiries.&Cultural&Studies&of&Science&EducaIon.&8&(1),&51M86.&DOI:&10.1007/s11422M012M9416M0&

Liljeström,,A.,,Enkenberg,,J.,,&,Pöllänen,,S.,(2013).,The&case&of&designMoriented&pedagogy:&What&students’&digital&video&stories&say&about&emerging&learning&ecosystems.&EducaIon&and&InformaIon&Technologies.&DOI:10.1007/s10639M013&9284M6&

Liljeström,,A.,,Enkenberg,,J.,,Vanninen,,P.,,VarAainen,,H.,&,Pöllänen,,S.,(2014).&The&Openforest&portal&as&an&open&learning&ecosystem:&CoMdeveloping&in&studing&of&a&mulIdisciplinary&phenomenon&in&a&cultural&contexts.&&In&P.&Kommers,&T.&Issa,&T.&Issa,&DMF.&Chang&&&P.&Isaías&(Eds.),&Proceedings&of&the&InternaIonal&Conference&on&EducaIonal&Technologies&(ICEduTech&2014)&and&The&InternaIonal&Conference&on&Sustainability,&Technology&and&EducaIon&(STE2014).&&IADIS&Press.&

Liljeström,,A.,,VarAainen,,H.,,Vanninen,,P.,,Enkenberg,,J.,,&,Pöllänen,,S.,(2013).&FirstMyear&teacher&educaIon&students&reflecIons&and&interpretaIons&about&sustainable&development&and&enhancing&learning&pracIces:&Teoksessa&T.&Issa,&N.&M.&Sharef,&T.&Issa&&&P.&Isaías&(toim.)&Proceedings&of&the&InternaIonal&Conference&on&Sustainability,&Technology&and&EducaIon&(STE2013).&IADIS&Press.&53M63.&

Vanninen,,P.,,Liljeström,,A.,,VarAainen,,H,.,Enkenberg,,J.,,Pellikka,,I.,&,Pöllänen,,S.,(2013).&Forest&in&teacher&educaIon:&The&Open&Forest&portal&as&a&novel&resource&for&learning:&Teoksessa&T.&Issa,&N.&M.&Sharef,&T.&Issa&&&P.&Isaías&(toim.).&Sustainability,&Technology&and&EducaIon.&Proceedings&of&InternaIonal&Conference&on&Sustainability,&Technology&and&EducaIon&(STE2013).&IADIS&Press.&111M114.&

VarAainen,,H,&,Enkenberg,,J.,(2013).&Learning&from&and&with&museum&objects:&design&perspecIves,&environment,&and&emerging&learning&systems.&EducaIonal&Technology&Research&&&Development,&61(5),&841M862.&&

VarAainen,,H.,&,Enkenberg,,J.,(2014).&ParIcipantMled&photography&as&a&mediaIng&tool&in&objectMoriented&learning&in&museum.&Visitor&Studies,&17(1),&66M88.&

VarAainen,,H.,&,Enkenberg,,J.,(2013).,ReflecIons&of&designMoriented&pedagogy&for&sustainable&learning:&An&internaIonal&perspecIve.&Journal&of&Teacher&EducaIon&for&Sustainability,&15&(1),&43M53.&&

VarAainen,,H.,,Liljeström,,A.,,&,Enkenberg,,J.,(2012).&DesignMoriented&pedagogy&for&technologyMenhanced&learning&to&cross&over&the&borders&between&formal&and&informal&environments.&Journal&of&Universal&Computer&Science,&18(15),&2097–2119.&

VarAainen,,H.,(2014).Principles&for&DesignMOriented&Pedagogy&for&Learning&from&and&with&Museum&Objects.&PublicaIons&of&the&University&of&Eastern&Finland.&DissertaIons&in&EducaIon,&HumaniIes,&and&Theology.,&no&60.&University&of&Eastern&Finland,&2014.&&

VarAainen,,H.,(2014).&Designing&parIcipatory&learning.&In&P.&Kommers,&T.&Issa,&T.&Issa,&DMF.&Chang&&&P.&Isaías&(Eds.),&Proceedings&of&the&InternaIonal&Conference&on&EducaIonal&Technologies&(ICEduTech&2014)&and&The&InternaIonal&Conference&on&Sustainability,&Technology&and&EducaIon&(STE2014).&&IADIS&Press.&

VarAainen,,H.,(2015).,Osallistavan&oppimisen&uudelleenmuotoilua.&Teoksessa&J.&Julkunen&(Toim.)&Porrassalmi&VIII.&EteläMSavon&kulEuurin&vuosikirja&2015.&

VarAainen,,H.,,Pöllänen,,S.,,Liljeström,,A.,,Vanninen,,P.,&,Enkenberg,,J.,(2016).&Designing&connected&learning:&Emerging&learning&systems&in&a&crao&teacher&educaIon&course.&Design'and'Technology'EducaQon:'An'InternaQonal'Journal,&February&2016&

http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs11422-012-9416-0




Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., & Rumble, M. (2011). Defining 21st century skills. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.), Assessment and teaching of 21st century skills (pp. 17–66). New York: Springer.!

Dillon, P., & Howe, T. (2003). Design as narrative: objects, stories and negotiated meaning. International Journal of Art and Design Education, 22(3), 291-298.!Cole, M., & Engeström, Y. (1993). A cultural-historical approach to distributed cognition. In G. Salomon (Ed.) Distributed cognitions: Psychological and educational considerations (pp. 1-46).

Cambridge: Cambridge University Press.!Enkenberg, J. (2014). Aika muuttaa nykyinen toimintakulttuuri. Saatavilla: http://www.tiedeseura.es/2014/01/aika-muuttaa-nykyinen-toimintakulttuuri.html!Enkenberg, J. (2014). Oppimisen tulevaisuus. Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2014/01/oppimisen-tulevaisuus.html!Enkenberg, J. (2012). Design-suuntautunut pedagogiikka - mistä se nousee ja mitä se on? Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2012_06_01_archive.html!Fischer, G. (2013). Learning, social creativity, and cultures of participation. In A. Sannino, & V. Ellis (Eds.), Learning and collective creativity: Activity-theoretical and sociocultural studies (pp. in press).

New York: Taylor & Francis/Routledge.!Fullan, M.& Langwothy, M. (2013) Towards a New End: New Pedagogies for Deep Learning. Saatavilla (online): http://www.newpedagogies.info/!Hakkarainen, 1998. Epistemology of inquiry and computer-supported collaborative learning. Unpublished Ph.D. thesis. University of Toronto.!Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki, WSOY.!Hakkarainen, K., Paavola, S., Kangas, K., & Seitamaa-Hakkarainen, P. (2013). Socio-cultural perspectives on collaborative learning: Towards collaborative knowledge creation. In C. Hmelo-

Silver, C. Chinn, C. Chan & A. O'Donnell (Eds.), International handbook of collaborative learning (pp. 57-73). New York: Routledge.!Jenkins, H., Clinton, C., Purushotma, R., Robison, A. J., & Weigel, M. (2008). Confronting the challenges of participatory culture: Media education for the 21st century. Chicago, IL: John D. and

Catherine T. MacArthur Foundation. Retrieved Jan 28, 2014, from http://www.nwp.org/cs/public/print/resource/2713!Kumpulainen, K., & Lipponen, L. (2012). Crossing boundaries: Harnessing funds of knowledge in dialogic inquiry across formal and informal learning environments. In P. Jarvis, & M. Watts

(Eds.), The Routledge International Handbook of Learning (pp. 112-125). London : Routledge.!Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: An instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural Studies of Science

Education, 8(1), 51–86.!Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Education and

Information Technologies, 9(3), 583–601.!Martinez, S. & Stager, G. (2013) Invent to Learn. Making, Tinkering, and Engineering in trhe Classroom. Constructing Modern Press s. 58. !Paavola, S., Engeström, R. & Hakkarainen, K. (2012). Trialogical approach as a new form of mediation. In A. Morsh, A. Moen, & S. Paavola (Eds.) Collaborative knowledge creation: Practices,

tools, and concepts (pp. 1-14).Rotterdam: Sense Publishers.!Pöllänen, S., & Vartiainen, L. (2013). Forest-themed learning games as a context for learning via collaborative designing of crafts. Techne Series: Research in Sloyd Education and Craft

Science, 20(3), 33-49.!Robinson, K., & Aronica, L. (2015). Creative schools: The grassroots revolution that's transforming education. New York: Viking.!Sahlberg, P. (2010). Rethinking accountability for a knowledge society. Journal of Educational Change, 11(1), 45-61.!Sawyer, K. (2000). Improvisation and the Creative Process: Dewey, Collingwood, and the Aesthetics of Spontaneity. The Journal of Aesthetics and Art Criticism, 58 (2), 149-161!Scardamalia, M., & Bereiter, C. (2006). Knowledge building: Theory, pedagogy, and technology. Teoksessa K. Sawyer (Toim.), Cambridge handbook of the learning sciences (s. 97–118). New

York: Cambridge University Press.!Scardamalia, M., Bransford, J., Kozma, R., & Quellmalz, E. (2011). New assessments and environments for knowledge building. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.), Assessment and

teaching of 21st century skills (pp. 231–300). New York, NY: Springer.!Seitamaa-Hakkarainen, P., Viilo, M., & Hakkarainen, K. (2010). Learning by collaborative design: Technology-enhanced knowledge practices. International Journal of Technology and Design

Education, 20(2), 109–136.!Säljö, R. (2010). Digital tools and challenges to institutional traditions of learning: Technologies, social memory and the performative nature of learning. Journal of Computer Assisted Learning,

26(1), 53–64.!Thomas, D., & Brown, J. (2011). A new culture of learning: Cultivating the imagination for a world of constant change. Lexington, KY: CreateSpace.!Vygotsky, L. S. (1978). Thought and language. Cambridge, MA: MIT Press.!Wells, G., & Claxton, G. (2002). Introduction: Sociocultural perspectives on the future of education. In G. Wells & G. Claxton (Eds.), Learning for Life in the 21st Century (pp. 1-17). Oxford:

Blackwell Publishing.!

kirjallisuutta