1

Oskulla on sanottavaa

- opas amiksille mahdollisuuksien maailmaan

Hyväksytty OSKU ry:n 16. sääntömääräisessä liittokokouksessa Turussa 19.11.2017

2

© Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry 2017

Taitto ja ulkoasu: Ribal Chahin

Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry

Porvoonkatu 33 A 25 00510 Helsinki

www.osku.info

3

SISÄLLYSLUETTELO

1. MITEN JA MIKSI AMIKSEEN: KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN 42. OPINTO-OHJAUS 5 3. OPINTOJEN SISÄLTÖ, TOTEUTUS JA TUTKINNON PERUSTEET 74. OPPISOPIMUS 135. OPINTOTUKI JA ASUMINEN 146. TYÖSSÄKÄYNTI 167. SELKEYTTÄ SYSTEEMEIHIN 178. OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTI 189. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SAAVUTETTAVUUS 2010. OPISKELIJAYHDISTYKSET 2111. YRITTÄMÄLLÄ TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA 2212. KANSAINVÄLISYYS JA MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUS 2313. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN JA TULEVAISUUS 24

4

1. MITEN JA MIKSI AMIKSEEN: KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINENAmis on tänä päivänä aivan todellinen vaihtoeh-to. Se ei ole hyljeksittyä, se ei ole enää se toinen vaihtoehto. Siihen tulee kannustaa, ja kyllä siihen on kannustettukin. Peruskoulun opinto-ohjausta pitää parantaa ammatillisten opintojen ohjaamisen osalta ja opoilla pitäisi olla ajantasaisempi tieto opiskelumahdollisuuksista ja –poluista. Perus-koulun opinto-ohjausta tulee painottaa siten, että opinto-ohjauksen määrä ja tunnit lisääntyvät peruskoulun kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla. TET:ssä pitäisi olla mahdollisuus tutustua monipuolisemmin eri työpaikkoihin ja tutustumis-käyntejä ammatillisiin oppilaitoksiin tulee lisätä.

Ammatillisiin opintoihin ei hakeuduta vain yläkou-lun jälkeen vaan se on osa elinikäisen oppimisen mahdollisuutta; se on mahdollisuus peruskou-lun päättäneelle nuorelle, aikuiselle jo tutkinnon omaavalle - miltei kenelle tahansa. Ideaalitilan-teessa henkilö hakeutuisi heti peruskoulun jälkeen amikseen, suorittaisi sen suositusajassa ja eläisi onnellisena elämänsä loppuun saakka. Aina asiat eivät kuitenkaan mene niin kuin Strömsössä.

Opiskelijan näkemykset eivät aina vastaa todel-lisuutta ja siksi onkin hyvä päästä tutustumaan eri oppilaitoksiin ennen lopullisen valinnan teke-mistä. Jos valintaa ei osaa tehdä heti peruskoulun päätyttyä, on VALMA eli ammatillisiin opintoihin valmentavat opinnot yksi hyvä keino oikean tien löytämiseksi. Koulutustakuun myötä kaikille tulisi taata opiskelu-, työpaja-, tai harjoittelupaikka pe-ruskoulun jälkeen. Myös jo valituilla opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus kokeilla eri aloja oppilai-toksessa. VALMAsta tulee olla mahdollisuus joustavasti siirtyä ammatilliseen peruskoulutukseen myös muulloin kuin syksyllä. Oppilaitosten tulisi mah-dollistaa VALMAssa opiskeleville opintojen aloit-

taminen vähintään puolivuosittain, mieluiten joka jakson alussa – heti, kun motivaatio ja tietotaito on kohdillaan. Jatkuva haku on hyvä parannus, mutta hakijan tulisi saada valinnan tai valitsematta jättä-misen perusteet tietoonsa hyvissä ajoin.

OSKUn mielestä opiskelijavalinnoissa on edelleen kehitettävää. Yhteishaussa ensimmäisen hakukoh-teen määrittely voi olla 15-vuotiaalle todella haas-tavaa, eikä kaikilla ole vanhemmat tai opo kädestä pitäen neuvomassa ja opastamassa. Erityisesti oppisopimuskoulutukseen hakeutumisesta tulee tehdä nuorille houkuttelevaa ja nykyistä helpom-paa. OSKU kysyy myös, miksi hakukohteiden mää-rä on rajattu juuri viiteen?

SoTe-alalle ammatilliseen koulutukseen haettaes-sa opiskelijavalinnassa täytyisi käyttää pääsy- ja soveltuvuuskokeita. Myös muilla aloilla ammatilli-seen koulutukseen haettaessa oppilaitoksilla täy-tyy olla mahdollisuus käyttää valinnassa pääsy- ja soveltuvuuskokeita niin halutessaan.

On inhimillisten ja yhteiskunnan resurssien haas-kausta ottaa opiskelijoiksi alalle soveltumattomia. Peruskoulusta amikseen tulevilla täytyy olla pe-rustiedot ja -taidot hallussa, jotta ammattiin opis-kelu ei ole peruskoulun kertausta.

OSKU haluaa, että nuoret saavat tutustua riittävästi eri aloihin ja ammatteihin.

OSKU haluaa kehittää opiskelijavalintoja.

5

2. OPINTO-OHJAUS Ammatillista koulutusta koskevien säädösten mu-kaan opiskelijalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja opinto-ohjaukseen, joka on henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-jen ohjausta. Opinto-ohjauksen tavoitteena on opiskelijan tuke-minen ja ohjaaminen valinta-ja ongelmatilanteissa. Ohjauksella pyritään huo-lehtimaan, että opiskelijalla on riittävästi niitä tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jat-ko-opintoihin ja työelämään. Ammatillisessa kou-lutuksessa opinto-ohjaus tulee toteuttaa niin, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana. Opinto-ohjauk-sen tavoitteena on opiskelijoiden hyvinvoinnin lisääminen, opintojen keskeyttämisen ehkäisemi-nen, työllisyyden edistäminen ja jatko-opintoihin hakeutumisen tukeminen - esimerkiksi ammatin-valintapsykologien kanssa yhteistyössä toimien.

Opinto-ohjauksen ihannetilanteessa opiskelija tulee valituksi heti peruskoulun päätyttyä toivea-lalleen ja opinnot osoittautuvat odotusten mukai-siksi. Opiskelijan ottaessa ensiaskeleita uuteen opinahjoonsa ovat alkuajat ammatillisessa oppilai-toksessa niitä haastavimpia.

Hänen tulee olla hyvin tiedotettu tutkintoonsa sisältyvistä opinnoista ja niiden valinnanmahdol-lisuuksista. Ammatillisen perustutkinnon rakenne ei välttämättä ole kaikille itsestään selvä juttu, joten sen rakennetta tuleekin avata riittävästi niin ennen opintoja kuin niiden aikana. OSKU näkee, että opinto-ohjaajien määrään ammatillisissa oppilaitoksissa on vaikea antaa tiettyä opomäärää opiskelijamäärää kohden, sillä alat ja oppilaitok-set ovat niin erilaisia. On kuitenkin helppo sanoa, että opojen määrän lisääminen olisi helpompaa kuin se, että vaihtuvat ryhmänohjaajat yrittäisivät perehtyä opiskelijoiden tulevaisuudenpolkuihin.

Meillä Suomessa on koulutettuja, päteviä opin-to-ohjaajia. He tekevät valtavan arvokasta työtä. Yhtä opinto-ohjaajaa kohden on kuitenkin satoja opiskelijoita. Voiko jokainen opo tietää kaiken jo-kaisesta opiskelijasta? Saavatko kaikki tarvittavan opinto-ohjauksen? Kyllä ja ei. Opiskelijoilla onhyvin hajanainen käsitys opinto-ohjauksen saavu-tettavuudesta ja sen riittävyydestä. Joillekuille on päivän selvää, että he voivat vain kävellä opon luo, toisille ei. Se riippuu oppilaitoksesta, alasta, ihmi-sestä - syitä on monia. On tärkeää, että opoilla on kattava näkemys ja opiskelijoilla realistinen kuva eri opintoaloista. Opojen määrän tarve vaihtelee kouluittain ja opintoaloittain. OSKUn mielestä aineenopettajien tulisi rohkaista oppilaita heidän vahvuuksiaan vastaaville opinpoluille jo yläkoulus-sa.

OSKU katsoo, että opinto-ohjaajien olisi hyvä pureutua peruskoulussa toisen asteen eri vaih-toehtoihin konkreettisesti, jopa eri ammatillisen koulutuksen aloihin paikan päällä tutustuen, jotta he voivat kertoa parhaalla mahdollisella tavalla erilaisista aloista. Opiskelijoille tulee myös luoda realistiset käsitykset eri aloista. Useissa tapauksis-sa keskeyttämiset johtuvat vääristä mielikuvista eri alojen suhteen. Todellisuus on jotain muuta kuin oli kuvitellut. Mielikuvien sovittaminen todellisuu-teen ei ole vain opinto-ohjaajan harteilla, oman osansa voi ajaa myös pääsy- ja soveltuvuusko-keet. Kokeissa tulisi mitata vain niitä ominaisuuk-sia, joita tietyllä alalla tarvitaan, jotta soveltu-mattomuus alalle tulisi ilmi ennen opiskelijaksi ottamista. OSKUn mielestä varsinkin sosiaali- ja terveysalan täytyy voida käyttää pääsy- ja soveltu-vuuskokeita opiskelijaksi ottamisen tukena.

HOPS eli henkilökohtainen opetussuunnitelma on opiskelijan tekemä kirjallinen suunnitelma opinto-jensa toteuttamisesta. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä vuodesta 2018 jokaiselle tullaan hopsin sijaan tekemään laajempi henkilökohtais-tamissuunnitelma eli HOKS. Tämä on oskulaisten mielestä oikea askel kohti aidosti yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja - kunhan tästä muutok-sesta muistetaan tiedottaa myös opiskelijoita. Nykyisen aikuiskoulutuksen henkilökohtaistamis-prosessi ei sellaisenaan istu peruskoulun juuri päättäneille, vaan tarvitaan nuorten tarpeiden erityishuomiota esimerkiksi vaikean hallintokielen avaamisessa. Siirtymävaiheessa tarvitaan erityisen paljon opiskelijoille tiedottamista muutoksista ja siirtymäajoista. OSKU vaatii, että opinto-ohjaajille järjestetään riittävästi koulutusta reformin mukai-

OSKU haluaa kattavaa ja asiantuntevaa opinto-

ohjausta, HOPSin/HOKSin laatimisen helpottamista ja kurssisisältöjen avaamista

sekä jatko-opintoihin ohjausta.

6

sen henkilökohtaistamisen tukemiseen ja reformin tarjoamien joustavoittamisen mahdollisuuksien ohjaamisen tueksi.

Oppilaitosten opinto-ohjaajat ovat avainasemas-sa reformin tavoitteisiin pääsemisessä, erityisesti mitä tulee joustaviin ja yksilöllisiin opintopolkuihin sekä suoritustapoihin. Joustot tulee saada aidosti kaikille mahdolliseksi, ei vain niille, jotka ymmär-tävät niitä vaatia. OSKU ehdottaa, että vähintään kerran vuodessa opettajat ja opot katsovat kunkin opiskelijan tilanteen perusteellisesti läpi yhdessä opiskelijan kanssa, jotta kaikki osapuolet tietävät, missä mennään. Yksilöllisistä suoritusmahdolli-suuksista tulee tiedottaa opiskelijoita joka alalla ja joka oppilaitoksessa. OSKU näkee, että ohjausta

tulee saada sekä nopeamman etenemisen että hi-taamman opiskelurytmin tilanteissa sekä oppiso-pimukseen vaihtamisessa. Ohjausresurssit tulee keskittää niille, jotka niitä tarvitsevat, eikä vahtia itsenäiseen opiskeluun kykeneviä turhaan.

Oskulaiset haluavat, että opoilla olisi oikeasti ja aidosti aikaa ohjata opiskelijoita ja paneutua kunnolla heidän tilanteisiinsa. Tämä vaatii nuoria ja heidän elämänvaihettaan arvostavaa ja ym-märtävää asennetta. Myös jatko-opintojen pariin amiksia tulisi ohjata nykyistä aktiivisemmin jokai-sessa oppilaitoksessa. OSKU haluaa, että jokai-sella halukkaalla ja kykenevällä olisi mahdollisuus jatko-opinnoista ja tulevaisuudesta keskustelemi-seen opon tai ammatinvalintapsykologin kanssa.

7

3. OPINTOJEN SISÄLTÖ, TOTEUTUS JA TUTKINNON PERUSTEETOskulaisilla on positiivinen asenne opintojaan ja ylipäätään elämää kohtaan. Kaikilla opinnot eivät mene totutun kolmen vuoden ja se on siinä -kaa-van mukaan, vaan opintopolkuja on monenlaisia ja opinnot ovat opiskelijan itsensä näköisiä. Tutkin-non suorittamisaika riippuu aiemmista opinnoista, mahdollisesta työkokemuksesta ja yksilöllistä etenemisväylästä, motivaatiota unohtamatta. Oskulaiset eivät usko siihen, että kaikki annetaan opiskelijoille valmiina, vaan tiettyyn itsenäisyyteen ja omatoimisuuteen ja -aloitteisuuteen täytyisi valmistaa jo peruskoulussa. Työelämässä nämä taidot ovat kullan arvoisia. Jos vastuuta ei anneta ja siihen kasvateta, sitä ei voi oppia kantamaan.

Nykyään opintojen suorittaminen yli koulurajojen on entistä helpompaa. Opintojen keskeytyminen-kään ei ole maailmanloppu, sillä jos jokin koulu-tuslinja ei ole ”sinun juttusi”, voi pyrkiä opiskele-maan jotakin muuta alaa. Oppilaitoksen (ei vain alan) vaihtamisesta tuleekin tehdä opiskelijalle entistä helpompaa, mikäli peruskoulussa on tullut tehtyä väärä valinta. Alan vaihtamisen täytyy olla sujuvasti mahdollista, mielellään jo jokaisen jak-son päätteeksi, ja opinto-ohjaajan täytyy olla alan vaihtamista harkitsevan opiskelijan tavoitettavissa ennen jokaisen jakson loppua. Reformi mahdollis-taa myös pelkkien tutkinnonosien suorittamisen, ja tätä mahdollisuutta tulee aktiivisesti markkinoi-da sekä opiskelijoille että työnantajille.

Opintojen suorittamista on joustavoitettu ops-uu-distuksen myötä ja reformin myötä joustot toi-vottavasti lisääntyvät edelleen. Tutkinto on jaettu osiin, jotka koostuvat ammatillisista ja yhteisistä opinnoista -entinen valinnaisuus sisällytetään

jatkossa näihin tutkinnonosiin. Tutkinnon osilla on mahdollisuus helpottaa aiemmin tehtyjen opintojen hyödyntämistä osaksi tulevaa tutkin-toa. Se mahdollistaa opiskelijalle oman, yksilöl-lisen opintopolun rakentamisen. OSKU haluaa, että jatkossa aidosti henkilökohtaisen oppimisen mahdollisuudet hyödynnetään, oppimisvalmiuksia tukevat opinnot tulevat kaikkien saataville ja tähän kaikkeen hyödynnetään enemmän oppimisanaly-tiikkaa. Jokaiselle opiskelijalle tulisi löytää hänelle oikea ja sopiva opiskelumenetelmä sekä tunnistaa olemassa olevat taidot ja kyvyt. Myös työssäop-pimisiin (koulutussopimuksiin) osana tutkintoa tulee löytää jo perustutkinto-opiskelijoille nykyistä yksilöllisempiä polkuja.

OSKU toivoo, että osaamisperusteisuuden ja reformin myötä joustavat ja yksilölliset tutkinnon suorittamisen tavat yleistyvät, ja nuori voi halutes-saan tiivistää perustutkinnon suorittamista –tai toi-saalta käyttää tarvittaessa neljä-viisi vuotta tarvit-tavien työelämävalmiuksien hankkimiseen ennen valmistumistaan. Tiivistämistä ei saa kuitenkaan tehdä siten, että se vaarantaa missään tilantees-sa nuorten jatko-opintokelpoisuuden. Amiksille ei saa luoda reittejä, mistä ei voi jatkaa opintoja korkea-asteelle. Jatko-opintokelpoisuuden rinnal-la pitäisi oskulaisten mielestä ruveta puhumaan työkelpoisuudesta: valmistaako ammatillinen perustutkinto ammattiin siten, että valmistuttuaan on valmis jatkamaan työelämään?

Digitalisaatio on jo täällä, robotisaatio tulee muuttamaan työelämän ja ammatit heti sen jälkeen. Onko ammatillinen koulutus tähän val-mistautunut? OSKUn mielestä on ja ei: joissain oppilaitoksissa digiloikka on jo otettu, kun taas toisaalla opetellaan edelleen vanhoilla välineillä. Avainasemassa on opettajien täydennyskoulutus, mutta kyllä opiskelijatkin tarvitsevat opetusta ja neuvontaa uusien laitteiden ja välineiden kans-sa. Varsinkin ”digivastaiset” opettajat tulee saada tälle vuosituhannelle, ja käyttämään opetuksessa ja ohjauksessa laitteita ja ympäristöjä, mitä opis-kelijat jo luonnostaan käyttävät. Opettajille tulee tarjota erityisesti välineet verkkopedagogiikkaan. Etäopinnoissa tulee muistaa riittävän ohjauksen tarjoaminen kurssien yhteydessä, jotta opiskelijat eivät koe jäävänsä yksin opiskelussa vastaan tule-vien haasteiden ja kysymysten äärellä.

OSKU haluaa, että opiskelijoille kerrotaan

heti kurssin alussa, miksi se pitää suorittaa, mitä siinä tullaan tekemään ja mikä

sen merkitys on työelämän kannalta. OSKU vaatii

digitalisaation täysimittaista hyödyntämistä opiskelussa.

8

3.1. Yhteisten tutkinnon osien kehittäminen

OSKUn mielestä nuorten osallisuutta ja päätösval-taa tulee lisätä radikaalisti, ja aktiiviseen kansalai-suuteen kasvattamista tulee lisätä jo perusasteel-ta alkaen. Ammattiin valmistuminen ja työelämään siirtyminen tarkoittaa myös kasvamista yhteis-kunnan täysivaltaiseksi jäseneksi, jolloin olisi ymmärrettävä, miten yhteiskunta toimii. Nykyisin ammatillinen koulutus ei anna tähän valmiuksia, ja yhteiskuntaoppia sisältyy ammatilliseen perus-tutkintoon niin vähän, että sen perusteella omia vaikutusmahdollisuuksiaan ei voi ymmärtää eikä kiinnostua äänestämisestä tai vaikuttamisesta – edes omaan elämänpiiriin kuuluviin asioihin. Jos ammatillisen toisen asteen opiskelijoille ei tarjota riittäviä tietoja yhteiskunnan toiminnasta, on aivan turhaa valittaa nuorten heikosta kiinnostuksesta vaikuttamista kohtaan. OSKU vaatii enemmän yhteiskuntaoppia amiksille. Kaksi osaamispistettä perustutkinnon aikana ei tähän riitä.

Oskulaiset haluavat kaikille amiksille opetusta taloustaidoista. Oman talouden hallinta ja sen hankaluudet voivat tulla varsinkin opiskelujen perässä muuttavalle nuorelle yllätyksenä, ja kaikki asiat ovat uusia. Kaikki eivät saa lapsuudenkodista sellaisia eväitä, että itsenäisestä elämästä selviäisi. Tarvitaan perehdytystä etuuksien, pankkiasioiden ja työnhaun maailmaan. Jonkinlainen ”työelämän ABC” tulisi tarjota jokaiselle amikselle ennen työ-

elämään siirtymistä. Miten oikeuksista ja velvolli-suuksista voi tietää, jollei niistä kerrota?

OSKU haluaisi, että ammatillinenkin koulutus pys-tyy kasvattamaan sivistyneitä kansalaisia. ”Amik-set on tyhmiä ja laiskoja”-stereotypiat elävät niin kauan kuin koulutus ei tarjoa haasteita ja mahdol-lisuuksia kehittää itseään sivistyneeksi ihmiseksi. Niinpä oskulaiset haluavat, että yhteiset tutkinnon osat mietitään täysin uusiksi nykymaailman haas-teisiin vastaamaan. Amis ei voi olla vain peruskou-lun oppisisältöjen kertaamista - sitä tarvitseville tulee järjestää kertauskursseja tai tukiopetusta lukion tapaan. OSKU ehdottaakin, että amik-sille tulee kehittää kurssitarjontaa eri tasoille, sillä opiskelijat kaipaavat myös enemmän haastetta opintoihin. Kielten opiskelu tulisi olla monipuoli-sempaa ja perusteellisempaa - ei riitä, että kokki opettelee sanalistoja ja voi osoitella eri asioita keittiössä. Jos oman oppilaitoksen tarjonta ei riitä, opiskelijat tulee ohjata hänen haluamansa tarjon-nan äärelle esimerkiksi kansalaisopistoon.

Varsinkin yhteisten tutkinnon osien osalta etäopis-kelu tulisi tehdä aidosti mahdolliseksi, jotta ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu olisi mahdollista. Tässä oppilaitoksia tulisi kannustaa alakohtaiseen yhteistyöhön, sillä esimerkiksi merkonomienglanti on samanlaista Suomen sisäisestä sijainnista riip-pumatta. Digitaalisten oppimisympäristöjen avulla myös kurssitarjontaa voitaisiin laajentaa, ja tällöin opiskelijat voisivat halutessaan hankkia laajaakin osaamista kiinnostuksensa mukaan.

Myös yhteisten tutkinnon osien suorittamiseen tarvitaan enemmän joustoja. Nykyisin eri ”ko-rien” välillä ei hyödynnetä opiskelijalle kertyneitä ylimääräisiä pisteitä, koska ne eivät täytä sellaise-naan mitään yksittäisiä vaatimuksia. Näin käsillä voi olla tilanne, jossa opiskelijalta puuttuu pakolli-sista opinnoista pisteitä, mutta silti vapaavalintai-sissa niitä olisi yllin kyllin.

OSKU haluaa kehittää yhteisiä tutkinnon osia siten, että

opiskelijat ymmärtävät, miten yhteiskunta toimii, he saavat

opetusta taloustaidoissa ja työelämäasioissa, voivat etäopiskella ja heistä tulee

sivistyneitä kansalaisia.

9

3.2 Arvosteluasteikko

Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry on puhu-nut väsymättä jo pian kymmenen vuotta amma-tillisten perustutkintojen arviointiasteikon palaut-tamisesta skaalalle 1-5. Asia on ollut erityisesti oskulainen ja OSKUn sinnikkäästi esillä pitämä teema. Nyt asteikko palautetaan entiselleen OS-KUn vaatimuksesta. Suurin ongelma todistusten osalta on ollut se, että korkeakoulut eivät enää anna opiskelijava-linnassaan ammattiin valmistuneen todistuksesta lainkaan lähtöpisteitä – toisin kuin ylioppilastodis-tuksesta.

OSKUn mielestä kaikilla tulee olla aito mah-dollisuus tulla palkituksi tekemästään työstä sekä tuoda esiin erityistaitonsa ja lahjakkuuten-sa. Arvosteluasteikon muutos ja amistodistusten parempi hyödyntäminen korkeakouluvalinnoissa ovat erittäin odotettuja ja tervetulleita uudistuksia erityisesti opiskelijoiden parissa. OSKU toivoo, että eri työryhmien ehdotukset pannaan käytäntöön ja korkeakoulut käyttävät jatkossa laajasti myös amistodistuksia opiskelijavalinnoissa.

On tärkeää, että arvosteluasteikon siirtymävai-heessa mahdollistetaan monenlaiset yksilölliset ratkaisut eikä mitään ovia suljeta keneltäkään. On myös erittäin tärkeää, että tiedottaminen muutok-sesta hoidetaan kunnolla kaikille osapuolille ajois-sa ja selkeästi, jotta väärinkäsityksiltä ja turhalta työltä vältytään.

Kun yhteiset tutkinnon osat näkyvät todistuksessa hyväksytty/hylätty -merkinnöillä, on erityisen tär-keää varmistaa, että pakollisen liitteen (joka mo-nesti jää huomioimatta) lisäksi myös työnantajat saavat arvosanat vaivatta rekrytointivaiheessa.

OSKU haluaa siirtymisen 1-5 -arvosteluasteikkoon opiskelijoille edullisella

tavalla ja osaamisen käyttöön opiskelijavalinnoissa!

3.3 Työssäoppiminen eli koulutussopimus

Työssäoppiminen on ammatillisen peruskou-lutuksen olennaisimpia osia. Sillä tarkoitetaan työpaikalla tehtävien yhteydessä organisoitua tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimisen kautta osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla käytännön työtehtävissä. Opis-kelijalla tulee olla työssäoppimispaikalla (TOP) oma, henkilöstöön kuuluva työpaikkaohjaaja.

Opiskelijat odottavat oppivansa työssäoppimisjak-solla ammattiinsa kuuluvia asioita ammattitaitoi-sen ohjauksen avulla ja kokeneita tekijöitä seu-raamalla. Jaksolla saadaan taitoja, joita ei koulun penkkejä kuluttamalla opi. Myös alaan liittyvistä kesätöistä ja muista töistä tulee saada nykyistä helpommin ja useammin hyväksilukuja opintoihin. Tosielämän asiakaspalvelutilanteet voi oppia vain olemalla niissä konkreettisesti itse läsnä. Työssä-oppimisjaksot ovat pääsääntöisesti laadukkaita, opettavaisia ja hyvin toteutettuja. Sekä opiskelijat että työelämä antavat pääsääntöisesti hyvää pa-lautetta top-jaksoista.

Valitettavasti kaikki opiskelijat eivät ole onnekkaita top-paikkojensa suhteen. Jotkut joutuvat teke-mään koko top-jaksonsa ajan työtä, joka ei tue

heidän ammatillisen tutkintonsa tavoitteita koko-naisvaltaisesti. Kokkiopiskelijalle ei ole mielekästä tiskata kahta kuukautta tai merkonomiopiskelijalle täyttää kaupan hyllyjä. Työantajalle tuleekin tehdä selväksi, että opiskelijoiden tulee saada tehdä ns. ”oikeita” töitä. Opiskelija ei ole työssäoppimiseen mennessään alansa asiantuntija vielä. Top-ohjaa-jien tuleekin olla kärsivällisiä ja oppilaitosten pitää ehtiä tiedottaa ja tukea heitä. Tutkinnon perusteet ja työssäoppimisen tavoitteet tulisi kirjoittaa sel-kokielelle, sillä nykymuodossaan ne eivät avaudu opiskelijalle tai työssäoppimispaikoille.

Aivan aluksi opiskelijoille tulisi tehdä heti työssä-oppimisjakson alussa selväksi, mikä on työssäop-pimisen idea. Heidän tulee saada selkeät ohjeet jakson sisällöstä ja viitteitä siitä, millaisia työteh-täviä heidän olisi hyvä tehdä. Näin edesautetaan myös sitä, että opiskelija on tietoinen omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Esimerkiksi työaikojen noudattamisen kanssa on välillä vai-keuksia, koska opiskelijat eivät välttämättä ole tietoisia niistä. Samoin on ollut ongelmia siinä, että opiskelijoita käytetään sairauslomasijaisina, vaikka se onkin kiellettyä. Siksi oikeuksista pitääkin muis-tuttaa sekä oppilaitoksessa että itse työssäoppi

10

3.4 Opetus ja opettajat

mispaikalla. Työssäoppimisjaksojen tavoitteiden täytyy olla myös sellaisia, että ne ovat realistisesti työpaikalla mahdollista saavuttaa.

Tiedon välityksen työssäoppimispaikan ja koulun välillä tulisi toimia mutkattomasti, tiedon kulussa on vielä parannettavaa. Opiskelijan tietotaitotaso olisi syytä käydä huolellisesti läpi jo ennen työs-säoppimisen alkua, sillä esimerkiksi lähihoitajilla on ollut ongelmia siinä, että he eivät ole voineet tehdä kaikkia top-jaksolla vaadittuja toimenpiteitä, koska he eivät ole ehtineet harjoitella niitä vielä koulussa.

Kaiken a & o on tietysti se, että opiskelija saa teh-dä taitojensa mukaista työtä. Ei ole tarkoituksen-mukaista, että kokkiopiskelija joutuu tiskaamaan tai kuorimaan porkkanoita yli puolet harjoittelun-sa ajasta. Tämä ei motivoi jatkamaan kyseisessä ammatissa ja pahimmillaan epäonnistunut työs-säoppimisjakso voi johtaa jopa koulutuksen kes-keyttämiseen. Työssäoppimisjakson tavoitteena on ammattitaidon hankkiminen, joten opiskelijalla tulee olla aidosti mahdollisuus myös kehittää sitä.

Opiskelijoille tulee koulussa jo ennen työssäop-pimisjaksoa teroittaa sitä, että työpaikalla voi ja pitääkin olla oma-aloitteinen. Itseohjautuvuus, luonnollisesti järkevässä mittakaavassa, on ny-kypäivän työmaailmassa erittäin olennaista ja se antaa hyvän kuvan opiskelijan tarmokkuudesta ja ahkeruudesta työn teon suhteen.

Kehittämisehdotuksena OSKU esittää, että ainakin viimeinen ammatillisen koulutuksen työssäoppi-misjakso olisi muita pidempi. Opiskelijat kokevat,

että näin heillä olisi entistä paremmat mahdolli-suudet syventää tietotaitoaan ja saada työpaikka, vaikka työssäoppiminen on jo nykyisellään kiis-tatta hyvä rekrytointikanava. Työssäoppimisten suorittamiseen tarvitaan myös nykyistä enemmän yksilöllisyyttä ja joustoja. Tarvittaessa perustelluis-ta syistä tai opiskelijan niin halutessa näyttöjä tai niiden osia tulisi voida osoittaa myös oppilaitok-sessa.

Yritykset ja muut työssäoppimisorganisaatiot voi-sivat kysyä nykyistä enemmän palautetta työs-säoppimisjaksoista opiskelijoilta. Näin opiskelijat kokisivat saavansa vaikuttaa sisältöihin ja kysyvä taho itse saisi kallisarvoisia kehittämisideoita ja ajantasaista palautetta toiminnastaan.

Top-jakso on osa prosessista, jossa opiskelija muovautuu kisällistä mestariksi. On ensisijaisen tärkeää, että opiskelija kokee saavansa tehdä oman alansa töitä, oppivansa ja saavansa arvos-tusta. Parhaimmillaan top-jakso vahvistaa am-matillista identiteettiä, pahimmillaan se voi antaa väärän kuvan alasta ja loitontaa opiskelijan alava-linnastaan. OSKUn mielestä kaikkein olennaisinta on se, että opiskelija saa tehdä top-jaksolla moni-puolisesti oman alansa töitä, häntä kunnioitetaan sellaisena kuin hän on ja hänelle tehdään selväksi työelämän perusperiaatteita. On myös tärkeää, että opiskelija tietää kehen olla yhteydessä ongel-matilanteissa.

Parempien aikojen koittaessa työpaikoille tarvitaan uusia ja taitavia ammattilaisia, joten työssäoppi-mispaikat on turvattava suhdanteista huolimatta. Yrityksiä ei voida velvoittaa ottamaan vastaan opiskelijoita työssäoppimiseen, joten jaksot on tehtävä työpaikoille kannattaviksi, sillä osaavien ammattilaisten valmistumisen turvaaminen on kaikkien etu. Onnistuneilla työssäoppimisjaksoilla voidaan ehkäistä jopa koulutuksen keskeyttämisiä.

OSKU katsoo, että oppilaitosten pitäisi yhä enem-män tukea ja kannustaa opiskelijoita kansainvälis-tymiseen työssäoppimisjaksoilla: monet työssä-oppimiset voisi suorittaa ulkomailla, mutta kaikki eivät tästä mahdollisuudesta tiedä.

OSKU haluaa selkeämmät ohjeet työssäoppimisen

sisällöstä ja tehtävistä sekä jokaiselle monipuolisen ja ammattitaitoa kehittävän

työssäoppimisjakson.

Vaikka reformin myötä perinteisestä ops-perustai-sesta ”koulunpidosta” ollaan luopumassa, lähi-opetusta tarvitaan silti tulevaisuudessakin. Lähi-opetuksen määrä oppilaitoksissa on vähentynyt

vuosikymmenen aikana 38 tunnista jopa alle 25 tuntiin viikossa.

Nykyisin lähiopetuksesta leikkaaminen näkyy

11

siinä, että opiskelijat ovat vailla opettajaa työhal-leissa ja luokissa tai heille tulee jakson päätteeksi tyhjä viikko. Opiskelijat kokevat lähiopetuksen puutteen turhauttavana. Se on myös riski ammat-titaidolle ja uhka työelämässä, mikäli ammattitaito kärsii puutteellisen opastuksen vuoksi. Esimerkiksi sähköalalla tämä on vaarallista.

OSKUn mielestä lähiopetus tulee saattaa tarpeita vastaavaksi ja opiskelijoita motivoivaksi. Erityisesti peruskoulupohjalta amikseen tulevat alaikäiset tarvitsevat lähiopetusta ja ohjausta sekä aikuisen läsnäoloa. Ei 16-vuotias voi saavuttaa ammattitai-toa pelkällä itseopiskelulla.

Opettajilla on edelleen iso rooli opiskelijoiden elämässä ja asenteiden muovautumisessa. Os-kulaiset toivovat, että kaikkien opettajien asenne saataisiin kohdalleen, eikä kukaan ruokkisi negatii-visia asenteita omalla toiminnallaan. Myös opet-tajilla tulisi olla velvollisuus ilmoittaa poissaolois-taan, tuntien tai niiden paikkojen muutoksista, ja samat käytössäännöt tulisi koskea myös opettajia.

Opettajien tulisi tunnistaa yhä paremmin erilaiset opiskelijat, tarjota sopivankokoisia haasteita sekä nopeille oppijoille että enemmän aikaa tarvitse-ville, ja luottaa enemmän nuoriin. Opettajan pitää kyetä olemaan enemmän ohjaaja ja valmentaja kuin perinteinen opettaja. Opettajien tulisi myös pitää työelämätietonsa ja -taitonsa jatkuvasti ajan tasalla alati muuttuvassa työelämässä. OSKU ehdottaa, että kaikille opettajille tulisi pakollinen työelämäjakso tasaisin väliajoin: työssäoppimista myös opettajille, siis! Reformin myötä opettajien tulee mennä enemmän opiskelijoiden mukana työpaikoille ja ohjata heitä myös työssäoppimis-jaksojen aikana.

Opiskelijat tarvitsevat eri määrän tukea opinnoissa edistyäkseen. Siksi OSKU ehdottaa, että kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa tulisi olla tarjolla opiskelijoille tarpeen mukaan myös yksilöllistä tu-kea tai ohjausta siten, että tukiopetusta kaipaavat opiskelijat saavat lisää tukea opintoihinsa ja opin-noissaan nopeasti edistyvät voivat yksilöllisesti edetä nopeammin.

OSKU haluaa, että uudet ja innovatiiviset oppimi-sen muodot otetaan laajalti käyttöön. Vertaisop-piminen osallistaa koko ryhmän ja tiimiopettajuus mahdollistaa joustavien opintopolkujen toteutta-misen. Projektien ja aitojen työelämän toimeksian-tojen kautta tarjoutuu kaikille mielekkäitä oppimi-sen ja ammatillisen kehittymisen paikkoja, joista jokaiselle löytyy oma roolinsa - niin aloitteleville kuin jo valmistumisen kynnyksellä oleville. Ope-tuksen ja oppimisen osalta hyvät käytännöt on jo pääosin keksitty ja olemassa: nyt nämä hienot ta-vat ja menetelmät tulee saada kaikkien ulottuville.

OSKU muistuttaa, että lähiopetusta tarvitaan

reformista huolimatta edelleen. OSKU vaatii, että opettajien työelämätaidot saatetaan

ajan tasalle ja innovatiiviset oppimisen muodot otetaan

käyttöön.

OSKU pitää yhdistelmätutkintoja tärkeinä,

mutta vastustaa nuorisokoulua!

3.5. Ammatillinen koulutus ja lukio

OSKU pitää yhdistelmätutkintoja eli ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon suorittamis-ta hienona ja tärkeänä vaihtoehtona. Oskulaisissa on runsaasti yhdistelmätutkintojen suorittajia. Tutkinnot antavat erinomaisen pohjan esimerkiksi ammattikorkeakouluopinnoille, joissatarvitaan sekä teorian että käytännön osaamista. On myös kätevää, että on ammatti, mutta samalla myös ylioppilastutkinto, jotka molemmat avaavat monia ovia tulevaisuutta ajatellen. Yhdistelmätut-kinnon mahdollisuudesta tulee tiedottaa parem-min jo peruskoulussa.

OSKU on kuitenkin ehdottomasti sitä mieltä, että yhdistelmätutkinnon tulee jatkossakin perustua vapaaehtoisuuteen ja sitä ei tule ulottaa auto-maattisesti koskemaan kaikkia toisen asteen opis-

kelijoita. Yhtenäinen toinen aste eli ns. nuorisokou-lu olisi OSKUn mielestä ammatillisen koulutuksen laadun romuttaja. Ruotsissa nuorisokoulu-malli on pidentänyt opintoaikoja ja heikentänyt opintojen laatua. Kaikki eivät halua suorittaa ammatillisia opintoja, mikäli heidän mielenkiintonsa on teo-riassa, kun taas monet vieroksuvat ajatusta lu-kio-opinnoista.

12

OSKU uskoo valinnanvapauteen ja yksilön pää-täntäkykyyn omista intresseistään. Näin on myös nuorisokoulun kohdalla, jota ei pidä ajaa yhtenäis-tämään toista astetta.

Kaikilla on nyt mahdollista suorittaa halutessaan vaativa yhdistelmätutkinto. OSKU katsoo, että yhdistelmätutkinnosta ei pidä tehdä helpompaa ja kevyempää välimuotoa yhtenäisen toisen asteen nimissä. Opintojen laatu on tärkeää ja se pysyy hyvänä jatkossakin, kun toinen aste perustuu duaalimalliin.

Keskeisenä koulutuspoliittisena tavoitteena Suo-messa tulisi olla jokaiselle nuorelle mahdollisuu-den turvaaminen toisen asteen tutkintoon. OSKU kuitenkin vastustaa oppivelvollisuusiän nostoa, sillä pakko ei lisää kenenkään opiskelumotivaatio-ta vaan toisi tullessaan vain joukon uusia ongel-mia. Sen sijaan erityistä huomiota tulee kiinnittää koulutuksen saavutettavuuteen, opiskelijoiden tukipalveluihin sekä esimerkiksi etsivän nuoriso-työn kehittämiseen.

13

4. OPPISOPIMUS

Kaikille ei sovi teoreettinen koulutus ja koulun penkkien kuluttaminen. Monet ammatillisiin opintoihin hakeutuvat haluavat päästä tekemään, eivätkä vain näkemään. Heille oppisopimuskou-lutus on hyvä opintopolku. Se on varteenotettava vaihtoehto myös perheellisille.

Oppisopimuksen aikana henkilö muotoutuu kisällistä mestariksi. Parhaimmillaan oppisopimus-koulutus on win win –tilanne kaikille: opiskelija saa oppia mieleisimmällään tavalla ja työnantaja saa hyvän ja sitoutuneen työntekijän tulevaisuuden rekrytointeja ajatellen.

Valitettavasti oppisopimukseen on tarttunut tä-hän mennessä vain harvat nuoret ja sen koetaan soveltuvan enemmän aikuisopiskelijoille. Monet nuoret eivät tiedä oppisopimuksen mahdolli-suuksista ja useat työnantajat kaipaavat toimin-nan suhteen lisäkoulutusta. Oppisopimus voi olla paras vaihtoehto monelle, kun se vain tehdään sellaiseksi. Jo tälläkin hetkellä on mahdollista sopia oppisopimuksen ennakkojaksosta, mutta tästä mahdollisuudesta eivät tiedä opiskelijat eikä työelämä. Opinto-ohjaajien tulee kannustaa nuoria yhtä lailla myös oppisopimuksen piiriin nuoren niin halutessa.

Tulevaisuudessa tuleekin kiinnittää huomiota siihen, että opiskelijalla on aidosti mahdollisuus siirtyä joustavasti oppilaitosmuotoisesta oppiso-pimusmuotoiseen koulutukseen. Nykyään se on periaatteessa mahdollista, mutta rahoitusjärjestel-mä ei oppilaitoksia siihen kannusta, joten joillekin opiskelijoille nousee seinä vastaan.

OSKU kannattaa myös 2+1-mallia (tai X+Y), jossa kaksi vuotta opiskellaan perinteisen oppilaitos-muotoisesti ja viimeinen vuosi oppisopimuksel-la. OSKUn mielestä 2+1-mallin ei pidä tarkoittaa nykyisen oppisopimusmallin romuttamista, vaan joustavampien ja nuorille sopivampien mallien tuomista sen rinnalle. 2+1-mallin ei tarvitse tarkoit-taa myöskään sitä, etteikö ensimmäisen kahden vuoden aikana pääsisi lainkaan pois koulusta, kokeilemaan taitojaan työelämään tai etteikö viimeisenä vuonna saisi lainkaan lähiopetusta tai ohjausta.

OSKUn mielestä nykymuotoista oppisopimusta tulee kehittää paremmin nuorille sopivaksi: vä-hemmän byrokraattiseksi ja houkuttelevaksi sekä nuorille että työnantajille. Jo nykyään on mahdolli-suus suorittaa laajennettua työssäoppimista, mut-ta uusi nuorten joustava oppisopimusmalli voisi rakentua niin, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon hänelle sopivimmalla tavalla. Oskulaisten ajatus lähtee siitä, että peruskoulupohjalta ammattia opiskelemaan tuleva alle 18-vuotias voisi sovit-taessa aloittaa vaikkapa 50% TES:n mukaista alinta palkkaa alemmalla korvauksella ja sitten omalla ahkeruudellaan ja osaamisellaan nostaa oppiso-pimuksesta maksettavaa korvausta sitä mukaa kun hänen osaamisensa ja taitonsa karttuvat –joko näytöillä tai muilla suorituksilla. Välillä nuori kävisi koulussa lähiopetuksessa esimerkiksi yksittäisillä kursseilla tai tietyn jakson ajan. OSKUn mielestä täytyy olla mahdollista, että omalla työllään ja ah-keralla osaamisen kehittämisellä nuori voisi päästä nopeastikin nostamaan ansioitaan. OSKUn mieles-tä yrityksiä pitäisi tukea alkuvaiheessa sekä op-pilaitoksen että jonkin verran myös yhteiskunnan taholta, jotta eteneminen, oppiminen ja riittävä ohjaus ja tuki varmistetaan. Jatkossa oppisopimuksiinkin tarvitaan joustoa. Op-pisopimus tulee voida tehdä reformin tavoitteiden mukaisesti tutkinnon osaksi, ei vain koko tutkin-toon. Oppisopimuksen tekeminen ulkomailla tulisi mahdollistaa myös silloin, jos työnantaja ei ole kotimainen yritys.

OSKU haluaa oppisopimuksen muokkaamista nuorille sopivaan

muotoon, lisätiedotusta koulutuksen mahdollisuuksista,

lisäkoulutusta työnantajille ja erilaisten oppisopimusmuotojen

käyttöönottoa Suomessa.

14

5. OPINTOTUKI JA ASUMINEN

OSKU on tyytyväinen siihen, että suurella osalla suomalaisista opiskelijoista on mahdollisuus nos-taa opintotukea. Opintotuki on etuus, jota ei valta-osassa maailman maita tunneta ollenkaan.

Kaikki eivät ole kuitenkaan oikeutettuja edes ylei-seen asumistukeen saati opintotuen asumislisään, ja erityisen hankalassa tilanteessa ovat 17-vuotiaat toisen asteen opiskelijat. He ovat ongelmallisessa tilanteessa myös siksi, että eivät ole enää oikeu-tettuja lapsilisäänkään. OSKU vaatiikin, että ns. pakkotilanteessa itsenäisesti asuvien alaikäisten vanhempien tulojen vaikutus poistetaan ja ala-ikäisten itsenäistymistä tuetaan. Ammatillisen koulutuksen saavutettavuuden ennustetaan vain heikkenevän tulevina vuosina, joten tukijärjestel-män täytyy tämä tunnustaa. Vanhempien tulot eivät saisi vaikuttaa nykyisenkaltaisesti: huoltajan uuden puolison tulotkin voivat estää itsenäisesti asuvalta opiskelijalta tuet, vaikka hänellä ei varsin-kaan ole mitään elatusvelvollisuutta opiskelijaan. Ensivaiheessa vanhempien tulojen vaikutukses-sa tulisi vähintään ottaa huomioon ruokakunnan koko: mitä suurempi vanhempien lasten määrä on, sitä vähemmän vanhempien tulojen tulisi vaikut-taa yksittäisen lapsen tukiin. Mikäli nuori tietää jäävänsä kokonaan ilman opintotukea omilleen muuttaessaan, tämä voi vaikuttaa opiskelupaikan valintaan.

Opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin. OSKU haluaa muistuttaa, että se paransi kaikista heikoimmassa asemassa olevien asemaa suurten asumiskustannusten kaupungeissa, mutta leikkaisi tuen samalla pois suurelta joukolta ihmisiä tai hei-kensi sitä. Yleinen asumistuki on tarveharkintainen ja ruokakuntakohtainen ja vaikeutti tuen hakemis-ta ja byrokratiaa. Se alentaa useassa tapauksessa myös opiskelijoiden henkilökohtaisia tulorajoja, mikä on OSKUn periaatteita vastaan. OSKU vaatii, että ongelmiin yleisen asumistuen osalta suhtau-dutaan vakavasti ja ne pyritään korjaamaan. Sa-massa asunnossa ja samalla vuokrasopimuksella asuminen ei tarkoita, että kuuluisi samaan ruo-kakuntaan, ja tämä täytyisi voida Kelalle selvittää nykyistä helpommin.

Vuositulorajan tarkkailussa vastuu tulojen tarkkai-lusta on opiskelijalla itsellään. Mielestämme työn tekemisestä ei pitäisi rangaista. Siksi tulorajat tulee säilyttää ennallaan tai niitä pitäisi korottaa asteit-tain. Tulorajat sidottiin jo ansiotasoindeksiin, mutta korotusvaraa on edelleen. Tulorajojen alentamista emme voi hyväksyä. Se antaisi täysin vääränlaisen

signaalin työn tekemisen tärkeydestä. Tulorajat eivät saa jäädä laahaamaan jäljessä yleisestä an-siotason kehityksestä, ja työn tekemisen tulisi olla opiskelijalle aina kannattava vaihtoehto! Työnte-osta ei saisi koskaan rangaista ja opiskelijoiden työntekoa ei pidä nähdä lähtökohtaisesti pahana asiana.

Yksi toisen asteen opiskelijoiden merkittävä tuki-muoto on koulumatkatuki. Oskulaisten mielestä siinäkin on parantamisen varaa. Koulumatkatuen myöntämisperusteisiin tarvitaan joustoa ja tervettä järkeä, kun kyse on esimerkiksi eroperheistä tai muista erikoistapauksista. Tuen tarpeen mittaa-misessa tulisi ottaa huomioon myös aika, ei vain kilometrimäärä. Kaupunkien tulisi myöntää opis-kelija-alennuksia nykyistä enemmän kaupunki- ja paikallisliikenteestä, jolloin opiskelijoiden va-paa-ajan liikkuminen helpottuisi. Opiskelija-alen-nuksen saamisen byrokratiaa tulisi keventää opiskelijan eduksi.

Mikäli opiskelija saa kesätöistä hyväksilukuja tut-kintoonsa, tulisi OSKUn mielestä koulumatkatuki myöntää myös kesän ajalle - varsinkin kun töiden perään voi joutua lähtemään yhä kauemmas. Mikäli opiskelija joutuu lähtemään itsestä riippu-mattomista syistä työssäoppimiseen kauemmas, tulisi OSKUn mielestä kulut korvata täysimääräi-senä. Myös asumistukea on voitava saada työssä-oppimisen ajalle, jos lähtee suorittamaan tutkin-nonosaa kauas asuin- ja opiskelupaikkakunnasta. Tukijärjestelmän tulee joustaa amisten elämän muutoksissa eikä hankaloittaa niitä. Oppilaitosten ja Kelan yhteistyö ei tällä hetkellä toimi opiskelijan parhaaksi.

OSKU haluaa toisen asteen opiskelijoiden opintotuen ajan tasalle, opiskelijoiden pysyvän

asumislisän piirissä ja jokaiselle riittävän toimeentulon

elämiseen ja asumiseen. OSKU haluaa korottaa tulorajoja ja lisää harkinnanvaraisuutta

koulumatkatukeen. OSKU vaatii panostuksia oppilaitosten

asuntoloihin.

15

Opintojen rahoittamiseen toisella asteella on saatavilla myös opintolainaa. Toisen ja kolmannen asteen opiskelijoiden opintorahojen suuruus tulee jatkossa olemaan sama. OSKU kysyy, miksi opin-tolainaa myönnetään edelleen eri määrä tutkin-non asteesta riippuen?

Monet oppilaitokset tarjoavat kaukaa tuleville opiskelijoilleen opiskeluviikon ajaksi ilmaisen asuntolan oppilaitoksen yhteydessä. Ilman asun-

toloita monen nuoren opiskelu ammattiin olisi mahdotonta. OSKU vaatii lisää asuntolapaikkoja amiksille. OSKU toivoo, että asuntoloihin panos-tettaisiin jatkossa enemmän, eikä amiksia pakoteta asumaan homeloukuissa. Asuntoloihin tulisi tehdä kuntotarkastukset säännöllisin väliajoin ja asumi-seen tarkoitettujen rahojen tulee mennä aidosti asuntoloiden kehittämiseen. Myös amikset ansait-sevat terveellisen ja turvallisen asuinympäristön.

16

6. TYÖSSÄKÄYNTI

OSKU haluaa arvostusta opiskeluaikaiselle

työssäkäynnille ja opiskelijoiden henkilökohtaisten tulorajojen tarkistamista korkeammalle

tasolle.

Oskulaiset ovat aktiivista porukkaa. Meille työn teko on kunnia asia. Kaikki työ on tärkeää. Kaikki. Puhe opiskeluiden ohessa tehtävästä työstä on viime vuodet saanut vastenmielisyyden leiman. Esille nostetaan työn teon aiheuttamat viiväs-tyneet opiskeluajat, opintojen keskeyttämiset, pakkopuurtaminen, opintoalaa vastaamaton työ... Näissä kaikissa on varmasti osa totuutta. Totta on kuitenkin myös se, että työssä käymisestä saa työ-kokemusta, eikä joudu niin helposti työttömyyden noidankehään valmistumisen jälkeen. Työnantajat noteeraavat kaikenlaisen työn ansioluettelosta.

Opintotuen määrää säätelee amiksilla niin van-hempien kuin omatkin tulot. Opintotuki menee elämiseen ja loppuosa muuhun arjen ekstraan. Kaikkea ei opi koulussa, joten työn tekeminen tukee monissa tapauksissa omia opintoja. Amik-sessa töitä saa usein luettua myös osaksi opintoja.

Siksi OSKUn mielestä olisi järkevämpää elämän-tilanteen salliessa käydä töissä kuin turvautua opintolainan nostamiseen. Työnantajat haluavat ottaa töihin mieluimmin ihmisen, jolla on hyvää työkokemusta taustalla.

Työssäkäyntiä ei tule nähdä peikkona tai syynä koulun keskeytymiseen tai viivästymiseen. Edel-lä mainittujen taustalta löytyy muita syitä kuten oppimisvaikeudet, sosiaaliset ja mielenterveys-ongelmat ja tunne siitä, ettei saa mistään tukea. Työssäkäynti ei siis ole pääasiallinen syy keskeyt-tämisiin, vaikka sellaisen kuvan usein saisikin. Työn kautta voi löytää myös alan, joka kiinnostaa, mikäli sitä ei oppilaitoksessa ole löytänyt. Korkeakoului-hin hakeuduttaessa alaikäisenä tehtyä työtä ei tunnisteta tällä hetkellä ja OSKU kysyy: miksi ei? Monella amiksella tällaista olisi, mutta sitä ei opis-kelijavalinnassa tunnusteta.

17

7. SELKEYTTÄ SYSTEEMEIHIN

Suomessa on moniluukkuisuuden ongelma. Opin-tojen keskeydyttyä nuori tai sen paremmin van-hempikaan ei tiedä, miltä luukulta hakea neuvoja. Minne mennä, kun ei välttämättä tiedä itsekään, mitä tulevaisuudessa haluaa tehdä? Onko se työk-käri? Vai Kela? Kenties sosiaalitoimisto? Nuoria pompotetaan liikaa luukulta toiselle. OSKU ha-luaa selkeyttä luukuttamiseen! Koulutustakuu, joka takaa kaikille työttömille alle 25-vuotiaille ja vastavalmistuneille alle 30-vuotiaille henkilöille opiskelu-, työharjoittelu- tai työpajapaikan, on tervetullut kädenojennus tietään etsiville nuorille. Heitä aletaan etsiä, eikä heidän tarvitse enää etsiä. Toivottavasti näin myös tulee kattavasti tapahtu-maan.

OSKU peräänkuuluttaa yhteisötakuun täysmit-taista toteutumista, mutta haluaa välttää syrjäyty-nyt-termin viljelyä. Monet nuoret kokevat olevansa täysissä sielun ja ruumiin voimissa, vaikka koulu jäisi kesken. Pudokas-käsitteet ja vastaavat ovat hyvin leimaavia ja niiden käyttöä tulisi kunkin ta-hollaan miettiä kahteen kertaan. OSKUn mielestä syrjäytynyt termiä ei tule käyttää minkään tahon omiin poliittisiin tarkoitusperiin. Toisaalta systeemi ei saa opettaa myöskään täyteen passiivisuuteen, vaan oikeuksista täytyy seurata velvollisuuksia. Tu-kien nostaminen ei ikinä saisi estää työn vastaan-ottamista, ja työnteon tai koulutuksen aloittamisen tulee olla nuorelle aina kannattavin vaihtoehto.

On totta, että Suomessa on huikea määrä pelkän peruskoulun varassa olevia nuoria, n. 110 000.

Noin 40 000 nuorta ovat ilman työ- ja opiske-lupaikkaa, mikä tulee maksamaan valtiolle 300 miljoonaa euroa vuodessa. On tärkeää panostaa ongelmien ennaltaehkäisyyn ja takuun tekemi-seen ymmärrettäväksi. Vaihtoehtoja on ja niistä tulee jokaiselle ilman työ- tai opiskelupaikkaa olevalle löytää se sopivin vaihtoehto.

Yhteiskunnallamme ei ole varaa menettää yhtä-kään nuorta tyhjyyteen. Se on suuri inhimillinen ja taloudellinen tragedia. Etsivä nuorisotyö on ollut hyvä keino ehkäistä nuorten tippumista yhteis-kunnan rattaista. Kaiken a & o tulee kuitenkin olla myös se, että nuorelle on selvät sävelet, mistä hän saa apua, jos sille tarvetta on esimerkiksi työttömyyden ja ilman opiskelupaikkaa jäämisen tilanteessa. Tarvitsemme useiden eri toimisto-jen luukkujen sijasta yhden luukun, josta nuoret saavat neuvoja elämän risteystilanteissa. Neuvon-taluukulta tulisi löytyä ja saada tietoa niin työlli-syysasioihin, opintoihin kuin sosiaalipalveluihin-kin. Lopetetaan nuorten luukuttaminen paikasta toiseen! OSKU kannattaa perustulokokeilua, jos se vähentäisi byrokratiaa myös nuorten osalta.

OSKU haluaa selkeyttä systeemeihin ja yhden luukun

tietopalvelun nuorille!

18

8. OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTI

8.1 Opiskelijoiden terveydenhuolto

Kuntien opiskeluhuollon henkilöstötilanne ei ole Suomessa kaikkialla ajan tasalla. Nuorten pahoin-voinnin lisääntyessä ja syrjäytymisestä puhuttaes-sa ei ole hyväksyttävää, että yhtä lääkäriä kohden on selvitysten mukaan peräti 14 000 ammatillista opiskelijaa ja yhtä terveydenhoitajaa kohden 1000 opiskelijaa. Näin valtavilla suhdemäärillä täysi-mittainen opiskelijaterveydenhuolto ei toteudu kaikkialla. Suositusten mukaan terveydenhoitajia tulisi toisella asteella olla yksi 600-800 opiskelijaa kohti. Lääkärille suositus on 2500-3000 opiskelijaa henkilötyövuotta kohti. Erityisesti terveydenhuol-lon palvelut tulee olla oppilaitoksissa helposti opiskelijoiden ulottuvilla ja hoitoon täytyy päästä kohtuullisessa ajassa kohtuullisen matkan pääs-sä - myös sote-uudistuksen jälkeen. Opiskelijoilla

tulee olla mahdollisuus päästä helposti myös hammashuollon palveluiden pariin.

OSKUn mielestä ongelmia ennaltaehkäisemällä voidaan saada parhaat tulokset. Kukaan nuori ei saa pudota turvaverkon läpi ilman, että kukaan on kysynyt missään vaiheessa ”Miten sinulla menee”. Opiskelijoiden terveydenhuolto ei saa olla vain oireiden hoitamista vaan ongelmien syihin puut-tumista. Koulujen pitää tehdä yhä enenevässä määrin moniammatillista yhteistyötä esimerkik-si etsivän nuorisotyön kanssa. Avun hakemisen kynnystä täytyy madaltaa kaikin keinoin. Erityisesti mielenterveyspalveluiden pariin hakeutumisesta tulee tehdä helppoa ja tätä varten koulujen psy-kologipalvelut tulee olla nykyistä huomattavasti paremmin saatavilla.

Amiksilla on ongelmia erityisesti avun ja palvelui-den saamisessa työssäoppimisen aikana, erityi-sesti jos työssäoppimispaikka sijaitsee eri paikka-kunnalla kuin oma oppilaitos ja/tai asuinpaikka - puhumattakaan kansainvälisyysjaksoista. Nuoren pallottelu eri taholta toiselle on arkipäivää.

OSKU haluaa opiskelijaterveydenhuollon

suositusten mukaiseksi ja vaatii opiskelijahuoltolain

täysimittaista toteutumista!

8.2. Liikuntamahdollisuudet, terveelliset elämäntavat ja elämänhallinta

Tutkimusten mukaan amikset liikkuvat kaikista vähiten ja tupakoivat eniten. OSKU näkee, että terveellisiin elämäntapoihin kannustamiseen ja päihteiden liikakäytön vähentämiseen tulisi kiinnit-tää oppilaitoksissa erityistä huomiota. Opiskelijoil-le tulee tarjota terveellistä ja monipuolista ravin-toa joka päivä - ei vasta sitten, kun opiskelijakunta nostaa asiasta äläkän. Oppilaitoksissa tulee olla tarjolla myös monipuolinen kasvisruokavaihtoeh-to.

OSKU katsoo, että liikkumisen mahdollisuuksia tulisi lisätä nuorten luontaiseen elämänpiiriin ja hengailupaikoille. Opetusympäristöjen tulisi olla aktivoivia ja istumisen vähentämiseen tulisi pyrkiä mahdollisimman laajasti sekä ottaa työergonomia huomioon myös ammatillisissa oppilaitoksissa. Liikkuva Koulu-hanke olisi erittäin kannattavaa

laajentaa kaikkiin ammatillisiin oppilaitoksiin. Aamujumpat ja –puurot voisivat lisätä oppilaitok-sen yhteisöllisyyttä ja lisätä kaikkien vireystasoa! OSKU haluaa, että Liikkuva amis saadaan kaikkien amisten ulottuville mahdollisimman pian ja että opiskelijat osallistetaan suunnitteluun. Kysytään siis opiskelijoilta, miten he lisäisivät liikettä opiske-lu- ja työssäoppimispäiviinsä!

Oppilaitoksen tulee tarjota ilmaista tai hyvin edul-lista liikunnallista harrastus- ja kerhotoimintaa tai vähintäänkin tehdä yhteistyötä kunnan liikuntatoi-men kanssa. Työkyky-passi tulisi ottaa aktiivisem-min käyttöön kaikissa oppilaitoksissa. Terveellisiä elämäntapoja tuleekin opettaa työssäjaksamisen näkökulmasta.

Amiksen opintojen ajalle osuu usein myös itse-

19

OSKU haluaa, että amisten liikunnallisuuteen,

terveisiin elämäntapoihin ja elämänhallintataitoihin

panostetaan!

näistyminen ja täysi-ikäisyyden saavuttaminen. Kun nuori täyttää 18 vuotta, vastuu kasvaa yh-dessä yössä. Tämä tulee ottaa paremmin huo-mioon oppilaitoksissa ja tarjota tukea itsenäiseen elämään ja sen velvollisuuksiin - kaikki eivät saa tukea vanhemmilta tai huoltajilta.

20

9. AMMATILLISEN KOULUTUK-SEN SAAVUTETTAVUUSJokaisella nuorella tulisi olla opiskelupaikka mielekkään välimatkan päässä asuinpaikasta. Ammatillisen koulutuksen saaminen ei tulisi olla asuinpaikasta kiinni, eikä kenenkään alaikäisen pitäisi joutua pakon edessä muuttamaan satojen kilometrien päähän kotoaan. Kasvukeskusten ulkopuolella myöskään koulumatkan kulkeminen julkisilla kulkuvälineillä ei ole nykyisin vaihtoehto kulkuyhteyksien puuttuessa monin paikoin.

Leikkaukset tulevat tarkoittamaan myös järjestäjä-verkon tiivistymistä. Jo viime vuosina ammatillisen koulutuksen tarjontaa on keskitetty ja isoja yksi-köitä suosittu, mikä on tarkoittanut pienten paik-kakuntien koulutustarjonnan häviämistä. Monet koulutuksen järjestäjät suunnittelevat parhaillaan

toimipisteiden lakkauttamisia. Tämä tulee tarkoit-tamaan kylmää kyytiä monella puolin Suomea. Mikäli tämän estäminen ei onnistu, OSKU vaatii, että julkiseen liikenteeseen ja opiskelija-asuntojen rakentamiseen panostetaan jatkossa myös amma-tilliset opiskelijat huomioiden.OSKU toivoo, että päättäjät esittäisivät huolensa koulutuksen saavutettavuudesta jatkossa. Valta-kunnallinen eriarvoisuus maan eri osien välillä on vaarassa kasvaa, mikäli koulutuksen järjestäjät toteuttavat leikkauksia toimipisteitä sulkemalla ja henkilöstöä irtisanomalla. Vaarana on, että koulu-tuksen järjestäjät tekevät samansuuntaisia päätök-siä ja lakkauttavat samojen koulutusalojen koulu-tuksen liian monelta paikkakunnalta.

OSKU haluaa, että nuori voi hankkia itselleen ammatin

missä päin Suomea tahansa!

21

10. OPISKELIJAYHDISTYKSET

Oskulaiset kannattavat aktiivista kansalaisuutta ja hyvää yhteisöllisyyttä synnyttävää toimintaa. Opiskelijayhdistyksissä (opy) ja opiskelijakunnissa (opku) olisi valtava potentiaali aktivoida opiske-lijoita ja saada heitä tuomaan esiin taitojaan ja vahvuuksiaan. Tässä yhteydessä ei sovi myöskään unohtaa sitä mukavaa arjen ekstraa, mitä opyt tuovat tullessaan. Valitettavasti opyjen toiminta on monelle harmaata aluetta ja lähes tuntematon käsite. Miksi näin ja mitä asialle tulisi tehdä?

Opyistä tiedetään liian vähän. Niiden toiminnasta tarvitaan lisätiedottamista, valmiita ohjeistuspa-ketteja- ja koulutusta niiden toiminnan tekemi-seen sekä opettajien osallistumista ja osallista-mista. Parhaimmillaan opyissa saadaan aikaan paljon niin pientä kuin suurtakin toimintaa, mutta pahimmassa tapauksessa niillä ei ole mitään toimintaa. Oppilaitoksissa tuleekin pyrkiä aktivoi-maan ja rekrytoimaan opiskelijoita mukaan toimin-taan. OSKU näkee opiskelijayhdistykset aktiivisen kansalaisuuden edelläkävijöinä ja myös väylinä tuleville vaikuttajille. Opettajien asenteen tulisi olla opiskelijoiden omaehtoisuutta tukevaa eikä toiminnan väheksymistä tai päällepäsmäröintiä. OSKU vaatii, että kaikissa oppilaitoksissa aikuiset astuvat syrjään ja amikset päästetään loistamaan! Vastuuta ei opi kantamaan, jos sitä ei ikinä anneta.

Aktiivinen opiskelijayhdistystoiminta on kiinni niin opiskelijoista itsestään kuin kannustavista opetta-jista. OSKU tarjoaa opastusta opiskelijayhdistys-toimintaan ja toivoo, että kaikissa oppilaitoksissa olisi toimiva opiskelijakunta/yhdistys. Oppitunteja tulee voida toisinaan käyttää esimerkiksi opiske-lijakunnan hallituksen kokouksiin tai tapahtumien suunnitteluun. Opku-toiminnasta on myös saatava opintojen hyväksilukuja. OSKU haluaa lisää kou-lutusta opkutoiminnasta myös opettajille. Opyja tulee aidosti kuulla ja ottaa mukaan oppilaitoksen päätöksentekoon, ei pitää vain pakollisena paha-na. OSKU haluaa kitkeä oppilaitoksista asenteen ”ei niitä kiinnosta kuitenkaan”. Miten joku asia voi kiinnostaa, jos siitä ei kerrota? OSKU haluaa tarjota laadukkaan opiskelijatoiminnan mahdollisuuksia kaikille amiksille opyja tukemalla, kouluttamalla ja neuvomalla - eikä tämä saa olla rahasta kiinni.

OSKU haluaa aktiivisia opiskelijayhdistyksiä ja

kannustamista niiden toiminnan aktivointiin

22

OSKU haluaa uusia keinoja yrittäjyyteen kannustamiseen ja tekemällä oppimiseen.

Yrittäjyyttä pitää promota myös aloille, joissa työllistyminen on vaikeaa ja joissa yrittäjyys ei ole aiemmin ollut pinnalla. Oppilaitosten tulee tarjota valmiudet

yrittäjäksi ryhtymiseen.

Oskulaiset ovat yritteliästä ja aktiivista porukkaa. Yrittäjyys luo työpaikkoja ja se on yksi hyvinvoin-timme perustoista. Meille tärkeää on kaikenlainen yrittäjyys: paikallinen, kansallinen ja kansainvä-linen. Emme voi nojata Suomessa vain suuriin brändeihin vaan rakentaa yrittäjyyttä myös pienis-tä puroista. Tarvitsemme Suomen, jossa on työtä, osaavia ihmisiä, otollinen ilmapiiri uusille ideoille ja menestyvät yritykset sekä hyvä ympäristö asu-miselle, elämiselle ja työnteolle. Pienten ja kes-kisuurten yritysten perustamisen ja kehittämisen tukeminen on avainasemassa pyrittäessä tavoit-teisiin. Nuoria yrittäjiä tulee kannustaa mahdollisin verohelpotuksin. On erittäin tärkeää, että opiskeli-joille rakennetaan positiivinen kuva yrittäjyydestä ja sen mahdollisuuksista opintojen aikana.

Opiskelijoiden on hyvä tutustua yrityksiin opin-tojen aikana ja yrittäjien on enenevissä määrin käytävä kertomassa toiminnastaan oppilaitoksis-sa. Siten tieto yrittäjyydestä leviää laajemmin ja konkreettisemmin molemmille osapuolille. Niin, että yrittäjät voivat kertoa millaisia työntekijöitä toivovat ja mitä yrittäjyys on ja niin, että opiskelijat itse voivat antaa kehittämisehdotuksiayrityksille omasta näkökulmastaan.

Yrittäjyys luo työpaikkoja ja hyvinvointia. Tarvit-semme Suomen, jossa on työtä, osaavia ihmisiä, otollinen ilmapiiri uusille ideoille sekä menestyviä yrityksiä. Pienten ja keskisuurten yritysten pe-rustamisen ja kehittämisen tukeminen on avain-asemassa pyrittäessä tavoitteisiin. Toisen asteen

oppilaitosten tulisi panostaa yrittäjyysopintoihin ja uusien yrittäjyysvalmiuksien opettamiseen: erilaiset yrittäjyyshautomot ja yrityksen perusta-miskurssit ovat mainioita esimerkkejä tekemisellä oppimisesta ja rohkaisemisesta yrittämisen polul-le. Yrittäjyyskasvatus perehdyttää oivalla tavalla myös työelämään ja lisää ymmärrystä yritysten toimintalogiikasta, eikä sen tavoite ole tehdä kaikista yrittäjiä. Yrittäjyyttä täytyy edistää myös aloilla, joissa työllistyminen on vaikeaa ja joissa yrittäjyys ei ole aiemmin ollut pinnalla.

Paikallisten koulutuksen järjestäjien ja elinkeino-elämän yhteistyö on näiden tavoitteiden toteutta-misessa avainasemassa. Opiskelijoille tulee taata mahdollisuus tutustua yrityksiin opintojen aikana ja yrittäjille pääsy oppilaitoksiin kertomaan työelä-mästä. Yksi vastaus voisi olla ryhmien yrityskum-mitoiminta.

OSKU haluaa amisten yrittäjyyskasvatuksesta luo-vaa ja toiminnallista. Opiskelijat tulisi nähdä voima-varana, ja heidät voisi laittaa enemmän ideoimaan sisältöjä. Yrittäjyyskursseilla tulisi käsitellä enem-män sitä, miten pystyt perustamaan yrityksen. Mikäli tuleva tai valmistunut ammattilainen haluaa yrittäjäksi, hän ei ammatillisen perustutkinnon tarjoamilla valmiuksilla tiedä mitä pitäisi tehdä. Oskulaisten mielestä yrittäjäpolulle tulisi tarjota paremmat valmiudet niille, ketkä siitä ovat kiinnos-tuneita - ei kaikkia pakottamalla.

11. YRITTÄMÄLLÄ TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA

23

12. KANSAINVÄLISYYS JA MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUSOsana ammatillisia opintoja on mahdollista lähteä ulkomaille työssäoppimiseen/vaihtoon. Tähän ei kuitenkaan joka paikassa kannusteta tai rohkais-ta, saati mahdollisuuksista tiedoteta opiskelijoita aktiivisesti. Liian usein on vielä opiskelijan omasta aktiivisuudesta kiinni, että ulkomaille pääsee ja top-jakso luetaan osaksi opintoja. Kuitenkin kai-killa aloilla tutustuminen työelämään toisessa maassa ja kulttuurissa avartaisi käsitystä omasta ammatista ja antaisi yleisiä valmiuksia valmistu-misen jälkeiseen elämään. Myös kansainväliset oppisopimukset tulee sallia jatkossa. OSKUn mielestä oppilaitosten pitäisi voida an-saita kipeästi kaivattuja euroja myymällä osaa-mistaan ulkomaille. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen koulutusviennin esteitä on kuitenkin tällä hetkellä enemmän kuin mahdollisuuksia. Koulutusvienti ei OSKUn mielestä saa vaikuttaa perustoimintoja heikentävästi, mutta se tulee nähdä tervetulleena mahdollisuutena viedä suo-malaista koulutusosaamista maailmalle esimer-kiksi myymällä tiettyjen ammattitutkintojen tai ammatillisten opettajien koulutus paikan päälle kohdemaihin. Suomalaiset opiskelijat tulee nähdä voimavarana koulutusviennissä: esimerkiksi mer-konomiopiskelijoita voitaisiin hyödyntää koulutuk-sen kaupallistamisessa ja konseptoinnissa. Työelämä kansainvälistyy jatkuvasti, eikä kovin-kaan moni tule enää selviämään ilman kielitaitoa tai eri kulttuurien ymmärrystä. Kotikansainvä-listymiseen tulisi tarjota oppilaitoksessa kaikille

mahdollisuus riippumatta siitä, onko opiskelijalla henkilökohtaisia valmiuksia lähteä itse ulkomaille. OSKU toivoo kansainvälistymisjakson sisältyvän jatkossa kaikkien amisten tutkinnon perusteisiin. Kansainvälisiä linjoja tulisi tarjota myös muilla aloilla kuin liiketaloudessa ja erilaisia kulttuurivaih-toja ja -vierailuja tulee järjestää kaikkien opiskeli-joiden saataville. Tulevina vuosina ammatilliseen koulutukseen tulee kohdistumaan suuret paineet maahanmuut-tajien kotouttamisen osalta. Oskulaisten mielestä sekä nuorille että aikuisille maahanmuuttajille täy-tyy tarjota mahdollisuus päästä koulutuksen piiriin ja osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Kielikursseille täytyy päästä järkevän ajan kuluessa maahan saapumisesta, ja kun kielitaito on riittävällä tasolla, kaikille tulisi järjestää opiskelumahdollisuus. Li-säksi tarvitaan suomalaiseen kulttuuriin ja työelä-män pelisääntöihin tutustumista sekä yrittäjyys-koulutusta. Tämä koskee sekä nuoria että heidän vanhempiaan: myös maahanmuuttajanuorten vanhemmat tulee huomioida jatkossa paremmin oppilaitoksissa. Amikset haluavat enemmän opetusta kielistä ja eri kulttuureista, sekä vaihtoihin lähteville, että Suomessa opiskeleville. Ulkomaille lähteville tulisi tarjota koulun puolesta ”valmennuskurssi vaih-toon”, jolloin sopeutuminen nopeutuisi ja helpot-tuisi. Kulttuuriin sopeutuminen ja maan tapojen haltuunotto voi alkaa jo kotoa käsin.

OSKU haluaa kaikille amiksille aidon mahdollisuuden lähteä ulkomaille työssäoppimiseen, oppilaitoksille

mahdollisuudet koulutusvientiin ja maahanmuuttajanuorille sekä heidän vanhemmilleen kattavaa koulutusta!

24

13. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN JA TULEVAISUUS

OSKU haluaa, että uusi rahoitusmalli mahdollistaa joustavat ja yksilölliset ratkaisut ja että jatko-opintokelpoisuudesta pidetään kiinni.

OSKU vaatii aidosti maksutonta toista astetta!

Opiskelijoiden kannalta ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin tulee kannustaa oppilaitoksia jous-taviin ja yksilöllisiin opintopolkuihin eikä rajoittaa tai pitää väkisin ihmisiä kirjoilla oppilaitoksessa tietyn aikaa. Uuden mallin tulee vastata sekä nopeampaa etenemistä että paljon tukea tarvitse-vien tarpeisiin: jatkossa olisi mahdollista valmistua jopa kahdessa vuodessa, jolloin resursseja vapau-tuisi niille, ketkä ohjausta ja tukea enemmän ja pidempään tarvitsevat. Tiivistämistä ei pidä kui-tenkaan tehdä jatko-opintokelpoisuuden kustan-nuksella, vaan päinvastoin siitä tulee pitää kiinni kaikissa uudistuksissa. Rahoituksen pitää mahdol-listaa myös joustava ja nopea siirtyminen oppilai-tos- ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen välillä. Tällä hetkellä (aiemmin) hankitun osaamisen tun-nistaminen ja tunnustaminen ei kuitenkaan johda opintojen nopeutumiseen vaan lähinnä siihen, että

omaan lukujärjestykseen tulee vain ”reikiä”. Näin opintoja venytetään väkisin ja keinotekoisesti, eikä valmistuminen aikaistu, kun tilalle ei voi ottaa mi-tään korvaavaa. Koulupäivät pitäisikin saada vas-taamaan enemmän normaaleja työpäiviä: tähän päästään paremmalla suunnittelulla ja tuloksena on paremmat työelämävalmiudet. Tulevaisuudessa tulee tähdätä siihen, että ta-loudellinen tilanne ei estä tai hidasta kenenkään hakeutumista tai opiskelua ammatillisessa oppi-laitoksessa. OSKU kannattaa toisen asteen aitoa maksuttomuutta, sillä jokaiselle tarvitaan vähin-tään toisen asteen tutkinto työelämässä selviä-miseksi. Vähintäänkin ensimmäisessä vaiheessa tulee kertoa tutkinnon hinta kussakin oppilaitok-sessa, ja järjestää stipendi/avustusjärjestelmä näistä kuluista selviytymiseksi niille, kenellä varaa opiskeluun ei muuten ole.

25

/amisosku @OSKU_ry

www.osku.info

@OSKU_ry OSKU_ry